MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN"

Transkriptio

1 1 MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN Leena Korpi Opinnäytetyö Joulukuu 2003 Matkailu-, ravitsemis - ja talousala

2 JYVÄSKYLÄN KUVAILULEHTI AMMATTIKORKEAKOULU Päivämäärä Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Tekijä(t) Julkaisun laji Opinnäytetyö KORPI, Leena Sivumäärä 58 Luottamuksellisuus Julkaisun kieli suomi Työn nimi Salainen saakka MIESTEN KÄSITYKSET TERVEELLISESTÄ RUOASTA JA NIIDEN VAIKUTUS KEVYTLOUNASVALINTOIHIN Koulutusohjelma Matkailu-, ravitsemis- ja kuluttajapalvelujen koulutusohjelma Työn ohjaaja(t) MERTANEN, Enni Toimeksiantaja(t) Ari Hartikainen Amica Ravintolat Oy Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millaisilla perusteilla kevytlounasvaihtoehto valitaan ja mitkä laatukriteerit ovat tärkeitä terveellisessä ruuassa, miten lounasvaihtoehtojen valintaan vaikuttavat miesten tieto terveydestä, henkilökohtaiset elämänmuutokset esim: sairaudet tai aktiivinen liikunnan harrastus? Tarvitaanko tietoa terveellisestä ruuasta lounasvalintojen tueksi? Kuvastuuko valintojen kautta tieto ruuan terveellisyydestä? Tutkimuksessa haastateltiin sekä työntekijöitä että toimihenkilöitä, jotta voitiin vertailla, onko heidän ruokakäyttäytymisessään eroja. Tutkimuksen kohteena olivat Amica ravintoloissa mahdollisesti ruokailevat työntekijät (22 kpl) ja toimihenkilöt (22 kpl). Kaikki haastateltavat olivat miehiä, PPTH- Norden Oy:n metallialan yrityksestä ja MSK Group Oy maatalouskonealan yrityksestä. Aineistonkeruumenetelmä oli puolistrukturoitu haastattelulomake. Tutkimusote oli laadullinen. Tutkimus osoitti, että usein vasta henkilökohtaisten elämän muutosten jälkeen miehet ajattelevat ruokavalintojaan terveellisyyden näkökulmasta, oli kysymyksessä sitten sairaus tai painonhallinta. Kevytlounas valitaan auttamaan painonhallinnassa liikunnan lisäksi. Terveellisistä ruokavalinnoista puhutaan yleisesti oikealla tavalla, mutta lounasvalinnoissa korostuu oma tietämys tai tiedon puute. Henkilöstöravintolassa pitäisi jakaa tietoa terveellisestä ruoasta lounasvaihtoehtojen, mutta myös malliannosten ja tiedotteiden välityksellä. Ne miehet, jotka ruokailivat henkilöstöravintolassa, olivat selvästi tietoisempia terveellisistä ruokavalinnoista. Tässä tutkimuksessa työntekijät, vastoin aiempia tutkimuksia, kävivät säännöllisesti henkilöstöravintolassa syömässä, olivat tietoisia terveellisestä ruuasta ja liikkuivat aktiivisesti. Toimihenkilöillä ei ehkä työn luonteen vuoksi ollut mahdollisuutta ruokailla henkilöstöravintolassa säännöllisesti. Avainsanat (asiasanat) Kevytlounas, kevyt, mies, terveellisyys, liikunta, painonhallinta, työpaikkaruokailu. Muut tiedot

3 JYVÄSKYLÄ POLYTECHNIC School of Tourism and Services Management DESCRIPTION Date Author(s) Type of Publication Bachelor s Thesis KORPI, Leena Pages 58 Confidential Language Finnish Until Title MEN S IDEAS ABOUT HEALTHY FOOD AND ITS EFFECT ON LIGHT LUNCH CHOICES Degree Programme Degree Programme in Tourism, Services Management and Consumer Communication Tutor(s) MERTANEN, Enni Assigned by Ari Hartikainen Amica Ravintolat Oy Abstract The purpose of the study was to study the grounds for choosing a light lunch. The thesis deals with the criteria for healthy food, the influence of factors such as health awareness, personal life changes or active participation in sports, on men s lunch choices. It was also studied if men needed information on healthy food to support their lunch choices, and if their lunch choices reflected of their knowledge about healthy food. Both male white-collar workers and male blue-collar workers were interviewed to enable the comparison between their eating habits. Twenty-two male white-collar workers and twenty-two male blue-collar workers who had access to canteen facilities provided by Amica Ravintolat in PPTH- Norden Oy metal industry enterprise and MSK Group Oy farming industry enterprise were interviewed. The data were collected with the help of a semi-structured questionnaire and the interviews were personally conducted by the author of the study. The approach of the study was qualitative. The study showed that it is often only after personal life changes e.g. a disease or dieting, that men think about their lunch choices from a healthy point of view. The light lunch is chosen to help in dieting in addition to physical training. Men generally talk about healthy food in the right way, but their knowledge or lack of knowledge is reflected in their actual lunch choices. Canteen facilities provided by the employer should give information on healthy food through lunch alternatives, but also with the help of model portions and brochures. The men who used canteen facilities provided by the employer were clearly more aware of healthy lunch alternatives than the other men. In contradiction with earlier studies, the male blue-collar workers in this study made regular use of canteen facilities, had knowledge of healthy food and exercised regularly. The male white-collar workers in the study did not make regular use of canteen facilities, which was possibly due to the nature of their work. Keyworks Light lunch, lunch, men, healthy food, sports, canteen facilities. Miscellaneous

4 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO HENKILÖSTÖRUOKAILU Joukkoruokailusta henkilöstö ravintoloihin Amica henkilöstöravintolat Amica terveellisten ruokavaihtoehtojen kehittäjänä Henkilöstöravintoloiden ravitsemukselliset tavoitteet Työaikaisen ruokailun ravintoainesisältö Elintarvikkeiden valinta työpaikka-aterialla Ravitsemussuositusten muuttuminen vuosien kuluessa Mitä kevyt tarkoittaa lounasruokailussa? SUOMALAISEN MIEHEN TIE HENKILÖSTÖRAVINTOLOIHIN Mies ja ravinto Miesten ruokailutottumukset Ruoka miesten terveyttä edistävänä tekijänä Miesten lihavuus ja painon hallinta Mies ja terveystietoisuus TUTKIMUSONGELMA TUTKIMUSMENETELMÄ Tutkimuksen kohderyhmä Haastattelujen käytännön toteutus Haastattelu tutkimusmenetelmänä Tutkimuksen luotettavuus Aineistonanalyysi...29

