Vesihuoltoliikelaitoksen talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma vuosille

Transkriptio

1 SIPOON VESI VASTUUHENKILÖ: Liikelaitosjohtaja Vesihuoltoliikelaitoksen talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma vuosille Toiminta-ajatus Sipoon vesihuoltoliikelaitos toimii kuntalain tarkoittamana liikelaitoksena alkaen. Tulosyksikkö vastaa kunnan vesihuoltolaitokselle kuuluvista tehtävistä. Yksikkö varmistaa ja turvaa sipoolaisille korkealaatuiset vesihuollon peruspalvelut. Sipoon Vesi on Sipoon kunnan omistama vesihuoltoliikelaitos. Sipoon Vesi toimii kunnan strategian ja sen toteuttamisohjelmien mukaisesti. Sipoon Vedellä on oma johtokunta ja se toimii kunnanhallituksen alaisena vesihuoltoliikelaitoksena. Keskeiset muutokset toimintaympäristössä Vuosien toimintaan vaikuttaa myös voimaan tuleva uudistunut vesihuoltolaki. Vesihuoltolakiin keskeisiä muutoksia ovat säännökset häiriötilanteisiin varautumisesta, vesihuollon eriyttämisestä kirjanpidossa, vesihuoltolaitoksen toimintakertomuksesta ja erillisestä tilintarkastuksesta. Liikelaitos tuottaa toiminta-alueellaan yhdyskunnan ja sen kehittymisen edellyttämät vesihuoltopalvelut hyvätasoisina ja vesihuoltolain mukaisesti liiketaloudellisia periaatteita noudattaen. Sipoon Veden toimintaympäristöön ei ole tulossa muutoksia laitoksen koon tai normaalitoiminnan suhteen. Alueellista yhteistyötä jatketaan lähialueen vesihuoltolaitoksien ja yhteistyökumppanien kanssa. Etenkin varautumiseen liittyvää yhteistyötä pyritään lisäämään ja syventämään entisestään. Keskeiset muutokset taloudessa Vuosien toimintaa leimaa yleisesti tiukentunut taloustilanne sekä kustannukset kattavan toiminnan varmistaminen. Vesihuoltolaitoksen talous on viime vuosina ollut voimakkaasti tappiollinen eikä tulosyksikön tuotot ole kattaneet käyttökustannusten, poistojen (pääomakustannukset) ja rahoituskustannusten yhteen laskettua summaa. Talouden tasapainottamiseksi vesihuoltolaitos tulee operatiivisten kustannusten karsinnan ohella nostamaan taksojaan vuoden 2016 alusta 8 % ja vuoden 2017 alusta 8 %. Vuoden 2016 talouteen positiivisesti vaikuttaa se, että yhteistyökumppaneista Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä (TSV) eikä Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymä (KUVES) eivät ole nostamassa hintojaan. Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymä (HSY) puolestaan korottanee hintojaan muutaman prosentin verran. Keskeiset muutokset henkilöstössä Tavoitteet Henkilöstön koulutuksessa liikelaitos käyttää lähinnä Vesilaitosyhdistyksen järjestämiä kursseja sekä naapurivesihuoltolaitosten kanssa yhteistyössä organisoituja koulutustapahtumia. Esimieskoulutuksen jatkoa suunnitellaan yhdessä kunnan teknisen toimen kanssa. Vakansseja liikelaitoksella on 10. Yksi henkilö on osa-aikasairauseläkkeellä ja yksi vakanssi täyttämättä. Vesihuoltoliikelaitoksessa yksi työntekijä saavuttaa eläkeiän vuonna Liikelaitoksen vuoden 2016 vuositavoitteet perustuvat kunnan vuositavoitteiden, toimenpiteiden ja toteutusohjelmien esityksiin. Tavoitteet on esitetty kokonaisuudessaan teknisen valiokunnan talousarviossa Alla on esitetty valtuuston asettamat tavoitteet Sipoon Vedelle: Vuositavoitteet tullee perustua kunnan vuositavoitteisiin ja toimenpiteisiin. Toteuttaa kunnan kehittämisprojektit kuten esim. kattilankansi ja induktiolisiprojektia yhdessä muun kunnan organisaation kanssa

2 Laatia ehdotus Sipoon Veden toiminta-alueesta yhteistyössä kunnan kanssa siten, että se voidaan viedä päätettäväksi valtuustoon Sipoon asiakkaiden tiedottamisen kehittäminen yhteistyössä kunnan ja kumppanien kanssa Vuosikate kattaa poistot ja kunnan päättämät pääomakustannukset viimeistään vuonna 2018 päätetyillä veden hinnoittelulla ja tämän jälkeen vuosikate kattaa poistot ja kunnan päättämät pääomakustannukset kasvun tuomien lisätulojen avulla korottamatta veden hintoja. Raportoi talouden toteutumisesta ja toteumaennusteesta kerran kuussa Laatia investointiohjelma ja suunnitelma yhteensopivaksi kunnan investointien kanssa Edellä mainittuja tavoitteita toteuttamaan Sipoon Vesi on käynnistänyt seuraavat kehittämisprojektit: Pumppaamoiden automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmän parantaminen o Projektin tavoitteena on parantaa häiriötilannetoimintaa, eli pienentää ylivuotojen määrää, sekä parantaa päivystystyön tehokkuutta. Liittymispotentiaali o Projektin tavoitteena on saada osa rakennetun haja-asutusalueen verkoston piirissä olevia kiinteistöjen omistajia liittymään Sipoon veden palveluiden piiriin. Projektissa tiedotetaan asukkaita liittymisen hyvistä puolista ja vesihuoltopalveluiden korkeasta tasosta sekä tehdään liittyminen mahdollisimman vaivattomaksi. Riskiarvio Sipoon Veden riskit voidaan jakaa toiminnallisiin, taloudellisiin sekä ympäristöön ja terveyteen liittyviin riskeihin. Talousveden saastuminen on toiminnallinen riski, mutta myös taloudellinen riski, koska siitä aiheutuvat taloudelliset korvaukset voivat olla merkittäviä. Riskinä on myös rankkasateiden tai viemärien sortumisien aiheuttamat viemäritulvat, joista saattaa aiheutua ympäristöhaittoja ja korvausvaatimuksia. Sateisen ja kuivan vuoden ero pelkästään jäteveden johtamisen ja puhdistamisen kuluissa on noin 15 % eli noin Toisena taloudellisena riskinä ovat vesihuoltoverkostoiden yllättävät korjaukset sekä vesijohto/viemärivuodot ja tulvimiset. Yllättävät putkirikot kustantavat keskimäärin /putkirikko. Riskien pienentämiseksi on tehty selvityksiä ja parannuksia. Vuoden 2015 aikana on selvitetty pumppaamoiden automaatio- ja kaukovalvontajärjestelmän nykytila sekä laadittu etenemistapa järjestelmän kehittämäiseksi. Tämän lisäksi on käynnissä - yhteistyössä kunnan kanssa - päivystystoiminnan kehittämisprojekti, jolla pyritään selkeyttämään ja tehostamaan päivystystoimintaa. Varallaolojärjestelmällä pienennetään mm. vesihuollon erityistilanteissa syntyvien lisävahinkojen syntymistä ja edistetään asiakkaille syntyvien haittojen nopeaa korjaamista sekä vähennetään velvoitteita mm. veden jakelun keskeytystilanteissa syntyvistä korvausvaatimuksia. Tarkoituksena on tämän jälkeen laatia varallaolijan käsikirja, joka antaa valmiuden ja ohjeistuksen riskitilanteiden ennakointiin ja niiden hoitamiseen. Lisäksi henkilöstön vesihuollon koulutukset esim. vesipassin suoritus, pienentävät riskitilanteitä ja niiden syntymistä. Kriisitilanneharjoituksia pyritään järjestämään yhteistyössä Tuusulan seudun vesilaitoskuntayhtymän, Keski-Uudenmaan ympäristökeskuksen ja naapurikuntien vesihuoltolaitoksien kanssa.

3 Investointisuunnitelma Investointitaso vuonna 2016 on 2,65 miljoonaa euroa. Taloussuunnittelukauden aikana investointeja tehdään vuosittain vaihdellen noin 2,65-3,65 miljoonalla eurolla. Tällä investointitasolla lainanotto ja taksojen korotustarpeet voidaan pitää aikaisemmin mainitulla tasolla. Investoinnit jakautuvat vuonna 2016 seuraavasti: - 1,695 M, uudet kaava-alueet - 0,50 M, harvaan asutut alueet - 0,45 M, perusparannusinvestoinnit Vesihuollon uusinvestoinnit liikelaitos toteuttaa yhdessä katu- ja viheryksikön kanssa investointiohjelman mukaisesti. Investointiohjelman mukaisten kaava-alueiden toteuttaminen on keskeistä, jotta kunta kehittyisi suunnitellusti ja jotta uusia alueita saadaan rakennetuksi kasvutarpeen mukaisesti. Taulukossa on esitetty uusien kaava-alueiden vesihuollon investoinnit. TA 2016 TS 2017 TS 2018 Vesihuoltolaitos, kaava-alueet Nikkilä Sipoon Jokilaakso Kartanonrinne Söderkulla Pähkinälehdon laajennus, osa A Taasjärvi IV Bastukärr Talma Talman keskusta Talman omakotitontit Box Boxin työpaikka-alue Majvik Storören Kesällä 2014 valmistui kunnan vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka tavoitteen mukaisesti käsiteltiin valtuustossa loppuvuodesta Kehittämissuunnitelman pohjalta vesihuoltolaitos jatkaa harvaan asuttujen alueiden vesihuollon rakentamista. Vuosien aikana haja-asutusalueiden vesihuollon rakentamisen kohteina ovat:

4 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Vesihuoltolaitos, haja-asutusalueet Antbacka I Grönkullantie Antbacka II Etelä-Paippinen II Etelä-Paippinen I Seppola Västerskog Mosantie Hindsbyntie Brantaksentie Vesijohtoverkon sekä jätevesiverkoston ja -pumppaamoiden saneerausta liikelaitos jatkaa kuntotutkimusten tulosten perusteella. Vesijohtosaneerauksissa keskitytään niihin osuuksiin, joissa on todettu putken kunnosta johtuvia putkirikkoja. Perusparannusinvestointeihin sisältyy myös yhden siirtolinjapumppaamon saneeraus. Sipoon Vesi vastaa Viikinmäen jätevedenpuhdistamon laajennusinvestoinneista ja peruskorjausinvestoinneista 1,5 %:n omistusosuutta vastaavalla osuudella. Em. kohteeseen varataan suunnittelukaudella vuosittain euroa. Vuosien 2017 ja 2018 investoidaan euroa vuosittain uuden runkovesijohdon rakentamiseen Talmasta Söderkullaan. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 3,8 miljoonaa euroa, josta Sipoon Veden osuus on 1,1 miljoonaa euroa. Loput kustannukset kattaa Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä. Hanke turvaa koko eteläisen Sipoon vedenjakelua sekä mahdollistaa Arlan toiminnan jatkuvuuden ja tuotannon laajentamisen. Tuloslaskelma Liikevaihto Vuoden 2016 liikevaihdon ennustetaan kasvavan vuoden 2015 talousarviosta Vuosina 2017 liikevaihdon ennustetaan kasvavan reaalisesti edelleen euroa verrattuna talousarviovuoteen Sen sijaan vuonna 2018 liikevaihto kasvaa reaalisesti noin euroa. Vuosina 2016 ja 2017 liikevaihdon kasvu muodostuu pääsääntöisesti vesihuoltolaitoksen vesimaksutulojen kasvusta. Ko. vuoisina lisäksi lisääntyvä asutus lisää liikevaihtoa. Vuonna 2018 liikevaihdon ennustetaan kasvavan eurolla, koska taksan korotukset loppuvat vuoteen 2017 ja tulojen kasvuennuste perustuu lisääntyvän asutuksen tuottamiin lisäliikevaihtoon. Kulut Vuoden 2016 kuluarvio kasvaa vuoden 2015 talousarviosta yhteensä noin eurolla. Pääsyy talousarvion toimintamenojen kasvuun vuonna 2016 on se, että vesihuoltolaitokselle kohdistetaan vesihuollolle kuuluvia sisäisiä tukipalvelusta aiheutuvia kuluja, joita ei aikaisemmin ole vesihuoltolaitokselta kohdistettu. Tukipalveluiden laskutus on yhteensä euroa. Vesihuoltolaitos tehostaa omaa toimintaansa kuitenkaan palvelutasosta tinkimättä erityisesti palvelujen ostojen osalta. Kulut ennustetaan pysyvän lähes nykyisellään siitä huolimatta, että ylläpidettävän omaisuuden ennakoidaan kasvavan selvästi asukasmäärän kasvaessa. Vuonna 2017 ja 2018 kulujen ennustetaan kasvavan vain noin eurolla vuosittain verrattuna edeltävän vuoden kuluihin. Asukasmäärän ennustetaan kasvavan vuonna 2016 noin 500 asukkaalla, vuonna 2017 noin 700 asukkaalla ja vuonna 2018 noin 700 asukkaalla.

5 Poistot ja arvonalenemiset sekä rahoitus tuotot ja -kulut Suunnitelmalliset poistot ennustetaan pienenevän koko taloussuunnitelmakauden ajan noin eurolla vuodessa. Suunnitelmallisten poistojen ennustetaan pienenevän vaikka investoinnit kasvavat, koska Sipoossa siirryttiin vuoden 2015 alusta vesihuolto-omaisuuden osalta 10 jäännösarvopoistosta yleisesti Suomessa käytettävään 30 vuoden tasapoistoon. Rahoitustuottojen ja kulujen osalta korvaus peruspääomasta on kasvanut mm. peruspääoman korotuksen myötä. Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Vuoden 2016 osalta ennustetaan euron tilikauden alijäämää. Vuonna 2017 ennustetaan että tulos on likimain nolla ja vuonna 2018 ennustetaan pientä ylijäämää noin euroa. Tunnusluvut TP2014 TA 2015 TA uudet vesiliittymät johtoverkoston lisäys vesi & viemäri

6 Tuloslaskelma TP 2013 TP 2014 TA 2015 TPE 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 Liikevaihto Valmistus omankäyttöön 47 Liiketoiminnan muut tuotot Tuet ja avustukset kunnalta/kuntayhtymältä Kulut Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Palvelujen ostot Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Liiketoiminnan muut kulut Kulut yhteensä Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelmanmukaiset poistot Arvonalentumiset Liikeylijäämä (-alijäämä) Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 6 Korkokulut Korvaus peruspääomasta Muut rahoituskulut 7 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia eriä Satunnaiset tuotot ja -kulut Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

7 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA ULKOINEN TP 2013 TP 2014 TA 2015 TPE 2015 TA 2016 TS 2017 TS 2018 TULORAHOITUS Liikeylijäämä Poistot ja arvonalentumiset Rahoitustuotot ja -kulut 6 7 Satunnaiset erät Muut tulorahoituksen korjauserät Sisäiset tuotot Sisäiset kulut INVESTOINNIT Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot Sisäiset katteet Tulorahoitus ja investoinnit, netto RAHOITUSTOIMINTA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Vaihto-omaisuuden lisäys Myyntisaamisten lisäys Korottomien velkojen muutos muilta Rahoitustoiminta netto Vaikutus kunnan kassavaroihin