OAJ:n Mäntsälän opetusalan paikallisyhdistys MOPY/ Koulutus- ja kasvatusilta eli KoKa-kahvila

Transkriptio

1 MUISTIO OAJ:n Mäntsälän opetusalan paikallisyhdistys MOPY/ Koulutus- ja kasvatusilta eli KoKa-kahvila Paneelikeskustelu Mäntsälän kunnan yhtenäiskoulutilanteesta Aika: ke 19. marraskuuta 2014 klo Paikka: Riihenmäen koulun auditorio Aihe: Mäntsälään suunnitellaan kolmea yhtenäiskoulua: Ehnroos-Myllymäki, Hepola-Riihenmäki ja Hyökännummi. MOPY:ssa halusimme keskustella asiasta ja siten saada lisätietoa, mitä tarkoittaa yhtenäinen perusopetus ja mitä tarkoittavat yhtenäiskoulusuunnitelmat Mäntsälässä. Mäntsälän kunnan sivistysjohtaja Pekka Lintonen avasi illan aiheella Yhtenäinen perusopetus yhtenäiskoulu (15 min). Sivistysjohtaja esitteli ensin koulu- ja päiväkotiverkkosuunnitelmaa vuosille , joka on pohjana myös yhtenäiskouluajatukselle. Suunnitelmassa on huomioitu myös kuntaliitosnäkökulmaa. - Vaihtoehto 1:Mäntsälässä olisi vain kolme suurta yhtenäiskoulua, Ehnroos (1134 opp)., Riihenmäki (1017 opp.) ja Hyökännummi (651 opp.) - Vaihtoehto 2: Samat yhtenäiskoulut, mutta myös 7 muuta koulua (ei Lukko ja Arola) - Vaihtoehto 3: Samat yhtenäiskoulut, mutta myös 8 muuta koulua (ei Lukko, Arola ja Ohkola) yhtenäiskoulu ei ole säästötoimi, vaan tehokkaampi yksikkö. Isossa yksikössä pystytään tasaamaan tehokkuutta. Pedagoginen ratkaisu eli oppilaalle yhtenäinen oppimispolku, ei katkosta 6. ja 7. luokan välillä. Opettajien mahdollisuus opettaa yli rajojen helpottuu, palkkausasiaa pitää OAJ:n ajaa eteenpäin. Tulevaisuudessa opettajat ovat yhä enemmän kaksoiskelpoisia. yhtenäiskouluja on Suomessa n. 1000kpl, ei mikään uusi asia. Hitaasti, mutta pienin askelin kehitystä on tapahtunut kansakoulu-oppikouluajoista lähtien

2 Mäntsälän tilannetta käsiteltiin paneelikeskustelun muodossa. Keskusteluun olivat lupautuneet mukaan seuraavat henkilöt: Sivistyslautakunnan pj Antton Hägglund, JUKO:n pääluottamusmies Eeva Karhi, Myllymäen koulun rehtori Taina Ahonen, Ehnroosin koulun rehtori Marko Lipponen, Riihenmäen koulun rehtori Saija Hellström, Hyökännummen ja Ohkolan koulujen rehtori Hanna Oresmaa, kunnanvaltuuston pj. Anna Helin ja kunnanhallituksen pj.veijo Peltola. Kysymysten esittäjänä ja puheenvuorojen jakajana toimi MOPY:n puheenjohtaja Kaija Turunen. Tilaisuus oli avoin MOPY:n jäsenille ja muille opettajille. Paikalla oli yleisönä n. 15 henkilöä, kaikki opetusalan ihmisiä. Panelistit esittäytyivät. Paneeliin liittyi myös opetuspäällikkö Janne Mäkinen. Kysymykset: 1) Miksi yhtenäiskoulu? Mitä hyviä puolia mitä huonoja puolia? - aloitettiin hyvistä puolista: * Hägglund: Nivelvaiheen haasteet poistuisivat. * Helin: eri-ikäisten lasten yhdessä tekeminen ja siitä saadut edut, erityisesti murkkuikäisten kohdalla. Pienemmät oppilaat muistuttavat isompia omasta kasvusta ja kehityksestä. Jako päiväkotialakoulu-yläkoulu-lukio/amis-aikuiset-ikäihmiset koko paketin yhdistäminen olisi toivottavaa * Karhi: yläkoulun käytännössä ei löydy yhteyttä alakoulun puolelle, opettajilla ei ole käsitystä, mitä 7.luokkalainen osaa ja mitä ei, yhteinen kasvatusnäkemys olisi hyvä luoda alhaalta ylös saakka. * Hellström: myös positiivisuus murkkujen elämässä tärkeää, arjessa pienempien parissa eläminen. Opettajien laajan asiantuntemuksen hyödyntäminen, jos ei oppiaineena, niin opetuskokonaisuuksien parissa. * Laasila (yleisöstä): aineenopettajien aineenhallintaa ja luokanopettajien kasvatusnäkemystä pystytään hyödyntämään lapsen eduksi, valinnaisaineet helpompi toteuttaa ja joustavuus lisääntyy

3 *Heikkilä (yleisöstä): pelko alakoululaisten joutumisesta kiusatuksi on turhaa * Turunen: käytännön yhteistyö voi jäädä vähäiseksi * Heiman (yleisöstä): luokanvalvojana voi olla ykkösestä ysiin, TET-jaksoilla yläkouluikäisten opettajat tutustumaan alakoulun opettajien työhön * Karhi: pelko yläkoulun opettajista viemässä alakoulun opettajien tunteja ja kaksoiskelpoisen opettajan tunnit pienemmällä palkalla. * Helin: kun projekti etenee, suosituksia ja periaatteita työstetään ja muokataan. * Hägglund: talousnäkökulmasta toivoisin, että moninainen kouluverkko voisi muuttua pedagogisuuden suuntaan. Oppilasmäärä? Jos lähestytään 1000 oppilasta, lähestytäänkö jo äärirajoja * Lipponen: perustuu tutkimukseen, että 800 oppilasta rajana taloudellisen ja toiminnallisen hyödyn kannalta * Lintonen: koulun koko kasvaa, oppilaskohtainen hinta pienenee, mutta kun mennään yli 800 oppilaan, hinta alkaa taas kasvaa esim. hallinnollisten kulujen mukaan. Aineenopettajat voivat opettaa myös alakouluikäisiä, esim. ekaluokkalaisia. * Turunen: pelko on molemminpuolinen - huonoja puolia/pelkoja: * Ahonen: alustava selvitys plussia ja miinuksia - alakoulun opettajilla suurin huoli isoista yksiköstä, miten pienet pärjää - lyheneekö lapsuus? Ei uskalleta olla isojen joukossa - blokkaukset: yläkoulu/alakoulu, onko tarpeen? * Eloranta (yleisöstä): lapsuus lyhenee, toppahousut * Lipponen: toivon, että lapsuus pitenisi eli lapsuus yläkoulun maailmaan * Heiman: leikki katoaa ja koulu on tylsää, siinä huoli * Hellström: kutonen seiskalla jatkaisi leikkiään, sitä toivotaan. Pihan suunnittelulla on suuri merkitys. Oppilaat mukaan suunnitteluun, jotta piha palvelee aktiivisuutta. * Karhi: Kun koko ikäluokka oli Ehnroosilla, oli tavallaan yhtenäiskoulu, koska lukiokin oli samassa. Oli hienoa seurata ja opettaa.

