Forssan palveluverkkoselvitys

Transkriptio

1 FCG KONSULTOINTI OY Forssan palveluverkkoselvitys Selvitys FCG KONSULTOINTI OY P26951

2

3 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 1 (35) Sisällys 1 JOHDANTO Selvityksessä käytettävä materiaali Toimeksiannon taustaa VÄESTÖNKEHITYS JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET FORSSAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestölliset tekijät Palveluverkkojen kuvaukset Maankäytön suunnittelun vaikutukset lasten ja nuorten palveluiden kehittymiseen LASTEN JA NUORTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN Päivähoidon palvelutarpeen kehittyminen Perusopetuksen palvelutarpeen kehittyminen Koulukohtaiset oppilasennusteet lukuvuoteen asti Palveluverkon tarkasteluvaihtoehtoja/perusopetus SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT JA NIIDEN KUSTANNUKSET Korjausvelkalaskenta Vaihtoehdot VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVERTAILU JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIKSI... 32

4 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 2 (35) 1 JOHDANTO Forssan kaupungin kaupunginhallitus on antanut FCG Konsultointi Oy:n tehtäväksi laatia palveluverkkoselvityksen. Palveluverkkoselvityksen tuli sisältää seuraavat asiat: kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta, kolme potentiaalista vaihtoehtoista mallia kunnan kiinteistö- ja toimintaverkon rakentamisesta ja vuoteen 2025 ulottuvan realisointi- tai investointisuunnitelman. Palveluverkkoselvitys antaa pohjaa tulevaisuuden päätöksenteolle ja mahdollistaa osaltaan ennakoivan henkilöstösuunnittelun ja sitä kautta mahdollistaa henkilöstön eläköitymiseen ja määräaikaisen henkilöstön käyttöön liittyvän säästö- ja tuottavuuspotentiaalin systemaattisen hyödyntämisen pitkällä aikavälillä. Kaupunginhallitus nimeämän työryhmän muodostivat Jaana Lähteenkorva, Emmi Lintonen, Johanna Häggman ja Janne Nieminen. Työtä ohjasivat lisäksi tekninen johtaja Antti Heinilä, puheenjohtaja, kiinteistöpäällikkö Jukka Perälä, sivistysjohtaja Jarmo Pynnönen, kasvatus- ja opetuspäällikkö Tiina Kemppainen ja talousjohtaja Leena Järvenpää. Yhteistoimintaryhmä nimesi työryhmään henkilöstöryhmän edustajaksi Kaija-Leena Niemen. Selvityksen keskeisenä tehtävän on optimaalisen palveluverkon suunnittelu Forssan kaupungin väestön tarpeisiin. Selvityksen edetessä todettiin, että tarkastelun painopiste kohdistetaan oppilasmääriltään optimoituun palveluverkkoon ja edelleen, että sote-kiinteistöt eivät sisälly selvitykseen. Työ käynnistyi aloituskokouksella , minkä lisäksi työryhmän kokouksia pidettiin yhteensä neljä. Nykytilanteen mukaisen mallin (vaihtoehto 0) ja kolmen vaihtoehtoisen mallin (vaihtoehdot 1-3) selvitystyö valmistui lokakuussa Työtä jatkettiin kuitenkin tämän jälkeen ja tammikuussa 2016 tarkasteluun otettiin vielä vaihtoehto 4. Kaikkien vaihtoehtojen tarkastelu on esitetty tässä selvityksessä. 1.1 Selvityksessä käytettävä materiaali Aloituskokouksessa ( ) sovittiin käytettävistä tilastoista ja tiedoista sekä sovittiin tietojen toimittamisesta konsultille. Työryhmä päätti väestötarkastelun pohjana käytettävän ns. nollakasvua ja väestöennusteen pohjatietona vuoden 2014 lopun virallista asukasmäärää. Selvitystyön keskeisiä tietoja ovat olleet väestötiedot, tarkastelun kohteena olevien kiinteistöihin liittyvät tiedot, taloustiedot, lapsi- sekä oppilasmäärä- ja ennustetiedot sekä sivistyspalveluja koskevat muut perustiedot. 1.2 Toimeksiannon taustaa Forssan kaupunkistrategiassa todetaan tasapainoisen talouden olevan keskeisin tekijä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on mm., että vuosikate riittää kattamaan poistot suunnittelukaudella, tilikauden tulos on kumulatiivisesti positiivinen ja lainanhoitokate säilyy hyvänä. Haasteena, kuinka vanhenevalla kiinteistömassalla näistä tavoitteista selvitään. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

5 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 3 (35) Vuonna 2014 toteutettiin pari varhaiskasvatus- ja perusopetuspalveluihin vaikuttavaa investointia: Koijärven varhaiskasvatus- ja koulukeskuksen rakentaminen sekä Ojalanmäen kaava-alueen ensimmäisen osan kunnallistekniikan rakentaminen. Vuoden 2014 tarkastuslautakunnan arviointikertomuksesta käy ilmi, että tarkastuslautakunta vieraili Vieremän, Tölön ja Kuhalan kouluissa sekä Koijärven uudessa päiväkoti-koulussa. Tarkastuslautakunnan käsityksen mukaan kouluissa ei ole mittavia peruskorjaustarpeita lähivuosina. Tarkastuslautakunta toteaa lisäksi, että Koijärven uuden koulun olevan mielenkiintoinen tutustumiskohde ekologisten rakennusratkaisujen takia. Koulua kehitetään kestävän elämäntavan kouluna. Vuoden 2015 talousarvioasiakirjassa todetaan, että Matkun koulun toiminta lakkaa ja Pohjois-Forssan perusopetuspalveluista vastaa alkaen Koijärven koulu/päiväkoti. Samaan aikaan lakkautettiin Kojolan ryhmäperhepäivähoitokoti. Taloussuunnitelmassa perusopetuksessa ennakoidaan ikäluokkien pienenemistä ja todetaan tähän valmistautuminen ajantasaistamalla kouluverkko, organisoimalla oppilasvirtoja ja uudistamalla opetusryhmien rakenteet. Lisäksi tuottavuutta parannetaan ajanmukaistamalla oppimisympäristöjä ja opetussuunnitelmia tulevan opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla. Kouluverkkopäätösten pitkittyminen nähdään henkilöstön jaksamista uhkaavana riskitekijänä. Keskeiseksi riskiksi tunnistetaan myös mahdollisten koulurakennuksiin liittyvien riskien (vrt. sisäilmaongelmat yms.) todentuminen. Myös varhaiskasvatuksen puolella valmistaudutaan vuosina toteutuneeseen syntyvyyden vähenemiseen ja sitä seuraavaan palvelutarpeiden vähenemiseen. Varhaiskasvatuksessa toisaalta varaudutaan kotona työskentelevien perhepäivähoitajien määrän laskuun ja sen seurauksena tapahtuvaan päiväkotihoidon kasvuun.