5 2 6 TUTKIMUSTULOKSET Haastattelun tulokset POHDINTA JOHTOPÄÄTÖKSET..47 LÄHTEET LIITTEET...52 Liite 1: Miesten keskimääräinen energiantarve/vrk Liite 2: Haastattelukysymykset...54 Liite 3: Haastattelulupa kaavake. 58 KUVIOT Kuvio 1: Miesten syömien elintarvikkeiden jakautuminen Kuvio 2: Haastateltavien ikä...30 Kuvio 3: Vähärasvainen ruoka maistuu hyvältä.. 31 Kuvio 4: Rasvainen ruoka maistuu hyvältä Kuvio 5: Työntekijämiesten mielestä tärkeintä terveellisessä ruuassa Kuvio 6: Toimihenkilömiesten mielestä tärkeintä terveellisessä ruuassa...35 Kuvio 7: Minkä takia olet muuttanut ruokailutottumuksia?...37 Kuvio 8: Harrastatko liikuntaa säännöllisesti? Kuvio 9: Syötkö henkilöstöravintolassa? TAULUKOT Taulukko 1: Ravitsemussuositukset.. 9 Taulukko 2: Raaka-aineiden määrät g/vrk ja g/mj Taulukko 3: Vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti ja suositukset..18

6 3 1 JOHDANTO Miesten tieto terveellisestä ruuasta on ollut ja on edelleen monien tutkimuksien ja pohdintojen aiheena. Tutkijat ovat kiinnostuneita tietämään, saavuttaako terveysvalistus myös miehet, tai onko olemassa jokin erityinen ryhmä miehiä, jotka ovat kiinnostuneempia terveellisistä ruokavalinnoista kuin toiset. Tutkimuksessa valotetaan miesten terveellistä ruokakäyttäytymistä kevytlounasvalintojen kautta. Myös henkilökohtaisten elämänmuutosten ja liikunnan vaikutusta kevytlounasvalintoihin selvitetään ja sitä kautta yleisemminkin käsityksiä terveellisestä ruuasta. Tutkimuksen kautta saadaan tietoa työn toimeksiantajalle, Amica Ravintolat Oy:lle, joka omalla sarallaan kehittää esim. henkilöstöravintoloiden lounasvalikoimaa ja valistaa terveellisistä ruokavalinnoista. Nykyään terveysvalistus on todella tärkeää. Lihavuudesta on tullut elintasosairaus, jonka seurauksena aikuisiän diabetes, sydän- ja verisuonitaudit lisääntyvät runsaasti niin, että siitä on haittaa kansantaloudelle. Nykyään on tarjolla runsaasti erilaisia kevyttuotteita ruokavalintojen keventämiseksi, mutta koska sekä työaikainen että vapaa-aikana suoritettava liikunta ovat vähentyneet, ylipainosta on tullut ongelma. On tärkeää, että liikunta on terveellisten ruokavalintojen tukena. Tutkimus suoritettiin henkilökohtaisin haastatteluin puolistrukturoituja haastattelulomakkeita apuna käyttäen. Otanta oli 44 PPTH - Norden Group Oy:n ja MSK Group Oy:n työntekijä- ja toimihenkilömiestä. Tutkimus suoritettiin kokonaisuudessaan syksyn 2003 aikana. Tutkimuksen ote oli laadullinen.

7 4 2 HENKILÖSTÖRUOKAILU Suomessa jokaisella työssäkäyvällä kansalaisella tulee olla mahdollisuus työvuoron aikana nauttia rauhassa terveellinen ja maukas, kauniisti esille laitettu ateria (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48). Hyvin järjestetty ruokailu työaikana antaa mallin terveellisestä ruuasta ja vaikuttaa pitkällä aikavälillä yleisiin ruokailutottumuksiin terveyttä ja työkykyä kohentaen (Mäkelä, Palojoki & Sillanpää 2003;Työterveyslaitos 2000). Vuonna 2002 valmistettiin kodin ulkopuolella 755 miljoonaa ateriaa. Joukkoruokailuun kuuluvia keittiöitä oli kappaletta. Henkilöstöravintoloita oli kappaletta, joissa valmistettiin 62 miljoonaa ateriaa. Ei siis ole yhdentekevää, millaista ruokaa henkilöstöruokailussa tarjotaan. (Ac Nielsen Horeca - rekisteri 2002.) Terveyspoliittisesti on suotavaa, että joukkoruokailuun suhtaudutaan myönteisesti, koska joukkoruokailulla on parhaat mahdollisuudet ohjata ruoanvalintaa ja ruokatottumusten kehitystä terveelliseen suuntaan. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1997:27, 30-31; Työterveyslaitos 2000.) Yhteiskunta tukee joukkoruokailua, mutta joukkoruokailun tarjoajien on varmistettava sellaiset toimintatavat, että tarjottava ruoka on ravitsemussuositusten mukaista (Sosiaali- ja terveysministeriö 1997;27). 2.1 Joukkoruokailusta henkilöstöravintoloihin Joukkoruokailun historia alkaa jo 1900-luvun alusta. Jo silloin huomattiin, kuinka suuri merkitys työssä jaksamiseen oli työaikaisella ruokailulla, koska usein kotioloissa ruoka oli hyvin yksipuolista luvun aikana kaupungeissa tehtaanruokalat alkoivat yleistyä ja näin oli työväen saatavilla tyydyttävää ja ravitsevaa ruokaa kohtuullisin hinnoin. (Työterveyslaitos 1995,10-11.) 1930-luvulla metsätyömiehet olivat ensimmäisiä, joiden ruokailua alettiin varsinaisesti kehittää ja järjestettiin koemielessä ruokaloita ja kursseja, joissa koulutettiin emäntiä metsäkämpille. Varsin pian huomattiin, kuinka suuri merkitys työaikana tapahtuvalla ruokailulla on sekä kansantaloudellisesti että sosiaalisesti. (Lääkintöhallitus 1986,5).

8 ja luvuilla sotien jälkeisille jälleenrakennustyömaille järjestettiin työpaikkaruokailua, samoista syistä kuin aikoinaan metsureillekin, työoloista johtuvista vaikeuksista huolehtia ruokailusta itse. (Sillanpää 1993.) Tällöin perustettiin Valtion Ravitsemiskeskus, joka hoiti myöhemmin myös työttömyystyömaiden ruokaloita. (Työterveyslaitos 1995, ) 1970-luvulla alettiin laajemmin kiinnostua työpaikkaruokailun järjestämisestä ja Työterveyslaitos asetti toimipaikkaruokailutoimikunnan, jonka tehtävänä oli laatia ruokailua koskevat suositukset (Työterveyslaitos 1995, 13) luvulle tultaessa Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä laati uudet suositukset useille joukkoruokailumuodoille. Ruokavalio muuttui vähitellen monipuolisemmaksi. Rasvan määrä ja laatu muuttuivat parempaan suuntaan. (Sillanpää 1993.) Kuitenkin joukkoruokailu tapahtui useimmiten melko laitosmaisessa ympäristössä, vailla valinnan mahdollisuuksia (Työterveyslaitos 1995) luvulla asiakkaiden tarpeet tulivat entistä enemmän etusijalle. Kevyttuotteet tulivat markkinoille ja joukkoruokailussa kiinnitettiin entistä enemmän huomiota aterioiden monipuoliseen tarjontaan ja ruokailutilan viihtyisyyteen. Joukkoruokailussa ja yleensä elintarvikealalla otettiin käyttöön omavalvontajärjestelmä, jossa keittiöt ja elintarviketehtaat, kaupat ym. ovat vastuussa elintarvikkeiden ja ruuan hygieenisestä käsittelystä alusta loppuun (Työterveyslaitos 1995) luvulla asiakaspalvelun laatuajattelu on korostunut. Laatuun liitetään toiminnallinen laatu, omavalvonta, osaava keittiöhenkilökunta, lounasruokailun seuranta ja kehittäminen (Työterveyslaitos 2000a). Eri maiden keittiöt ja erilaiset mukaan otettavat vaihtoehdot sekä kevytlounaat ovat tämän päivän trendi. Suomalaisten ruokailussa on havaittavissa erilaisia kehityssuuntia, jotka kertovat syömiseen liittyvien sääntöjen ja käytäntöjen muuttumisesta. Ihmiset tekevät erilaisia vastakkain asetteluja, kuten: vaivattomuus- vaivannäkö terveys nautinto vastuullisuus itsekeskeisyys teknologisuus luonnollisuus.