4 * Ahonen: muutaman sadan oppilaan koulussa rehtorikin tuntee oppilaat, isossa koulussa tunteminen vaikeutuu. Alakoulun opettajien innostus opettaa yläkoulussa vielä pientä. * Lipponen: piharatkaisuista; yläkoululaisetkin haluavat leikkiä ja toimia, jos mahdollisuus annetaan * Oresmaa: vaarana itse luoda asiasta uhka, jos lähdetään liikkeelle blokkaamisesta esim. luodaan erilaiset säännöt ylä- ja alakoululaisille siinä on vaaroja * Hellström: ruotsin opetus jo siirtymässä kuudennelle luokalle, eli raja on jo ylittymässä joka tapauksessa * Laasila: jos ala- ja yläkoulu yhdistetään, lähtökohta on erilainen. Toimintakulttuurin muutos on se juttu, mistä lähdetään, pohjamudista. Aito yhtenäiskoulu vaati keskustelua puolin ja toisin, opetusvelvollisuudet tulevat toteutumaan, ei kilpailuasetelma 2) Miten sidotaan yhteen alakoulun- ja yläkoulun arki? - Helin: ennen vanhaan se oli luonnollista, samat opettajat kulkivat mukana. Toivon että muutos nyt laajentaisi opettajan roolia - Mäkinen: toimintakulttuuria tulisi luoda oppijoiden yhteisössä, sekä opettajat että oppilaat. Virkamiesten pitäisi kyetä toimimaan niin, että saadaan luotua päätöksenteolle hyvät edellytykset, jotta yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen pystytään aloittamaan. - Karhi: yhtenäiskoulun ja toimintakulttuurin luomisen kannalta on tärkeää yhteinen suunnittelu niin rakennukseen kuin muihinkin asioihin liittyen. Päätöksiä tarvitaan, liian paljon asioita on levällään.. - Hellström: henki Riihenmäessä on vahvasti positiivinen. Odotetaan niitä uusia ihmisiä, luodaan jo kulttuuria hyvissäajoin ennen, jotta koetaan tunne tulemisesta omaan taloon. - Turunen: onko yhteinen opettajanhuone? - Hellström: kyllä, n. 60 aikuista. - Heiman: ei saa tulla kahta erilaista toimintakulttuuria, vaan yhteinen. Sekoitutaan, ensin vanhan hautajaiset ja sitten yhdessä uutta. - Hägglund: hyviä mahdollisuuksia työnohjaukseen. Onko sellaisia nyt? - Laasila: esim. pedagogiset kahvilat ei toimi, kun opettajilla ei ole työaikaa, on opetustuntivelvollisuus, tahtotilaa ja tarvetta olisi, kokonaistyöaika kannatettavaa

5 - Ahonen: kaksi eri kulttuuria kuulostaa pahalta, nyt ollaan isojen muutosten äärellä. Opettajille pitää antaa aikaa, mutta päätösten puuttuminen on ikävää sopeutumisaikaa pitäisi olla päätösten rinnalla - Helin: kehittämistyölle on hyvä lähtötilanne, on paljon yhteistä, tunnetaan hyvin toinen toisemme, helpottaa yhdessä tekemistä, porukka on hyvin hitsautunut yhteen - Ahonen: olen samaa mieltä, pienen kunnan etu on se, että tunnetaan toinen toisemme. - Karhi: kaikki tämä pitää paikkansa, mutta konkreettisen suunniteluun menee paljon aikaa. Rehtorilla varsinkin. Asiantuntemusta tarvitaan, jotta tiedetään vaihtoehdoista ja niiden valinnasta. Hyvä tahto ei riitä, eikä tuntemus - Lipponen: jatkan tästä, pitäisi varata resursseja riittävästä yhdistymisiin ja suunnitteluun, YT-aika ei riitä.. Jos päätös yhtenäiskoulusta, päätös ei ole kaikille sopeutumiskysymys. - Ahonen: tilanne vaatii sopeutumista, ei vain negatiivisessa mielessä. kyseessä on myös arvokysymys, tarvitaan rahaa Miten paljon opet pääsee suunniteluun mukaan? - Ahonen: pääsevät kyllä jonkin verran - Hellström: viestejä alakoululle lähetetty, jotta yhteistä suunnittelua voidaan tehdä. Yritän kutsua mukaan väkeä. - Turunen: lukiota suunniteltiin opettajien kesken, tiloista tuli hienot. Opettajien ammattitaito tarvitaan mukaan. - Kojo (yleisöstä): kun päätöstä ei ole tehty, en tee epävarmaa työtä. Lillumiseen en halua innostua. - Karhi: olisi todella tarpeen tehdä päätöksiä, jotta sitoutuminen voi alkaa..menee turhaa aikaa erilaisten vaihtoehtojen tekemiseen, kun ei tiedetä täsmällisiä päätöksiä. Pitää olla resurssia, suunnittelu ei ole normaalia työaikaa. Työajalla tutustumaan - Mäkinen: usein hankkeet etenee kunnan omalla rahalla ja päätöksen teko etenee sitä myötä, tarkemmassa suunnitteluvaiheessa on tärkeää että opettajat saadaan mukaan suunnitteluun. Elinkaarimalli aikatauluttaa toimintaamme, mutta se pitää sisällään päätösten teon pitkittymisen. Keväällä 2015 valtuustossa on tarkoitus tehdä päätöksiä. Tätä odotetaan, jotta päästään eteenpäin. Tuusula vaikuttaa myös suunnitteluun tällä hetkellä, laskelmiin yms.