6 2013=100 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 4 (35) 2 VÄESTÖNKEHITYS JA PALVELUTARVE-ENNUSTEET Forssan väestön on arvioitu kehittyvän kuvan 1 mukaisesti. Ennusteen pohjana on Tilastokeskuksen väestöennuste 2012, jossa: väestö v muuttotiedot v hedelmällisyys v kuolleisuus v Väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu. Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Forssa Tilastokeskus, kuntajako vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Väestö alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Vanhusväestö* Kaikki *yli 75-vuotiaat Kuva 1. Ennustettu väestönkehitys ikäluokittain. Väestöennusteiden pohjalta on saatu kuvan 2 mukaiset ennusteet. Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa, vaikka vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa on nostettu laskelmassa 0,5v/ennustejakso. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

7 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 5 (35) Kuva 2. Palvelutarpeiden kehitys Kuten kuvasta on hyvin nähtävillä, vanhustenhoidon palvelutarve tulee kasvamaan voimakkaasti. Sivistyspalveluissa sen sijaan palvelutarve on ennusteiden mukaan vähenemässä.

8 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 6 (35) 3 FORSSAN KAUPUNGIN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMIN- TAYMPÄRISTÖ 3.1 Väestölliset tekijät Forssan väkiluku oli asukasta. Vähennystä edellisen vuoden lopusta oli -146 asukasta. Vuonna 2000, jolloin nykyiset 9. luokkalaiset syntyivät, oli Forssassa lähes tuhat (985) asukasta enemmän. Tilastokeskuksen ennuste (kuva 1) on laadittu Forssan kaupungin kasvuvuosien trendin pohjalta ja antaa tällä hetkellä todellisuutta positiivisemman käsityksen väestökehityksestä. Työn edetessä tämä tiedostettiin ja työryhmä päätti, että kokonaisväestötarkastelun pohjana käytetään ns. nollakasvua, ts. väestöennusteeseen ei lasketa lainkaan kasvua tai laskua ja väestöennusteen pohjatietona käytetään vuoden 2014 lopun virallista asukasmäärätietoa. 3.2 Palveluverkkojen kuvaukset Varhaiskasvatuksessa on seitsemän päiväkotiyksikköä (taulukko 1.), jossa päivähoitopaikkoja on yhteensä 514 lapselle (tilanne alkusyksy 2015). Tämän lisäksi kaupungissa on 19 perhepäivähoitajaa, joiden alaisuudessa on 75 hoitopaikkaa. Esiopetus on varhaiskasvatuksen alaisuudessa ja järjestetään keskitetysti Axelin Eskarissa Tölön erityisopetuksen esioppilaita lukuun ottamatta. Taulukko 1. Forssan kaupungin varhaiskasvatuksen (päivähoidon ja esiopetuksen) yksiköt ja lapsimäärät tilanteen mukaan. Päiväkoti Henkilöstöä Päiväkoti Augustina Kurjenpesän päiväkoti Pihakoivun päiväkoti Päiväkoti Pikku- Wahren Taikatuulen päiväkoti Koijärven koulupäiväkoti Axelin Eskari Lapsia 10 pv/kk 15 pv/kk Ryhmiä Paikkoja Henk./ lapsi Lapsia/ henk ,18 5, ,5 0,22 4, ,6 0,21 4, ,21 4, ,5 0,24 4, ,6 0,18 5, ,20 5,05 Yhteensä ,2 0,20 4,89 Avointa varhaiskasvatustoimintaa on kolmessa ryhmässä Lastentalo Helmessä: Täti Moonikassa (12), Helmiäisissä (12) ja Pii pii hiirissä (7), yhteensä 31 paikkaa. Lasten sijoittelun suunnittelu ja asiakaspalvelu on palvelukoordinaattorin vastuulla. Päivähoidossa työskentelee reilut 120 henkeä. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

9 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 7 (35) Perusopetus muodostuu neljästä vuosiluokkien 1-6 peruskoulusta (Heikka, Koijärvi, Talsoila ja Vieremä) ja kolmesta vuosiluokkien 1-9 peruskoulusta (Keskuskoulu, Kuhala ja Tölö) (taulukko 2). Taulukko 2. Forssan kaupungin perusopetuksen yksiköt lukuvuoden alun tilanteen mukaan. Koulu esi Yht. Heikan koulu Kuhalan koulu Keskuskoulu Koijärven koulu Talsoilan koulu Tölön koulu Vieremän koulu Yhteensä Lukuvuoden alussa Forssan perusopetuksen oppilaita oli Forssan kaupungin kouluissa käy muiden kunnan oppilaita keskimäärin 20 lasta vuosittain (sopimukset Tölön koulun erityisopetuksen ostamisesta). Perusopetuksessa työskentelee noin 170 henkeä Maankäytön suunnittelun vaikutukset lasten ja nuorten palveluiden kehittymiseen Vuoden 2014 aikana on hyväksytty Ojalanmäki III A -pientaloasumisen asemakaava ja useita pienempiä asemakaavoja. Valmistelussa ovat mm. Linikkalan osayleiskaava, Ratasmäen asemakaava ja Kiimassuon asemakaava. Jos maankäytön suunnittelu toteutuu asetettujen tavoitteiden mukaisena, on sillä positiivisia vaikutuksia ensisijaisesti Heikan koulun oppilasmääriin.

10 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 8 (35) 4 LASTEN JA NUORTEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN Taulukossa 3 on kuvattu kesän 2015 tilanteen perusteella Forssan kaupungissa väestörekisteritietojen perusteella kirjoilla olevat vuosina syntyneet lapset. Toisin sanoen taulukosta ilmenee varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten ikäluokkien lukumäärät, heidän koulun aloittamisvuotensa sekä lukuvuosi, jolloin kyseisen ikäluokan 9-vuotinen perusopetus päättyy. Taulukko 3. Forssan kaupungin väestörekisterissä olevat alle 15-vuotiaat. Syntymävuosi Vuosiluokka Ikäluokka syntymävuoden mukaan Koulun aloittamislukuvuosi Koulun päättämislukuvuosi e v v v v v arvio Forssan kaupungissa syntyvyys on ollut laskussa huippuvuodesta 2008 lähtien. Viime vuosina syntyvyys näyttää vakiintuneen lapseen. Vuosina 2008 ja 2009 syntyneitä on seuraavia ikäluokkia parisenkymmentä lasta enemmän. 4.1 Päivähoidon palvelutarpeen kehittyminen Forssan varhaiskasvatusikäisten lukumäärä kesällä 2015 oli 983 lasta. Kaupungin päiväkodeissa lapsista syyskuun alussa oli 51 % eli reilut 500 lasta. Perhepäivähoidossa lapsia oli 72. Kunnan kustantamassa päivähoidossa oli siten 58 prosenttia päivähoitoikäisistä lapsista. Taulukko 4. Päivähoitoikäisten lukumäärät. Syntymävuosi Ikäluokka Lukumäärä syntymävuoden mukaan Esiopetusvuosi Koulun aloittamislukuvuosi Koulun päättämislukuvuosi v v v v v v arvio vuotiaat yhteensä 983 FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

