Valtuusto Sivu 1 / 112

Transkriptio

1 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 1 / 112 Kokoustiedot Aika maanantai klo 17:30-23:10 Tauko klo Paikka Valtuustotalo, Espoonkatu 5 Saapuvilla olleet jäsenet Maria Guzenina, puheenjohtaja (SDP) Anitra Ahtola (Kok.), poistui klo , tilalle Kari Kuusisto Kaisa Alaviiri (Kok.), poissa 115 käsittelyn aikana Abdirahman Ali Harriet Klar-Kristola (SDP) Mari Anthoni (Vihr.) Kurt Byman (PerusS&Sit.) Simon Elo (PerusS&Sit.) Tiina Elo (Vihr.) Mikael Eriksson Marita Backman (SFP) Christina Gestrin (SFP) Fred Granberg (SFP) Simo Grönroos (PerusS&Sit.) Henri Haaksiala Jussi Koskinen (Kok.), saapui tauon aikana Heli Halava Teresia Volotinen (Vihr.), poistui klo , kun Jyrki Myllärniemi saapui Martti Hellström (SDP) Sirpa Hertell (Vihr.) Mikko Hintsala (Kesk.) Jan Holst (Kok.), saapui klo Inka Hopsu (Vihr.) Johanna Horsma (Kok.) Seppo Huhta Kari Pajunen (PerusS&Sit.) Saara Hyrkkö (Vihr.) Nina af Hällström (SFP) Jaana Jalonen (Kok.) Ulf Johansson (Vårt Esbo) Maria Jungner (SDP), poistui tauon aikana, tilalle Antti Aarnio Arja Juvonen (PerusS&Sit.), saapui klo Kaarina Järvenpää (KD) Stig Kankkonen Katarina Hellsten-Palomäki (SFP) Johanna Karimäki (Vihr.) Jyrki Kasvi (Vihr.) Pia Kauma (Kok.) Pirjo Kemppi-Virtanen (Kok.), poissa 115 käsittelyn aikana Laura Kiijärvi (Kok.) Jukka Kilpi (PerusS&Sit.) Kalevi Kivistö (Vas.) Hanna Konttas (Kok.) Katja Lahti Päivi Salli (Vihr.) Teemu Lahtinen (PerusS&Sit.) Mia Laiho (Kok.) Antero Laukkanen (KD), poistui klo , tilalle Kristiina Vuorinen

2 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 2 / 112 Sanna Lauslahti (Kok.), poistui klo , tilalle Tiina Thure- Toivanen Ville Lehtola (Kok.) Kai Lintunen (Kok.) Kirsi Louhelainen Janna Koivisto (Vihr.) Leena Luhtanen (SDP) Jasminiitta Lumme Liisa Kivekäs (SDP) Markku Markkula (Kok.) Kristiina Mustakallio (Kok.) Jouni Mykkänen (Kok.) Risto Nevanlinna (Vihr.) Marika Niemi (Kok.), poistui klo ennen asian 115 käsittelyä Kimmo Oila (Kok.) Johanna Paattiniemi (Kok.) Ulla Palomäki (Kok.) Henna Partanen (Vihr.) Mikko Peltokorpi (Kok.) Petri Pulkkanen (PerusS&Sit.) Susanna Rahkonen (Vihr.) Yrjö Rossi (Kesk.) Veera Ruoho (PerusS&Sit.) Heikki Seppä (Kok.) Veikko Simpanen (SDP) Markku Sistonen (SDP) Timo Soini Leo Hiltunen (PerusS&Sit.), poistui klo , kun Timo Soini saapui, Soini poistui klo , tilalle Leo Hiltunen Jouni J. Särkijärvi (Kok.) Tarja Tallqvist (SDP) Markus Torkki (Kok.) Kurt Torsell (SFP) Kari Uotila Jukka Karhula (Vas.) Paula Viljakainen (Kok.) Henrik Vuornos (Kok.) Johanna Värmälä (SDP) Kirsi Åkerlund (Kok.) Saija Äikäs (Kok.), saapui klo ja poistui klo , tilalle Jukka Niemelä Muut saapuvilla olleet Erin Melán nuorisovaltuuston edustaja Jukka Mäkelä kaupunginjohtaja Juha Metso perusturvajohtaja Sampo Suihko sivistystoimen johtaja Olli Isotalo teknisen toimen johtaja Mauri Suuperko liiketoimintajohtaja Satu Tyry-Salo viestintäjohtaja Pia Ojavuo taloussuunnittelujohtaja, poistui klo Virpi Ala-aho reviisori, poistui klo

3 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 3 / 112 Päivi Sutinen Ari Konttas Jouni Majuri palvelujen kehittämisjohtaja rahoitusjohtaja kaupunginsihteeri, sihteeri Etukäteen esteen olivat ilmoittaneet seuraavat valtuutetut ja varavaltuutetut Abdirahman Ali Mikael Eriksson Teuvo Loman Heli Halava Seppo Huhta Stig Kankkonen Katja Lahti Kirsi Louhelainen Jasminiitta Lumme Timo Soini Kari Uotila Pinja Nieminen Jyrki Myllärniemi Mika Soininen Tiina Ahlfors

4 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 4 / 112 Allekirjoitukset Maria Guzenina puheenjohtaja Jouni Majuri sihteeri Pöytäkirjan tarkastus Pöytäkirja tarkastettu ja hyväksytty: Henna Partanen Mikko Hintsala Pöytäkirjan nähtävänäolo julkipannun kuulutuksen mukaan on pöytäkirja ollut yleisesti nähtävänä osoitteessa Asemakuja 2 C 4. krs., Espoon keskus.

5 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 5 / 112 Käsitellyt asiat Pykälä Liitteet Otsikko Sivu 107 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjan tarkastajien valinta Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö 9 ja täydennysvaali 110 Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja 11 terveyspalvelujen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali 111 Valtuutettujen lukumäärästä päättäminen Vuoden 2016 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat 15 toimenpiteet Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys Tuloveroprosentin ja kiinteistöveroprosenttien 35 määrääminen vuodelle Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian toiminnan ja 41 tehtävien siirrosta Omnia koulutus Oy:lle aiheutuvat toimenpiteet Meri-Matin hankesuunnitelman hyväksyminen Monikon (Leppävaaran koulukeskus ja 54 ympärivuorokautinen päiväkoti) hankesuunnitelman hyväksyminen Kungsgårdsskolan uudisrakennuksen hankesuunnitelman 57 hyväksyminen Poikkihallinnollisten kehitysohjelmien seuranta I / Valtuustokysymys nuorten asuntotilanteesta Espoossa 63 (Pöydälle ) 121 Valtuustoaloite nuorten ja ikäihmisten yhteisasumisesta 69 Espoossa (Pöydälle ) 122 Valtuustokysymys konttirakentamisesta eli konttitalojen 74 mahdollisuudesta yhtenä asuntopulan ratkaisukeinona (Pöydälle ) 123 Valtuustokysymys kotihoidon parkkipaikoista ja -luvista Valtuustokysymys glyfosaatin käytön lopettamisesta 80 Espoon kaupungilla 125 Valtuustokysymys määräaikaisen johtajan palkkaamisesta Valtuustokysymys lasten turvallisuudesta päiväkodeissa Valtuustokysymys Espoon teatteritalon valmistelusta ja 86 nykytilanteesta 128 Valtuustokysymys Länsimetron kustannuksista, 92 viivästymisestä ja tietojen antamisesta 129 Valtuustoaloite Länsimetron kustannuksista, 96 valmistumisen ajankohdasta sekä liikenteen väliaikaisjärjestelyjen aiheuttamista lisäkustannuksista tehtävästä selonteosta ja ennusteesta 130 Valtuustoaloite tilojen osoittamiseksi apteekkitoiminnalle yhdessä HUS:n kanssa Jorvin sairaala-alueelta ja luvan hakeminen lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimealta 100