6 - Peltola: päätöksenteossa on keskusteltu, että lähdetään yhtenäiskoulua kohti ja selvitetään mahdollisuuksia. Joudumme miettimään monia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä, mikä on oikea tie. tilanne on päätöksentekijöille sekava, siihen vaikuttaa mm. Tuusulan yhteistyö. Taloudellisia tarkasteluja joudutaan tekemään koko ajan, faktatietoja tarvitaan ja siksi myös suunnittelua ja valmistelua. Siksi asiat pyörii - Manninen: etenemisjärjestys päätöksenteossa..oppilaaksiottoalueet ja isot yksiköt huolestuttavat. Miten se toimii? Oppilaaksiottoalueet eivät ole päättäjille selviä edes Riihenmäen koulua koskien. Puhtaasti yhtenäiskouluoppilaat ja tavallisen alakoulun käyneiden oppilaiden yhdistäminen. Hybridikouluja, ei puhtaasti yhtenäiskouluja - Heikkilä: OPS ohjaa yhtenäiseen opetukseen. Hankesuunnitelma hyväksytään ensin, taloudellisesti vaikeaa suunnitella - Ahonen: Olette Peltola kääntymässä yhtenäiskoulujen suuntaan? - Peltola: Selvitetään mahdollisuuksia. Sekä puolesta että vastaan. Tämä keskustelu on hyvä tiedonsaannin kannalta, miten mennään jatkossa eteenpäin. Asiaa pyritään katsomaan, missä mittakaavassa olisi järkevää toteuttaa yhtenäiskouluajatusta. Päätöksiä tarvitaan, nyt keskustelua käydään. - Helin: pohjasuunnitelmat ovat sivistystoimessa hyviä. Syöttökouluja tarvitaan, yhtenäiskouluperiaate voi olla olemassa siitä huolimatta, että ollaan lähekkäin toisiamme Mikä on marssijärjestys? - Helström: suunnitelma pitäisi olla pitkällä. Huhtikuussa alkaa Kaunismäen purku, marraskuussa 2016 valmistuisi uusi koulu. - Lipponen: 2018 valmis yhtenäiskoulu Ehnroosilla - Orasmaa: Tuusula vaikuttaa, voi olla että 2018 Hyökännummessa. - Lintonen: varsinaisia päätöksiä ei ole olemassa. Olemme epävarmalla alustalla, päätöksiä puuttuu ja niiden varaan pitäisi rakentaa. Riihenmäki on pisimmällä, Ehnroos ja Hyökännummi riippuu ovatko mukana elinkaarimallissa vai eivät tilanne vaihtelee Rakennusyritysten (kahden eri yrityksen) kanssa neuvotellaan. Neuvotteluissa nyt mukana Riihenmäki ja Hyökännummi, Ehnroos optiona. Elinkaaripäätös tehdään ensi keväänä. Rakennusasia on niin iso, että tämän kokoisessa kunnassa kyse on isosta suunnitelmasta. Ehnroos tuli mukaan yllättäen. Tuusulan kanssa yhteistyömahdollisuutta selvitetään, tarvitaan

