Valitse seuraavista vaihtoehdoista. Oikeasta vastauksesta annetaan 2p.
|
|
- Leo Hyttinen
- 6 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Valitse seuraavista vaihtoehdoista. Oikeasta vastauksesta annetaan 2p. 1. Planetaariset ilmanpainevyöhykkeet ovat seurausta a) säteilyn epätasaisesta jakautumisesta. b) merivirtojen lämmittävästä vaikutuksesta. c) laskevista ja nousevista ilmavirtauksista troposfäärissä. d) pasaatituulten aiheuttamasta konvergenssista. 2. Länsituulet ja itätuulet kohtaavat a) hepoasteiden korkeapainevyöhykkeellä. b) Päiväntasaajan konvektiovyöhykkeellä c) Napapiirillä d) Polaaririntamassa 3. Päiväntasaajan matalapaineen sijainti a) on ympäri vuoden 0 leveysasteella eli päiväntasaajalla. b) liikkuu auringon zeniittiaseman mukana hepoasteille maalla ja merellä. c) liikkuu auringon zeniittiaseman mukaan noin astetta mantereella. d) on aina sama kuin auringon zeniittiasema. 4. Euroopassa planetaariset ilmanpainevyöhykkeet vaikuttavat merkittävästi sateiden syntyyn koska: a) Polaaririntamassa lämmin ilmamassa törmää länsituulten tuomana kylmempään polaariseen ilmamassaan. b) syklonien synty edellyttää sijaintia pohjoisella pallonpuoliskolla. c) Pasaatituulet tuovat kosteaa ja lämmintä ilmaa aina Pohjoiseen Eurooppaan asti, minkä takia alueella on hyvin leuto ilmasto. d) Golf virran tuoma kostea ilmamassa tiivistyy orografisiksi sateiksi Norjan rannikolla. 5. Konvektiosateita esiintyy a) pasaatituulten törmäyksen seurauksena syntyvissä matalapaineissa. b) ympäristöään lämpimämmän ilmamassan kohotessa ja muodostaessa paikallisen matalapaineen. c) vain tropiikissa ja etenkin päiväntasaajalla. d) äkillisinä kuurosateina kylmissä rintamissa.
2 Metsäkato Madagaskarilla. 20 p. a) Määrittele lyhyesti mitä tarkoitetaan metsäkadolla ja biodiversiteetin hot spotilla? 4p. b) Tee viivadiagrammi maatalous- ja metsäalueiden osuudesta Madagaskarin kokonaispinta-alasta vuosina Käytä esimerkiksi LibreOffice ohjelmistoa. Hyödynnä oheista aineistoa. 4p Madagaskarin metsien ja peltojen prosentuaalinen osuus maan kokonaispinta-alasta Pelto % 62,46 62,54 62,73 62,93 66,19 69,64 70,23 70,23 70,32 70,67 71,18 71,18 Metsä % 23,54 23,31 23,08 22,85 22,62 22,39 22,27 22,14 21,98 21,78 21,59 21,52 c) Kuvaa metsäkadon alueellista rakennetta Madagaskarilla. Mitä vaikutuksia alueen metsäkadolla on ihmisille ja ympäristölle? Hyödynnä oheista animaatiota, karttaa ja tuottamaasi viivadiagrammia. 12 p Madagaskarin nykyisen metsätilanteen viite: Harper et al Fifty years of deforestation and forest fragmentation in Madagascar.
3 Hyvän vastauksen piirteet: Tehtävässä arvioidaan opiskelijan ymmärrystä metsäkatoon liittyvistä käsitteistä, taitoa tuottaa tilastoaineistosta diagrammi sekä tulkita ja vertailla erilaisia aineistoja. Lisäksi arvioidaan opiskelijan kykyä soveltaa aineistoja metsäkadon alueellisessa tulkinnassa. A) Metsäkadolla tarkoitetaan metsän häviämistä ja muuttumista puuttomaksi alueeksi ihmisestä johtuvista tai luonnollisista syistä. Metsäkatoa lisäävät väestönkasvu sekä ilmaston muutos, jonka seurauksena kuivuuskaudet ja maastopalot ovat lisääntyneet. Metsäkato vähentää biodiversiteettiä alueella. Biodiversiteetin hot spotilla eli monimuotoisuuskeskusella tarkoitetaan aluetta, jolla on poikkeuksellisen korkea luonnon monimuotoisuus. Hot spottien alueille on tyypillistä eristynyt sijainti esimerkiksi saarella tai vuoriston rajaamana ja endeemiset eli kotoperäiset lajit. B) Hyvässä diagrammissa on esitettynä metsän ja peltojen pinta-alan muutos selkeästi tulkittavana esityksenä. Viivadiagrammilla on kuvaava otsikko, akseleilla ja muuttujilla on selitteet. c) Aineistosta selviävät seuraavat Madagaskarin metsäkadon alueelliset muutokset: Animaation ja kartan perusteella - Madagaskarin metsäkato on keskittynyt koillis- ja itäosien sademetsäalueelle. - Metsäpinta-ala on vähentynyt myös trooppisen kuivametsän alueella. - Madagaskarin alkuperäisestä metsäpinta-alasta on jäljellä pieni osa.