9 6 Tällaiset vastakkainasettelut hahmottavat niitä 2000-luvun alun ruokailun ongelmia, jotka eivät liity perinteisiin sosiaaliseen asemaan, sukupuoleen tai elämänvaiheeseen, vaan kuvaavat valinnan ulottuvuuksia ja samalla pulmia, joita syntyy, kun valinnan mahdollisuuksia on runsaasti. (Mäkelä, Palojoki& Sillanpää 2003.) Kilpailu on kiristynyt ruokapalvelun tarjoajien kesken, sillä joukkoruokailu on entistä enemmän siirtynyt yksityisille yrityksille. Myös termistö on muuttunut matkan varrella. Jos ennen puhuttiin joukkoruokailusta ja työpaikkaruokalasta, nykyään puhutaan ruokapalveluyrityksistä ja henkilöstöravintoloista. (Suorsa - Jäppinen 2003.) Keittiö 2001-tutkimuksen mukaan 15% väestöstä syö arkisin lounaan työpaikkaruokalassa ja 22% syö eväitä työpaikalla. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48.) Amica- Ravintolat Oy henkilöstöravintolat Karl Fazer Ab:n omistama ruokapalveluyritys Fazer Catering on perustettu vuonna Vuonna 1988 yrityksen nimi muutettiin Amica Yhtiöksi. Yrityskauppojen myötä vuonna 1993 Karl Fazer Ab osti valtion omistaman Kulinaari-ravintolat Oy:n (Valtion ravitsemiskeskus), joka fuusioitui vuonna 1994 Amica Yhtiön kanssa ja muodosti Amica Ravintolat Oy:n. Amica on nykyään Pohjoismaiden ja Baltian johtava henkilöstö- ja opiskeluruokailua järjestävä yritys. Toiminta-alueisiin kuuluvat myös kongressi-, kokous- ja tilausravintolat, tavarataloravintolat ja -kahvilat, suurtapahtumien ravintolapalvelut sekä juhlien järjestäminen. Suomessa on 960 Amica-ravintolaa ja amicalaista. Liikevaihto vuonna 2002 oli 240 miljoonaa euroa. (Suorsa-Jäppinen 2003.) Amica Ravintola terveellisten ruokavaihtoehtojen kehittäjänä Amica ravintoloiden ruokalistoista, ohjeista ja erilaisten teematapahtumien suunnittelusta vastaa tuotekehittelytyöryhmä. Terveellisten valintojen helpottamiseksi on kehitetty natriumin, rasvojen, kuidun ja sokerin teemanäyttelyt, joissa esitellään yleisimpien ruoka-aineiden natrium-, rasva-, kuitu- ja sokeripitoisuudet määrällisesti ja kirjallisesti. Tällaisia teemapaketteja on käytetty henkilöstöravintoloissa yhdessä työterveyshuollon kanssa tai erilaisten laihdutuskampanjoiden aikana. Voidaan myös

10 7 valmistaa natrium-, rasva-, kuitu- ja sokeripitoisuuksien näyttelyt henkilöstöravintolassa tarjolla olevista ateriavaihtoehdoista, jolloin asiakas näkee, mitä ruoka-annos todella sisältää (Fogelholm 2003.) 2.2 Henkilöstöravintolan ravitsemukselliset tavoitteet Hyvässä ruokavaliossa arki- ja juhlaruoka erotetaan toisistaan. Tavallisen arkiruoan toistuvat valinnat vaikuttavat ruokavalion kokonaisuuteen järkevään syömiseen. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998;7.) Erilaisissa ruokavalioissa kohtaavat erilaiset valintakriteerit. Ruuan laadusta ollaan kiinnostuneita oman kehon ja hyvinvoinnin kannalta (Mäkelä ). Ruokavalion ravitsemuksellinen laatu kohentuu pienillä ruokatottumusten muutoksilla niin, ettei toteuttaminen ole liian työlästä (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Henkilöstöruokailun suosituksissa käytetään seuraavia määreitä ravitsemuksen kulmakivinä. Monipuolisuus: Aterialle valitaan ruokaa lautasmallin mukaisesti, ruoka-aineympyrää ja -kolmiota apuna käyttäen. Monipuolisesti kasviksia, tuoreena ja keitettynä, runsaasti viljavalmisteita leipinä, lisäkkeinä ja puuroina. Maitovalmisteista valitaan vähärasvaisia vaihtoehtoja. Kalaa käytetään mahdollisimman usein ja lihaa mieluiten vähärasvaisena. Rasvoja käytetään niukasti ja sokeria säästeliäästi. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.) Vaihtelevuus: Ruoan raaka-aineet valitaan vaihtelevasti niin, että saadaan riittävästi kaikkia suojaravintoaineita (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Kohtuullisuus: Energiaa saadaan ruuasta kulutusta vastaava määrä. Mitä pienempi on energiantarve, sitä tärkeämpiä ovat oikeat ruokavalinnat. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.) Värikkyys: Kasviksilla, marjoilla ja hedelmillä saadaan aterioihin värikkyyttä ja vaihtelua. Värikäs ruoka-annos kauniisti tarjolla lisää ruuan herkullisuutta ja nautittavuutta. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.)

11 8 Työpaikka-aterian tärkeimpinä ominaisuuksina pidetään terveellisyyttä, maukkautta, monipuolisuutta ja edullisuutta. (Työterveyslaitos 2000b.) Rauhallinen ruokailuhetki viihtyisässä ympäristössä auttaa energian saannin hallinnassa. Kunnolla pureskeltu ruoka sulaa paremmin ja kylläisyyden tunteen ehtii havaita jo ruokailun aikana. Aterian jättäminen väliin johtaa helposti runsasenergisten välipalojen syöntiin. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48). Henkilöstöravintoloissa, joissa on tarjolla useita lounasvaihtoehtoja, vähintään yhden vaihtoehdon tulisi olla suola- ja rasvasuositusten mukainen. Kuluttajalla on oikeus valita terveellisesti, mutta sen vuoksi ei saa unohtaa ruuan herkullisuutta ja maukkautta (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Asiakkaat tarvitsevat lisää tietoa työpaikkaruokailussa tarjottavan ruuan ravitsemuksellisesta laadusta. Ruokapalveluun liittyvää tiedottamista olisi lisättävä, esimerkkeinä malliannokset, tiedotteet linjastossa, merkinnät ruokalistoissa, tietoiskut ja lautasmalli aterian koostamisesta. (Työterveyslaitos 2000a.) Erityistä huomiota tulee kiinnittää tyydyttyneen rasvan ja suolan vähentämiseen ja hiilihydraattien lisäämiseen. Lisäksi asiakkaat tarvitsevat lisää tietoa työaikaisen ruokailun välittömistä vaikutuksista, työaikaisista ruokailumahdollisuuksista sekä siitä, miten yksilölliset ravitsemukselliset tarpeet (esimerkiksi diabetes, laihduttaminen, korkea kolesterolitaso, keliakia) otetaan huomioon työpaikkaruokailussa. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 49.) Terveen työikäisen väestön ravitsemustiedon saanti jää median ja oman innostuksen varaan. Henkilöstöravintola on oikea paikka päivittää tietoja. (Sosiaali- ja terveysministeriö 1997: ) Toisaalta on muistettava, että suositusten olemassaolo ei takaa niiden noudattamista. Vaikka henkilöstöravintolassa valmistetaan suositusten mukaista ruokaa, asiakkaiden päätöksiin vaikuttavat monet seikat, esimerkiksi makutottumukset, hinta ja laatu. (Työterveyslaitos 2000a.) Terveellisyys voi jäädä tässä asetelmassa toiseksi. Tällaisissa tilanteissa asiakkailla itsellään on vastuu valita terveellisesti.

12 9 2.3 Työaikaisen ruokailun ravintosisältö Työpaikka-ateriasta laaditut suositukset ovat olleet kauan voimassa, koska ne ovat jo vuodelta Tieto ei ole kuitenkaan vanhaa. Työpaikka-aterian ravintosisältö ilmoitetaan ravintoainetiheytenä eli ravintoainepitoisuuksina energiayksikköä kohti. (Lääkintöhallitus1987). Suositukset sopivat terveille henkilöille, joiden energian kulutus on 6,7 12,6 MJ eli kcal. Työpaikka-aterian tulee kattaa noin kolmannes työntekijän päivittäisestä energian tarpeesta. (Työterveyslaitos 2000b.) (Liite 1.) Ruokavalion kokonaisuus ratkaisee ravitsemuksellisen laadun. Yksittäinen elintarvike silloin tällöin ei heikennä eikä paranna ruokavalion laatua. Tavoitteena on energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen sekä eri energiaravintoaineiden suhteellisten osuuksien korostaminen, hiilihydraattien suhteellisen osuuden lisääminen ja kovan rasvan ja natriumin käytön vähentäminen (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Taulukossa esitetään joukkoruokailusta laaditut ravitsemussuositukset sekä yleiset ravitsemussuositukset. TAULUKKO 1. Taulukko ravitsemussuosituksista. Työpaikka-aterian ravitsemus- Suositukset Yleiset ravitsemus- Suositukset Rasvaa noin 30% energiasta Rasvaa 30% energiasta Proteiinia noin 15% energiasta Proteiinia 10-15% energiasta Hiilihydraattia 55-60% energiasta Hiilihydraattia 55-60% energiasta Suojaravintoaineita energiayksikköä kohti. Rautaa 2,1 mg/mj Rautaa 1,4-2,1 mg/mj C-vitam. 8mg/MJ C-vitam. 7mg A-vitam. 105ug/MJ A-vitam. 100ug/MJ Suolaa 7-9g/päivä Suolaa 5g/päivä Sokeria 5-6% energiasta Sokeria 10% energiasta (Lääkintöhallitus 1987,7) (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7)

13 Elintarvikkeiden valinta työpaikka-ateriassa Työpaikka-aterian koostamista opastetaan Lääkintöhallituksen oppaassa seuraavasti: Perunaa, riisiä, makaronia Suositaan mieluimmin tummaa pastaa ja täysjyväriisiä. Perunaa saa syödä reilusti, koska se on hyvä tärkkelyksen lähde ja sisältää vähän energiaa (Lääkintöhallitus 1987: Valtionravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Vihanneksia, juureksia, marjoja, hedelmiä vähintään 100g. Kotimaisia kasviksia, hedelmiä ja marjoja saa käyttää runsaasti päivittäin, koska niistä saa tärkeitä vitamiineja, hivenaineita ja kuitua. (Lääkintöhallitus 1987.) Vihannekset ja juurekset tarjoillaan erilaisina salaattivaihtoehtoina ja lämpiminä kasvislisäkkeinä. Salaatinkastike vaihtoehtoina tarjotaan myös rasvattomia ja kasvirasvapohjaisia vaihtoehtoja. (Työterveyslaitos 2000b.) Lihaa kypsänä 60-90g tai kypsää kalaa g tai munaa. Määrät ovat suuntaa-antavia pitkällä aikavälillä. Eläinrasvojen vähentämiseksi suositaan vähärasvaisia valmisteita, etenkin kalaa, jota on hyvä syödä ainakin kaksi kertaa viikossa. (Lääkintöhallitus 1987.) Kasviksilla ja hedelmillä saa mehevyyttä ja uutta makua liha- ja kalaruokiin (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7). Ruokajuomaksi vähärasvaista, mieluiten rasvatonta maitoa, hapanmaitovalmisteita, vettä, laimeaa mehua, kotikaljaa tms. (Työterveyslaitos 2000b; Lääkintöhallitus 1987.) Vuonna 2000 rasvaton maito oli ensimmäisen kerran suosituin maitovalmiste (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001). Leipää Viljavalmisteita on hyvä syödä joka aterialla. Viljavalmisteet ovat tärkeä B-vitamiinin, kivennäisaineiden ja ravintokuidun lähde. Leipää tarjotaan, vähäsuolaisena, ruisleivästä sämpylöihin. (Työterveyslaitos 2000; Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.)

14 11 Ravintorasvaa Leipäpöydässä tarjolla useita levitevaihtoehtoja, kevyitä kasvirasvapohjaisia levitteitä, yrttiöljyjä. Ravintorasvaa mahdollisimman pieninä annoksina 5-6g. (Lääkintöhallitus1987.) Ruuan valmistukseen ja leivontaan suositellaan öljyjä, erityisesti kotimainen rypsiöljy on terveellistä. Onkin huomioitavaa, että rasvojen käyttö kasviöljyjä lukuun ottamatta on vähentynyt (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001). Työpaikkalounas erilaisiin joukkoruokailusta annettuihin suosituksiin perustuvana oikeanlaisena kokonaisuutena on vaikuttanut hyvin paljon suomalaisten ruokailutottumuksiin. Varsinkin salaatin syömisen lisääntyminen myös kotona on ainakin osaksi työpaikkalounaissa konkretisoituvan esimerkin seurausta. (Mäkelä 2002, ) Ravitsemussuositusten muuttuminen vuosien kuluessa Ravitsemussuositusten alkuajoista sairaudet ovat muuttuneet puutostaudeista elintasosairauksiksi. Nykyisin terveysriskit ovat ylenpalttisessa eivätkä puutteellisessa ravitsemuksessa, jonka vuoksi painopiste on ruokavalion kokonaisuudessa eikä yksittäisissä ravintotekijöissä (Hoikkala R.& Roos J Mäkelä J. artikkeli, ). Ravitsemussuosituksissa korostetaan energian saannin ja kulutuksen tasapainottamista ja liikunnan merkitystä. Uusimmassa ravitsemussuosituksessa on energiaravintoaineiden ja rasvahappojen keskinäisiä suhteita täsmennetty. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 1998:7.) Suomea pidetään lähes kansanravitsemuksen mallimaana, jossa ravitsemuksen muutokset ovat johtaneet monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien, vähenemiseen. Kuitenkin ongelmaksi on muodostunut, ettei ravitsemussuositusten teoria aina vastaa käytännön toimia ja saavutettuja tuloksia.(ahlström 2002.) Koska ruuasta saatava tieto on entistä vaikeaselkoisempaa, kuluttajalta vaaditaan tietoa ja valmiuksia tehdä johdonmukaisia ruokavalintoja. Sen takia yksinkertaisia ohjeita ja helposti ymmärrettäviä ravintoainemerkintöjä tulisi lisätä (Suojanen 2003, ). Myös WHO:n Euroopan alueelle valmistelemassa ensimmäisessä elintarvike- ja

15 12 ravitsemuspolitiikan toimenpideohjelmassa on painotettu ristiriidattoman tiedon jakamista terveellisten valintojen perustaksi. (WHO European Region 2001.) Ruokavalion pitämistä monipuolisena pidetään yhdentekevänä, vaikka se on koko ravitsemusvalistuksen ydin.(ahlström 2002.) 2.4 Mitä kevyt tarkoittaa lounasruokailussa? Elintarvikelainsäädännössä kevyt on määritelty siten, että elintarvike on kevyt, jos siinä on vähintään 30% vähemmän energiaa kuin vastaavassa tavallisessa tuotteessa. (Kähkönen 1998, ) Kevyttuotteet tarjoavat kuluttajille mahdollisuuden vähentää sekä ruuasta saatavan energian että rasvan määrää. Ateria nimetään kevyeksi, kun se sisältää noin 500 kcal energiaa tai kun rasvan osuus on energiasta alle 30%. Keveys herättää positiivisia ajatuksia terveyttä ja hyvinvointia edistävänä. Keveys voi herättää myös kielteisiä ajatuksia: ajatellaan, että tuote on mauton, kun siinä on vähän rasvaa. (Kähkönen 1998, ) Terveellinen syöminen rinnastuu keveyteen, joka luonnehdintana on pikemminkin elintarviketeollisuuden ja markkinoinnin, kuin ravitsemusvalistuksen kehittämä. Ajatussisällöltään kevyt on kuitenkin yhtenevä suositusten kanssa. (Mäkelä 2002, 20-21). Lihavuuden ehkäisemiseksi 1990-luvun alussa elintarvikelainsäädäntöön luotiin normit kevytelintarvikkeille ja lainsäädännölliset esteet vähäenergisten ruokien kehittelystä poistettiin (Suojanen 2003, ). Amica Ravintolat Oy:ssä on kehitetty kevyttä ja hyvää -ateriakonsepti erityisesti henkilöstöravintoloiden tarpeisiin, koska kevyt, vähärasvainen ja terveellinen ruoka on nykyään suosittua (Fogelholm & Pirinen 2002, 3.) Amica ravintoloissa kevytlounas on määritelty seuraavasti: ateriasta voidaan käyttää määritelmää kevyt, kun alle 30% energiasta saadaan rasvasta. Raaka-ainevalinnoissa suositaan kalaa, broileria ja vähärasvaista lihaa. Kasviksia, juureksia ja marjoja käytetään mahdollisimman paljon salaatteina ja ruuanvalmistuksessa. Ruuanvalmistusmenetelminä käytetään keittämistä, uunissa hauduttamista,

16 13 höyrykeittämistä. Ruokaan ei lisätä rasvaa. Uppopaistamista ja paistinpannun käyttöä vältetään. Levitteet ovat kevyitä, kun rasvaprosentti on alle 40%. Salaatinkastikkeet on kevyitä, kun rasvaprosentti on alle 15%. Ruokajuomana on useita vähärasvaisia vaihtoehtoja. Leipäpöydässä on runsaasti erilaisia leipävaihtoehtoja. (Fogelholm & Pirinen 2002.)

17 14 3 SUOMALAISEN MIEHEN TIE HENKILÖSTÖRAVINTOLOIHIN Työpaikkaruokailussa miesten siirtyessä eväsaterioista syömään lämpimän aterian heidän ruokavalionsa monipuolistui ratkaisevasti, kasvisten käyttö lisääntyi ja rasvan laatu muuttui edullisempaan suuntaan. Tämä johti terveydentilan kohenemiseen ja etenkin kolesterolitason laskuun. (Prättälä 32:1997.) Työpaikkaruokalassa aterioivat ovat useimmiten hyvin koulutettuja, hyvätuloisia, vakituisessa työsuhteessa olevia, joiden työ on kevyttä ja vaihtelevaa. Eväitä syövät ja kotona ruokailevat useimmiten pienituloiset, määräaikaisissa työsuhteissa olevat yksitoikkoista ja fyysisesti raskasta työtä tekevät (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48). Työpaikkalounasta ei syödä, jos kotona perheen kanssa syödään päivällinen, varsinkin jos perheessä on lapsia. Yksi lämmin ateria syödään, koska pelätään lihomista. Työaikana ateria korvataan välipaloilla ja kahvilla. Jos työpaikkalounas syödään, ei kotona valmisteta lämmintä ateriaa, vaan se korvataan välipaloilla. (Mäkelä, Palojoki & Sillanpää 2003.) Henkilöstöruokailun kaupallistuminen ja veropoliittiset ratkaisut ovat vaikuttaneet aterioiden hintoihin ja ruokailijoiden maksukykyyn. Tämä on lisännyt eväsateriointia viime vuosina. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 48.) Puolet suomalaisista valmistaa kotona lämpimän aterian. Perinteinen perheateria, jossa koko perhe on koolla yhtäaikaa syödään 20% kotitalouksista. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2003, 18.) Työpaikkaruokailun sanotaan olevan onnenpotku suomalaisten miesten ravitsemustilan paranemiseen. Kiitos siitä, että miehet ovat oppineet syömään, annetaan usein juuri työpaikkaruokaloille. Nuorten aikuisten kasvisten käyttö on runsaampaa niillä henkilöillä, jotka nauttivat työpaikkalounaan (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001, 10). Asiakkaan hyvää palvelua on se, että kerrotaan eri ruokavaihtoehtojen koostumus. Ruuan ravintoarvot ja ruuan aineosat kiinnostavat. Malliannoksilla asiakkaille voidaan kertoa käytännössä, mitä tarkoittaa se, että syö vähärasvaista ja vähäsuolaista ruokaa. On helpompi mieltää, mitä voi syödä ja kuinka paljon, kun näkee valmiin malliannoksen. (Työterveyslaitos. 2000,22-24.)

18 Mies ja ravinto Miehet syövät useimpia elintarvikkeita määrältään enemmän kuin naiset, koska he jo perusaineenvaihduntansakin puolesta kuluttavat energiaa enemmän. (Ravitsemuskertomus 2000, 3.) Miehillä on painoon nähden enemmän lihaksia kuin rasvakudosta, siitä johtuen lepoaineenvaihdunta on 15% suurempi kuin naisilla. (Mustajoki 2003, 21.) Nykyisessä yhteiskunnassa naisten ja miesten suhde ravintoon on jokseenkin tasaarvoinen, väitteet siitä ettei mies syö heiniä ovat harvinaistuneet sitä mukaa, kun raasteet ja salaatit ovat yleistyneet ja monipuolistuneet. (Kontula, Parviainen & Santti 1995, ) Ruokavalintoihin vaikuttaa maantieteellinen sijainti. Pohjoisessa, maaseudulla syödään rasvaisempaa ruokaa, usein kaksi lämmintä ateriaa päivässä yhdessä perheen kanssa. Etelä-Suomessa, kaupungeissa miehet syövät kevyemmin yhden lämpimän aterian päivässä tai epäsäännöllisemmin usein yksin välipalatyyppistä ruokaa. (Työterveyslaitos 1995,19-20; Kansanterveyslaitos 2003.) Koulutustaustan erot vaikuttavat ruokailutottumuksiin. Toimihenkilöiden ruuankäyttö ja ravintoaineiden saanti on lähempänä suosituksia kuin työntekijämiehillä, jotka syövät hivenen energiapitoisempaa ruokaa. (Työterveyslaitos 1995, 28; Kansanterveyslaitos 2003.) Eroja on myös ruokaan käytettävien tulojen määrässä ja suhtautumisessa ruuan terveellisyyteen. (Kansanterveyslaitos 2003a.) Tietty hierarkisuus näkyy Suomessa juuri terveellisten elämäntapojen omaksumisessa. Keskiluokka on edelläkävijä, jota muut seuraavat. Erityisen vastaanottavaisia valistukselle ovat olleet naiset, mutta myös miesten kulutustottumukset ovat muuttuneet terveelliseen suuntaan. Epäterveellisimmät elintavat ovat yksinäisillä vähänkoulutetuilla miehillä (Mäkelä 2002,19). Keskimääräinen suomalainen ruokavalio koostui kuudesta ateriointikerrasta, joista yksi oli pääateria. Työpäivinä aterioita oli useampia kuin koti- ja vapaapäivinä. Lounasta syötiin kolmella eri tapaa; kotona, eväitä syöden sekä henkilöstöravintolassa. Lähes puolet päivittäisestä energiasta saatiin pääaterioista ja kolmannes energiasta saatiin välipaloista. (Kansanterveyslaitos 2003b, 17.)

19 16 Kansanterveyslaitoksen tekemän Finnravinto tutkimuksen mukaan ruokavalio koostui kaikilla tutkittavilla viljatuotteista, juomista ja maitovalmisteista. Peruna oli sekä miehillä että naisilla pääasiallinen energianlähde, tosin riisin ja pastan kulutus on kasvussa. Miehet käyttivät rasvoja, liharuokia, makkaraa, perunoita, leipää ja sokereita enemmän kuin naiset ja kasviksia, hedelmiä ja juureksia vähemmän kuin naiset. Kalaruokia käytettiin yhtä paljon. (Kansanterveyslaitos 2003b.) Taulukossa on esitetty miesten käyttämä raaka-aineiden määrä ruokavaliossa absoluuttisena grammaa/vuorokausi ja energiavakioituna grammaa/mj. TAULUKKO 2. Raaka-aineiden määrä g/vrk ja g/mj. Raaka-aine G/VRK G/MJ Viljavalmisteet ,8 Kasvikset ,6 Palkokasvit 7 0,8 Peruna ,3 Hedelmät ja Marjat Rasvat 50 5,4 Maitovalmisteet Lihavalmisteet Kala 34 3,7 Kananmuna 21 2,2 Sokeri ja Makeiset 35 3,7 Valmistusaineet 12 1,3 Mausteet 16 1,9 Ravintovalmisteet 0,4 0,03 Juomat (Lahti - Koski & Kilkkinen 2001).

20 17 Miehet saavat energiaa elintarvikkeista keskimäärin 8.7MJ/ vuorokausi, joka jakautuu seuraavasti; viljavalmisteista kasviksista lihasta maitotaloustuotteista rasvoista juomista ja muista KUVIO 1. Miesten syömien elintarvikkeiden jakautuminen (Kansanterveyslaitos 2003b, 83-84) Edellisen kuvion (KUVIO 1) elintarvikkeet jakautuivat energiaravintoaineisiin siten, että miesten ruokavalio sisälsi; rasvaa 87g/ vrk, josta suurin osa saatiin liharuoista, ravintorasvoista, maitovalmisteista ja leivonnaisista. (Kansanterveyslaitos 2003b, 84.) Hiilihydraatteja 231g/vrk, suurin osa hiilihydraateista saatiin viljavalmisteista (69%), hedelmistä ja maitotaloustuotteista. Kuitua saatiin eniten (55%) ruis- ja sekaleivästä, vasta sitten tulevat kasvikset, hedelmät ja marjat. Proteiinia saatiin liharuuista ja lihavalmisteista ja maitotaloustuotteista. (Kansanterveyslaitos 2003b.)

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun

EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy

Painonhallinnan perusteet. Valio Oy Painonhallinnan perusteet. Painonhallinta onnistuu Painonhallinnan periaate on yksinkertainen: paino tippuu, jos syö vähemmän kuin kuluttaa. Käytännössä onnistuminen vaatii suunnittelua ja sitoutumista

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa?

Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Ravitsemus, terveys ja työ kuinka jaksaa paremmin arjessa? Liikettä Lahden alueen yrittäjille 26.5.2016 Laura Manner, ETM Ravitsemusasiantuntija Terveurheilija.fi 1 Luennon sisältö Ravitsemus osana terveyttä

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi /

Keinomunuaisyksikkö/Dialyysi / RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Toteutuvatko suolasuositukset joukkoruokailussa? 8.2.2011 www.sodexo.fi Sodexo - Jokaisesta päivästä parempi Sodexo edistää omalta osaltaan suomalaisten terveyttä Annamme asiakkaille mahdollisuuden syödä

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen

Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille Palveluesimies Päivi Ylönen Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille 5.9.2016 Palveluesimies Päivi Ylönen Mikkelin Ruoka- ja puhtauspalvelu tunnuslukuina v. 2016 Liikevaihto 12,5 milj., henkilöstöä 200 Asiakkaina päiväkodit,

Lisätiedot

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys

Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kouluruokailun kansanterveydellinen merkitys Joensuu 12.1.2012 Kouluruokailun pitkät perinteet 1948: lakisääteisesti ilmainen kouluruoka kaikille

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh

RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä

Ylipainoinen sydänpotilas. Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä Ylipainoinen sydänpotilas Eeva Nykänen, ravitsemussuunnittelija KSSHP, Perusterveydenhuollon yksikkö Sydänfysioterapeutit Jyväskylässä 27.10.2016 Miksi nimenomaan sydänpotilas hyötyy ylipainon hoidosta

Lisätiedot

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE

KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Vaasan kaupunki Vähänkyrön terveysasema Vähänkyröntie 11, 66500 Vähäkyrö puh. 06 325 8500 KOTONA TÄYTETTÄVÄ OMAHOITOLOMAKE AJOKORTTITARKASTUKSEEN TULEVALLE Sinulle on varattu seuraavat ajat ajokorttitodistukseen

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista

Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki kertoo terveellisemmistä ruokavalinnoista Sydänmerkki auttaa kuluttajaa Ainoa ravitsemuslaadusta kertova symboli Kuluttajille ruoan terveellisyys on tärkeää, mutta terveellisesti syöminen on

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat

URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Sokeri, piilosokeri ja välipalat Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 45 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Sokeri Sokerit sisältävät vain tyhjää

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle :

Nimi ja syntymäaika: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : OMAHOITOLOMAKE Nimi ja syntymäaika: pvm: Sinulle on varattu seuraavat ajat vastaanottokäynnille: Terveydenhoitajan tai sairaanhoitajan vastaanotolle : Lääkärin vastaanotolle: Mitä on omahoito? Omahoito

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

URHEILIJAN ravitsemusopas

URHEILIJAN ravitsemusopas URHEILIJAN ravitsemusopas Olympiajoukkueen ravitsemuskumppani Hyvällä ruoalla hyviin tuloksiin Laadukas, järkevästi koostettu ruokavalio Järkevästi koostetun ruokavalion avulla urheilijat voivat: Urheilijan

Lisätiedot

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.

PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA. Tiina Lahti. Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12. PAINONPUDOTUSSUUNNITELMA Tiina Lahti Tavoitepaino: 70kg Lähtöpaino: 76,5kg Painonpudotus: 6,5kg Tavoiteajankohta: Klo 19.00 11.12.2009 Aikaa: 11 vrk Tiistai 1.12 - Keskiviikko 9.12 Aamupaino: 76,5kg Iltapaino:

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus

Urheilijan ravitsemus Ravinto Kehitys kolmio Urheilijan ravitsemus A. ARKIRUOKAILU KUNTOON rytmiä ja laatua päivän aterioihin B. RIITTÄVÄ JUOMINEN Vesi C. TURNAUKSET / PITKÄT PELI REISSUT eväät juomiset D. ASENNE syömisellä

Lisätiedot

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat

Maittavan lihaisat. Jahti&Vahti -koiranruoat Maittavan lihaisat Jahti&Vahti -koiranruoat Täysravinto paljon liikkuville koirille 32% Premium-luokan ruokaa koirallesi Suositut, nyt koostumukseltaan entistäkin lihaisemmat, Jahti&Vahti -koiranruoat

Lisätiedot

Helpoin tapa syödä hyvin

Helpoin tapa syödä hyvin Helpoin tapa syödä hyvin Patrik Borg HY Liikuntalääketieteen yksikkö, Syömishäiriökeskus HYVÄ SYÖMINEN TERVEYS NAUTITTAVUUS/HAUSKUUS SOSIAALISUUS MIELIALA VIREYSTILA PAINO KUNTO STRESSITTÖMYYS HYVÄ FIILIS

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista

Tiivistelmä. koulu- ruokailu- suosituksista Tiivistelmä koulu- ruokailu- suosituksista Lähde: Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Johdanto Kouluruokailu on oleellinen osa koulun opetus- ja kasvatustehtävää. Kouluaikaisen ruokailun tarkoituksena

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ruoka on osa hyvinvointia

Ruoka on osa hyvinvointia Ruoka on osa hyvinvointia Baltfood, yleistä Itämeren alueen ruokakäyttäytyminen - trendit Heidi Valtari Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Turun yliopisto baltfood c/o LÜBECK Business Development Corporation

Lisätiedot

Tasapainoinen Ravitsemus

Tasapainoinen Ravitsemus Tasapainoinen Ravitsemus Juha ja Sari Eriksson Itsenäiset Jälleenmyyjät Omat taustat ja kokemukset Juha Eriksson 50v.. Perhe: Vaimo Sari, 4 lasta Samuli 17v, Krista 19v, Niklas 22v, ja Sami 24 v Ammatti:

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet

Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Villikasvit ja tuoteturvallisuus Pakkausmerkinnät, Ravitsemus- ja terveysväitteet Ylitarkastaja Marjo Misikangas Tuoteturvallisuusyksikkö 22.1.2013 Esityksen sisältö: Elintarvikkeiden pakolliset pakkausmerkinnät

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti

Nuoren urheilijan ruokavalio. Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Nuoren urheilijan ruokavalio Sami Hämäläinen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ruokavalion merkitys urheilijalle Kunto ei nouse syömällä, vaan harjoittelemalla Ravinnolla on mahdollista vaikuttaa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO

SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO SALPA NESTETASAPAINO- JA RUOKALUENTO Nyrkkisäännöt päivittäiseen nesteytykseen ovat: juodaan jokaisen aterian yhteydessä vettä ja muita juomia 2-3 lasillista riippuen nesteen tarpeesta kuumissa olosuhteissa

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi Alaosassa olevat ruokaaineet muodostavat päivittäisen ruokavalion perustan Hedelmät ja vihannekset Viljavalmisteet Huipulla olevia ruokaaineita

Lisätiedot

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä

Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Jyväskylä 31.8.2016 Maahanmuuttajan ravitsemuksen erityispiirteitä Heli Kuusipalo 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 1 31.8.2016 Heli Kuusipalo / erikoistutkija 2 Terveyttä edistävä ruokavalio VRN

Lisätiedot

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle.

TerveysInfo. ITE ryhmäaineistopaketti Opetuspaketti sisältää ITE työkirjan, ruoka ainetaulukon ja muuta aineistoa ITE ryhmäläiselle. TerveysInfo lihavuus Berliininmunkki ja muita kirjoituksia painonhallinnasta Hercule Poirot laihduttaa, Lihavan mieli, Piiloliikunta sekä muut hauskasti nimetyt kirjoitukset kertovat monipuolisesti ihmisen

Lisätiedot

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016

Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Innovaatioaamupäivä 18.3.2016 Kauran tuotteistaminen Tuula Laukkanen 1 18/3/16 Fazer. All rights reserved Fazer Mylly osa Fazer konsernia Fazerin tarina alkoi vuonna 1891 Karl Fazerin avattua ensimmäisen

Lisätiedot

Luomun kuluttajabarometri 2015

Luomun kuluttajabarometri 2015 Luomun Pasi Saarnivaara 25.9.2015 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy / Luomun Luomun kiinnostavuus Kuinka paljon sinua kiinnostaa? TOTAL 2015 (n=00) TOTAL 20 (n=43) 0% 20% 40% 60% 80% 0% Luomu eli luonnonmukainen

Lisätiedot

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun

Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi päiväkotiruokailuun Makuaakkoset-diplomi on päiväkodeille myönnettävä tunnustus ravitsemuksellisesti, kasvatuksellisesti ja ekologisesti kestävän päiväkotiruokailun edistämisestä.

Lisätiedot

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista

KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista N:o L 55/22 \ FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 6. 3. 96 KOMISSION DIREKTIIVI 96/8/EY, annettu 26 päivänä helmikuuta 1996, laihdutukseen tarkoitetuista vähäenergiaisista elintarvikkeista (ETA:n kannalta

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit

Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit Päivitetty 2011 Ravitsemispalvelujen järjestäminen ja laatukriteerit diabeetikoiden ja MBO-potilaiden kuntoutusta järjestävissä laitoksissa Diabeetikoiden ja MBO-potilaiden (metabolista oireyhtymää sairastavien)

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi

Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi Folkhälsanin tutkimuskeskus Fin-HIT Hyvinvointi Teini-iässä tutkimus Tulosraportti: Nurmijärvi 08.02.2016 1 Taustaa Ylipaino - FINRISKI 2012 -terveystutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista aikuisista

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Koukun Helmen kotiateriapalvelu

Koukun Helmen kotiateriapalvelu Koukun Helmen kotiateriapalvelu Palveluksessanne! 2015 Tampereen Voimia Koukun Helmi Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa maukkaita aterioita kotiateriapalvelun asiakkaille.

Lisätiedot

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy

Hyvä ravitsemus lapselle. Valio Oy Hyvä ravitsemus lapselle Iloa ruoasta! Yhteinen ateria on oppimistilanne Lapsi ottaa isommista mallia Vanhemmat päättävät mitä tarjotaan, lapsi päättää itse kuinka paljon syö Ruokavalion monipuolisuus

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 12. toukokuuta 2016 (OR. en) 8540/16 ADD 1 REV 1 DENLEG 34 AGRI 222 SAN 162 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 10. toukokuuta 2016 Vastaanottaja: Neuvoston

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten.

Päätös: Valtuusto päätti lähettää valtuustoaloitteen kunnanhallitukselle jatkovalmisteluja varten. Valtuusto 55 15.06.2016 Kunnanhallitus 294 11.07.2016 Tekninen lautakunta 111 08.09.2016 Kunnanhallitus 370 03.10.2016 Valtuusto 89 09.11.2016 Valtuutettujen aloitteet / Jaakko Jukkolan valtuustoaloite

Lisätiedot

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa

Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Urheilijan ravitsemus ja vastustuskyky - Valion tuotteet urheilijan ravitsemuksessa Infektiot, allergiat ja astma urheilussa sairaudet ja vammat urheilussa UKK-instituutti 5.11.2012 Marika Laaksonen, ETT,

Lisätiedot

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI

santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Yläkouluakatemialeiri vko 32 2015 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI 2 11.8.2015 PALAUTUMINEN -kehittymisen kulmakivi - Harjoittelun tarkoitus

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA

RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN TUOTEKEHITYKSESSÄ JA ERITYISRUOKAVALIOSSA HILLEVI EROMÄKI, lehtori MMM, laillistettu ravitsemusterapeutti SeAMK, Liiketoiminta, ravitsemisala 2 RAVITSEMUSNÄKÖKULMA ATERIOIDEN

Lisätiedot

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli

Luomu keittiöissä. Luomuruokaseminaari Mikkeli Luomu keittiöissä Luomuruokaseminaari 15.11.2016 Mikkeli Savon koulutuskuntayhtymän asiantuntijayksikkö Edistää kestävän ruokaketjun toteuttamista julkisissa ruokapalveluissa, mm. lähi- ja luomuruoan käytön

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa

ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK

Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa. Lauttasaaren yhteiskoulu, Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Nuoren urheilijan ravitsemus arjessa Lauttasaaren yhteiskoulu, 27.9.2016 Mari Lahti, Ravitsemusasiantuntija ja -valmentaja, ETK Urheilijaksi kasvaminen - Kehityksen kolmio Ravinnon merkitys nuorelle urheilijalle

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015

Nuoren urheilijan ravitsemus. Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Nuoren urheilijan ravitsemus Kari Korpilahti sisätautien ja kardiologian erikoislääkäri 10.3.2015 Sisältö Miksi oikea ravitsemus on tärkeää nuorelle urheilijalle Ruokavalion pääperiaatteet Energiatasapaino

Lisätiedot

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa

Välipalat. Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Välipalat Hyvä välipala on kuin ateria pienoiskoossa Kotitehtävien tarkistus Keskustele parisi kanssa Mitä mainoksia löysit? Mitä ne lupaavat? Pitävätkö lupaukset? Mitä tiedät..? Millainen on hyvä välipala?

Lisätiedot

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin

Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Liite 15.12.2008 65. vuosikerta Numero 4 Sivu 13 Kestävää kehitystä julkisiin ruokapalveluihin Helmi Risku-Norja, MTT Lakisääteinen julkinen ruokapalvelu tarjoaa vuosittain 431 miljoonaa ateriaa, mikä

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut

Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus ja ruokapalvelut Ikäihmisten ravitsemus Ravintoaineiden tarve ei vähene iän myötä, vaikka kehon koostumus muuttuu ja energiantarve vähenee. Syömällä säännöllisesti kunnon ruokaa

Lisätiedot

Nuoren liikkujan ruokavalio

Nuoren liikkujan ruokavalio Nuoren liikkujan ruokavalio Rakenna ruokavaliosi hyvälle pohjalle Valitse monipuolisen ruokavalion pohjaksi ruoka-aineita kolmion alaosasta ja täydennä päivittäin seuraavista kerroksista. Huipun sattumat

Lisätiedot

HYVINVOINTILOMAKE. pvm

HYVINVOINTILOMAKE. pvm HYVINVOINTILOMAKE pvm Tämä kyselylomake käsittelee hyvinvointiasi, elämäntapojasi ja sitä, miten hoidat pitkäaikaissairauttasi tai -sairauksiasi, jos sinulla on sellaisia. Täytä lomake ja ota se mukaasi

Lisätiedot

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille

Leivän ABC. Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Leivän ABC Mielenkiintoisia tietoiskuja leivästä kiinnostuneille Kiinnostaako leipä? Leipää on monenlaista; tummaa, vaaleaa, rapeaa, pehmeää, juuresta valmistettua ja padassa paistettua. Mutta mitkä ovat

Lisätiedot

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011

NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila. Merja Suominen 17.2.2011 NutriAction 2011: Kotihoidon asiakkaiden ravitsemustila Merja Suominen 17.2.2011 Tutkimuspaikat ja menetelmä Tutkimus toteutettiin marras-joulukuun 2010 ja tammikuun 2011 aikana. Tutkimukseen osallistui

Lisätiedot