NURMIJÄRVEN KUNNAN PÄIVÄHOIDON TYÖHYVINVOINTIHANKE - TIIVISTELMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NURMIJÄRVEN KUNNAN PÄIVÄHOIDON TYÖHYVINVOINTIHANKE - TIIVISTELMÄ 2003-2006"

Transkriptio

1 NURMIJÄRVEN KUNNAN PÄIVÄHOIDON TYÖHYVINVOINTIHANKE - TIIVISTELMÄ Ulla Piekkari, Sirkka-Liisa Anttila Työsuojelurahaston hankenro

2 2 H A N K K E E N T A U S T A Päivähoidon nykytilanne ja kehittämistarve yhdistyvät kunnan strategioihin Päivähoidossa toteutettiin alueellisen toimintamallin arviointi tammikuussa Päivähoidossa on selkeästi tarve panostaa henkilökunnan työhyvinvointiin vastaamalla kysymykseen, miten lisätä yhteisvastuuta toimintayksiköissä ja ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tämä kehittämistarve yhdistyi yhteen kunnan toimintaa ohjaavista strategioista: Henkilöstön työkyky ja osaaminen turvataan työkykyä ylläpitävällä toiminnalla ja koulutuksella. Strategian toteuttamiseen on talousarvion tavoitteissa yksi päivähoidon kärkihankkeista: työkykyä ylläpitävän toiminnan saaminen kaikkiin päivähoitoyksiöihin. Kunta on varautunut panostamaan hankkeeseen merkittävällä omavastuuosuudella. Hankkeen tavoitteet ja reunaehdot Nurmijärven päivähoidon työhyvinvointia edistävällä hankkeen tavoitteena oli tuloksellisuuden ja työelämän laadun parantaminen päivähoidon työhyvinvointistrategian laatiminen ja soveltaminen toimintayksikkötasolla valmentaa toimimaan alueellisen toimintamallin mukaan yhteisöllisesti aloittaa prosessi, jonka lopputuloksena on yhteisesti luodut toimintayksikkökohtaiset sopimukset, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä alueellisessa toimintamallissa vahvistaa myönteisten ratkaisukeskeisten toimintamallien käyttöä Päivähoidossa tehtiin jo hankkeen suunnitteluvaiheessa valinta, että hanke halutaan kohdentaa kaikkiin toimintayksiköihin ja koko henkilöstölle. Esimies osallistuu päivähoidon yleisten linjausten tekemiseen ja alaisuudessaan olevien toimintayksiköiden valmennukseen ja strategioiden toteuttamisprosessiin Hankkeeseen osallistuneet ulkopuoliset toteuttajat Hankkeen asiantuntijaorganisaationa toimi Kiljavan opisto, jonka kanssa päivähoito teki koulutussopimuksen. Hankkeen vastuuhenkilönä Kiljavan opiston osalta toimi Annikki Ahlqvist. Kiljavan opisto puolestaan hankki koulutuksen PRO- koulutus ja konsultointi Oy:ltä, josta hankkeen kouluttajana ja valmentajana toimi KM, työnohjaaja Ulla Piekkari. PRO koulutus ja konsultointi Oy on julkisen sektorin koulutus- ja konsultointiyritys, joka

3 3 on erikoistunut opetus-, sosiaali- ja terveysalan kehittämiseen. Hankkeen aikana tapahtui sellainen muutos, että Annikki Ahlqvist siirtyi Kiljavan opistolta Humak:in palvelukseen. Tämä ei kuitenkaan vaikuttanut hankkeen etenemiseen eikä aiheuttanut poikkeamia hankkeen suunnitelmiin tai aikatauluihin. Hankkeen aikana toteutettiin 75 koulutus/valmennuspäivää. Kaikissa hankkeen koulutus- /valmennuspäivissä toimi kouluttajana Ulla Piekkari. Lisäksi kahdessa päivässä, jotka olivat hankkeen aloituskoulutuksia esimiesryhmälle, oli vetäjinä samaan aikaan kaksi ulkopuolista kouluttajaa: Annikki Ahlqvist ja Ulla Piekkari. Nämä olivat myös kohdeorganisaation esittämiä tärkeitä lähtökohtia hankkeelle. HANKKEEN TOTEUTUS JA ARVIOINTI TYÖHYVINVOINTI JA TYÖYHTEISÖN TOIMINNAN OSA-ALUEET Tässä hankkeessa työhyvinvointi jaettiin neljään osa-alueeseen: työyhteisön toimivuus, yksilö työssä, yksilö vapaa-aikana ja työolosuhteet. Näitä osa-alueita tarkasteltiin painotetusti siten, että työyhteisön toimivuus oli pääosassa. Yksilön työhyvinvointia tarkasteltiin systeemisesti ja ryhmädynaamisesti mikä tarkoittaa, että yksilö on osa työyhteisön toimintaa omine vahvuuksineen ja kehittämisen kohteineen. Yksilön työroolin toimivuutta tutkittiin hänen omien kokemustensa ja muilta saadun palautteen pohjalta. Valmennuspäivien aikana pohdittiin myös vapaa-ajan ja työelämän rajaa ja vapaa-ajan merkitystä yksilölliselle hyvinvoinnille. Nurmijärven päivähoidon kehittämishankkeessa työyhteisön toimintaa tarkasteltiin neljän osa-alueen avulla. Työyhteisön tavoitteet Työyhteisön toimivuuden perusta on yhteinen käsitys perustehtävästä ja työn tavoitteista. Työyhteisön jäsenten tulee säännöllisesti tarkastella perustehtävää ja varmistaa, että kaikilla on yhteinen käsitys siitä. Perustehtävän pohjalta asetetaan yhteisiä työn tavoitteita, joita seurataan jatkuvan arvioinnin avulla. Kolmivaiheinen prosessi: tavoitteiden asettamien, toiminta ja arviointi tulee olla työntekijöiden hallinnassa ja arkisena työkaluna. Työyhteisön rakenteet Työn rakenteista muodostuu työnteon rationaalinen runko. Työn jako, työn organisointi kokonaisuudessaan, päivittäiset järjestelyt ja erilaiset työroolit vaikuttavat oleellisesti työhyvinvointiin. Tavoitteena on työskennellä yhdessä sopien ja kehittäen siten, että ratkaisut edistävät parhaalla mahdollisella tavalla lasten kasvua, hoitoa ja oppimista. Työn rakenteellisiin ratkaisuihin kuuluu myös miten tiedonkulku on hoidettu ja miten materiaalisia resursseja käytetään. Ajankäytöstä näkyy työyhteisön arvot. Siksi on tärkeää tutkia ajankäyttöä ja ja päästä asioiden ennakointiin ja suunnitteluun tilannekohtaisen ongelmien ratkaisun sijaan. Yhteiset pelisäännöt arkiasioista selkiyttävät yhteisön toimintaa. Vahvat työn rakenteet vapauttavat aikaa ja voimia myös spontaaniuteen ja luovuuteen, mikä taas edistää työyhteisön jäsenten työhyvinvointia.

4 4 Ammatillinen vuorovaikutus ja yhteistyö Hyvän yhteistyön edellytyksiä ovat tasa-arvoisuus, osallisuus ja yhteinen tahtotila. Tässä työhyvinvointihankkeessa hyvän yhteistyön kehittäminen oli tärkeällä sijalla. Yhteistyön kehittämisen työkalu on ammatillinen vuorovaikutus. Sitä avattiin ja analysoitiin teoreettisesti, eri käytännön tilanteiden avulla ja harjoitellen. Jos työyhteisö ymmärtää ja noudattaa ammatillisien vuorovaikutuksen periaatteita, vaikuttaa se suoraan työn laatuun ja työyhteisön keskinäiseen työhyvinvointiin. Ammatilliseen vuorovaikutukseen kuuluu seuraavat periaatteet: Tavoitteellisuus, mikä tarkoittaa perustehtävää edistävää vuorovaikutusta. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. omaa tarvitsevuutta palvelevien aiheiden rajaamista työajan ulkopuolelle ja lasten tarpeista lähtevän vuorovaikutuksen vahvistamista. Hyvä tahto, mikä sisältää vilpittömän halun auttaa ja edistää yhteistyötä. Jos työntekijältä puuttuu hyvä tahto, pelisääntöjen rationaalinen sopiminen on yleensä turhaa. Silloin syyllisten ja syiden etsiminen kukoistaa. Rehellisyys tarkoittaa työn ja työhyvinvoinnin kannalta tärkeiden asioiden sanomista. Myönteisen palautteen antamista ja vaikeitten asioiden puheeksi ottamista. Rehellisyys ei tarkoita kaikkien mieleen tulevien ajatuksen ääneen sanomista. Vastuullisuus tarkoittaa, että jokaisella on oikeus ja vastuu pitää vuorovaikutusta ja hyvää ilmapiiriä yllä. Tunteet ovat tärkeä osa vuorovaikutusta, myönteisten tunteiden avulla rakennetaan siltaa ja luottamusta työntekijöiden välille. Vuorovaikutuskatkokset ja loukkaantumiset estävät sujuvan työn. Samoin ne aiheuttavat työyhteisön ryhmädynamiikassa vääristymiä kuten varominen, tasoitteleminen, takanapäin puhuminen, puolesta ja vastaan asettuminen ja liittolaisten etsimistä. Silloin työhyvinvointia edistävä työn tekeminen on kaukana. Ei rakentavat tunteet ohjaavat työpaikalla käyttäytymistä. Vastuullisessa vuorovaikutuksessa puhutaan asioista niiden kanssa, joita asia koskee ja mietitään, miten viesti vaikuttaa muihin. Kunnioitus sisältää jokaisen tasa-arvoisen arvostuksen sekä työntekijänä että ihmisenä. Tasa-arvoisuus ei tarkoita, että kaikki tekevät kaikkea. Jokaisen osaamisen hyödyntäminen tuo mielekkyyttä ja siten työhyvinvointia työyhteisöön. Kunnioitus tarkoittaa myös jokaisen omista asioista omistajuuden antamista hänelle itselleen eli puhutaan vain omasta puolesta. Hyvät tavat luovat pohjan ammatilliselle syvemmälle vuorovaikutukselle. Niitä kannattavat kaikki, mutta noudattaminen ei ole itsestäänselvyys. Ymmärtävä kuuntelu luo tunteen, että toinen on aidosti kiinnostunut työtoverin ajatuksista, toiminnasta ja tunteista. Sen harjoitteluun tulee työyhteisön kiinnittää erityistä huomiota. Työhyvinvoinnille sillä on suuri merkitys. Se mahdollistaa työyhteisön dialogin monologien sijaan. Tarkistavat kysymykset ja ymmärtämisen varmistaminen luovat ammatillista yhteyttä ja luottamusta työyhteisön jäsenten välille.

5 5 Osallistava johtajuus Työntekoa tukeva johtajuus on työyhteisön työhyvinvoinnin kulmakivi. Nurmijärven päivähoitomallissa jokaisella päivähoidon esimiehellä on johdettavanaan useita päivähoitoyksiköitä. Tämä asettaa johtajuudelle erityisiä haasteita. Osallistavan johtajuuden periaate on sekä välttämättömyys että toivottu tavoite. Tämä tarkoittaa, että henkilöstö hoitaa erilaisia rakenteita kuten ryhmä- / tiimipalaverit ja kehittämistiimien toimintaa myös silloin, kun esimies on toisessa yksikössä tai kunnan moniammatillisissa yhteistyöryhmissä. Erilaisia johtamisideologioita on tarjolla nykyisin runsaasti, mutta niiden hyötyä henkilöstön hyvinvoinnille ei ole kyetty osoittamaan (Vahtera ym. 2002). Johtamisoppien sijasta työhyvinvointinäkökulmaa on alettu tarkastella henkilöstön kokemuksilla työyhteisön rakenteiden toimivuudesta, yhteistyöstä, vuorovaikutuksesta ja kohtelusta. Tätä kaikkea johtaa esimies. Päivähoidon palvelualueella pedagoginen johtaminen ja hallinnollinen johtaminen kulkevat rinnakkain. Pedagoginen johtajuus tähtää mahdollisimman laadukkaaseen päivähoitoon. Hallinnon hoito toimii myös laadukkaan päivähoidon toteuttamisen mahdollistajana. Seuraavassa esimerkkejä hankkeessa käytetyistä tiivistelmämateriaaleista: PEDAGOGISEN JOHTAJAN KYSYMYKSIÄ Pedagogiset sisällöt Mitkä pedagogiset tarpeet nousevat juuri nyt päivähoidon perustehtävästä? Mikä pedagoginen asia kiinnostaa henkilökuntaa? Mikä on ajankohtaista pedagogiikan tutkimuksessa ja kehittämisessä? Pedagogiikan johtamisen rakenteet Missä säännöllisissä rakenteissa johdan pedagogiikkaa? Miten johdan tilannekohtaisesti pedagogiikkaa? Ammatillisen vuorovaikutuksen johtaminen Demonstroiko ammattilaisten puhetapa hyvän pedagogiikan periaatteita? Millä pedagogisen vuorovaikutuksen kentällä liikun? Oman pedagogisen ajattelun vahvistaminen ja päivittäminen Miten huolehdin, että oma pedagoginen ajatteluni kehittyy?

6 6 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Yhteinen käsitys perustehtävästä ja toiminta-ajatuksesta Työntekoa tukevat rakenteet Osallisuus ja yhteistyö Yhteiset pelisäännöt Avoin, ammatillinen vuorovaikutus Selkeät töiden järjestelyt Hyvä tiedonkulku Työntekoa tukeva johtajuus Toiminnan yhteinen arviointi HANKKEEN KOULUTUSRAKENNE Työyhteisöjen koulutusryhmien kokoonpano Jokaisessa hankkeen koulutusryhmässä oli enemmän kuin yksi työyhteisö. Yhteisöjen lukumäärä vaihteli kahdesta neljään. Koulutusryhmä muodostui joko päiväkodeista tai päiväkodista ja muista päivähoitomuodoista eli perhepäivähoidosta, ryhmäperhepäivähoidosta, avoimesta päivähoidosta ja leikkipuistosta. Päivähoitoyksikön esimies oli jokaisena koulutuspäivänä mukana, joten päivähoidon esimiehiä oli jokaisessa koulutusryhmässä 1-3, useimmissa kaksi. Kiertävät erityislastentarhanopettajat olivat jossakin valitsemassaan ryhmässä mukana. Työyhteisöjen koulutus: valmennuspäivät Koulutus suunniteltiin kolmipäiväiseksi. Koulutuspäivät olivat toiminnallisia ja kokemuksellisia. Päivät rakennettiin osallistujakeskeisiksi ja oppimiskäsitys oli sosiokonstruktiivinen. Vuorovaikutuksen laatua ohjattiin ja harjoiteltiin työyhteisön hyvinvointia vahvistavaksi. Kokemusten ja pohdintojen avulla yhteisön jäsenet tekivät johtopäätöksiä ja asettivat kehittämistavoitteita itselleen. Transmissiossa kouluttajalla on tarkka missio, millaiseen työyhteisöön tulisi pyrkiä ja miten yhteisön tulisi hyvinvointiiin pyrkiä. Tässä päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishankkeessa pyrittiin kuitenkin transformaatioon, missä luodaan yhdessä räätälöiden työyhteisön hyvinvointia. Tarkempi selitys valmennuspäivien rakenteesta ja toimintatavasta on jäljempänä. Koulutuspäivien väliin jäi kolmesta kahdeksaan viikkoa väliaikaa. Jokaisena koulutuspäivänä annetuista välitehtävistä työyhteisö muokkasi itselleen sopivat

7 7 välitehtävät. Ne olivat yksilöille, ryhmille/ tiimeille tai koko yhteisöille suunnattuja. Valmennuspäivien aikana syntyi kouluttajan toimesta runsaasti fläppejä, jotka avasivat käsiteltävää teemaa tai kiteyttivät sen. Koulutusryhmä huolehti erinomaisesti joko itse tai sihteerin toimesta fläppien puhtaaksikirjoittamisesta. Edellisen valmennuspäivän muistiinpanot jaettiin kaikille. Ne tukivat väliaikatyöskentelyä ja niiden avulla onnistui edellisen kerran asioiden mieleen palauttaminen helposti. Työyhteisövalmennuksessa käsiteltyjä aiheita Hyvin toimivan työyhteisön periaatteet Perustehtävää edistävät rakenteet Yhteistyön edellytykset ja sudenkuopat Tiimimäisen yhteistyön organisointi ja toimintatapa Roolit ja tehtävät työyhteisössä Ammatillinen vuorovaikutus työyhteisössä Erilaisuus ja yksilölisyys työyhteisössä Tunteet työyhteisössä Yksilöllinen työhyvinvointi Avoin tiedonkulku Aktiiviset palaverikäytänteet Ristiriitatilanteiden ratkaiseminen työyhteisössä Osallistava johtajuus Pedagoginen johtajuus Kasvatuskumppanuus vanhempien kanssa

8 8 Työyhteisövalmennuksen arviointi Kolmipäiväinen valmennus työyhteisöistä muodostetuille ryhmille oli näin laajassa, koko kunnan päivähoitoa koskevassa hankkeessa sopiva. Vaikuttavuuden kannalta oli viisaampaa suunnata koulutuspäivät kaikkiin yksiköihin mieluummin kuin satsata joihinkin päivähoitoyksiöihin huomattava määrä päiviä, koska hankkeen tavoitteena oli kehittää Nurmijärven kunnan päivähoidon toimintakulttuuria yhteistoiminnallisemmaksi, ammatillistaa vuorovaikutusta ja edistää kasvatuskumppanuutta. Tällä kolmipäiväisellä rakenteella saatiin samat käsitteet ja toimintatavat tutuiksi kaikissa yksiköissä. Esimiehet jatkoivat hankkeen aikana ja edelleen hankkeen päätyttyä samoja toimintatapoja omassa johtamistyössään. Välitehtävien muokkaus omalle yksikölle sopivaksi onnistui hyvin, mutta ajan löytäminen sen toteuttamiseen oli joskus vaikeaa. Työkirjamainen työyhteisösopimus, ryhmäsopimus ja kasvatuskumppanuussopimus toimivat esimiesten tukena koulutuksen teemoista keskustelua jatkettaessa. Esimiehet arvioivat, että oli hyvä, kun samoihin teemoihin ja yhdessä sovittuihin asioihin voidaan palata useasti. Sopimukset toimivat myös ristiriitoja ja väärinymmärryksiä ennalta ehkäisevästi. Sopimuksia myös muokataan tarpeen vaatiessa. Näin ne toimivat johtamisen ja kehittämisen välineinä. Samoin esimiehet totesivat, että nyt kun päivähoidossa on alkanut varhaiskasvatuksen yksikkökohtaisten suunnitelmien tekemisprosessi, hankkeen sopimuspohjat täydentyvät automaattisesti ja ne liittyvät luonnolliseksi osaksi yksikön varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelmaa. Voidaan siis todeta, että kehittämishankkeen työkaluksi luodut sopimuspohjat olivat sekä onnistuneita sekä sisällön että ajoituksen suhteen. Arviointikulttuurina valmennuspäivissä oli avoin ja jatkuva arviointikeskustelu. Tämä ohjasi osaltaan päivien etenemistä. Dokumentoituna arviointina oli työyhteisöjen täyttämät arviointilomakkeet ks. liite Arviointilomake. Kirjatusta arvioinnista nousee esille vahvasti seuraavat arviointitulokset. Työyhteisöjen toimivuuden ja ja yhteisöllisyyden koettiin parantuneen. Valmennuspäivien toiminnallisiin ja vuorovaikutuksellisiin menetelmiin oltiin hyvin tyytyväisiä samoin kouluttajan ammattitaitoon ja innostavuuteen, ks. liite Työhyvinvointi-hankkeen arvioinnit. Esimiesvalmennus Koulutusrakenne osoittautui kuitenkin liian kevyeksi siihen, että olisi voitu olla varmoja kehittämistyön jatkumisesta väliaikoina. Päivähoidon esimiehillä on useita yksiköitä johdettavana, joten vahvempaa tukea kehittämiseen tarvittiin. Tähän tarpeeseen vastattiin aloittamalla säännöllinen, koko hankkeen ajan jatkunut esimiesvalmennus. Ennen esimiesvalmennuksen aloittamista tehtiin esimiehille tarvekartoitus, mikä tuki yksimielisesti valmennuksen aloittamista. Päätöksen aloittamisesta teki hankkeen ohjausryhmä. Tähän valmennukseen osallistuivat päivähoitopäällikkö Sirkka-Liisa Anttila, kaikki Nurmijärven päivähoidon esimiehet, aluevastaavat ja erityispäivähoidon asiantuntijat. Koulutusryhmän koko oli noin 25. Esimiesvalmennuksen päiviä oli yhteensä 12. Kahteen päivään osallistui myös palvelualueen päällikkö Mervi Herola. Hyvän lähtökohdan esimiesvalmennukseen antoi kaikkien eri päivähoidon johtamistehtävässä työskentelevien osallistuminen päiviin. Se mahdollisti työhyvinvointia edistävien ajankohtaisten asioiden

9 9 työstön ja päättämisen päivien aikana. Asiat etenivät valmennuspäivinä käytännön tasolle asti. Päivähoidon esimiesvalmennuksella oli useita tavoitteita. Ensimmäisenä tavoitteena oli vahvistaa esimiesten keskinäistä yhteisöllistä vuorovaikutuskulttuuria. Tämä tapahtui tutustumalla paremmin esimieskollegojen kokemuksiin ja ajatuksiin päivähoidon työyhteisöjen johtamisesta. Päivien aikana muodostettiin useaan kertaan erilaisia työskentelyryhmiä niin sanottuja porinaryhmiä. Usein ryhmä muodostettiin ensin niiden kanssa, joita ei vielä tunnettu hyvin ja lopuksi asia kiinnitettiin käytäntöön ja sovellettiin omassa alueryhmässä. Tässä vaiheessa otettiin huomioon alueen työyhteisöjen tilanne ja sovittiin aluevastaavan kanssa, miten asiassa toimitaan. Toinen tavoite oli antaa välineitä työyhteisöjen toimivuuden ja yhteistoiminnan vahvistamiseen ja tukea työyhteisöjen sopimusten tekemisprosesseja. Tällaisilla yhteistoiminnallisilla työtavoilla, missä ensin luotiin yhteinen käsitys asiasta ja sen jälkeen sovittiin miten omalla alueella toimitaan ja sovittiin milloin asiaan palataan arvioinnin merkeissä, vahvistaa esimiesten yhteistyökulttuuria. Esimiesten yhteinen näkemys työyhteisöjen johtamisesta ja työhyvinvoinnin edistämisestä takaa laadukkaan ja strategian mukaisen päivähoidon. Johdossa vallitseva toimintakulttuuri siirtyy automaattisesti myös työyhteisöjen toimintakulttuuriin. Esimiesvalmennuksen arviointi Hankkeen rakenteen muuttaminen siten, että säännölliseen esimiesvalmennukseen irrotettiin koulutuspäiviä, osoittautui erittäin merkittäväksi hankeen vaikuttavuutta arvioitaessa. Esimiesten oma arviointi sisälsi seuraavia kommentteja. Yksikön tyky-päivät olisivat jääneet irrallisiksi, jos esimiespäiviä ei olisi ollut. Olisimme jääneet liian yksin toteuttamaan tyky-päivinä aloitettuja ja opittuja asioita. Esimiesvalmennuksessa opimme paljon työyhteisön johtamiseen ja kehittämiseen sopivia menetelmiä. Tyky-asiat siirtyivät paremmin käytäntöön. Positiivista oli, että asioita ja menetelmiä myös kertautui. Saman asian näki eri näkökulmasta ja mieleen tuli taas uusi sovellus omaan työhön. Nurmijärven päivähoitokulttuurin kehittymisen kannalta esimiespäivien tärkeintä antia oli kuitenkin koko esimiesryhmän ryhmäytyminen ja tutustuminen syvemmin toisiinsa. Ammatillinen vuorovaikutus vahvistui ja tuli avoimemmaksi. Kokemusten jakaminen koettiin mielekkääksi ja sitä opittiin käyttämään ammatillisesti. Yhteissuunnittelua ja sitoutunutta päätöksentekoa harjoiteltiin menestyksellä. Eri asioiden kehittämisprosesseista päätettiin yhteistoiminnallisesti, jolloin päätöksiin sitouduttiin ja omistajuus oli koko esimiesryhmällä. Parastamaan, parastamaan... tuli tutuksi tarkoittaen, että mitenkäs muut ovat tämän asian ratkaisseet. Esimiesten kesken ei nimittäin voi tietoa varastaa, mutta sitä pitää muistaa jatkuvasti parastaa, hakea parempia käytäntöjä muilta ja antaa niitä muille. Kokemuksia pohdittiin, analysoitiin ja mietittiin, miten kannattaisi edetä. Luottamus esimiesten välillä vahvistui. Kun päivähoitopäällikkö oli osallistujan eikä vetäjän roolissa, oli hänellä aikaa keskustella, kuunnella ja tutustua esimiesryhmään koko valmennuspäivän ajan. Päivähoidon neljän alueen aluetiimit tulivat tutummiksi toisilleen ja ymmärrys lisääntyi. Tämä yhtenäistää kunnan päivähoitoa ja helpottaa johtamista. Vaikuttavuudesta kertoo se, että esimiesten omat kokouskäytännöt ovat muuttuneet yhteistoiminnallisiksi eli että vetäjiä ja asian esittäjiä vaihdetaan joustavasti aiheen

10 10 mukaan. Menetelmät ja työtavat ovat monipuolistuneet ja vuorovaikutus rikastunut. Esimiespäivissä tuli myös esille aluevastaavien tarve toimia tiiviimpänä ryhmänä. Tähän tarpeeseen päivähoitopäällikkö perusti uuden rakenteen, aluevastaavien foorumin. Vakinaisten rakenteiden kehittäminen hankkeen aikana osoitti päivähoitopäällikön sitoutuneisuutta päivähoidon kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Yhteisymmärrys kehittämisen tavoitteista ja luottamus esimiesten ja kouluttajan välillä muodostui pian hankkeen alettua tiiviiksi. Tämä oli tärkeää esimiesten oman oppimisprosessin, työyhteisöjen etenemisen ja kouluttajan työskentelyn kannalta. Alueellisten esimiestiimien valmennus Kehittämishankkeen jälkipuoliskolla alkoi ohjausryhmässä ja esimiesten keskuudessa herätä kysymys hankkeen tavoitteiden mukaisen kehittämistyön jatkumisen varmistaminen koulutuspäivien jälkeen. Hankkeessa ensimmäisten ja viimeisten koulutusryhmien aloituksessa oli yli vuoden aikaero. Kysymys nousi oikeaan aikaan esille, jolloin asiaan voitiin vielä vaikuttaa. Ohjausryhmässä päätettiin käyttää kuusi päivää alueellisten esimiestiimien valmennukseen. Jokaista neljää aluetta kohti se tarkoitti puoltatoista päivää, jotka jaettiin kolmeen valmennuskertaan. Valmennuskertoja ennen aluetiimi oli miettinyt niitä työyhteisöjen johtamiseen vaikuttavia ajankohtaisia teemoja, jotka he priorisoivat hankkeen ylläpitämisen kannalta oleellisiksi. Päivähoitoyksiköiden johtamisista tutkittiin myös case-työskentelyn avulla. Halukkaat esimiehet kertoivat haasteellisen tapauksen, jota sitten yhdessä analysoitiin ja Ulla Piekkari toimi lähinnä konsultin roolissa. Jokaisen aluetiimin kanssa työstettiin myös aluetiimin toimivuutta. Toimivuutta tarkasteltiin seuraavista näkökulmista: 1) yhteinen käsitys perustehtävästä 2) aluetiimin yhteistoiminnan rakenteet, 3) vuorovaikutus, ilmapiiri ja asenne 4) johtajuus aluetiimissä, aluevastaavan rooli, esimiesten rooli, yhteisvastuu ja työnjako. Alueellisten esimiestiimien valmennuksen arviointi Päätös alueellisten esimiestiimien valmennuksesta hankkeen jälkeisen kehittämistyön tueksi oli erinomainen. Näin arvioivat esimiehet itse ja päivähoitopäällikkö Sirkka-Liisa Anttila, joka näki valmennuksen myös oman johtamistyönsä tukena. Kouluttajan näkökulmasta esimiesten alueellisten tiimien valmentaminen oli sekä tuloksellista että erittäin motivoivaa. Kouluttajan kannalta on turhauttavaa saada työyhteisöt mukaan innokkaaseen kehittämistyöhön tietäen, että omat vaikuttamismahdollisuuden ovat vain kolme valmennuspäivää kullekin ryhmälle. Tässä hankkeessa esimiehet kantoivat erinomaisesti vastuunsa kehittämistyön jatkamisesta innovatiivisella ja sitkeällä tavalla. He osaavat luoda pitkiä kehittämislinjoja yhteisöihin ja saavat henkilöstön itsensä ylläpitämään kehittämisprosesseja valitsemissaan arvokkaissa kehittämiskohteissa. Vaikuttavuuden kannalta on tärkeää, että kehittämisaika ei rajoitu vain muutamaan kuukauteen, vaan jatkuu esimiesten toimesta tiiviinä. Tämä kaikki mielletään osaksi kasvatusyhteisön pedagogista johtamista eli kehittämistyö ei ole irrallista, vaan se on osa normaalia, hyvää johtamista. Tästä tuli pian hankkeen alkamisen jälkeen koko esimiesryhmän ja kouluttajan yhteinen näkemys päivähoidon kehittämisen ja johtamisen periaatteista. Yhteinen näkemys ja merkitykset synnyttivät luottamusta, joustavaa

11 11 toimintaa molemmin puolin ja yhteisen tahtotilan. Energiaa ei huvennut tunnusteluun tai epäilyihin vaan edellä kuvattu loi hankkeen etenemiselle tukevan pohjan. VALMENNUSPÄIVIEN RAKENNE JA TYÖSKENTELYTAPA Työyhteisövalmennus oli luonteeltaan valmentavaa eli ei perustunut vain tiedonjakoon. Valmennus on vaikuttavampi tapa oppia uutta ja soveltaa sitä käytäntöön. Osallistujien kanssa määriteltiin tarkat tavoitteet valmennukselle. Osallistujien omat kokemukset ja asiantuntemus otettiin käyttöön ja siihen liitettiin työyhteisövalmennuksen uudet tiedot ja sisällöt. Konkreettisia sovellutuksia suunniteltiin, juurrutettiin käytäntöön ja sovittiin seurantasysteemistä. Valmennuksen työtapojen teoria rakentuu Kolbin kokemuksellisen oppimisen teorioiden ja Morenon toiminnallisten menetelmien teorioiden pohjalta. Työnohjauksen eri teoriat, vuorovaikutusteoriat esim. Habermans, Sengen systeemiteoria, Mezirowin reflektioteoriat ja Lindström-Leppäsen työyhteisön kehittämisen käsitteistö muodostivat teoreettista taustaa hankkeelle. Hyvä vuorovaikutus ja työtä tutkiva keskustelu olivat tärkeä työväline valmennuksessa. Päivien aikana pyrittiin demonstroimaan hyvin toimivan työyhteisön vuorovaikutuksellisia toimintatapoja. Oppimisympäristön luominen Oppimisympäristön huolellisen suunnitteluvaiheen toteuttivat alueen esimiehet. Suunnittelu sisälsi muun muassa fyysisen ympäristön suunnittelun. Tässä sovittiin pidetäänkö koulutukset päiväkodilla vai muualla. He varmistivat, että paikassa on riittävästi tilaa toiminnallisuudelle. Useimmat ryhmät päätyivät melko uusiin päiväkodin tiloihin. Tässä toteutui hyvin myös toisen päiväkodin fyysisiin puitteisiin tutustuminen. Esimiehet huolehtivat myös ruokailun sujumisen päiväkodissa tai muuten lähellä, ettei siihen kulunut paljoa aikaa. Suunnitteluvaihe sisälsi myös sisältöjen ja materiaalien suunnittelun, ryhmä- ja roolijaon suunnittelun ja aikatauluista sopimisen. Itse toteutuksessa oli tärkeää, että osallistujat saivat vaikuttaa päätöksiin mahdollisimman paljon. Myös toiminnan pelisäännöistä sopiminen oli tärkeä osa työskentelyä. Niiden yhdessä laatimiseen ja arviointiin kiinnitettiin huomiota. Virittäytyminen ja kokemusten jakaminen Yhteisöllinen oppimistilanne aloitettiin viritäytymisvaiheella, jonka tavoitteena oli irrottaa osallistujat edellisestä työtilanteesta, luoda mukava ilmapiiri ja tuoda hänet läsnäolevaksi oppimistilanteeseen. Virittäytyminen on tärkeä osa motivaation syntymistä. Työyhteisön jäsenten oman kokemusmaailman huomioiminen osoittautui tehokkaaksi tavaksi saada ryhmä aktiiviseksi. Kokemusten arvostaminen ja niistä aiheen syventäminen osoitti, että kouluttaja on kiinnostunut ja arvostaa työyhteisön jäsenten arjesta nousevia tarpeita ja haluaa auttaa heitä kehittämään heidän lähtötilanteesta käsin. Kokemuksia jaettiin 3-4

12 12 henkilön ryhmissä ja niistä otettiin esille joku ryhmän yhteinen kokemus. Ryhmää päivän työskentelyyn lämmittävän alun pääasiallinen tavoite oli luoda otollinen sosiaalinen valmius päivän työskentelyyn. näin ryhmän jäsenten erilaisen osaamisen ja eri päiväkotien ja päivähoitoyksiköiden osaamista ja kokemuksia rohjettiin ja osattiin käyttää päivän mittaan hyödyksi omassa kehittämistyössä. Tavoitteen määrittäminen Päivän tavoitteiden määrittämisvaiheen tärkeimpiä tavoitteita oli ohjata työyhteisön valikoiva tarkkaavaisuus käsiteltäviin aiheisiin ja saada heidät sitoutumaan päivän teemoihin. Valikoiva tarkkaavaisuus, mikä ensin suuntautui sattumanvaraisesti esim. uusiin ryhmän jäseniin, edellisen illan tapahtumiin tai omaan olotilaan, saatiin suuntautumaan yhtenäiseksi määrittämällä tavoitteet yhdessä. Kehittämishankkeen rungon muodosti ennalta määrätyt teemat. Näiden pääteemojen puitteissa tehtiin osallistujien kanssa tarpeiden kartoitus ja tavoitteiden tarkennus. Motivaatiotasoa nosti, kun kehittämisessä lähdettiin liikkeelle siitä, missä osallistujat olivat eikä siitä missä kouluttajan ajatukset olivat. Niinpä oli selvitettävä osallistujien tarttumapinta aiheeseen, mitä he tiesivät ennestään ja mitkä olivat kiinnostuksen kohteet. Kun tämä nykytilan ja tavoitetilan ristiriita oli saatu esille, oli ryhmä valmis antamaan kehittämisen ohjaajalle tukensa ja koulutuspäivä voi alkaa. Yhteistoiminnallinen opiskeluvaihe Yhteistoiminnassa tapahtuvassa kehittämisessä jokainen oli vastuussa paitsi omastaan myös muiden oppimisesta ja kehittämisestä. Koulutuspäivinä työhyvinvoinnin aiheen työstö alkoi usein kolmen tai neljän hengen ryhmiin jakautumalla. Jakautumisperiaate oli päivän alussa usein uusiin työtovereihin tutustuttava. Myöhemmin päivällä työskenneltiin oman ryhmän tai päiväkodin kanssa opittua soveltaen ja kehittämistä suunnitellen. Uutta aihetta siis avattiin ryhmissä, kokemuksia jaettiin ja kysymyksiä esitettiin. Syvällisempi pohdinta työyhteisön hyvinvoinnista oli alkanut. Tämä reflektoiva vaihe johdattelee henkilöstön peilin eteen ja samaan sellaisia oivalluksia, mitä kiireisenä työpäivänä ei helposti synny. Tähän tarttumapintaan oli kouluttajan helppo liittää uusi tieto. Tietoa jaettiin alustamalla asiasta ja monisteita käyttäen. Uutta tietoa opittiin myös yhteistoiminnallisilla menetelmillä itse ensin perehtymällä pieneen osa-alueeseen ja sitten pienelle ryhmälle se opettamalla. Menetelminä käytettiin esimerkiksi palapeliä tai näyttelykävelyä. Käsiteltävänä olleesta työhyvinvointiasiasta mietittiin sovellusta ja kehittämistavoitetta omalle työpaikalle. Toisinaan kehittämistavoite löytyi itsearvioinnin kautta itselle toisinaan koko työyhteisöön. Tämä itsen, oman tiimin ja koko työyhteisön nykytila-arvioinnin kautta asetetut tavoitteet ja keinot hyvään yhteisöllisyyteen pääsemiseksi, muodostivat rungon koko tykykoulutukseen. Itsearviointi on taito, jota tulee harjoitella. Se auttaa työyhteisöä kehittymään ja muita syyttävät keskustelut vähenevät. Työskentelyvaiheissa innostus ja oppimisen ilo oli tärkeä tavoite. Päivien aikana kuljettiin aikajanalla lapsuus, nuoruus, työikä nyt ja tulevat

13 13 työvuodet. Merkittävää energisoitumista tapahtui, kun kuljettiin ajassa taaksepäin aina omiin lapsuuden leikki- ja hyvinvointikokemuksiin asti, jakamalla niitä muiden kanssa ja oivaltamalla niiden merkitys nykypäivän hyvinvointiin. Tulevaisuuden mielikuvilla ja unelmilla oli myös oma sijansa oman työhyvinvoinnin miettimisessä. Näin päästiin ennakointiin ja niihin keinoihin, millä voi vaikuttaa omaan ja muiden työhyvinvointiin. Työskentelytapa oli toiminnallinen. Erilaisia toiminnallisia työtapoja hyödynnettiin päivien aikana. Suomen karttaa lattialla tutustumiseen, erilaisia arviointijanoja ja nelikenttiä lattialla oman itsen tutkimiseen ja voimavarojen löytämiseen, akvaariokeskusteluja asioiden kiteyttämiseen ja palauterinkejä positiivisen palautteen ja kehittämispalautteiden antamiseen ja saamiseen. Kouluttajan rooli hankkeessa oli ennen kaikkea ohjaajan rooli. Tilanteet vaihtuvat päivän aikana ja tilannetaju ja etenemismenetelmien muokkaaminen ryhmän ja tavoitteen mukaan loi päivään positiivisen jännitteen ja energian. Arviointivaihe Työhyvinvointiin ja siten myös työhyvinvointivalmennukseen kuului tietojen omaksumisen lisäksi sosiaalisten taitojen ja ammatillisen persoonan kehittäminen. Näillä taidoilla edistetään terveen, perustehtävän suorittamista edistävän yhteisöllisyyden syntymistä. Näiden taitojen analysointia ja harjoittelua tehtiin koulutuspäivien aikana ja harjoitusten lopussa arvioitiin niiden kehittymistä esimerkiksi seuraavien kysymysten avulla: Mitä havaintoja ja kokemuksia tuli työskentelyn aikana? Mitä opin harjoiteltavien taitojen suhteen itsestäni ja muista? Mitä johtopäätöksiä teen tästä itseni ja työyhteisöni kehittymisen suhteen? Näitä ja lukuisia muita kysymyksiä reflektoimalla opimme ns. metataitoja, taitoja tuntea ja ymmärtää omaa toimintaamme paremmin. Tämän pohjalta voidaan asettaa itselle ja työyhteisölle realistiset tavoitteet työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kolmen koulutuspäivän kokonaisuuden alussa laadittuja yhdessä oppimisen pelisääntöjä arvioitiin säännöllisesti. Tämän tarkoituksena oli yhtenäistää ryhmän ammatillista oppimiskäsitystä. Yhteisölliseen oppimiseen sitoutti ennen päivän päättämistä seuraavaan päivään ajatusten ja toiveiden suuntaaminen. Kouluttajan rooli on oleellisia asioita esille nostava ja asioita kiteyttävä. Tämän toteuttamisessa koulutusryhmien heterogeenisuus oli haaste. Ryhmä muodostui noin kolmesta työyhteisöstä, jotka olivat erilaisia päivähoitomuodon, työntekijöiden koulutustaustan, esimiesten, työyhteisön historian ja perustehtävään liittyvien painotusten ja alueen perheiden toiveiden suhteen. Kouluttajan haasteena oli valinta, mihin suuntaan edetä aiheen käsittelyssä ja miten tukea erilaisten työyhteisöjen oppimista. Väliaikatyöskentely Oleellisen osan kolmen päivän valmennusta muodosti koulutuspäivien välissä tapahtunut väliaikatyöskentely. Koulutuspäivän aikana työyhteisö oman esimiehensä johdolla asetti tavoitteet ja konkretisoi sen käytännön toimenpiteiksi. Päivähoidon esimiehen vastuulla oli, että väliaikatyöskentely onnistui. Joskus tehtävät toteutettiin oman ryhmän työskentelyssä,

14 14 joskus työyhteisöiltoina tai vanhempainiltoina. Välitehtävät olivat kokeiltavia työmenetelmiä, taitoharjoittelua, rakenteiden kehittämistä, palaverikäytänteiden kehittämistä ym. Väliaikatyöskentelyä ohjasi työyhteisön työkirjapohja, joka sisälsi kolme osiota: työyhteisön yhteistyösopimus, ryhmän / tiimi yhteistyösopimus ja kasvatuskumppanuussopimus vanhempien kanssa käytettäväksi. Seuraavaan päivään tullessa purettiin väliaikatyöskentelyn onnistumisia ja pulmakohtia. Näitä kuunnellessa avautui eri työyhteisöille hyvin toisten työyhteisöjen erilaiset käytänteet ja todellisuudet. Tästä oli hyvä jatkaa benchmarking-käytäntöä ja oppia muilta. Materiaali Materiaalina hankkeessa käytettiin Nurmijärven päivähoidon tarpeisiin tehtyä Työyhteisön yhteistyön sopimuspohjaa, joka on laadittu työkirjaksi. Työkirja on päivähoitoyksiköillä sähköisenä, että he voivat muokata sitä vastaamaan omia tarpeita nyt ja tulevaisuuden muutoksissa. Hankkeen aikana ja jatkotyöskentelynä työkirjaa täytettiin kohta kohdalta sitä mukaa, kun aiheet koulutuksessa etenivät. Tavoitteena on, että sopimuspohjat toimivat uusien työntekijöiden perehdyttäjänä työyhteisön toimintatapoihin ja toimintakulttuuriin. Toisena tavoitteena on, että sopimusten käytännön toimivuutta arvioidaan säännöllisin välein. Yhteisöllinen arviointi pitää yllä hyvää avointa keskustelukulttuuria ja ennaltaehkäisee vuorovaikutusongelmia. Tähän käytäntöön harjaannuttiin jo koulutuspäivien aikana. Materiaalina käytettiin myös monisteita eri aiheista. Nämä tukivat työskentelyä ja palauttivat mieleen valmennuksessa käsiteltyjä aiheita. Valmennuspäivien fläpit kirjoitettiin puhtaaksi ja syntynyt materiaali jaettiin väliaikana kaikille. Materiaalia hyödynnetiin seuraavana valmennuspäivänä. JOHTOPÄÄTÖKSET 1) Työhyvinvointi-hankkeen monipuolinen rakennemalli oli toimiva. Rakenteen edelleen kehittäminen ja esimiesvalmennuksen lisääminen tuki hankkeen tavoitteiden saavuttamista. 2) Päivähoidon johdon tuki hankkeelle oli erittäin hyvä. Esimiesten ja kouluttajan yhteistyö ja keskinäinen luottamus oli toimivaa. 3) Työyhteisöt kokivat yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisen tärkeäksi ja kehittivät omaa työyhteisöä ammatillisen tavoitteellisesti ja innostuneesti. 4) Työyhteisöt oppivat toisiltaan, mutta tarvitsivat myös rauhallista työyhteisökohtaista pohtimisaikaa. 5) Väliaikatyöskentelyyn olisi ollut varattava työyhteisöissä riittävästi aikaa. 6) Hankkeessa käytetyt sopimuspohjat olivat käyttökelpoisia myös työyhteisöjen jatkaessa omaa kehittämistyötään. 7) Esimiesten rooli yhteisöllisten toimintatapojen juurruttamisessa päivähoitoyksiköiden toimintakulttuuriin oli ratkaiseva.

15 15 10) Kehittämishanketta johdettiin joustavasti, jämäkästi ja osallistavasti yhteistyön hengessä. 11) Kehittämishankkeen päätavoitteena oli lisätä yhteisöllisyyttä 60 %:ssa työyhteisöjä. 91 %:ssa työyhteisöjä yhteisöllisyys lisääntyi eli tavoite ylitettiin merkittävästi. 12) Tässä hankkeessa onnistuttiin toteuttamaan yhteisöllinen toimintatapa kaikissa hankkeen rakenteissa, mikä tukee jatkossakin yhteisöllisyyden vahvistumista päivähoidon perustehtävää toteutettaessa.

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006

Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Nurmijärven päivähoidon työhyvinvoinnin kehittämishanke ajalla 1.11.2003-1.6.2006 Hankkeen vastuuhenkilö Sirkka-Liisa Anttila Hankkeen asiantuntijat:annikki Ahlqvist/ Kiljavan opisto Ulla Piekkari /PRO

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara!

Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! 1 Esimiesvalmennus entistä tietoisempaan johtajuuteen Johtajuus on työyhteisön erilaisin ja yksinäisin rooli, mutta tärkein voimavara! Hyvä johtaja ja esimies! Tarvitsetko ajan ja paikan, missä voit tutkia

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulu on maailman paras paikka olla tekemässä elämän laatua! (Kati Evinsalo, Hepolan koulu, Kemi) Uteliaisuus heräsi Ohjausryhmätyöskentely Oltiinko Tampereella kehittämässä jotain sellaista osaamisen

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys

Tiimivalmennus 6h. Tiimienergian pikaviritys Tiimivalmennus 6h Tiimienergian pikaviritys Hienoa kuinka hyvin valmennus pysyi kasassa ja sai kaikki mukaan. Kukaan ei ollut passiivisena tässä koulutuksessa. TeliaSonera Oyj 1 / 9 Miksi investoisit tiimityöhön?

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Lean Leadership -valmennusohjelma

Lean Leadership -valmennusohjelma Lean Leadership -valmennusohjelma Näkökulmia johtajuuteen Tule kehittämään ja kehittymään! Valmennuksen tavoitteet Arjen kehittäminen: yksinkertaisilla kehitystoimenpiteillä merkittäviä parannuksia Henkilöstö

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi

Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Paapu- lapsen parhaaksi - hankkeen 1. foorumi Oman työn n arviointi 22.3.2007 Kouvola Paapu-lapsen parhaaksi- hanke Toiminut Pohjois-Kymenlaakson kuntien varhaiskasvatuksen hankkeena 8/2005 alkaen Tavoitteena

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen

RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN. Vantaan kaupunki / Leena Lahtinen RAKENNETAAN YHDESSÄ LIIKKUVAMPAA LAPSUUTTA Johtajuus portin avaajana / OSAAMISEN JOHTAMINEN VARHAISKASVATUSYKSIKÖN ESIMIES Toimenkuva ja tehtävät YHTEISKUNNALLINEN JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ARVOT Kestäväkehitys

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET

JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET JS PARTNERS OY:N VALMENNUKSET Palaute Ajankäyttö Työhyvinvointi Myynti Yhteistyö Työyhteisötaidot Kehityskeskustelu Esimiestaidot Asiakaspalvelu Vuorovaikutus Rekrytointi Tutkimukset ja kartoitukset Vaativat

Lisätiedot

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta

Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta Kokemuksia OIVAohjaajakoulutuksesta 2011-2012 Esitys Kehitysvammaliiton Tikoteekin OIVALLA vuorovaikutukseen hankkeen loppuseminaarissa 9.10.2012 Irja Skogström, OIVA-ohjaaja Pohjois-Karjalan sairaanhoito-

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen

Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Opetuskulttuurin muutoksen läpivieminen Valtakunnallisetvirtuaaliopetuspäivät 23-24.11.2009 VesaPakarinen Mitä on opetuskulttuuri? Arvot Tavat Uskomukset Oletetut toimintatavat Oppimisympäristöt Muutos

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn ja ristiriitojen selvittämiseen > Käsikirja > Koulutukset > Verkosto 1 Reilu Peli Toimintamalleja epäasiallisen kohtelun ennaltaehkäisyyn

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala

Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala Mistä vetovoimaiset työpaikat on tehty? - voimavaroja ja voimavarkaita työssä? Eija Lehto Kehittämispalvelut Kultala 1 Vetovoimaisia työpaikkoja yhdistäviä tekijöitä: ü Henkilöstön saanti helppoa ü Henkilöstön

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä Oppimiskäsityksen kuvaus Helsinki 6.3.2015 1 Oppimiskäsitys perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Perusteissa kuvataan oppimiskäsitys, jonka pohjalta opetussuunnitelman

Lisätiedot

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008

Opitaan yhdessä. Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Opitaan yhdessä Saara Repo-Kaarento Kansanopistopäivät Siikaranta-opistossa 9.-11.6.2008 Ilmapiiri Läsnäolo Opitaan yhdessä Yhteiset käytännöt/ välineet Yhteinen kohde/ tavoite Ryhmädynamiikka Vuorovaikutus

Lisätiedot

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön?

Työnohjaus. Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Haluatko vahvistaa omaa ammatti-identiteettiäsi ja avata uusia näkökulmia työhön? Työnohjaus on prosessi, jossa työntekijät tutkivat ja jäsentävät omaa kokemustaan työstä yhdessä työnohjaajan kanssa. Keskeistä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä

Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Työhyvinvoinnin kehittäjien valmennuskoulutus organisaation sisällä Tuulia Paane-Tiainen 2015 Henkilöstö- ja opetuspalvelut Osaamisen kehittäminen Pirkanmaan sairaanhoitopiiri Käsitemäärittelyä Strateginen

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa

Avaimia päivähoidon arkeen - taustaa taustaa 1. Sosiaalitaito sosiaalialan osaamiskeskus vuodesta 2002 Länsi- ja Keski-Uusimaa 20 kuntaa 2. Varhaiskasvatuksen asiantuntijaryhmä vuodesta 2002-2003 3. VEP selvitys 2003 => erityispalvelujen

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Kestävän kehityksen ohjelma

Kestävän kehityksen ohjelma Kestävän kehityksen ohjelma tavoitteita, toimintaa ja tuloksia Annukka Luomi ja Laura Virta 8.10.2010 Tervetuloa pajaan! 4V-hanke Keke koulussa ja Keke päiväkodissa -oppaat Keke-työn käynnistäminen Keke

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli

IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli IÄSTÄ VOIMAA TYÖHÖN Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin työkaarimalli Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 työhyvinvointisuunnittelija Saija Jokinen Työhyvinvointiviikko, 28.1.2015 Iästä voimaa työhön työhyvinvointisuunnittelija

Lisätiedot

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla

Gerontologisen valmennuksen toimintamallilla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla Gerontologisen valmennuksen toimintalla vapa -laki käytäntöön Länsi- ja Keski-Uudellamaalla RISTO hankkeen tulosten esittely ja päätösseminaari Kotka 11.9.2014 Ulla Eloniemi-Sulkava, gerontologian dosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen

Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Työyhteisötaitojen mittaaminen ja kehittäminen Uudista & Uudistu messut 2011 Leena Kinnunen, johdon konsultti 1 Promenade Research Oy Asiantuntevin tutkimuskumppani Promenade auttaa yritysjohtoa ymmärtämään

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Pedagoginen mentorointi (4 op)

Pedagoginen mentorointi (4 op) Pedagoginen mentorointi (4 op) 2012 Esittelyt ja alkutunnelmia Kuka olen, mistä ja millaisesta opistosta tulen ja mitä siellä teen työkseni? Tuntemukset tällä hetkellä/odotukset tälle koulutukselle? Miten

Lisätiedot

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011

Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella. JohtamisWirtaa 10.5.2011 Strategia käytäntöön valmentavalla johtamisella JohtamisWirtaa 10.5.2011 Työpaja 2, haasteet ja ratkaisut Riikka Laine-Tolonen (Nordea) Tapani Pöllänen (Sales Energy) Valmentava esimies Strategia ja visio

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma

Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodin montessoriryhmien varhaiskasvatussuunnitelma Metsäniityn päiväkodissa toimii 3-5-vuotiaiden ryhmä Peilivuori ja 1-4 vuotiaiden ryhmä Salasaari. Molemmissa ryhmissä toimitaan montessoripedagogiikan

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta

SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016. 1. Tausta SASKIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2013 2016 1. Tausta SASKin historian ensimmäinen henkilöstöstrategia oli laadittu vuosiksi 2009 2011. Henkilöstöön liittyviä asioita oli linjattu aikaisemminkin erilaisissa dokumenteissa

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut

Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut Yhteiseen johtajuuteen Esimerkkinä Hämeenlinnan päiväkodin johtajuuden muutos Marja-Liisa Akselin, Palvelujohtaja Lasten ja nuorten palvelut 16.4.2015 VARHAISKASVATUKSEN STRATEGISET VALINNAT 2011-2015

Lisätiedot

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä

Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Varhaiskasvatusta kehittämässä Lapsen hyvä arki 2-hankkeen kehittämisyksiköissä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 9.9.2013 Kirsi Anttila / Saara

Lisätiedot

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna

Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna Koulutus työyhteisön kehittämistyökaluna SOSIAALI-JA TERVEYSTOIMIALA Fysioterapian osasto Osaamisen kehittäminen osana henkilöstösuunnittelua Varkauden kaupunki 2012 Suunnittelu ja tarpeiden kartoitus/

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut

Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelut 1. Yleistä Tässä palvelukuvauksessa määritellään Nurmijärven kunnan sivistystoimen henkilöstön työnohjauspalvelun yhteiset tavoitteet, toimintatavan

Lisätiedot

Tiimivalmennus DIVENTI

Tiimivalmennus DIVENTI Tiimivalmennus DIVENTI Tiimienergialla huipputuloksiin, 6 pv Tavoitteellinen kehitystyö tuottaa konkreettisia tuloksia, jotka näkyvät myös kassavirrassa. Arto Saksola, toimitusjohtaja 1 / 11 Menestyvät

Lisätiedot

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti

Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Kehitetään työhyvinvointia yhdessä Työhyvinvointikortti Pirkko Mäkinen pirkko.makinen@ttk.fi Työturvallisuuskeskus Koulutus- ja kehittämis- ja palveluorganisaatio Työhyvinvoinnin, yhteistoiminnan, tuloksellisuuden

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot