Steinerpedagoginen varhaiskasvatussuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Steinerpedagoginen varhaiskasvatussuunnitelma"

Transkriptio

1 Steinerpedagoginen varhaiskasvatussuunnitelma Toimittanut Marjatuuli Aittokallio Laadittu Päivitetty 6/2015

2 1 Sisältö: 1 Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen lähtökohtia 2 Johdanto Varhaiskasvatuksen arvopohja Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ja pedagogiset painotukset 2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus 4 Tahto Rytmi Aistit Jäljittely Mielikuvitus Luonnonmukainen ravinto Kasvattaja Varhaiskasvatusympäristö 3 Lapselle ominainen tapa toimia 6 Leikkiminen Liikkuminen Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Tutkiminen 4 Kieli ja vuorovaikutus 9 5 Sisällölliset orientaatiot 10 Matemaattinen orientaatio Luonnontieteellinen orientaatio Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Esteettinen orientaatio Eettinen orientaatio Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio 6 Erityistä tukea tarvitsevat lapset 12 7 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvat lapset 14 8 Yhteistyö eri tahojen kesken 14 9 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Toiminnan seuranta, arviointi ja kehittäminen 15

3 2 1 Steinerpedagogisen varhaiskasvatuksen lähtökohtia Johdanto Steinerpedagoginen varhaiskasvatus perustuu Rudolf Steinerin ( ) kasvatusvirikkeisiin. Steinerpedagogiikassa alle 7-vuotias lapsi huomioidaan kokonaisvaltaisesti. Tämän ikäisen lapsen tahdon-, tunteen- ja ajattelunvoimat ovat yhteen liittyneinä. Kasvatuksen ja opetuksen tulee tukea lapsen koko olemusta. Painopiste varhaislapsuudessa on fyysisessä kasvussa ja muotoutumisessa. Lapsuudessa luodaan laaja-alaisesti perusta myöhemmälle terveydelle. Lapsi elää aistien ja jäljitellen voimakkaasti ympäristöään. Lapsen kasvunvoimia ei ole hyvä rasittaa abstraktiin ajatteluun vetoamalla, vaan antamalla esikuvia jäljiteltäväksi. Kasvattaja itse on olennainen osa lapsen ympäristöä, ja hänen olemuksensa vaikuttaa merkittävästi pieneen lapseen. Siksi kasvattajan tietoinen itsekasvatus on tärkeä osa varhaiskasvatusta. Steinerpedagogiikassa otetaan huomioon lapsen luontaiset kasvuvaiheet, jolloin kaikella on oikea aikansa ja rytminsä. Varhaiskasvatus ohjaa lasta toiminnallisuuteen. Lapsi leikkii ja touhuaa koko olemuksellaan ja omaksuu toiminta- ja ajatussisältöjä ympäriltään. Aikuisen työn kokeminen antaa pohjaa inhimilliselle toimintakyvylle ja ajattelulle. Varhaiskasvatuksen menetelmällisiin asioihin kuuluvat esimerkiksi leikki, sadut, toiminnallisuus ja rytmisyys. Lapselle tärkein toiminta on leikki. Leikin alkamiseksi tarvitaan ulkoinen tai sisäinen virike, josta lapsen omaehtoinen leikki viriää ja kehittyy. Leluja tarvitaan itse asiassa vain vähän. Säästeliäs leikkikalutarjonta edellyttää lapselta enemmän sisäistä ponnistusta ja mielikuvituksen täydennystä. Tällainen ponnistelu rikastuttaa lasta jäsentäen ja eheyttäen häntä. Varhaiskasvatuksen arvopohja Steinerpedagoginen varhaiskasvatus jakaa suomalaisen varhaiskasvatuksen arvopohjan, joka perustuu kansainvälisiin lapsen oikeuksiin sekä perusoikeussäännöksiin. Näitä ovat lapsen oikeus: onnelliseen lapsuuteen yksilöllisyyden kunnioittamiseen turvallisiin ihmissuhteisiin tasapainoiseen kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen turvattuun ja terveelliseen ympäristöön, jossa voi leikkiä ja toimia monipuolisesti tulla ymmärretyksi ja kuulluksi kehitystasonsa mukaisesti saada tarvitsemaansa erityistä tukea kokea, että maailma on hyvä. Tämä on kokemus voi syntyä luottamuksesta ihmisiin ja maailmaan.

4 3 Kasvatuspäämäärät Varhaiskasvatuksen tärkein tehtävä on edistää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia ja luoda pohja, joka tukee lapsen koko inhimillistä kasvua, kehittymistä ja oppimisen edellytyksiä. Lapsen kasvua tuetaan ja turvataan ikäkauden edellytysten mukaan. Varhaiskasvatuksessa kunnioitetaan lasta ja hänen tapaansa kohdata maailma. Varhaiskasvatuksen on oltava toiminnallista ja elävää, jotta se voisi vastata lapsen ominaislaatuun. Kasvu terveeseen sosiaalisuuteen ja toisten ihmisten kohtaamiseen kuuluu myös varhaiskasvatuksen päämääriin. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen ja pedagogiset painotukset Steinerpedagoginen varhaiskasvatus voi toteutua kasvattajayhteisön työn tuloksena. Yhteistyössä toimien kasvattajat ja vanhemmat voivat luoda tälle edellytykset. Varhaiskasvatuksen periaatteiden mukaan lapsen leikki- ja toimintaympäristön on oltava turvallinen ja kaikinpuolista hyvinvointia edistävä. Turvallisuus antaa perustan sille, että lapsi uskaltaa oppia uutta. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristöön kuuluvat ulkoisten ja rakennettujen tilojen, lähiympäristön ja materiaalien lisäksi kasvattajat. Kasvatuksen perusta on kasvattajan itsekasvatus ja pyrkimys terveesti esikuvalliseen toimintaan. Steinerpedagogisen toimintakulttuurin keskeisiä asioita pienten lasten kasvatuksessa ovat ilo ja kiireettömyys. Näihin liittyvät rytmien huomioiminen, leikki ja mielikuvituksen kehittäminen, toiminnallisuus, joka pohjaa lapsen luontaiseen jäljittelynhaluun sekä luonnonläheisyys ja luonnonmukaisuus niin ravinnossa kuin materiaaleissa. Lapsen liikkuvuutta, toiminnallisuutta sekä aloitekykyä tuetaan.

5 4 2 Hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuus Steinerpedagoginen varhaiskasvatus painottaa kokonaisvaltaisuutta. Kasvatus ja opetus nivoutuvat päiväkodin toiminnan sisältöihin, eikä erillisiin opetustuokioihin. Kaiken oppimisen perustana on lapsen hyvä minäkäsitys ja tasapainoisesti kehittyvä tahto- ja tunne-elämä. Varhaislapsuus on tahdon ja aloitekyvyn kehittymisen aikaa. Oikein luotu kasvatusympäristö tukee lapsen tahdon tervettä kehittymistä. Lapsen oman tahdon tukemiseen tarvitaan aikuisten lämmintä huolenpitoa sekä turvalliset rajat. Lapset tarvitsevat niin lähellä olevien ihmisten kuin ympäristön virikkeitä vapaaseen leikkiin ja toiminnallisuuteen. Mahdollisimman pysyvillä ihmissuhteilla tuetaan lapsen perusturvallisuuden- ja luottamuksen tunteita. Lapsi tarvitsee oikea-aikaista tukea ja riittävästi aikaa kypsymiseen. Tahto Tiedostamattomassa elävä tahto on elämän liikkeelle paneva voima, tekojen ja yleisen toimintatarmon lähde. Tahdon aluetta harjoittaa toisto, jäljittely ja itse tekeminen. Taiteellinen elementti vaikuttaa tahtoon elävöittävästi ja jäsentävästi. Steinerpedagoginen varhaiskasvatus suojelee, hoitaa ja kehittää lapsen toiminnallisuutta ja elävyyttä tarjoamalla riittävästi haasteita ja mielekästä tekemistä. Innostus, elävyys ja aloitteellisuus kumpuavat vahvasta tahdosta. Rytmi Asioiden ja tapahtumien rytminen toistuminen päivien, viikkojen, kuukausien ja vuoden kierrossa tuo selkeyttä lapsen elämään, luo turvallisuutta ja edistää oppimiskykyä. Vuoden juhla-ajat ja vuodenkierrolle ominaiset työt ovat tärkeä osa toimintaa ja jäsentävät aikaa vastaten lapsen kokemukseen ja kehitysvaiheeseen. Samalla suhde luontoon ja inhimilliseen kulttuuriin kehittyy tarjoten runsaasti oppimismahdollisuuksia. Aistit Pienen lapsen aistit ovat herkkiä ja aistimukset kokonaisvaltaisia. Myötäelettäviä, jäsenneltäviä ja hyvää tekeviä aistimuksia tarvitaan terveen kehityksen tueksi. Aistimusten laatu vaikuttaa lapseen aina hermostoon asti.siksi kaikki aidot peruskokemukset luonnosta, liikkumisesta, kuulemisesta ja näkemisestä ovat tärkeitä. Erityisessä asemassa ovat kosketus-, liike- ja tasapainoaistien vaaliminen. Akustiset äänet, luonnolliset kuvat ja elämykset ravitsevat ja kehittävät lasta. Jäljittely Alle seitsemänvuotias lapsi oppii pääasiassa jäljittelemällä. Lapsen suhde maailmaan muodostuu välittömästi toiminnan ja kokemisen, ei vielä käsitteiden kautta. Ihmisten tekemien töiden näkemisen ja tekemisen kautta lapsi voi liittyä jäljitellen mukaan rakentavaan toimintaan. Kodintyöt, kuten ruuanlaitto, siivous, käsityöt ja puutarhatyöt ovat tällaista toimintaa. Myös käyttäytyminen ja hyvät tavat opitaan jäljittelemällä sosiaalisissa yhteyksissä.

