MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN"

Transkriptio

1 1 MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN Leena Korpi Opinnäytetyö Joulukuu 2003 Matkailu-, ravitsemis - ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö KORPI, Leena Sivumäärä 58 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Ari Hartikainen Amica Ravintolat Oy Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla perusteilla kevytlounasvaihtoehto valitaan ja mitkä laatukriteerit ovat tärkeitä terveellisessä ruuassa, miten lounasvaihtoehtojen valintaan vaikuttavat miesten tieto terveydestä, henkilökohtaiset elämänmuutokset esim: sairaudet tai aktiivinen liikunnan harrastus? Tarvitaanko tietoa terveellisestä ruuasta lounasvalintojen tueksi? Kuvastuuko valintojen kautta tieto ruuan terveellisyydestä? Tutkimuksessa haastateltiin sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä, jotta voitiin vertailla, onko heidän ruokakäyttäytymisessään eroja. Tutkimuksen kohteena olivat Amica ravintoloissa mahdollisesti ruokailevat työntekijät (22 kpl) ja toimihenkilöt (22 kpl). Kaikki haastateltavat olivat miehiä, PPTH- Norden Oy:n metallialan yrityksestä ja MSK Group Oy maatalouskonealan yrityksestä. Aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu haastattelulomake. Tutkimusote oli laadullinen. Tutkimus osoitti, että usein vasta henkilökohtaisten elämän muutosten jälkeen miehet ajattelevat ruokavalintojaan terveellisyyden näkökulmasta, oli kysymyksessä sitten sairaus tai painonhallinta. Kevytlounas valitaan auttamaan painonhallinnassa liikunnan lisäksi. Terveellisistä ruokavalinnoista puhutaan yleisesti oikealla tavalla, mutta lounasvalinnoissa korostuu oma tietämys tai tiedon puute. Henkilöstöravintolassa pitäisi jakaa tietoa terveellisestä ruoasta lounasvaihtoehtojen, mutta myös malliannosten ja tiedotteiden välityksellä. Ne miehet, jotka ruokailivat henkilöstöravintolassa, olivat selvästi tietoisempia terveellisistä ruokavalinnoista. Tässä tutkimuksessa työntekijät, vastoin aiempia tutkimuksia, kävivät säännöllisesti henkilöstöravintolassa syömässä, olivat tietoisia terveellisestä ruuasta ja liikkuivat aktiivisesti. Toimihenkilöillä ei ehkä työn luonteen vuoksi ollut mahdollisuutta ruokailla henkilöstöravintolassa säännöllisesti. Avainsanat (asiasanat) Kevytlounas, kevyt, mies, terveellisyys, liikunta, painonhallinta, työpaikkaruokailu. Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) Type of Publication Bachelor s Thesis KORPI, Leena Pages 58 Confidential Language Finnish Until Title MEN S IDEAS ABOUT HEALTHY FOOD AND ITS EFFECT ON LIGHT LUNCH CHOICES Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor(s) MERTANEN, Enni Assigned by Ari Hartikainen Amica Ravintolat Oy Abstract The purpose of the study was to study the grounds for choosing a light lunch. The thesis deals with the criteria for healthy food, the influence of factors such as health awareness, personal life changes or active participation in sports, on men s lunch choices. It was also studied if men needed information on healthy food to support their lunch choices, and if their lunch choices reflected of their knowledge about healthy food. Both male white-collar workers and male blue-collar workers were interviewed to enable the comparison between their eating habits. Twenty-two male white-collar workers and twenty-two male blue-collar workers who had access to canteen facilities provided by Amica Ravintolat in PPTH- Norden Oy metal industry enterprise and MSK Group Oy farming industry enterprise were interviewed. The data were collected with the help of a semi-structured questionnaire and the interviews were personally conducted by the author of the study. The approach of the study was qualitative. The study showed that it is often only after personal life changes e.g. a disease or dieting, that men think about their lunch choices from a healthy point of view. The light lunch is chosen to help in dieting in addition to physical training. Men generally talk about healthy food in the right way, but their knowledge or lack of knowledge is reflected in their actual lunch choices. Canteen facilities provided by the employer should give information on healthy food through lunch alternatives, but also with the help of model portions and brochures. The men who used canteen facilities provided by the employer were clearly more aware of healthy lunch alternatives than the other men. In contradiction with earlier studies, the male blue-collar workers in this study made regular use of canteen facilities, had knowledge of healthy food and exercised regularly. The male white-collar workers in the study did not make regular use of canteen facilities, which was possibly due to the nature of their work. Keyworks Light lunch, lunch, men, healthy food, sports, canteen facilities. Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖRUOKAILU Joukkoruokailusta henkilöstö ravintoloihin Amica henkilöstöravintolat Amica terveellisten ruokavaihtoehtojen kehittäjänä Henkilöstöravintoloiden ravitsemukselliset tavoitteet Työaikaisen ruokailun ravintoainesisältö Elintarvikkeiden valinta työpaikka-aterialla Ravitsemussuositusten muuttuminen vuosien kuluessa Mitä kevyt tarkoittaa lounasruokailussa? SUOMALAISEN MIEHEN TIE HENKILÖSTÖRAVINTOLOIHIN Mies ja ravinto Miesten ruokailutottumukset Ruoka miesten terveyttä edistävänä tekijänä Miesten lihavuus ja painon hallinta Mies ja terveystietoisuus TUTKIMUSONGELMA TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen kohderyhmä Haastattelujen käytännön toteutus Haastattelu tutkimusmenetelmänä Tutkimuksen luotettavuus Aineistonanalyysi...29

5 2 6 TUTKIMUSTULOKSET Haastattelun tulokset POHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET..47 LÄHTEET LIITTEET...52 Liite 1: Miesten keskimääräinen energiantarve/vrk Liite 2: Haastattelukysymykset...54 Liite 3: Haastattelulupa kaavake. 58 KUVIOT Kuvio 1: Miesten syömien elintarvikkeiden jakautuminen Kuvio 2: Haastateltavien ikä...30 Kuvio 3: Vähärasvainen ruoka maistuu hyvältä.. 31 Kuvio 4: Rasvainen ruoka maistuu hyvältä Kuvio 5: Työntekijämiesten mielestä tärkeintä terveellisessä ruuassa Kuvio 6: Toimihenkilömiesten mielestä tärkeintä terveellisessä ruuassa...35 Kuvio 7: Minkä takia olet muuttanut ruokailutottumuksia?...37 Kuvio 8: Harrastatko liikuntaa säännöllisesti? Kuvio 9: Syötkö henkilöstöravintolassa? TAULUKOT Taulukko 1: Ravitsemussuositukset.. 9 Taulukko 2: Raaka-aineiden määrät g/vrk ja g/mj Taulukko 3: Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ja suositukset..18

6 3 1 JOHDANTO Miesten tieto terveellisestä ruuasta on ollut ja on edelleen monien tutkimuksien ja pohdintojen aiheena. Tutkijat ovat kiinnostuneita tietämään, saavuttaako terveysvalistus myös miehet, tai onko olemassa jokin erityinen ryhmä miehiä, jotka ovat kiinnostuneempia terveellisistä ruokavalinnoista kuin toiset. Tutkimuksessa valotetaan miesten terveellistä ruokakäyttäytymistä kevytlounasvalintojen kautta. Myös henkilökohtaisten elämänmuutosten ja liikunnan vaikutusta kevytlounasvalintoihin selvitetään ja sitä kautta yleisemminkin käsityksiä terveellisestä ruuasta. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa työn toimeksiantajalle, Amica Ravintolat Oy:lle, joka omalla sarallaan kehittää esim. henkilöstöravintoloiden lounasvalikoimaa ja valistaa terveellisistä ruokavalinnoista. Nykyään terveysvalistus on todella tärkeää. Lihavuudesta on tullut elintasosairaus, jonka seurauksena aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät runsaasti niin, että siitä on haittaa kansantaloudelle. Nykyään on tarjolla runsaasti erilaisia kevyttuotteita ruokavalintojen keventämiseksi, mutta koska sekä työaikainen että vapaa-aikana suoritettava liikunta ovat vähentyneet, ylipainosta on tullut ongelma. On tärkeää, että liikunta on terveellisten ruokavalintojen tukena. Tutkimus suoritettiin henkilökohtaisin haastatteluin puolistrukturoituja haastattelulomakkeita apuna käyttäen. Otanta oli 44 PPTH - Norden Group Oy:n ja MSK Group Oy:n työntekijä- ja toimihenkilömiestä. Tutkimus suoritettiin kokonaisuudessaan syksyn 2003 aikana. Tutkimuksen ote oli laadullinen.

7 4 2 HENKILÖSTÖRUOKAILU Suomessa jokaisella työssäkäyvällä kansalaisella tulee olla mahdollisuus työvuoron aikana nauttia rauhassa terveellinen ja maukas, kauniisti esille laitettu ateria (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48). Hyvin järjestetty ruokailu työaikana antaa mallin terveellisestä ruuasta ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yleisiin ruokailutottumuksiin terveyttä ja työkykyä kohentaen (Mäkelä, Palojoki & Sillanpää 2003;Työterveyslaitos 2000). Vuonna 2002 valmistettiin kodin ulkopuolella 755 miljoonaa ateriaa. Joukkoruokailuun kuuluvia keittiöitä oli kappaletta. Henkilöstöravintoloita oli kappaletta, joissa valmistettiin 62 miljoonaa ateriaa. Ei siis ole yhdentekevää, millaista ruokaa henkilöstöruokailussa tarjotaan. (Ac Nielsen Horeca - rekisteri 2002.) Terveyspoliittisesti on suotavaa, että joukkoruokailuun suhtaudutaan myönteisesti, koska joukkoruokailulla on parhaat mahdollisuudet ohjata ruoanvalintaa ja ruokatottumusten kehitystä terveelliseen suuntaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1997:27, 30-31; Työterveyslaitos 2000.) Yhteiskunta tukee joukkoruokailua, mutta joukkoruokailun tarjoajien on varmistettava sellaiset toimintatavat, että tarjottava ruoka on ravitsemussuositusten mukaista (Sosiaali- ja terveysministeriö 1997;27). 2.1 Joukkoruokailusta henkilöstöravintoloihin Joukkoruokailun historia alkaa jo 1900-luvun alusta. Jo silloin huomattiin, kuinka suuri merkitys työssä jaksamiseen oli työaikaisella ruokailulla, koska usein kotioloissa ruoka oli hyvin yksipuolista luvun aikana kaupungeissa tehtaanruokalat alkoivat yleistyä ja näin oli työväen saatavilla tyydyttävää ja ravitsevaa ruokaa kohtuullisin hinnoin. (Työterveyslaitos 1995,10-11.) 1930-luvulla metsätyömiehet olivat ensimmäisiä, joiden ruokailua alettiin varsinaisesti kehittää ja järjestettiin koemielessä ruokaloita ja kursseja, joissa koulutettiin emäntiä metsäkämpille. Varsin pian huomattiin, kuinka suuri merkitys työaikana tapahtuvalla ruokailulla on sekä kansantaloudellisesti että sosiaalisesti. (Lääkintöhallitus 1986,5).