11 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 9 (35) Skenaario Jos päivähoidon tarvetta tarkastellaan ns. nolla väestökasvun perusteella, voidaan havaita seuraavien vuosien aikana päivähoitoikäisten laskennallisen kokonaismäärän laskun olevan kohtuullisen voimakasta. Skenaario on laskettu siten, että yhden ikäluokan kooksi on vakioitu arvio vuoden 2015 syntyneistä eli 125 lasta. Jos lapsia syntyy seuraavan kuuden vuoden ajan vuosittain kyseinen määrä, laskee päivähoitoikäisten lasten kokonaismäärä kuuden vuoden kuluessa 108 lapsella. Taulukko 5. Varhaiskasvatusikäisten määrän laskennallinen kehitys nolla väestökasvulla laskettuna. ikä Yht Mikäli päivähoidon palvelutarve pysyy samana, 58 prosenttia koko ikäluokasta, vähenee päivähoitopaikkojen tarve reilulla 60 päivähoitopaikalla (taulukko 6). Taulukko 6. Päivähoitopaikkojen laskennallinen kehitys nolla väestökasvulla laskettuna Päivähoidon tarve 58% Kurjenpesän päiväkoti on 81 -paikkainen. Laskennallinen tarve ylittää vähenevät päivähoitopaikat edellyttäen, että päivähoidon käyttö pysynee nykyisissä määrissä. Perusopetuksen järjestämisratkaisujen yhteydessä on mahdollista tukea lasten kasvun polkua ja sijoittaa päiväkotiyksikkö monitoimitaloon koulun yhteyteen. Tilojen yhteiskäyttö vähentää tilatarvetta ja investointien kokonaismäärää. 4.2 Perusopetuksen palvelutarpeen kehittyminen Forssan perusopetuksen oppilasmäärä lukuvuoden alussa oli oppilasta, joista 24 asuinkunta oli muu kuin Forssa. Vuosiluokkien 1-6 oppilaita oli ja vuosiluokilla 7-9 oppilaita oli 505. Erityisentuen ryhmissä tai pienryhmissä opiskeli noin 100 lasta. Forssan perusopetuksen oppilasennuste on laskeva (taulukko 7). Tarkastelujakson aikana vuosiluokkien 1-6 oppilaiden lukumäärä laskee 201 oppilaalla. Yläkoululaisten määrä vähenee pidemmän ajan tarkastelujaksolla eli vuosina oppilaalla. Kokonaisoppilasmäärän muutos vuosina on 190 oppilasta. Tämä oppilasennuste pitää sisällään ne ulkopaikkakuntalaiset

12 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 10 (35) oppilaat, jotka ovat olleet Tölön erityisluokkien oppilaita lukuvuonna Nämä oppilaat ovat tilastossa mukana oletuksella, että he suorittavat oppivelvollisuutensa loppuun Forssan kouluissa. Taulukko 7. Perusopetuksen oppilasennuste Kaikki Forssan kouluissa lukuvuoteen ja vuosiluokat 7-9 lukuvuoteen Luvuissa mukana myös ulkopaikkakuntalaiset, jotka olleet Forssan kouluissa lv Kaikki myös muu kuntalaiset yht Muutos yht Muutos Yht Muutos Kuva 3. Forssalaisten peruskouluikäisten määrän kehitys vuosina Vuosiluokkien 1-6 koulujen oppilaskehitys on koko tarkastelujakson negatiivinen. Suurimmillaan vähennystä edelliseen lukuvuoteen ennustetaan lukuvuodelle , jolloin oppilasmäärän ennustetaan laskevan edellisestä vuodesta 66 oppilaalla (taulukko 8). Perusopetuksen vuosiluokkien 1-6 kokonaisoppilasmäärän lasku on reilut 200 oppilasta tiedossa olevien oppilasvirtojen perusteella. Tämä tarkoittaa sitä, että ennuste pitää sisällään ne ulkopaikkakuntalaiset oppilaat, jotka ovat olleet Tölön erityisluokkien oppilaita lukuvuonna Nämä oppilaat ovat ennusteessa mukana vuosiluokkaan 6 asti, mutta lukuvuodesta lukien mahdollisia muiden kuntien uusia erityisen tuen oppilaita ei ennusteessa ole huomioitu. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

13 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 11 (35) Taulukko 8. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärän ennuste, ml. lukuvuonna Tölön koulussa opiskelleet muun kunnan oppivelvolliset. Kaikki myös muu kuntalaiset yht Muutos Tarkastelujaksolla yläkoulujen netto-oppilaskehitys on myös negatiivinen (taulukko 9). Enimmillään vuosiluokkien 7-9 oppilaista on lukuvuonna , jolloin yläkouluissa opiskelee yli 500 nuorta (521), kun luvuissa ovat mukana myös vieraskuntalaiset oppilaat. Tämän jälkeen vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärä laskee ja saavuttaa lähes 400 oppilaan määrän lukuvuonna Suurimmillaan vähennystä edelliseen lukuvuoteen ennustetaan , jolloin vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärän ennustetaan laskevan edellisestä vuodesta 55. Taulukko 9. Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärän ennuste, ml. lukuvuonna Tölön koulussa opiskelleet muun kunnan oppivelvolliset. Kaikki myös muu kuntalaiset yht Muutos Skenaario Perusopetuksensa päättävien määrä on suurimmillaan lukuvuonna , jolloin oppivelvollisuutensa päättää 193 oppilasta. Tämän jälkeen 9. luokkalaisten määrä alkaa tasaisesti laskea ja ennusteen loppupuolella alittaa 130 koulunsa päättävän oppilaan määrän. Jos perusopetuksen palvelutarvetta tarkastellaan ns. nolla väestökasvun perusteella, voidaan havaita seuraavien vuosien aikana peruskouluikäisten lasten ja nuorten laskennallisen kokonaismäärän laskun olevan merkittävän voimakasta. Skenaario on muodostettu siten, että yhden ikäluokan kooksi on vakioitu arvio vuoden 2015 syntyneistä eli 125 lasta. Jos lapsia syntyy seuraavan kuuden vuoden ajan vuosittain kyseinen määrä, laskee päivähoitoikäisten lasten kokonaismäärä kuuden vuoden kuluessa 108 lapsella. Taulukon 10 skenaario on laskettu vain forssalaisten lasten lukumäärien perusteella.

14 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 12 (35) Taulukko 10. Perusopetuksen koulupaikkojen laskennallinen kehitys nolla väestökasvulla laskettuna. Todettakoon lopuksi, että koko Forssan seutukunnalla on havaittavissa Forssan kaupungin väestökehitystä vastaava kehitys lasten ja nuorten määrissä. Forssan naapurikunnissa syntyvyys on ollut myös laskussa ja siten vaikutus oppilasmääriin tulee olemaan laskeva. Forssan perusopetuksen oppilasmääriin kehityksellä tulee olemaan vaikutusta Tölön erityisluokkien tuen oppilaiden lukumäärissä. Käytettävissä olevien tietojen perustella voidaan olettaa, että lapsimäärien pienentyessä myös erityisluokkatasoista opetusta vaativien lasten määrä vähenee. 4.3 Koulukohtaiset oppilasennusteet lukuvuoteen asti Heikan koulun oppilasmäärä laskee tarkastelujakson loppuun mennessä kymmenellä oppilaalla. Väliin mahtuu lukuvuosia, jolloin koulussa on 20 oppilasta vähemmän kuin kuluvana lukuvuotena (taulukko 11). Taulukko 11. Heikan koulun oppilasennuste vuosille Skenaario yht Muutos yht Muutos Yht Muutos Vain forssalaiset, 1 luokkalaiset syntyneiden mukaan Heikka Yht Kuhalan koulun oppilasmäärä laskee tarkastelujakson loppuun mennessä 33 oppilaalla. Lasku painottuu vuosiluokkien 1-6 opetuksen oppilasmääriin. Lukuvuonna vuosiluokilla 1-6 oppilaita ennustetaan olevan 32 nykyistä vähemmän (taulukko 12). Vuosiluokkien 1-6 puolella enimmillään oppilaita on lukuvuonna , jolloin oppilaita on 147. Tämän jälkeen oppilasmäärät laskevat. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

15 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 13 (35) Vuosiluokkien 7-9 oppilasmäärät pysynevät lähes samoina. Lukuvuonna oppilaita on 232 ja heti seuraavana lukuvuonna pari kymmentä enemmän eli 255. Taulukko 12a. Kuhalan koulun ennuste vuosille Kuhala yht yht Yht Taulukko 12b. Kuhalan koulun vuosiluokkien 7-9 ennuste vuosille Kuhala yht Keskuskoulun oppilasmäärä nousee tarkastelujakson loppuun mennessä 32 oppilaalla. Nousua on sekä vuosiluokkien 1-6 että 7-9 oppilasmäärissä. Vuosiluokkien 1-6 oppilasmäärä nousee parina vuonna 110 oppilaaseen ja vuosiluokkien 7-9 puolella oppilasmäärä nousee yli 230 oppilaan (taulukko 13). Taulukko 13a. Keskuskoulun ennuste vuosille Keskuskoulu yht yht Yht

16 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 14 (35) Taulukko 13b. Keskuskoulun vuosiluokkien 7-9 ennuste vuosille Tölön koulun yleisopetuksen oppilasmäärän ennuste on koko tarkastelujakson ajan laskeva lukuun ottamatta lukuvuotta , jolloin oppilasmäärässä on pientä kasvua (taulukko 16a). Ennusteen mukaan lukuvuonna oppilasmäärä olisi 110, joka on 22 oppilasta nykyistä pienempi. Tölön kulun erityis- Keskuskoulu yht Koijärven koulun oppilasennuste on tarkastelujakson ajan nouseva. Oppilasmäärä näyttää vakiintuvan oppilaaseen. Lukuvuonna oppilasmäärä olisi 64 oppilasta (taulukko 14). Taulukko 14. Koijärven koulun ennuste vuosille Koijärvi Yht Talsoilan koulun ennuste on koko tarkastelujakson ajan laskeva ja lukuvuonna koulussa on ennusteen mukaan 61 oppilasta nykyistä vähemmän. Tarkastelujakson loppupuolella koulun oppilasmäärät ovat koulun opetusryhmien lukumäärän näkökulmasta varsin ongelmalliset: 1-sarjaisuuteen hieman liian suuret ja 2-sarjaisuuteen hieman liian vaatimattomat (taulukko 15). Taulukko 15. Talsoilan koulun ennuste vuosille Talsoila Yht FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

17 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 15 (35) luokkien oppilasennuste on laadittu tiedossa olevilla oppilasmäärillä. Oppilaat on sijoitettu laskennallisesti jonkin vuosiluokan oppilaaksi, jotta voidaan havaita kokonaisoppilasmäärän kehitys ilman uusia oppilaita (taulukko 16b). Esioppilaiden lukumäärä on yhdistetty ensimmäisen luokan laskennalliseen oppilasmäärään. Taulukko 16a. Tölön koulun ennuste vuosille Tölö Yht Taulukko 16b. Tölön koulun erityisluokkien oppilasennuste vuosille Tölö erityisop. kaikki yht yht Yht Vieremän koulun ennuste pysynee vuoteen 2020 asti melko vakaana. Tämän jälkeen oppilasmäärän ennustetaan laskevan lähes 30 oppilaalla (taulukko 17). Taulukko 17. Vieremän koulun ennuste vuosille Vieremä Yht

18 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 16 (35) 4.4 Palveluverkon tarkasteluvaihtoehtoja/perusopetus Jos koulujen oppilaspaikkatarjontaa tarkastellaan nykyisten väestörekisterissä olevien lapsimäärätietojen ja ns. nolla väestökasvun perusteella, voidaan havaita seuraavien vuosien aikana suurimmassa osassa kouluja oppilasmäärien laskun olevan huomattavaa. Vuoden 2015 syntyvyys jäi oletettua pienemmäksi, alle 120 lapsen. Toisaalta maahanmuuttajatilanne voi tulevaisuudessa hieman vaikuttaa Forssan lapsimääriin ja päivähoidon ja perusopetuksen palvelutarpeisiin. Perusopetuksen palveluverkkoa kuvaavat skenraariot ovat muodostettu siten, että tarkastelun kohteena ovat koulut, jotka maantieteellisesti tai toiminnallisesti olisivat tarkoituksenmukaisimmat yhdistää. Kunkin yhdistetyn koulun osalta tarkastellaan koulun kokoa sen laskennallisen sarjaisuuden kautta ja luokkakohtaisten oppilasennusteiden avulla. Heikka + Keskuskoulu Vuosiluokkien 1-6 osalta vahva 2-sarjainen, vuosiluokkien 7-9 osalta 3-4- sarjainen. Taulukko 18. Skenaario, jossa yhdistetty Heikan koulu ja Keskuskoulu. Heikka + Keskuskoulu yht yht Yht Kuhala + Tölö Vuosiluokkien 1-6 osalta vahva 2-sarjainen, vuosiluokkien 7-9 osalta jopa 6-sarjainen Huomioitava, että oppilasmäärissä mukana erityisluokkaoppilaat FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

19 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 17 (35) Taulukko 19a. Skenaario, jossa yhdistetty Tölön ja Kuhalan koulut. Kuhala Tölö yht yht Yht Taulukko 19b. Skenaario, jossa yhdistetty Tölön ja Kuhalan koulut, vuosiluokkien 7-9 yhteenlaskettu oppilaskehitys vuosina Kuhala Tölö yht Talsoila + Vieremä Vahva 2-sarjainen koulu Taulukko 20. Skenaario, jossa yhdistetty Talsoilan ja Vieremän koulut. Talsoila + Vieremä Yht Keskuskoulu, Kuhala + Tölö Vuosiluokkien 1-6 osalta 2-3 sarjainen koulu Vuosiluokkien 7-9 osalta 8-sarjainen koulu

20 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 18 (35) Taulukko 21a. Skenaario, jossa on yhdistetty Keskuskoulu, Kuhalan koulu ja Tölön koulu yht yht Yht Keskuskoulu+ Kuhala+Tölö Taulukko 21b. Skenaario, jossa on yhdistetty Keskuskoulu, Kuhalan ja Tölön koulut, vuosiluokkien 7-9 yhteenlaskettu oppilaskehitys vuosina Keskuskoulu+ Kuhala+Tölö yht FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

21 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 19 (35) 5 SUUNNITELMAVAIHTOEHDOT JA NIIDEN KUSTANNUKSET Tavoitteena oli laatia palveluverkkoselvitys, joka sisältää kuvauksen kiinteistöistä ja niiden toiminnan nykytilasta sekä kolme vaihtoehtoista mallia kunnan kiinteistö- ja toimintaverkon rakentamisesta sekä realisointi- tai investointisuunnitelman. Luvuissa 3 ja 4 on tarkasteltu erityisesti varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittymistä ja pääpaino tässä selvityksessä on ollutkin juuri sivistyspalvelujen toimialalla. Suunnitelmavaihtoehtoja muodostettaessa on kuitenkin otettu huomioon muutkin kaupungin toimialat sillä tarkkuudella kuin se työryhmätyöskentelyssä ja rakennuskohtaisessa tarkastelussa on ollut mahdollista. Vaihtoehtoihin otettiin mukaan yhteisesti sovitut rakennukset ja vaihtoehtotarkastelut tehtiin niiden pohjalta. Rakennuskannan kunnon ja korjaustarpeen selvittämiseksi ja investointien ajoittamiseksi tehtiin ensin ns. korjausvelkalaskenta. Tehtävän toteuttamiseksi laadittiin aluksi neljä vaihtoehtoa ja myöhemmin tammikuussa 2016 vielä viides vaihtoehto. Vaihtoehto 0:n ei katsota olevan realistinen vaihtoehto, sillä tässä vaihtoehdossa ei tehtäisi lainkaan muutoksia palveluverkkoon ja rakennusten korjaustoimet ajoitetaan niiden teknisen kunnon mukaan. Vaihtoehto ei huomioi toiminnallisista tarpeista nousevia kiinteistöissä tehtäviä muutostöitä. Vertailtavuuden vuoksi vaihtoehto on kuitenkin haluttu pitää mukana ja sitä tarkastellaan samoin periaattein kuin vaihtoehtoja 1-4. Vaihtoehtojen investointien kustannusarviot on tehty vuoden 2015 hintatasossa riippumatta toteutusajankohdasta vastaavien kohteiden toteutuneiden keskimääräisten kustannusten mukaan. Kustannukset ovat alv 0 %. Kohteiden sisäisille vuokrille on arvioitu 2 %:n vuotuinen nousu. Investointien vaikutus vuokriin on arvioitu nettovuokrina 20 vuoden poistoajalla ja 2 %:n korkokannalla alenevalle pääomalle. Nettovuokrissa ei ole siis huomioitu kaupungin sisäisen vuokran periaatteiden mukaista pääomavuokran laskentatapaa vaan ne on nettoutettu lähelle kaupungin rahoitustarvetta. Vaihtoehdoissa on huomioitu vapautuvien rakennusten purkukustannukset sinä vuonna kun rakennus jää tyhjilleen, jos rakennuksen kuntoluokka on silloin alle 50 % eikä rakennusta ole suojeltu. Kustannusarviona on käytetty 80 /m². Muita jälkihoidon kustannuksia (edelleen vuokraus, kiinteistökehitys ja myynti) kustannuksia ei ole huomioitu. 5.1 Korjausvelkalaskenta Rakennuskannan korjausvelkalaskennalla saadaan yleiskuva rakennuskannan tilanteesta. Se ei siis välttämättä kuvaa kovin tarkasti yksittäisen rakennuksen tilannetta ja siksi tarkemman tarkastelun pohjaksi tulee tehdä katselmuksia, kuntoarvioita ja kuntotutkimuksia. Tässä korjausvelkalaskenta tehtiin laskennallisesti ja sitä tarkennettiin kaupungin teknisen toimen kanssa käydyillä neuvotteluilla. Rakennuksen kulumista voidaan havainnollistaa oheisella yksinkertaistetulla kuvalla 4.

22 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 20 (35) Kuva 4. Rakennuksen kuluminen ja korjaustarpeet. Kun rakennus valmistuu, sen kuntoluokka on 100 %. Rakennus alkaa kuitenkin heti valmistumisensa jälkeen kulua ja laskennallisesti kuluminen tapahtuu n 1,5 2,0 %/vuosi. Kulumisen (ja samalla arvon alenemisen) vauhti riippuu sekä rakennuksen tyypistä että käytön intensiteetistä. Rakennuksen jälleenhankinta-arvo (= uudishinta) tarkoittaa hintaa, jonka vastaavankokoinen rakennus maksaisi nykyisin. Tekninen nykyarvo puolestaan kuvaa rakennuksen laskennallista nykyistä arvoa kun uudishinnasta on vähennetty rakennuksen vuotuisesta kulumisesta aiheutunut arvon aleneminen ja vastaavasti siihen on lisätty rakennuksen arvoa nostavat taseaktivoidut korjausinvestointien arvot. Kuntoluokka on teknisen nykyarvon ja uudishinnan suhde. Hyvänä tasona pidetään yli 75 % kuntoluokkaa, jolloin rakennukseen ei ole vielä syntynyt ns. korjausvelkaa. Kun rakennuksen kuntoluokka alittaa tason noin 60 %, alkaa rakennuksen peruskorjaus tulla ajankohtaisesti ja rakennus tulisi peruskorjata viimeistään kun kuntoluokka laskee alle 50 %:n. Useimmiten peruskorjaus ajoittuu välille vuotta rakennuksen valmistumisesta. Rakennuksen ns. kulumattoman osan arvo on n. 30 %. Sekin kuluu, mutta huomattavan hitaasti eikä sitä yleensä huomioida laskelmissa. Kuntoluokan 50 % alittavat rakennukset ovat yleensä jo huonokuntoisia. Kuntoluokkia on yleensä viisi, joiden pohjalta nähdään, miten koko omaisuus on jakautunut erinomaisessa (>90 %), hyvässä (75 90 %), tyydyttävässä (60 75 %), välttävässä (50 60 %) ja huonossa kunnossa (< 50 %) oleviin rakennuksiin. Korjausvastuu on kuntoluokkien % välinen alue, jolla rakennukseen ei tarvitse vielä tehdä arvoa kohottavia investointeja vaan rakennuksen kuntoa pidetään yllä normaalien ylläpitotoimenpiteiden avulla. Korjausvastuu kuvaa samalla sitä vuotuista rahamäärää, joka rakennukseen pitäisi panostaa, jotta rakennuksen kuntoluokka pysyy ennallaan. Yleensä tällä tarkoitetaan koko rakennuskannan keskimääräistä korjausvastuun määrää, koska yksittäiseen rakennukseen ei joka vuosi ole tarpeen tehdä investointeja. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

23 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 21 (35) Mikäli rakennuksen kuntoluokka laskee alle 75 %:n tason, alkaa syntyä korjausvelkaa. Korjausvelka kuvaa kunkin rakennuksen laskennallisen kuntoluokan ja kuntoluokan 75 % välistä euromääräistä eroa. Korjausvelkalaskennalla saatiin taulukon 22 mukaiset tulokset. Taulukko 22. Korjausvelkalaskennan tulokset. Tarkastelussa oli mukana yhteensä 35 rakennusta, joiden huoneistoala oli yhteensä yli htm². Tiloista maksettiin sisäisiä vuokria v yhteensä n. 7,8 milj.. Rakennuskannan tasearvo oli n. 35,2 milj.. Rakennuskannan tekninen nykyarvo on n. 112, 5 milj., mikä vastaa kuntoluokkaa n. 55 %. Se on verrattain alhainen ja kertoo siitä, että rakennuskannassa on paljon patoutunutta korjaustarvetta. Laskennallinen korjausvelka onkin jo n. 44,7 milj.. Vuotuinen korjausvastuu on n. 3,6 milj. eli tämän verran pitäisi koko rakennuskannan tasevaikutteisiin korjauksiin vuosittain investoida, jotta rakennuskannan kuntoluokka ei laskisi edelleen. Rakennustyypeittäin tarkasteltuna koulujen kuntoluokka on n. 59 % eli välttävän ja tyydyttävän paikkeilla ja kuntoluokkaa laskevat erityisesti Kuhalan ja Tölön koulujen alhaiset kuntoluokat ja myös Keskuskoulun peruskorjausvaihe alkaa olla jo ajankohtainen. Päiväkotien kuntoluokka on keskimäärin n. 52 % ja erityisesti Kurjenpesän ja Helmin peruskorjaus olisi laskennallisesti käsillä.

24 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 22 (35) Hallintorakennuksista Matkun paloasema on heikkokuntoinen ja myös kaupungintalon peruskorjausvaihe alkaa olla laskennallisesti ajankohtainen, vaikkakin se on yleisvaikutelmaltaan vielä kohtuullisen hyväkuntoisen näköinen. Kokoontumisrakennusten kuntoluokka on keskimäärin tyydyttävä n. 61 %, mutta useita rakennuksia on peruskorjauksen tarpeessa. Teollisuusrakennusten kuntoluokka on keskimäärin heikko n. 45 % ja laskennallisesti ainoastaan Linja-autoasema on hyväkuntoinen ja muut peruskorjausiässä. On kuitenkin korostettava, että varsinkin vanhojen suojeltujen rakennusten osalta laskennallinen tarkastelu ei välttämättä anna oikeaa kuvaa rakennusten tilanteesta. 5.2 Vaihtoehdot Vaihtoehto 0. Tässä vaihtoehdossa palveluverkkoon ei tehdä muutoksia. Rakennuksia peruskorjataan silloin, kun rakennuksen kuntoluokka ja ikä tämän optimaalisesti määrittelevät. Vaihtoehdon laskelmissa ei ole huomioitu toiminnallisista tarpeista (esim. digitalisaatio tai opetussuunnitelmauudistus) tulevia peruskorjaus- tai muutostöiden toteuttamisia. Korjausten ajankohdan tulisi ajoittua pääsääntöisesti rakennuksen valmistumisesta n vuoden päähän ja kun rakennuksen kuntoluokka laskee alle 60 %:n ja viimeistään sitten kun se laskee alle 50 %:n. Suojelluissa, vanhoissa rakennuksissa joudutaan em. periaatteita soveltamaan tapauskohtaisesti. Tarkastelu pohjautuu Forssan rakennusomaisuuden korjausvelkalaskennan tuloksiin ja kaupungilta saatuihin lisätietoihin. Kuvassa 5 on esitetty yhteenveto ennustejaksolle sijoittuvista rakennusten investoinneista ja niiden arvioiduista kustannuksista. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

25 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 23 (35) Kuva 5. Vaihtoehdon 0 rakennusten investointien ajoittuminen ja kustannukset vuosina Kuvassa 6 on esitetty ennustejaksolle sijoittuvien investointien vuotuiset määrät ja laskennalliset sisäiset vuokrat. Investointien aiheuttamat vuokrien korotukset on laskettu nettolisävuokrina eli kuinka paljon investoinnista aiheutuu lisäkustannuksia kaupungin käyttötalousmenoihin. Vaihtoehto 1. Kuva 6. Vaihtoehdon 0 vuokrat ja investoinnit vuosina Ennustejakson investointien kokonaismäärä on yhteensä 78,5 milj. ja kokonaisvuokrakustannukset yhteensä 106,4 milj.. Investointi- ja vuokrakustannuksissa on huomioitu vertailtavuuden vuoksi myös mahdollisen uuden keskuskeittiön kustannukset, koska ne on sisällytetty jäljempänä kaikkiin muihinkin vaihtoehtoihin. Huomionarvoista on, että nykyisen rakennuskannan säilyttäminen tulee aiheuttamaan laskennallisesti sisäisten vuokrien nousun nykytasolta n. 7,6 milj. tasolle n. 13,1 milj. vuoteen 2025 mennessä eli n. 5,5 milj. :n lisän vuoden 2025 vuokrakustannuksiin. Koko ennustejakson aikana kumulatiivinen vuokrakustannuslisä on siten n. 30,1 milj. vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Tässä vaihtoehdossa Keskuskoulu peruskorjataan vuosina Kuhalan koulu peruskorjataan ja laajennetaan vuosina siten, että sinne on mahdollista sijoittaa myös Tölön koulun oppilaat. Vieremän koulun toiminta yhdistetään Talsoilan koulun kanssa samaan aikaan. Kuhalan ja Tölön kouluista muodostuu yleisopetuksen osalta 2-sarjainen vuosiluokkien 1-6 koulu ja vuosiluokkien 7-9 osalta jopa 6-sarjainen. Oppilasmääräennusteissa ovat mukana tällä hetkellä eritysluokissa ja pienryhmissä opiskelevat oppilaat. Lukuvuoden alussa Kuhalan ja Tölön koulujen yhdistetty kokonaisoppilasmäärä on noin 530 oppilasta. Ennuste on laskeva. Talsoilan ja Vieremän koulujen toiminnan yhdistämien muodostaisi koulusta vahvan 2-sarjaisen vuosiluokkien 1-6 koulun. Yhdistetyn koulun oppilasmäärä luku-

26 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 24 (35) vuonna on noin 325 oppilasta. Oppilasmäärä asettaa haasteita Talsoilan koulun kiinteistölle. Päiväkodeista Hämeentien päiväkotiryhmä lapset siirtyvät Isokehräämön remontoituihin tiloihin v Sinne siirtyy myös Pihakoivun esikoulutoiminta. Kurjenpesän päiväkodin lapset siirtyvät Kuhalaan v Vapautuvat yksiköt myydään tai puretaan. Tähän vaihtoehtoon sisältyvät lisäksi Matkun paloaseman, Paavolan palvelutalon, Viksbergin nuorisotilan, Yrityskeskuksen ja Aktiivin tilojen myynti tai purkaminen v Viksbergin nuorisotilan ja Aktiivin toiminnasta osa voidaan sijoittaa ammattioppilaitoksen yhteyteen ja osan toiminnan sijoittamista esimerkiksi remontoidun ja laajennetun Kuhalan koulun yhteyteen tulee selvittää. Investointi- ja vuokrakustannuksissa on huomioitu myös mahdollisen uuden keskuskeittiön kustannukset. Kuvassa 7 on esitetty yhteenveto ennustejaksolle sijoittuvista rakennusten investoinneista ja niiden arvioiduista kustannuksista. Vihreä väri tarkoittaa sitä, että rakennuksen toiminta jatkuu ja ruskea väri sitä, että rakennus jää pois käytöstä (jatkojalostetaan, myydään tai puretaan). Kuva 7. Vaihtoehdon 1 rakennusten investointien ajoittuminen ja kustannukset vuosina Kuvassa 8 on esitetty ennustejaksolle sijoittuvien investointien vuotuiset määrät ja laskennalliset sisäiset vuokrat. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

27 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 25 (35) Vaihtoehto 2. Kuva 8. Vaihtoehdon 1 vuokrat ja investoinnit vuosina Vaihtoehdon 1 investointien kokonaismäärä ennustejaksolla on yhteensä n. 64,0 milj. ja kokonaisvuokrakustannukset yhteensä n. 94,5 milj.. Tässä vaihtoehdossa sisäiset vuokrat kasvavat n. 7,7 milj. :sta n. 11,2 milj. :on ennustejakson loppuun mennessä eli n. 3,5 milj.. Koko ennustejakson aikana kumulatiivinen vuokrakustannuslisä on siten n. 18,2 milj. vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Mikäli kaikki käytöstä vapautuvat, alle 50 %:n kuntoluokan rakennukset puretaan, niistä aiheutuu noin 0,9 milj. :n kustannukset. Tässä vaihtoehdossa rakennetaan kokonaan uusi monitoimikeskus, jonne kootaan toiminnot nykyisestä Keskuskoulusta, Tölöstä (myös keskuskeittiö) ja Kuhalasta. Kuhalan urheilutalo jää kuitenkin edelleen käyttöön. Lisäksi keskukseen siirtyvät Kurjenpesän päiväkodin, Viksbergin nuorisotilan ja Aktiivin toiminnot. Keskuksen kooksi on alustavasti arvioitu n m² ja kustannuksiksi n. 26,5 milj.. Monitoimikeskuksen tilat jakaantuisivat alustavasti seuraavasti: - koulun tilat (n. 870 oppilasta) m² - päiväkodin tilat (n. 80 lasta) 500 m² - nuorisotilat 500 m² - Aktiivin tilat m² - keskuskeittiön tilat m² Rakentaminen ajoittuisi vuosille Keskuskoulun, Kuhalan ja Tölön kouluista muodostuu yleisopetuksen osalta 2-3- sarjainen vuosiluokkien 1-6 osalta ja vuosiluokkien 7-9 osalta jopa 7-8-sarjainen.

28 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 26 (35) Oppilasmääräennusteissa ovat mukana tällä hetkellä erityisluokissa ja pienryhmissä opiskelevat oppilaat. Lukuvuoden alussa Keskuskoulun, Kuhalan ja Tölön koulujen yhdistetty kokonaisoppilasmäärä on noin 870 oppilasta. Vaihtoehto sisältää lisäksi Matkun paloaseman, Paavolan palvelutalon ja Yrityskeskuksen tiloista luopumisen. Kuhalan urheilutalo jää kuitenkin edelleen liikuntatilaksi. Kuvassa 9 on esitetty yhteenveto ennustejaksolle sijoittuvista rakennusten investoinneista ja niiden arvioiduista kustannuksista. Kuva 9. Vaihtoehdon 2 rakennusten investointien ajoittuminen ja kustannukset vuosina Kuvassa 10 on esitetty ennustejaksolle sijoittuvien investointien vuotuiset määrät ja laskennalliset sisäiset vuokrat. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

29 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 27 (35) Vaihtoehto 3. Kuva 10. Vaihtoehdon 2 vuokrat ja investoinnit vuosina Vaihtoehdon 2 investointien kokonaismäärä ennustejaksolla on yhteensä n. 67,5 milj. ja kokonaisvuokrakustannukset yhteensä n. 98,7 milj.. Tässä vaihtoehdossa vuokrakustannukset nousevat nykytasosta n. 7,6 milj. tasolle n. 11,8 milj. eli n. 4,2 milj. ennustejakson 2025 loppuun mennessä. Koko ennustejakson aikana kumulatiivinen vuokrakustannuslisä on siten n. 22,4 milj. vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Mikäli kaikki käytöstä vapautuvat rakennukset puretaan, niistä aiheutuu noin 1,2 milj. :n kustannukset. Tämä vaihtoehto poikkeaa vaihtoehdosta 2 siinä, että uuteen monitoimikeskukseen on sisällytetty Keskuskoulun, Tölön, Kuhalan, Kurjenpesän, Viksbergin ja Aktiivin toimintojen lisäksi myös Taikatuulen ja Hämeentien päiväkoti ryhmän lapset. Rakennuksen kooksi on alustavasti arvioitu n m² ja kustannuksiksi n. 27,5 milj.. Rakennuksen neliöiden ja kustannusten kasvu aiheutuu päiväkodin tilojen lisäyksestä 500 m²:llä. Tämän vaihtoehdon perusopetuksen oppilasmäärän kehitys on sama kuin vaihtoehdossa 2. Enimmillään oppilaita olisi vajaat 900. Kolmen päivähoitoyksikön yhdistäminen tarkoittaa noin 120-paikkaista päiväkotia. Tässä vaihtoehdossa lisäksi Vieremän koulu yhdistetään Talsoilaan v Vaihtoehto sisältää myös Matkun paloaseman, Paavolan palvelutalon, Yrityskeskuksen, Ravintolarakennus Statuksen ja Linja-autoaseman tiloista luopumisen. Kuvassa 11 on esitetty yhteenveto ennustejaksolle sijoittuvista rakennusten investoinneista ja niiden arvioiduista kustannuksista.

30 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 28 (35) Kuva 11. Vaihtoehdon 3 rakennusten investointien ajoittuminen ja kustannukset vuosina Kuvassa 12 on esitetty ennustejaksolle sijoittuvien investointien vuotuiset määrät ja laskennalliset sisäiset vuokrat. Kuva 12. Vaihtoehdon 3 vuokrat ja investoinnit vuosina FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

31 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 29 (35) Vaihtoehto 4. Vaihtoehdon investointien kokonaismäärä ennustejaksolla on yhteensä n. 65,5 milj. ja kokonaisvuokrakustannukset yhteensä n. 95,1 milj.. Tässä vaihtoehdossa vuokrakustannukset nousevat nykytasosta n. 7,6 milj. tasolle n. 11,3 milj. ennustejakson 2025 loppuun mennessä. eli n. 3,7 milj. ennustejakson 2025 loppuun mennessä. Koko ennustejakson aikana kumulatiivinen vuokrakustannuslisä on siten n. 18,8 milj. vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Mikäli kaikki käytöstä vapautuvat rakennukset puretaan, niistä aiheutuu noin 1,3 milj. :n kustannukset. Vaihtoehdossa 4. Forssaan muodostetaan neljän perusopetuksen yksikön muodostama kouluverkko. Keskusta-alueen palveluverkon muodostaisivat Keskuskoulu, Talsoila ja monitoimikeskus. Monitoimikeskus valmistuisi kesällä 2020 ja tähän yksikköön sijoitettaisiin Tölön ja Kuhalan koulut sekä 2020-luvulla mahdollisesti myös Keskuskoulu. Monitoimikeskukseen sijoittuisivat lisäksi Kurjenpesän ja Taikatuulen päiväkodit, Viksbergin nuorisotila sekä keskuskeittiö. Keskuksen koko olisi n m² ja kustannusarvio n. 20 milj.. Keskuksen sijaintipaikkaa ei ole tässä vaiheessa määritelty. Muut vaihtoehdon investoinnit ja kohteista luopumiset löytyvät kuvasta 13. Vieremän ja Talsoilan koulut yhdistyisivät jo syksyllä Keskuskoulu ja Heikan koulu yhdistettäisiin syksyllä Vieremän ja Heikan koulujen oppilaspaikat voidaan tarkistaa oppilaaksiottopäätösten yhteydessä. Keskusta-alueen ulkopuolelle jäisi Koijärven koulu. Yhdistettyjen vuosiluokkien 1-6 koulujen vuosiluokittaiset oppilasmäärät ovat esitetty kuluvan lukuvuoden oppilasmäärätiedoilla taulukossa 23. Koijärvi jatkaa 3- opettajaisena koulun. Huomioitavaa on, että tämän vaihtoehdon ratkaisut mahdollistavat muodostaa keskusta-alueelle kolme vahvaa 2-sarjaista vuosiluokkien 1-6 yksikköä. Myös vuosiluokkien 7-9 kouluja toimisi aluksi 2, mutta oppilasmäärän laskiessa 2020-luvun puolivälissä harkintaan tulisi vuosiluokkien 7-9 keskittäminen uuteen monitoimikeskukseen. Taulukko 23. Yhdistettävien koulujen oppilasmäärät nykyisillä oppilasmäärätiedoilla luvun puolessa välin tulee myös arvioitavaksi Keskuskoulun tarpeellisuus vuosiluokkien 1-6 kouluna. Jos laskevat väestöennusteet toteutuvat, on mahdollista, että keskusta-alueella voidaan edelleen tiivistää vuosiluokkien 1-6 palveluverkkorakennetta. Toisaalta, jos väestömäärät kääntyvät nousuun, Keskuskoulun tilat antavat joustoa oppilaspaikkojen osoittamiselle. Koulun tarpeellisuuden määrittely siirtynee siis 2020-luvun alkuvuosille ja tarpeellisuuden epävarmuudesta johtuen koululle ei ole lähitulevaisuudessa tarkoituksenmukaista tehdä mittavia peruskorjauksia.

32 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 30 (35) Kuva 13. Vaihtoehdon 4 rakennusten investointien ajoittuminen ja kustannukset vuosina Kuvassa 14 on esitetty ennustejaksolle sijoittuvien investointien vuotuiset määrät ja laskennalliset sisäiset vuokrat. Kuva 14. Vaihtoehdon 4 vuokrat ja investoinnit vuosina Vaihtoehdon 4 investointien kokonaismäärä ennustejaksolla on yhteensä n. 63,6 milj. ja kokonaisvuokrakustannukset yhteensä n. 90,4 milj.. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

33 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 31 (35) Tässä vaihtoehdossa vuokrakustannukset nousevat nykytasosta n. 7,6 milj. tasolle n. 10,9 milj. eli n. 3,3 milj. ennustejakson 2025 loppuun mennessä. Koko ennustejakson aikana kumulatiivinen vuokrakustannuslisä on n. 14,1 milj. vuoden 2015 tilanteeseen verrattuna. Mikäli kaikki käytöstä vapautuvat rakennukset puretaan, niistä aiheutuu noin 0,6 milj. :n kustannukset.

34 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 32 (35) 6 VAIHTOEHTOJEN KUSTANNUSVERTAILU JA SUOSITUKSET JATKOTOIMENPITEIK- SI Tehtävänä oli tarkastella kolmea palveluverkkovaihtoehtoa. Kuitenkin selvitystyön edetessä havaittiin, että tarvitaan neljäs vaihtoehto. Tätä vaihtoehtoa päätettiin tarkastella myös hieman muita vaihtoehtoja tarkemmin. Vaihtoehdon 4 toimenpiteillä arvioidaan olevan huomattavaa taloudellista vaikutusta perusopetuksen kustannuksiin. Luokanopettajien määrän arvioidaan vähenevän yhdeksällä opettajalla (45 > 36). Vuosiluokkien 7-9 opetusryhmien määrä vähenee kolmella 24 > 21 ryhmää ja tällä on osaltaan vaikutusta myös lehtoreiden lukumäärään. Karkeasti arvioiden henkilöstökulut tulevat vähenemään yli puoli miljoonaa euroa. Lisäksi tulee huomioida, että lapsimäärien väheneminen ja päivähoitoyksikköjen keskittäminen tulevat osaltaan tuomaan kustannussäästöjä sivistystoimen kokonaiskustannuksiin. Vaihtoehtojen vuokrakustannusten yhteenveto on esitetty kuvassa 15. Kuva 15. Vaihtoehtojen vuokrakustannukset yhteensä vuosilta Vaihtoehtojen vuokra- ja investointikustannusten yhteenveto on puolestaan esitetty kuvassa 16. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

35 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 33 (35) Kuva 16. Vaihtoehtojen vuokra- ja investointikustannukset yhteensä vuosilta Vaihtoehtojen vaikutus vuotuisiin lainanlyhennyksiin on esitetty kuvassa 17. Kuva 17. Vaihtoehtojen vaikutukset lainanlyhennyksiin vuosina Investoinnit oletetaan rahoitettavan kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla, jonka takaisinmaksuaika vastaa suunnitelman mukaista poisto-ohjelmaa eli 20 vuotta. Lainanlyhennys katetaan tulorahoituksella eli vuosikatteella ja/tai kunnan kassavaroilla. Yllä esitetty kuva havainnollistaa investointien aiheuttaman paineen

36 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 34 (35) kunnan tulorahoitukseen. Vaihtoehto 0 nostaa lainanlyhennysten eli tulorahoituksen määrän korkeimmalle tasolle. Vaihtoehto 4 näyttäytyy tässä tarkastelussa edullisimmalta, koska lainanlyhennysten vaikutus alkaa myöhemmin ja jää pienemmäksi kuin muissa vaihtoehdoissa. Vaihtoehtojen vertailut osoittavat selkeästi, että nykymallin (vaihtoehto 0) mukainen eteneminen ei ole kaupungin talouden kannalta järkevää. Se johtaa ylisuuren rakennusmassan korjaamiskierteeseen ja vie talouden kestämättömään tilanteeseen. Ratkaisuna ei myöskään ole se, että rakennuskannan korjaaminen laiminlyödään, jolloin se puolestaan johtaa rakennuskannan kunnon heikkenemiseen, sisäilma- ym. ongelmien pahenemiseen ja palvelujen tuotantokyvyn heikkenemiseen. Peruskorjausten pitkittäminen nostaa myös korjausten kustannuksia. Näin ollen pitkän tähtäimen ratkaisut tulee tehdä palveluiden tarpeista lähtien ja tilakanta optimoida sen mukaiseksi. Parhaiten tätä tavoitetta tukee vaihtoehto 4, jonka pohjalta konsultti suosittelee jatkotoimenpiteet käynnistettäviksi. Jatkotoimenpiteinä tulee tehtäväksi: toimitilaohjelman laatiminen vaihtoehdon 4 pohjalta (periaate kuvassa 18). Kuva 18. Tilaomaisuuden strateginen ja operatiivinen kehittäminen ja toimitilaohjelman asemointi siihen. Ohjelmaa varten tulee jäljelle jäävälle rakennuskannalle tehdä kuntotutkimukset. tilaomaisuus tulee salkuttaa esim. kuvan 19 mukaisesti. FCG Konsultointi Oy Osmontie 34, PL 950, Helsinki Puh , fax , Y-tunnus Kotipaikka Helsinki

37 FCG KONSULTOINTI OY Selvitys 35 (35) Kuva 19. Rakennuskannan salkutus. kolmantena vaiheena laaditaan pitkän tähtäimen investointiohjelma, joka sopeutetaan kaupungin talouden kantokyvyn mukaiseksi.