7 hallituksen näkemys asiaan. Tuusulan kanssa yhteinen oppilaaksiottoalue yläkouluikäisille. Tuusula haluaisi kaikki n. 200 oppilasta. Idea ei ole Mäntsälän vaan Tuusulan. - Hägglund: Rakentavassa hengessä mennään, rinnalla kulkee kuntarakenneselvitys. Tuusulassa halutaan sukkuloida kuntien yhteistyötä, oppilaaksiottoalueesta on hyvä tuntemus. Hyökännummi on Mäntsälän toinen keskusta, ennustettavuus on olemassa mm. kaavoituksen kautta. Nyt on aika saada peruspalvelut toimimaan. Viime kädessä päätöksenteko tehdään poliittisen ohjauksen kautta. - Mäkinen: Riihenmäen yläkoulu ja Ehnroosin yläkoulu ja Hyökännummelle kolmas osa. Jos Hyökännummen tilanne muuttuu, Ehnroosin kokoon tulee muutostarpeita. Tuusula oli yllättynyt suunnitelmista oppilaaksiottoalueen laajuudesta esim. koulukuljetusten näkökulmasta. Riski on Tuusulalla. Tuusula saattaa pelätä toissijaista koulupaikkamahdollisuutta Hyökännummen koululta. - Helin: kunta järjestää palveluita, koulu on yksi niistä palveluista. Hyökännummella on rajankäyntiä ollut mm. päivähoidon puolella. KUUMA-yhteistyön piti toimia, mutta olemassa olevalla lainsäädännöllä ei vielä onnistuttu. - Karhi: pitäisi varautua vuoden 2015 alusta mahdollisiin yhdistymisiin, mutta nyt ollaan vielä kuntarajoissa kiinni. - Oresmaa: luontainen elämän suunta on Hyökännummella Tuusulaan päin. Toivon vakiintuneisuutta oppilaan näkökulmasta. 3) Miten rakentaminen rahoitetaan? - Helin: Mäntsälä tuskailee kasvavan väestömäärän ja investointitarpeiden keskellä, velkarahaa on jouduttu ottamaan. On tehty isoja hankkeita, kaavoitukseen menee paljon rahaa tehtiin talouden tasapainottamisohjelma, 8 milj. euroa investoidaan vuosittain. Elinkaarimalli toimisi paremmin? Ostetaan ja vuokrataan. Kyse on isosta strategisesta muutoksesta. - Peltonen: Elinkaarimallilla saadaan velkaa jaettua, myös rakennuksen huolto saadaan siirrettyä kunnalta pois. On päätettävä, jatketaanko elinkaarimallilla vai pitääkö velkamäärää edelleen kohtuuttomasti nostaa? Keväällä tehdään päätöksiä. - Hägglund: Keväällä päätetään rahoitusmallista, tarve yhtenäiskouluille on olemassa, rahoitusta ollaan siis hankkimassa.

8 - Peltola: Rahoitetaanko vanhan mallin mukaisesti vai ei? Varaukset on olemassa, työn eteneminen ei voi kokonaan pysähtyä. Miten edetä realistisesti? - Lintonen: Spesiaalimurhe: investoinnit perustuvat väestömäärän kasvuun, mutta suurin kouluyksikkö joudutaan rakentamaan uudelleen massiivisen sisäilmaongelman vuoksi. - Karhi: kaksi isoa asiaa: ideologia yhtenäiskoulusta, kyllä vai ei ja toisaalta kiinteistön sinänsä. Koulurakennus voi edesauttaa pedagogista puolta, onko mahdollista tehdä ideologinen päätös kuitenkin ennen elinkaaripäätöstä. - Lintonen: hyvä olisi. Nyt edetään hankepäätös kerrallaan. Kunnanjohtaja alustavasti pohtinut esiteltyä suunnitelmaa ja sen ottamista päätöksentekoon mukaan. - Helin: päätöksiä pitäisi saada aikaan, Mäntsälän suuressa kunnassa kouluverkkopäätökset olleet haastavia ja isoja. Meitä ihaillaan muissa Keski-Uudenmaan kunnissa, sillä olemme valinneet alueita ja palveluita, joita haluamme keskitetysti hoitaa.