SYDÄN JA LONKKAPOTILAIDEN HOITOKETJUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN ERÄÄSSÄ SAIRAANHOITOPIIRISSÄ
|
|
- Maria Hämäläinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SYDÄN JA LONKKAPOTILAIDEN HOITOKETJUT JA NIIDEN KEHITTÄMINEN ERÄÄSSÄ SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Liisa Klemola Pro gradu tutkielma Terveyshallintotiede Sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinto Terveyshallinnon ja talouden laitos Kuopion yliopisto Syyskuu 2005
2 KUOPION YLIOPISTO, yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Terveyshallinnon ja talouden laitos, terveyshallintotiede, sosiaali ja terveydenhuollon tietohallinto KLEMOLA, LIISA: Sydän ja lonkkapotilaiden hoitoketjut ja niiden kehittäminen eräässä sairaanhoitopiirissä Opinnäytetutkielma, 74 sivua, 5 liitettä (18 sivua) Ohjaajat: TtT Anneli Ensio, TtT Kaija Saranto Syyskuu 2005 Avainsanat: ekspansiivinen oppiminen, terveydenhuolto, hoitoketju, sähköinen tiedonkulku, toimintamalli, kehittäminen Tutkielman tarkoituksena oli selvittää terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta miten sydän ja lonkkapotilaiden hoitoketjut toimivat nykyisellään ja kuinka potilastieto liikkuu organisaatioiden välillä ennen sähköisen tiedonkulun aloittamista. Lisäksi haluttiin tutkia, kuinka hoitoketjuihin osallistuvat terveydenhuollon toimijat näkevät hoitoketjujen kehittämistarpeen. Tutkielman teoreettiseksi lähestymistavaksi valittiin Engeströmin ekspansiivinen oppiminen, jonka mukaan uuden välineen käyttöönotto aiheuttaa tarpeen kehittää toimintaa. Hoitoketjujen toimintaa katsottiin erityisesti neljän ulottuvuuden, vastuun ja moraalin, ajan, paikan ja tilan sekä kehityksen kautta. Tutkielman aineisto kerättiin keväällä 2005 kyselylomakkeella sydän ja lonkkapotilaan hoitoketjuihin osallistuvilta terveydenhuollon toimijoilta. Kohdeorganisaatioina oli keskussairaala ja sen alueen kaksi terveyskeskusta. Kvantitatiivinen aineiston analyysi toteutettiin SPSS 11.5 ohjelmalla. Vastaajien mielestä potilastiedot eivät välity nykyisellään organisaatioiden välillä ja hoitoketjut eivät toimi nykyisellään hyvin. Vastaajat tunsivat huonosti niiden hoitoketjujen kokonaisuuden, joissa he työskentelivät. Hoitoketjujen toiminnan kehittäminen oli kyselyyn osallistuneiden mielestä tärkeää. Myös hoitoketjujen suunnittelu ja tavoitetilojen kuvaaminen nähtiin tärkeänä, mutta kehittämistyö ei ole vielä käynnistynyt näiden osalta. Hoitoketjujen kuvaaminen, suunnittelu ja niiden kehittäminen organisaatioiden kesken tulee aloittaa heti, jotta ne olisivat valmiina, kun sähköinen tiedonkulku on mahdollista. Henkilöstö itsessään on organisaation voimavara. Organisaation johdon tulee antaa henkilökunnalle mahdollisuudet osallistua kehittämistyöhön.
3 UNIVERSITY OF KUOPIO, Faculty of Social Sciences Department of Health Policy and Management, Health Management Sciences, Information Management in Social and Health Care KLEMOLA, LIISA: Clinical Pathways and Their Developing of Conservative Heart Patients and Surgical Hip Joint Patients in a Hospital District Master's Thesis, 74 pages, 5 appendices (18 pages) Advisors: Anneli Ensio, Ph.D., Kaija Saranto, Ph.D. September 2005 Keywords: Learning by expanding, health care, clinical pathways, electronic patient record, operations model, development The aim of this study was to evaluate from perspective of health care professionals how the conservative hearth patients' and surgical hip joint patients' clinical pathways operate before implementation of electronic patient record. Also it was discovered was patient information transferred flexibly and seamlessly between health care units. In addition, the purpose of this survey was to investigate the perceptions of health care professionals concerning the development of clinical pathways before the implementation of the regional electronic patient record. The data of this study were collected in spring 2005 by means of a questionnaire constructed using the theory of Learning by Expanding together with previous questionnaires concerning changes in health care. The target groups of the survey were health care professionals participating in the clinical pathways of conservative heart patients and surgical hip joint patients. These professionals were working at one central hospital and two primary care units in the same hospital region. The implementation of regional a EPR is ongoing in the region. According to the theory of Learning by Expanding, development work with clinical pathways should have started. The quantitative analysis of the data was implemented using SPSS The hearth patients' and surgical hip joint patients' clinical pathways do not operate adequate. The patient information has some difficulties to come across the organizations. The personal recognized poorly the clinical pathways they participated. The participants in this study set great store by developing and describing the current clinical pathways, and believed it was important to plan the changes in clinical pathways before implementing the electronic patient record. However, the clinical pathways development work has not yet fully commenced. The organisations in this study should observe the need to describe, plan and develop workflows both before and during the implementation of the regional EPR. Health care professionals constitute a resource for the organisation. The organisations managers should support the health care professionals in the development work.
4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO TOIMINNAN KEHITTÄMINEN EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN AVULLA Toiminnan käsite ja ekspansiivinen oppiminen Ekspansiivisen oppimisen ulottuvuudet Vastuun ja moraalin ulottuvuus henkilökunnan toiminnassa Potilaan hoitoon liittyvän tiedon kulku ajan ulottuvuudessa Paikan ja tilan ulottuvuus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Kehityksen ulottuvuus terveydenhuollon organisaatiossa Yhteenveto teoreettisesta viitekehyksestä TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET TUTKIMUKSEN METODOLOGISET LÄHTÖKOHDAT Kyselylomakkeen laatiminen Aineiston hankinta Tutkimusympäristön kuvaus Aineiston analysointi TUTKIMUSTULOKSET Kyselyyn vastanneiden taustatiedot Vastuun ja moraalin ulottuvuuden toteutuminen Organisaation ja hoitoketjujen kehittämisaktiivisuus Näkemys sähköisen tiedonkulkuun siirtymisestä Ajan ulottuvuuden toteutuminen Potilastietojen siirtyminen organisaatiosta toiseen Tietosuojan ja tietoturvan toteutuminen Paikan ja tilan ulottuvuuden toteutuminen Sydänpotilaan hoitoketjun kehittäminen Lonkkapotilaan hoitoketjun kehittäminen Kehityksen ulottuvuuden toteutuminen Organisaation ilmapiiri ja tiedottaminen Koulutustarve ja käyttäjätuen saatavuus Kommentit sähköiseen tiedonkulkuun POHDINTA Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimustulosten tarkastelu ja jatkotutkimusehdotukset...61 LÄHTEET...66 LIITTEET...75
5 TAULUKOT, KUVIOT JA LIITTEET TAULUKOT TAULUKKO 1. Kyselylomakkeen rakenne...29 TAULUKKO 2. ESTERin aikataulu...32 TAULUKKO 3. Hoitoketjujen kehittäminen ikäryhmittäin...42 TAULUKKO 4. Sähköiseen tiedonkulkuun siirtymisen seuraukset...43 TAULUKKO 5. Tietojen siirtyminen organisaatiosta toiseen...44 TAULUKKO 6. EKG:n siirtyminen organisaatiosta toiseen...45 TAULUKKO 7. Useimmiten uusittu tutkimus...45 TAULUKKO 8. Epikriisin kulku erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon...46 TAULUKKO 9. Puuttuvien asiakirjojen ja tutkimustulosten saanti sekä lähettäminen...47 TAULUKKO 10. Sydänpotilaan hoitoketjujen kehittäminen...50 TAULUKKO 11. Sydänpotilaan kohdalla sovitut asiat...52 TAULUKKO 12. Lonkkapotilaan hoitoketjun kehittäminen...52 TAULUKKO 13. Lonkkapotilaan kohdalla sovitut asiat...54 TAULUKKO 14. Kehityksen ulottuvuuden osatekijät organisaatiotaustoittain...55 TAULUKKO 15. Mielipiteiden esittäminen ja työyksikön ilmapiiri...56 TAULUKKO 16. Työyksikön ilmapiiri ja käyttöönoton tiedotuksen riittävyys...57 TAULUKKO 17. Tietojärjestelmien käyttäjätuen saatavuus ammattiryhmittäin...58 KUVIOT KUVIO 1. Toiminnan yleinen rakenne...8 KUVIO 2. Ekspansiivinen oppimissykli KUVIO 3. Järjestelmäinnovaatio...13 KUVIO 4. Kehittämisaktiivisuus taustaorganisaatioittain...40 KUVIO 5. Kehittämisaktiivisuus ikäluokittain...41 KUVIO 6. Kehittämistoimintaan osallistuminen rahallisesta korvauksesta...41 KUVIO 7. Hoidon hidastumisen syyt...46 KUVIO 8. Salasanojen käyttö...49 KUVIO 9. Sydänpotilaan hoitoketjun toiminta nykyisellään...51 KUVIO 10. Lonkkapotilaan hoitoketjun toiminta...53 KUVIO 11. Tiedotusmenetelmät...56 KUVIO 12. Eri ohjelmistojen koulutustarve...58 LIITTEET LIITE 1. Lonkkapotilaan hoitopolku Etelä Savon sairaanhoitopiirin alueella...75 LIITE 2.Yhteenveto tutkielmassa käytetyistä aiemmista tutkimuksista...78 LIITE 3 Kyselylomake erikoissairaanhoidon henkilöstölle...81 LIITE 4. Kyselyyn vastanneiden taustatiedot...91 LIITE 5. Avoimien vastausten kategorisointi...92
6 6 1 JOHDANTO Tietoyhteiskuntaa voidaan kutsua ihmisten ja tietojärjestelmien vuorovaikutusverkoksi. Viime vuosina nopeasti kehittynyt tieto ja viestintätekniikka luo edellytykset tiedon ja osaamisen rakentamiselle yhteiskunnassa. Tieto ja viestintätekniikkaa käyttämällä on mahdollista kehittää palveluja ja parantaa niiden saavutettavuutta julkisella sektorilla. Kehittyneen tieto ja viestintätekniikan avulla voidaan parantaa julkisten palveluiden saumattomuutta, mikä edellyttää toimintaprosessien uudistamista. Tarvitaan myös laajaa yhteistyötä eri hallinnonalojen, kuntien ja alueiden välillä. (Sitra 1998.) Tieto ja viestintätekniikan mahdollisuudet terveydenhuollossa on huomattu Suomessa aikaisemmin kuin muissa maissa. Terveydenhuollon tietojärjestelmien eteneminen on ollut hidasta, koska määrätietoinen kehittäminen on puuttunut. Kehittämisessä ei ole kyse vain tietojärjestelmien käyttämisestä, vaan yhteiskunnan rakenteiden uudistamisesta ja alueellisen toiminnan vahvistamisesta. (Castells & Himanen 2001, ) Organisaatiorajat ylittäviä alueellisia hoitoketjuja on vaikea tuottaa, ellei niiden väliseen yhteistyöhön löydy työvälineitä ja työkäytäntöjä (Saaren Seppälä 2004, 150). Erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto voivat vahvistaa alueellista toimintaa verkostoitumalla (Engeström 2004, 85). Alueellisen asiakaslähtöisen toimintamallin kehittämisessä terveydenhuoltoon voi apuna olla sähköinen tiedonkulku organisaatioiden välillä (Sermeus 2003, 148). Terveydenhuollon tietojärjestelmä on osa organisaation toimintajärjestelmää. Sähköisen tiedonkulun mahdollistuminen johtaa työtoiminnan kehittämis ja muutostarpeisiin (katso Jauhiainen 2004, 95; Ryynänen, Kinnunen, Myllykangas, Lammintakanen & Kuusi 2004, 78). Tiedonkulkuun käytetyn tietojärjestelmän käyttöönotto ja jatkuva työtoiminnan kehittäminen limittyvät toisiinsa. (Kajander & Konttinen 1996, 29, 31; Korpela 1999, ; Ripatti 1999, ; Tanttu 2004.) Tutkimuksen kohteena olevan sairaanhoitopiirin alueelle ollaan kehittämässä yhteistä tietojärjestelmää, jonka avulla sähköinen tiedonkulku alueen eri organisaatioiden välillä on
7 7 mahdollista (Kuikka 2005). Sähköisen tiedonkulun toimiessa hyvin potilaiden tiedot ovat kaikkien hoitoketjuun osallistuvien saatavilla. Uusia tutkimuksia potilaalle ei tarvitse tehdä esimerkiksi laboratoriotutkimusten tulosten puuttumisen vuoksi. Näin voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Myös potilaiden aikaa säästyy tarpeettomien tutkimusten sekä ylimääräisten tutkimuskäyntien jäädessä pois. (katso Harno, Arajärvi, Paavola, Carlson, Viikinkoski, Böckerman, Kääriäinen & Ohinmaa 1999, 44.) Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena on tutkia ekspansiivisen oppimisen ulottuvuuksien kautta miten sydän ja lonkkapotilaiden hoitoketjut toimivat nykyisellään terveydenhuollon ammattilaisen näkökulmasta katsoen. Tutkimuksen kohteena oli lisäksi potilastietojen liikkuminen organisaatioiden välillä ennen sähköisen tiedonkulun aloittamista. Lisäksi haluttiin tutkia, kuinka hoitoketjuihin osallistuvat terveydenhuollon toimijat kokevat hoitoketjujen kehittämistarpeen. Ekspansiivisen oppimisen tavoitteena on, että uuden työvälineen tullessa käyttöön organisaatiossa muotoillaan uusi toimintamalli, joka siirretään käytäntöön. Työntekijä keskittyy tuotoksen kohteena olevasta asiasta toimintajärjestelmään kokonaisuutena. Puhuttaessa sairauden hoidosta tämä tarkoittaa organisaatiotasojen ylittävää potilaan kokonaishoitoa (katso Valta 2003, 68). (Engeström 2004, 29, ) Sähköinen tiedonkulku organisaatioiden välillä lisää toiminnan joustavuutta. Tämän tutkielman tuloksien avulla voidaan suunnitella, kuinka organisaatioiden tulisi kehittää toimintamalleja sydän ja lonkkapotilaiden hoitoon.
8 8 2 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN EKSPANSIIVISEN OPPIMISEN AVULLA 2.1 Toiminnan käsite ja ekspansiivinen oppiminen Ekspansiivinen oppimisen teorian on kehittänyt professori Yrjö Engeström kehittävän työntutkimuksen teoriasta. Kehittävän työntutkimuksen juuret ovat L.S. Vygotskin, A.N. Leontjevin ja A.R. Lurian sekä heidän seuraajiensa kehittämästä kulttuurihistoriallisesta toimintateoriasta. Toimintaan (Kuvio 1) tarvitaan tekoja ja käsitteenä se muodostaa linkin yksilön ja yhteiskunnan välille. Yksilön tulee nähdä koko toiminnan motiivi ja merkitys, jotta hän tuntee teon mielekkääksi (katso Seppälä & Frilander 1987, 188). Yksilön teot ja ominaisuudet muodostuvat toimintajärjestelmissä. Toimintajärjestelmissä kaikki osatekijät ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa ja toiminta on siten moniäänistä. Moniäänisyys toiminnassa ei tarkoita vain ihmisten erilaisuutta ja erilaisia mielipiteitä, vaan myös viestintää ja vuorovaikutusta. (Engeström 1998, 11 13, 44 48; Engeström 2004, 11.) Väline Henkilö Kohde Tulos Säännöt Yhteisö Työnjako KUVIO 1. Toiminnan yleinen rakenne. Mukailtu lähteistä Engeström 1990, 79; Engeström 1998, 47 Henkilöiden eli terveydenhuollon toimintaan osallistuvan yksilöiden (Engeström 1990, 79; Engeström 1998, 11 13, 41 48) tulee pyrkiä verkostomaiseen vuorovaikutukseen ja parantaa siten tiedonkulkua organisaatioiden välillä (Valta 2003, 70). Alueellisia, organisaatiorajat ylittäviä hoitoketjujen tuottamiseen tarvitaan yhteistyöhön sopivia työvälineitä ja työkäytäntöjä (Saaren Seppälä 2004, 150).
9 9 Tässä pro gradu tutkielmassa sähköistä tiedonkulkua organisaatioiden välillä ajatellaan välineenä (katso Engeström 1990, 79; Engeström 1998, 11 13, 41 48). Tiedonkulku toteutetaan tietojärjestelmällä, joka tarkoittaa määrämuotoisen tiedon käsittelyä ryhmän tai organisaation tarpeisiin (Korpela & Saranto 1999a, 31; Thede 1999, 27). Tietojärjestelmällä voidaan tietoja käsittelemällä tehostaa tai helpottaa toimintaa (ATK sanakirja 2003, 234). Lisäksi tietojärjestelmien avulla on mahdollista kehittää organisaatioihin uudenlainen toimintatapa (Sydänmaanlakka 2001, 57), jonka esimerkiksi sähköinen tiedonkulku mahdollistaa. Terveydenhuollon tietojärjestelmiä voidaan käyttää useisiin eri tarkoituksiin, esimerkiksi hoitosuunnitelman tekoon, päivittäisiin hoitotyön interventioiden kirjaamiseen, potilastietojen, laboratorio ja röntgenvastauksien hallinnointiin sekä työvuorojen suunnitteluun (Hasset 1999, 237; Englebardt & Nelson 2002, 151, Sermeus 2003, 148). Tietojärjestelmän käyttöönotto tarkoittaa uuden ja säännönmukaisen käytön aloittamista tai vanhan järjestelmän toimintojen siirtämistä sen korvaavalle järjestelmälle (ATKsanakirja 2003, ). Tietojärjestelmä itsessään ei kuitenkaan paranna tai hoida ihmisiä. Sähköinen tiedonkulku organisaatioiden välillä tuo lisäarvoa asiakkaiden hoitoketjujen toteutukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että järjestelmän avulla palvelu parantuu. Tiedonkulku nopeutuu, tiedot ovat saatavilla reaaliaikaisesti useassa paikassa, päällekkäisiä tutkimuksia ei tarvitse tehdä sekä potilaan aikaa säästyy. (katso Korpela 1999, 92; Niinimäki 1999, ; Chang 2001, 1014.) Toiminnan tulos on sähköisen tiedonkulun avulla toteutettu joustava hoitoketju perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen välillä (katso Engeström 2004, 85). Hoitoketjulla tarkoitetaan saman asiakkaan tiettyyn hoitokokonaisuuteen kohdistuvaa, terveydenhuollon organisaatiorajat ylittävää hoitokokonaisuutta. Hoito toteutetaan suunnitelmallisesti ja yksilöllisesti. Joustavassa hoitoketjussa asiakas ja häntä koskeva tieto siirtyvät joustavasti hoitoprosessista ja organisaatiosta toiseen. (Stakes 2005.) Palvelujen tuottajien, esimerkiksi erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tulee verkostoitua esimerkiksi sähköisen tiedonkulun avulla (katso Engeström 2004, 85). Tietyn potilasryhmän hoitoketjuun osallistuvat terveydenhuollon toimijat eri organisaatioista muo
10 10 dostavat yhteisön. Kun eri organisaatioiden toimijat sopivat yhdessä vastuualueistaan tietyn asiakasryhmän kohdalla voidaan puhua työnjaosta (Engeström 1990, 79; Engeström 1998, 11 13, 41 48). Toiminnan kohteena on asiakas (Engeström 1990, 79; Engeström 1998, 11 13, 41 48), jonka tarpeisiin vastataan ottaen huomioon henkilön toimintakyky, lähiyhteisö ja ympäristö. Tavoitteena on tukea asiakkaan omia voimavaroja, elämänhallintaa ja toiminnallisuutta. Erityinen haaste asiakaslähtöisyydessä on, että jokaisen ihmisen palvelutarpeet ovat erilaiset. Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että asiakkaan ja ammattilaisen välille syntyy aito, tasaarvoinen kahdensuuntainen vuoropuhelu. (Stakes 1999, 11.) Palvelujen luonnetta tulee kehittää organisaatiokeskeisestä lääketieteellisen diagnoosin mukaisesta toiminnasta asiakaslähtöiseen toimintaan (Niinimäki 1999, 316; Stakes 1999, 11; Valta 2003, 68). Säännöt ovat toimintaa ohjaavia kirjoitettuja tai kirjoittamattomia sääntöjä (Engeström 1990, 79; Engeström 1998, 11 13, ) Hoitoketjujen toimintaa ohjaava sääntö on esimerkiksi vastuunjako, jossa on sovittu yhdessä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisten hoitoketjujen osien toteuttamisesta (katso Erikoissairaanhoitolaki 1989). Toiminnan osa alueet voidaan nähdä erillisinä osina, mutta tavoitteena on, että toiminnasta muodostuu kokonaisuus. Toiminnan kokonaisuuden ymmärtämistä voidaan helpottaa katsomalla toimintaa ekspansiivinen oppimisen näkökulmasta. Keskeinen lähtökohta toiminnan kehittämisessä on se, että sillä viritetään yhteisön oppimistyöskentelyä, joka seuraa ekspansiivisen oppimisen vaiheita (Muutoslaboratorio 2004). Ekspansiivisessa oppimisessa opitaan sellaista, mitä ei vielä ole ollut. Ekspansiivinen eli kehittävä oppiminen tarkoittaa, että muutoksen kohdatessaan ihminen ja yhteisö astuvat ohjaamaan omaa etenemistään. Samalla ihmisen sisäinen ja ulkoinen maailma muuttuu. Ekspansiivinen oppiminen saa alkunsa organisaation periaatteiden kyseenalaistamisesta ja uusista näkökulmista. Ekspansiivinen oppiminen etenee sykleittäin (Kuvio 2), välillä oppimisessa edetään ja välillä joudutaan palaamaan aikaisempaan vaiheeseen. Syklin eri askeleet ovat organisaatioiden toimijoiden yhteisiä oppimistekoja, jotka tapahtuvat toimijoiden
11 11 vuoropuhelun avulla. Vuoropuheluun osallistujat eivät ole samaa mieltä kaikista asioista ja juuri tämä näkökulmien törmääminen edistää oppimista. Ekspansion onnistumista mitataan uuden toimintamallin elinvoimaisuudella, ei yksimielisyydellä. (Engeström 2004, 19, 24, 42, ) 7. Uuden käytännön vakiinnuttaminen ja laajentaminen 1. Vallitsevan käytännön kyseenalaistaminen 6. Prosessin arviointi 2. Vallitsevan käytännön analyysi 5. Uuden mallin käyttöönotto 3. Uuden ratkaisun mallittaminen 4. Uuden mallin tutkiminen KUVIO 2. Ekspansiivinen oppimissykli. Mukailtu lähteestä Engeström 1987, 323; Engeström 2004, 61 Ensimmäisessä vaiheessa vallitsevien toimintamallien käytäntö kyseenalaistetaan. Terveydenhuollon toimijat eri organisaatioista miettivät yhdessä kuinka hoitoketjuja tulisi kehittää. Toimivatko hoitoketjut hyvin nykyisellään? Mitä lisäarvoa sähköinen tiedonkulku tuo sydän tai lonkkapotilaan hoitoketjuun? Miten hoitoketjujen toimintaa pitää muuttaa sähköisen tiedonkulun mahdollistumisen jälkeen? Toisessa vaiheessa mallinnetaan nykytilanne eli käytössä oleva toiminta ja havainnollistetaan siinä tapahtuvat prosessit (Tansley 2000, 154). Organisaatioiden toimijat osallistuvat aktiivisesti mallintamiseen, sillä he itse tuntevat oman työnsä sisällön (katso Sermeus 2003, 151). (katso Engeström 1998, 91.) Mallintamisen apuna voidaan käyttää vuokaaviota, jonka avulla saadaan kuva tietyn asiakasryhmän hoitoketjun todellisesta työprosessista. Vuokaavio havainnollistaa eri henkilöiden työt ja tuo esiin työn kulun epäjohdonmukaisuuksia sekä päällekkäisyyksiä. Vuokaavion avulla voidaan etsiä työn parantamismahdollisuuksia ja suunnitella uutta toimintaa. Lisäksi kaavion avulla prosessia on helpompi selittää henkilölle, joka ei sitä tunne. (Jouttimäki 2001, 8.) Tässä pro gradu tutkielmassa havainnollistetaan lonkkapotilaan hoitoketjun
12 12 nykytilannetta vuokaaviolla (Liite 1). Tätä tutkielmaa edelsi Kuopion yliopiston Shiftectutkimusyksikön tekemä tilaustutkimus, jonka haastattelujen perusteella vuokaavio piirrettiin (ESSHP loppuraportti 2005). Kolmas vaihe käsittää uuden toimintamallin luomisen (katso Engeström 1998, 91). Tätä vaihetta voidaan kutsua myös tavoitetilan kuvaamiseksi; kuinka sydän tai lonkkapotilaan hoitoketjun tulisi toimia, että hoitoketju toimii mahdollisimman hyvin asiakkaan kannalta. Hoitoketjun sisällä potilastietojen tulee kulkea nopeasti ja varmasti. Tutkimalla lonkkapotilaan hoidosta tehtyä vuokaaviota voidaan suunnitella mitä työvaiheita jätetään pois tai tarvitaan lisää sähköisen tiedonkulun mahdollistuttua. Esimerkiksi epikriisin postitusta ei enää tarvita sähköisen tiedonkulun toimiessa. Neljännessä vaiheessa uutta toimintamallia tutkitaan ja siihen tehdään tarvittavat muutokset eri toimijoiden ehdotusten perusteella (katso Engeström 1998, 91). Sydän ja lonkkapotilaan hoitoketjuun osallistuvien (eri organisaatioiden ja eri ammattiryhmien edustajien) on hyvä tuntea asiakkaan koko hoitoketju (katso Stakes 1999, 15). Viidennessä vaiheessa uusi toimintamalli otetaan käyttöön. Mallin käyttöönottovaiheessa voi syntyä konflikteja, muutosvastarintaa. (Engeström 1998, 91.) Käyttöönottovaiheen kannalta yksi tärkeimmistä asioista on sellaisen strategian kehittäminen, joka edistää positiivisia asenteita muutosta kohtaan. (Repola, Kalliojärvi, Hiltunen, Kangas, Kirvesoja, Kokkonen, Koutonen, Oikarinen, Tornberg & Väyrynen 2000). Sähköinen tiedonkulku organisaatioiden välillä on mahdollista aloittaa "yhdessä yössä" (katso Anderson & Stafford 2002, 14 20), mutta ihmiset ja sosiaalinen ympäristö sopeutuvat paremmin muutokseen vähitellen. Työntekijöiltä ja organisaatiolta voi kulua huomattavan pitkä aika uuteen tilanteeseen sopeutumisessa. Uuden toimintamallin käyttöönoton epäonnistumiseen voi olla syynä se, että prosessi käsitetään teknisenä ongelmana, eikä inhimillisiä ja organisatorisia seikkoja tunnisteta. Terveydenhuollon organisaatiossa toimintamallin käyttöönotto tapahtuu aina todellisessa tilanteessa eli asiakasta tai hänen asiaansa hoidettaessa. Käyttöönoton tulee häiritä mahdollisimman vähän asiakkaita, joten ajoitus ja suunnittelu tulee tehdä tätä silmälläpitäen. (katso Engeström 1998, 91; Ripatti 1999, 133;
13 13 Repola ym. 2000). Kuudes vaihe sisältää koko prosessin arvioinnin. Jos arvioinnissa todetaan, että uusi toimintamalli (esimerkiksi sydän tai lonkkapotilaan hoitoketjussa) on elinkelpoinen, voidaan seitsemännen vaiheen mukainen toimintamallin käytön vakiinnuttaminen ja laajentaminen toteuttaa. (katso Engeström 2004, ) Prosessin arviointi ja ristiriidat ovat välttämättömiä, jotta päästäisiin aloittamaan seuraava sykli (katso Engeström 1998, 91). Ekspansiivinen oppiminen voidaan jakaa kolmeen luokkaan (Engeström 2004, 29): Ratkaisuinnovaatio, jossa uuden oppiminen tuottaa yleisen ratkaisumallin, esimerkiksi uuden säännön työyhteisöön. Työntekijän mielenkiinto kohdistuu tuloksesta työvälineeseen, esimerkiksi tietokoneen tai ohjelmiston toimintaan. Prosessi innovaatiossa tekijän huomio suuntautuu työnteon kohteeseen, joka hahmotetaan monivaiheisesti ja vuorovaikutteisesti. Kohde hahmottuu saavutuksena eikä itsestään selvänä suoritteena. Ekspansiivisen oppimisen tavoitteena on järjestelmämuutos eli järjestelmäinnovaatio (Kuvio 3). Järjestelmämuutos tarkoittaa, että organisaatiossa muotoillaan uusi toimintamalli, joka siirretään käytäntöön. Tekijä keskittyy tuotoksen kohteena olevasta asiasta koko toimintajärjestelmän osiin yhteen kytkettynä kokonaisuutena. Puhuttaessa sairauden hoidosta kohteen laajeneminen merkitsee organisaatiotasot ylittävää potilaan kokonaishoitoa, ei yksittäisen sairauden hoitoa. (Engeström 2004,29, 59 60; katso myös Valta 2003, 68.) Tulos Väline Väline Henkilö Kohde Järjestelmämuutos Henkilö Kohde Säännöt Yhteisö Työnjako Säännöt Yhteisö Työnjako KUVIO 3. Järjestelmäinnovaatio. Mukailtu lähteistä Engeström 1987, 78; Engeström 2004, 30.
14 14 Kuvio järjestelmäinnovaatiosta havainnollistaa, että kehittämisessä tulee huomata pelkän välineen lisäksi koko työprosessi ja siihen liittyvät henkilöt, säännöt, yhteisö, työnjako sekä kohde (katso Sermeus 2003, 154). Tässä pro gradu tutkielmassa muutosta ajatellaan organisaatioiden välisen sähköisen tiedonkulun tuomana järjestelmämuutoksena. Järjestelmäinnovaatiossa toimintaa kehitetään uuden välineen, sähköisen tiedonkulun, käyttöönoton jälkeen. Välineen käyttöönoton jälkeen aikaisemman toiminnan jatkaminen samanlaisena voi jopa hankaloittaa työtä. Toiminnan kehittämisessä tulee miettiä voidaanko työvaiheita jättää pois; muun muassa lähetteiden tulostaminen lääkärin tekemää kiireellisyysarviota varten. Voisiko lääkäri lukea lähetteen suoraan työasemalta ja tehdä tarvittavat merkinnät suoraan tietojärjestelmään, jonka jälkeen osastonsihteeri varaa kiireellisyysarvion mukaisen vastaanottoajan? Tai tarvitaanko sähköisen tiedonkulun mahdollistumisen jälkeen enää paperimuotoisen epikriisin postitusta ja arkistointia (katso liite 1, sivu 3). Ekspansiivinen oppimisen tarkoituksena on, että yhteisö tiedostaa toiminnan tarkoituksen kokonaisuuden ja missä kehitysvaiheessa yhteisön toiminta parhaillaan on. Ekspansiivisuus edellyttää, että työntekijät ratkaisevat nykyisen toiminnan ongelmia tutkimalla työhönsä liittyviä vuorovaikutussuhteita, toimintatapoja ja välineitä. Näitä tulkitsemalla yhdessä uudella tavalla työntekijät löytävät työnsä tarkoituksen, eli sen kohteen ja tuotoksen. Jotta tähän päästäisiin, tulee työntekijöiden pohtia myös omia työtehtäviä ja niihin vaikuttavia tekijöitä osana työyhteisön laajempaa toiminnan kokonaisuutta. (Muutoslaboratorio 2004.) Laajemman kokonaisuuden ymmärtäminen ei ole pelkästään tiedollinen kysymys tai ajattelun tuloksena syntynyt tuotos. Ymmärtäminen edellyttää myös uusien välineiden, työnjakomallien sekä sääntöjen kehittämistä. Toiminnan perusrakenteita tulee uudistaa eli yhteisön jäsenet tekevät yhdessä työtä tietyn logiikan mukaan, joka muuttuu vaatimusten ja mahdollisuuksien mukaan. (Muutoslaboratorio 2004.) Muutosprosessin toteuttamiseen vaikuttaa se, kuinka organisaation eri toimijat havaitsevat muutoksen tarpeen ja ovat halukkaita toteuttamaan sen (Virkkunen, Engeström, Pihlaja & Helle 1999).
15 15 Järjestelmäinnovaatiossa uuden mallin rakentaminen tarkoittaa, että organisaation toiminnan kohde laajenee neljällä ulottuvuudella: jotka ovat vastuu ja moraali, aika, paikka ja tila sekä kehitys. (Engeström 2004, 29, ) 2.2 Ekspansiivisen oppimisen ulottuvuudet Vastuun ja moraalin ulottuvuus henkilökunnan toiminnassa Vastuu on velvollisuutta vastata jostakin asiasta, henkilöstä tai toiminnasta (MOT 2005). Moraalilla tarkoitetaan yhteisössä vallitsevia eettisiä käsityksiä, arvostuksia ja käyttäytymissääntöjä (MOT 2005). Aldag & Briefin mukaan työhön liittyvien eettisten arvojen on havaittu lisääntyvän työntekijän iän kasvaessa (Lindström, Lehto & Kandolin 1989, 22). Sosiaali ja terveydenhuollon henkilöstöstä suurin osa haluaa yleensä olla mukana aktiivisesti kehittämässä omaa työtään (katso Elovainio & Lindström 1993, 62). Sosiaali ja terveysalan toimijoiden tulevaisuuden osaamisvaatimuksiin kuuluvat tärkeinä osina myös muutoksen hallinta ja kehittäminen (katso Jauhiainen 2004, 155). Asenne oman työn kehittämiseen kertoo siitä, kuinka terveydenhuollon toimija haluaa ottaa vastuuta oman organisaationsa kehittämisestä. Myös asenne sähköiseen tiedonkulkuun kertoo siitä, millaisena välineenä toimija näkee tietojärjestelmän hoitoketjun toiminnan kehittämisessä. (katso Engeström 2004, ) Organisaation kaikkien toimijoiden on oltava valmiita sitoutumaan tietojärjestelmän aiheuttamaan muutokseen toimintatavoissa (Martola & Santala 1997, 19). Sitoutumista voidaan edistää tiedottamalla tietojärjestelmän käyttöönoton sisällöstä ja tavoitteista (Forsman 1995, 171; Turpeinen & Taskinen 2004, 18). Tietoisuus yhteisestä tuloksesta auttaa ihmisiä sopeuttamaan omaa toimintaansa tietojärjestelmän käyttöönoton toteuttamiseen (Martola & Santala 1997, 19; Nikula 2005, 445; katso myös Sydänmaanlakka 2001, 44; Leinonen 2003, 195). Terveydenhuollon tietotekniikan käyttöönotto edellyttää myös muutosta organisaation toimintakulttuurissa (katso Elovainio & Lindström 1993, 75; Walsham 1993, 155) ja toimintatavoissa (Ripatti 1999, ;
16 16 Hänninen, Koivunen & Paaso 2001, 18 19; Häyrinen & Saranto 2004; Jauhiainen 2004, 95). Terveydenhuollon työtoiminnan kehittämisen onnistumisen kannalta on tärkeää, että organisaation ylin johto sitoutuu uudistuksiin ja tukee niitä aktiivisesti (katso Pulkkinen 1994, 106; Juuti & Lindström 1995, 109, 147; Stakes 1999, 16; Repola ym. 2000). Lisäksi organisaation johdon on toimittava muutoksissa esikuvana (Stakes 1999, 16; Whittaker 1999, 24; Salmimies 2001, 81), muutoksen toteutustavalla on merkitystä (Elovainio, Sinervo & Pekkarinen 2001, 54). Valmius muutokseen, esimerkiksi sähköisen tiedonkulun tuomaan muutokseen työtoiminnassa, voi riippua myös työkokemuksesta ja henkilön iästä. Terveydenhuollossa alle viisi vuotta työskennelleillä on vähiten valmiuksia muutokseen. Todennäköinen syy tähän on, että heiltä puuttuu kokonaiskäsitys tietojärjestelmän tuomasta helpotuksesta potilashoitoon. Myös alle 30 ja yli 50 vuotiaiden valmiudet muutoksiin ovat heikompia. (Ahokas Kukkonen & Pantsari 2000, 71.) Henkilöstö voi pelätä esimerkiksi työpaikan tai aseman menettämistä (Forsman 1995, 80; Salminen 2001, 36). Muutosvalmius voi vaihdella saman työyksikön sisällä eri työntekijäryhmien välillä johtuen henkilöiden erilaisesta asemasta ja teknologian käyttötarpeesta (Miettinen, Hyysalo & Lehenkari 2003, 166). Henkilökunnan sitoutumista muutokseen voitaisiin edistää palkitsemalla rahalla (Holm, Suomi & Tähkäpää 2000, 17, 73; Hakonen, Hakonen, Kuronen, Hulkko & Palva 2001, 10). Toisaalta rahan saaminen koetaan tuloksena, mutta rahan tavoittelu saattaa johtaa lyhytnäköiseen toimintaan, jossa ei synny todellisia tuloksia (Leinonen 2003, 116) Potilaan hoitoon liittyvän tiedon kulku ajan ulottuvuudessa Aikaulottuvuuden kannalta laajeneminen tarkoittaa, että potilaan hoitoa on seurattava ja suunniteltava, vaikka potilas on siirtynyt organisaation välittömästä vaikutuspiiristä pois.
17 17 Tämä tarkoittaa sitä, että tieto asiakkaan hoito tai tutkimustarpeesta täytyy siirtyä toiseen organisaatioon nopeasti ja varmasti. (katso Engeström 2004, ) Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä tiedonkulkua on arvosteltu paljon. Keskeinen tiedonkulun muoto, lähete ja hoitopalautejärjestelmä, on hidas ja puutteellinen. Sähköisen tiedonkulun ja alueellisen tietojärjestelmän tavoitteena on, että perusterveydenhuollon lääkäri voi seurata asiakkaittensa kulkua terveydenhuollonpalveluissa. (Niinimäki 1999, 317.) Osasto tai laitoshoitojaksosta tulee laatia loppulausunto eli epikriisi viikon kuluessa potilaan hoitojakson loppumisesta. Epikriisi on lausunto, jonka terveydenhuollon ammattihenkilö laatii potilaan tutkimisesta ja hoidosta saman erikoisalan hoitojakson aikana (Stakes 2002). Epikriisi on laadittava neljän vuorokauden kuluessa käynnistä myös sellaisesta polikliinisesta hoitojaksosta, jonka loputtua hoito päättyy tai hoitovastuu siirtyy toiseen terveydenhuollon toimintayksikköön. Loppulausunto tulee lähettää myös kiireettömässä tapauksessa kymmenen vuorokauden kuluessa hoidon päättymisestä. Epikriisiin tulee annettua hoitoa koskevan tiivistelmän lisäksi sisällyttää selkeät ja yksityiskohtaiset ohjeet potilaan seurantaa ja jatkohoitoa varten. Myös mahdolliset poikkeavuudet potilaan toimenpiteen jälkeisessä toipumisessa ja potilaan tila hänen poistuessaan hoitoyksiköstä tulee ilmetä epikriisistä. Epikriisin lähettäminen toiseen toimintayksikköön edellyttää potilaan suostumusta ja merkintää asiakirjoihin. Merkinnästä tulee käydä ilmi, milloin ja mitä tietoja luovutettiin sekä kenelle tiedot luovutettiin. Lisäksi merkinnästä tulee selvitä kuka tiedot luovutti ja onko luovutus perustunut potilaan kirjalliseen, suulliseen tai asiayhteydestä ilmenevään suostumukseen vai lakiin. Potilasasiakirjoihin tulee tehdä merkintä myös potilaan tahdonilmauksesta, jolla hän on kieltänyt tietojensa luovuttamisen. (STM 2001.) Osatakseen luovuttaa tietoja oikein, terveydenhuollon toimijoiden on oltava selvillä siitä, miten he toimivat vastuullisesti tietosuoja ja tietoturvaohjeita noudattaen. Tietosuoja tarkoittaa henkilötietolain mukaista henkilötietojen käsittelyä koskevia vaatimuksia. Tie
18 18 tosuojan tarkoituksena on turvata henkilön yksityisyys, edut sekä oikeusturva. Tietosuojan keskeinen ajatus terveydenhuollossa on, että tietoja käytetään vain ennalta määrättyyn tarkoitukseen, eli asiakkaan hoitamiseen. (Henkilötietolaki 1999.) Organisaatioissa tulee huolehtia, että potilasasiakirjoja laaditaan ja säilytetään sosiaali ja terveysministeriön antamien ohjeiden mukaan. Jokaisen toimintayksikön henkilökunnalle tulee antaa koulutusta ja riittävä ohjeistus, jotta he osaavat toimia oikein. (Ylipartanen 2004, 17, 171.) Tietoturva käsittää ne toimenpiteet, jotka toteutetaan yksityisyyden suojaamiseksi. Näitä toimenpiteitä ovat teknisin keinoin suojaaminen sekä tiedon laadun, eheyden ja koskemattomuuden turvaaminen. (Henkilötietolaki 1999; Ylipartanen 2004, 17.) Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa mainitaan vain käsite tietoturva, mutta se sisältää molemmat edellä määritetyt käsitteet. Laissa tietoturvalla tarkoitetaan hallinnollisia ja teknisiä toimia: Tiedot sekä tietojärjestelmät ovat ainoastaan niiden käyttöön oikeutettujen hyödynnettävissä. Tietoja saavat muuttaa vain siihen oikeuden saaneet. (Sähköisen viestinnän tietosuojalaki 2004.) Terveydenhuollon toimija ei saa ilman potilaan kirjallista suostumusta antaa sivulliselle potilasasiakirjoihin sisältyviä tietoja. Tietoja ei saa luovuttaa potilaan hoitoon lähettäneelle terveydenhuollon toimintayksikölle ilman potilaan suostumusta. Näistä määräyksistä voidaan poiketa vain, jos suostumusta ei voida saada potilaan tajuttomuuden tai muun siihen verrattavan syyn vuoksi. (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 1992.) Paikan ja tilan ulottuvuus erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä Paikan ja tilan ulottuvuuden kannalta potilaan liikkumista eri organisaatioiden välillä on seurattava. Organisaatioiden tulee myös suunnitella hoitoketjuja yhdessä. (Engeström 2004, ) Terveydenhuollon toimijoiden tulee tiedostaa, että saumattomuus, hoitoketjujen
19 19 toiminta ja yhteistyö eri toimijoiden välillä liittyvät toisiinsa, eivätkä ole erillisiä asioita (Nikula 2005, 443; katso Sermeus 2003, 154). Yhteistyötä edistäviä tekijöitä ovat tietoisuus toisen osapuolen tekemästä työstä ja yhteistyökäytännöistä (Elovainio & Lindström 1993, 65; Taskinen 1995, 45). Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tulee huolehtia oman alueensa erikoissairaanhoidon palvelujen yhteensovittamisesta. Erikoissairaanhoitoa tulee suunnitella ja kehittää toimintaa yhteistyössä terveyskeskusten kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. (Erikoissairaanhoitolaki 1989.) Viime vuosina on alettu kiinnittää huomiota enemmän terveydenhuollon yhteistyön lisäämiseen ja tehostamiseen alueellisella tasolla. Kuntien välistä yhteistyötä on tehty useissa sosiaali ja terveysministeriön tukemissa hankkeissa. Lähtökohtana alueellisessa yhteistyössä ovat potilaan osallisuuden, aseman ja oikeuksien parantaminen. (STM 2003, 23) Organisaatioiden prosessit tulee huomata ja tehdä ne näkyviksi. Tämä edellyttää hoitoketjuihin osallistuvilta terveydenhuollon toimijoilta hoitoketjujen kuvaamista. Näin myös toimijat oppivat tuntemaan koko hoitoketjun. (Stakes 1999, 15.) Hoitoketjujen saumattoman ja alueellisen toiminnan tavoitteena on lisätä työn sujuvuutta ja vähentää päällekkäistä työtä. Yhteistoiminnan onnistumiseksi tarvitaan konkreettista yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä (STM 2002, 10). Tämä tarkoittaa hoidon porrastusta, yhteisten hoitolinjojen sopimista sekä selvää työnjakoa organisaatioiden kesken. (Niinimäki 1999, ) Sähköisen tiedonkulun mahdollistuttua on odotettavissa seuraavaa: Terveydenhuollon toimijoiden aikaa säästetään (katso Elovainio & Lindström 1993, 75), kun tutkimustulokset ovat saatavilla yhteisestä järjestelmästä. Uusia tutkimuksia ei tarvitse tehdä ja näin voidaan saada aikaan kustannussäästöjä. Potilaiden aikaa säästyy tarpeettomien tutkimusten sekä ylimääräisten tutkimuskäyntien jäädessä pois. Yhteistyön myötä pääsy erikoissairaanhoitoon voi nopeutua sähköisen tiedonsiirron avulla sekä uusintakäynnit erikoissairaanhoidossa vähentyä etäpoliklinikkatoiminnan avulla. (katso Harno ym. 1999, 44.) Yhteistoiminnan
20 20 avulla voidaan luoda myös alueellisia hoitokäytäntöjä eri asiakasryhmille (katso Elovainio & Lindström 1993, 63). (Niinimäki 1999, ) Tietoteknisten apuvälineiden käyttöönotossa suurin muutos tulisi saada aikaan terveydenhuollon toimintayksiköiden toimintatapoihin sekä potilaan ja asiakkaan asemaan. Muutokset voivat olla haitallisia, mikäli tehottomia työtapoja ei uusita. Tietojärjestelmän ja toimintatapojen käyttöönotto on vain osittain tietotekninen kysymys (Miettinen ym. 2003, 147). (Ohtonen 2002, ) Tekninen muutos ja esimerkiksi tietojen digitalisointi pelkästään johtaa olemassa olevien tehottomuuksien siirtämiseen manuaalisesta digitaaliseen muotoon (Jauhiainen 2004, 95). Muutoksen lähtökohtana on nykytilanteen analyysivaihe. Tavoitteena on, että terveydenhuollon toimijat saavuttavat yhteisen näkemyksen nykytilasta, muutoskohteista ja muutoksen tarpeellisuudesta. Hoitoketjujen kuvausten avulla laaditaan vuokaavio organisaation toiminnasta. Nykytilanteen prosessikuvaukset paljastavat muutosmahdollisuudet nykyisissä toimintaprosesseissa ja toimintamalleissa. (katso Martola & Santala, 1997, 80; Engeström 1998, 91.) Kehityksen ulottuvuus terveydenhuollon organisaatiossa Kehityksen ulottuvuutta mitataan tässä tutkielmassa viestinnän, ilmapiirin ja koulutustarpeiden avulla. Kehityksen ulottuvuus tarkoittaa, että hoitoon osallistuvat henkilöt vaikuttavat jokapäiväisillä tekemisillään uuden toimintamallin kehittymiseen. (Engeström 2004, ) Toimintaan liittyy toimintaympäristö ihmisineen ja jo olemassa olevat toimintamallit (Walsham 1993, 153, 161). Organisaatiossa voidaan virheellisesti olettaa, että tietojärjestelmän käyttöönotto johtaa itsestään toimintatapojen kehittämiseen (Hasu 2003, 123). Koko muutosprosessin aikana tulee huomata toiminnan kehittämistarpeet, joista tarve muutokseen syntyy (vertaa Martola & Santala 1997, 20). Ihmiset ja luonnon tapahtumat muuttuvat koko ajan ja toiminnan kehittyminen tapahtuu ympäristön muuttumisen kautta (Leinonen 2003, ).
21 21 Muutokset terveydenhuollon organisaatiossa voivat kohdistua työn sisältöön ja työtehtäviin, työympäristöön ja työolosuhteisiin sekä yhteistyöhön ja yhteistyötasoihin (Laamanen, Suominen, Simonsen Rehn, Hakonen, Laiho & Gripenberg Gahmberg 2002, 15, 46; Ryynänen ym. 2004, 37.). Muutos voi koskea myös uusien työvälineiden käyttöönottoa (Engeström 2004, 13), jotka voivat olla esimerkiksi hoitosuosituksien soveltamista käytäntöön (Elovainio ym. 2001, 6). Myös sähköinen tiedonkulku organisaatioiden välillä voi olla uusi työväline. Muutosta ja kehittämistä itseään ei vastusteta, vaan muutoksen tuomaa epävarmuuden tunnetta (katso Huuhtanen 1987, 205; Waddell & Sohal 1998, 547). Muutos voidaan kokea ahdistavaksi, jos sen oikeaa syytä ei tuoda selvästi esiin (Airaksinen 1994, 47; Lehto 1990, 91). Työn ja organisaation toiminnan kehittäminen vaatii tehokasta viestintää yhteisön jäsenten kesken (Leskinen 1987, 123). Uuden tietojärjestelmän käyttäjille tulee selvittää käytännön tasolla, kuinka tietojärjestelmän käyttöönotto vaikuttaa heidän työhönsä (Forsman 1995, 77). Muutosvastarinta voi olla aktiivisia tekoja muutoksen estämiseksi. Voimakas muutosvastarinta ei kuitenkaan välttämättä näy aktiivisena toimintana. Passiivisella muutosvastarinnalla tarkoitetaan sitä, että muutoksen tavoitteisiin ei sitouduta eikä prosessin tavoitteita edistäviin toimenpiteisiin osallistuta. Jos avoin vastarinta puuttuu, organisaation johto voi luulla muutoksen toteutuvan. (Salminen 2001, 36.) Useissa tutkimuksissa on tullut esille, että keskeinen syy muutosvastarinnan esiintymiselle on huonosti toteutettu viestintä. Aktiivisella tiedottamisella vastarintaa voitaisiin vähentää (Holm ym. 2000, 42; Järvinen 2001, 83; Tähkäpää, Suomi, Holm 2001, 129). Muutoksen onnistumisen kannalta olisi tärkeää antaa myös henkilökunnalle vaikuttamisja osallistumismahdollisuudet muutokseen liittyvissä asioissa (Lehto 1990, 96; Hänninen 1995, 125; Elovainio ym. 2001,54; Englebardt & Nelson 2002, 187; Jauhiainen 2004, 93; Turpeinen & Taskinen 2004, 18). Työntekijöillä on myös laillinen oikeus osallistua työpaikkaansa koskevaan päätöksentekoon (Laki yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1988; Kunnallinen virka ja työehtosopimus ). Muutoksen ja sitä kautta
22 22 kehittämisen läpivienti onnistuu tehokkaasti vain, jos muutos tapahtuu johtamisessa, yksilöiden työasenteissa sekä koko organisaatiokulttuurin tasolla (Sjöstrand 1981, 206; Martola & Santala 1997, 30; Jauhiainen 2004, 95; Turpeinen & Taskinen 2004, 16). Syvällinen muutos onnistuu vain aidossa, avoimessa, rehellisessä, luottamuksellisessa sekä innovatiivisessa vuorovaikutuksessa (Juuti & Lindström 1995, 109, 146). Organisaation ilmapiirin tulee olla avoin. On tärkeää, että vuorovaikutusta (Järvinen 2001, 56 57) ja yhteistyötä kehitetään kaikissa organisaatioissa (Elovainio ym. 2001, 55; Salmimies 2001, 93). Terveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönotto edellyttää organisaation järjestämää koulutusta käyttäjille (Kajander & Konttinen 1996, 29, 31; Jauhiainen 2004, 95; Tanttu 2004; Turpeinen & Taskinen 2004, 18; katso myös Whittaker 1999, 25). Terveydenhuollon tietotekniikan sovellusten yleistymisen hitautta on perusteltu usein henkilökunnan tietotekniikan käyttötaitojen puutteella (Korpela & Saranto 1999a, 37 38). Henkilöstön osaamisvaatimukset muuttuvat teknologisen ja työmuotojen kehityksen myötä (Huuhtanen 1987, 198; Jauhiainen 2004, 157; Ryynänen ym. 2004, 37). Terveydenhuollon henkilökunnalle informaatioteknologian käyttötaito on yksi tämän hetken suurimmista haasteista (Kajander & Konttinen 1996, 29, 31; Saranto, Eriksson, Kärkkäinen & Rouvala 2003, 9). Henkilöstön yleisestä täydennyskoulutuksesta tulee myös huolehtia. Verkostoituvan työtavan yleistyessä tarvitaan enemmän yhteistyö ja työnjakotaitoja. Koulutusta saadessaan henkilöstön oppiminen siirtyy organisaation pääomaksi. Henkilöstö itsessään on organisaation voimavara. (Stakes 1999, 18.) Myös eri ammattiryhmien eettiset ohjeet kehottavat oman ammattiryhmänsä toimijoita kehittämään ammatillisia tietoja ja taitoja (Sairaanhoitajan eettiset ohjeet 1996; Lääkärin eettiset ohjeet 1998; STM 2002, 5). Terveydenhuollon tietotekniikan kehittyminen potilashoitoa tukevaksi toiminnaksi edellyttää organisaatioilta myös rahallista panostusta laitteisiin. Nykyaikaisten potilastietojärjestelmien toimimiseen tarvitaan uusia tietokoneita, 1980 luvulla käyttöönotettuja merkkipohjaisia päätteitä ei voi enää käyttää. (Korpela & Saranto 1999b, 363; Jauhiainen 2004, 89.)
23 Yhteenveto teoreettisesta viitekehyksestä Tämän pro gradu tutkielman viitekehyksessä on mukana tutkimuksia monilta eri tieteenaloilta, joista esitetään yhteenveto liitteessä 2. Yhteenvetoon on otettu mukaan tutkimuksista tämän tutkielman kannalta tärkeät tutkimustehtävät ja tutkimustulokset, koska kaikkien tutkimustehtävien ja tuloksien raportointi olisi vienyt paljon tilaa. Tutkimuksen kohdeorganisaatioissa ollaan aloittamassa porrastetusti sähköistä tiedonkulkua. Tutkielma sijoittuu ajallisesti ekspansiivisen oppimisen syklin kolmeen ensimmäiseen vaiheeseen (Kuvio 2). Ekspansiivisen oppimisen mallin mukaan toimintaa tulee kehittää kokonaisvaltaisesti ottaen mukaan kaikki toiminnan osa alueet (Kuvio 3). Ekspansiivisen oppimisen mallia käytetään tässä tutkimuksessa teoreettisena mallina, ei metodologisena valintana. Tutkimuksen teoreettinen ja empiirinen osuus, kuten myös tämä yhteenveto viitekehyksestä, on jaettu noudattaen ekspansiivisen oppimisen ulottuvuuksia, jotka ovat vastuu ja moraali, aika, paikka ja tila sekä kehitys. (Engeström 2004, 29, ) Tässä tutkielmassa asenne oman työn kehittämiseen kertoo siitä, kuinka vastuullisesti työntekijä suhtautuu oman organisaationsa kehittämiseen. Jauhiaisen (2004, 155) mukaan tulevaisuudessa sosiaali ja terveysalan toimijoiden osaamisvaatimuksiin kuuluvat tärkeänä osana myös muutoksen hallinta ja kehittäminen. Holm ja työryhmä (2000, 17, 73) sekä Hakonen ja työryhmä (2001, 10) esittävät, että rahalla palkitseminen edistää henkilökunnan sitoutumista muutokseen. Leinosen (2003, 116) mukaan rahan tavoittelu saattaa johtaa lyhytnäköiseen toimintaan, jossa ei synny todellisia tuloksia. Ajan ulottuvuus tarkoittaa Engeströmin (2004, 59 60) mukaan sitä, että potilaan hoitoa on seurattava ja suunniteltava, vaikka hän on siirtynyt organisaation välittömästä vaikutuspiiristä pois. Niinimäki (1999, 317) kirjoittaa, että sähköisen tiedonkulun ja yhteisen alueellisen tietojärjestelmän tavoitteena on, että perusterveydenhuollon lääkäri voi seurata asiakkaittensa kulkua terveydenhuollonpalveluissa. Aiemmin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen tiedonkulku on saanut paljon arvostelua, koska lähete ja hoitopalautejärjestelmä on ollut hidas ja puutteellinen. Sosiaali ja terveysministeriön (STM 2001)
24 24 ohjeiden mukaan kaikista poliklinikka, osasto tai laitoshoitojaksosta tulee laatia loppulausunto eli epikriisi. Epikriisi lähettäminen toiseen toimintayksikköön edellyttää potilaan suostumusta ja merkintää asiakirjoihin. Henkilötietolaki (1999), Laki potilaan asemasta ja oikeuksista (1992) sekä Sähköisen viestinnän tietosuojalaki (2004) antavat määräykset henkilökunnalle siitä, kuinka potilastietoja saa luovuttaa. Ylipartasen (2004, 17, 171) mukaan jokaisen toimintayksikön henkilökunnalle tulee antaa koulutusta ja riittävä tietosuojaja tietoturvaohjeistus, jotta he osaavat toimia oikein potilastietoja luovuttaessaan. Engeström (2004, 59 60) kirjoittaa, että paikan ja tilan ulottuvuuden kannalta organisaatioiden tulee suunnitella hoitoketjuja yhdessä. Myös erikoissairaanhoitolaki (1989) määrää, että erikoissairaanhoitoa tulee suunnitella ja kehittää yhteistyössä terveyskeskusten kanssa siten, että kansanterveystyö ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden. Lähtökohtana alueellisessa yhteistyössä on potilaan osallisuuden, aseman ja oikeuksien parantaminen (STM 2003, 23). Alueellisen toiminnan tavoitteena on lisätä työn sujuvuutta ja vähentää päällekkäistä työtä (STM 2002, 10). Terveydenhuollon toimijoiden tulee tiedostaa, että saumattomuus, hoitoketjujen toiminta ja yhteistyö eri toimijoiden välillä eivät ole erillisiä asioita, vaan liittyvät toisiinsa (Nikula 2005, 443; katso Sermeus 2003, 154). Elovainion ja Lindströmin (1993, 65) sekä Taskisen (1995, 45) mukaan yhteistyötä edistäviä tekijöitä ovat tietoisuus toisen osapuolen tekemästä työstä ja yhteistyökäytännöistä. Kehityksen ulottuvuudella tarkoitetaan, että hoitoon osallistuvat henkilöt vaikuttavat jokapäiväisillä tekemisillään uuden toimintamallin kehittymiseen. (Engeström 2004, ) Leinosen (2003, ) mukaan ihmiset ja ympäristö muuttuvat koko ajan ja siksi toiminnan kehittyminen tapahtuu ympäristön muuttumisen kautta. Kehittämistä itseään ei vastusteta, vaan muutoksen tuomaa epävarmuuden tunnetta ja työn muutoksia (katso Huuhtanen 1987, 205; Waddell & Sohal 1998, 547). Järvisen (2001, 83) mukaan aktiivinen tiedottaminen vähentää vastarintaa. Useiden tutkimuksien (esimerkiksi Jauhiainen 2004, 93; Turpeinen & Taskinen 2004, 18) mukaan muutoksen onnistumisen kannalta on tärkeää antaa vaikuttamis ja osallistumismahdollisuudet henkilökunnalle. Organisaation ilmapiirin tulee olla avoin. Tietojärjestelmän hallinta ja toiminnan kehittyminen edellyttää Jauhiaisen
25 25 (2004, 95) ja Tantun (2004) mukaan myös organisaation järjestämää koulutusta käyttäjille sekä uusia tietokoneita. Ilmiönä tietotekniikan ja toiminnan yhtäaikainen kehittäminen on suhteellisen uusi, ovathan tietokoneet tulleet terveydenhuoltoon vasta 1980 luvulla. Ekspansiivisen oppimisen teorian ulottuvuuksien soveltamisesta oli vaikeaa löytää kirjallisuutta, ainoa kotimainen lähde oli Saaren Seppälän (2004) väitöskirja. Myös kansainvälisesti aihe on uusi ja erittäin ajankohtainen.
26 26 3 TUTKIMUSASETELMA JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tämä pro gradu tutkielma kohdistuu kolmessa eri organisaatiossa työskenteleviin terveydenhuollon toimijoihin, jotka hoitavat samoja asiakasryhmiä, sydän ja lonkkapotilaita. Tutkielman kohdeorganisaatioiden alueella otetaan parhaillaan käyttöön yhteistä tietojärjestelmää, joka mahdollistaa sähköisen tiedonkulun alueen eri organisaatioiden välillä (Kuikka 2005). Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena on tutkia ekspansiivisen oppimisen teorian avulla sydän ja lonkkapotilaiden hoitoketjujen toiminnan ja tiedonkulun nykytilannetta organisaatioiden välillä. Lisäksi halutaan selvittää, miten sähköisen tiedonkulun tuoma hoitoketjujen muutostarve on otettu huomioon organisaatioissa. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Kuinka sydän ja lonkkapotilaiden hoitoketjut toimivat nykyisellään ekspansiivisen oppimisen teorian näkökulmasta? 2. Miten potilastieto liikkuu organisaatioiden välillä ennen sähköisen tiedonkulun aloittamista? 3. Minkälaiseksi hoitoketjuihin osallistuvat terveydenhuollon toimijat näkevät hoitoketjujen kehittämistarpeen ekspansiivisen oppimisen teorian näkökulmasta?
Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle
Tietojärjestelmäprojekti - haaste hoitajalle Liisa Klemola Esh, TtM, tutkija Kuopion yliopisto Terveyshallinnon ja - talouden laitos Shiftec tutkimusyksikkö Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon
LisätiedotRANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla
TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua
Lisätiedot1. Terveydenhuollon toimintayksikkö. HammasOskari Oy, Liesikuja 4A, Rekisteriasioista vastaava yhteyshenkilö
Tietosuojaseloste 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö HammasOskari Oy, Liesikuja 4A, 01600 HammasOskari Oy:n potilasrekisteri on sen toimintayksikössä käytössä niiden terveyshuollon ammattihenkilöiden
LisätiedotHoitotietojen systemaattinen kirjaaminen
Hoitotietojen systemaattinen kirjaaminen Kaija Saranto, professori Kuopion yliopisto Sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon koulutusohjelma ainoa laatuaan Suomessa, vuodesta 2000 monitieteinen, sosiaali-
LisätiedotTerveystiedot Omakannassa
Terveystiedot Omakannassa 11.4.2016 Kaija Leskinen 1 Informaatio, suostumus ja kiellot 1. Kuittaa ensin informaatio potilastietojen käytöstä, mikäli et ole sitä jo tehnyt 2. Voit antaa suostumuksen tietojen
LisätiedotKouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1
Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön
LisätiedotSairaalan talousjohtaja. 3. Rekisterin nimi Niuvanniemen sairaalan potilaslaskutusrekisteri
REKISTERISELOSTE 1 (5) 1. Rekisterin pitäjä Nimi Niuvanniemen sairaala (valtion mielisairaala) Postiosoite Niuvankuja 65 70240 KUOPIO Puhelin 0295 242 111 (vaihde) 2. Rekisteriasioita hoitava henkilö tai
LisätiedotHYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa
HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat
LisätiedotTERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011)
TERVEYSHYÖTYMALLI SOSIAALITYÖN VIITEKEHYKSESSÄ (Hämäläinen Juha ja Väisänen Raija, 2011) - Artikkelin esittely 5.10.2011 PaKaste-seminaari, Rovaniemi Terho Pekkala TERVEYSHYÖTYMALLI Chronic Care Model,
LisätiedotKansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä. Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP
Kansalainen sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttäjänä Terveydenhuollon ATK päivät 2010 Maija Paukkala ESSHP KEKSI -hanke parantaa kansalaisen sähköisiä asiointimahdollisuuksia Yhteistyössä Etelä-Karjalan
LisätiedotNimi Pöytyän kansanterveystyön kuntayhtymä Postiosoite Yläneentie 1 Postinumero RIIHIKOSKI
Tiedotteella pyrimme kertomaan asiakkaillemme ja häntä edustavalle henkilölle, miten asiakkaita koskevat potilastiedot ja muut asiakirjat laaditaan, säilytetään ja arkistoidaan. Asiakkaalla on oikeus tutustua
LisätiedotSUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA
SUUHYGIENISTI-TOIMINTAMALLI VANTAALLA SUUN TERVEYDENHUOLTO SATEENVARJO HANKE 2007-2009 Mielenterveyspotilaiden suun terveyden edistäminen LOPPUSEMINAARI 6.11.2009 KRISTIINA KOSKINEN projektipäällikkö,
LisätiedotKansalaisilla hyvät valmiudet sähköisiin terveyspalveluihin
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaisilla hyvät valmiudet
Lisätiedotterveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain
LisätiedotOMAVALVONTA. Valviran näkökulmasta. Riitta Husso
OMAVALVONTA Valviran näkökulmasta Riitta Husso 2.11.2015 1 OMAVALVOTA sote-palveluissa Yksityinen sosiaalihuolto Laki yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 6 Julkiset vanhuspalvelut Vanhuspalvelulaki
LisätiedotSOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA. Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto
SOSIAALISET INNOVAATIOT JA EKSPANSIIVINEN OPPIMINEN RAKENNUSALALLA Yrjö Engeström CRADLE Helsingin yliopisto SOSIAALISET INNOVAATIOT TEKNISTEN INNOVAATIOIDEN ONNISTUMINEN OVAT YHÄ SELVEMMIN RIIPPUVAISTA
LisätiedotHämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö
HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista vastaava henkilö Rekisteriasioiden
LisätiedotSuomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon
Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,
LisätiedotKansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki
Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon
LisätiedotSuostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa
Suostumusten hallinta kansallisessa tietojärjestelmäarkkitehtuurissa 30.5.2007 Maritta Korhonen 24.03.2013 1 Taustaa Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyödynnettävälle tietoteknologialle asettaa erityisvaatimuksia
LisätiedotTehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista
Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta 2008-2012 Kuntien näkemyksiä kehittämistoiminnan tuloksista Tehostetun ja erityisen tuen kehittämistoiminta Kehittämistoiminnassa mukana oleville opetuksen
LisätiedotRANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset
RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset Yhteenveto vuosilta 2011, 201, 2015, 2016 ja 2017 toteutetuista kyselyistä Kunnanhallitus 7.5.2018 Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä
LisätiedotSoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka REKISTERISELOSTE Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.
Pro-Wellness-potilastietojärjestelmä -tietokanta 18.3.2015 Sivu 1/5 1 Rekisterin nimi 2 Rekisterinpitäjä ProWellness-potilastietojärjestelmä/ SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos Saarikka SoTe kuntayhtymä/perusturvaliikelaitos
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotSepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja. Vuokko Pihlainen Kliinisen hoitotyön asiantuntija
Sepelvaltimotautipotilaan ohjauksen työkaluja Kliinisen hoitotyön asiantuntija 28.102016 Esityksen sisältönä Potilasohjauksen näkökulmia Kehittämistyön lähtökohtia Potilasohjauksen nykykäytäntöjä ja menetelmiä
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
LisätiedotSosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL VALTIONEUVOSTO. Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015
Lausunto 1 (5) Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 VALTIONEUVOSTO Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö STM015:00/2015 Eläketurvakeskuksen lausunto Eläketurvakeskuksen kanta asiakastietolakiin
LisätiedotHämeenkyrön terveyskeskus. Yhteystiedot: Hämeenkyrön terveyskeskus Härkikuja 10 39100 Hämeenkyrö
HÄMEENKYRÖN KUNTA REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/99) 10 Perusturva Terveyspalvelut Laatimispäivä 24.7.2007 Päivitetty 15.4.2014 1. Terveydenhuollon toimintayksikkö (rekisterinpitäjä) 2. Rekisteriasioista
LisätiedotKUVApuhelinhanke alkukyselyt:
Liite 2 (1/5) KUVApuhelinhanke alkukyselyt: OSIO I: Taustatiedot, teknologiasuhtautuminen ja teknologiaosaaminen 1. Sukupuoli: Nainen, Mies 2. Ikä: vuotta 3. Sosiaali- ja terveysalan koulutus: 4. Työtehtävät
LisätiedotRYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN
HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus
LisätiedotSuomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon
Suomeksi Potilastiedot valtakunnalliseen arkistoon Potilastiedot tallennetaan jatkossa valtakunnalliseen Potilastiedon arkistoon. Potilastiedon arkisto on osa uutta terveydenhuollon tietojärjestelmää,
LisätiedotEDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013
EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille
Lisätiedotvoimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill
Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.
LisätiedotMiten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?
Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013
LisätiedotNaantalin kaupunki Rekisteriseloste
Naantalin kaupunki Rekisteriseloste 1. Rekisterinpitäjä Naantalin kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta kirjaamo@naantali.fí 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Susanna Kekkonen Tuulensuunkatu
LisätiedotTietosuojakysely 2018
Tietosuojakysely 2018 05/2018 Kela Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Sisällys Taustatiedot 1 Vastaajatiedot 1 Tulokset 1 Yleistä 1 Tietosuojavastaavat 2 Apteekkarin tai organisaation
LisätiedotTerveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen
Terveysalan opettajien tiedonhallinnan osaamisen uudistaminen Tieteiden talo 26.10.2018 BMF-yhdistys syysseminaari Elina Rajalahti Yliopettaja/TtT Laurea-ammattikorkeakoulu Mitä pitää tehdä, kun kun huomaa,
Lisätiedot9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry
Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon
LisätiedotAmmattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista. Sari Kujala,
Ammattilaisten näkemys uusista omahoitopalveluista Sari Kujala, sari.kujala@aalto.fi, www.stncope.fi 20.10.2017 COPE: Tavoitteena on tunnistaa työelämän muutokset ja uudet osaamistarpeet 20.10.2017 Esityksen
LisätiedotNaantalin kaupunki Rekisteriseloste
Naantalin kaupunki Rekisteriseloste 1. Rekisterinpitäjä Naantalin kaupunki, sosiaali- ja terveyslautakunta kirjaamo@naantali.fi 2. Yhteyshenkilö rekisteriä koskevissa asioissa Virpi-Maija Kyrki Tuulensuunkatu
LisätiedotToimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta
Toimintakonseptit Kohaus-hankkeen näkökulmasta Hanna Toiviainen Jiri Lallimo, Riikka Ruotsala, Marika Schaupp, Laura Seppänen Kohaus-seminaari 25.4.2013 Yhteistyö ja asiakasymmärrys palveluverkostoissa
LisätiedotInformointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa?
Informointeja, kieltoja ja suostumuksia Onko käyttö ja luovutus hallinnassa? Terveydenhuollon ATK-päivät 15.-16.5.2012 KanTa-palveluihin liittyvää keskeistä lainsäädäntöä Laki sähköisestä lääkemääräyksestä
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄN INFORMAATIO KUNTOUTUJILLE TOIMINTATERAPIA A KAARRETKOSKI OY
REKISTERINPITÄJÄN INFORMAATIO KUNTOUTUJILLE TOIMINTATERAPIA A KAARRETKOSKI OY SISÄLTÖ 1. REKISTERIN NIMI 2. REKISTERIN PITÄJÄ 3.POTILASREKISTERIN VASTUUHENKILÖT 4.REKISTERIASIOITA HOITAVAT HENKILÖT 5.REKISTERIN
LisätiedotSairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla
Sairaalarakennusten ja toimintojen kehittämien Lean-ajattelun avulla TeLean-hanke 1.8.2014-31.10.2017 Jori Reijula Dosentti,TkT Johtava asiantuntija Granlund Consulting Hankkeen lähtökohdat SOTE-uudistus:
LisätiedotPOTILAAN VALINNAN VAPAUS
POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri
LisätiedotTutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä
Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen
LisätiedotPäivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto
Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö
LisätiedotMALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA
TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO MALLI JULKISEN TERVEYDENHUOLLON POTILAIDEN INFORMOINNISTA Päivitetty 15.09.2010 www.tietosuoja.fi 2 Malli rekisterinpitäjille julkisessa terveydenhuollossa (mallia voidaan
LisätiedotSote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa
Sote-rajapinnan tiedonkäsittely tulevaisuudessa Kanta-palvelut tukevat sosiaalihuollosta koostettujen tietojen luovutusta terveydenhuoltoon ja päinvastoin Mitä sote-yhteisillä asiakastiedoilla tarkoitetaan?
LisätiedotKansalaiskyselyn tulokset
ASSI-hanke - Asiakaslähtöisten omahoitoa ja etähoitoa tukevien sähköisten palvelujen ja palveluprosessien käyttöönoton innovaatiot perusterveydenhuollossa, 1.10.2012 31.12.2014 Kansalaiskyselyn tulokset
LisätiedotHoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu
Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi
LisätiedotPotilaan hoidon suunnittelu, toteutus ja arkistointi. Toiminnan tilastointi ja suunnittelu.
REKISTERISELOSTEET Koulutettu hieroja, terveydenhuollon ammattilaisena ja yrittäjänä, kerää asiakkaistaan hoidon ja asiakassuhteen kannalta olennaiset tiedot. Ammatinharjoittaja on vastuussa keräämistään
LisätiedotOsteopaatti Jutta Aalto Anatomia- ja kehotietoisuuskoulutus TIETOSUOJASELOSTE
Osteopaatti Jutta Aalto Anatomia- ja kehotietoisuuskoulutus TIETOSUOJASELOSTE 1 Yksityisyytesi suojaaminen Pitää kaikkien palveluitani käyttävien asiakkaiden/ potilaiden yksityisyyttä erittäin tärkeänä.
LisätiedotKohti asiakaslähtöisempiä palveluja
Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen
LisätiedotYhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut
Yhteiset maakunnalliset asiakas- ja potilastietojärjestelmäratkaisut 30.08.2018 Satakunnan sairaanhoitopiiri Leena Ollonqvist tietohallintopäällikkö Satakunnan järjestelmätilanne Kahdeksan eri organisaatiota,
LisätiedotMoniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset
Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki
LisätiedotTerveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys
Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain
LisätiedotMiten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa?
Miten ratkaistaan eettisiä ristiriitoja sosiaali- ja terveydenhuollon arjessa? Seminaari 28.3.2019 Paneeli: Miten vähentää eettistä kuormitusta sosiaali- ja terveydenhuollossa? Mika Virtanen, projektipäällikkö,
LisätiedotKuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija
Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi
LisätiedotTyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten
Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:
LisätiedotKirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen
Kirjaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisissä palveluissa ja Henkilörekisterien uudistaminen Sosiaali- ja Terveydenhuollon ATK-päivät 2015 Tampere Pia-Liisa Heiliö Neuvotteleva virkamies 12.5.2015
LisätiedotACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus
ACUTE OHJE Informointi, kielto ja suostumus Sisällysluettelo 1 Johdanto 2 Informointi, kielto, suostumus 2.1 Informointi 2.2 Suostumus 2.3 Kielto 1 Johdanto Asiakkaan informointi, suostumus ja kieltomerkintöjä
LisätiedotKyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista
Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville
LisätiedotSosKes - MediKes. Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko. Terveydenhuollon Atk-päivät
SosKes - MediKes Keskisuomalainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteisöverkko Terveydenhuollon Atk-päivät 19.-20.5.2008, Lahti Projektipäällikkö Pirkko Uuttu, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus
LisätiedotRekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24
Rekisteri- ja tietosuojaseloste Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 24 Tällä lomakkeella ovat sekä rekisteriselosteen tiedot (HetiL 10 ) että rekisteröidylle annettava informaatio henkilötietojen käsittelystä
LisätiedotHOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä
ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,
LisätiedotREKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh:
REKISTERINPITÄJÄ JA YHTEYSHENKILÖ REKISTERIÄ KOSKEVISSA ASIOISSA Rekisterinpitäjä: Tmi ML-hahmoterapia Yhteyshenkilö: Mikko Lounela Puh: 0505490789 Sp: mikko.lounela@hahmoterapia.com REKISTERIN NIMI Tmi
Lisätiedot2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
Rekisteriseloste 1 (5) 1. REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri 2. REKISTERINPITÄJÄ Nimi Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Käyntiosoite Postiosoite Puhelinvaihde (08) 315 2011 3. REKISTERIASIOIDEN VASTUUHENKILÖ
LisätiedotOsuva-kysely Timo Sinervo
Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.
LisätiedotLiikkuvaa tukikeskuspalvelua
Liikkuvaa tukikeskuspalvelua Prosessikuvaus Räätälöityä palvelua asiakkaan tarpeisiin Petra Parikka, projektityöntekijä/konsultoiva sairaanhoitaja Vammaispalveluhanke Henkilön omassa ympäristössä toteutettava
LisätiedotTERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014
TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen
LisätiedotKehittäjäasiakasvalmennus
Kehittäjäasiakasvalmennus 25.3.2014 klo 9-12 Eettiset kysymykset, vaitiolovelvollisuus, vastuut ja toimivalta Eettiset kysymykset MORAALI Siisti täytyy aina olla! sanoi kissa hietikolla Raapi päälle tarpeenteon
LisätiedotTyöhyvinvoinnin varmistaminen muutosprosessissa
Rasti 3 Henkilöstöfoorumi Työtiimien esitykset tuodaan henkilöstöfoorumiin, jossa esityksiä arvioidaan koko työyhteisön näkökulmista. Sovitaan yhteisesti käyttöön otettavista toimintamalleista. Tarkennetaan
LisätiedotSOTATIETEIDEN PÄIVÄT Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot
SOTATIETEIDEN PÄIVÄT 2018 Upseerielämän valintoja: Ura, perhe vai molemmat? Pro gradu Essi Hoot Nimi Työ Osasto 28.5.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1 TUTKIMUKSEN VIITEKEHYS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET 2 PÄÄTULOKSET
LisätiedotMikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä
Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän
LisätiedotSavonlinnan kaupunki 2013
Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä
LisätiedotHyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta
Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-
LisätiedotRekisteri- ja tietosuojaseloste / potilasrekisteri
NAANTALIN KAUPUNKI 1 Rekisteri- ja tietosuojaseloste / potilasrekisteri Henkilötietolain (523/99) 10 mukainen rekisteriseloste REKISTERIN NIMI Potilasrekisteri REKISTERINPITÄJÄN NIMI Sosiaali- ja terveysvirasto,
LisätiedotTurvallisuuskulttuurikysely
Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen
LisätiedotRatkaisuja arkeen. 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö
Ratkaisuja arkeen 18.11.2014 Suomen metsäkeskus Tuula Jusko HR-tiimin esimies, työsuojelupäällikkö Muutoksesta toiseen Yksityismetsätalouden organisaatioissa merkittäviä muutoksia Vuoden 2012 alussa Metsäkeskuksia
LisätiedotPoimintoja lainsäädännöstä
Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,
LisätiedotKanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden
LisätiedotPSSHP Tietohallintostrategia
PSSHP Tietohallintostrategia 2013-2018 v. 1.1 27.6.2014 1 Tietohallinnon visio 2018 Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin (KYS ERVA) alueella on käytössä edistykselliset potilaiden ja henkilöstön tarpeista
LisätiedotRitva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma
Ritva Engeström Helsingin yliopisto Toiminnan luotettavuus ja häiriön hallinta työntutkimuksen näkökulma 4/19/2004 1 Esitykseni eteneminen Virhe inhimillisen tekijän ja työntutkimuksen näkökulmasta Oppimisen
LisätiedotHYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA
HYVINVOINTITEKNOLOGIA SAUMATTOMISSA PALVELUKETJUISSA Mitä tämä on? 7.6.2016 Paula Poikela 1 Mitä on hyvinvointiteknologia Voiko se ON MITÄ olla tätä? HYVINVOINTITEKNOLOGIA Hyvinvointiteknologia kartoitus,
LisätiedotYhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa
Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon
LisätiedotTanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012
Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä
LisätiedotHoitotyön dokumentointi atk:n avulla
Suomen Kuntaliitto Sairaalapalvelut Hoitotyön dokumentointi atk:n avulla yliopettaja Kaija Saranto, Espoon - Vantaan ammatti korkeakoulu, Porvoo Instituutti Pori 29.05.2000 Kaija Saranto, TtT, Yliopettaja
LisätiedotKanta-palvelut Yleisesittely
Kanta-palvelut Yleisesittely Kansallisten tietojärjestelmäpalvelujen kokonaisuus VRK:n varmennepalvelut Lääketietokanta Terveyskeskus A Apteekki Reseptikeskus THL koodistopalvelu Valviran attribuuttipalvelu
LisätiedotKanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen
Kanta-palveluiden vaikutukset sosiaalihuollon kirjaamisen ja palveluprosessien yhdenmukaistamiseen Minna Kälviä 8.5.2019 Sosiaali- ja terveydenhuollon atk-päivät EKSOTE 1 3.5.2019 Eksoten sosiaalipalvelut
LisätiedotAsiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne SOTE KA asiakas- ja potilastiedon ensisijaisen käytön ryhmän kokous 23.1.2019 Jaakko Penttinen THL/OPER Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne
LisätiedotTutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet
Tutkimuseettisen ennakkoarvioinnin periaatteet Arja Kuula, kehittämispäällikkö Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereen yliopisto 21.03.2011 Itä-Suomen yliopiston tutkimusetiikan seminaari Tarpeet
LisätiedotVarmaa ja vaivatonta
Varmaa ja vaivatonta viestintää kaikille Suomessa Tekninen valvonta sähköisissä palveluissa Päällikkö Jarkko Saarimäki Tähän joku aloituskuva, esim. ilmapallopoika jarkko.saarimaki@ficora.fi Ennakkokysymys
LisätiedotJulkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43
OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010
LisätiedotKanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö. Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala
Kanta-palvelut ja palautteiden jakelukäytäntö Silja Iltanen Palvelupäällikkö, tietosuojavastaava Tietohallinto, Satasairaala 11.12.2018 Kanta-palveluiden tavoite Kanta-palvelut edistävät hoidon jatkuvuutta
LisätiedotTOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA
TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.
LisätiedotTIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä
TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.
LisätiedotMuutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä. Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland)
Muutokset lakiin sähköisestä lääkemääräyksestä Jari Porrasmaa ministry of social affairs and health (Finland) Suomi ei ole ICT-asioissa hännänhuippu! Weaknesses and threats also identified 2 13.3.2014
LisätiedotHyvinvointia työstä. 26.11.2014 Tiina Kalliomäki-Levanto. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä FlowIT virtaa IT-hankintoihin Tietoa työstä hankintaa varten - Työn sujuminen ennen hankintaa Tiina Kalliomäki-Levanto 26.11.2014 Suomen kansallismuseo Tapaustutkimus: Työvuorosuunnittelun
Lisätiedot