8 ja luvuilla sotien jälkeisille jälleenrakennustyömaille järjestettiin työpaikkaruokailua, samoista syistä kuin aikoinaan metsureillekin, työoloista johtuvista vaikeuksista huolehtia ruokailusta itse. (Sillanpää 1993.) Tällöin perustettiin Valtion Ravitsemiskeskus, joka hoiti myöhemmin myös työttömyystyömaiden ruokaloita. (Työterveyslaitos 1995, ) 1970-luvulla alettiin laajemmin kiinnostua työpaikkaruokailun järjestämisestä ja Työterveyslaitos asetti toimipaikkaruokailutoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ruokailua koskevat suositukset (Työterveyslaitos 1995, 13) luvulle tultaessa Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati uudet suositukset useille joukkoruokailumuodoille. Ruokavalio muuttui vähitellen monipuolisemmaksi. Rasvan määrä ja laatu muuttuivat parempaan suuntaan. (Sillanpää 1993.) Kuitenkin joukkoruokailu tapahtui useimmiten melko laitosmaisessa ympäristössä, vailla valinnan mahdollisuuksia (Työterveyslaitos 1995) luvulla asiakkaiden tarpeet tulivat entistä enemmän etusijalle. Kevyttuotteet tulivat markkinoille ja joukkoruokailussa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota aterioiden monipuoliseen tarjontaan ja ruokailutilan viihtyisyyteen. Joukkoruokailussa ja yleensä elintarvikealalla otettiin käyttöön omavalvontajärjestelmä, jossa keittiöt ja elintarviketehtaat, kaupat ym. ovat vastuussa elintarvikkeiden ja ruuan hygieenisestä käsittelystä alusta loppuun (Työterveyslaitos 1995) luvulla asiakaspalvelun laatuajattelu on korostunut. Laatuun liitetään toiminnallinen laatu, omavalvonta, osaava keittiöhenkilökunta, lounasruokailun seuranta ja kehittäminen (Työterveyslaitos 2000a). Eri maiden keittiöt ja erilaiset mukaan otettavat vaihtoehdot sekä kevytlounaat ovat tämän päivän trendi. Suomalaisten ruokailussa on havaittavissa erilaisia kehityssuuntia, jotka kertovat syömiseen liittyvien sääntöjen ja käytäntöjen muuttumisesta. Ihmiset tekevät erilaisia vastakkain asetteluja, kuten: vaivattomuus- vaivannäkö terveys nautinto vastuullisuus itsekeskeisyys teknologisuus luonnollisuus.

9 6 Tällaiset vastakkainasettelut hahmottavat niitä 2000-luvun alun ruokailun ongelmia, jotka eivät liity perinteisiin sosiaaliseen asemaan, sukupuoleen tai elämänvaiheeseen, vaan kuvaavat valinnan ulottuvuuksia ja samalla pulmia, joita syntyy, kun valinnan mahdollisuuksia on runsaasti. (Mäkelä, Palojoki& Sillanpää 2003.) Kilpailu on kiristynyt ruokapalvelun tarjoajien kesken, sillä joukkoruokailu on entistä enemmän siirtynyt yksityisille yrityksille. Myös termistö on muuttunut matkan varrella. Jos ennen puhuttiin joukkoruokailusta ja työpaikkaruokalasta, nykyään puhutaan ruokapalveluyrityksistä ja henkilöstöravintoloista. (Suorsa - Jäppinen 2003.) Keittiö 2001-tutkimuksen mukaan 15% väestöstä syö arkisin lounaan työpaikkaruokalassa ja 22% syö eväitä työpaikalla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48.) Amica- Ravintolat Oy henkilöstöravintolat Karl Fazer Ab:n omistama ruokapalveluyritys Fazer Catering on perustettu vuonna Vuonna 1988 yrityksen nimi muutettiin Amica Yhtiöksi. Yrityskauppojen myötä vuonna 1993 Karl Fazer Ab osti valtion omistaman Kulinaari-ravintolat Oy:n (Valtion ravitsemiskeskus), joka fuusioitui vuonna 1994 Amica Yhtiön kanssa ja muodosti Amica Ravintolat Oy:n. Amica on nykyään Pohjoismaiden ja Baltian johtava henkilöstö- ja opiskeluruokailua järjestävä yritys. Toiminta-alueisiin kuuluvat myös kongressi-, kokous- ja tilausravintolat, tavarataloravintolat ja -kahvilat, suurtapahtumien ravintolapalvelut sekä juhlien järjestäminen. Suomessa on 960 Amica-ravintolaa ja amicalaista. Liikevaihto vuonna 2002 oli 240 miljoonaa euroa. (Suorsa-Jäppinen 2003.) Amica Ravintola terveellisten ruokavaihtoehtojen kehittäjänä Amica ravintoloiden ruokalistoista, ohjeista ja erilaisten teematapahtumien suunnittelusta vastaa tuotekehittelytyöryhmä. Terveellisten valintojen helpottamiseksi on kehitetty natriumin, rasvojen, kuidun ja sokerin teemanäyttelyt, joissa esitellään yleisimpien ruoka-aineiden natrium-, rasva-, kuitu- ja sokeripitoisuudet määrällisesti ja kirjallisesti. Tällaisia teemapaketteja on käytetty henkilöstöravintoloissa yhdessä työterveyshuollon kanssa tai erilaisten laihdutuskampanjoiden aikana. Voidaan myös

10 7 valmistaa natrium-, rasva-, kuitu- ja sokeripitoisuuksien näyttelyt henkilöstöravintolassa tarjolla olevista ateriavaihtoehdoista, jolloin asiakas näkee, mitä ruoka-annos todella sisältää (Fogelholm 2003.) 2.2 Henkilöstöravintolan ravitsemukselliset tavoitteet Hyvässä ruokavaliossa arki- ja juhlaruoka erotetaan toisistaan. Tavallisen arkiruoan toistuvat valinnat vaikuttavat ruokavalion kokonaisuuteen järkevään syömiseen. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998;7.) Erilaisissa ruokavalioissa kohtaavat erilaiset valintakriteerit. Ruuan laadusta ollaan kiinnostuneita oman kehon ja hyvinvoinnin kannalta (Mäkelä ). Ruokavalion ravitsemuksellinen laatu kohentuu pienillä ruokatottumusten muutoksilla niin, ettei toteuttaminen ole liian työlästä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Henkilöstöruokailun suosituksissa käytetään seuraavia määreitä ravitsemuksen kulmakivinä. Monipuolisuus: Aterialle valitaan ruokaa lautasmallin mukaisesti, ruoka-aineympyrää ja -kolmiota apuna käyttäen. Monipuolisesti kasviksia, tuoreena ja keitettynä, runsaasti viljavalmisteita leipinä, lisäkkeinä ja puuroina. Maitovalmisteista valitaan vähärasvaisia vaihtoehtoja. Kalaa käytetään mahdollisimman usein ja lihaa mieluiten vähärasvaisena. Rasvoja käytetään niukasti ja sokeria säästeliäästi. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.) Vaihtelevuus: Ruoan raaka-aineet valitaan vaihtelevasti niin, että saadaan riittävästi kaikkia suojaravintoaineita (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Kohtuullisuus: Energiaa saadaan ruuasta kulutusta vastaava määrä. Mitä pienempi on energiantarve, sitä tärkeämpiä ovat oikeat ruokavalinnat. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.) Värikkyys: Kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä saadaan aterioihin värikkyyttä ja vaihtelua. Värikäs ruoka-annos kauniisti tarjolla lisää ruuan herkullisuutta ja nautittavuutta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.)

11 8 Työpaikka-aterian tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään terveellisyyttä, maukkautta, monipuolisuutta ja edullisuutta. (Työterveyslaitos 2000b.) Rauhallinen ruokailuhetki viihtyisässä ympäristössä auttaa energian saannin hallinnassa. Kunnolla pureskeltu ruoka sulaa paremmin ja kylläisyyden tunteen ehtii havaita jo ruokailun aikana. Aterian jättäminen väliin johtaa helposti runsasenergisten välipalojen syöntiin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48). Henkilöstöravintoloissa, joissa on tarjolla useita lounasvaihtoehtoja, vähintään yhden vaihtoehdon tulisi olla suola- ja rasvasuositusten mukainen. Kuluttajalla on oikeus valita terveellisesti, mutta sen vuoksi ei saa unohtaa ruuan herkullisuutta ja maukkautta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Asiakkaat tarvitsevat lisää tietoa työpaikkaruokailussa tarjottavan ruuan ravitsemuksellisesta laadusta. Ruokapalveluun liittyvää tiedottamista olisi lisättävä, esimerkkeinä malliannokset, tiedotteet linjastossa, merkinnät ruokalistoissa, tietoiskut ja lautasmalli aterian koostamisesta. (Työterveyslaitos 2000a.) Erityistä huomiota tulee kiinnittää tyydyttyneen rasvan ja suolan vähentämiseen ja hiilihydraattien lisäämiseen. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat lisää tietoa työaikaisen ruokailun välittömistä vaikutuksista, työaikaisista ruokailumahdollisuuksista sekä siitä, miten yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet (esimerkiksi diabetes, laihduttaminen, korkea kolesterolitaso, keliakia) otetaan huomioon työpaikkaruokailussa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 49.) Terveen työikäisen väestön ravitsemustiedon saanti jää median ja oman innostuksen varaan. Henkilöstöravintola on oikea paikka päivittää tietoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1997: ) Toisaalta on muistettava, että suositusten olemassaolo ei takaa niiden noudattamista. Vaikka henkilöstöravintolassa valmistetaan suositusten mukaista ruokaa, asiakkaiden päätöksiin vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi makutottumukset, hinta ja laatu. (Työterveyslaitos 2000a.) Terveellisyys voi jäädä tässä asetelmassa toiseksi. Tällaisissa tilanteissa asiakkailla itsellään on vastuu valita terveellisesti.

12 9 2.3 Työaikaisen ruokailun ravintosisältö Työpaikka-ateriasta laaditut suositukset ovat olleet kauan voimassa, koska ne ovat jo vuodelta Tieto ei ole kuitenkaan vanhaa. Työpaikka-aterian ravintosisältö ilmoitetaan ravintoainetiheytenä eli ravintoainepitoisuuksina energiayksikköä kohti. (Lääkintöhallitus1987). Suositukset sopivat terveille henkilöille, joiden energian kulutus on 6,7 12,6 MJ eli kcal. Työpaikka-aterian tulee kattaa noin kolmannes työntekijän päivittäisestä energian tarpeesta. (Työterveyslaitos 2000b.) (Liite 1.) Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee ravitsemuksellisen laadun. Yksittäinen elintarvike silloin tällöin ei heikennä eikä paranna ruokavalion laatua. Tavoitteena on energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen sekä eri energiaravintoaineiden suhteellisten osuuksien korostaminen, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisääminen ja kovan rasvan ja natriumin käytön vähentäminen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Taulukossa esitetään joukkoruokailusta laaditut ravitsemussuositukset sekä yleiset ravitsemussuositukset. TAULUKKO 1. Taulukko ravitsemussuosituksista. Työpaikka-aterian ravitsemus- Suositukset Yleiset ravitsemus- Suositukset Rasvaa noin 30% energiasta Rasvaa 30% energiasta Proteiinia noin 15% energiasta Proteiinia 10-15% energiasta Hiilihydraattia 55-60% energiasta Hiilihydraattia 55-60% energiasta Suojaravintoaineita energiayksikköä kohti. Rautaa 2,1 mg/mj Rautaa 1,4-2,1 mg/mj C-vitam. 8mg/MJ C-vitam. 7mg A-vitam. 105ug/MJ A-vitam. 100ug/MJ Suolaa 7-9g/päivä Suolaa 5g/päivä Sokeria 5-6% energiasta Sokeria 10% energiasta (Lääkintöhallitus 1987,7) (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7)

13 Elintarvikkeiden valinta työpaikka-ateriassa Työpaikka-aterian koostamista opastetaan Lääkintöhallituksen oppaassa seuraavasti: Perunaa, riisiä, makaronia Suositaan mieluimmin tummaa pastaa ja täysjyväriisiä. Perunaa saa syödä reilusti, koska se on hyvä tärkkelyksen lähde ja sisältää vähän energiaa (Lääkintöhallitus 1987: Valtionravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä vähintään 100g. Kotimaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja saa käyttää runsaasti päivittäin, koska niistä saa tärkeitä vitamiineja, hivenaineita ja kuitua. (Lääkintöhallitus 1987.) Vihannekset ja juurekset tarjoillaan erilaisina salaattivaihtoehtoina ja lämpiminä kasvislisäkkeinä. Salaatinkastike vaihtoehtoina tarjotaan myös rasvattomia ja kasvirasvapohjaisia vaihtoehtoja. (Työterveyslaitos 2000b.) Lihaa kypsänä 60-90g tai kypsää kalaa g tai munaa. Määrät ovat suuntaa-antavia pitkällä aikavälillä. Eläinrasvojen vähentämiseksi suositaan vähärasvaisia valmisteita, etenkin kalaa, jota on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. (Lääkintöhallitus 1987.) Kasviksilla ja hedelmillä saa mehevyyttä ja uutta makua liha- ja kalaruokiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Ruokajuomaksi vähärasvaista, mieluiten rasvatonta maitoa, hapanmaitovalmisteita, vettä, laimeaa mehua, kotikaljaa tms. (Työterveyslaitos 2000b; Lääkintöhallitus 1987.) Vuonna 2000 rasvaton maito oli ensimmäisen kerran suosituin maitovalmiste (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001). Leipää Viljavalmisteita on hyvä syödä joka aterialla. Viljavalmisteet ovat tärkeä B-vitamiinin, kivennäisaineiden ja ravintokuidun lähde. Leipää tarjotaan, vähäsuolaisena, ruisleivästä sämpylöihin. (Työterveyslaitos 2000; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.)

14 11 Ravintorasvaa Leipäpöydässä tarjolla useita levitevaihtoehtoja, kevyitä kasvirasvapohjaisia levitteitä, yrttiöljyjä. Ravintorasvaa mahdollisimman pieninä annoksina 5-6g. (Lääkintöhallitus1987.) Ruuan valmistukseen ja leivontaan suositellaan öljyjä, erityisesti kotimainen rypsiöljy on terveellistä. Onkin huomioitavaa, että rasvojen käyttö kasviöljyjä lukuun ottamatta on vähentynyt (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001). Työpaikkalounas erilaisiin joukkoruokailusta annettuihin suosituksiin perustuvana oikeanlaisena kokonaisuutena on vaikuttanut hyvin paljon suomalaisten ruokailutottumuksiin. Varsinkin salaatin syömisen lisääntyminen myös kotona on ainakin osaksi työpaikkalounaissa konkretisoituvan esimerkin seurausta. (Mäkelä 2002, ) Ravitsemussuositusten muuttuminen vuosien kuluessa Ravitsemussuositusten alkuajoista sairaudet ovat muuttuneet puutostaudeista elintasosairauksiksi. Nykyisin terveysriskit ovat ylenpalttisessa eivätkä puutteellisessa ravitsemuksessa, jonka vuoksi painopiste on ruokavalion kokonaisuudessa eikä yksittäisissä ravintotekijöissä (Hoikkala R.& Roos J Mäkelä J. artikkeli, ). Ravitsemussuosituksissa korostetaan energian saannin ja kulutuksen tasapainottamista ja liikunnan merkitystä. Uusimmassa ravitsemussuosituksessa on energiaravintoaineiden ja rasvahappojen keskinäisiä suhteita täsmennetty. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.) Suomea pidetään lähes kansanravitsemuksen mallimaana, jossa ravitsemuksen muutokset ovat johtaneet monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, vähenemiseen. Kuitenkin ongelmaksi on muodostunut, ettei ravitsemussuositusten teoria aina vastaa käytännön toimia ja saavutettuja tuloksia.(ahlström 2002.) Koska ruuasta saatava tieto on entistä vaikeaselkoisempaa, kuluttajalta vaaditaan tietoa ja valmiuksia tehdä johdonmukaisia ruokavalintoja. Sen takia yksinkertaisia ohjeita ja helposti ymmärrettäviä ravintoainemerkintöjä tulisi lisätä (Suojanen 2003, ). Myös WHO:n Euroopan alueelle valmistelemassa ensimmäisessä elintarvike- ja

15 12 ravitsemuspolitiikan toimenpideohjelmassa on painotettu ristiriidattoman tiedon jakamista terveellisten valintojen perustaksi. (WHO European Region 2001.) Ruokavalion pitämistä monipuolisena pidetään yhdentekevänä, vaikka se on koko ravitsemusvalistuksen ydin.(ahlström 2002.) 2.4 Mitä kevyt tarkoittaa lounasruokailussa? Elintarvikelainsäädännössä kevyt on määritelty siten, että elintarvike on kevyt, jos siinä on vähintään 30% vähemmän energiaa kuin vastaavassa tavallisessa tuotteessa. (Kähkönen 1998, ) Kevyttuotteet tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden vähentää sekä ruuasta saatavan energian että rasvan määrää. Ateria nimetään kevyeksi, kun se sisältää noin 500 kcal energiaa tai kun rasvan osuus on energiasta alle 30%. Keveys herättää positiivisia ajatuksia terveyttä ja hyvinvointia edistävänä. Keveys voi herättää myös kielteisiä ajatuksia: ajatellaan, että tuote on mauton, kun siinä on vähän rasvaa. (Kähkönen 1998, ) Terveellinen syöminen rinnastuu keveyteen, joka luonnehdintana on pikemminkin elintarviketeollisuuden ja markkinoinnin, kuin ravitsemusvalistuksen kehittämä. Ajatussisällöltään kevyt on kuitenkin yhtenevä suositusten kanssa. (Mäkelä 2002, 20-21). Lihavuuden ehkäisemiseksi 1990-luvun alussa elintarvikelainsäädäntöön luotiin normit kevytelintarvikkeille ja lainsäädännölliset esteet vähäenergisten ruokien kehittelystä poistettiin (Suojanen 2003, ). Amica Ravintolat Oy:ssä on kehitetty kevyttä ja hyvää -ateriakonsepti erityisesti henkilöstöravintoloiden tarpeisiin, koska kevyt, vähärasvainen ja terveellinen ruoka on nykyään suosittua (Fogelholm & Pirinen 2002, 3.) Amica ravintoloissa kevytlounas on määritelty seuraavasti: ateriasta voidaan käyttää määritelmää kevyt, kun alle 30% energiasta saadaan rasvasta. Raaka-ainevalinnoissa suositaan kalaa, broileria ja vähärasvaista lihaa. Kasviksia, juureksia ja marjoja käytetään mahdollisimman paljon salaatteina ja ruuanvalmistuksessa. Ruuanvalmistusmenetelminä käytetään keittämistä, uunissa hauduttamista,

16 13 höyrykeittämistä. Ruokaan ei lisätä rasvaa. Uppopaistamista ja paistinpannun käyttöä vältetään. Levitteet ovat kevyitä, kun rasvaprosentti on alle 40%. Salaatinkastikkeet on kevyitä, kun rasvaprosentti on alle 15%. Ruokajuomana on useita vähärasvaisia vaihtoehtoja. Leipäpöydässä on runsaasti erilaisia leipävaihtoehtoja. (Fogelholm & Pirinen 2002.)

17 14 3 SUOMALAISEN MIEHEN TIE HENKILÖSTÖRAVINTOLOIHIN Työpaikkaruokailussa miesten siirtyessä eväsaterioista syömään lämpimän aterian heidän ruokavalionsa monipuolistui ratkaisevasti, kasvisten käyttö lisääntyi ja rasvan laatu muuttui edullisempaan suuntaan. Tämä johti terveydentilan kohenemiseen ja etenkin kolesterolitason laskuun. (Prättälä 32:1997.) Työpaikkaruokalassa aterioivat ovat useimmiten hyvin koulutettuja, hyvätuloisia, vakituisessa työsuhteessa olevia, joiden työ on kevyttä ja vaihtelevaa. Eväitä syövät ja kotona ruokailevat useimmiten pienituloiset, määräaikaisissa työsuhteissa olevat yksitoikkoista ja fyysisesti raskasta työtä tekevät (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48). Työpaikkalounasta ei syödä, jos kotona perheen kanssa syödään päivällinen, varsinkin jos perheessä on lapsia. Yksi lämmin ateria syödään, koska pelätään lihomista. Työaikana ateria korvataan välipaloilla ja kahvilla. Jos työpaikkalounas syödään, ei kotona valmisteta lämmintä ateriaa, vaan se korvataan välipaloilla. (Mäkelä, Palojoki & Sillanpää 2003.) Henkilöstöruokailun kaupallistuminen ja veropoliittiset ratkaisut ovat vaikuttaneet aterioiden hintoihin ja ruokailijoiden maksukykyyn. Tämä on lisännyt eväsateriointia viime vuosina. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48.) Puolet suomalaisista valmistaa kotona lämpimän aterian. Perinteinen perheateria, jossa koko perhe on koolla yhtäaikaa syödään 20% kotitalouksista. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 18.) Työpaikkaruokailun sanotaan olevan onnenpotku suomalaisten miesten ravitsemustilan paranemiseen. Kiitos siitä, että miehet ovat oppineet syömään, annetaan usein juuri työpaikkaruokaloille. Nuorten aikuisten kasvisten käyttö on runsaampaa niillä henkilöillä, jotka nauttivat työpaikkalounaan (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001, 10). Asiakkaan hyvää palvelua on se, että kerrotaan eri ruokavaihtoehtojen koostumus. Ruuan ravintoarvot ja ruuan aineosat kiinnostavat. Malliannoksilla asiakkaille voidaan kertoa käytännössä, mitä tarkoittaa se, että syö vähärasvaista ja vähäsuolaista ruokaa. On helpompi mieltää, mitä voi syödä ja kuinka paljon, kun näkee valmiin malliannoksen. (Työterveyslaitos. 2000,22-24.)