4 - Metsäkato on keskittynyt asutuskeskusten lähelle ja kostealle rannikkoalueelle. Viiva- ja pylväsdiagrammin perusteella: - Metsäpinta-ala on vähentynyt noin 2 prosenttiyksikköä vuosina Latvuspintaala on pienentynyt keskimäärin noin hehtaaria vuodessa. - Samaan aikaan maatalouden pinta-ala on kasvanut 10 prosenttiyksikköä. Metsäkadon vaikutuksia ympäristölle ovat esimerkiksi: - Madagaskarilla on useita eri ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeitä. Metsäkato lisää sademetsäalueiden kuivuutta, koska pienentynyt metsäala ei haihduta yhtä tehokkaasti ja hydrologinen kierto häiriintyy. - Lisääntyvä kuivuus ja ihmisen toiminta, kuten kaskitalous, lisäävät hallitsemattomien metsäpalojen riskiä. - Sademetsät ovat hiilinieluja ja niiden väheneminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. - Metsäkadon seurauksena paljastunut maaperä on erityisen herkkää eroosiolle. Ohut humuskerros huuhtoutuu helposti pois ja latosoli kovettuu lateriitiksi. - Pienentyvä metsäpinta-ala johtaa elinalueiden pirstaloitumiseen ja katoamiseen. Madagaskar on biodiversiteetin hot spot -alue. Uhanalaisten endeemisten lajien määrä kasvaa ja osa lajeista kuolee sukupuuttoon metsäkadon seurauksena. Hakatun metsän tilalle kasvavan sekundäärimetsän monimuotoisuus on heikentynyt ja palautuu hitaasti. Metsäkadon vaikutuksia ihmiselle ovat esimerkiksi: - Metsäkato vaarantaa ihmisen toimeentulon: lisääntyvä kuivuus ja maaperän köyhtyminen heikentävät alueellista ruokaturvaa. - Ruokaturvan heiketessä alue jää riippuvaiseksi tuontiruoasta, mikä on ongelmallista köyhissä yhteisöissä. - Monet paikalliset yhteisöt ovat riippuvaisia luonnontilaisen metsän tuottamasta ravinnosta ja muista resursseista. Metsästä elantonsa saavien ihmisten asuinalueiden tuhoutuminen kiihdyttää muuttoa kaupunkeihin. - Puhtaan juomaveden saatavuus heikentyy, koska metsäkato vaikuttaa veden kiertoon. - Elinympäristönsä menettäneet eläimet siirtyvät asutuksen lähelle ja viljelyksille aiheuttaen taloudellista vahinkoa. Tämä voi lisätä myös zoonoosin riskiä. - Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on merkittävä riski globaalille taloudelle. Ihmisen toiminta on riippuvaista muista lajeista ja sukupuutot pienentävät mahdollisuutta sopeutua muuttuviin oloihin. Osa lajeista voi kuolla sukupuuttoon ennen kuin niiden hyödyntämistä esimerkiksi lääkeaineina löydetään.
5 Tulvat yhteiskunnassa. 30 p. a) Kuvaile lyhyesti mitkä tekijät vaikuttavat tulvien syntyyn Suomessa? 6p b) Tarkastele oheista karttavideota Seinäjoelta. Miten tulvat ovat vaikuttaneet alueen maankäyttöön? 4p c) Vertaile millaisia riskejä jokien tulvat aiheuttavat Seinäjoella ja Dhakassa Bangladeshissa. Hyödynnä myös oheisia aineistoja. 16p d) Miten paikkatietoaineistoja ja -analyysejä voidaan hyödyntää tulvasuojelussa? 6p Bangladesh pahimmassa tulva-ahdingossa 15 vuoteen Bangladesh on pahimmassa tulva-ahdingossa 15 vuoteen. Rankkojen monsuunisateiden nostattamat tulvat ovat peittäneet alleen arviolta kaksi kolmannesta alavassa jokisuistossa sijaitsevasta maasta, maan viranomaiset kertoivat sunnuntaina.ankarat tulvat ovat koetelleet Bangladeshin lisäksi koillista Intiaa ja Nepalia, ja 570 ihmisen lasketaan menehtyneen kuluneen kuukauden aikana. Tulvien ennustetaan pahenevan lähipäivinä, kun Bangladeshiin ja Intiaan odotetaan uusia sateita. Pelastus- ja lääkintähenkilöstö työskentelee jo nyt äärirajoillaan.140 miljoonan asukkaan Bangladesh on yksi maailman tiheimmin asuttaja maita ja yksi köyhimmistä kehitysmaista. Luonnonmullistuksista ei on kärsinyt enemmän kuin yksikään muu maa.
6 Kaleva ulkomaat vuoteen/387579/ Hyvän vastauksen piirteet Tehtävässä arvioidaan opiskelijan ymmärrystä tulvien esiintymisen alueellisista piirteistä sekä kykyä analysoida tulvariskin vaikutusta maankäyttöön. Tehtävässä arvioidaan myös opiskelijan kykyä vertailla tulvariskin eroja ja yhtäläisyyksiä teollisuusmaassa ja kehitysmaassa. Tehtävässä arvioidaan lisäksi opiskelijan taitoa soveltaa teoriassa paikkatietoaineistojen ja -analyysien mahdollisuuksia tulvasuojelussa. A) Suomessa esiintyy rannikoilla meritulvia ja jokien vesistötulvia erityisesti Pohjanmaalla ja Lapissa. Tulvien syntyä edesauttaa alava maasto, pieni haihdunta ja virtaamaa tasoittavien kosteikoiden tai järvien vähyys. Suomen tulvat keskittyvät usein kevätkuukausille sulamisvesien ja jokiin syntyvien jääpatojen vuoksi. Myös kesäsateisiin voi liittyä pienempiä tulvia. Esimerkiksi Pohjanmaalla tulvariskiä lisäävät virtaamaa tasoittavien järvien pieni määrä, alava maasto ja rannikon isostaattinen kohoaminen. Lisäksi tulvia lisäävät uomaston alueen maankäytön muutoksen kuten metsien hakkuut ja soiden ojitukset. B) Karttavideosta on mahdollista tulkita esimerkiksi seuraavia asioita: - Seinäjoen kaupunki on rakentunut pääsääntöisesti tulvatasangon yläpuolelle. Tulvaalueella sijaitsee yksittäisiä taloja ja joitakin teitä - Alueen pellot ovat sijoittuneet savikkoiseen jokilaaksoon. - Alueelle on rakennettu tulvalta suojelevaa infrastruktuuria, kuten pohjoiseen laskeva oikaisu-uoma. C) Hyvässä vastauksessa on vertailtu Seinäjoen ja Dhakan tulvariskejä sekä pohdittu luonnon- ja kulttuurimaantieteellisten tekijöiden vaikutuksia riskeihin. Seinäjoella tulvat aiheuttavat esimerkiksi seuraavia riskejä: - Seinäjoki on yksi suomen merkittävimmistä tulvariskialueista. Tulvia esiintyy usein sulamisvesien ja jääpatojen yhteisvaikutuksesta. Seinäjoella tulvien syntyä edistävät pinnanmuotojen tasaisuus ja vähäjärvisyys.
7 - Seinäjoki on osa läntistä teollisuusmaata, jossa tulvien aiheuttamia riskejä pienentävät esimerkiksi suhteellisen harva asutus, taloudelliset mahdollisuudet rakentaa tulvainfrastruktuuria ja kaupungin rakentaminen tulva-alueen ulkopuolelle. - Seinäjoella tulviin ei tavallisesti liity kuolonuhreja tai kehitysmaille tyypillisiä tautiepidemioita. - Tulvat aiheuttavat taloudellisia vahinkoja kuten esimerkiksi talojen kastuessa tai maatalouden vahinkoina ja sekä katkovat liikenneyhteyksiä. - Tulvavedet voivat saastuttaa esimerkiksi kaivon veden. - Tulvariskiä lisäävät maankäytön muutokset joen yläjuoksulla, kuten Suomessa yleiset soiden kuivatukset, jotka nopeuttavat veden kertymistä valuma-alueelta. - Tulvavesien mukana erilaisia veden kuljettamia saasteita voi levitä tulvatasangon maaperään ja mahdollisesti päätyä myös pohjavesiin. - Ilmastonmuutoksen lisäämien sään ääri-ilmiöiden odotetaan lisäävän poikkeuksellisen suuria tulvia Suomessa. Dhakassa tulvat aiheuttamat esimerkiksi seuraavia riskejä: - Dhaka on osa köyhää kehitysmaata, jossa esiintyy vuosittain voimakkaita tulvia esimerkiksi monsuunisateiden yhteydessä.tulvien merkittävimmät riskit liittyvät humanitaarisiin ongelmiin. - Juomavesi saastuu herkästi tulvavedellä kunnollisen viemäröinnin puuttuessa. Puutteellisen hygienian vuoksi tulvien yhteydessä esiintyy usein vakavia kulkutauteja kuten koleraa ja ripulia. - Tiheän asutuksen vuoksi taloudelliset vahingot nousevat korkeiksi ja tulviin kuolee usein myös ihmisiä. - Kaupungin sisällä on alueellisia eroja tulvien riskeissä. Keskustan hallintorakennuksissa ja rikkailla alueilla tulvien riskit ovat pienempiä kuin kaupungin köyhillä laita-alueilla. - Köyhillä alueilla Infrastruktuuri on heikkoa. Kevytrakenteiset talot eivät kestä tulvan aiheuttamaa rasitusta, vaan rakennukset saattavat huuhtoutua veden mukana. - Bangladesh ja Dhaka sijaitsevat suurten jokien alavalla deltalla. Tulvat aiheuttavat voimakasta jokiuoman eroosiota puuttomilla maanviljelyyn käytetyillä alueilla.tulvan vuoksi esimerkiksi maanviljelijä voi menettää koko omaisuutensa ja elinkeinon. D) Paikkatietoaneistoja ja -analyysejä voidaan hyödyntää tulvasuojelussa ennaltaehkäisyn ja pelastustoimen suunnittelussa. Tulvasuojelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavia paikkatietoaineistoja: - Rakennettu ympäristö, kuten rakennusten ja tieverkon sijainti. - Väestö, kuten asukasluku. - Luonnonympäristö, kuten uomaverkosto.
8 Tulvasuojelussa voidaan hyödyntää esimerkiksi seuraavia analyysejä: 1. Paikkatieden visuaalinen analyysi - Visuaalista analyysiä voidaan käyttää esimerkiksi tuottamalla kartta asukasmäärästä ja tulkitsemalla visuaalisesti uhkaako tulva asukaskeskittymiä. 2. Paikkatietokyselyt: - Paikkatietokyselyjen avulla voidaan suodattaa tietoa ja selvittää sijaintiin tai ominaisuuksiin liittyviä tietoja kuten esimerkiksi kaikki Suomen kunnat, joissa tulvii säännöllisesti sekä tulva-alueella olevan väestön määrä. 3. Laskennalliset analyysejä voi käyttää esimerkiksi seuraavasti: - Verkostoanalyysin avulla voidaan tutkia esimerkiksi miten tulvaveden nousu vaikuttaa kunnan matka-aikoihin veden katkaistessa osan reiteistä. - Puskurianalyysin avulla voidaan selvittää minkälaisia kohteita jää tietyn etäisyyden päähän joesta. - Päällekäisanalyysin avulla voidaan tarkastella tulvan paikallisesti vakavimpien riskikohteiden sijainnit kuten esimerkiksi rakennukset, jotka ovat vaarassa jäädä tulvaveden saartamiksi ja lisäksi kastua tulvassa. - Saavutettavuusanalyysin avulla voidaan laskea kuinka nopeasti pelastuslaitos ja hätäapu saavuttaa eri kohteet tulva-alueella. - 3D maastomallien avulla voidaan mallintaa veden virtausta sekä tulvavesien leviämistä alueella riskialueiden tarkkaa kartoittamista varten. - Sijaintianalyysin avulla voidaan määritellä esimerkiksi tulvan kannalta turvalliset alueet rakentaa huomioimalla maaston muotoja ja tulvan yläpuolelle jäävä tieverkko.
Sääilmiöt tapahtuvat ilmakehän alimmassa kerroksessa, troposfäärissä (0- noin 15 km).
Sää ja ilmasto Sää (engl. weather) =ilmakehän alaosan, fysikaalinen tila määrätyllä hetkellä määrätyllä paikalla. Ilmasto (engl. climate) = pitkäaikaisten (> 30 vuotta) säävaihteluiden keskiarvo. Sääilmiöt
LisätiedotKasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Siirry asemalle: Ilmakehä
Vettä suodattuu maakerrosten läpi pohjavedeksi. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Kasvin soluhengityksessä vapautuu vesihöyryä. Sadevettä valuu pintavaluntana vesistöön. Pysy asemalla: Pohjois-Eurooppa Joki
LisätiedotIlmastosodat. Antero Honkasalo
Ilmastosodat Antero Honkasalo Ilmastonmuutos etenee Ilmastonmuutos etenee päästöjen rajoittamisesta huolimatta; muutos on huomenna suurempi kuin tänään Lämpötila nousee Merten pinta nousee Sään ääri-ilmiöt
LisätiedotPeruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa
Peruskartoituksen työkalut sopeutumisen suunnittelussa Sopeutumistyön alussa on hyvä toteuttaa teemakohtainen tarkistuslistaus, jota lähdetään kokoamaan ilmastonmuutoksen mahdollisten vaikutusten pohjalta.
LisätiedotHAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS
HAUKIPUTAAN KUNTA JOKIKYLÄN YLEISKAAVA MAISEMASELVITYS 18.11.011 YLEISTÄ Kuva 1. Kaava-alue ilmakuvassa. Ilmakuvaan on yhdistetty maastomalli maaston korostamiseksi. Jokikylän yleiskaavan kaava-alue on
LisätiedotDEE Tuulivoiman perusteet
DEE-53020 Tuulivoiman perusteet Aihepiiri 2 Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotLuvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan?
Luvun 15 tehtävät: 1. Mitä tarkoittaa biodiversiteetti? Mitä eri tasoja siinä tavataan? Tarkoittaa maapallon tai jonkun sen osan monimuotoisuutta. Lajin sisäinen monimuotoisuus; Biodiversiteetti on elävän
LisätiedotSMG-4500 Tuulivoima. Toisen luennon aihepiirit VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT TUULET
SMG-4500 Tuulivoima Toisen luennon aihepiirit Tuuli luonnonilmiönä: Ilmavirtoihin vaikuttavien voimien yhteisvaikutuksista syntyvät tuulet Globaalit ilmavirtaukset 1 VOIMIEN YHTEISVAIKUTUKSISTA SYNTYVÄT
LisätiedotMaailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011
Maailman metsät kestävän kehityksen haasteita ja ratkaisuja Alustus Päättäjien Metsäakatemiassa 14.9.2011 Vesa Kaarakka, metsäneuvonantaja UM / kehityspoliittinen osasto toimialapolitiikan yksikkö Metsän
LisätiedotPäästöt kasvavat voimakkaasti. Keskilämpötilan nousu rajoitetaan 1,5 asteeseen. Toteutunut kehitys
Maapallon ilmasto on jo lämmennyt noin asteen esiteollisesta ajasta. Jos kasvihuonekaasupäästöjä ei nopeasti vähennetä merkittävästi, 1,5 asteen raja ylitetään. Päästöt kasvavat voimakkaasti Maapallon
LisätiedotIlmastonmuutos. ja kehitysmaat. Simon de Trey-White / WWF-UK
Ilmastonmuutos ja kehitysmaat Simon de Trey-White / WWF-UK Lämpenevä ilmasto Maa ja sitä ympäröivä ilmakehä pystyvät pidättämään auringosta tulevaa lämpöä. Ilmakehän kykyä sitoa lämpöä kutsutaan kasvihuoneilmiöksi,
LisätiedotVesistöihin päätyvä orgaaninen aines
Vesistöihin päätyvä orgaaninen aines Katri Rankinen José Cano Bernal Pirkko Kortelainen Katri Rankinen: Metsäpuro Ruskettuminen ja sen syyt Happamoituminen Lisäsi orgaanisen aineksen pidättymistä maahan
LisätiedotHiiltä varastoituu ekosysteemeihin
Hiiltä varastoituu ekosysteemeihin BIOS 3 jakso 3 Hiili esiintyy ilmakehässä epäorgaanisena hiilidioksidina ja eliöissä orgaanisena hiiliyhdisteinä. Hiili siirtyy ilmakehästä eliöihin ja eliöistä ilmakehään:
LisätiedotLuku 8. Ilmastonmuutos ja ENSO. Manner 2
Luku 8 Ilmastonmuutos ja ENSO Manner 2 Sisällys ENSO NAO Manner 2 ENSO El Niño ja La Niña (ENSO) ovat normaalista säätilanteesta poikkeavia ilmastohäiriöitä. Ilmiöt aiheutuvat syvänveden hitaista virtauksista
LisätiedotUusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi
Uusi opas alimpien suositeltavien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi Rakentamisen ohjauksen seminaari 13.11.2013 22.11.2013 1 Ympäristöopas 52 - Suositus alimmista rakentamiskorkeuksista (1999) Ympäristöhallinnossa
Lisätiedot53 Kalajoen vesistöalue
Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro
LisätiedotSynergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä
Synergiat ja kompromissit kestävän kehityksen tavoitteiden välillä Kohti arviointia 2.0 seminaari 14.12.2017 Pia Katila Luonnonvarakeskus Tavoitteiden väliset kytkökset tuovat haasteita arvioinnille 17
LisätiedotPakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(,
Pakolliset kurssit 6LQLQHQSODQHHWWD*(, osaa käyttää luonnonmaantieteen peruskäsitteitä ymmärtää maapallon planetaarisuudesta johtuvat ilmiöt osaa kuvata ilma-, vesi- ja kivikehän rakenteen ja toiminnan
LisätiedotILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN
ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUS METSIIN JA METSIEN SOPEUTUMINEN MUUTOKSEEN Metlan tiedotustilaisuus 27.5.2009 Risto Seppälä 1 TAUSTAA Vuonna 2007 luotiin Global Forest Expert Panel (GFEP) -järjestelmä YK:n
Lisätiedotympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen
Mistä ympäristöhaasteissa on kyse? Sirpa Pietikäinen Oireet ympäristöhaasteet äi t t Luonnon monimuotoisuuden katoaminen Ilmastonmuutos Vesi Metsäkato Aavikoituminen Kemikalisoituminen Raaka-aineiden riittävyys,
LisätiedotMetsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa
Metsien rooli kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa WEC Finlandin & Ilmansuojeluyhdistys ry:n seminaari 12.3.2018 Outi Honkatukia Ilmastoasioiden pääneuvottelija Keskeiset viestit 1. Maankäytöllä on väliä
LisätiedotTulvat. Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013. Vesistöinsinööri Varpu Rajala, Etelä-Savon ELY-keskus
Tulvat Pelastustoimea kuormittavat vaaralliset säätilanteet koulutus 6.2.2013 Esityksen sisältö Yleisesti ELY-keskuksien tulvatehtävistä Tulvien luokittelu ja syyt Tulvien esiintyminen Itä-Suomessa Tulvariskit
LisätiedotTulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h. 1. Johdatus aiheeseen
Tuuli Rissanen Helsingin yliopiston tiedekasvatuskeskus 2018 Tulvat, kokeellinen oppilastyö, kesto n. 2 h Työn motivointi - Ilmastonmuutos tulee todennäköisesti lisäämään sateiden määrää ja intensiteettiä
LisätiedotMONIMUOTOISET TULVAT
MONIMUOTOISET TULVAT - tulviin liittyviä ilmiöitä ja käsitteitä - Ulla-Maija Rimpiläinen Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat ja niiden vaikutukset Vantaan uusi valtuustosali ma 19.11.2012 klo 12:30 16:00
LisätiedotPuutarhakalusteita tropiikista?
Puutarhakalusteita tropiikista? Tietoa kuluttajille Suomen luonnonsuojeluliitto ry Oletko aikeissa ostaa uudet puutarhakalusteet, ja viehättäkö sinua tummasta puusta tehdyt aurinkotuolit, joita mainoslehtiset
LisätiedotR U K A. ratkaisijana
R U K A ratkaisijana Ruoka globaalien haasteiden ratkaisijana Ruokaturvan ja kestävien ruokajärjestelmien tulee nousta kehitys poliittiseksi paino pisteeksi ja näkyä kehitysyhteistyön rahoituksessa. MAAPALLOLLA
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi
LisätiedotGlobaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin
Vesihuolto, ilmastonmuutos ja elinkaariajattelu nyt! Maailman vesipäivän seminaari 22.3.2010 Globaali näkökulma ilmastonmuutokseen ja vesivaroihin Tutkija Hanna Tietäväinen Ilmatieteen laitos hanna.tietavainen@fmi.fi
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesivarat. Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013
Ilmastonmuutos ja vesivarat Noora Veijalainen Suomen ympäristökeskus Vesikeskus 6.11.2013 Noora Veijalainne, SYKE 8.11.2013 Johdanto Ilmastonmuutos vaikuttaa vesistöissä Virtaamien vuodenaikaiseen vaihteluun
LisätiedotILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA
YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus
LisätiedotYK: vuosituhattavoitteet
YK: vuosituhattavoitteet Tavoite 1. Poistetaan äärimmäinen nälkä ja köyhyys -Aliravittujen määrä on lähes puolittunut 23,3%:sta 12,9%:iin. -Äärimmäisen köyhyysrajan alapuolella elävien määrä on puolittunut
LisätiedotMiltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?
Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon? Luontopaneelin ja Ympäristötiedon foorumin seminaari 28.5.2018 Johanna Niemivuo-Lahti, maa- ja metsätalousministeriö
Lisätiedottulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi
Kemijoen vesistöalueen tulvariskin hallintasuunnitelman keskustelutilaisuus Kaupunginjohtaja Esko Lotvonen Rovaniemi 31.1.2013 Rovaniemellä merkittävä riski Rovaniemi yksi Suomen vaikeimmista tulvariskialueista
LisätiedotUusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat
Uusinta tietoa ilmastonmuutoksesta: luonnontieteelliset asiat Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 3.2.2010 Lähteitä Allison et al. (2009) The Copenhagen Diagnosis (http://www.copenhagendiagnosis.org/)
LisätiedotMerkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit
Merkittävän tulvariskin arviointi ja kriteerit vesistö- ja meritulvat Mikko Sane Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 5.10.2017 Miten merkittävä tulvariski arvioidaan
LisätiedotROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila
POROYMPÄRISTÖ ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU Porutaku hanke, Merja Mattila POROYMPÄRISTÖ Poroympäristö Poron kannalta tila, ravintoa, rehua, rauhaa Poronhoidon kannalta tila harjoittaa elinkeinoa, erään
LisätiedotMAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet
MAANTIETO VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan rakentumista maapallosta T2 ohjata oppilasta tutkimaan luonnonmaantieteellisiä
LisätiedotHAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta
HAJAUTETTU HULEVESIEN HALLINTA Kokemuksia Espoosta Elina Kalliala Ramboll Finland Oy Emilia Lehikoinen Espoon kaupunki Kuntatekniikan päivät 17.5.2019 Sisältö 01 Miksi hajautettu hulevesien hallinta 03
LisätiedotMaatalous-metsätieteellinen tiedekunta Metsien ekologia ja käyttö
Tehtävä 1: Pisteet /5 pistettä 1. Mitä bioenergialla tarkoitetaan? Mihin ryhmiin biopolttoaineet voidaan jakaa? Anna esimerkkejä! (5 p.) Bioenergia on fotosynteesissä orgaanisiin aineisiin sitoutuvaa Auringon
LisätiedotKANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA
KANGASLAHTI MAISEMANHOITOSUUNNITELMA Kehittämisyhdistys Kalakukko ry Varpu Mikola 2009 Sisältö Maisemanhoidon tavoitteet 3 Maisemanhoidon painopisteet 5 Maisemanhoitotoimenpiteet 6 Viljelymaisema 6 Avoimena
LisätiedotEkosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi
Ekosysteemipalvelut ja maankäytön suunnittelu - Espoon ekosysteemipalveluanalyysi Paula Kuusisto-Hjort, Tanja Hämäläinen, Heidi Ahlgren, Pihla Sillanpää Espoon kaupunkisuunnittelukeskus, yleiskaavayksikkö
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen
MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan
LisätiedotIlmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä
Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO
LisätiedotBioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus
Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät lisääntyvät hakkuut ja hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus 30.11.2016 Suojeluasiantuntija Paloma Hannonen 30.11.2016 paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suojeluasiantuntija
LisätiedotMaanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen
Maanviljelijän varautuminen ilmastonmuutokseen Kuva: Arttu Muukkonen Maanviljelijä, agronomi Juuso Joona Tyynelän tila, Joutseno Ilmastonmuutokseen varautuminen Miten ilmastonmuutos vaikuttaa? Ei niin
LisätiedotMiten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut
Miten arvokkaat pienvedet tunnistetaan maastossa? 22.09.2015 Metsätalouden vesiensuojelupäivät, Koli Jari Ilmonen, Luontopalvelut Mitä ovat arvokkaat pienvedet? Pienvedet = purot ja norot, lammet, lähteiköt
LisätiedotVantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet
Vantaanjoen tulvat, ilmastonmuutos ja sateet Bertel Vehviläinen, SYKE Vantaan I tulvaseminaari: Tulvat, tulvariskit ja tulvavahingot Ma 26.11.2012 klo 12:30-16:00 Vantaan uusi valtuustosali/ Asematie 7
LisätiedotBiodiversiteetti. Biodiversiteetin tasot
Biodiversiteetti Johdatus biologian opetukseen-opetusmateriaali Ronja Hyppölä, Petteri Saarela, Matias Järvinen Biodiversiteetin tasot Biodiversiteetti eli luonnon monimuotoisuus tarkoittaa elollisen luonnon
LisätiedotNykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö
LisätiedotPAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS
Vastaanottaja Riihimäen kaupunki Asiakirjatyyppi Tulvariskiselvitys Päivämäärä 5.2.2016, päivitetty 9.10.2017 Viite 1510016776 PAROONINMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS TULVARISKISELVITYS RIIHIMÄEN
LisätiedotPekka Vuola Porin kaupunki / TPK. Porin tulvasuojelusta
Pekka Vuola Porin kaupunki / TPK Porin tulvasuojelusta 1 Tulvista ja tulvavaarasta 2 Mahdollinen tulva-alue 50 km 2 3 Pahimmat tulvat ja tulvavaaratilanteita *) 1899 kevät, ns. valapaton tulva 1924 kevät
LisätiedotVALTIOTYÖ SISÄLTÖ. Luonnonolot. Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti.
VALTIOTYÖ Tee ohjeiden mukainen valtiotyö, jos tavoittelet arvosanaa 10, tai jos haluat vaikuttaa kurssiarvosanaan korottavasti. SISÄLTÖ Luonnonolot 1. Sijainti valtion sijaintia pituus- ja leveyspiirien,
LisätiedotIlmastonmuutos ja vesienhoito
Ilmastonmuutos ja vesienhoito Tornionjoen vesiparlamentti 6.11.2013 Pekka Räinä Lapin ELY-keskus Ilmastonmuutos ja vesienhoito Ilmastonmuutoksen vaikutukset veden laatuun/ekologiseen tilaan Kuormitusskenaariot
LisätiedotPaloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla
Paloriskin ennustaminen metsäpaloindeksin avulla Ari Venäläinen, Ilari Lehtonen, Hanna Mäkelä, Andrea Understanding Vajda, Päivi Junila the ja Hilppa climate Gregow variation and change Ilmatieteen and
LisätiedotTutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018)
Tutkimusyhteenveto: Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus (2018) Tutkimuksen taustat ja lähtökohdat Ilmastonmuutos suomalaisten arjessa -tutkimus toteutettiin maaliskuussa 2018. Data kerättiin
LisätiedotYhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry
Yhteistoiminnallisuus kuivatushankkeissa Helena Äijö Salaojayhdistys ry 18.4.2012 Hydrologinen kierto Kuivatuksen tarve Suomessa kuivatus on peltoviljelyn edellytys -tiiviit maalajit -tasainen maasto -hydrologiset
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin Noora Veijalainen SYKE Vesikeskus 3.6.2019 Johdanto Ilmastonmuutos on merkittävä muutospaine tulevaisuudessa vesistöissä
LisätiedotELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN
ELINYMPÄRISTÖJEN HEIKKENEMINEN SEN SEURAAMUKSIA JA KEINOJA IHMISKUNNAN TULEVAISUUDEN TURVAAMISEKSI JANNE S. KOTIAHO JYU.WISDOM Jyväskylän yliopisto janne.kotiaho@jyu.fi @JanneKotiaho Luontopaneeli kehottaa
LisätiedotTAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta.
TAVOITE 1: Tavoitteena on poistaa köyhyys kaikissa muodoissa kaikkialta. Ei köyhyyttä! Tarkoittaa esimerkiksi: Äärimmäinen köyhyys poistuu ja köyhyydessä elävien määrä vähenee ainakin puolella joka maassa.
LisätiedotMustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry.
Mustijoen vesistön tila (ja tulevaisuus) Mustijoki seminaari 8.10.2019 Juha Niemi Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry. Mustijoki Mustijoki saa alkunsa Mäntsälän luoteiskolkasta Sulkavanjärvestä.
LisätiedotToimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon. Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.
Toimenpiteiden ilmastokestävyyden arviointi & yhteensovittaminen vesienhoitoon Anne-Mari Rytkönen, SYKE Tulvaryhmien koulutuspäivä 28.5.2019 Mitä uutta? ClimVeTuRi-hanke (2019-20): kehitetään ja yhtenäistetään
LisätiedotMistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys?
Mistä tulvariskien hallinnan suunnittelussa on kysymys? Keskustelutilaisuus Kemijoen vesistöalueen tulvariskien hallinnan suunnittelusta Rovaniemi 31.1.2013 Kai Kaatra, MMM 2000-luvun tulvat Meriveden
Lisätiedotpeltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma
Ravinnehuuhtoumien muodostuminen peltovaltaiselta ja luonnontilaiselta valuma alueelta Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHa hankkeessa Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHahankkeen
LisätiedotKolmen helmen joet hanke
Hämeenkyrön kunta, Nokian kaupunki, Ylöjärven kaupunki Kolmen helmen joet hanke Virtavesi-inventointi ja kunnostussuunnitelma Rapujen istutuksen riskianalyysi 3.2.2017 Page 1 Rapujen istutuksen riskianalyysi
Lisätiedot5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti
5. Kurittula-Parikka-Jäppilänlahti Korkeakoskenhaaran ja Koivukoskenhaaran haarautumiskohdassa on laaja kulttuurikeskittymä vanhoilla kylätonteilla sijaitsevine kylineen ja vanhoine peltoineen. Joen niemekkeet
Lisätiedot5.8 Maantiede. Opetuksen tavoitteet
5.8 Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
LisätiedotKaavoituksen ajankohtaispäivä J-P Triipponen
Tulviin varautuminen rakentamisessa - opas alimpien rakentamiskorkeuksien määrittämiseksi ranta-alueilla - julkaistaan 11.6.2014 sähköisesti ja painettuna Kaavoituksen ajankohtaispäivä 5.6.2014 J-P Triipponen
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Tuuli Vesanto / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 17.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Taustaa Turun kaupungin hulevesiohjelma
LisätiedotMetsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä. Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Metsäpurojen rantavyöhykkeet monimuotoisuuden lähteinä Jarno Turunen & Mari Tolkkinen Suomen ympäristökeskus (SYKE) 13.6.2018 Metsäpuron rantavyöhyke = puron vaikutuspiirissä oleva metsäalue Metsä- ja
LisätiedotTulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa
Tulvariskien hallintaa Satakunnassa oikuttelevassa ilmastossa Olli-Matti Verta 9.2.2013 11.2.2013 1 Satakunnan tulvariskialueet MMM nimennyt 22.12.2011 Perustuu tulvariskien alustavaan arviointiin (laki
LisätiedotTulvariskien hallintasuunnitelmat. Vesien- ja merenhoidon sekä tulvariskien hallinnan kuulemistilaisuus Lohja
Tulvariskien hallintasuunnitelmat 25.2.2015 Tulvariskien hallinnan suunnittelu - taustaa Tulvadirektiivi (2007/60/EY) astui voimaan 6.11.2007 tarkoituksena on vähentää ja hallita tulvista ihmisen terveydelle,
LisätiedotILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT
KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti
LisätiedotMaantieteen opetussuunnitelma 2016
GEOS 1 ja OPS 2016 Maantieteen opetussuunnitelma 2016 Maantieteen opetuksen tehtävänä on kehittää opiskelijan maantieteellistä maailmankuvaa ja antaa hänelle valmiuksia ymmärtää maailmanlaajuisia, alueellisia
LisätiedotJätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä.
Vesivessan vetäminen kuluttaa paljon vettä. Jätevettä syntyy monista kodin toiminnoista, kuten wc, suihku ja ruuanlaitto. 1-2 Teollisuusmaissa ja kehitysmaiden varakkaammissa perheissä käytetään vesivessoja.
LisätiedotMeri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään?
Meri- ja jokitulvat Helsingin seudulla, miten niistä selviydytään? Helsingin seudun ilmastoseminaari 2013, yksikön päällikkö Kari Rantakokko Uudenmaan ELY-keskus Vantaanjoen virtaamien muutokset ilmastonmuutoksen
LisätiedotKiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat
Tulvavaarakartan laatiminen Dnro: POPELY/1/07.02/2011 Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat Diar Isid Pohjois-pohjanmaan ELY-keskus Raportti 9.3.2012 POHJOIS-POHJANMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA
LisätiedotMitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?
Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee
LisätiedotSusanna Viljanen
Susanna Viljanen 10. 4. 2012 Päivän pasko Hyvä usko Aiheuttaessaan ruskon aurinko nousee ja laskee pilvikerroksen - altostratuksen - läpi, ja pilven mikrokokoiset vesipisarat sirovat valoa. Koska säärintamat
LisätiedotMetsäluonnon suojelu. Metsäakatemia Paloma Hannonen
Metsäluonnon suojelu Metsäakatemia 11.5.2016 Paloma Hannonen paloma.hannonen@sll.fi 050 5323 219 Suomen sitoumukset Pysäytetään luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen vuoteen 2020 mennessä. YK:n Biologista
LisätiedotMuuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin
Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin -kommenttipuheenvuoro Toiminnanjohtaja (FT) Teija Kirkkala Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari 3.6.2019 Mean annual temperature ( C) Lämpötilat nousevat
LisätiedotYhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja
Yhdyskunnat ja haja-asutus Toimenpiteitä ja ohjauskeinoja 2016-2021 Vesienhoidon yhteistyöryhmä 8.5.2014 23.5.2014 Toimenpiteiden ja ohjauskeinojen perusteista Toimenpiteisiin sisältyvät merkittävimmät
LisätiedotRantojen kasvillisuus
Rantojen kasvillisuus KALVOSARJA 3 Rantaniittyjen kasvillisuus Murtoveden alavat merenrantaniityt kuuluvat alkuperäisiin rannikon kasvillisuusmuotoihin. Merenrantaniittyjen muodostumiseen ja laajuuteen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Antti Parjanne Suomen ympäristökeskus SYKE Vesistö- ja meritulvariskien alustava arviointi 6.10.2017 Porin kaupunki Hulevesitulvariskien arvioita 1. kierrokselta
LisätiedotALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden
1 ALAVUS Alavuden pohjoisosan järvien rantaosayleiskaava-alueiden muinaisjäännösinventoinnin täydennys 2007 Timo Jussila Kustantaja: Alavuden kaupunki 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Inventointi... 3 Taipaleenjärvi...
LisätiedotKEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS
KEMPELEEN TUOHINONOJAN VARREN LUONTO-SELVITYS 2.7.2014 Outi Tuomivaara, hortonomi ylempi AMK Kempeleen kunta 2 JOHDANTO Kempeleen Riihivainiolle on käynnistynyt asemakaavan laajennus, jonka pohjaksi on
LisätiedotKokemäenjoen vesistöalue v mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema
Kokemäenjoen vesistöalue v. 2050 mihin tutkimuksella tulisi hakea ratkaisuja? Lauri Arvola Helsingin yliopisto Lammin biologinen asema Mitä vesistöalue meille merkitsee ja tarjoaa? Maiseman ja asuinympäristön,
LisätiedotHULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA
HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA Vesihuolto 2015 2040 seminaari Tampere 22.10.2015 Teija Hakalahti Sirén Erityisasiantuntija, FT Vapo Oy Clean Waters teija.hakalahti siren@vapo.fi Vankka kokemus hajautetun
LisätiedotMaa- ja metsätalousministeriön avaus. Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu
Maa- ja metsätalousministeriön avaus Kai Kaatra, MMM Hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelu 29.3.2011 1 Ilmaston muutokseen varautuminen: säädöshankkeita Patoturvallisuuslainsäädännön uudistus (2009)
LisätiedotTulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla
Tulvariskien hallinnan suunnittelu Pyhäjoen seudulla Kuntien 7. ilmastokonferenssi 8.5.2014 Tampere Olli Utriainen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1 Pohjois-Pohjanmaan tulvariskialueet 2 1 Lähtölaukaus
LisätiedotVeikö syksyn sateet ravinteet mennessään?
Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään? - Tuloksia vedenlaadun seurannasta RaHahankkeessa Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Vedenlaadun seuranta
LisätiedotFINADAPT 343. Urban planning Kaupunkisuunnittelu. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa
FINADAPT 343 Urban planning Kaupunkisuunnittelu Ilmastonmuutokseen sopeutumisen haasteita kaupunkisuunnittelussa 13.3.2008 Sanna Peltola & Eeva TörmT rmä Ilmansuojelun perusteet 2008 1 Tutkimuksen tehtävä
Lisätiedotymmärtää, mitä alueellisuus, tila ja paikka merkitsevät maantieteessä ja maantieteellisessä ajattelussa
5.8. Maantiede Maantieteessä tarkastellaan elottoman ja elollisen luonnon sekä ihmisen luomien järjestelmien rakennetta ja toimintaa. Maantieteen opetuksen tulee ohjata opiskelijaa tiedostamaan luonnon
LisätiedotTurun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma
Kunnat yhteistyössä Turun seudun alueellinen hulevesisuunnitelma Anna Räisänen / Turun kaupunki / kaupunkisuunnittelu / 30.9.2015 Kuvat: Anna Räisänen ja Tuuli Vesanto Kuvaa ei voi näyttää nyt. Taustaa
LisätiedotKopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.01.2014 1 VL 5. Luku (Ojitus) 3 Ojituksen luvanvaraisuus Ojituksella sekä ojan käyttämisellä
LisätiedotIlmasto. Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A Varpu Mikola
Ilmasto Maisema-arkkitehtuurin perusteet 1A 16.11.2017 Varpu Mikola Maiseman hengitys Maija Rautamäki Suomen ilmasto Suomi Köppenin ilmastoluokituksen mukaan: Kylmätalviset ilmastot Dfb Lämminkesäinen
LisätiedotMaaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä
Maaperä ravinnon laadun ja riittävyyden kulmakivenä Sanna Kanerva ja Helena Soinne Helsinki Insight aamukahviseminaari 26.10.2012 29.10.2012 1 Maaperä elämän ylläpitäjä ja ekosysteemipalvelujen tuottaja
LisätiedotTulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät
Minória Manuel osoittaa pellolleen, jonka vesi valtasi Zambesi-joen tulviessa. Tulva tuhosi Minória Manuelin viljelmät Pellolla jalat uppoavat syvälle lämpimään mutaan. Siellä täällä näkyy vielä auringossa
LisätiedotIlmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa
Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa FINADAPT 18.3.2008 Anna Tikka Johanna Kiiski Tutkimuksen tarkoitus Tutkimuksessa selvitettiin ilmastonmuutoksen mahdollisia vaikutuksia Suomen
LisätiedotHulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros
Hulevesitulvariskien alustava arviointi Lappeenrannan kaupungissa, 2.kierros Aihe: Hulevesitulvariskien alustava arviointi 2.kierros Alue: Lappeenrannan kaupunki Tekijä(t): Elinvoima ja kaupunkikehitys
LisätiedotVEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY
VEDENLAADUN SEURANTA JA RAVINNEVALUMIEN EHKÄISY TIINA TULONEN, SARI UUSHEIMO, LAURI ARVOLA, EEVA EINOLA Lammin biologinen asema, Helsingin yliopisto Ravinneresurssi päivä 11.4.2017 Mustiala HANKKEEN TAVOITE:
Lisätiedot