- Mukaelma Kirsi Kunnaksen runosta Sadan lapsen talo -

Transkriptio

1 2012 Tässäpä talossa vasta on vilskettä, melskettä, molsketta, jossa juoksee viisikymmentä lasta. Yksi kun yskän saa ja köhisee, heti kaikki yskimässä röhisee, että koko talo töhisee. Tässäpä talossa vasta on suhinaa, tuhinaa, puhinaa, jossa nukkuu viisikymmentä lasta. Yksi kun unen saa ja nyssyttää, toiset toisiansa heti hyssyttää, että koko talo tyssyttää. - Mukaelma Kirsi Kunnaksen runosta Sadan lapsen talo - 1

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Kylänpään päiväkoti Varhaiskasvatusympäristö Varhaiskasvatuksen taustalla vaikuttavia arvoja Miten yhteiset arvot heijastuvat arkeemme Tavoite ja painopistealueet Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt näkyvät arjessamme Oppimisen ilo Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapselle ominainen tapa toimia Leikki Kylänpään päiväkodissa Monipuolinen toiminta Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Kasvatuskumppanuus Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) Muu yhteistyö Oppilashuolto Varhaiserityiskasvatus

3 1. Kylänpään päiväkoti Päiväkotimme sijaitsee Nurmijärven kunnassa, Rajamäellä, Kylänpään asuinalueella. Meillä on kolme lapsiryhmää: Karhunpesä, Ketunpesä ja Siilinpesä. Päiväkotimme on valmistunut lokakuussa Päiväkodissamme työskentelee kolme lastentarhanopettajaa, erityislastentarhanopettaja, viisi lastenhoitajaa, kaksi laitosapulaista sekä erityisavustajia tarpeen mukaan. Talon ruokapalveluvastaava tekee aamu- ja välipalat ja lounas tuodaan yläkoulun keittiöstä. Päiväkodiltamme on noin kaksi kilometriä Rajamäen keskustaan, jossa sijaitsee mm. kirjasto, uimahalli, ala-aste ja urheilukenttä. Luonto on nurkan takana tarjoten monipuoliset mahdollisuudet luonnossa liikkumiseen ja retkeilemiseen. 1.1 Varhaiskasvatusympäristö Päiväkotiympäristö koostuu fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta ympäristöstä. Sosiaalinen ympäristö lapsen päiväkodin arjessa muodostuu lapsista ja aikuisista sekä lasten vanhemmista ja muista päiväkotipäivän aikana kohdatuista ihmisistä. Psyykkiseen ympäristöön vaikuttaa päiväkodin ilmapiiri. Turvallinen, lämmin ilmapiiri mahdollistaa lapsen oppimisen, kasvun ja kehittymisen arjessa. Fyysinen ympäristö koostuu päiväkodin sisä- ja ulkotiloista sekä muusta lähiympäristöstä. 1

4 Koemme, että toimivan ja laadukkaan varhaiskasvatuksen keskeinen tekijä on ammattitaitoinen henkilöstö. Yhteisesti sovitut säännöt, toimintatavat ja yhteisvastuullisuus luovat pohjan avoimelle ja lämminhenkiselle vuorovaikutukselle. Vanhemmilla, lapsella ja henkilökunnalla tulee olla tunne siitä, että uskaltaa ottaa puheeksi erilaisia asioita. Kaikessa vuorovaikutuksessa korostamme henkilökunnan ammatillisuutta, unohtamatta persoonallisuutta työvälineenä. Toiminta päiväkodissamme perustuu pienryhmätoimintaan, jota jokainen ryhmä toteuttaa lasten yksilölliset tarpeet huomioiden. Pienryhmätoiminta ei sulje pois yhteistoimintaa ryhmien välillä. Yhteistyömuotojamme ovat esim. esiopetus- ja leikkituokiot, tapahtumat, itse tehdyt teatteriesitykset ja lauluhetket. Lasten kotipesän lisäksi käytämme kaikkia päiväkodin tiloja joustavasti. 2. Varhaiskasvatuksen taustalla vaikuttavia arvoja Päiväkotimme varhaiskasvatus perustuu valtakunnalliseen varhaiskasvatussuunnitelmaan, Nurmijärven kunnan arvoihin ja sen varhaiskasvatussuunnitelmaan sekä YK:n lapsen oikeuksia koskevaan yleissopimukseen, jota ohjaa kansainväliset ja kansalliset sopimukset, säädökset ja lait. Varhaiskasvatuksen keskeisiä periaatteita ovat lapsen oikeus turvattuun kasvuun, kehittymiseen ja oppimiseen, turvallisiin ihmissuhteisiin. Varhaiskasvatuksessa on tärkeää painottaa lapsuuden arvoa itsessään ja ohjata sekä rohkaista lasta kasvamaan omana itsenään. Lapsella on oikeus ympäristöön, joka mahdollistaa monipuolisen toiminnan ja leikkimisen. Lapsella on oikeus tulla kuulluksi ja ymmärretyksi ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti ja saada tarvitsemaansa tukea. Turvataksemme nämä periaatteet tarvitsemme tiivistä, luottamuksellista ja avointa yhteistyötä lasten vanhempien ja kaikkien kasvattajien välillä kasvatuskumppanuutta. 2.1 Miten yhteiset arvot heijastuvat arkeemme Päiväkotimme arvot ovat syntyneet yhteistyössä sekä lasten että heidän vanhempiensa kanssa. Päivittäin lasten arjessa näkyvät arvomme ovat turvallisuus, lapsuuden arvostaminen ja 2

5 yhteisvastuullisuus. Vuosittain tarkistelemme arvoja ja niiden näkyvyyttä toiminnassamme. Keskustelemme arvoista mm. vanhempainilloissa, henkilökunnan kokouksissa ja muissa yhteistyöpalavereissa. Henkilökuntamme mieltää arvot mm. seuraavilla lausahduksilla. Turvallisuus: kasvattajat tuntevat kaikki lapset ja perheet jokainen aikuinen on vastuussa kaikista lapsista turvalliset rajat lapsen toiminnassa ryhmässä aina aikuinen saatavilla Lapsuuden arvostaminen: annetaan lapsille aikaa omaan olemiseen ja leikkiin huomioidaan persoonat aito kommunikointi lapsen kanssa lapsen tasolla ja lasta arvostaen annetaan lapsien olla lapsia Yhteisvastuullisuus: vastuu omasta työstä ja osaamisesta pidetään huolta toisistamme ja itsestämme keskustellaan ryhmien kesken asioista talon yhteiset lapset Lasten ajatuksia siitä mikä heille on tärkeää päiväkodissa: Poika 6v: On kiva kun tehdään eskaritehtäviä, Tyttö 5v: on hauskaa olla tarhassa, kun tehdään viskari-hommia ryhmässä, Poika 5v: on kiva olla ulkona, Poika 6v: on kiva leikkiä, Poika 4v: on kiva värittää, Tyttö 5v: päiväkodissa on kivaa askartelu, Tyttö 6v: piirtäminen on kivaa, Tyttö 6v: voi leikkiä kavereiden kanssa, Tyttö 6v: kaverit vetää pulkassa pihalla, Tyttö 6v: on kiva laskea pulkka mäkeä, Poika 6v: on kiva kun oppii kaikkea. 3

6 2.2 Tavoite ja painopistealueet Kylänpään päiväkodin henkilökunta on arvokeskustelussa päättänyt säilyttää tavoitteenamme: Jokainen lapsi kokee arjessa olevansa tärkeä omana itsenään. Tämä tarkoittaa että tavoitteenamme on lapsen kaikinpuolinen hyvinvointi ja hänen yksilöllinen huomioiminen ja tasapuolinen kohtelu ryhmän jäsenenä. Lapselle tuo turvallisuutta aidosti läsnä oleva, kuunteleva aikuinen. Painotamme toiminnassamme sosiaalisten taitojen ja arkitaitojen harjoittelua. Sosiaaliset taidot ovat vuorovaikutuksen perusta. Vuorovaikutus on toisen huomioonottamista leikeissä, ohjatuissa toiminnoissa, siirtymätilanteissa ja kaikissa päivittäisissä toiminnoissa. Näissä tilanteissa saadaan niin ilon, kuin pettymystenkin hetkiä ja näistä hetkistä opitaan ja sitä kautta löydetään erilaisia ratkaisumalleja. Pidämme arjessa tärkeänä tunteiden, asioiden ja tilanteiden sanoittamista lapselle. Sosiaalisia taitoja harjoitellaan luonnollisimmin arjen hetkissä, mutta myös erilaisilla menetelmillä. Näistä meillä on käytössä mm. Askeleittain menetelmä (sydänkerho) ja Käsikynkkä-ryhmä. Arkitaitojen harjoittelu tapahtuu luonnollisena osana päiväkodin arkea. Oppiessaan näitä arkitaitoja lapsen itsetunto vahvistuu, lapsen minäkuva kehittyy ja hän saa onnistumisen kokemuksia. Päivään mahtuu monia tilanteita, joissa arkitaitoja harjoitellaan kuin huomaamatta. Esim. ulos lähtiessä pohdimme yhdessä mitä vaatteita tarvitaan ja missä järjestyksessä ne puetaan. Ruokaillessa harjoittelemme pöytätapoja, opettelemme odottamaan vuoroa ja ruokapöytäkeskustelut ovat antoisia jutustelutuokioita arjen asioista. Sosiaalisten ja arkitaitojen kehittyminen tukee lasten oman identiteetin kehittymistä ja realistisen, positiivisen minäkuvan vahvistamista. Tutuissa tilanteissa lapsi saa sekä onnistumisen että epäonnistumisen kokemuksia, nämä vahvistavat jokaisen itsetunnon kehitystä ja innostavat uuden oppimiseen. 3. Varhaiskasvatuksen keskeiset sisällöt näkyvät arjessamme 4

7 Päiväkotimme omat tavoitteet nousevat valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteista ja tulevat näkyviksi käytännön toiminnassamme. Päivähoidon varhaiskasvatuksen sisällölliset orientaatiot on määritelty valtakunnallisessa varhaiskasvatussuunnitelmassa. Keskeiset sisällöt valtakunnallisesti ovat: matemaattinen luonnontieteellinen historiallis-yhteiskunnallinen esteettinen eettinen uskonnollis-katsomuksellinen orientaatio. Kieli ja vuorovaikutus sisältyvät kaikkiin orientaatioihin. Yhdessä näistä kaikista sisältöalueista muodostuu kokonaisuus, jonka tarkoituksena on antaa lapselle kokonaisvaltaista kasvatusta, hoivaa ja opetusta, jokaisen omat tavoitteet huomioiden. 4. Oppimisen ilo Pienryhmäpedagogiikan ja omahoitajuuden käyttö toiminnan pohjana takaa lapsille tutun aikuisen turvallista ja lapsen yksilöllisesti huomioivaa vuorovaikutusta useissa päivittäisissä tilanteissa. Pienryhmässä kasvattaja oppii tuntemaan lapset paremmin kuin isossa ryhmässä. Aikuisella on enemmän aikaa kuunnella ja havainnoida lasta ja hänen toiveitaan ja tarpeitaan. Havaintojensa ja oman ammattitaitonsa pohjalta kasvattaja toteuttaa pienryhmätoimintaa siten, että siinä tulee näkyväksi lasten yksilöllisten varhaiskasvatussuunnitelmien mukaiset tavoitteet. Turvallisen kasvuympäristön muokkaaminen on meille tärkeää. Kasvatusympäristöä järjestetään lasten kasvatustavoitteiden suuntaisesti ja sitä muokataan lasten muuttuvien tarpeiden ja toiveiden mukaan. Oppimisprosessissa tuemme lapsen ihmettelyä, leikkiä, kokeilua, kyselemistä, kuvittelemista ja kyseenalaistamista. 5

8 5. Kielen merkitys varhaiskasvatuksessa Lapsi tutustuu turvallisen aikuisen avustuksella monipuolisesti kielen ja vuorovaikutuksen saloihin. Toimintaamme sisältyvät mm. sadut, lorut, runot ja kertomukset sekä teatteri ja draama. Käytämme ajanmukaisia pedagogisesti laadukkaita välineitä ja materiaaleja tilanteisiin sopivilla tavoilla. Kielen kehityksen kannalta on tärkeää, että kasvattaja on aidosti läsnä ja käytettävissä, kun häntä tarvitaan sanoittamaan, mallintamaan tai muuten auttamaan lasta hänen kommunikoinnissaan. Tämä näkyy mm. lasten joutuessa ristiriitatilanteeseen ohjaamme heitä selvittämään asiat puhumalla tai kommunikoimalla kuvin tai heille muuten sopivalla tavalla. Meille on tärkeää, että lapsi tulee aina ymmärretyksi. Päiväkodissa lapset ovat luonnollisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tällä on iso merkitys lapsen kielen kehitykselle, koska luonnollisessa kanssakäymisessä lapsi käyttää kieltä monipuolisesti. Käytämme kuvia vuorovaikutuksen tukena lasten tarpeiden mukaan. Kuvien avulla lapsi oppii jäsentämään päivän tapahtumia, ajankulua, nimeämään ja suunnittelemaan toimintaansa. Ennen kaikkea kuvat auttavat lapsia kommunikoimaan ja hahmottamaan erilaisia vuorovaikutustilanteita ja ohjaavat hän omassa toiminnassaan. 6. Lapselle ominainen tapa toimia Pidämme tärkeänä lasten kokonaisvaltaisen kehittymisen tukemista erilaisilla toiminnallisilla ja vuorovaikutuksellisilla menetelmillä. Leikki, arkitaitojen ja sosiaalisten tilanteiden harjoittelu, liikkuminen ulkona ja sisällä, musisointi ja käsillä tekeminen, taiteellinen kokeminen ja ilmaisu sekä tutkiminen tukevat lasten oppimista ja kehittymistä omana itsenään. 6.1 Leikki Kylänpään päiväkodissa Lasten leikkiessä heidän oma ajattelunsa ja kasvunpaikat tulevat näkyviin ja sisällölliset orientaatiot ilmenevät leikeissä lasten 6

9 maailmasta käsin. Leikkiessään lapsi harjoittelee erilaisia rooleja ottaen mallia mm. kavereidensa ja aikuisten puheesta ja käyttäytymisestä. Erilaisia leikkitilanteita havainnoidessamme saamme arvokasta tietoa lasten tiedoista, taidoista ja kehitystasosta. Koemme tärkeiksi sekä lasten keskinäiset leikkitilanteet että aikuisen tuella tapahtuvat leikit. Tuetulla leikillä tarkoitamme leikkitilanteita, joissa kasvattaja on aktiivisena osallistujana leikissä. Kasvattajan rooli on arvioinnin ja havainnoinnin kautta tukea, pitää yllä ja rikastuttaa leikkiä, jotta leikki saa uusia muotoja ja lasten mielenkiinto ja keskittyminen leikkiin säilyy. Yhtenä tärkeänä tehtävänä kasvattajalla on tukea lasten vuorovaikutustaitojen kehittymistä leikissä mm. sanoittamalla tunteita ja leikin kulkua. Lasten keskinäisissä leikeissä lapset harjoittelevat itsenäisesti taitojaan. Näissä leikeissä kasvattajan rooli on tukea leikkiä tarvittaessa. Lasten keskinäisten leikkien rikkaus on se, että lasten erilaiset leikkitaidot ja osaamiset tukevat toinen toistaan, lapset oppivat tietoja ja taitoja huomaamatta toisiltaan. Päiväkodin tiloissa on erilaisia leikkipisteitä. Kasvattajat pitävät huolta siitä, että tarjolla on useantyyppisiä leikkimahdollisuuksia ja niitä vaihdellaan tarpeen mukaan. Päiväkodissamme on oman lelunpäivä kerran viikossa. Tällöin lapset voivat tuoda kotoa mieluisan lelun, jolla on mukava leikkiä yhdessä tai lapsen halutessa myös yksin. 6.2 Monipuolinen toiminta Lapsilla on luontainen halu kokeilla ja oppia uutta. Meillä on tärkeä tehtävä mahdollistaa lapsen monipuolinen kokemusmaailma antamalla heille erilaisia virikkeitä mm. liikunnan, musiikin, taiteiden alueelta. Vuosittaiset painotukset nousevat lasten ja ryhmän tarpeista, tavoitteista ja mielenkiinnon kohteista. Koemme, että monipuolinen liikkuminen on hyvinvoinnin ja terveen kasvun perusta ja se tuottaa lapsille iloa ja elämyksiä. Liikkuessaan lapsi oppii monipuolisesti erilaisia taitoja ja uusia asioita. Liikunta tukee oppimista, puheen kehitystä, helpottaa keskittymistä, auttaa tunteiden ilmaisemisessa ja antaa pohjaa lapsen hyvälle itsetunnolle ja oppimiskokemuksille. 7

10 Musiikin maailmaan tutustutaan itse soittamalla, laulamalla, rytmittämällä, kuuntelemalla ja leikkimällä musiikin mukaan. Tänä vuonna useampi kasvattaja talostamme on mukana musiikkikasvattajakoulutuksessa ja meillä kaikilla on ilo tutustua musiikin uusiin tuuliin. Käsillä tekeminen tarkoittaa päiväkodissamme mm. tutustumista erilaisiin materiaaleihin, niiden työstämiseen yksilöllisellä tavalla, työskentelytapoihin ja välineisiin. Monipuoliseen toimintaan kuuluvat myös näytelmien/tarinoiden katsominen, niiden itse tekeminen, mahdolliset teatteriretket ja vierailut, luonnon kiertokulun seuraaminen, metsäretket ja muut mahdolliset retket. 7. Yhteistyö varhaiskasvatuksessa Päiväkodin ja kodin välinen kasvatuskumppanuus on työmme perusta. Pysyvänä yhteistyömuotona on avoin, keskusteleva ilmapiiri, joka mahdollistaa luontevan yhteistyön lapsen monipuolisen kasvun tukemiseksi. Lasten kasvusta ja kehityksestä keskustellaan perheiden ja kasvattajien kesken säännöllisesti. Päiväkodin kasvattajien arkeen kuuluu myös muita yhteistyönmuotoja, jotka tukevat lasten hyvää kasvua. 7.1 Kasvatuskumppanuus Jokainen vanhempi on oman lapsensa paras asiantuntija. Meillä päiväkodin kasvattajilla on ilo olla mukana tukemassa lapsen kasvua ja kehitystä.hyvän yhteistyön perusta luodaan alkukeskustelussa, jossa tutustutaan lapseen vanhempien kertomuksen perusteella ja jossa vanhemmilla on aikaa kysellä ja kertoa kaikesta hoidon aloitukseen liittyvästä. Alkukeskustelu voidaan käydä joko lapsen kotona tai päiväkodissa. Tutustumisen seuraavassa vaiheessa lapsi ja vanhemmat ovat tervetulleita mukaan arkipäivän toimintoihimme, näin annamme lapsille ja vanhemmille aikaa tutustua päiväkotiin ja uusiin kasvoihin turvallisessa ilmapiirissä. 8

11 Lapsen varhaiskasvatuskeskustelut, päivittäiset haku- ja tuontitilanteet, yhteiset juhlat ja vanhempainillat ovat kasvatuskumppanuuden keskeisimpiä toimintoja. 7.2 Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (lapsen vasu) Lasten Varhaiskasvatussuunnitelmat tukevat kasvatustyötämme antamalla sille punaisen langan, jota käytämme välineenä työssämme. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma seuraa lasta koko päivähoidon ajan ja sitä päivitetään vuosittain. Kun päivähoidon aloituksesta on kulunut muutama kuukausi, tehdään jokaiselle lapselle henkilökohtainen kirjallinen varhaiskasvatussuunnitelma(vasu). Vasussa vanhemmat ja kasvattajat tuovat esille omia näkemyksiään lapsen kasvusta, tavoista, tarpeista ja tavoitteista. Keskustelemme ja kirjaamme vasulomakkeelle tärkeimpiä näkökantoja ja tavoitteita sekä keinoja joilla tavoitteisiin pyritään. Vasuun liitetään tarvittaessa kirjallinen tuki- ja kuntoutussuunnitelma. 7.3 Muu yhteistyö Teemme yhteistyötä mm. neuvolan ja koulujen kanssa, välitämme tarpeellisia tietoja, jotta esim. siirtymävaihe kouluun sujuisi lapsen näkökulmasta mahdollisimman hyvin. Tiedonsiirto tapahtuu aina vanhempien luvalla. Päiväkodillamme on mahdollisuus saada kiertävän erityislastentarhanopettajan vinkkejä ja neuvoja arjen sujumiseen ja lasten kehityksen oikeanlaiseen tukemiseen. Joskus lapsen joku kehityksen osa-alue tai kasvu ei etene odotusten mukaan, tällöin tulee tarve tehdä yhteistyötä terveydenhuollon, sairaaloiden, perhetyön, lastensuojelun tai muun tarvittavan tahon kanssa. Heidän kanssaan teemme moniammatillista yhteistyötä, jonka tarkoituksena on edistää lapsen hyvinvointia. Yhteistyön perustana on aina vanhempien ja päiväkodin kasvatuskumppanuus eli aina ennen yhteistyötä keskustelemme vanhempien kanssa ja toimimme heidän toiveidensa mukaan. Vanhempaintoimikunta voi myös tuoda uusia yhteistyömuotoja päiväkodin arkeen. Vanhempaintoimikunta muodostuu vapaaehtoisista vanhemmista ja siinä on mukana päiväkodin 9

12 edustaja. Vanhempaintoimikunta on pitänyt päiväkodin tapahtumien yhteydessä kahviota ja saadulla tuotolla on hankittu leluja ym. välineitä lasten käyttöön. Mahdollista on myös järjestää tapahtumia ja tempauksia, joissa vanhemmat ja lapset voivat viettää yhteistä aikaa. Päiväkotimme vanhempaintoimikunta on kerännyt vuosittain pastillirahaa aamu- ja välipaloille. 7.4 Oppilashuolto Nurmijärvellä varhaiskasvatus kuuluu hallinnollisesti sivistystoimeen. Tällä hetkellä kehitämme varhaiskasvatuksen ja koulun välistä yhteistyötä, jossa on tavoitteena sujuva siirtyminen varhaiskasvatuksesta alkuopetukseen. Päiväkotimme lastentarhanopettajat kuuluvat oppilashuoltoryhmään, jossa käsitellään arjessamme syntyviä ilmiöitä työn kehittämisen näkökulmasta. Tällaisia ilmiöitä ovat esimerkiksi kiusaamisen ehkäisy ja muut arjesta nousevat ilmiöt. 8. Varhaiserityiskasvatus Jokainen lapsi on yksilö ja monilla heistä voi olla jossain vaiheessa tuen tarvetta jollain kasvun- tai kehityksen alueella. Havainnoimalla lasta arjen eri tilanteissa ja ympäristöissä, saamme tärkeää tietoa lapsesta ja hänen hyvinvointiinsa liittyvistä tarpeista. Näiden pohjalta syntyvät lasten yksilölliset tavoitteet. Yleisesti varhaiskasvatuksessa on käytössä tuen kolmiportaisuus. Kaikille lapsille tarjotaan tukea hänen yksilöllisen tarpeensa mukaan. Joskus on tarvetta tehostettuun tukeen, jolloin arvioidaan, että yleinen tuki ei riitä, vaan jollain kasvun tai kehityksen osa-alueella tarvitaan tehostettua tukea. Tuen muodot mietitään lapsikohtaisesti. Erityisen tuen päätös tehdään lapsille asiantuntijoiden suosituksella ja se tarkoittaa pidennettyä oppivelvollisuutta ja muita tarvittavia tukimuotoja. Yhtenä yleisen tuen muotona meillä on käytössä kuvat koko päiväkodissa. Kuvista ja muista yleisen tuen tukitoimista hyötyvät kaikki lapset. Kuvat auttavat lasta oman toiminnan ohjaamisessa. 10

13 Esim. käytettäessä vaatekuvia lapsi pystyy paremmin hahmottamaan oikeanlaisen vaatetuksen ja pukemisjärjestyksen. Joillain lapsilla on tarvetta tehostettuun tukeen. Tällaisena tuen muotona voi olla esim. puhe- tai toimintaterapia. Mikäli lapsen vanhempien ja terapeutin kanssa sovitaan, on terapeutin mahdollista työskennellä päiväkodin tiloissa ennalta sovitusti. Päiväkodissamme toimii integroitu erityisryhmä, jonka toiminnassa on otettu huomioon myös erityistä tukea tarvitsevat lapset ja heidän hyvinvointinsa. Ryhmässä työskentelee lastentarhanopettaja, lastenhoitaja ja erityislastentarhanopettaja ja tarvittaessa erityisavustajia. Ryhmässä on mahdollista toteuttaa tarpeen mukaan pidennettyä oppivelvollisuutta. 11