6 Espoon kaupunki Pöytäkirja Valtuusto Sivu 6 / Valtuustoaloite päiväkotien ja koulujen 103 hankintaperiaatteiden uudistamisesta 132 Valtuustoaloite Espoon kaupungin rakennusinvestointien 106 piiloon jäävien rakenteiden sekä ulkona varastoitavan rakennusmateriaalin suojaamisen digitoimiseksi 133 Kokouksessa jätetyt aloitteet 109

7 Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 Valtuusto Sivu 7 / Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Selostus Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi. Merkittiin, että kokous oli kutsuttu koolle valtuuston puheenjohtajan allekirjoittamalla valtuuston jäsenille, kaupunginhallitukselle, kaupunginjohtajalle sekä toimialojen johtajille toimitetulla ja ilmoitustaululla kuulutetulla kokouskutsulla, joka kuului seuraavasti: Liitteet A ja B

8 Espoon kaupunki Pöytäkirja 108 Valtuusto Sivu 8 / Pöytäkirjan tarkastajien valinta Käsittely Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Henna Partanen ja Mikko Hintsala. Byman ehdotti työjärjestyspuheenvuorossaan, että tämä kokous lopetetaan klo ja että silloin vielä käsittelemättä olevat asiat käsitellään jatkokokouksessa. Bymanin ehdotus raukesi kannatuksen puuttuessa.

9 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 9 / / Kaupunginhallitus Kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tiina Halttusen (Kesk.) tilalle (Kesk.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tiina Halttusen (Kesk.) tilalle Johanna Tikanmäen (Kesk.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tiina Halttusen (Kesk.) tilalle Johanna Tikanmäen (Kesk.). Kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtainen varajäsen Tiina Halttunen (Kesk.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ero Suomen Keskustan jäsenyydestä. Kuntalain 36 :n 1 mom. mukaan vaalikelpoinen lautakuntaan on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: 1) asianomaisen lautakunnan alainen kunnan palveluksessa oleva henkilö; 2) henkilö, joka on asianomaisen lautakunnan tehtäväalueella toimivan kunnan määräämisvallassa olevan yhteisön tai säätiön palveluksessa; eikä 3) henkilö, joka on hallituksen tai siihen rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka johtavassa ja vastuullisessa tehtävässä tai siihen rinnastettavassa asemassa liiketoimintaa harjoittavassa

10 Espoon kaupunki Pöytäkirja 109 Valtuusto Sivu 10 / 112 yhteisössä, jos kysymyksessä on sellainen yhteisö, jolle asianomaisessa lautakunnassa tavanomaisesti käsiteltävien asioiden ratkaisu on omiaan tuottamaan olennaista hyötyä tai vahinkoa. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että lautakunnan varajäseneksi valitaan nainen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenen Seppo Salon (Kesk.) henkilökohtaiseksi varajäseneksi Tiina Halttusen (Kesk.) tilalle (Kesk.). Tiedoksi Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - Valittu - Lautakunnan sihteeri - Tiina Halttunen

11 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Valtuusto Sivu 11 / / Kaupunginhallitus Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen eronpyyntö ja täydennysvaali Valmistelijat / lisätiedot: Katja Rytilahti, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) tilalle (Kok.). Käsittely Puheenjohtaja ehdotti, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) tilalle Kerttu Perttilän (Kok.). Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi, että koska puheenjohtajan ehdotuksesta poikkeavia ehdotuksia ei ole tehty, valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Selostus Valtuusto: Valtuusto valitsi sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) tilalle Kerttu Perttilän (Kok.). Sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsen Johanna Ruuth-Karvonen (Kok.) pyytää päivätyllä kirjeellään eroa em. tehtävästä perusteena ero Kokoomuksen jäsenyydestä. Tasa-arvolain säännökset edellyttävät, että sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäseneksi valitaan nainen. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto valitsee sosiaali- ja terveyslautakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen jaoston jäsenen Johanna Ruuth-Karvosen (Kok.) tilalle (Kok.). Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

12 Espoon kaupunki Pöytäkirja 110 Valtuusto Sivu 12 / 112 Tiedoksi - Valittu - Jaoston sihteeri - Johanna Ruuth-Karvonen

13 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Valtuusto Sivu 13 / / Kaupunginhallitus Valtuutettujen lukumäärästä päättäminen Valmistelijat / lisätiedot: Jouni Majuri, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto päättää, että valtuutettujen lukumäärä Espoon valtuustossa vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien on 75 valtuutettua. Selostus Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Kuntalain (410/2015) 16 :n mukaan valtuusto päättää valtuutettujen lukumäärästä. Valtuutettujen lukumäärän on oltava pariton. Sellaisessa kunnassa, jonka asukasluku on välillä valtuutettuja valitaan vähintään 67. Jollei valtuusto tee päätöstä valtuutettujen lukumäärästä, valtuutettuja valitaan laissa säädetty vähimmäismäärä. Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle vaalivuotta edeltävän vuoden loppuun mennessä. Kuntalain (410/2015) 16 :ää sovelletaan, kuntalain 147 :n mukaan ensimmäisen kerran vuonna 2017 valittavaan valtuustoon. Kaupunginhallituksen ja valtuuston neuvottelutoimikunnan iltakoulussa valtuustoryhmät esittivät valtuuston kooksi 75 valtuutettua. historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto päättää, että valtuutettujen lukumäärä Espoon valtuustossa vuonna 2017 valittavan valtuuston toimikauden alusta lukien on 75 valtuutettua. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

14 Espoon kaupunki Pöytäkirja 111 Valtuusto Sivu 14 / 112 Tiedoksi - Oikeusministeriö, Oikeusministeriö, ote

15 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 15 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2016 Seurantaraportti I ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tiedoksi vuoden 2016 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät, 5 hyväksyy seuraavat talousarviomuutokset: C04 Konserniesikunta, määrärahan lisäys euroa, C052 Konsernipalvelut, Kaupunkitieto määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Espoon Logistiikka määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Hankintakeskus määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Yleishallinto, osakkeet ja osuudet määrärahan lisäys euroa. Käsittely Puheenjohtaja ehdotti valtuuston neuvottelutoimikunnassa sovitun mukaisesti, että tämä ja kaksi seuraavaa asiaa käsitellään siten, että keskustelu niistä käydään yhdessä ja mahdolliset muutos- ja toivomusehdotukset käsitellään kunkin asian osalta erikseen. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen.