18 Mies ja ravinto Miehet syövät useimpia elintarvikkeita määrältään enemmän kuin naiset, koska he jo perusaineenvaihduntansakin puolesta kuluttavat energiaa enemmän. (Ravitsemuskertomus 2000, 3.) Miehillä on painoon nähden enemmän lihaksia kuin rasvakudosta, siitä johtuen lepoaineenvaihdunta on 15% suurempi kuin naisilla. (Mustajoki 2003, 21.) Nykyisessä yhteiskunnassa naisten ja miesten suhde ravintoon on jokseenkin tasaarvoinen, väitteet siitä ettei mies syö heiniä ovat harvinaistuneet sitä mukaa, kun raasteet ja salaatit ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. (Kontula, Parviainen & Santti 1995, ) Ruokavalintoihin vaikuttaa maantieteellinen sijainti. Pohjoisessa, maaseudulla syödään rasvaisempaa ruokaa, usein kaksi lämmintä ateriaa päivässä yhdessä perheen kanssa. Etelä-Suomessa, kaupungeissa miehet syövät kevyemmin yhden lämpimän aterian päivässä tai epäsäännöllisemmin usein yksin välipalatyyppistä ruokaa. (Työterveyslaitos 1995,19-20; Kansanterveyslaitos 2003.) Koulutustaustan erot vaikuttavat ruokailutottumuksiin. Toimihenkilöiden ruuankäyttö ja ravintoaineiden saanti on lähempänä suosituksia kuin työntekijämiehillä, jotka syövät hivenen energiapitoisempaa ruokaa. (Työterveyslaitos 1995, 28; Kansanterveyslaitos 2003.) Eroja on myös ruokaan käytettävien tulojen määrässä ja suhtautumisessa ruuan terveellisyyteen. (Kansanterveyslaitos 2003a.) Tietty hierarkisuus näkyy Suomessa juuri terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Keskiluokka on edelläkävijä, jota muut seuraavat. Erityisen vastaanottavaisia valistukselle ovat olleet naiset, mutta myös miesten kulutustottumukset ovat muuttuneet terveelliseen suuntaan. Epäterveellisimmät elintavat ovat yksinäisillä vähänkoulutetuilla miehillä (Mäkelä 2002,19). Keskimääräinen suomalainen ruokavalio koostui kuudesta ateriointikerrasta, joista yksi oli pääateria. Työpäivinä aterioita oli useampia kuin koti- ja vapaapäivinä. Lounasta syötiin kolmella eri tapaa; kotona, eväitä syöden sekä henkilöstöravintolassa. Lähes puolet päivittäisestä energiasta saatiin pääaterioista ja kolmannes energiasta saatiin välipaloista. (Kansanterveyslaitos 2003b, 17.)

19 16 Kansanterveyslaitoksen tekemän Finnravinto tutkimuksen mukaan ruokavalio koostui kaikilla tutkittavilla viljatuotteista, juomista ja maitovalmisteista. Peruna oli sekä miehillä että naisilla pääasiallinen energianlähde, tosin riisin ja pastan kulutus on kasvussa. Miehet käyttivät rasvoja, liharuokia, makkaraa, perunoita, leipää ja sokereita enemmän kuin naiset ja kasviksia, hedelmiä ja juureksia vähemmän kuin naiset. Kalaruokia käytettiin yhtä paljon. (Kansanterveyslaitos 2003b.) Taulukossa on esitetty miesten käyttämä raaka-aineiden määrä ruokavaliossa absoluuttisena grammaa/vuorokausi ja energiavakioituna grammaa/mj. TAULUKKO 2. Raaka-aineiden määrä g/vrk ja g/mj. Raaka-aine G/VRK G/MJ Viljavalmisteet ,8 Kasvikset ,6 Palkokasvit 7 0,8 Peruna ,3 Hedelmät ja Marjat Rasvat 50 5,4 Maitovalmisteet Lihavalmisteet Kala 34 3,7 Kananmuna 21 2,2 Sokeri ja Makeiset 35 3,7 Valmistusaineet 12 1,3 Mausteet 16 1,9 Ravintovalmisteet 0,4 0,03 Juomat (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001).

20 17 Miehet saavat energiaa elintarvikkeista keskimäärin 8.7MJ/ vuorokausi, joka jakautuu seuraavasti; viljavalmisteista kasviksista lihasta maitotaloustuotteista rasvoista juomista ja muista KUVIO 1. Miesten syömien elintarvikkeiden jakautuminen (Kansanterveyslaitos 2003b, 83-84) Edellisen kuvion (KUVIO 1) elintarvikkeet jakautuivat energiaravintoaineisiin siten, että miesten ruokavalio sisälsi; rasvaa 87g/ vrk, josta suurin osa saatiin liharuoista, ravintorasvoista, maitovalmisteista ja leivonnaisista. (Kansanterveyslaitos 2003b, 84.) Hiilihydraatteja 231g/vrk, suurin osa hiilihydraateista saatiin viljavalmisteista (69%), hedelmistä ja maitotaloustuotteista. Kuitua saatiin eniten (55%) ruis- ja sekaleivästä, vasta sitten tulevat kasvikset, hedelmät ja marjat. Proteiinia saatiin liharuuista ja lihavalmisteista ja maitotaloustuotteista. (Kansanterveyslaitos 2003b.)

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki).

Aikuisten (yli 18-vuotiaiden) paino selviää painoindeksistä, joka saadaan painosta ja pituudesta. Laske painoindeksisi laskurilla (linkki). Lihavuus Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Lihavuus tarkoittaa normaalia suurempaa kehon rasvakudoksen määrää. Suurin osa liikarasvasta kertyy ihon alle, mutta myös muualle,

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa.

Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. Ryhmätapaamisten lukumäärän vaikutus onnistumiseen painonhallinnassa. 16 14 12 Osallistujat Onnistujat Osallistujien ja onnistujien lukumäärä 1 8 6 4 2 Alle kolme kertaa Kolme kertaa Neljä kertaa Viisi

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014

Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Terveyttä ruoasta Mistä koostuu hyvä ruokavalio? 1.4.2014 Laura Rantalainen, ravitsemussuunnittelija Servica - Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä SERVICA - ITÄ-SUOMEN HUOLTOPALVELUT LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden

Hyvä ruoka syntyy laadukkaista ja tuoreista. Suosi aterioillasi paljon ravintoaineita sisältäviä. Erilaiset ruokavalinnat ja elintarvikkeiden Hyvinsyömisen taito Maukas liharuoka kuuluu arkeen ja se kruunaa juhlan. Liha on aterian sydän, jonka ympärille muu ateriakokonaisuus kootaan. Liha on myös voimaruokaa, josta saa lähes kaiken: proteiinit,

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät Suomessa FINRISKI-terveystutkimuksen tuloksia Pekka Jousilahti Tutkimusprofessori, THL 25.10.2014 Kansallinen FINRISKI 2012 -terveystutkimus - Viisi aluetta Suomessa

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija

Suomalaisten suolan saanti. Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Suomalaisten suolan saanti Seminaari: Suola näkymätön vaara 8.2.2011 Satu Männistö ETT, dosentti, akatemiatutkija Mitä suola/natriumkloridi on? Elintarvikkeen ainesosa/mauste Metab. prosessit solussa,

Lisätiedot

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua

Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Ravitsemustieto- ja ruoanvalmistuskurssit parantavat ikääntyneiden ruokavalion laatua, ravinnonsaantia ja elämänlaatua Satu Jyväkorpi Gerontologinen ravitsemus Gery ry satu.jyvakorpi@gery.fi Kurssien satoa

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

www.vomoghundemat.fi

www.vomoghundemat.fi www.vomoghundemat.fi Vom og Hundemat on norjalainen koirien tuoreruokatuote. Se valmistetaan norjalaisista eläinperäisistä raaka-aineista, kuten broileri, naudan sisäelimet, pötsi, lohi, naudan maksa ja

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

SYÖ ITSELLESI HYVÄ OLO

SYÖ ITSELLESI HYVÄ OLO SYÖ ITSELLESI HYVÄ OLO RAVITSEMUSOPAS TIE SYDÄMEEN KÄY VATSAN KAUTTA. Syö itsellesi hyvä olo. Terveellinen elämäntapa on yksinkertainen asia. Valitsemamme ruuan avulla voimme jokainen itse vaikuttaa hyvinvointiimme.

Lisätiedot

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1

RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 RAVINTOLUENTO FHV 12.3.2014 1 KEHITYSKOLMIO Harjoittelu Ravinto KEHITYS Lepo Kehon huolto 12.3.2014 2 URHEILIJAN RAVINNON PERUSTEET Arkiruokailu kuntoon rytmiä ja laatua päivän aterioihin Riittävä juominen

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB

Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys ja urheiluravinteiden käyttö kuntoliikunnassa ja urheilussa JARNO LEMMELÄ, LITM TRAINER LAB Ravitsemuksen merkitys suorituskyvylle Hyvä nestetasapaino on tärkeää kaikessa harjoittelussa

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET

KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET LIITE 1. VIHANNEKSIEN RAVINTOKOOSTUMUS KASVISTEN ENERGIAPITOISUUDET Taulukko 1. Lehtivihannesten, sipulien, juuresten, palkokasvien ja mukulakasvien energiapitoisuudet. KASVISTEN ENERGIA KJ Kcal PITOISUUDET

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla

Tiedätkö mitä haukkaat? katso pakkausmerkinnöistä. Hyviä valintoja. pakkauksia lukemalla Hyviä valintoja pakkauksia lukemalla Ravintosisältötaulukko Ravintosisältötaulukossa ilmoitetaan paljonko elintarvike sisältää - ravintoaineita sataa grammaa (100 g) tai - nesteiden kohdalla sataa millilitraa

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan

Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Suomalaisten veren kolesterolitasot ja rasvan ruokavaliossa FINRISKI 2012-tutkimuksen mukaan Erkki Vartiainen, LKT, professori, ylijohtaja 25.11.2012 1 Kolesterolitason muutokset 1982-2012 Miehet 6,4 6,2

Lisätiedot

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011

Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Aitoa ja rehellistä ruokaa Atrialta ymmärrä ja tiedä mitä syöt! Hankkeen vetäjä Pasi Luostarinen 30.5.2011 Sisältö Atrialta vaihtoehtoja arkeen ja juhlaan Tuotekehitystä kuluttajan tarpeisiin Hyvää ruokaa,

Lisätiedot

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta

TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta TAMMELAN KOULUT 2010 593 vastausta 0 1 2 3 4 5 Koulukeskus (283 vastausta) Kaukjärvi (39 vastausta) 3,96 Myllykylä (81 vastausta) 3,63 Riihivalkama (75 vastausta) Letku (23 vastausta) 4,33 Porras (27 vastausta)

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot