1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "1. ALOITUSPALAVERI 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO"

Susanna Nurminen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 1. ALOITUSPALAVERI 2. BETONIMASSAN VALINTA 3. BETONOINTI 4. JÄLKIHOITO

2 1. Aloituspalaveri Ennen jokaisen lattiatyön aloitusta tulee järjestää kaikkien osapuolten (mm. rakennuttaja, suunnittelija, pääurakoitsija, lattiaurakoitsija, betonintoimittaja) yhteinen aloituspalaveri, jossa käydään läpi suunnitelmat, aikataulu, laatuvaatimukset ja niiden todentaminen, työmenetelmät, massan siirtotapa, materiaalit, edellisen pinnan käsittely, jälkihoito, työmaan olosuhteet, kohteen kriittiset tekijät ja mahdolliset laaturiskit (esim. olosuhteet, tiukka aikataulu jne.), dokumentointi. Työnjako ja vastuut! Aloituspalaverin tavoitteena on varmistaa lattian laatu ja käydä läpi urakkaan liittyvät asiat, niin, että kaikilla osapuolilla on selvä ja yhdenmukainen käsitys sekä laatuvaatimuksista että työn toteutukseen liittyvistä asioista. Sovittuun toteutustapaan, betonilaatuun tms. ei saa tehdä muutoksia ilman yhteistä tai sovitun vastuuhenkilön (esim. suunnittelijan tai betonimestarin) päätöstä. Sovituista muutoksista tulee tehdä kirjallinen dokumentti, jonka vastuuhenkilö hyväksyy allekirjoituksellaan. Valukohteen koko ja sijainti vaikuttavat mm. työmenetelmien valintaan ja massan suhteutukseen. Pumppulinjan kooksi suositellaan vähintään 75 mm (3 tuumaa), jotta linjastolla voidaan pumpata lattioissa suositeltavaa #16 mm:n betonimassaa. Raekooltaan #32 mm betonimassa vaatii 100 mm:n (4 tuumaa) pumppulinjan. Kohteen työolosuhteet on selvitettävä etukäteen. Näin voidaan varautua tarvittavalla suojauksella, lämmityksellä ja jälkihoidolla. Valupaikalle tulee viedä hyvissä ajoin ennen valua lämpötilaa ja kosteutta mittaavat laitteet (loggeri tai piirturi), joilla olosuhteita seurataan sekä ennen valua että valun aikana. Olosuhteiden ja rakenteen lämpötiloja tulee seurata joitakin päiviä valun jälkeenkin.

työmenetelmät, massan siirtotapa, materiaalit, edellisen pinnan käsittely, jälkihoito, työmaan olosuhteet, kohteen kriittiset tekijät ja mahdolliset laaturiskit (esim.

3 2. Betonimassan valinta Betonimassan valinta perustuu valmiille lattialle asetettuihin laatuvaatimuksiin, valittuun työtekniikkaan ja vallitseviin olosuhteisiin Seuraavassa joitakin huomioon otettavia seikkoja: Kaikki rakennussementit soveltuvat lattiabetoneihin. Soveltuvuuden kohteeseen ja valuolosuhteisiin ratkaisevat halutut betonin ominaisuudet ja aikataulu. Massan valinnassa kannattaa käyttää hyväkseen betonin toimittajan asiantuntemusta kohteeseen parhaiten sopivan massan löytämiseksi! Voimakkaasti notkistettujen massojen soveltuvuus vallitseviin olosuhteisiin tulee varmistaa, koska kylmissä olosuhteissa osa notkistimista voi hidastaa betonin sitoutumista ja kovettumista. Myös seosaineet hidastavat betonin sitoutumista erityisesti kylmällä säällä, joten niiden käytön tulee olla harkittua. Lämmitetyllä massalla voi nopeuttaa sitoutumista viileissä olosuhteissa. Kiviaineksen maksimi raekoon tulee olla mahdollisimman suuri. Betonin kutistumista ei voida kokonaan poistaa, mutta sitä voidaan vähentää. Suuri sementti- ja vesimäärä lisäävät betonin kutistumista. Kiviaineksen raekoon kasvattaminen lisää kiviaineksen osuutta betonissa ja vähentää näin kuivumiskutistumaa ja pienentää siitä johtuvaa halkeiluriskiä. Lattiavaluissa suositeltava betonin notkeusluokka on useimmissa tapauksissa S2. Tällöin levityksen ja tiivistyksen tulee olla tehokasta. Notkeammat massat lisäävät betonin halkeilu- ja erottumisriskiä. Liian notkeaa massaa (>200 mm painuma) käytettäessä, mahdollinen betonipinnan erottuminen saattaa aiheuttaa pintavaurioita.

Massan valinnassa kannattaa käyttää hyväkseen betonin toimittajan asiantuntemusta kohteeseen parhaiten sopivan massan löytämiseksi!

4 3. Betonointi Jokaisesta valusta tulee tehdä betonointipöytäkirja, johon kirjataan valun olosuhteet ja tehdyt toimenpiteet. Lattioiden betonoinnissa tulee noudattaa hyväksi todettuja ja hyväksyttyjä työmenetelmiä. Huomioon otettavia seikkoja: Valutilan ja valualustan lämpötilan tulee olla tasainen ja vähintään +10 C. Tasainen lämpötila on varmistettava koko valutilassa myös valutilan nurkissa ja ovensuussa. Betonin sitoutumisnopeus riippuu lämpötilasta: mitä matalampi lämpötila, sitä hitaammin betoni sitoutuu. Samalla hiertoaika viivästyy ja betonipinta on pitempään altis varhaisvaiheen halkeilulle. Pintabetonilattiat Jotta pintabetonin ja alustan välille saadaan hyvä tartunta, alustan tulee olla puhdas, luja, karhennettu, kostea ja pinnan huokosten tulee olla auki. Kovettuneen betonipinnan työstämiseen soveltuvat sinkopuhallus tai työstö korkeapaineisella vesisuihkulla. Pinta puhdistetaan harjalla ja imuroimalla. Alusbetonin pitää olla kostea, mutta pinta ei saa olla märkä eikä siinä saa olla lammikoita. Alustasta irrotetun pintalattian tulee olla huolellisesti erotettu liittyvistä rakenteista irrotuskaistalla. Ennen betonoinnin aloitusta kuormakirjasta tarkistetaan, että työmaalle saapunut massa on oikea. Tuuli ja veto on estettävä betonoinnin aikana. Voimakasta lämmitystä kuumailmapuhaltimilla valun aikana tulee välttää, jottei veden haihtuminen suojaamattomalta betonipinnalta lisääntyisi. Kuumaa ilmaa ei saa koskaan puhaltaa suoraan lattiapintaan! Tiivistämätön betoni ei täytä rakenteelle asetettuja tiiveys- ja lujuusvaatimuksia. Tärypalkit soveltuvat yleensä ohuempien betonilattioiden tiivistämiseen, mutta yli 150 mm:n lattia tulee tiivistää aina ensin tärysauvalla. Betoni on tärkeä hiertää oikeaan aikaan. Oikea hiertoaika on, kun betoni kestää kävelyä ja pintaan erottunut vesi on hävinnyt, eikä hiertokaan enää nosta vettä pintaan. Hierron aloitusajankohta vaihtelee betonin sitoutumisominaisuuksien ja ympäristön olosuhteiden mukaan. Sekä liian aikainen että liian myöhäinen hierto voi aiheuttaa halkeilua ja pinnan laadun heikentymisen. Kuivahtanutta nahkoittunutta betonipintaa luullaan valitettavan usein sitoutuneeksi pinnaksi.

Tasainen lämpötila on varmistettava koko valutilassa myös valutilan nurkissa ja ovensuussa. Betonin sitoutumisnopeus riippuu lämpötilasta: mitä matalampi lämpötila, sitä hitaammin betoni sitoutuu.

5 4. Jälkihoito Jälkihoito on erittäin tärkeä tekijä lattiavalujen onnistumisessa ja se on aina tehtävä huolellisesti. Jälkihoidolla estetään liiallinen vedenhaihtuminen betonin pinnasta ja taataan betonille oikea kovettumislämpötila. Näin varmistetaan betonilattialla asetettujen vaatimusten täyttyminen. Varhaisjälkihoito on aloitettava heti massan linjaarilla tehtävän oikaisun yhteydessä. Ota huomioon, että plastisessa vaiheessa syntyneet halkeamat avautuvat usein uudelleen kuivumiskutistuman seurauksena, vaikka ne hierrettäisiin piiloon. Varhaisjälkihoito on tarpeellista, kun: betonipinta on kuivahko, käytetään lämmintä massaa, ilman suhteellinen kosteus on alhainen, tuuli tai muu ilmavirtaus pääsee vaikuttamaan pintaan tai massa sitoutuu hitaasti. voimakkaasti notkistetut, säänkestävät tai korkealujuuksiset betonit vaativat myös yleensä varhaisjälkihoitoa niiden vähäisen vedenerottumisominaisuuden johdosta. voimakkaasti notkistetut, säänkestävät tai korkealujuuksiset betonit vaativat myös yleensä varhaisjälkihoitoa niiden vähäisen vedenerottumisominaisuuden johdosta. Betonipinta jälkihoito voidaan tehdä sumuttamalla betonin pinnalle jälkihoitoainetta, peittämällä se muovikalvolla tai märillä säkkikankailla. Kastelu tulee kyseeseen vain, jos betonin kuivumiselle ei ole asetettu erityisiä vaatimuksia. Varhaisjälkihoito on kätevintä tehdä sumuttamalla pinnalle jälkihoitoainetta. Jälkihoitoaineen määrän tulee olla riittävä olosuhteet huomioon ottaen. Useissa tapauksissa g/m² on riittävä määrä jälkihoitoainetta eli 1 litra riittää 4 5 m²:lle. Noudata valmistajan ohjeita! Muovia käytettäessä tulee estää tuulen pääsy muovin alle. Lämpötilan tulee olla lattian pinnassa koko jälkihoitoajan vähintään +10 C. Jälkihoitoa jatketaan, kunnes betoni saavuttaa rasitusluokkansa vaatimusten mukaisesti 60 % (X0,XC1), 70 % (muut) tai 80 % (XF2, XF4 ja kulutusrasitetut lattiat) nimellislujuudestaan. Esimerkki vaaditun lujuuden saavuttamisesta normaalisti kovettuvalla C25/30 betonilla: C25/30 60 % 70 % 80 % +10 C:na 11 vrk 17 vrk 26 vrk +20 C:na 6 vrk 9 vrk 14 vrk Pinnoitettavien lattioiden jälkihoitoa tulee kuitenkin jatkaa aurinkoisissa, vetoisissa tai alle RH 50 %:n olosuhteissa vähintään 7 vuorokautta ja kulutusrasitettujen lattioiden 2 viikkoa. Betonilattian kuivumisen ja pinnoitettavuuden kannalta on ehdottoman tärkeää, että ylimääräisen veden joutuminen rakenteeseen estetään. Lattia tulee suojata kaikenlaiselta kastumiselta ennen päällystystä.

Varhaisjälkihoito on aloitettava heti massan linjaarilla tehtävän oikaisun yhteydessä.

6 Aloituspalaveri/betonilattia Pvm: Työkohde: Suunnittelija: Yht.hlö: Puh.: Pääurakoitsija: Yht.hlö: Puh.: Lattiaurakoitsija: Yht.hlö: Puh.: Betonitoimittaja: Yht.hlö: Puh.: Muut osapuolet: Muutoksista saavat päättää: Betonointimenetelmä: Betonointiaikataulu: BETONILAATU Lujuus: Maksimi raekoko: Notkeus: Erityisvaatimukset:

7 OLOSUHTEET Alusta ja aukot: Raudoitus: Lämpötilaseuranta: Kosteusseuranta: Muuta huomioitavaa (esim. betoniaseman etäisyys, varajärjestelyt): Jälkihoito (miten ja kuka vastaa): Erikoisominaisuudet: Noudatettavat asiakirjat:

8 Finnsementti Oy I Parainen I Puhelin I Telefax I

Samankaltaiset tiedostot

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat

Lattiabetonit Betonin valintakriteerit, pinnoitettavat lattiat Vesa Anttila Kehityspäällikkö Rudus Oy Sirotepinnan levitys edellyttää oikeaa ajankohtaa sekä betonia, josta voi imeytyä vettä pinnoitteen