Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta. Sisäpintojen korjaustyöselitys. Lasse Minkkinen

Transkriptio

1 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta Sisäpintojen korjaustyöselitys Lasse Minkkinen

2 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 2 (15) LEPPÄVIRRAN VESIHUOLTOLAITOS KAUPPILANMÄEN YLÄVESISÄILION NRO 1 SISÄPUOLISET KORJAUS- TYÖT, TYÖSELITYS SISÄLLYLUETTELO Suunnitellut: Lasse Minkkinen Tarkastanut: Jussi Kokkinen 1 YLEISTÄ Suunnittelun lähtötiedot Korjaustyön laajuus, korjausalustan koepuhdistus ja vetolujuudet Yleiset korjaustyön laatuvaatimukset Rakennustarvikkeet ja -aineet Katselmukset Työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat ja korjaustyön dokumentointi Turvallisuusasiakirja BETONIPINTOJEN PURKUTYÖT Yleistä Betonipintojen suihkupuhdistus Betonipintojen vesipiikkaus Purkutöiden laadunvarmistus BETONIPINTOJEN KORJAUSTYÖT Yleistä Terästen roilopaikkaukset, muut paikkaukset Halkeamien injektointi Säiliön pohjan pintavalu Seinän harvavalukohdan korjaus Seinien ruiskubetonointi Betonikorjaustöiden laadunvarmistus, yhteenveto BETONIPINTOJEN PINNOITUSTYÖT Lattia ja seinät vedenpinnan alapuolella Muut pinnat, kattopalkki, katto ja tarkastustasanteen sisäpinnat MUUT TYÖT SITO OY OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

3 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 3 (15) 1 Yleistä 1.1 Suunnittelun lähtötiedot Kauppilanmäen vesisäiliö on tyypiltään ylävesisäiliö. Säiliö on jalaton ja peitetty maapenkereellä. Säiliö nro 1 on valmistunut v. 1962, viereinen vastaavan tyyppinen säiliö nro 2 on hieman uudempi. Säiliöt toimivat rinnakkaisina säiliöinä käytön aikana. Tämä työselitys koskee säiliötä nro 1. Säiliö nro 1 tyhjennetään sisäpuolen korjaustöiden ajaksi. Suunnittelun lähtötietoina oli käytettävissä laadittu kuntotutkimusraportti. Alkuperäisistä piirustuksista löydettiin vain yksi poikkileikkaus. Kuntotutkimukset ja raportoinnin suoritti Sito Rakennuttajat Oy. Liittyen säiliön sisäpuolen betonipintoihin, ko. raportista ilmenee mm., että: Säiliön sisäpinnan pinnoite vedenpinnan alapuolella (pohja ja seinät) on lähes kokonaan hilseillyt pois Ruosteisia teräksiä betonin pinnassa on suhteellisen vähän (etupäässä seinän ja lattian kulmauksessa). Betonipeitteet ovat pääosin ok Säiliön seinässä on yksi n. 0,5 m 2 harvavalukohta (veden pinnan alapuolella) joka on vesipiikattava auki ja korjattava valamalla tai ruiskubetonilla Säiliön vedenalaisissa betonipinnoissa betonin vetolujuus on n mm syvyydellä pinnasta alentunut ollen vain n. 0,5...0,8 MPa (minimivaatimus pinnoitusalustalle 1,5 MPa) Säiliön vedenpinnan yläpuolisten pintojen (kattopalkki ja katto) vetolujuus on hyvä, 3,6...4,3 MPa. Kuva 1. Säiliön nro 1 poikkileikkaus. Kuvaan on piirretty sinisellä viivalla pinnat, jotka pinnoitetaan. Kattopalkki, säiliön katto ja tarkastustasanteen sisäpinnat maalataan vesihöyryä hyvin läpäisevällä maalilla. Säiliön vesitilavuus on n. 400 m 3. Säiliön (pyöreä) pohjapinta-ala on n. 88 m 2 ja korkeus lattiasta kattopalkin alapintaan n. 5,4 m.

4 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 4 (15) Kuva 2. Säiliön lattia- ja seinäpintaa. Yksittäinen ruosteinen teräs myös kuvassa, näitä suhteellisen vähän. SITO OY OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

5 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 5 (15) 1.2 Korjaustyön laajuus, korjausalustan koepuhdistus ja vetolujuudet Aiemmin suoritetussa kuntotutkimuksessa vedenalaisten pintojen vetolujuus on todettu alentuneeksi. Tämän vuoksi ennen lopullisen korjaustavan valintaa tehdään lisää vetokokeita. Vetokoetulosten perustella päätetään tuleeko seinien ruiskubetonointi ja lattian valu tehtäväksi. Työn aluksi seinään ja lattiaan (vedenpinnan alapuoliset pinnat) rakennuttajan osoittamista paikoista suihkupudistetaan mallialustat joista tarkastetaan pinnan laatu ja vetolujuus: seinään 5 kpl n. 1 m 2, vetolujuustestauksia 5 kpl lattiaan 3 kpl n. 1 m 2, vetolujuustestauksia 3 kpl. Suoritetussa kuntotutkimuksessa saatiin seuraavat vetolujuustulokset: säiliön vedenpinnan alapuoliset vetolujuudet 0,5...0,8 MPa (3 testausta) säiliön vedenpinnan yläpuoliset vetolujuudet 3,6...3,8 MPa (3 testausta). Näiden tutkimusten perusteella siis: betonipinnan vetolujuus on merkittävästi heikentynyt vedenpinnan alapuolisissa betonipinnoissa vedenpinnan yläpuolisten pintojen vetolujuus on hyvä. Suihkupuhdistus suoritetaan soveltuvalla menetelmällä, esim. vesihiekkapuhaltamalla, sinkopudistuksella (yleensä lattiapinnat) tai suurpainevesipesulla (SILKO Betonin purkamis- ja esikäsittelymenetelmät). Suihkupuhdistuksen tavoitteena on: kiinteä ehjä betonipinta, jonka vetolujuus on 1,5 MPa betonipinnan puhdistusaste 3...4, BY 41 Betonirakenteiden korjausohjeet taulukko 3.5. Puhdistusasteet BY 41 taulukko 3.5: Puhdistusaste 3: Sementtiliima ja pinnoite on kauttaaltaan poistettu, pinnassa havaittavissa vähintään 4 mm kiviainesrakeita Puhdistusaste 4: Sementtiliima ja pinnoite on kauttaaltaan poistettu, pinnassa havaittavissa 8 mm kiviainesrakeita, korkeintaan 100 cm 2 kokoisia puhdistusasteen 3 alueita. Mallialueet katselmoidaan yhdessä tilaajan ja valvojan kanssa, kun alustat on puhdistettu ja vetolujuustulokset on saatu. Jos katselmuksessa todetaan, että vanha käsitelty betonialusta soveltuu pinnoitealustaksi voidaan seinien ruiskubetonointi jättää pois. Samoin lattia voidaan pelkästään pinnoittaa ilman pintalaatan valamista.

6 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 6 (15) Tarjouspyynnössä pyydetään hinnat seuraaville työkokonaisuuksille: A) Seinien ja lattian pinnoitus, kattopalkin ja katon maalaus B) Seinien ruiskubetonointi, lattian valu, kattopalkin ja katon maalaus C) Vaihtoehto B) + seinien ja lattian pinnoitus. Kaikissa korjausvaihtoehdoissa kattopalkki ja katto (vedenpinnan yläpuolella) pelkästään paikkakorjataan ja maalataan. Vaihtoehtoon B kuuluu seinien vesipiikkaus siten, että pinnassa oleva heikkousvyöhyke (arviolta mm) saadaan kokonaan pois. Samoin jos lattian vetolujuudet ovat heikkoja ( 1,5 MPa), lattiapinnan käsittelyä täydennetään vesipiikkaamalla. Korjaustyön jälkeinen säiliön desinfiointi ei kuulu urakkaan vaan tilaaja teettää sen erikseen korjaustyön valmistuttua. Korjattavien pintojen määrät: Säiliön vedenpinnanalaiset rakenteet kattopalkin alapintaan saakka, n. 238 m 2 Kattopalkki, katto ja tarkastustasanteen sisäpinnat, n. 110 m 2 Edellä mainituissa pinta-aloissa ei ole huomioitu (vähäisenä) tarkastustasanteen pinta-aloja. Tarkastustasanteen seinämäkorkeus on n. 1,4 m ja pohjapinta-ala n. 1,0 x 2,0 m 2. Tarkastustasanteen (kaukalo) ulkopinnat korjataan vastaavasti kuin säiliön vedenpinnan alaiset seinät, sisäpuoli maalataan. Tasanteen lattiaan (n. 2 m2) käytetään betonilattiamaalia tai samaa pinnoitetta, kuin säiliön seinissä ja pohjassa. Työsuoritteiden määrämuutoksista suoritettavista lisäkorvauksista tai hyvityksistä sovitaan erikseen sopimusasiakirjoissa. Ellei muuta ole sovittu, määrämuutoksia ei huomioida, ellei määrämuutos ole vähintään 10 % alla esitetyistä määristä. Veden yläpuolisten pintojen suihkupuhdistus Taulukko 1. Korjaustöiden määrät Työ Yksikkö Määrä Huom. Vedenalaisten pintojen suihkupudistus / vesipiikkaus m 2 m n mm paksuudelta m Kattopalkki ja katto, tarkastustasanteen sisäpinnat Ruiskubetonointi (m 3 teoreettinen, ilman hukkaroiskeita) m ,75 seinät keskimäärin 25 mm Lattiavalu m 2 88 m 3 4,4 50 mm Terästen roilopaikkaukset jm 20 Arvio Halkeamien injektointi jm 20 Varaudutaan kokonaishinnassa Pinnoitustyöt, vedenalaiset pinnat m Maalaustyöt, veden yläpuoliset pinnat m Seinän harvavalukohta m 2 < 1 Valukorjaus tai ruiskubetonointi Laadunvarmistuskokeet 1 erä Vetokokeita, puristuslujuuksia, pinnoitteen paksuusmittauksia m 2 SITO OY OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

7 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 7 (15) Taulukko 2. Säiliön mittoja (ks. kuva 1, kohta 1.1). Pohjan halkaisija / pinta-ala 10,5...10,6 m / 88 m 2 Seinän korkeus kattopalkin n. 5,4 m / 150 m 2 alapintaan / pinta-ala Kattopalkin ja katon pinta-ala n. 110 m 2 Maksimi vesisyvyys n. 4,6 m Vesitilavuus n. 400 m 3 Ruiskubetonoinnin hukkaroiskeet BY 63 Ruiskubetonointiohjeet 2015 mukaisesti ovat kuivamenetelmällä: pystypinnoille % kattopinnoille edelleen 50 % enemmän, kuin pystypintojen hukkaroiskemäärä (lähtökohtaisesti ruiskubetonoitavia kattopintoja ei ole). 1.3 Yleiset korjaustyön laatuvaatimukset Käytettäviltä tuotteilta ja menetelmiltä edellytetään seuraavaa: Käytettävien tuotteiden ja työn lopputuloksen on täytettävä tässä työselityksessä sekä yleisissä määräyksissä ja ohjeissa esitetyt laatuvaatimukset (BY 41 Betonirakenteiden korjausohjeet, BY 63 Ruiskubetoniohjeet, SILKO-ohjeet ja InfraRYL) Työselityksessä on esitetty ohjeellinen korjaustapa. Käytettävän tuotteen ja lopputuloksen on täytettävä annetut laatuvaatimukset. Urakoitsija on velvollinen ottamaan yhteyttä tuotteen edustajaan riittävien työohjeiden saamiseksi ja vaaditun lopputuloksen saavuttamiseksi. Tuotteiden tulee olla toisiinsa yhteensopivia tai yhteensopivuus muutoin osoitettavissa Työselityksessä on esitetty laadunvarmistustoimenpiteet, tai viittaukset asiaan liittyviin yleisohjeisiin, joilla urakoitsija on velvollinen osoittamaan laatuvaatimusten täyttymisen. 1.4 Rakennustarvikkeet ja -aineet 1.5 Katselmukset Korjaussuunnitelmassa edellytetään, että kaikki veden kanssa kosketuksissa olevien rakenteiden korjauksissa käytetyt korjauslaastit ja pinnoitteet ovat hyväksyttyjä käyttöön talousveden kanssa. Annettuja määräyksiä ja ohjeita: Juomavesidirektiivi, Drinking WATER Directive, DWD, 98/83/EY Talousvesiasetus, terveydensuojelulaki Rakennustuotedirektiivi ja CE- merkintä. Veden kovuudella tarkoitetaan veden kalsium- ja magnesiumsuolojen määrää. Mitä enemmän suoloja on, sitä kovempaa vesi on. Tilaaja varmistaa ennen töiden aloittamista veden kovuuden, jolla voi olla vaikutusta korjausmateriaalien valintaan. Pehmeä vesi voi vaurioittaa sementtipohjaisia pinnoitteita. Seuraavat työvaiheet katselmoidaan yhdessä tilaajan kanssa: Urakkaan kuulumattomat rakenteet ja ympäristö (aloituskokous) Suihkupuhdistetut mallipinnat Valmiit suihkupuhdistetut pinnat (seinät, lattia, katto) Vesipiikatut pinnat (seinät) Valmis ruiskubetonipinta (seinät) Valmis lattiavalu

8 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 8 (15) Valmiit pinnoitteet (lattia, seinät). Työmaapäiväkirjaan ja kokouspöytäkirjoihin tehdään tarkastuksista merkinnät. Mikäli työvaihe aloitetaan ilman sovittua katselmusta tai mallityön hyväksymistä, urakoitsijan tulee varautua mahdolliseen tehdyn työn purkamiseen omalla kustannuksellaan Työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat ja korjaustyön dokumentointi Ennen korjaustyövaiheiden aloittamista urakoitsijan tulee laatia tilaajan tarkastettavaksi työvaihekohtaiset työ- ja laatusuunnitelmat, josta ilmeen käytettävät materiaalit, työmenetelmät ja laadunvarmistustoimenpiteet. Ainakin seuraavista töistä on laadittava työ- ja laatusuunnitelmat: betonipintojen purkutyöt (suihkupuhdistus ja vesipiikkaus) ruiskubetonointityöt lattiavalut pinnoitustyöt. Urakoitsijan tulee kirjata työnaikaiset olosuhdetiedot sekä työvaiheet päivittäin BY405 korjaustyön pöytäkirjaan. Samaa lomaketta voidaan käyttää myös maalaustöiden dokumentointiin. Urakoitsijan tulee ottaa valokuvia eri työvaiheista niiden arkistointia varten. 1.7 Turvallisuusasiakirja Rakennuttaja on laatinut korjaustyön turvallisuusasiakirjan. Urakoitsija laatii työstä oman turvallisuussuunnitelmansa, jossa rakennuttajan turvallisuusasiakirjassa esitetyt asiat on huomioitu. Eritystä työturvallisuuden kannalta on, että säiliötöissä työskentelevän työturvallisuus varmistetaan aina työmaalla oleva toisen henkilön toimesta. Säiliössä ei saa työskennellä yksin, kun työmaalla ei ole ketään muita. 2 Betonipintojen purkutyöt 2.1 Yleistä SITO OY Betonipintojen purkutöiden lisäksi töihin sisältyy kaikkien rakenteisiin kiinnitettyjen asennusten ja varusteiden irrottaminen työnajaksi siten, että työt pystytään tekemään. Säiliön pohjalle vieviä tikkaita ei irroteta vaan ne pysyvät paikallaan korjaustyön ajan. Kaikki betonipintojen puhdistus-/purkutyöt tehdään suihkupuhdistamalla. Vähäiset terästen roilopiikkaukset voidaan kuitenkin tehdä mekaanisesti, mutta purkupinta viimeistellään tällöinkin suihkupuhdistuksella. Säiliön seinän harvavalukohta puretaan mekaanisesti tai vesipiikkaamalla,. 2.2 Betonipintojen suihkupuhdistus Jos edellä kohdassa 1.4 mainittujen mallialueiden vetolujuustulokset osoittavat, että vanha betoni on kelvollinen pinnoitettavaksi ilman ruiskubetonointia, suihkupuhdistetaan kaikki säiliön pinnat (lattia, seinät, kattopalkki ja katto). Työn edetessä tarkkail- OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

9 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 9 (15) laan kokoajan, että korjausalustan laatu pysyy samaisena kuin on oletettu, eikä heikkene siten, että ruiskubetonointivaihtoehto on uudelleen otettava harkintaan. Tavoiteltava korjausalustan laatu on kohdassa 1.4 mainittu pudistusaste Puhdistustyön valmistuttua suoritetaan muutama vetokoe lisää laadunvarmistustoimenpiteenä, ks. kohta 2.4 Purkutöiden laadunvarmistus edempänä. Noudatettava ohje: SILKO Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät. Suihkupuhdistustöiden jälkeen betonipinnat pestään aina korkeapainevesipesulla ennen seuraavia korjaustyövaiheita. 2.3 Betonipintojen vesipiikkaus Jos seinät päätetään ruiskubetonoida ja lattialaatta valaa, seinä- ja lattiapinnoista vesipiikataan n mm paksu betonin heikkousvyöhyke pois. Vesipiikattavaa pintaalaa on yhteensä n. 238 m 2. Vesipiikkauspinnan tulee olla rosoinen ja karkea. Käsin ohjattavissa piikkauslaiteessa käytettävä vesipaine on yleensä bar. Vesipiikkauspaine säädetään työn alussa siten, että haluttu piikkaustulos saavutetaan. Vesipiikatun betonipinnan vetolujuus varmistetaan vetokokein, ks. kohta 2.4 Purkutöiden laadunvarmistus. 2.4 Purkutöiden laadunvarmistus Purkutöiden laadunvarmistus suoritetaan edellä mainitusti ottamalla vetokokeita käsitellyistä pinnoista. Vetokokeet otetaan pinnan keskimääräistä laatua hyvin edustavista rakennuttajan osoittamista paikoista. Yhteenveto suoritettavista vetokokeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 3. Purkutöiden laadunvarmistuskokeet. Testausvaihe Rakenne, vetokoe n kpl Työvaihe Mallialueet (kohta 1.4) Seinät 5 kpl Lattia 3 kpl Koealueet suihkupuhdistettu Valmiit korjausalustat Seinät 3 kpl Lattiat 2 kpl Suihkupuhdistukset / vesipiikkaukset tehty 3 Betonipintojen korjaustyöt 3.1 Yleistä Betonikorjaustöitä ovat: Näkyvissä olevien ruosteisten raudoitteiden paikkakorjaukset (katto, lattian ja seinän kulmaus) Säiliön seinän harvavalun korjaus Mahdolliset halkeamien injektoinnit (ei tiedossa) Säiliön lattiavalu Säiliön seinien ruiskubetonointi Maalaus- ja pinnoitustyöt. Noudatettavat yleiset laatuvaatimukset: BY 40 Betonipinnat BY 41 Betonirakenteiden korjausohjeet

10 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 10 (15) BY 50 Betoninormit BY 66 Ruiskubetoniohjeet SILKO-ohjeet: Purkamis- ja esikäsittelymenetelmät Betonipinnan puhdistus Halkeamien injektointi voimia siirtäväksi Halkeamien korjaus Paikkaus ilman muotteja Paikkaus muottien avulla Betonointi ruiskuttamalla Betonipinnan pinnoitus. 3.2 Terästen roilopaikkaukset, muut paikkaukset Betonirakenteiden purkutöiden yhteydessä esiin tulleet raudoitustangot puhdistetaan ja suojataan tarvittaessa korroosionestoaineella. Kaikki tartuntaa heikentävät aineet, kuten pölyt ja rasvat on poistettava ennen korroosionestoa. Terästen suojaus tehdään heti puhdistuksen jälkeen paikkauslaastin tuotekohtaisella korroosionestoaineella, mikäli tuotekohtaisissa ohjeissa niin vaaditaan. Vedenpinnan alaisissa betonipinnoissa terästen roilopaikkaustarvetta ei ole, jos lattia betonoidaan ja seinät ruiskubetonoidaan. Paikkaukset ilman muotteja tehdään SILKO- ohjeiden ja mukaan. Paikkauslaastin toimittajan tuotekohtaisia ohjeita on noudatettava. Paikkaukset ilman muotteja tehdään juomavesihyväksytyillä korjaustuotteilla (ks. kohta 1.6 edellä). Laadunvarmistustoimenpiteet: 3.3 Halkeamien injektointi Olosuhteista (ilman lämpötila, alustan lämpötila) pidetään pöytäkirjaa työn aikana Jokainen yksittäinen paikka koputellaan, jotta varmistetaan korjauslaastin tartunta alustaansa Paikattujen kohtien vetokokeita ei tarvitse tehdä, mikäli urakoitsija suorittaa edellä mainitut laadunvarmistustoimenpiteet ja pystyy osoittamaan noudattaneensa materiaalitoimittajanohjeita ja em. SILKO-ohjeita. Injektointitöitä ei tämänhetkisen tiedon perusteella tarvitse tehdä. Mahdollinen injektointitarve katselmoidaan purkutöiden jälkeen. Jos injektointitöitä joudutaan tekemään, työ tehdään SILKO- ohjeiden ja mukaisesti. Injektointityöstä laaditaan työsuunnitelma ja SILKO-ohjeen liitteen mukainen injektointipöytäkirja. Laadunvarmistustoimenpiteet: Halkeaman kohdalta otetaan 50 mm pitkä lieriöporanäyte ensimmäisen halkeaman injektoinnin jälkeen. Työn edetessä poranäytteitä otetaan 1 kpl injektoitua 10 m halkeamapituutta kohti. Vaadittu lieriön täyttöaste on 80 %. Injektointiaineiden tulee olla hyväksyttyjä käyttöön talousveden kanssa. SITO OY OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

11 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 11 (15) 3.4 Säiliön pohjan pintavalu Betonin pinta kallistetaan nykyistä vastaavasti lähtöputkea kohti. Valun paksuus on vähintään 50 mm. Vesisäiliön lattian betonivalu: rasitusluokka XC2 (NCCI2, taulukko 4.2) betoni C30/37, XC2, runkoaine max. 16mm, polymeeri mikrokuituja n. 1,5kg/m3 plastisen halkeilun estämiseksi, valupaksuus > 49,9 mm itsetiivistyvä betoni. Lattian ja seinän saumaan/nurkkaukseen jätetään kapea rako (n mm), joka valetaan lopuksi lievästi paisuvalla juotosbetonilla (saumasta saadaan varmasti tiivis). Laadunvarmistustoimenpiteet: Betonoinnista on pidettävä pöytäkirjaa Betonin jälkihoito pitämällä laatta kosteana koko jälkihoitoajan, jälkihoitoaineita ei saa käyttää Valun tartuntavetokokeita vanhaan laattaan ei tarvitse tehdä. 3.5 Seinän harvavalukohdan korjaus Ruiskubetonointi tai valupaikkaus muotilla, SILKO Paikkaus muottien avulla. Rasitusluokka XC2, itsetiivistyvä betoni (sama betoni, kuin lattiavalussa). Huom: Valupaikkauksen pinta karhennettava vastaavasti, kuin muut betonipiinat ennen pinnoitustöitä. 3.6 Seinien ruiskubetonointi Ruiskubetonitöiden työnjohtajalla on oltava 1lk betonityönjohtajan pätevyys. Suutinmieheltä edellytetään vähintään 2 vuoden kokemusta ruiskubetonointitöistä. Ruiskubetonointi suoritetaan kuivaruiskutusmenetelmällä ellei ole muuta perustetta käyttää märkäruiskutusmenetelmää. Ruiskubetonointityön tarkastusluokka on 2. Ruiskubetonipinta hierretään pinnoitteelle soveltuvaksi alustaksi. Ruiskubetonin laatuvaatimukset: Ruiskubetonin minimilujuusluokka on C30/37 (rakenneluokka 2). Ruiskubetonin koostumuksen ja ominaisuuksien suunnittelukäyttöikä on 100 vuotta ja rasitusluokka XC2. Ruiskubetonimassan suhteutuksessa ja valmistuksessa on huomioitava rasitusluokkien ja suunnittelukäyttöiän vaatimukset. Ruiskubetonimassassa voidaan käyttää polymeerikuituja. Kuitenkin jos kuivaruiskutumenetelmästä johtuen kuitujen käyttö aiheuttaa työteknisiä hankaluuksia, kuidut voidaan erikseen sovittaessa jättää pois. Asia dokumentoidaan urakoitsijan laatimaan ruiskubetonointityön työ- ja laatusuunnitelmaan. Käytettäessä kuituja laaduntarkkailussa on kiinnitettävä erityistä huomiota välpän puhdistukseen, jotta kuitujen jakauma pysyisi mahdollisimman tasaisena ruiskubetonikerroksessa.

12 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 12 (15) Ruiskubetonin osa-aineita koskevat keskeiset standardit on lueteltu BY 63 taulukossa 2: Sementin tulee olla normaalisti kovettuvaa, standardin SFS-EN A1 vaatimukset täyttävää ja CE-merkittyä Portland-sementtiä. Masuunikuonan, silikan ja sisä- tai ympäristöministeriön tyyppihyväksymien aineiden käyttö side- tai runkoaineena on sallittu by50/2012 tai tyyppihyväksyntäpäätöksen mukaisesti Kiviainekset SFS-EN 1260 tai SFS-EN Kaikilla ruiskubetonin lisäaineilla tulee olla CE-hyväksyntä ja niillä tulee olla hyväksytyssä koestuslaitoksessa tehtyihin kokeisiin perustuva varmennettu käyttöseloste, jota säilytetään työmaalla Runkoaineen kiviaineksen on täytettävä julkaisussa BY annetut laatuvaatimukset ja suurimman raekoon tulee olla 8 mm. Runkoaineen rakeisuuden tulee noudattaa alla olevan kuvan suositusta. Kuva 3. BY 63. EFNARC suositus runkoaineen rakeisuudelle. SITO OY Laadunvarmistus: Urakoitsija merkitsee ruiskubetonoinnin etenemisen päivittäin ruiskubetonin työpiirustussarjaan. Lisäksi ruiskubetonointitöistä pidetään erillistä pöytäkirjaa vuoroittain. Pöytäkirjaan on merkittävä: päivämäärä ja ajankohta ruiskubetonoitu alue käytetty ruiskubetoniresepti mahdollisesti käytettyjen lisäaineiden nimet ja määrät ruiskutuskerrat ja kerrospaksuudet ruiskubetonin toteutunut rakenne. ruiskubetonin massatiedot (käytetty kuitutyyppi ja -pitoisuus tulee käydä ilmi). Ruiskubetonin paksuus tarkistetaan valmiiseen ruiskubetoniin poratuista, halkaisijaltaan vähintään 20 mm rei'istä. Tarkistusreikiä porataan yksi kutakin alkavaa 100 m 2 :n ruiskubetonipintaa kohti. Reikien paikat määritetään työmaalla ja rakennuttajan valvojalle varataan mahdollisuus olla paikalla mittauksissa. Mikäli kerrospaksuus mittaus- OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

13 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 13 (15) kohdassa on vaadittua ohuempi, tehdään sen läheisyydessä uusia mittauksia niin paljon, että virheellinen alue on rajattu. Kerrospaksuuden alitukset korjataan lisäruiskutuksin. Urakoitsija paikkaa reiät välittömästi paksuustarkastuksen yhteydessä vedenpitäviksi Aquella Pikatulppa-massalla tai vastaavalla. Vaihtoehtoisesti ruiskubetonikerroksen paksuus tarkastetaan vetolujuuskokeita varten porattavista lieriönäytteistä. Ruiskubetonin puristuslujuus todetaan standardin SFS-EN mukaan. Puristuslujuuskoekappaleet kairataan 500x500x120 mm 3 laatikoihin ruiskutetuista näytteistä. Koekappaleita otetaan yhteensä vähintään 6 kpl, jolloin betonin lujuusluokka saadaan määritettyä vertailulujuuslaskelmalla. Koelaatikoita tehdään 3 kpl, siten, että kuhunkin laatikko ruiskutetaan eri aikaan käytettävistä massoista (ts. ei ruiskuteta kerralla kaikkea kolmea laatikkoa). 3.7 Betonikorjaustöiden laadunvarmistus, yhteenveto Betonikorjaustöiden laadunvarmistus suoritetaan ottamalla vetokokeita valmiista pinnoista. Lisäksi ruiskubetonin puristuslujuus todetaan laboratoriossa puristuslujuuskoekappaleista. Yhteenveto suoritettavista laadunvarmistuskokeista on esitetty seuraavassa taulukossa. Taulukko 4. Betonikorjaustöiden laadunvarmistuskokeet. Työvaihe Koe Kpl Injektointityöt tehty Näytelieriön poraus 1 kpl / 10 jm Ruiskubetonointi käynnissä Koelaatikkojen ruiskutus Puristuslujuus 6 kpl Ruiskubetonointi tehty Vetolujuuskokeet 6 kpl 4 Betonipintojen pinnoitustyöt 4.1 Lattia ja seinät vedenpinnan alapuolella Pinnoitustyöt tehdään valitusta korjauslaajuudesta riippuen: uudelle betonipinnalle (lattiavalu, ruiskubetonipinta) vanhalle suihkupuhdistetulle betonipinnalle. Ennen pinnoitustyötä pinnat suihkupuhdistetaan siten, että sementtiliima irtoaa lattianpinnasta ja pinnat ovat puhtaat. Korkepainevesipesu voi olla riittävä suihkupuhdistusmenetelmä. Ennen pinnoitustöiden aloittamista laaditaan työ- ja laatusuunnitelma (ks. kohta 1.8 edellä). Pinnoitemateriaali on valittavissa markkinoilta olevista juomavesihyväksytyistä tuotteista. Esim: Mapei Mapecoat EP AQUA Thoroseal FX 110 Sika-101 HD. Tarjottava materiaalivaihtoehto esitetään urakoitsijan tarjouksessa. Pinnoitustyössä noudatetaan SILKO-ohjetta sekä materiaalitoimittajan työohjeita. Laadunvarmistus:

14 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 14 (15) Pinnoitustöistä pidetään pöytäkirjaa, esim. SILKO tai BY 405 Betonikorjaustyön pöytäkirja Valmiista pinnoitteesta porataan 6 kpl poralieriöitä vetolujuuskokeita varten tai pinnoitteen tartuntavetolujuus testataan paikan päällä suoraan valmiista pinnasta Pinnoitteen menekki kirjataan ylös, jotta saadaan käsitys saavutetusta pinnoitepaksuuksista. Lisäksi mitataan pinnoitteen märkäkalvon paksuuksia riittävällä otannalla. Pinnoitteen tartuntavetolujuusvaatimus on 1,5 MPa tai pinnoitteen sisäinen vetolujuus, joka voi olla hieman pienempi. 4.2 Muut pinnat, kattopalkki, katto ja tarkastustasanteen sisäpinnat Kattopalkki, katto ja tarkastustasanteen sisäpinnat maalataan suihkupuhdistuksen jälkeen vesihöyryä läpäisevällä maalilla. Esim. Weber.tec 772 Tikkurila Finngard 150. Maalin väri on valkoinen ja maalauskertoja 2. Tarkastustasanteen lattia maalataan betonilattiamaalilla, väri harmaa. 5 Muut työt Sähkökaapelien läpivientireikä tarkastustasanteen katossa tiivistetään korjauslaastilla (hyönteisten pääsynesto säiliöön). Tarkastustasanteen sisäseinässä olevat sähköasennukset siirretään ylemmäs siten, että säiliön tulvimistapauksessa asennukset eivät pääse kastumaan. Ks. kuvat 3 ja 4. Työt, joita tässä työselityksessä tai piirustuksissa ei ole mainittu, mutta jotka yleisen tavan mukaan ovat tarpeellisia hyvään lopputulokseen pääsemiseksi, on tehtävä alalla yleisesti hyväksyttyjä työmenetelmiä urakkaan kuuluvana. Kuva 3. Kaapeliläpivientireikä on tiivistettävä, jotta hyönteisten pääsy säiliötilaan estyy. SITO OY OSOITE Tuulikuja 2, Espoo PUHELIN SÄHKÖPOSTI etunimi.sukunimi@sito.fi KOTIPAIKKA Espoo FAKSI KOTISIVUT Y-TUNNUS

15 Kauppilanmäen ylävesisäiliö nro 1, Leppävirta 15 (15) Kuva 4. Sähköasennukset siirrettävä ylemmäs kastumisvaaran vuoksi LIITEET Liite 1 Kuntotutkimusraportin valokuvaliite.