16 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 16 / 112 Simpanen Luhtasen ym. kannattamana teki seuraavan toivomuksen (nro 7): Valtuusto toivoo hallituksen käynnistävän niin pian kuin se on mahdollista tehostetut toimet pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja erityisesti työmarkkinatukea pitkäaikaisesti saaneiden työttömien työllistämiseksi tai ohjaamiseksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjäksi. Työttömän työ- ja ansiokyvyn osoittautuessa riittämättömäksi työhön tai työttömän työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjäksi, tulisi hänet ohjata terveyspalvelujen piiriin. Tämä ei ole vain pitkäaikaistyöttömän auttamiseksi tärkeätä, van myös Espoon taloudelle edullista. Kun kela on maksanut Espoossa asuvalle pitkäaikaistyöttömälle työmarkkinatukea 300 päivää ja työttömyys jatkuu edelleen, kela ryhtyy laissa säädetyn mukaisesti perimään laskuttamalla puolet maksamastaan tuesta Espoolta. Siinä vaiheessa kun työmarkkinatukea on maksettu 1000 päivää Espoossa asuvalle työttömälle, kela laskuttaa 70 % Espoolta maksetusta työmarkkinatuesta. Suuri ja ennusteen mukaan yhä kasvava pitkäaikaistyöttömien määrä merkitsee Espoolle erittäin suuria kustannuksia työmarkkinatuen kuntaosuuden rahoittamiseksi. Näitä kustannuksia voitaisi vähentää tehostetulla toiminnalla. Luhtanen Klar-Kristolan ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 18): Konserniraportti merkitään tiedoksi siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta poistetaan (s. 3). Perustelu: Kaupunginteatterin sijaintia tai paikkaa ei ole käsitelty saatikka päätetty valtuustossa millään tavalla. Kauma Mykkäsen kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 21): Konserniraportti merkitään tiedoksi siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta (s. 3) kirjoitetaan epäselvyyksien korjaamiseksi ja väärien tulkintojen estämiseksi kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on tehnyt valmistelua koskevat päätökset Niiden mukaan tehdään valmistelutoimenpiteitä siitä, että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat voidaan sijoittaa Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan.

17 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 17 / 112 Tavoitteena on, että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Tavoitteena on edelleen, että selvitys vaihtoehdoista ja rahoituksesta tehdään syksyn 2016 aikana. Asia tulee aikanaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen hyväksytyksi yksimielisesti muilta osin paitsi Luhtasen ja Kauman tekemän muutosehdotuksen osalta. Puheenjohtaja totesi, että koska on tehty kannatetut muutosehdotukset, jotka koskevat samaa kohtaa äänestetään ensin niiden kesken ja sen jälkeen voittanut esitys asetetaan pohjaehdotusta vastaan ja että muutosehdotusten jälkeen käsitellään toivomus. Äänestys Luhtasen muutosehdotuksesta Kauman ehdotusta vastaan Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Luhtasen muutosehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kauman muutos ehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 40 äänellä 30 ääntä vastaan ja 5 äänestäessä tyhjää hyväksyi tässä äänestyksessä Kauman muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämän jälkeen asetettiin vastakkain edellisen äänestyksen voittanut Kauman muutosehdotus pohjaehdotusta vastaan. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Kauman muutosehdotusta, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 49 äänellä 10 ääntä vastaan 15 äänestäessä tyhjää ja 1 jättäessä äänestämättä hyväksyi Kauman muutosehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomus. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Simpasen toivomusehdotus hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Valtuusto: Valtuusto 1 merkitsi liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi,

18 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 18 / merkitsi liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, siten, että Espoon kaupunginteatterin tilojen sijaintia koskeva kohta (s. 3) kirjoitetaan epäselvyyksien korjaamiseksi ja väärien tulkintojen estämiseksi kuulumaan seuraavasti: Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto on tehnyt valmistelua koskevat päätökset Niiden mukaan tehdään valmistelutoimenpiteitä siitä, että Espoon kaupunginteatterin tarvitsemat tilat voidaan sijoittaa Espoon kulttuurikeskuksen yhteyteen Tapiolaan. Tavoitteena on, että teatterin tilat toteutetaan samassa yhteydessä, kun kulttuurikeskus peruskorjataan. Tavoitteena on edelleen, että selvitys vaihtoehdoista ja rahoituksesta tehdään syksyn 2016 aikana. Asia tulee aikanaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi. 3 merkitsi vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsi tiedoksi vuoden 2016 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät, 5 Hyväksyi seuraavat talousarviomuutokset: C04 Konserniesikunta, määrärahan lisäys euroa, C052 Konsernipalvelut, Kaupunkitieto määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Espoon Logistiikka määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Hankintakeskus määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Yleishallinto, osakkeet ja osuudet määrärahan lisäys euroa. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavan toivomuksen: - Valtuusto toivoo hallituksen käynnistävän niin pian kuin se on mahdollista tehostetut toimet pitkäaikaistyöttömyyden kasvun pysäyttämiseksi ja erityisesti työmarkkinatukea pitkäaikaisesti saaneiden työttömien työllistämiseksi tai ohjaamiseksi työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjäksi. Työttömän työ- ja ansiokyvyn osoittautuessa riittämättömäksi työhön tai työttömän työllistymistä edistävien palvelujen käyttäjäksi, tulisi hänet ohjata terveyspalvelujen piiriin.

19 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 19 / 112 Tämä ei ole vain pitkäaikaistyöttömän auttamiseksi tärkeätä, van myös Espoon taloudelle edullista. Kun kela on maksanut Espoossa asuvalle pitkäaikaistyöttömälle työmarkkinatukea 300 päivää ja työttömyys jatkuu edelleen, kela ryhtyy laissa säädetyn mukaisesti perimään laskuttamalla puolet maksamastaan tuesta Espoolta. Siinä vaiheessa kun työmarkkinatukea on maksettu 1000 päivää Espoossa asuvalle työttömälle, kela laskuttaa 70 % Espoolta maksetusta työmarkkinatuesta. Suuri ja ennusteen mukaan yhä kasvava pitkäaikaistyöttömien määrä merkitsee Espoolle erittäin suuria kustannuksia työmarkkinatuen kuntaosuuden rahoittamiseksi. Näitä kustannuksia voitaisi vähentää tehostetulla toiminnalla. Aarnio, Hellström, Järvenpää, Karhula, Karimäki, Karhula, Kivekäs, Kivistö, Klar-Kristola, Luhtanen, Pajunen, Salli, Simpanen, Sistonen, Tallqvist, Vuorinen ja Värmälä ilmoittivat eriävän mielipiteensä päätökseen. Liite Oheismateriaali Selostus 1 Seurantaraportti 1 2 Konserniraportti 3 Vastaukset vuoden 2015 arviointikertomuksen huomioihin 4 Vuoden 2016 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät 5 Valtuustoryhmien toiminnan tukeminen 6 Äänestyslistat Tarkastuslautakunnan lausunto Seurantaraportti I Yleinen taloudellinen tilanne Maailmantalouden ja - kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu tulee olemaan vaisua seuraavien kahden vuoden aikana. EU-eron kannalle päätynyt kansanäänestys Britanniassa on heikentänyt puntaa ja Britannian talouden kasvuodotuksia. Epävarmuus Ison-Britannian ja EU:n välisestä suhteesta supistaa myös koko Euroopan, mukaan lukien Suomen, talouskasvua. Suomen talouskehitys on jähmeää. Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen BKT kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuksi valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 1 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,3 %. Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen merkitsee koko Suomen taloudelle kustannussäästöjen lisäksi odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä ja kokonaisvaikutukset kuntataloudelle selviävät syksyn aikana.

20 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 20 / 112 Toimintaympäristö Espoon asukasluku oli kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan asukasta. Vuoden alusta asukasmäärä oli kasvanut hengellä, joka on 300 enemmän kuin edellisenä vuotena vastaavan aikajakson aikana. Koko maan työttömyysaste oli kesäkuun lopussa 13,9 %, työttömiä oli 0,8 % vähemmän ja työttömyysaste oli 0,1 prosenttiyksikköä alhaisempi kuin vuotta aiemmin. Uudenmaan ELY-keskuksen kuntien alueella oli kesäkuussa yhteensä työtöntä, (1,8 %) enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Espoossa oli kesäkuun 2016 lopulla työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,2 %. Työttömien määrä kasvoi edelleen, kuten koko pääkaupunkiseudulla. Työttömiä oli 2,6 % (397 henkeä) enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna, työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Kaikista työttömistä oli korkeasti koulutettuja 4823 (31 % työttömistä) ja yli 50-vuotiaita Kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli mikä on hieman vuodentakaista vähemmän. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuun lopulla 6358 eli lähes viidennes vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 41 %. Määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä oli erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä. Pitkäaikatyöttömien määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2012 lähtien. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa karkeasti arvioituna noin Uudenmaan ELY keskuksen kuntien alueella ilmoitettiin uusia avoimia työpaikkoja kesäkuun aikana , (24,6 %) enemmän kuin edellisen vuoden kesäkuussa. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli kesäkuun lopulla avointa työpaikkaa, mikä oli noin 250 työpaikkaa enemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä on ollut kuluneen vuoden aikana kasvussa, vaikka työttömien määrä on samanaikaisesti kasvanut. Talouden ja toiminnan toteutuminen Ulkoiset toimintatulot ovat jäämässä ennusteen mukaan talousarviosta n. 16 milj. euroa, merkittävin tekijä on maanmyyntituottojen ennusteen lasku noin 9 milj. eurolla. Tammi-heinäkuussa ulkoiset toimintatuotot olivat n. 9 milj. euroa edellisvuotta suuremmat Vertailukelpoinen henkilöstömäärä on jonkin verran kasvanut. Henkilöstökulut ovat kehittyneet ennakoitua pienempinä ja tehtyjen laskennallisten henkilötyövuosien (vuokratyövoima huomioitu) määrä on pysynyt samana kuin vuonna HUS:n vuoden 2016 erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen ennustetaan ylittävän talousarvion 3,8 milj. euroa, vanhusten palveluiden 2,3 milj. euroa

21 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 21 / 112 ja perhe- ja sosiaali-palvelujen 2,4 milj. euroa. Ylitykset katetaan mm. HUS:n erikoissairaanhoidon vuoden 2015 ylijäämän palautuksesta. Toimintamenojen ennustetaan alittavan talousarviossa odotetun noin 20 milj. eurolla, ennusteeseen vaikuttaa kertaluontoisena eränä metron hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korko-osuuden noin 14 milj. euroa siirtyminen seuraaville vuosille, sekä HUS:n vuoden 2015 ylijäämän 8,9 milj. euron palautus. Toimintakatteen ennustetaan toteutuvan talousarviota paremmin em. kertaluontoisista eristä johtuen. Toimialojen tavoitteeksi on asetettu toimintakatteen parantaminen 15 milj. eurolla vuoden loppuun mennessä, toimenpiteiden toteutuminen ei vielä näy toimialojen ennusteissa. Heinäkuun toteuman ja loppuvuoden ennusteen mukaan vuosikate tulee olemaan tasoa 128 milj. euroa ja vuoden 2016 tulos muodostumaan positiiviseksi. Vuosikate ja tulosennuste ovat vielä merkittävästi alle talouden tasapainostus ja tuottavuusohjelmassa asetetun kestävän talouden edellyttämän tavoitetason. Heinäkuun loppuun mennessä verotuloja on tilitetty 853 milj. euroa ja ennusteen mukaan talousarvio milj. euroa tullaan saavuttamaan. Verotulot tulevat kasvamaan noin 0,4 prosenttia eli 4 milj. euroa viime vuodesta. Valtionosuuksia saadaan 59 milj. euroa. Rahoitustuottoja on kertynyt alkuvuoden aikana talousarvion mukaisesti. Ulkoisissa korkokuluissa saavutetaan vuonna 2016 n. 4 milj. euron säästö talousarvioon verrattuna. Sijoitusten tuottoennuste on talousarvion mukainen. Kaupungin investointimenojen toteuma heinäkuun lopussa on yhteensä 113 milj. euroa. Muutetussa talous-arviossa investointeihin on varattu 412 milj. euroa. Kuluvan vuoden toteumakertymän ja tiedossa olevien siirtymien perusteella voidaan investointien kokonaismääräksi arvioida olevan korkeintaan 350 milj. euroa. Vuoden 2016 talousarvioon merkitystä 344 milj. euron lainannostovaltuudesta on käytetty 100 milj. euroa. Rahastojen purkuja ei kevään 2016 aikana ole tehty. Rahastojen purkuihin on budjetoitu 15 milj. euroa. Vuoden aikana käytettiin lyhytaikaista rahoitusta. Kaupungin lainamäärä heinäkuun lopussa oli 567,1 milj. euroa. Kaupungin lainamäärä on vuodessa kasvanut 62 milj. euroa. Espoo-tarinassa on vuodelle 2016 asetettu yhteensä 36 tulostavoitetta. Viiden tulostavoitteen osalta arvioidaan, että tulostavoite ei toteudu tai sen toteutuminen on epävarmaa tai se toteutuu osin loppuvuoden aikana. Nämä kohdistuvat resurssit ja johtaminen sekä asukkaat ja palvelut - näkökulmien tulostavoitteisiin. Elinvoima, kilpailukyky ja kestävä kehitys - näkökulman kaikkien tulostavoitteiden arvioidaan toteutuvan tänä vuonna.

22 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 22 / Talousarviomuutokset Yleishallinnon konserniesikuntaan on vuoden alussa siirretty kolme henkilöä konsernipalveluista. Talousarvion valmistelun yhteydessä siirroista ei vielä ollut päätöksiä ja määrärahat on varattu konsernipalvelujen vuoden 2016 määrärahoihin. Määrärahasiirto konsernipalveluista konserniesikuntaan on yhteensä euroa. Espoo Catering Oy perustettiin vuoden alusta ja yhtiöön siirrettiin apporttiomaisuutena yhteensä 4 milj. euroa. Vastikkeeksi apporttiomaisuuden luovuttamisesta Espoon kaupunki merkitsi Espoo Catering Oy:n liikkeeseen laskemia uusia osakkeita 990 kappaletta. Osakkeista maksettava määrä oli apporttina luovutettavien varojen ja käyttöpääoman sekä siirtyvien velkojen ja varausten siirtoajankohdan mukainen tasearvojen erotus. 990 osaketta merkattiin arvoon ,82 euroa. Osakkeiden merkitsemiseen ei oltu varauduttu talousarviossa. Päätökset Cateringin omaisuus- ja rahoitusjärjestelyistä tehtiin talousarvion valmistumisen jälkeen. 3. Konserniraportti Tammi-kesäkuun 2016 konserniraportti sisältää Espoo-konsernin tärkeimpien tytäryhteisöiden ja kuntayhtymien talouteen ja toimintaan liittyvät olennaiset tiedot. Raportissa on esitetty myös pidemmän aikavälin ennusteita. Lisäksi raportissa käsitellään riskienhallintajärjestelmän toimivuutta tytäryhteisöissä ja kuntayhtymissä. Länsimetro Oy: Länsimetron välillä Ruoholahti-Matinkylä piti aloittaa liikennöinti alkuperäisen aikataulun mukaan , mutta hanke viivästyy. Lokakuun loppuun mennessä varmistetaan aikataulu henkilöliikenteen käynnistymisedellytyksille. Espoolaiset pääsevät kulkemaan Helsinkiin pääosin vanhoilla bussilinjoilla myös elokuun puolenvälin jälkeen. Töiden loppuunsaattamisen aikataulun pidentymisellä voi olla kustannusvaikutuksia, joita parhaillaan selvitetään. Matinkylä- Kivenlahti osuuden louhintavaihe etenee suunnitelmien mukaan. KOY Espoon sairaala: Tavoitteena on saada kohde potilaskäyttöön vuoden 2017 alussa. Alkuperäinen kustannusarvio hankkeelle oli 150 milj. euroa. Hankkeen kokonaiskustannukset tulevat kuitenkin nousemaan milj. euroon. Espoon kaupungilta on haettu omavelkaisen takauksen korottamista 175 milj. euroon, josta päätetään kaupunginvaltuuston kokouksessa elokuussa. 4. Arviointikertomus vuodelta 2015 Kaupunginhallitus on pyytänyt lauta- ja johtokuntia antamaan selvityksensä arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista ja tuomaan ne valtuuston käsiteltäväksi ja tarkastuslautakunnalle tiedoksi Seurantaraportti 1:n yhteydessä. Selvitykset ovat liitteenä.

23 Espoon kaupunki Pöytäkirja 112 Valtuusto Sivu 23 / 112 historia Kaupunginhallitus ehdotus Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto 1 merkitsee liitteenä olevan seurantaraportti I:n tiedoksi, 2 merkitsee liitteenä olevan konserniseurannan tiedoksi, 3 merkitsee vuoden 2016 arviointikertomuksessa esitettyihin huomioihin annetut selvitykset tiedoksi, 4 merkitsee tiedoksi vuoden 2016 talousarvioon liittyvät pöytäkirjamerkinnät, 5 hyväksyy seuraavat talousarviomuutokset: C04 Konserniesikunta, määrärahan lisäys euroa, C052 Konsernipalvelut, Kaupunkitieto määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Espoon Logistiikka määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Konsernipalvelut, Hankintakeskus määrärahan vähennys/toimintakatteen parannus euroa, Yleishallinto, osakkeet ja osuudet määrärahan lisäys euroa. Kaupunginhallitus: Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi

24 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 24 / / Kaupunginhallitus Vuoden 2017 talousarvion sekä vuosien taloussuunnitelman kehys Valmistelijat / lisätiedot: Pia Ojavuo, puh etunimi.sukunimi@espoo.fi ehdotus Kaupunginhallitus Valtuusto hyväksyy - liitteenä olevan tuloslaskelmakehyksen mukaiset vuoden toimintatulot ja menot sekä käyttötalouden kokonaismenot ja -tulot taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi, - liitteenä olevan omaisuuslajikohtaisen vuosien investointikehyksen taloussuunnitelman investointiohjelman valmistelun pohjaksi. Käsittely Hopsu Hellströmin ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 10): Valtuusto hyväksyy liitteenä olevat vuosien kehyslaskelmat siten muutettuna, että kunnallisveroprosenttiin tehdään 0,5 prosenttiyksikön korotus, jolla osaltaan tasapainotetaan taloutta ja hillitään velkamäärän kasvua siten, että samalla voidaan vastata kasvavan kaupungin palvelutarpeisiin. Hellström Kivistön ym. kannattamana teki seuraavan muutosehdotuksen (nro 11): Valtuusto hyväksyy liitteenä olevat vuosien kehyslaskelmat siten muutettuna, että rahastoja käytetään investointeihin vuosittain 25 me. 10 me lisäys käytetään sisäilmaongelmaisten koulujen korjauksiin sekä oppilasmäärän kasvun kannalta välttämättömien mutta lykättyjen kouluinvestointien aikaistamiseen. Värmälä Klar-Kristolan ym. kannattamana teki seuraavat toivomusehdotukset (nrot 2 ja 3) (2) Espoossa käynnistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden suunnittelu huomioiden maakunta- ja sote-uudistukset. (3) Nuorten mielenterveyspalveluja vahvistetaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja oikea-aikaiset. Yhteistyötä eri tahojen, kuten koulujen ja HUS:n kanssa tiivistetään ja tiedottamista lisätään.

25 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 25 / 112 Tallqvist Värmälän ym. kannattamana teki seuraavan toivomusehdotuksen (nro 19): Hoivakodeissa ja laitoksissa hoidettavat vanhukset ovat erittäin monisairaita ja vaativat hoitajalta hyvää koulutusta ja tarpeeksi aikaa, jotta hauras vanhus saa hänelle kuuluvaa hyvää hoitoa. Jo nyt ulkoilu ja virikkeet eivät toteudu niin kuin pitää, johtuen siitä, että hoitajat eivät ehdi. Jos hoitajamitoitusta vähennetään, vanhusten mielekäs ja kuntouttava elämä vaarantuu. Valtuusto toivoo, että Espoossa ei lähdetä vähentämään vanhustenhoidosta hoitajamitoitusta nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja totesi kaupunginhallituksen ehdotuksen tulleen muilta kuin Hellströmin ja Hopsun muutosehdotusta koskevilta osin hyväksytyksi yksimielisesti. Puheenjohtaja ehdotti, että Hellströmin ja Hopsun muutosehdotusten osalta on ensin äänestettävä ja sen jälkeen käsitellään toivomusehdotukset. Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan käsittelyjärjestysehdotuksen. Äänestys Hopsun muutosehdotuksesta Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hopsun muutosehdotusta nro 10, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 46 äänellä 29 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Äänestys Hellströmin muutosehdotuksesta Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa" ja ne, jotka kannattavat Hellströmin muutosehdotusta nro 11, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 47 äänellä 28 ääntä vastaan hyväksyi kaupunginhallituksen ehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Tämän jälkeen otettiin käsiteltäväksi toivomusehdotukset. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän toivomusehdotus nro 2 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti. Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Värmälän toivomusehdotus nro 3 hyväksyä yksimielisesti. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja totesi valtuuston hyväksyneen sen yksimielisesti.

26 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 26 / 112 Puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko Tallqvistin toivomusehdotus nro 19 yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta vastustettiin, puheenjohtaja totesi, että on äänestettävä. Puheenjohtaja ehdotti, että äänestyksessä ne, jotka kannattavat Tallqvistin toivomusehdotusta nro 19, äänestävät "jaa" ja ne, jotka vastustavat sitä, äänestävät "ei". Valtuusto hyväksyi puheenjohtajan ehdotuksen. Äänestyksessä valtuusto 42 äänellä 20 ääntä vastaan ja 13 äänestäessä tyhjää hyväksyi Tallqvistin toivomusehdotuksen. Äänestyslista on pöytäkirjan liitteenä. Valtuusto: Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin. Lisäksi valtuusto hyväksyi seuraavat toivomukset: - Espoossa käynnistetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kokonaisuuden suunnittelu huomioiden maakunta- ja sote-uudistukset. - Nuorten mielenterveyspalveluja vahvistetaan siten, että ne ovat helposti saatavilla ja oikea-aikaiset. Yhteistyötä eri tahojen, kuten koulujen ja HUS:n kanssa tiivistetään ja tiedottamista lisätään. - Hoivakodeissa ja laitoksissa hoidettavat vanhukset ovat erittäin monisairaita ja vaativat hoitajalta hyvää koulutusta ja tarpeeksi aikaa, jotta hauras vanhus saa hänelle kuuluvaa hyvää hoitoa. Jo nyt ulkoilu ja virikkeet eivät toteudu niin kuin pitää, johtuen siitä, että hoitajat eivät ehdi. Jos hoitajamitoitusta vähennetään, vanhusten mielekäs ja kuntouttava elämä vaarantuu. Valtuusto toivoo, että Espoossa ei lähdetä vähentämään vanhustenhoidosta hoitajamitoitusta nykyisestä 0,5:stä 0,4:ään. Liite Selostus 7 Kehyslaskelmat Äänestyslistat 113 Vuoden 2017 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman valmistelun pohjaksi annetaan liitteen mukainen kehys. Kehyksen keskeisenä tavoitteena on turvata Espoo-tarinan mukaisten valtuustokauden tavoitteiden toteutuminen. Tavoitteena on Espoo-tarinan resursseja ja johtamista koskevan päämäärän mukaisesti kaupunkikonsernin talouden pitäminen tasapainossa. Kehys toteuttaa tavoitetta kaupungin velkaantumisen taittamisesta viimeistään vuonna Valtuusto on maaliskuussa 2016 hyväksynyt talouden tasapainotus- ja tuottavuusohjelman hyötytavoitteet ja kohdealueet. Pitkän aikavälin keskeisiä taloustavoitteita ovat:

27 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 27 / Kaupungin velkaantuminen tulee taittua viimeistään vuonna Investointien määrä sovitetaan taloudellisesti kestävälle tasolle, keskimäärin enintään 280 milj. euroon vuodessa seuraavan 10 vuoden ajan. - Mikäli investointiohjelmaan esitetään jatkovalmistelussa uusia hankkeita 280 milj. euron keskimääräisen investointikaton päälle, esitetään hankkeiden yhteydessä aina myös hankkeiden rahoitus. - Käyttötalouden kokonaismenot kasvavat maltillisesti. Edellytyksenä tuottavuuden paraneminen sekä kustannusvaikuttavat palveluratkaisut, jotka mahdollistavat kasvavan palvelutarpeen rahoitusta. - Toimintatulojen kasvattaminen maksurahoitusta ja maankäytön tuloja lisäämällä. Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu Tatu-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin. Toimialojen esittämien käyttötalouden TATU- ja sopeutustoimien lisäksi menojen lisäystarpeita on jouduttu karsimaan, jotta on päästy TATUohjelman keskeisiin taloustavoitteisiin ja kaupungin velkamäärä kääntyy laskuun valtuuston asettamien tavoitteiden mukaisesti. Turvallisten ja terveellisten palvelutilojen varmistamiseen ja sisäilmaongelmien korjaamiseen lisätään investointiohjelmaan vuosittainen harkinnanvarainen 10 milj. euron joustovara yllättävästi esiin tuleviin korjaustarpeisiin vuosina Liikkumavara haetaan ensisijaisesti investointiohjelman sisältä hankkeiden kustannustasoa alentamalla. Tulopohjan kehitysarviot on tehty toteutuneen kehityksen sekä kesäkuussa kilpailukykysopimuksen vaikutuksilla päivitetyn veroennustekehikon ja päivitettyjen valtionosuuslaskelmien pohjalta. Kilpailukykysopimuksen vaikutuksia kaupungin tuloihin ja menoihin tarkennetaan talousarviovalmistelun yhteydessä. Yleinen taloudellinen kehitys Maailmantalouden ja -kaupan kasvunäkymät ovat heikentyneet. Kokonaisuudessaan maailmankaupan kasvu tulee olemaan vaisua seuraavien kahden vuoden aikana. Suomen talouskehitys on jähmeää. Kansantalouden tilinpidon heinäkuussa julkaistujen tietojen mukaan Suomen BKT kasvoi viime vuonna vain 0,2 prosenttia. Kuluvan vuoden kasvuksi Valtiovarainministeriö ennustaa 1,4 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2017 kasvuksi muodostuu 1 % ja vuoden 2018 kasvuksi 1,3 %. Vuonna 2016 hintojen ennustetaan nousevan vain 0,5 prosentilla ja ansiotasoindeksin nousuksi arvioidaan 1,2 %. Työttömyyden kasvu on ainakin hetkellisesti hidastunut, kuluvalle vuodelle työttömyysasteen ennuste on 9,2 % ja työllisten ennustetaan kasvavan 0,3 prosentilla edellisvuodesta. Pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrä on edelleen nousussa. Työn tuottavuuden kehitys pysyy edelleen vaisuna.

28 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 28 / 112 Kilpailukykysopimuksen aikaansaaminen merkitsee koko Suomen taloudelle kustannussäästöjen lisäksi odotuksia paremmasta talouskehityksestä. Sopimuksen vaikutukset näkyvät reaalitaloudessa vasta viiveellä ja kokonaisvaikutukset kuntataloudelle selviävät syksyn aikana. Kiky-sopimuksen yhteydessä tehtyjen veroperustemuutosten verotuottovaikutus kompensoidaan kunnille hallitusohjelman mukaisesti. Espoon toimintaympäristö ja talous Väestömuutokset Espoon väkiluku oli tämän vuoden alussa asukasta. Vuonna 2015 väestömäärä lisääntyi asukkaalla, mikä merkitsi 1,6 % suhteellista kasvua. Kasvu jäi edellisvuotta jonkin verran vähäisemmäksi. Vieraskielisiä espoolaisista oli henkeä eli heidän osuutensa oli kohonnut 14,2 %:iin. Yleisimmät vieraat kielet olivat edelleen venäjä, viro, englanti, somali ja kiina. Vieraskielisten osuus väestönkasvusta oli kohonnut 73 %:iin. Alle kouluikäisten suhteellinen osuus väestöstä oli supistunut ja myös määrällisesti ikäryhmä oli edellisvuotta pienempi. Kouluikäisten ryhmä oli hieman kasvattanut osuuttaan ja myös lukumääräisesti kasvanut. Nuorten vuotiaiden ryhmä oli pienentynyt, mutta vuotiaiden määrä oli kasvanut, vaikka osuus väestöstä vähän pienenikin. Samoin oli ikäryhmässä vuotiaat. Yli 65 -vuotiaiden määrä kasvoi noin henkilöllä vuoden 2015 aikana, ja ryhmän osuus väestöstä kasvoi 13,9 %:iin. Yli 75 -vuotiaiden espoolaisten määrä kasvoi yli 500 henkilöllä ja osuus kohosi 5,1 %:iin. Väestöennuste Espoon alueellisen väestöennusteen ennustekausi on 10 vuotta. Alueellinen väestönkasvu Espoon väestöennusteessa perustuu arvioidun asuntotuotantoennusteen mukaiseen kasvuun. Koko kaupungin tasolla vuosien väestönkasvu on 1,6 %, vuosina väestönkasvu on 1,5 % ja vuodesta 2020 eteenpäin 1,3-1,1 %. Koko ennustejaksolla kasvu on keskimäärin 1,3 % vuodessa. Ennusteen kasvusta suurin osa on syntyneiden enemmyyttä kuolleisiin nähden. Syntyneiden enemmyys on Espoossa vuositasolla suhteellisen vakaa noin asukasta vuodessa, muu osa väestönkasvusta on muuttovoittoa muista kunnista tai maahanmuuttoa. Muuttoliikkeen osuus voi vaihdella paljon vuosittain. Espoossa oli asukkaita vuoden 2016 alussa ja Espoon väestömäärä on ennusteen mukaan , jolloin Espoon väestönkasvu vuodenvaihteesta 2015/2016 ennustekauden loppuun vuodenvaihteeseen 2025/2026 on yhteensä asukasta eli keskimäärin asukasta vuodessa. Ennusteen väestönkasvu vuosina on ja vuodesta 2020 alkaen asukasta vuodessa.

29 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 29 / 112 Suurinta ennustekauden asuntotuotanto on Suurpellossa, jonne asuntotuotantoennusteen mukaan tulee uutta asuntoa. Yli asuntoa tulee Suurpellon lisäksi Niittykumpuun, Otaniemeen, Perkkaalle, Iivisniemeen ja Saunaniemeen. Väestö ikääntyy, 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa ennustekaudella asukkaalla ja 75 ja 85 vuotta täyttäneiden määrät ja asukkaalla. Työllisyys ja työttömyys Espoossa oli kesäkuun 2016 lopussa työttömiä yhteensä ja työttömyysaste oli 11,2 %. Työttömien määrä kasvoi edelleen, kuten koko pääkaupunkiseudulla. Työttömiä oli 2,6 % (397 henkeä) enemmän kuin vastaavaan aikaan edellisenä vuonna, työttömyysaste oli 0,3 prosenttiyksikköä korkeampi. Kaikista työttömistä oli korkeasti koulutettuja (31 % työttömistä) ja yli 50-vuotiaita Työttömien määrän kasvu Espoossa on kuitenkin hidastunut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Kuluneen kehityksen valossa työttömien määrän kasvu hidastuu edelleen ja taittuisi vuodenvaihteen tienoilla. Jos kehitys toteutuu, työttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa arviolta noin Nuorisotyöttömyys on kasvanut vuoden 2011 lopulta alkaen yhtäjaksoisesti, joskin viimeisen vuoden aikana hieman hidastuen. Kesäkuussa nuorisotyöttömiä oli mikä on hieman vuodentakaista vähemmän. Mikäli viimeisen parin vuoden trendi jatkuu, vuoden 2017 kesäkuussa määrä olisi arviolta alle Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli kesäkuun lopulla eli lähes viidennes vuodentakaista enemmän. Osuus kaikista työttömistä oli 41 %. Määrällisesti eniten pitkäaikaistyöttömiä oli erityisasiantuntijoiden ammattiryhmässä. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut jatkuvasti vuodesta 2012 lähtien. Jos muutaman viime vuoden trendi jatkuu, pitkäaikaistyöttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa karkeasti arvioituna noin Ulkomaan kansalaisia oli kesäkuun lopulla työttömänä 3 467, kasvua 11 % viime vuoden vastaavaan aikaan. Parin viimeisen vuoden aikana tapahtuneen kehityksen perusteella ulkomaalaisia työttömiä olisi vuoden 2017 kesäkuussa arviolta noin Viime vuoden pakolaisten määrän nopea kasvu nostaa Espoossakin ulkomaalaisten työttömien määrää sitä mukaa, kun myönteisiä oleskelulupapäätöksiä tehdään. Kaupungin talouden kehitys Kaupungin tilikauden tulos vuonna 2015 oli 28 milj. euroa ylijäämäinen ja vuosikate 155 milj. euroa. Investointimenot olivat korkeat (nettoinvestoinnit 315 milj. euroa) kaupungin tuloihin ja vuosikatteeseen

30 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 30 / 112 nähden, mikä on johtanut lisääntyvään velanottoon. Viime vuonna lainaa nostettiin 269 milj. euroa ja rahastoja purettiin 40 milj. eurolla. Vuosikatteen ja tilikauden tuloksen paranemiseen vuonna 2015 vaikuttivat erityisesti kiinteistöveroprosentin alarajan korotus ja rahoitustuotot. Rahoitustuotot ovat useana vuonna parantaneet kaupungin tulosta, koska rahastoja on purettu ja vanhat tuotot ovat realisoituneet. Kuluvan sekä tulevien vuosien osalta vastaavia tuloutuksia ei ole enää tulossa. Vaikka tulos ja vuosikate olivat muuhun kuntakenttään nähden kohtuulliset, ovat ne kuitenkin riittämättömät kaupungin kasvuun ja investointimäärään nähden ja alittivat 100 milj. eurolla investointien vaatiman kestävän rahoitustason. Merkittävimpiä valtuustokauden tavoitteita on kaupunkikonsernin talouden tasapainotus. Talouden tasapainottamis- ja tuottavuusohjelman (TATU) päivitetyt hyötytavoitteet ja linjaukset hyväksyttiin valtuustossa keväällä TATU 2:n keskeisenä tavoitteena on sekä kaupungin että Espookonsernin lainamäärän kasvun hidastaminen ja kääntäminen laskuun viimeistään vuonna Tavoitteen saavuttaminen edellyttää investointien mitoittamista taloudellisesti kestävälle tasolle sekä käyttötalouden menojen sopeuttamista ja tulopohjan vahvistamista. Heikon talouskehityksen sekä Espoon vahvasti kasvavan palvelujen kysynnän ja maahanmuuton sekä työttömyyden kasvun lisäkustannusten takia vuoden 2016 talousarvio hyväksyttiin 19 milj. euroa alijäämäisenä. Heinäkuun toteuman perusteella laaditun ennusteen mukaan vuoden 2016 tulos olisi positiivinen, ennustetta parantaa kertaluontoisena eränä Metron hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen korko-osuuden noin 14 milj. euroa siirtyminen seuraaville vuosille, sekä HUS:n vuoden 2015 ylijäämän 8,9 milj. euron palautus. Toimialoille on asetettu tavoitteeksi toimintakatteen parantaminen 15 milj. eurolla. Vuosikate ja tulos jäävät kuitenkin kauas TATU-tavoitteista ja investointien rahoitukseen tarvittavasta tulorahoituksesta ja lisälainaa otetaan talousarvion mukaisesti 246 milj. euroa. Kaupungin investointitaso on ollut viime vuosina ennätyksellisen korkea. Vuoden 2016 investointeja ennustetaan toteutuvan noin 350 milj. euroa ja koko kaupunkikonsernin investointitaso yli 700 milj. euroa. Vuonna 2015 kaupungin lainakanta kasvoi 217 milj. euroa ja vuonna 2016 arviolta 246 milj. euroa. Kaupungilla on lainaa vuoden 2016 lopussa 750 milj. euroa. Kaupunkikonsernin velkamäärä kasvoi 506 milj. euroa vuonna 2015 ja arviolta noin 500 milj. euroa vuonna Konsernin velkamäärä vuoden 2016 lopussa on 3,1 mrd. euroa. TATU-ohjelman tavoitteeksi on asetettu lainamäärä, jossa ei huomioida Espoon Asunnot Oy:n ja HSY:n lainoja. Edellä mainitun määritelmän mukainen konsernilainojen määrä vuoden 2016 lopussa on arviolta milj. euroa, euroa / asukas. TATU-ohjelman päivitettyjen taloustavoitteiden mukaan konsernin lainamäärä voi enimmillään olla 2,6 mrd. euroa, euroa / asukas.

31 Espoon kaupunki Pöytäkirja 113 Valtuusto Sivu 31 / 112 Suunnittelukierroksen lähtökohdat Verotuloennuste tarkistettiin elokuun alussa koko maan ja Espoon vuoden 2015 ansiotulojen kertymän sekä yhteisöveron määrästä saatujen tietojen, vuoden 2016 tammi-heinäkuun verotilitystietojen sekä Suomen Kuntaliiton Kiky-sopimuksen vaikutuksilla päivittämän verotuloennustekehikon perusteella. Vuonna 2016 verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä milj. euroa eli talousarvion verotulokohta täyttynee. Kunnallisveron tuotto kasvaa 2,0 prosenttia ja yhteisöveron taso laskee 14,8 prosenttia, kun yhteisöveron väliaikainen jako-osuuden korotus poistui tämän vuoden alussa. Se laskee Espoon yhteisöveron kertymää noin 20 milj. euroa. Vuosien kunnallisveron tuottoa pienentää kilpailukykysopimus, jossa työnantajamaksuja siirretään asteittain palkansaajien maksettavaksi. Samalla yhteisöverotuottojen oletetaan hieman kasvavan yritysten henkilöstömenojen vähenemisestä sekä lisääntyvästä työajasta johtuen. Vuoden 2017 verotulon arvioidaan kasvavan noin 1,3 %. Tuloarviossa vakituisten asuinrakennusten ja yleisen kiinteistöveron veroprosentit on nostettu vuonna 2017 voimaan tuleviin alarajoihin. Alarajojen korotuksien johdosta Espoon kiinteistöverot kasvavat vuonna 2017 noin 6 milj. euroa (6,7 %). Verotuloarviot on tehty muilta osin nykyisillä veroperusteilla. Yhteenveto TILIVUOSI ** 2017** 2018** 2019** Verolaji Kunnallisvero Muutos % 2,1 2,0 0,9 3,6 1,9 Yhteisövero Muutos % 12,5-14,8 0,9 5,4 2,5 Kiinteistövero Muutos % 28,9 1,5 6,7 0,2 0,2 VEROTULOKSI KIRJA Muutos % 4,6 0,3 1,3 3,5 1,8 Vuoden 2017 valtionosuuksista on käytettävissä Suomen Kuntaliiton kesäkuussa laatimat alustavat kuntakohtaiset laskelmat. Valtionosuuksia arvioidaan saatavan noin 44 milj. euroa vuonna 2017, kun tämän vuoden summa on 59 milj. euroa. Valtionosuuksien vähennys johtuu suurelta osin perustoimeentulotuen rahoituksen siirrosta Kelalle. Kunnan rahoitusosuus vähennetään jatkossa valtionosuusjärjestelmän kautta. Käyttötalous sekä tulos- ja rahoituslaskelma Käyttötalouden kehysvalmistelussa on huomioitu TATU-toimenpiteiden vaikutuksia toimialojen vuosien määrärahoihin ja tuloarvioihin.