6 5 Mielikuvitus Luova leikki kehittää lasta monipuolisesti; lapsi saa mielikuvituksensa pohjalta kuvitella, täydentää ja muuntaa asioita haluamakseen. Viitteelliset lelut ja luonnon leikkimateriaalit vahvistavat sisäistä luovaa aktiivisuutta. Taiteellinen toiminta elävöittää mielikuvitusta sekä tukee emotionaalista ja sosiaalista kehitystä. Kerrottujen tarinoiden ja satujen kuuleminen virittää leikkejä. Luonnonmukainen ravinto Laadukas ravinto terveen kasvun perustana on osa pedagogiikkaa. Ruoka valmistetaan päiväkodissa käyttäen mahdollisuuksien mukaan biodynaamisesti tai luonnonmukaisesti viljeltyjä tuotteita ja lisäaineettomia elintarvikkeita. Kasvattaja Lapsen tärkein ympäristö on kasvattaja. Kasvattajan esimerkki toimii esikuvana pienelle lapselle. Lapsi jäljittelee kasvattajan toimintaa ja hänen koko olemustaan tunteita ja ajattelua myöten. Niinpä kasvatuksen perusta on aina kasvattajan itsekasvatus. Eettinen, sitoutunut, lämmin ja lasta kuunteleva aikuinen voi luoda lapsen tarvitseman luottamuksen ilmapiirin. Kasvattaja antaa esimerkin mielekkäällä tekemisellä, johon lapset voivat liittyä. Tähän kuuluvat erityisesti kodin työt sekä taiteellinen toiminta. Kasvattajan tärkeimpiä tehtäviä on luoda lapselle ympäristö, jossa tämä voi toimia hänelle ominaisilla tavoilla. Steinerpäiväkodissa kasvattajien työhön kuuluu säännöllinen kollegiotyö, jonka sisältöjä ovat toiminnan suunnittelun, kehittämisen ja arvioinnin lisäksi lasten havainnointi, pedagoginen työskentely ja jatkokoulutus. Kasvatustehtävä koskee kaikkia päiväkodissa työskenteleviä aikuisia. Pedagogisen koulutuksen saanut henkilökunta on vastuussa myös muiden ammattiryhmien perehdyttämisestä yhteisön arvoihin, päämääriin ja kasvatusvastuuseen heidän tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö sekä yhteistyö muiden tahojen kanssa ovat tärkeä osa työtä. Varhaiskasvatusympäristö Lapsen kehitystä tukeva ympäristö suunnitellaan ja rakennetaan lapsen ominaislaatu huomioiden. Materiaalit, välineet, värit, tuoksut, äänet, muodot ja tunnelmat vaikuttavat syvästi lapseen, joka kokee aistiensa kautta voimakkaasti ympäristön. Ympäristön luomisessa valitaan materiaaleja, muotoja ja värejä jotka tukevat aistien tervettä kehittymistä. Steinerpäiväkodeissa suositaan luonnonmateriaaleja, harmoniaa sekä pyritään ympäristön esteettisyyteen. Ympäristöstä huolehtiva kasvattaja antaa lapselle esimerkin ja opettaa häntä vähitellen vastuullisuuteen ja elämäntaitojen harjoittamiseen oman ikäkautensa mukaan. Ympäristön turvallisuus ja viihtyisyys ovat tärkeitä. Ympäristössä tulee olla virikkeitä, tilaa ja materiaaleja lapsen vapaaseen leikkiin sekä monipuoliseen toimintaan. Lasta on myös suojattava aistimuksilta, jotka ovat haitallisia tai kuormittavat häntä.

7 6 3 Lapselle ominainen tapa toimia Leikkiminen Alle kouluikäisen lapsen ensisijainen kokemis- ja oppimismuoto on leikki. Steinerpäiväkodeissa vapaalla leikillä tarkoitetaan luovaa leikkiä, jossa aloite on lapsella. Omaehtoinen leikki on spontaania ja tyydytystä tuottavaa toimintaa, jonka päämäärä on leikki sinänsä ja sen suoma ilo. Leikissä lapsi käsittelee ympäristökokemuksiaan ja muovaa ne omikseen pyrkien hallitsemaan niitä. Leikissä hän jäljittelee kokemaansa. Leikki liittyy lapsen tahdontoimintojen kehittymiseen ja edistää oppimiskykyä. Vapaa leikkitilanne vertaisryhmässä harjoittaa myös mm. yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja, luovaa ongelmanratkaisua, pitkäjänteisyyttä, motoriikkaa, sekä tavoitteellisuutta. Aloitteellisuus ja kyky tarttua asioihin kehittyvät leikissä. Varhaislapsuudessa saavutetut leikkitaidot pohjustavat myöhemmin elämässä ihmisen tietoista ajattelu- ja toimintakykyä. Kasvattajien toiminta leikin yhteydessä Leikin tukeminen vaatii kasvattajalta huolellista havainnointia ja leikkitilanteiden erittelyä. Riittävän pitkä säännöllinen leikkiaika ja leikin arvostaminen auttavat lapsia paneutumaan mielikuvitusleikkiin. Kasvattajan esimerkki omaa työtä tehden sekä mielikuvien käyttö ohjaamisen välineenä auttavat lasta ja lapsiryhmää rakentavaan leikkiin. Kasvattajan hereinen läsnäolo ja kiinnostus lasten toimintaa ja heidän aloitteitaan kohtaan on tärkeää hyvän leikki-ilmapiirin syntymiseksi. Varhaiskasvatusympäristö leikin yhteydessä Leikkiympäristön luominen, ylläpitäminen ja uudistaminen ovat oleellinen osa kasvattajan työtä varhaiskasvatuksessa. Leikkiympäristö on innostava ja leikkiin kannustava. Aistien hoito huomioidaan suosimalla luonnonmateriaaleja, harmoniaa ja esteettisyyttä. Lelut ovat viitteellisiä, jättäen tilaa mielikuvitukselle ja vaihtoehdoille. Käytössä on luovaan leikkiin soveltuvia ei-valmiita materiaaleja, kuten kankaita, puunpaloja, käpyjä, koreja jne. Huonekalujen käyttö ja erityiset majanrakennustelineet innostavat lapsia rakenteluleikkiin. Lapset voivat luoda leikkiympäristöään itse ja tarvittaessa kasvattajien avustuksella. Myös vanhemmat voivat osallistua omalla panoksellaan, esim. pihatilojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Leikkiympäristö laajenee luontoon ja lähiympäristöön retkien ja liikunnan yhteydessä. Liikkuminen Päivittäinen liikkuminen on lapsen hyvinvoinnin, itsetunnon ja terveen kasvun perusta. Lapsi tutustuu liikkuen itseensä, toisiin ihmisiin ja lähiympäristöönsä. Liikkuminen kehittää lasta monipuolisesti. Motoriikka sekä hienomotoriset taidot kehittyvät liikkuen. Liikkuessaan lapsi työstää tahdonvoimiaan, ruumiinkuvaansa, itsetuntoaan, kehonhallintaansa sekä vahvistaa niin leikkimisen kuin oppimisen kykyjään. Steinerpäiväkodissa lapsen vapaata ja iloista liikkumista tuetaan. Liikkuminen turvataan päivärytmin olennaisena osana. Liikunnalliset leikit, tömistelyt, taputukset, kuperkeikat ja

8 7 kiipeämiset sekä omaehtoisessa leikissä eloisa hääriminen kuuluvat lapsen päivään luonnollisena osana. Perusliikuntataitojen harjoittaminen leikkien osana huomioidaan. Lasta kannustetaan liikunnalliseen elämäntapaan myös vauhdikkaiden, hengästyttävien ja hikoiluttavien kokemuksien kautta. Eurytmiataide on yksi osa steinerpedagogiikkaa. Viikoittaiset eurytmiahetket johdattavat lapset eleiden, äänteiden ja rytmien maailmaan mielikuvien ja jäljittelyn kautta. Eurytmian avulla tutustutaan omaan kehoon ja sen liikkumismahdollisuuksiin. Eurytmia tukee myös puheen kehitystä ja kykyä kuunnella. Kasvattajien toiminta liikunnan yhteydessä Kasvattajien toiminnassa kiinnitetään huomiota liikuntamahdollisuuksien tarjoamiseen lapsille ja vähän liikkuvien lasten rohkaisemiseen ja kannustamiseen liikkumaan. Liikunnan esteiden poistaminen ja turvalliseen liikkumiseen ohjaaminen kuuluu tähän. Lasten hyvät perusliikuntataidot vähentävät loukkaantumisalttiutta. Varhaiskasvatusympäristö liikunnan yhteydessä Hyvä varhaiskasvatusympäristö vahvistaa lapsen luontaista liikkumisen halua, halua oppia uusia asioita sekä innostaa kehittämään omia taitojaan. Piha on tärkeimpiä liikuntapaikkoja ja sen tulee houkutella liikkuviin leikkeihin. Lapsille tarkoitettuja liikuntavälineitä on saatavilla. Lähialueet ja luonto tarjoavat myös liikuntamahdollisuuksia. Erityyppiset metsämaastot, mäet, niityt ja puistot antavat rakennetun ympäristön lisäksi mielenkiintoisia liikkumisympäristöjä. Liikuntamuotoja ja -paikkoja hyödynnetään vuodenaikojen mukaan. Talvella lumi antaa mahdollisuuden lasketteluun ja liikunnallisiin lumileikkeihin. Kesällä luonnon monimuotoisuus ja lämpö luo pihaliikuntaan omia mahdollisuuksiaan. Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen Steinerpäiväkodissa taiteellinen elementti vaikuttaa koko kasvatuksessa. Varhaislapsuuden kokonaisvaltaiseen elämäntunnelmaan taiteellinen kokeminen ja tekeminen tarjoavat iloa ja esteettisyyttä kehittäviä elämyksiä. Taiteellinen toiminta kuten maalaus, piirtäminen, muovailu, satuliikunta, nukketeatteri, musiikki, sadun kuuntelu ja luova leikki tukevat lapsen kokonaisvaltaista kehitystä. Aistit saavat hyvää tekeviä vaikutelmia ja laaduntaju kehittyy. Lapsi saa onnistumisen kokemuksia. Kasvattajayhteisön toiminta taiteellisen yhteydessä Kasvattajayhteisö ohjaa lasta taiteellisen tekemisen maailmaan tarjoten kokemuksia, välineitä ja harjoitusta niiden käytössä. Tila, aika ja rauha lapsen omaehtoiselle luovalle toiminnalle turvataan. Lapselle annetaan mahdollisuus monipuolisen taiteellisen tekemisen kautta kehittää osaamistaan, taitojaan ja mielikuvitustaan. Itse tekeminen ja luomisen vapaus on pääasia, ei niinkään itse lopputulos. Lasta autetaan, mutta jätetään vapaaksi tiukasta ohjailusta. Kasvattaja hoitaa myös omaa suhdettaan taiteeseen toimien itselleen sopivalla tavalla oman herkkyytensä ja luovien kykyjensä kehittymiseksi.

9 8 Varhaiskasvatusympäristö taiteellisen yhteydessä Päiväkodin päivittäinen ja viikoittainen rytmi sisältää taiteellista tekemistä. Lapset osallistuvat maalaus-, muovailu- ja satuliikuntahetkiin, musisoivat ja laulavat jne. Juhla-aikoihin valmistautuminen ja niiden vietto ovat taiteellisesti tärkeitä kokemuksia. Niihin voi sisältyä esimerkiksi pienten näytelmien tekoa, nukketeatteria, tanssia. Materiaalit ovat aitoja ja laadukkaita. Tutkiminen Jokaisessa lapsessa elää halu tutkia ja aistia ympäristöään. Lapsesta itsestään lähtevälle ihmettelylle ja tutkimiselle annetaan aikaa. Aikuisen kiinnostunut ympäristön huomioiminen antaa lapselle esimerkin. Tutkivan lapsen mielenkiinto maailmaa kohtaan, hänen kysymyksensä, pohdintansa ja toimintansa ansaitsevat tulla arvostetuksi. Silloin lapsi kokee havaintonsa ja oivalluksensa merkitykselliseksi. Kasvattajayhteisön toiminta tutkimisen yhteydessä Aikuisen mielenkiinto maailmaa ja sen ilmiöitä kohtaan siirtyy lapseen. Lasta kiinnostavia ilmiöitä ja kokemuksia käsitellään yhteisesti. Lapsen tutkivaa toiminnallisuutta voidaan ohjata lähellä oleviin asioihin kuten havaintoihin pihassa ja luonnossa sekä lapsen osallistumiseen käsillä olevien tehtävien tekemiseen. Kukkien, kasvimaan ja puutarhan hoito mahdollisuuksien mukaan antavat lapselle juurevia onnistumisen kokemuksia. Retket erilaisiin luonnonympäristöihin antavat mahdollisuuksia havainnoida ja tutkia esim. eläimien elämää ja vuodenaikojen vaihtelua. Kasvattaja pyrkii keskusteluun lapsen kanssa lapsen oman laadun ja kokemistavan pohjalta selittäen ilmiöitä lapsentajuisesti ja vetoamatta aikuisen käsitteelliseen ajattelutapaan. Varhaiskasvatusympäristö tutkimisen yhteydessä Myönteinen ja kannustava varhaiskasvatusympäristö tukee lapselle luontaista tutkivaa toimintaa. Monipuoliset ympäristökokemukset antavat lapselle mahdollisuudet toimia kaikkia aisteja ja kehoa käyttäen. Mielenkiintoisten materiaalien ja välineiden käyttö tarjoaa kokemuksia ja tietoa. Luonnon ja lähiympäristön tarjoamia mahdollisuuksia käytetään monipuolisesti.

10 9 4 Kieli ja vuorovaikutus Vuorovaikutus ympäristön kanssa perustuu suurelta osin kielelliseen kanssakäymiseen. Ajattelu ja puhe liittyvät toisiinsa. Jo varhain lapsi oppii kielen kommunikointivälineenä ja vähitellen kielelliset taidot ovat perustana yhä kehittyneemmille kyvyille, kuten ongelmanratkaisun ja kuvittelun taidoille. Kielen hallinta on perusta oppimisvalmiuksille. Puheella voidaan ilmaista ajatuksia, tunteita sekä nimetä asioita ja keskustella toisten kanssa. Puhumaan voi oppia vain puhuvassa ympäristössä. Kielen oppiminen on luova ja persoonallinen prosessi, joka perustuu lähes puhtaasti jäljittelyyn. Perustana on kasvattajan lämmin suhde lapseen sekä huolellinen ja jatkuva oman kielen- ja äänenkäytön kehittäminen sekä ilmaisun rikastuttaminen. Lapsen kielellisiin aloitteisiin vastataan ja häntä kuunnellaan eläytyen. Lapsi saa tukea ja vahvistusta sekä vuorovaikutusmalleja. Kasvattajan puhetavan tulisi olla selkeä, kuvallinen ja ikävaiheeseen soveltuva. Steinerpäiväkodeissa sadut ja tarinat kerrotaan. Kun satua ei vain lueta kirjasta, joutuu kasvattaja opettelemaan sadun etukäteen. Kirja ei ole silloin kertojan ja kuulijan välissä, ja lapsi voi syventyä ilmapiiriin ja mielikuviin intensiivisemmin. Kertomuksia toistetaan useita kertoja. Myös riimeillä ja loruilla on keskeinen sija päivittäisessä kanssakäymisessä lasten kanssa. Steinerpäiväkodissa tarinat ja sadut ovat tärkeä osa arvoihin ohjaamista. Kerrotun sadun kautta lapsi voi samaistua tarinan hahmoihin ja ymmärtää eläytyen asioita, joihin ei vielä käsitteellisellä tasolla pystyisi. Kielellisiin leikkeihin ohjaaminen antaa lapsille ilon ja onnistumisen kokemuksia. Kielellisen kehityksen poikkeamien havaitseminen riittävän varhaisessa vaiheessa ja tukitoimiin ohjaaminen ovat kasvattajayhteisön tehtäviä. Toimiessaan itselleen mielekkäällä tavalla lapsi ilmentää ajatteluaan ja tunteitaan. Lapsen ja lapsiryhmän keskeinen toiminta on leikki. Leikki ryhmässä ja muut yhteiset toiminnat kehittävät lasten sosiaalisia ja vuorovaikutustaitoja. Kielellisten taitojen luova harjoittaminen kaikessa toiminnassa kasvattaa luottamusta omiin kykyihin ja jatkuvaan itsensä ilmaisemiseen.

11 10 5 Sisällölliset orientaatiot Matemaattinen orientaatio Pienen lapsen kokemukselliset valmiudet matemaattisten asioiden ymmärtämiseen kehittyvät vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa. Aikuisen tehdessä havaintoja ja nimetessä lukumääriä ja järjestystä, lapsi kiinnittää niihin huomiota ja oppii. Oman kehon hahmottaminen sormi-, liikuntaja laululeikeissä pohjustaa myös matematiikan taitoja. Rakenteluleikeissä opitaan muotoja ja rakennelmien kestävyyttä. Aikakäsitys kehittyy päivä-, viikko-, kuukausirytmiä ja vuodenaikoja seuratessa. Luova ajattelu ja ongelmanratkaisutaidot harjaantuvat luovassa leikissä. Mittaamista voi harjoitella ruuanlaitossa ja leivonnassa. Rytmejä koetaan leikkien, laulaen ja soittaen. Luonnontieteellinen orientaatio Lapselle muodostuu kokemus luonnosta ja luonnonilmiöistä seuraamalla aikuisen esimerkkiä ja osallistumalla toimintaan arkipäivän askareiden välityksellä. Lähiympäristön, kuten pihan, puutarhan ja metsän antamat mahdollisuudet hyödynnetään. Sää- ja lämpötilojen, vuorokaudenaikojen ja vuodenajan ilmiöt huomioidaan sekä niiden vaikutus ihmisten, eläinten ja kasvien elämään. Lapselle on tärkeää nähdä ja seurata eläimiä sekä hoivata niitä mahdollisuuksien mukaan. Kukkien ja kasvimaan hoito sadonkorjuineen antaa kokemuksellista perustietoa. Lapsille kerrotaan ja näytetään, kuinka vilja kiertää siemenestä myllyn kautta leivotuksi leiväksi. Luonnon elementit, maa, vesi, ilma ja lämpö ovat välttämättömiä kasvussa sekä ruuanvalmistus- ja leipomisprosesseissa. Viihtyisän ympäristön luominen, tilojen ja huonekalujen huoltaminen ovat keskeinen osa toimintaa. Niiden kautta lapsi oppii elämän perustaitoja, arkielämän ymmärrystä ja arvostusta rakennettua ympäristöä kohtaan. Ekologiaan liittyvät asiat tulevat tutuiksi esimerkiksi kasvimaan ja kompostin hoidossa sekä jätteiden kierrätyksessä. Päiväkotiin valitaan luonnonmukaisesti viljeltyjä ruokaaineita sekä ympäristöystävällisiä pesu- ja puhdistusaineita. Ympäristöön ja sen ilmiöihin pyritään luomaan elämyksellinen suhde, jossa aistikokemukset ovat ensisijaisia. Aisteja myös suojataan haitallisilta tai rasittavilta ärsykkeiltä. Lapsille tuodaan kertomuksin ja esimerkiksi vuodenaikapöydän avulla luonnon kiertokulkuun liittyvät asiat lapsentajuisesti esille. Luonnonmateriaalia olevat leikkivälineet kehittävät laaduntajua monipuolisesti. Historiallis-yhteiskunnallinen orientaatio Ihmisten rakentava toiminta työssä ja kulttuurin alueella nyt ja ennen alkaa lähiympäristön havainnoinnista. Lasta ja päiväkotia koskettavat tapahtumat jäsentävät mielikuvia ympäröivästä maailmasta. Näin viljelijä, joka tuo tuotteita päiväkotiin tai postinkantajan päivittäinen käynti osoittavat lapsille konkreettisesti yhteyden ympäröivään yhteiskuntaan ja toimintaan. Retket ja

12 11 vierailukäynnit esimerkiksi torille, postiin tai museoon laajentavat ja rikastuttavat kokemuspiiriä. Vanhempien ihmisten ja isovanhempien kohtaaminen päiväkodin tapahtumissa muisteluineen syventävät käsitystä menneestä ja nykyisyydestä sekä lapsen omasta historiasta. Juhla- ja merkkipäivien viettoon liittyvät tavat sekä perinteet huomioidaan päiväkodin toiminnassa. Esteettinen orientaatio Aikuinen ohjaa lasta oman toimintansa kautta huolehtimaan ympäristön kauneudesta, harmoniasta ja järjestyksestä sekä arvostamaan ja luomaan esteettisiä asioita ympäristössä. Kasvattajan oma olemus, eleet, liikkeet, ja pukeutuminen, ovat merkittävä osa lapsen kokemusta. Kasvattajan kertoma satu tai valmistama nukketeatteri on lapselle esteettinen elämys, jota lapsi jäljittelee. Aidot luonnonmateriaalit niin luonnossa, huonekaluissa kuin leikkikaluissakin antavat esteettisesti monipuolisia kokemuksia. Luovan toiminnan ja taiteiden; kuvataiteiden, musiikin, ilmaisun, sekä kädentaitojen harjoittaminen antaa lapselle iloa ja onnistumisen kokemuksia. Lasta on hyvä suojella rasittavilta, liiallisilta ja kuluttavilta ärsykkeiltä. Luonnossa liikkuminen ja leikkiminen on lapselle kokonaisvaltainen esteettinen nautinto. Eettinen orientaatio Eettiset arvot välittyvät lapsille kasvattajien, vanhempien ja lasten vuorovaikutuksessa. Aikuisten antaman esimerkin ja tuen avulla lapsi oppii turvallisella tavalla eettisiä ja moraalisia periaatteita ja oikeita menettelytapoja arkipäivän sosiaalisessa elämässä. Toisten ihmisten kunnioittaminen, hyvät tavat ja sosiaaliset normit opitaan yhteisössä. Lapsiryhmässä niitä ovat työ- ja leikkirauhan antaminen, myönteisyys, oikeudenmukaisuus, anteeksi pyytäminen ja anteeksi antaminen, erilaisuuden hyväksyminen sekä toisten auttaminen. Kasvattajan johdonmukaisuus ja rauhallisuus on tärkeää rajojen asettamisessa sekä lasten kokemusten ja tunneilmaisujen kuuntelemisessa. Lapsen omatunto ja empatia kehittyy ja sisäistyy aikuisen myötävaikutuksella. Valikoidut sadut, tarinat, lorut ja leikit välittävät omalla tärkeällä tavallaan eettisiä sisältöjä lapselle omaksuttavissa olevassa muodossa. Uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio Lapsella tulee olla mahdollisuus hiljentymiseen sekä kunnioituksen ja kiitollisuuden tunteiden kokemiseen. Pienen lapsen luottamusta maailmaan pyritään vahvistamaan. Hartauden ja ilon kokemus voi syntyä vuodenjuhlien kautta. Juhlia valmistellaan ja vietetään päiväkodissa lasten kanssa ja joihinkin juhliin osallistuvat myös vanhemmat. Vuodenjuhlien ja vuodenkierron kautta voidaan ilmaista, kokea ja sisäistää kristillistä kulttuuriperintöä. Sadut ja tarinat voivat auttaa sekä perinteen kertomisessa että hengellisten sisältöjen välittämisessä. Nämä sisällöt on muokattava lapsen kehitystasoa vastaaviksi. Päiväkodissa huomioidaan perheen uskonnollinen ja katsomuksellinen vakaumus ja sitä kunnioitetaan.

13 12 6 Erityistä tukea tarvitsevat lapset Lapsen tuen tarve ja sen arviointi Lapsen tuen arvioinnissa ovat lähtökohtana vanhempien ja päiväkodin henkilökunnan yhteiset keskustelut lapsesta. Tässä keskustelussa kummatkin osapuolet esittävät omat havaintonsa ja näkemyksensä lapsesta, aluksi ilman tulkintoja. Lapsihavainnointi ja kollegion järjestämä lapsikeskustelu täydentävät kuvaa lapsen tuen tarpeesta. Aiemmin todettu eritystuen tarve huomioidaan. Lasta pyritään tukemaan hänen ainutlaatuisuudessaan. Tuen suunnittelun pohjana ovat lapsen yksilöllisten vahvuuksien, kiinnostuksen kohteiden ja innostavien asioiden huomioiminen. Tarvittaessa otetaan yhteyttä muihin tahoihin, esimerkiksi entisiin hoitopaikkoihin tai ulkopuolisiin asiantuntijoihin. Nämä yhteydenotot tehdään yhteistyössä vanhempien kanssa. Tuen järjestämisen periaatteet ja varhaiskasvatuksen tukitoimet Steinerpedagoginen varhaiskasvatus on myös parantavaa kasvatusta. Päivä-, viikko- ja vuodenaikojen rytmi sekä leikki toisten lasten kanssa hoitavat lasta jo sinänsä. Ne vahvistavat lapsen tahtoa ja ohjaavat lasta toimimaan hänelle ominaisella tavalla. Lapsen tarvitsema tuki aloitetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Toimintaympäristön tutkiminen ja muutoksentarpeiden havaitseminen ovat tärkeä osa tukitoiminnan aloittamista. Apuna tässä prosessissa voidaan käyttää esimerkiksi päivähoidon kontekstianalyysia, jonka tavoitteena on saavuttaa paremmin lapsiryhmän ja yksittäisen lapsen tarpeita palveleva ja tukeva ympäristö. Tähän sisältyy psyykkinen, fyysinen ja kognitiivinen toimintaympäristö. Päivittäistä kasvatustoimintaa päiväkodissa järjestellään tarpeen mukaan jakaen lapsia pienryhmiin, harjaannuttamalla perustaitoja ja vahvistamalla lapsen itsetuntoa. Hyvä aikuisen ja lapsen välinen vuorovaikutus sekä strukturoitu päiväjärjestys tukevat lasta. Tehostettu kasvatuskumppanuus auttaa löytämään uusia mahdollisuuksia lapsen ja perheen tukemiseen. Varhaiskasvatuksen yksilöllistäminen Jokaiselle lapselle tehdään päivähoidon aloittamisen yhteydessä henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma yhdessä vanhempien kanssa. Kaikissa vaiheissa pyritään avoimuuteen ja yhteistyöhön vanhempien kanssa. Varhaiskasvatussuunnitelmaan tehdään kuntouttava osio lapselle, joka tarvitsee erityistä tukea jollakin kehityksen osa-alueella, mutta jolla ei ole asiantuntijalausuntoa. Erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevalle lapselle tehdään päivähoitolain edellyttämä kuntoutussuunnitelma yhdessä päiväkodin kasvattajan, vanhempien ja asiantuntijayhteistyötahojen kanssa.

14 13 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti eri tahoilla laaditut kasvatus-, kuntoutus- ja lapsen esiopetuksen suunnitelmat sovitetaan yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Huolehditaan siitä, että nämä kaikki tukevat käytännön toimia lapsen hoidossa ja perheen kanssa tehtävässä yhteistyössä niin, että myös siirtymävaiheessa tuen jatkuvuus on taattu. Tukipalvelut varhaiskasvatuksessa Lapsen tarpeen mukaan varhaiskasvatukseen voi liittyä myös muita tukipalveluja. Näitä ovat erilaiset terapiat (puheterapia, kirofonetiikka, musiikkiterapia, kuvataideterapia, toimintaterapia, fysioterapia, hoitoeurytmia). Lääketieteellinen kuntoutusohjaus tehdään lääkärin tai terveydenhoidon asiantuntijan tai perheen halutessa antroposofiseen lääketieteeseen erikoistuneen lääkärin suunnittelemana. Päivähoidon kunnallisia tukipalveluja käytetään mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan, esim. lastenneuvola- ja psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvolan palvelut, neurologin ja psykiatrisen klinikan palvelut, yhteistyö lastensuojelun kanssa, terapiapalvelut, muiden lasta hoitavien tahojen poliklinikka- ja sairaalapalvelut sekä perheelle suunnatut tuet. Tarvittaessa lapselle voidaan saada henkilökohtainen avustaja. Avustaja toimii aina palkatun ja koulutetun henkilökunnan ohjauksessa ja vastuulla. Päiväkodin henkilökunta tarvitsee jatkuvaa ja riittävää jatkokoulutusta, jotta pystytään vastaamaan lasten ja perheiden erityistuen tarpeisiin. Yhteistyössä lapsen perheen asuinkunnan kunnallisen erityislastentarhanopettajan kanssa päiväkoti voi kartoittaa tarvetta ja mahdollisuutta kunnan taloudelliseen tukeen, avustajan kuluihin tai lapsiryhmän pienentämiseen.

15 14 7 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen yleisten periaatteiden mukaisesti tuetaan eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvia lapsia ja otetaan huomioon heidän yksilölliset tarpeensa. Päiväkodissa lapsen kulttuuri-identiteettiä kunnioitetaan ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan, esimerkiksi satujen, lorujen tai laulujen välityksellä. Jäljittelyn kautta tapahtuva oppiminen jättää lapsen vapaaksi omaksumaan uutta kieltä ja kulttuuria. 8 Yhteistyö eri tahojen kesken Steinerpäiväkotien opettajat toimivat pedagogisissa asioissa valtakunnallisessa yhteistyössä Steinerpedagogiikan seuran varhaiskasvatustoimikunnassa. Päiväkodin kannatusyhdistys voi toimia Steinerpedagogiikan Yhteisöt ry:ssä. Myös alueellista yhteistyötä voi olla muiden steinerpäiväkotien kanssa. Steinerpedagogiikka on maailmanlaajuista. Suomella on edustaja kansainvälisen liiton kokouksissa. Suomen steinerpedagogit osallistuvat myös kansainvälisiin steinerpedagogisiin koulutuspäiviin eri maissa. Seminaareja ja tapahtumia voidaan järjestää yhteistyössä steinerkoulujen kanssa, sekä pedagogista yhteistyötä koulujen ja lapsen vanhempien kanssa lapsen siirtyessä kouluun. Päiväkodit osallistuvat kunnallisiin aluetapaamisiin, koulutuksiin ja yksityisten päiväkotien tapaamisiin. Muita yhteistyötahoja ovat kaupungin tai kunnan sosiaalitoimi, terveydenhuolto ja KELA. Yhteistyötä on myös oppilaitoksien kanssa, esimerkiksi Snellman-korkeakoulu ja paikalliset sosiaalialan oppilaitokset sekä ammattikorkeakoulut. 9 Vanhempien osallisuus lasten varhaiskasvatuksessa Vanhempien osallisuus ja kasvatuskumppanuus luo pohjan yhteisöllisyydelle ja luottamukselle, jolle perheen ja päiväkodin välinen päivähoitosuhde voi perustua. Yhteistyön merkitys korostuu sitä enemmän mitä pienempi lapsi on. Molempien vanhempien mukana olo lasta koskevissa asioissa on tavoiteltavaa alusta asti ja hoitosuhteen kuluessa. Vanhempien osallisuus alkaa vanhempien päiväkotiin tutustumisesta ja sen toiminnan esittelystä jo ennen kuin lapsi on aloittanut hoitosuhteen. Tällöin tuodaan esille päiväkodin käytännön toimintatapoja ja esitellään päiväkodin steinerpedagogista näkökulmaa. Vaihtoehtoinen kasvatuskäytäntö ja -näkemys herättävät vanhemmissa ajatuksia, kysymyksiä, keskustelun- ja tiedonhalua sekä kiinnostusta kasvatuksellisiin asioihin. Steinerpedagoginen varhaiskasvatus on vanhempien valinta, jonka pohjalla olevasta ihmiskuvasta vanhemmille annetaan tietoa tutustumisen yhteydessä ja vanhempainilloissa. Vanhemmilta lapsesta ja perheen arvoista saatava tieto auttaa päiväkodin henkilöstöä työssään ja on arvokasta niin alkuvaiheessa kuin myöhemminkin. Vanhemmat ovat oman lapsensa erityistuntijoita, joiden näkemyksiä tarvitaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelman teossa. Kasvatuskeskusteluja ja

16 15 arviointeja järjestetään ainakin muutaman kerran vuodessa. Keskustelut antavat pohjaa lapsen auttamiseen ja tukemiseen. Yhteistyömuotoja vanhempien ja päiväkodin välillä ovat keskustelujen lisäksi esimerkiksi vanhempainillat, yhteiset juhlat ja tapahtumat, talkoot ja varainhankinta. Yhteydenpitoa käydään myös päivittäisissä kohtaamisissa. Päiväkoti on sosiaalinen yhteisö, johon liittyvät lapset, päiväkodin henkilökunta sekä vanhemmat. Kaikkien näiden kesken muodostuu kontakteja, joihin vielä päiväkotia ylläpitävän yhdistyksen toiminta tuo oman lisänsä. Luottamus eri toimijoiden kesken edesauttaa yhteistyötä lasten hyväksi. 10 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan jokaiselle päiväkodissa olevalle lapselle yhteistyössä vanhempien kanssa sekä arvioidaan sen toteutumista säännöllisesti. Lasta koskevat keskustelut kirjataan pääkohdissaan ja pyritään systemaattiseen dokumentointiin. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmassa sovitaan myös yhteistyön toimintatavoista vanhempien kanssa. 11 Toiminnan arviointi, seuranta ja kehittäminen Steinerpäiväkodin toiminnan periaatteisiin kuuluu henkilökunnan säännöllinen kokoontuminen. Kokouksiin osallistuvat päiväkodin kasvattajat ja työntekijät. Kokouksissa käsitellään pedagogisia, käytännöllisiä ja hallinnollisia asioita Myös taiteellinen työskentely kuuluu osana kokouksiin. Kasvatuskulttuurin kehittämisestä on vastuussa koko työyhteisö; Yhteinen tietoisuus on oleellista pyrittäessä yhteiseen suuntaan, kehittämiseen ja päätöksiin. Toiminnan arviointiin, seurantaan ja kehittämiseen liittyvät asiat käsitellään yhteisissä kokouksissa säännöllisesti. Päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta määritellään vuosittain saavutetut tavoitteet, tunnistetaan toiminnan vahvuuksia ja nostetaan esiin kehittämistarpeita. Toimintaan liittyvät suunnitelmat ja kehityskohteet pyritään päivittämään vuosittain. Tällaisia voivat olla esimerkiksi laatukriteerien saavuttamisen tarkastelu, turvallisuussuunnitelma ja varhaiskasvatussuunnitelma. Tärkeitä ajankohtia toiminnan kehittämiseen ja arviointiin ovat toimintakauden alku ja loppu. Kaikki sovitut ja todetut asiat dokumentoidaan sekä nimetään vastuuhenkilöt. Vanhempien kanssa keskustellaan säännöllisesti aiemmin sovittujen periaatteiden mukaan. Lapsen kehittymistä seurataan ja arvioidaan varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden toteutumista.

17 16 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Varhaiskasvatukseen liittyviä kirjoja (suomenkielisiä, pääosin steinerpedagogisia) Arman, M Mitä voin tehdä lapseni sairastuessa. Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry. Bergström, M Mustat ja valkeat leikit. Leikki, kaaos ja järjestys aivoissa. WSOY. Dahlström, M Ajatuksia pienten lasten vanhemmille. Suomen antroposofinen liitto. Davy, G. & Voors, B Elämäntapoja. Perhe-elämän kysymyksiä. Suomen antroposofinen liitto. Edmunds, F Lapsen kasvu ja kasvatus Käytännön steinerpedagogiikka. Otava. Gobel, W; Glöckler, M Lastenlääkärin vastaanotolla. Antroposofinen lääketieteen yhdistys ry. Hahn, H Leikin vakavuudesta. Antroposofinen työkeskus. Hintikka, M; Helenius, A; Vähänen, L Leikistä totta. Omaehtoisen leikin merkitys. Tammi. Holttinen, M Pienen lapsen ympäristöstä. Tammes. Jaffke, F Leluja, joita vanhemmat voivat itse tehdä. Antroposofinen työkeskus. Jantunen, T. & Rönnberg, P. (toim.) Anna lapsen leikkiä. Atena Kustannus Oy. Jokipaltio, J. (toim.) Sadun voimat. Lapsi tuo sadun tullessaan. Maaseudun sivistysliitto. Kalliala, M Enkeliprinsessa ja itsari liukumäessä. Leikkikulttuuri ja yhteiskunnan muutos. Gaudeamus. Koepke, H Seitsemänvuotias lapsi koulukypsyys. Suomen antroposofinen liitto. Köhler, H Lapsena olemisen ihme. Suomen antroposofinen liitto. König, K Lapsen kolme ensimmäistä vuotta. Suomen Hoitopedagoginen yhdistys ry. Lang, P. (toim.) Päiväkodista koulutielle. Johdatus steinerpedagogiikkaan. Steinerpäiväkoti Sinilintu. Neuschütz, K Pehmeät nuket. Karisto. Neuschütz, K Vanhat hauskat puuhat vaihtoehto TV:lle. Tammi. Olsson, K Pienen lapsen ravinto. Antroposofisen lääketieteen yhdistys ry. Postman, N Lyhenevä lapsuus. WSOY. Riska, A Minne tuuli vaeltaa Lastenlauluja I. Eurytmian ystävät ry. Riska, A.. Mikä on laulu lainehilla Lastenlauluja II. Riska, A. Metsolan kannel soi Lastenlauluja III. Sevåg Vestly, M; Pajukangas, J. (toim.) Kuningasvuosi. Näkökulmia koulukypsyyteen. Atena Kustannus Oy. Sinkkonen, J. (toim.) Pesästä lentoon. Kirja lapsen kehityksestä kasvattajalle. WSOY. Skinnari, S Pedagoginen rakkaus. Kasvattaja elämäntarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. PSkustannus. Steiner, R Ihmisyyteen heräämisen kolme vaihetta lapsuudessa. Suomen antroposofinen liitto. Steiner, R Lapsen kasvatus hengentieteen kannalta. Suomen antroposofinen liitto. Steiner, R Pedagogiikka ja taide. Antroposofinen työkeskus Tammes ry. Steiner, R Rukouksia ja mietelauseita lapsille ja vanhemmille. Kirjokanta Oy. Steiner, R Tasapainoinen kasvu ja kasvatus. Suomen antroposofinen liitto. Steiner, R Yleinen ihmisoppi. Antroposofinen työkeskus Tammes ry. Taskinen, M Steinerpedagogiikka, lapsen ehdoilla aikuisuuteen. Dialogia. Tuomola, E Mitä lapsen piirtäminen kertoo hänen kehityksestään. Snellman-korkeakoulu. Virkkunen, K Sadut ja satukuvat. Antroposofinen työkeskus. Virkkunen, K Temperamentit. Tammes ry. Wais, M Lapsuus ja nuoruus nykyaikana. Kasvatuksen mielekkyydestä ja mielettömyydestä. Suomen antroposofinen liitto. Wilenius, R Miten käy lasten ja nuorten? Keskustelua ja filosofiaa kasvatuksesta. Zur Linden, W Syntymä ja lapsuus hoito, ravinto, kasvatus. Suomen antroposofinen liitto. Zur Linden, W Lapsi sairastaa. Suomen antroposofinen liitto.

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tahmelan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkotimme sijaitsee kauniissa kansallismaisemassa Pyynikinharjun kainalossa, luonnonsuojelualueen tuntumassa ja Pyhäjärven läheisyydessä. Luonnonläheinen

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SIILIN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA SISÄLLYS 1. Siilin päiväkoti 2. Päiväkodin tärkeät asiat 3. Lapsilähtöisyys 4. Varhaiskasvatuksen suunnittelu 5. Varhaiskasvatuksen toteuttaminen 6. Erityinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU

PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU PROFESSORINTIEN PÄIVÄKODIN VASU SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT 3. TOIMIVA KASVATTAJAYHTEISÖ 4. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 5. OPPIMISEN ILO 6. KIELEN JA VUOROVAIKUTUKSEN

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS

MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS MUSTASAAREN PERHEPÄIVÄHOIDON VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTA-AJATUS Tarjotaan lapsille perhepäivähoitoa kodinomaisessa ja turvallisessa ympäristössä. Laadukkaan hoidon ja kasvatuksen tavoitteena on onnellinen

Lisätiedot

RYHMIS PEUKALOISEN VASU

RYHMIS PEUKALOISEN VASU RYHMIS PEUKALOISEN VASU Ryhmis Peukaloinen 01.01.2014 Karjalanharjuntie 3 R 56 50100 Mikkeli 015-177 002/ 044 794 5329 peukaloinenrpphk@mikkeli.fi Yksikön esittely Peukaloisessa hoidossa 12 lasta, joiden

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KARINRAKAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tämä päivä on lahja Tämä päivä on arvokas Tämä päivä on ainutlaatuinen tänäkin päivänä voi tapahtua ihme! Marleena Ansio Karinrakan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelman

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012

KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 KATAJALAAKSON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012 Katajalaakson päiväkoti - päiväkotimme sijaitsee Katajalaaksossa rauhallisessa ympäristössä - päiväkodissamme on 96 hoitopaikkaa viidessä eri ryhmässä:

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma

PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI Ryhmäperhepäiväkoti Pikku-Peippo Varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO Ryhmiksen toiminta-ajatus 1. Kasvatuspäämäärät ja tavoitteet 1.1 Arvoperusta 1.2 Hyvinvoiva lapsi 1.3 Päivähoidon

Lisätiedot

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012

HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 HELILÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011-2012 PÄIVÄKOTIMME TOIMINTA-AJATUS: tarjoamme hyvällä ammattitaidolla laadukasta varhaiskasvatusta alle 6 -vuotiaille lapsille meillä lapsella on mahdollisuus

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:

Lisätiedot

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Lintulammen päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Päiväkoti on pieni, turvallinen ja sijaitsee rauhallisella esikaupunkialueella. Luonnon läheisyys kannustaa lasta luonnon tutkimiseen ja

Lisätiedot

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kaukajärven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS LEIKKI LUOVUUS YSTÄVYYS TUNTEET TURVALLISUUS LAPSI EI LEIKI OPPIAKSEEN, MUTTA OPPII LEIKKIESSÄÄN Leikissä lapsi oppii toimimaan yhdessä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA HAIKALAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Haikalan päiväkoti sijaitsee Klaukkalan pohjoisella alueella Haikalassa. Päiväkoti on perustettu 1982. Toimintakaudella 2010-2011 päiväkotimme ryhmät ovat:

Lisätiedot

Simunan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Simunan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 Simunan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 Simunan laulu Metsän suojassa Simunassa on meidän päiväkoti. Täällä on kivaa meillä, kaikilla kavereilla. Päiväkoti Simunassa kaikilla leppoista

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Porin kristillisen päiväkoti Ankkurin Varhaiskasvatussuunnitelma 2014. Hyväksytty johtokunnassa:

Porin kristillisen päiväkoti Ankkurin Varhaiskasvatussuunnitelma 2014. Hyväksytty johtokunnassa: Porin kristillisen päiväkoti Ankkurin Varhaiskasvatussuunnitelma 2014 Hyväksytty johtokunnassa: SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTA-AJATUS 2. ARVOT JA KASVATUSTAVOITTEET 2.1 Kasvatustavoitteet 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4

Toiminta-ajatus 1. 1.1 Ryhmän tavoitteet 2. 1.2 Ryhmän arvot 3. Varhaiskasvatus ympäristömme 4 1 SISÄLLYS Toiminta-ajatus 1 1.1 Ryhmän tavoitteet 2 1.2 Ryhmän arvot 3 Varhaiskasvatus ympäristömme 4 Toiminnalliset orientaatiot lapsille ominainen tapa toimia 5 Sisällölliset orientaatiot tapa hahmottaa

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN

PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN - laadittu keväällä 2009, päivitetty 2012 PERHEPÄIVÄHOIDON TOTEUTTAMINEN Perhepäivähoito on kodinomainen päivähoitomuoto, jossa toimitaan ammatillisesti ja tavoitteellisesti yhdessä sovittujen periaatteiden

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011

PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2011 (Suunnitelma pohjautuu Länsi-Saimaan kuntien Seudulliseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan (SeutuVasuun) PÄIVÄKOTI TIITIÄINEN Osoite: Kanavakuja 7,

Lisätiedot

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina

Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Lapset oman elämänsä, oppimisensa ja kulttuurinsa osallisina tuottajina ja toimijoina Tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikuntakäytäntöihin Nuori Suomi ry 13.3.2012 Seppo Sarras seppo.sarras@gmail.com

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Maaselän päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Maaselän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Leikkiminen 2.2 Liikkuminen 2.3 Tutkiminen 2.4 Taiteellinen kokeminen, ilmaiseminen ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö.

Varhaiskasvatussuunnitelma. Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. Varhaiskasvatussuunnitelma Vanhemmuutta tukien, yhteistyössä kotien kanssa annetaan lapsille turvallinen kasvuympäristö. 2014 Ypäjän varhaiskasvatuspalvelut Päiväkoti Heporanta: Pollet, Ponit ja Varsat

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA RANTAKYLÄN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Tavoitteena hyvinvoiva lapsi 1 SISÄLLYSLUETTELO 1 PÄIVÄKODIN ESITTELY... 3 2 TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT... 4 2.1 Toiminta-ajatus... 4 2.2 Arvot... 4 3 LAPSELLE

Lisätiedot

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä

VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä VASU2017 Opetushallituksen ajatuksia varhaiskasvatussuunnitelman perustetyöstä 24.9.2015 Varhaiskasvatuksen asiantuntijatiimi Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus Opetushallitus Esittelijä, Kirsi

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA (0-5 VUOTTA) 2 Dragsfjärdin, Kemiön ja Västanfjärdin kuntien laatima yhteinen suunnitelma. Työryhmään on kuulunut virkamiehiä saaren päiväkodeista, perhepäivähoidosta ja neuvoloista.

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013

SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 SORVANKAAREN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2012-2013 Jokaisella on oikeus tuntea itsensä toivotuksi, halutuksi ja rakastetuksi. 1 PÄIVÄKODIN KUVAUS JA OPPIMISYMPÄRISTÖ Sorvankaaren päiväkoti on

Lisätiedot

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SAVONLINNAN KAUPUNGIN JA TUOKKOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Hyväksytty sosiaalilautakunnassa 01.08.2006 132 Hyväksytty koulutuslautakunnassa 16.08.2006 110 Hyväksytty koulutuslautakunnassa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016

Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 1 Kuusjoen päiväkodin kehkeytyvä varhaiskasvatussuunnitelma 2015-2016 2 Kuusjoen päiväkoti Kuusjoen päiväkoti on perustettu vuonna 2010. Päiväkoti sijaitsee Kuusjoen koulun yhteydessä Salon Kuusjoella

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen vasu) on varhaiskasvatuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA

KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA KILPIÄISTEN PÄIVÄKODIN VARHAIS- KASVATUS- SUUNNITELMA TOIMINTA-AJATUKSEMME Kilpiäisten päiväkoti tarjoaa lapsille laadukasta varhaiskasvatusta vuonna 2009 valmistuneissa tiloissa. Päiväkotimme on avara,

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt

Yksiköt: Kaupungin päiväkodit / perhepäivähoito / avoin varhaiskasvatus Yksityiset päiväkodit / perhepäivähoito Seurakunnat Järjestöt Tämä on Loviisan kaupungin varhaiskasvatussuunnitelma VASU. Sen lähtökohtana ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen perusteet. Sivistyslautakunta hyväksyy joka toinen vuosi päivitetyn suunnitelman. Päivähoitoyksiköt

Lisätiedot

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KULHON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUS KULHON PÄIVÄKODISSA Kulhon päiväkoti Pönkäniementie 4a2 80910 Kulho p.040 140 8145 p. 040 707 3375 (päiväkodin johtaja/raija Pynnönen) Kulhon

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA KETTUKALLION PÄIVÄKOTI LIITE: VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 PÄIVÄKODIN ESITTELY Kettukallion päiväkoti sijaitsee Janakkalan Tervakoskella kolmessa eri osoitteessa - Kettukalliontie 2:ssa koulun kanssa

Lisätiedot

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma

Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma Yksityisen perhepäivähoidon omavalvonta- ja varhaiskasvatussuunnitelma 1. Palvelujen tuottajaa koskevat tiedot Palvelun tuottaja/vastuuhenkilö, yhteystiedot, Y-tunnus Lapsiryhmän ikärakenne Perushoitotilat/muut

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013

LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 LAPSEN JA NUOREN KASVUN TUKEMINEN 14.2.2013 E N E 30.9.2010 M M Ä N O S A A M 1 Tekijän/Yksikön I S T A nimi LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA Keskeiset pienten lasten kasvatusta ohjaavat asiakirjat Suomessa

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3.

SISÄLLYS. 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. SISÄLLYS 1. Toiminta-ajatus ja arvot 1.1. Perhepäivähoidon toiminta-ajatus 2 1.2. Ryhmän toiminta-ajatus ja tavoitteet 2 1.3. Ryhmän arvot 3 2. Mitä lasten hoidossa ja kasvatuksessa painotetaan? 2.1. Kodinomaisuus

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Päiväkoti Saarenhelmi

Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi varhaiskasvatussuunnitelma Päiväkoti Saarenhelmi Päiväkoti Saarenhelmi sijaitsee Saarenkylässä kauniilla paikalla Kemijoen rannalla. Läheiset puistot ja talvella jää tarjoavat mahdollisuuden

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Sinulla on nyt edessäsi Keski-Nurmon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma eli VASU. Vasusta saat lukea talossa lapsi saa kasvaa turvallisessa ympäristössä elämänsä ensimmäiset

Lisätiedot

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki

RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> Mitä se on Miten lapsilähtöisyys meillä toteutuu Liikkumisen riemu Pienryhmätoiminta Leikki RAITIN PÄIVÄKOTI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2015 -> SISÄLTÖ: 1. PÄIVÄKOTIMME 2. TOIMINTA-AJATUKSEMME 3. PÄIVÄKOTIMME ARVOT 4. KASVATUSKSELLISET TAVOITTEEMME 5. LAPSILÄHTÖISYYS Mitä se on Miten lapsilähtöisyys

Lisätiedot

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus...

SISÄLLYS. Kasvatuskumppanuus... 6. Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 1 2 SISÄLLYS Peltosirkun päiväkoti... 3 Toimintaa ohjaavat arvot... 4 Lapsen kunnioitus... 4 Turvallisuus... 5 Kasvatuskumppanuus... 6 Yhteistyö... 7 Kiusaamisen ehkäisy... 8 Varhainen puuttuminen... 9

Lisätiedot

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Vellamon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma VELLAMON PÄIVÄKOTI Vellamon päiväkoti tarjoaa ympärivuorokautista hoitoa vuorotyötä tekevien vanhempien lapsille. Päiväkoti sijaitsee Tammelan kaupunginosassa.

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

NURMIJÄRVEN KUNTA. Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma NURMIJÄRVEN KUNTA Lepsämän päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 SISÄLTÖ JOHDANTO... 3 1. LEPSÄMÄN PÄIVÄKODIN ARVOT... 4 1.1 LAPSILÄHTÖISYYS... 4 1.2 KASVATUSKUMPPANUUS... 4 1.3 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ...

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Hembackan päiväkoti 1 Hembackan päiväkoti on Loviisan Liljendalissa sijaitseva päiväkoti. Päiväkodissa on kaksi osastoa, 12 paikan pienten puoli 1-3-vuotiaille ja 20 paikan isojen

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Ikurin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Me Ikurin päiväkodissa toteutamme varhaiskasvatusta ja esiopetusta pienryhmissä leikkien, liikkuen ja tutkien. Toimintamme yksi keskeisimmistä

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm: Keskusteluun osallistujat: Lapsen esiopetussuunnitelma (esiops) on esiopetuksen henkilöstön työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA PÄIVÄKODIN ARVOT OIKEAN JA VÄÄRÄN TIEDOSTAMINEN HYVÄT TAVAT ERILAISUUDEN HYVÄKSYMINEN REHELLISYYS LÄHEISYYS LÄMPÖ TURVALLISUUS PÄIVÄKODISSAMME TOIMII 3 RYHMÄÄ: NEPPARIT: 6-vuotiaiden

Lisätiedot

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA

UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA UUNILINNUN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUS- SUUNNITELMA Päiväkotimme yhteystiedot: Uunilinnun päiväkoti Kallionkatu 2 11120 Riihimäki puh. 019-758 4305 Keltasiivet 019-758 4766, tekstiviestit numeroon 050 597

Lisätiedot

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.).

Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Luonnossa kotonaan kriteerit Luonnossa kotonaan -toiminnalle on määritelty Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) ja Toimipaikan kriteerit (2.). Toiminnan laadulliset kriteerit (1.) kuvaavat tapaa, jolla

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1 PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI TILHI VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ Tilhin toiminta-ajatus 1 Kasvatuspäämäärät ja -tavoitteet 1.1. Tärkeät asiat 1.2. Hyvinvoiva lapsi 1.3. Päivähoidon

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARPPEEN LASTENTARHA SISÄLLYSLUETTELO 1. PÄIVÄKODIN ESITTELY 2. TOIMINTA-AJATUS 3. LAPSIKÄSITYS 4. OPPIMISKÄSITYS 5. LAPSELLE OMINAISET TAVAT TOIMIA 5.1 LEIKKIEN 5.2 LIIKKUEN

Lisätiedot

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma

Poutapilvi. Varhaiskasvatussuunnitelma Poutapilvi Varhaiskasvatussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Poutapilvi s. 3 2. Arvot s. 5 3. Pienryhmät s. 7 4. Kasvatuskumppanuus s. 8 5. Hyvinvoiva lapsi s. 10 Perushoitotilanteet 6. Lapselle ominaiset

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT

PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT PALVELUSOPIMUSTARJOUS 2011 VARHAISKASVATUSPALVELUT HYVINVOINTILAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT TUOTE YKSIKKÖ HINTA MÄÄRÄ YHT. Päiväkotihoito Päiväkotihoito 0-2 vuotiaalle lapselle hpv 63,17 13 200 833

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT

NALLELAN TÄRKEIMMÄT ARVOT Nallelan ryhmäperhepäiväkoti on perustettu Nurmoon syksyllä 2003. Nallelan ryhmä koostuu kahdesta perhepäivähoitajasta ja vastaavasta hoitajasta. Lapsia voi ryhmässä olla 12 jotka iältään ovat 1v-6v. Lapset

Lisätiedot

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi

lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Varhaiskasvatuksen liikunnan suositukset käytäntöön lapsi lapsi liikkuvaksi motoriikka paremmaksi Avaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi- ja Keski- Uudellamaalla

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA The English Playschool of Asikkala, 31.12.2011 THE ENGLISH PLAYSCHOOL OF ASIKKALA -kannatusyhdistys ry The English Playschool of Asikkala on kannatusyhdistyksen ylläpitämä, yksityinen

Lisätiedot

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Keskustan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 2 Keskustan päiväkodin esittely: Osoite: Kaivokatu 9, 21100 Naantali ( Kaivonkulma) Puh: (02) 434 5245 Mannerheiminkatu 14, 21100 Naantali ( Raatihuone,

Lisätiedot

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma

Rakokiven päiväkodin. varhaiskasvatussuunnitelma Rakokiven päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 1 Sisällys Päiväkotimme 2 Toiminta-ajatuksemme 3 Oppimisympäristömme 3 Varhaiskasvatustyömme arvot 5 Lasten arvot 5 Vanhempien arvot 5 Henkilökunnan arvot

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010

KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA VASU 2010 KETTUKALLION PÄIVÄKOTI Kettukallion päiväkoti on perustettu vuonna 1992. Päiväkoti sijaitsee Heinolan Kirkonkylässä luonnon läheisyydessä, upeiden

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot