Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsänomistajat. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti"

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 2/ Juhani Krappe JUVA, PUUMALA SULKAVA sivu 3 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenedut sivu 8 Ammattimies tekee tiheästäkin taimikosta metsän sivu 16 Metsänhoitoyhdistyksen metsäomaisuuden hoitosopimus Juvalaiset ammattikorkeakoulun opiskelijat Arttu Ikonen ja Topi Huttunen saavat ensimmäisen vuoden täyteen, kun perusharjoittelu mhy:ssä on tehty. PEFC/

2 2 Pääkirjoitus Uuden metsänhoitoyhdistyksen perustamista suunnitellaan Etelä-Savoon Metsänhoitoyhdistykset Haukivuori, Itä-Savo, Järvi-Savo ja Metsä-Savo suunnittelevat uuden metsänhoitoyhdistyksen perustamista Etelä-Savoon alkaen. Uusi yhdistys kattaisi nykyisten Hirvensalmen, Joutsan (pl. Leivonmäki), Juvan, Mikkelin (pl. Ristiina ja Suomenniemi), Savonlinnan, Sulkavan, Pertunmaan, Puumalan, ja Rantasalmen kuntien alueet. Metsänhoitoyhdistyksillä on yhteensä jäsentä. Jäsenten metsäpinta-ala on yhteensä ha. Metsänhoitoyhdistykset työllistivät metsureita, yrittäjiä ja toimihenkilöitä 199 henkilötyövuoden verran viime vuonna. Yhdistysten alueella puun myyntimäärä oli noin 3 milj. m³, joka on 7% valtakunnan yksityismetsien vuosittaisesta puukaupasta. Millaisen organisaation metsänomistajien palvelu tarvitsee? Organisaatiolla sinänsä ei ole sinänsä mitään merkitystä asian kanssa. Rakennekehityksen tarkoituksena on turvata tulevaisuudessakin alueen metsänomistajille kattavat paikalliset metsäpalvelut ja huolehtia metsänomistajien etujen ajamisesta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Uusi metsänhoitoyhdistyslaki astuu voimaan ja siitä aiheutuviin muutoksiin pystytään reagoimaan ja mahdollisuudet hyödyntämään paremmin. Suuremmassa yksikössä toimintoja saadaan tehostettua ja päällekkäisiä toimintoja karsittua. Metsänomistajalle jatkossakin tärkein yhteyshenkilö on oma metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantuntija, jonka kautta kaikki metsäasiat lähtevät liikkeelle. Metsäasiantuntijoiden verkosto saadaan pidettyä suuremmassa yhdistyksessä laajempana, joka takaa metsänomistajille vahvan palvelutason. Metsänomistajalla on käytettävissään suuremmassa yhdistyksessä laaja joukko erikoisosaamista esimerkiksi puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsäsuunnitteluun, metsäteiden rakennukseen, metsätilojen sukupolvenvaihdokseen ja metsäkiinteistökauppaan liittyen. Rakennekehitystä on valmisteltu kevään aikana yhdistyksen puheenjohtajista ja toiminnanjohtajista koostuvasta työryhmässä. Asian valmistelu on ollut sujuvaa ja edennyt hyvässä yhteistyössä. Kesäkuun aikana työryhmän esitystä käydään läpi metsänhoitoyhdistysten valtuustoille. Varsinaiset päätökset yhdistymisestä tehdään syksyn aikana. Tavoitteena on kattavien palvelujen takaaminen metsänomistajille jatkossakin, kiteyttää Havukainen ja jatkaa, että uusi laki metsänhoitoyhdistyksistä joudutti kehitystä. Pertti Havukaisen mukaan suurin hyöty laajemmasta yhdistyksestä saadaan vakauden kautta. Alueen yhdistysten palvelupaletti on tänä päivänä kattava, mutta toiminta on haavoittuvaa, sillä jokin tontti on voinut olla vain yhden toimihenkilön vastuulla. Kokonaan uusi yhdistys Maakuntamallista on uusissa neuvotteluissa kopioitu se, että suurempi kokonaisuus ei toteudu fuusion kautta, vaan alueelle perustetaan kokonaan uusi yhdistys. Neuvottelut alkoivat maakuntamalliin myönteisesti suhtautuneiden Järvi-Savon ja Haukivuoren kanssa ja maaliskuun lopulla Mhy Itä-Savon valtuusto antoi hallitukselle valtuudet jatkaa neuvotteluja rakennekehityksestä. Asioiden valmistelu on sujunut käytännönläheisesti, kun osapuolten tahtotila on sama ja tavoitteena on saada hanke valtuustojen päätettäväksi syksyllä. Suotuisassa tapauksessa uusi yhdistys aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa ja tämän hetken lukujen mukaan sen jäsenmäärä oli metsänomistajaa. Isompi yhdistys antaa toimintaan enemmän hartioita ja painoarvo kaikissa liiketoimintaan liittyvissä asioissa kasvaa, sanoo Pertti Havukainen. METSÄNHOITOYHDISTYS METSÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe Alkuvuosi tavoitteiden mukaan Metsä-Savon alkuvuosi on sujunut tavoitteiden mukaan, metsänuudistus on hyvässä vauhdissa, joskin taimirepun koko on palautunut vakiotasolle. Puuta on hyvin tarjolla, ongelmana vain on, että hyvään kesäkorjuukelpoiseen tukkileimikkoon saattaa tulla vain pari tarjousta teollisuudelta. Puheenjohtajan mielestä metsäyhtiöiden mainonta ja todellisuus eivät kohtaa. Viestinä on, että puuta pitää laittaa liikkeelle, mutta toisaalta hyvistäkään leimikoista ei tehdä tarjousta. Metsänhoitoyhdistyksen vahvuus on paikallisuus, joka ei muutu, vaikka toimintaalue laajenee. Toinen kulmakivi on metsänomistajan etujen valvonta, yhdistyksestä saa aina esimerkiksi puukauppatietoa, jota ei ole väritetty muiden tahojen intressien mukaan. Puheenjohtajan katsaus Tulevaisuuden haasteet kaipaavat leveämpiä hartioita Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon hallituksen puheenjohtaja Pertti Havukainen on tyytyväinen, että keskustelu metsänhoitoyhdistyskentän rakenneuudistuksesta jatkui, vaikka hanke koko Etelä-Savon alueen kattavasta yhdistyksestä kaatui viime vuoden lopussa. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo täyttää vuoden lopussa 15 vuotta. Puheenjohtaja Pertti Havukainen uskoo, että nykyinen palvelutaso voidaan taata isomman kokonaisuuden kautta. Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Päätoimittaja: p Toimituskunta: Tarja Heikkinen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2014

3 3 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden tuomat hyödyt ovat selkeät nyt ja tulevaisuudessa Vuoden 2015 alussa nykyinen verottajan keräämä metsänhoitomaksu muuttuu metsänhoitoyhdistyksen normaaliksi jäsenmaksuksi metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä. Jäsenyytesi ja jäsenetusi säilyväy lakimuutoksesta huolimatta automaattisesti, joten sinun ei tarvitse tehdä mitään. Metsänomistajien on hoidettava jatkossakin oma edunvalvontansa itse metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta, sillä kukaan muukaan taho sitä ei puolestamme tee. Jopa suuret kansainväliset metsäteollisuusyritykset (esim. Metsä Group, Stora Enso, UPM) ovat nähneet tarpeelliseksi oman edunvalvontaorganisaation Metsäteollisuus ry:n puolustamaan heidän etujaan. Vastaavasti Suomen yksityistä metsätilallistakin tarvitsevat varmasti oman edunvalvojansa, joka ajaa asioita heidän etujen näkökulmasta. Yhteisönä organisaatiossa on voimaa ja vaikutusvaltaa paikallisesti, maakunnallisesti, valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti yksittäisen metsänomistajan ääni ei päätöksenteossa kuulu. Metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia palveluorganisaatioita, joissa päätösvalta ja omistajanohjaus säilyvät alueen metsänomistajilla. Yhdistyksen päätöksentekijät ovat paikallisia metsänomistajia. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden hyödyt ovat selkeät - nyt ja tulevaisuudessa. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenedut v Henkilökohtainen metsäasiantuntija. Kaikki metsäpalvelut lähtevät liikkeelle oman henkilökohtaisen metsäasiantuntijan kautta. Sama tuttu metsäasiantuntija hoitaa jatkossakin lakimuutoksen jälkeen sinun metsäsi ja saat häneltä kaiken tarvittavan neuvonnan ja palvelut yhdellä puhelinsoitolla. puuta voisi myydä ja miten? Metsänhoitoyhdistyksestä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä ja puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynnin voit sopia myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Metsäkäynti on rahanarvoista ja hyödyllistä konsultaatiota metsien hoidossa - älä jätä hyödyntämättä sitä. 4. Maksuton puunmyyntisuunnitelma. Puukaupassa metsänhoitoyhdistykseen luotetaan - alueellamme yksityisen myymistä puista noin 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Haluamme edelleen olla metsänomistajien luottamuksen arvioinen toimija. Koemme puukaupallisen edunvalvonnan niin tärkeäksi, että tarjoamme jäsenille maksuttoman puunmyyntisuunnitelman. Metsänhoitoyhdistyksissä on käytössään valtakunnallinen puumarkkinat.fi -palvelu, jonne metsänhoitoyhdistyksen laatimat puunmyyntisuunnitelmat siirretään kilpailutettavaksi. 5. Kilpailun edistäminen puukaupassa. Jäsenedut tuottavat sinulle vuosittain satoja euroja. Puukaupan kilpailuttaminen tukinkatkonta huomioiden on sinulle etu, jota sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. Pelkästään katkonnan vertailu voi tuottaa 2 8 euroa jokaiselle myydylle puukuutiometrille. Tukin katkonnan vaikutus keskimääräisessä 500 m³ puukaupassa on uudistushakkuussa ja harvennushakkuussa Lisäksi on huomioitava puun yksikköhintojen vaihtelut puunostajittain. Älä luota liiaksi tuuriin puukaupassa vaan hyödynnä edullinen metsänhoitoyhdistyksen puukaupan toimeksianto-palvelu ja varmista paras taloudellinen tulos puukaupasta. 6. Edunvalvonta. Mietityttääkö maankäyttöön liittyvät asiat, kuten kaavoitus, suojeluohjelmat tai tuulivoima? Entäpä EU:n metsätaloutta koskevat päätökset tai säännöllisesti esille nouseva metsien kiinteistövero (joka nyt torjuttiin) tai metsämaksut? Entäpä valtion tukipolitiikka tai erinäisiin lakeihin liittyvät kysymykset? Millainen on alueen hirvikanta ja miten siihen vaikutetaan? Miten metsäsertifiointikriteereissä huomioidaan metsänomistajan etu? Rajoitetaanko oman metsäomaisuuden käyttöä tulevaisuudessa? Näissä ja monissa muissa edunvalvontaan liittyvissä asioissa sinulla on mhy:n jäsenenä takanasi vahva edunvalvontaosaaminen. Metsänomistajien edusta huolehditaan esimerkiksi kaikissa edellä mainituissa asioissa eri työryhmissä ja monia muita kanavia pitkin. Kukaan muukaan taho ei tee metsänomistajan edunvalvontaa automaattisesti puolestamme. 7. Tiedotus ja koulutuspalvelut, neuvonta. Järjestämme mm. metsänomistajatilaisuuksia, metsänomistajaretkiä, raivaussahakursseja, metsäiltamia, koulutuksia ja maastotapahtumia työnäytösten merkeissä. Lisäksi nuorten metsäosaamiseen panostetaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta vuosittain. Vuonna 2014 järjestämme yhteensä 30 metsänomistajatilaisuutta eli keskimäärin joka toinen viikko. Jäsenemme saavat maksutta Metsä-Savon jäsenlehden kolme kertaa vuodessa sekä lisäksi ajankohtaista tietoa sähköisissä uutiskirjeissä ja jäsenkirjeissä. Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot postitetaan jäsenille neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Metsä-Savon jäsenet ovat saaneet postissa mhy-kalenterin. Nettisivuiltamme löydät aina ajankohtaiset metsäuutiset ja tapahtumat. 8. Maksuton metsäsertifiointi. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa ilman erillisiä maksuja. Jäsenten metsät ovat jatkossakin mukana metsäsertifioinnissa jäsenyyteen sisältyen. Sertifioitu puu ja sitä kautta sertifioidut lopputuotteet ovat edellytys kansainvälisillä markkinoilla. 9. Maksuton metsäomaisuuden hoitosopimus. Jäsenenä saat metsäasiantuntijasi kanssa erikseen sopien maksutta metsäomaisuuden hoitosopimuksen ilman vuosimaksua, johon sisältyy vuosittain oman metsäasiantuntijasi tekemä ehdotus metsässäsi tehtävistä hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteistä. Hoitosopimus takaa säännöllisen yhteydenpidon. Sopimus edellyttää, että metsänomistajan puukaupat kilpailutetaan puukaupan toimeksiannolla kaikkien puunostajien kesken parhaan MHY METSÄ-SAVON JÄSENEDUT V Paikalliset ja valtakunnalliset jäsenedut 1. Henkilökohtainen metsäasiantuntija 2. Laadukkaat ja monipuoliset metsäpalvelut jäsenille edullisempaan hintaan taloudellisen tuloksen saamiseksi ja varmistamiseksi. Sovituista palveluista laskutetaan jäsenhinnaston mukainen maksu, joista saat sopimusasiakkaana alennusta. Jos arvostat helppoa ja turvallista kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa, jossa paras taloudellinen tulos haetaan puukaupat kilpailuttamalla, niin metsäomaisuuden hoitosopimus sopii sinulle. Vuodelle 2015 sopimukseen on tulossa lisäetuja jäsenille. 10. MTK:n valtakunnallisia ja metsänhoitoyhdistyksen paikallisia jäsenetuja on tulossa lisää vuodelle 2015, joista tiedotetaan myöhemmin tämän vuoden kuluessa. Vuonna 2015 MTK:n valtakunnalliset jäsenedut sisältyvät metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuun. Tähän saakka MTK:n metsäjäsenyydellä on ollut oma maksunsa. Yhteistyökumppaneiden tarjoamat jäsenedut v Aarre-lehti: Tilaus tarjoushintaan. Agrimarket: Jonsered-sahan mukana kypärä. BRP: Mönkijän tai moottorikelkan ostajalle varusteita. Ei voi yhdistää muihin etuihin. Savotan Puoti: Tehoheinäin etuhintaan. 2. Laadukkaat ja monipuoliset metsäpalvelut paikallisesti. Metsä-Savosta saat mm. kaikki puukauppaan, puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsänuudistamiseen, metsäkiinteistökauppaan, metsätilan omistajanvaihdokseen, metsäteiden rakentamiseen, kunnostusojituksiin, metsänlannoituksiin liittyvät palvelut. Palvelut toteutetaan 30 paikallisen ammattimetsurin, 30 koneyrittäjän ja 18 toimihenkilön voimin. Viime vuonna työllistimme paikallisia metsureita ja yrittäjiä sekä toimihenkilöitä 74 henkilötyövuoden verran. 9. Maksuton metsäomaisuuden hoitosopimus 8. Maksuton pefc-metsäsertifiointi 7. Maksuton tiedotus, koulutus ja neuvonta 6. Edunvalvonta 5. Kilpailun edistäminen puukaupassa 3. Maksuton metsäkäynti 4. Maksuton puunmyyntisuunnitelma 3. Maksuton metsäkäynti. Miten metsä on kasvanut? Mitä metsässä pitäisi tehdä? Mistä

4 4 Toiminnanjohtajan palsta Metsässä myötätuulta Kevään aikana uutisoidut metsäteollisuuden myönteiset investointiuutiset olivat erittäin positiivisia ja kaivattuja viime vuosien tehtaiden sulkemisuutisten sijaan. Kymin ja Varkauden investoinnit vaikuttavat suoraan alueemme kuitupuun kysyntään vuoden 2015 lopulla. Äänekosken tehdasinvestointi olisi toteutuessaan kaikista merkittävin. Metsänomistajien panostukset taimikonhoitoon ja harvennuksiin eivät ole menneet siis hukkaan. Toivottavasti nämä uutiset aktivoivat entisestään metsänomistajia vielä rästissä olevien hoitotöiden toteuttamiseen. Jäsentuotteen sisältö päätetään syksyn aikana Metsänhoitomaksujärjestelmä loppuu ja viimeinen metsänhoitomaksu kannetaan syksyllä Ensi vuodenvaihteessa jäsenyys jatkuu automaattisesti jäsenenä jatkamiseen ei tarvitse siis tehdä mitään. Monipuoliset metsäpalvelut, edunvalvonta, metsäsertifiointi ja muut jäsenedut jatkuvat automaattisesti. Jäsenmaksun perusteen, määrään ja jäsentuotteen sisällön päättävät metsänomistajat itse omissa yhdistyksissään. Tulevan jäsenmaksun suuruus tai pienuus kulkee käsi kädessä jäsentuotteen sisällön kanssa. Asiaa mietitään parhaillaan metsänhoitoyhdistyksen hallinnoissa. Tässä lehdessä on kattava artikkeli metsänhoitoyhdistyksen jäseneduista tämän vuoden osalta, johon kannattaa ehdottomasti tutustua. Muista kilpailu puukaupassa yksikään puunostaja ei ole aina paras puukauppakumppani vuodesta toiseen Metsänhoitoyhdistys kilpailuttaa puukauppoja koko ajan. Kilpailutetuissa puukaupoissa on selkeästi nähtävissä, että yksikään puunostaja ei ole aina parhaan tarjouksen tekijä. Jopa samalla viikolla erityyppisiä leimikoita myydään eri ostajille. Puhumattakaan siitä, että vuodesta toiseen kaiken tyyppisissä leimikoissa joku puunostaja olisi aina paras. Yksikään puunostaja ei aja metsänomistajan etua, vaikka sitä mielikuvaa metsänomistajalle pyritään välillä markkinoidaan. Puunostajat pyrkivät hankkimaan mahdollisimman edullisesti raaka-ainetta tuotantolaitoksilleen monin eri keinoin, esimerkiksi markkinoiden palvelusopimuksia ja sitoen heitä vakiopuunmyyjikseen ilman puukaupan kilpailua. Ja koska kukaan puunostaja ei ole aina paras, niin metsänomistaja väistämättä häviää puukauppatulojen määrässä myydessään puut ilman kilpailua samalle puunostajalle. Mitä suurempi kilpailutettujen leimikoiden määrä on, niin sitä enemmän kaikki puunmyyjät hyötyvät. Puukaupassa kannattaa aina lähteä liikkeelle metsänhoitoyhdistyksen maksuttomalla puunmyyntisuunnitelmalla. Metsänhoitoyhdistyksellä 30 paikallista metsuria palveluksessasi Nyt on hyvä aika laittaa taimikonhoidot, energiapuun korjuut ja harvennukset liikkeelle. Metsä-Savolla on noin 30 paikallista ja ammattitaitoista metsuria palveluksessaan. Metsänhoitoyhdistys onkin nykyään ainoa merkittävä paikallisia metsureita työllistävä organisaatio. Olemme erittäin tyytyväisiä ja luotamme paikallisten ammattimetsurien työn laatuun. Haluamme varmistaa työn laadun jäsentemme metsissä. Noin 95 % metsänhoitoyhdistyksen työmaista tehdään Juvan, Puumalan ja Sulkavan metsurien toimesta. Tänäkin vuonna taimikoita sahataan noin 1500 hehtaaria. Tässä lehdessä haastatellaan yhtä metsureistamme, Kalevi Immosta. Laitetaan tänä vuonna taimikot kuntoon, ota metsäasiantuntijaasi yhteyttä! Korjuupalvelusta puuta välitetään useille toimijoille Korjuupalvelu keskittyy harvennushakkuisiin, joilta korjataan ainespuuta sekä energiapuuta. Korjuukoneet ovat kevyempiä, harvennuksille hyvin soveltuvia. Korjuukohteita mahtuu vielä tulevan syksyn korjuuseen. Metsä-Savolla on toimituskohteita tukkien ja kuitujen lisäksi pieniläpimittaiselle mänty- ja kuusiparrulle sekä energiapuulle. Latvusmassaa korjataan päätehakkuualueilta ja lisäksi korjaamme kaikista hakkuista karsittua rankaa ja kokopuuta. Energiapuuta toimitetaan Etelä- Savon Energialle ja Jyväskylän Energialle. Korjuupalvelussa samasta leimikosta puulajeja välitetään eri toimijoille, jotta taloudellinen hyöty metsänomistajalle on mahdollisimman suuri. Metsään.fi metsänhoitotiedotteet Suomen metsäkeskus ylläpitää Metsään.fi palvelua. Metsään. fi-palvelussa on tietoa mm. tulevista hakkuu- ja hoitotöistä sekä luontokohteista. Jos postissa tullut metsänhoitotiedote on herättänyt ajatuksia metsänhoitotöistä tai puukaupasta, niin ota yhteyttä metsänhoitoyhdistyksen omaan metsäasiantuntijaan. Metsä-Savon osalla asia koskee tällä hetkellä Sulkavan ja osittain Puumalan metsänomistajia. Toimenpide-esitykset perustuvat Etelä-Savossa vuosien viime vuosina tehtyihin laserkeilauksiin. Monet metsäalan toimijat lähestyvät metsänomistajia saadakseen luvan metsänomistajien metsikkötietojen selailuun. On syytä muistuttaa, että päätösvalta on aina puhtaasti metsänomistajalla siitä, että kenelle kaikille toimijoille haluaa antaa oikeuden oman metsäomaisuutensa tietojen selailuun. Nyt metsäkäynnille Lähde maksuttomalle metsäkäynnille oman metsäasiantuntijasi kanssa. Myös puunmyyntisuunnitelman laadinta on maksuton. Metsäkäynnin perusteella teemme sinulle kokonaisvaltaisen esityksen ajankohtaisista puunmyyntikohteista sekä metsänhoitotöistä. Metsä-Savosta löytyy palvelut kaikkien metsässä tehtävien töiden toteutukseen. Metsä-Savo 15 vuotta tervetuloa synttärikakulle Puumalan Pistohiekan metsäiltamiin! Metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelu on kilpailukykyinen vaihtoehto harvennushakkuiden suorittamiseen. Pieniläpimittaista mäntyparrua toimitetaan mm. Kissakosken sahalle. Metsä-Savolla tulee vuoden lopussa toimintaa 15 vuotta täyteen. Jos rakennekehitysasia etenee, niin se voi olla samalla Metsä-Savon viimeinen toimintavuosi. Aika on mennyt jälkeenpäin ajateltuna erittäin nopeasti. Juhlistamme viisitoistavuotista taivaltamme Puumalan Pistohiekalla täytekakkukahvien ja metsäiltamien merkeissä. Olette kaikki lämpimästi tervetulleita to klo alkaen Saimaan rannalle komeisiin Pistohiekan maisemiin. Muistathan ilmoittautua ennakkoon ajoissa mukaan. Nähdään Puumalassa! toiminnanjohtaja

5 5 Mihin menee metsänomistajan jäsenmaksu ensi vuonna? Vaikka metsänomistajat ovat hajanainen joukko, heitä yhdistää tarve käyttää ja hyödyntää metsäomaisuuttaan haluamallaan tavalla. Metsänomistajaorganisaation uusi järjestömalli vastaa metsänomistajakunnan tarpeisiin entistä paremmin ja tehokkaammin. Huolehtiminen yksityismetsätalouden harjoittamisen yleisistä edellytyksistä kuulostaa aika epämääräiseltä, mutta kun esimerkkeinä mainitsee metsien kiinteistöveron, puun energiakäytön edistämisen tai vapaaehtoisen metsien suojelun, voi työsarkaa hieman konkretisoida, kertoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. Metsänomistajan rahat tehokkaammin käyttöön matalammalla organisaatiolla Lähes kaikki Suomen metsänhoitoyhdistykset ovat liittymässä MTK:n jäseniksi. Yhdistysten ja metsänomistajien tarvitsemat asiantuntijapalvelut voidaan uudessa järjestömallissa toteuttaa tehokkaasti ja pienemmillä kustannuksilla. Jos jokainen yhdistys joutuisi hankkimaan ja kouluttamaan omat asiantuntijansa sertifiointiin, kaavoitukseen, metsien suojeluun, viestintään ja moneen muuhun asiaan, kuluisi rahaa paljon hukkaan eikä joka yhdistykseen riittäisi sitä parasta asiantuntijaa metsänomistajan kysymyksiin vastaamaan. Uudessa järjestömallissa MTK:n metsälinjan asiantuntijoita työskentelee 13 henkilöä ympäri maan. He vastaavat niin metsänhoitoyhdistystoiminnan kehittämisestä kuin alueellisen edunvalvonnan hoitamisesta mm. kaavoitusasioissa. Koko maan kattavassa järjestössä on se etu, että yhteisiä resursseja ja parasta mahdollista osaamista voidaan hyödyntää eri puolilla. Puu kasvaa ja vesi virtaa kohtuullisen samalla tavalla Kouvolassa kuin Juvallakin, joten ei ole väliä, missä päin Suomea vaikkapa kaavoituksesta ja maankäytöstä vastaava asiantuntija istuu, toteaa alueellista järjestömallia valmistellut Hakkarainen. Metsänomistajalle uusi alueasiantuntijamalli ei näy muuten kuin toivottavasti nopeampana tiedonvälityksenä ajankohtaisista asioista sekä tietenkin erilaisten erityisasiantuntemusta vaativien ongelmatilanteiden helpompana hoitumisena. Alueellinen edunvalvonta, tiedonkulku ja verkostoituminen nousivat tärkeimmiksi kehittämiskohteiksi kun pohdittiin Keskusliiton ja tulevan aluemetsäasiantuntijan roolia ja toimenkuvaa. logon alla yhdessä eteenpäin Metsänhoitoyhdistysten ja MTK:n metsäedunvalvonnan markkinointia ja kehittämistyötä on jo parin vuoden ajan tehty yhteisen logon alla. brändi on sateenvarjo, joka yhdistää järjestökokonaisuuden eri tasot, mutta myös metsänomistajalle tae valtakunnalliseen ketjuun kuulumisesta ja siitä, että omasta yhdistyksestä saa laadukasta ja asiantuntevaa palvelua. -logon käyttö on herättänyt MTK-järjestön sisällä monenlaisia näkemyksiä. Kahdella eri ilmeellä ja logolla toimiminen kuitenkin puoltaa paikkaansa. Metsänhoitoyhdistyksillä on yli sadan vuoden historia ja tunnettuus taimesta tukkipuuksi logolla. Moni ei kuitenkaan tiedä, että logon omistaa MTK. -logo on siis aivan looginen metsäedunvalvontaa yhdistävä tekijä, jolla järjestö näyttäytyy metsänomistajien suuntaan, perustelee Hakkarainen. Maanviljelijämetsänomistajan kannattaa olla jäsen sekä tuottajayhdistyksessä että mhy:ssä Tavoitteena on saada maanviljelijä-metsänomistaja pysymään jäsenenä sekä tuottajayhdistyksessä että metsänhoitoyhdistyksessä ja hyödyntää järjestön osaamista ja resursseja mahdollisimman tehokkaasti. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenet saivat keväällä markkinoinnillisen jäsenkortin, jossa kerrottiin pakollisen metsänhoitomaksun poistuvan tämän vuoden jälkeen ja tilalle tulevan metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun. Kyllä meillä toimistolla epäiltiin, että nyt rupeaa puhelimet soimaan. Meillä on 4000 jäsentä ja noin 20 yhteydenottoa on sen tiimoilta tullut. Suurin osa on koskenut yhteystietojen päivittämistä, varsinaisia eroilmoituksia ei ole tullut yhtään, muistelee toiminnanjohtaja. Jäsenpaosta ei siis näytä olevan huolta. Tuplajäsenyydestä on ollut jonkin verran keskustelua ja kysymyksiä, että kannattaako tätä nyt kahta kautta Huolehtiminen yksityismetsätalouden harjoittamisen yleisistä edellytyksistä kuulostaa aika epämääräiseltä, mutta kun esimerkkeinä mainitsee metsien kiinteistöveron, puun energiakäytön edistämisen tai vapaaehtoisen metsien suojelun, voi työsarkaa hieman konkretisoida, kertoo MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen. maksaa. Mutta kun molemmilla yhdistyksillä on selkeästi oma roolinsa ja omat etunsa ja palvelunsa, päällekkäisyyttä jää loppujen lopuksi aika vähän. Tärkeintä on saada kaikki metsänomistajat pysymään metsänhoitoyhdistystensä jäseninä. Tämä onnistuu parhaiten tarjoamalla jäsenille parasta ja laadukkainta palvelua sekä kattavat jäsenedut, toteaa jäsenyyden markkinointityöryhmää MTK:ssa johtanut metsäjohtokunnan 2. puheenjohtaja Annukka Kimmo. Valtakunnallisesti jäsenetuja tullaan myös eriyttämään ja kohdentamaan niin, että metsänhoitoyhdistyksen jäsenkortilla saa metsätalouteen liittyviä jäsenetuja ja MTK-yhdistyksen jäsenkortilla maatalouteen. Muutamissa keskusteluissa on noussut esille tuplajäsenyys, toteaa. On myös ehdotettu, että tulevaisuudessa voisi toimia niin, että metsähehtaareista maksettaisiin mhy:lle ja peltohehtaareista tuottajayhdistykselle. Anne Rauhamäki Tämän voi vain jääkausi hävittää. Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaasiantuntijaltamme: Kalle Kaartinen, p , Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Rantasalmi ja Savonlinna METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA

6 6 Puumarkkinoilla tukkoista Ajankohtaista puukaupasta Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Suunnitelmat ja investointipäätökset merkitsevät sitä, että metsätalouden pahin pullonkaula, kuitupuun kysynnän puute, on helpottumassa ratkaisevasti. Puun kysynnän lisäyksen positiiviset vaikutukset kohdistuvat hyvin myös Etelä-Savon maakuntaan. Metsänhoitoyhdistys vaikuttaa jokaisen metsänomistajan puukauppatiliin Metsänhoitoyhdistyksillä on keskeinen rooli metsänomistajien asiantuntijoina ja puumarkkinoiden toimivuudessa. Vuonna 2013 Järvi-Suomen metsänhoitoyhdistysten laatimien puunmyyntisuunnitelmien määrä oli yhteensä 10,1 milj. m³. Määrä oli yli 70 %:n kaikesta yksityismetsistä markkinoille tulevasta puumäärästä. Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä myös puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy jokaisen metsänomistajan puukauppatilissä. Timo Leskinen, johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Vuoden 2014 puukauppa on käynyt vilkkaana Järvi- Suomessa. Tammi-huhtikuun myyntimäärä oli 4,1 milj. m³ ja kasvua edellisvuodesta oli 16 %. Toukokuussa tilanne muuttui. Viime viikkoina puukauppoja on tehty jo selvästi viime vuotta vähemmän. Tammi-toukokuun puukauppamäärät ovat korkeintaan viime vuoden tasolla. Kirjanpainajatuhot ja niiden ennakkotorjunta ovat lisänneet erityisesti kuusitukin tarjontaa. Varsinkin tässä markkinatilanteessa on valitettavaa, että varsin usein kuoriaisriskin vuoksi hakataan turhan suuria alueita kerralla. Tyypillinen tuhokohde on kuitenkin yleensä pienialainen. Ota suunnaksi! Kuusitukin kysyntä heikointa Alkuvuoden vilkas puukauppa näkyy jo selvästi puun kysynnässä. Kuitupuun kysyntä on ollut vaatimatonta jo pidemmän aikaan, mutta nyt kysyntä on heikentynyt myös havutukeilla. Erityisen haasteellista on kuusitukin markkinointi. Syksyllä tarvitaan puuta Tulevaisuuden näkymät varsinkin sahatavaramarkkinoiden osalta ovat kuitenkin valoisat. Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos ennustaa sahatavaran tuotantomäärien kasvavan tänä vuonna reilut kaksi prosenttia ja ensi vuonna peräti viisi prosenttia. Sahatavaran vientihintojen ennustetaan jatkavan nousua sekä kuluvana vuonna että ensi vuonna. Myös kuiduttavan teollisuuden puunkäyttö on sellun ja kartongin siivittämänä varsin hyvällä tasolla. Tämä merkitsee sitä, että metsäteollisuuden puunostotarpeet kohenevat taas lomakauden jälkeen. kun suunnittelet puukauppaa. Valmistaudu puukauppaan ajoissa ja tilaa meiltä maksuton puunmyyntisuunnitelma. Me kilpailutamme puukaupan puolestasi ja valvomme korjuun sekä mittauksen. METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA p Toimintaympäristössä uusi suunta Huhtikuun neljännen viikon positiivinen uutissuma muistetaan vielä pitkään. Metsä Group ilmoitti suunnitelmistaan investoida 1,1 miljardia Äänekoskelle biotuotetehtaaseen, jonka tärkein tuote on havusellu. Toteutuessaan investointi merkitsee 4 miljoonan kuutiometrin lisäkäyttöä havukuitupuulle. Seuraavana päivänä Stora Enso puolestaan uutisoi Varkauden tuotantolaitosten investointipäätöksestä, joka lisää havukuidun käyttöä 1,1 milj. m³. Positiiviseen listaan kuuluu myös pari kuukautta aiemmin julkistettu UPM Kymmenen Kymin sellutehtaan investointipäätös. Kokonaisuutena myös UPM aikoo lisätä kuitupuun käyttöä lähivuosina noin miljoona kuutiometriä. Minna Kauppi KUVA: MARKUS LAUKKANEN Kantohinnat Etelä-Savossa Myyntimäärät viikoittain Etelä-Savossa 1000 m Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 59,0 58,3 47,4 18,9 19,1 18,5 Harvennushakkuu 49,5 48,1 37,7 16,0 15,4 15,4 Ensiharvennus 11,8 13,7 13,8 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Lähde: Metla Kantohinnat Kymi-Savon alueella /m Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 Lähde: Metinfo

7 7 Työtä on riittänyt, kun Asta-myrsky laittoi Tiimosen metsäsuunnitelman uusiksi Antero Tiimonen Sulkavan Kaartilanmäeltä muistaa Asta-myrskyn aina, kun katselee pihamaan ohi avautuvaa aukkoa metsässä. Vuoden 2010 heinä elokuun vaihteessa tuhoutuneella alueella kasvaa uusi metsä, mutta myrskyn jälkeinen aamu ei unohdu. Koko pihan lähimetsä, muutamaa runkoa lukuun ottamatta, oli kumossa ja puita oli kaatunut konehallin päälle, kertoo Antero Tiimonen. Asta teki tilan metsiin 30 hehtaarin aukon, lisäksi ensiharvennettua ja harventamatonta metsää tuhoutui jossain määrin noin 25 hehtaaria. Myrsky sekoitti metsätalouden tilalla. Tulevat hakkuut harvennuksilta ovat saannoltaan normaalia paljon pienempiä ja kuviot reikäisiä, sanoo Tiimonen. Vakuutukset korvasivat vahingot niille annetun tason mukaan, sillä muutama myrsky aikaisemmin vakuutusturvan hankkiminen oli tullut ajankohtaiseksi. Vakuutusturva oli tapahtuneessa harvoja myönteisiä asioita, sillä vakuutus on tilastojen mukaan vain kolmanneksella metsänomistajista. Uudistaminen kahden vuoden urakka Myrskyn jälkien korjaamisessa oli ainoa vaihtoehto aukon tekeminen, sillä harvat pystyyn jääneet rungot olivat myös vahingoittuneet. Muokkaus pyrittiin tekemään mahdollisimman hyvin, sillä se on metsänuudistuksen tärkeimpiä asioita, sanoo Antero Tiimonen. Työlaji oli tuttu Anterollekin, sillä hän on itse tehnyt maanmuokkausta nuorempana. Muokkauksessa otettiin huomioon metsän tulevat hoitotyö, Heinäkuun 30. päivän aamuna 2010 Antero Tiimosta kohtasi lohduton näky. Komea männikkö aivan kotitalon lähituntumassa oli maassa, tilan talousrakennukset olivat vaurioituneet ja aukko jatkui useita kymmeniä hehtaareja eteenpäin. sillä lohkolle jätettiin sellaiset ajovälit, että muun muassa taimet voitiin jakaa aukolle traktorilla. Taimisavotta oli normaalia mittavampi, sillä kahden vuoden aikana uutta metsää rakennettiin taimen verran. Ensimmäisen vuoden urakka oli yli tainta, kertoo Antero. Taimista koivua oli 10000, loput kuusta ja vähän mäntyä. Kaikkiaan uudistus onnistui odotusten mukaan, mutta viime keväänä havaittiin joillain lohkoilla myyrätuhoja. Tässä vaiheessa iso urakka on takana ja uusi metsä kasvussa. Kuitenkaan vastaavaa vahinkoa ei toivo kenellekään metsänomistajalle, sillä useamman kuin kerran oli usko loppua ja epäusko voittaa. Metsänhoitoyhdistyksen työ tärkeää Antero Tiimonen on toista kertaa mukana Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon hallituksessa. Yhdistyksen tekemä edunvalvontatyö korostuu koko ajan toimintaympäristön nopeassa muutoksessa. Uudessa metsänhoitoyhdistyslaissakin edunvalvonta on nyt selkeästi mainittu metsänhoitoyhdistyksen yhtenä tehtävänä. Nykyisessä laissa mainintaa ei ole vaikka edunvalvontaa on luonnollisesti koko ajan tehty. Tulevaisuudessa kilpailu on entistä tiukempaa, sillä totuus on, että metsäteollisuus katsoo asioita vain oman liiketoimintansa kannattavuuden kautta. Vain metsänhoitoyhdistys on puhtaasti metsänomistajan puolella ja yksi sen suurimpia vahvuuksia on paikallisuus. Antero Tiimosen mielestä ajatus suuremman alueen metsänhoitoyhdistyksestä on harkinnan arvoinen vaihtoehto metsänomistajien palvelujen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Jäsenyys yhdistyksissä muuttuu vapaaehtoiseksi, joka on myös huomioitava jatkossa. Pitkän linjan Kemera Antero Tiimosen mukaan metsää koskevia lakeja on nyt uudistettu melkoinen nippu, mutta metsänomistajan kannalta hyvin tärkeä kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus on vielä kesken. Entisillä ehdoilla mennään ainakin kesäkuun 2015 loppuun saakka, joten energiapuun nykyiset tuet on syytä hyödyntää. Petu- tuen lopullista muotoa ei kai vieläkään tarkkaan tiedetä, koska asia jäi pyörimään EUkomission rattaisiin. Uudessa laissa painopiste siirtyy taimikoihin eli taimikonhoidon tuki kasvaa ja nuoren metsän hoidon tuki alenee, tietää Antero Tiimonen. Uusi metsä on kasvamassa, Antero Tiimosen takana olevalle, Asta-myrskyn tekemälle aukolle. Tilan metsätalous piti ajatella uusiksi, taimikoiden osuus nousi roimasti ja tuhoista saaduilla vakuutuskorvauksilla piti uudistamisen lisäksi hankkia uutta metsää. Tiimosen tilan taimireppu oli kahtena keväänä yhteensä tainta. Viime kevään myyrätuhoja lukuun ottamatta kasvu on saatu hyvin alkuun.

8 8 Myöhästynyt hoitotyö taimikossa - vaatii raivaussahan takana pelisilmää Hoitamattomuus ei Suomen oloissa ole taloudellisesti kannattavaa. Tähän tulokseen ovat päässeet esimerkiksi Metlan tutkijat metsätieteen aikakausikirjan mukaan ja vilpittömästi samaa mieltä on myös mhy:n metsureiden luottamusmies Kalevi Immonen Juvalta. Kalevi on uransa aikana pystynyt myös seuraamaan, kuinka oikein ja oikeaan aikaan raivattu taimikko varttuu vauhdilla ensiharvennuskypsäksi. Kalevi tietää, että taimikon kunnostamisessa ainoa oikea kone on metsuri. Metsänhoitoyhdistyksellä palkkametsureita on 15 ja saman verran yrittäjiä paikallista väkeä, jotka tuntevat oman alueensa metsät. Pulaa työkohteista ei ole, sen näkee, kun katsoo ympärilleen. Iso kohde työn alla Kalevi Immosella on työn alla harvinaisen iso kohde, kuviolla on kokoa yksitoista hehtaaria. - Viisi vuotta aikaisemmin olisi pitänyt tulla, sanoo Kalevi miettineensä, kun aloitti palstan laidasta. Hyviäkin havaintoja samaan hetkeen mahtui, sillä Miestä ei paljon taimikon läpi näy, kun Kalevi puskee sahan kanssa läpi. Pahimmillaan tiheäksi päässeen kasvuston selvittäminen vie aikaa jopa puolet enemmän kuin oikea-aikaisen taimikonhoidon. Viivästynyt raivaus vaatii myös tekijältä silmää, sillä ensiharvennusta on osattava ennakoida tarkemmin. merkkejä kunnon metsän esiin kaivamisesta oli kasvu ei ollut vielä karannut liian latvaan. Ensimmäisen päivän jälkeen mies oli paljon viisaampi; kunnon jälkeä syntyy, mutta paljon hitaammin kuin oikea-aikaisessa hoitotyössä. - Ei tässä oikein hyökkäämään pääse, kun tankillisen on sahannut niin bensakannu on melkein selän takana, sanoo Kalevi ja jatkaa vakavammin, että pahimmillaan hehtaariin raivaamiseen voi mennä lähes pari työpäivää. Myöhästynyt hoitotyö vaatii tekijältä myös pelisilmää, sillä on osattava valita jäävä puusto palvelemaan mahdollisimman hyvin ensiharvennusta. - Isoimpia runkoja on turha lähteä sahaamaan molemmin puolin raivurilla, vaan ne on hyvä jättää kasvamaan ja poistaa ensiharvennusvaiheessa. oksikkuutta. Tutkijoiden mukaan esimerkiksi männyllä tyvitukin laatu määräytyy suurelta osin 6-8 metrin pituudessa. Mies on viihtynyt metsässä Kalevi Immoinen on tehnyt parikymmentä vuotta metsurin töitä yhdistykselle. Mies oli pitkän tovin, kymmenen vuotta, töissä Kaukaan tehtailla Lappeenrannassa. - Perheelliselle miehelle 3- ja 5-vuoro työ ei sopinut. Metsurin työssä voi itse suunnitella työpäivän sijoittamisen, tänäkin aamuna saha alkoi laulaa puoli kuuden aikaan. Omassa ammatissa miellyttää sekin, että saa tehdä töitä kotinurkilla. Kalevi on kotoisin Juvan Kaislajärveltä, läheltä Puumalan rajaa. Nykyisin Kalevi asuu Juvan Laurkankaalla. Juhani Krappe Ammattimies on kaivanut metsän esiin, vaikka tässä kohteessa hehtaarin taltuttamiseen kuluu aikaa hieman enemmän. Kalevi Immosella on työn alla iso kuvio, mies tuumakin, että aika monet eväät ennättää syödä ennen kuin toisessa laidassa on. Hoitamattomuudelle hintansa Metsätieteen aikakausikirjan artikkelin mukaan hoitotöiden laiminlyönti maksaa todella paljon. Yleisimmillä kasvupaikoilla ja puulajeilla kiertoajan kuluessa kertyvä nettotulo saattaa jäädä puoleen verrattuna hoidettuihin metsiin. Sanomattakin on selvää, että taimikonhoidon tekeminen liian myöhään on kalliimpaa, kun aikaa kuluu enemmän. Tällä kohteella on siinä mielessä osuttu onnekkaaseen kohtaan, että latvakasvun on säilynyt ja tiheä kasvusto on vähentänyt Kalevi Immonen arvostaa metsurin työn vapautta määrätä itse, milloin kohteella aloittaa ja kuinka pitkän päivän tekee. Hellepäivinä työmaalla ollaan usein jo viiden jälkeen aamulla.

9 9 Tilaa nyt tämän vuoden taimikonhoitotyöt Taimikoissa on jo viiden vuoden jälkeen viljellyn puulajin lisäksi usein myös luontaisesti syntynyttä lehtipuustoa, joka häiritsee pääpuulajin kasvua. Taimikonhoito Taimikonhoidon kustannuksiin vaikuttaa poistettavan puun määrä ja järeys. Taimikonhoito kannattaa tehdä tai teetättää ajoissa. Viivästely lisää kustannuksia, vähentää metsän tuottoa Taimikon varhaishoito Havupuutaimikossa luontaisesti syntyneet lehtipuut, mm. koivu ja harmaaleppä, alkavat haitata pääpuulajin kasvua jo 4 5 vuoden kuluttua istutuksesta. Tällöin taimikossa kannattaa tehdä perkaus, jossa poistetaan kaikki lehtipuut. Hoidettu taimikko järeytyy nopeammin ja tuottaa enemmän. Jos lykkäät perkausta vuodella tai parilla niin kustannukset ovat jo keskimäärin % suuremmat. ja tuhoaa pahimmillaan viljellyn taimikon. Kuvan kuusen taimikko pääsee nyt järeytymään nopeasti, kun kasvua haittaava lehtipuuston on poistettu. Taimikonhoitoon voit saada rahoitustukea /ha. kuvat Nuoren metsän hoito Tyypillinen nuoren metsän hoitokohde on kokonaan hoitamatta jäänyt ensiharvennusvaihetta lähenevä metsä tai sitten aikanaan tehty taimikonhoito on tehty liian lievänä ja metsä ei tiheytensä puolesta pysty kasvamaan taloudellisesti kannattavaksi ensiharvennukseksi. Nuoren metsän hoidon yhteydessä tehtyyn energiapuun korjuuseen nykyisen rahoituslain aikana on mahdollista vielä saada 7 /m³ korjuutuki. Hyödynnä tilaisuus, nykyinen laki on voimassa ministeriön mukaan kesäkuuhun 2015 saakka. Nuoren metsän hoitoon on saatavilla myös pinta-alaperusteinen rahoitustuki, jonka määrä on /ha. Metsänhoitoyhdistyksellä on työvoimaa taimikonhoitoihin lähes 30 paikallisen metsurin verran. Ota yhteyttä metsäasiantuntijaasi ja sovi tämän vuoden taimikonhoidoista. Kuvassa metsuri Jari Pajari Sulkavalta raivaamassa taimikkoa. Oman kylän miehiä ja naisia Maailma muuttuu mutta metsänhoitoyhdistys pysyy paikallisena. Meiltä saat ammattitaitoiset metsurit raivaamaan ja harventamaan taimikkosi kasvukuntoon. Puunkorjuuyrittäjämme ovat osaavia harventajia, joiden työnjälkeen voi luottaa. Ota yhteyttä ja kysy mitä metsäsi kaipaa. Mhy Metsä-Savo, Väätäisentie 5, Juva, Tiiterontie 17 A, Sulkava, Keskustie 17, Puumala. p METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA

10 10 KEMERA-tuen ehdot ja tukitasot heikkenemässä Kestävän metsätalouden rahoituslakia (KEMERA) ollan parhaillaan uudistamassa. Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) esitteli työryhmässä valmistellun pohjaesityksen Helsingissä pidetyssä kuulemistilaisuudessa. Esitys pitää eduskunnan lisäksi notifioida eli hyväksyttää Brysselissä, joten laki tullee voimaan aikaisintaan EU määrittelee valtion tuet Koko EU:n alueella ovat voimassa hallinnonaloittaiset valtiontuen suuntaviivat sekä erilaiset strategiat ja rakennerahastokausittaiset ohjelmat. Nämä asiakirjat linjaavat, mitä ja minkälaisia ja kuinka paljon erilaisia tukia voidaan maksaa ja mihin tarkoitukseen. Näin siitäkin huolimatta, vaikka tuki olisi kokonaan kansallista tukea. Näistä kesän ja syksyn aikana vahvistettavista valtiontuen suuntaviivoista saattaa tulla vaatimuksena mm. kaikille työlajeille pakollinen ennakkosuunnitelma töiden tekemisen jälkeen tehtävän toteutusselvityksen lisäksi. Myös jonkinasteinen metsäsuunnitelma tai metsävaratiedon olemassaolovelvoite vilahtelee Brysselin luonnoksissa. Tällaista hallinnollista byrokratiaa metsänomistajajärjestö vastustaa. Hyvistä siemenistä kasvaa Tuettavat työlajit vähenevät Työryhmä esittää, että lainarahoituksesta luovutaan kokonaan eli rahoitus olisi jatkossa vain suoraa tukea. Samoin tuen ulkopuolelle ovat jäämässä pystykarsinta, pellon metsitys, TUOTTAVA METSÄ Energiapuun korjuukohteet kannattaa toteuttaa nykyisen rahoituslain aikana seuraavan vuoden aikana. KYLVÄ HYVÄÄ Tapion siemenkeskus palvelee Sinua, kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön tai taimitarhalle. SIEMENKESKUS Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Siemenkeskus Torholantie 33, Oitti puh energiapuun korjuu, kantojen nosto, kokeilu- ja selvitystoiminta sekä vahinkojen korvaus ja korjaaminen. Kulotukseen olisi mahdollista saada tukea jatkossa vain metsätalouden ympäristötuen kautta. Myöskään metsänuudistamiseen luonnontuhojen jälkeen ei olisi enää jatkossa saatavissa valtion tukea, koska markkinoilta on saatavissa vakuutuksia luonnontuhoihin. Vajaatuottoisten metsien uudistamiseen saisi tukea vain Pohjois-Suomessa. Tuen tasoja voidaan muissakin työlajeissa porrastaa metsälain mukaisilla rahoitusvyöhykkeillä, joita ovat eteläinen, keskinen ja pohjoinen Suomi. Taimikonhoito ja nuoren metsän kunnostus Nuoren metsän hoito ollaan jakamassa kahdeksi eri työlajiksi, taimikon varhaishoitoon ja nuoren metsän kunnostukseen. Taimikon varhaishoitoon saisi tukea, jos jäävän puuston keskipituus työn jälkeen on 1-3 m ja muut kriteerit täyttyvät. Tukitaso olisi koko maassa 150 /ha. Nuoren metsän kunnostuksen tukitaso olisi koko maassa 200 /ha. Käsittelyn jälkeen puuston painotettu rinnankorkeusläpimitta on oltava alle 16 cm (jäävä puusto siis 3 m 16 cm). Tukea myönnetään, kun ensiharvennus ei ole kaupallisesti kannattavaa ja muutkin kriteerit täyttyvät. On siis syytä huomioida, että näitä kahta eri tukea ei ole mitenkään automaattisesti saatavissa kaikille kohteille. Poistuva runkoluku, hankkeen pinta-ala tai aiemmin saatu tuki saattavat estää tuen saannin. Muutos on kuitenkin metsänhoidollisesti hyvä ja kannatettava, koska se kannustaa tekemään hoitotyöt oikeaan aikaan kustannustehokkaasti. Muita huomiota Rahoitettavien hankkeiden minimikoko kasvaa pääsääntöisesti kahteen hehtaariin. Hanke voi kuitenkin koostua useasta kuviosta. Erillisiä suunnittelu- ja toteutusilmoitustukia ei enää maksettaisi lainkaan. Siten toimijat joutuvat jatkossa laskuttamaan suunnittelu- ja muut hallinnolliset työt sekä työjohtokorvaukset metsänomistajilta työ- ja materiaalikustannusten lisäksi. KEMERA-tukea maksettaisiin jatkossa siis osuutena kokonaiskustannuksista (xx %) tai ennakkoon määritetty kokonaiskorvaus (xxx /ha) hehtaarilta. Juurikäävän torjunta-alue laajenisi kuusen osalta koko maahan ja männyn osalta eteläiseen ja keskiseen Suomeen. Tuen taso tullee olemaan hieman nykyistä korkeampi ja samansuuruinen koko maassa ja jokaisella kohteella. Tukitasot ovat romahtamassa Tukitasot ovat kokonaisuutena alenemassa useammastakin syystä. Tuettavat työlajit vähenevät, ehdot tiukkenevat ja hankkeiden minimikoko kasvaa. Suurin muutos koskee hankkeista toimijoille maksettuja suunnittelu- ja toteutusilmoitustukia, jotka ovat poistumassa kokonaan. Jatkossa nämä kustannukset laskutetaan metsänomistajilta. Vaikka tuen osuus itse työhön laskeekin maltillisesti, niin kokonaistuen määrät alenevat selvästi lähes kaikissa työlajeissa. Metsänomistajien osuus kokonaiskustannuksista niin osuutena kuin euroinakin on siis nousemassa selvästi. Mitä metsänomistajan tulisi nyt tehdä? Ota yhteyttä omaan metsänhoitoyhdistykseesi. Selvitä oman metsäneuvojasi kanssa, onko jokin lähiaikoina tehtävä hanke ja työlaji poistumassa kokonaan tuen piiristä. Jos on, laittakaa tällainen hanke vireille välittömästi. Tällaisia työlajeja ovat mm. vajaatuottoisten metsien uudistaminen, pystykarsinta ja erityisesti energiapuun korjuu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ry

11 11 Tulevat metsätalousinsinöörit muistuttavat - vauhtia tärkeämpää on valita istutuspaikka oikein Kunnon istutuspaikka on paljon varmempi tae kasvunlähdölle kuin tarkasti mitattu istutusväli. Paikka on valittava huolella, vaikka vähän vauhdista tinkien. Tämä ohjeenaan taimia maahan laittoivat metsänhoitoyhdistyksen harjoittelijat Arttu Ikonen ja Topi Huttunen. Vauhdista puhuen työ tuntui sujuvat liki kävelyvauhtia, kun herrat rinta rinnan etenivät uudistusalueella. Poikien urakkana on runsaan neljän hehtaarin kuvio. Muokkaaja saa istuttajilta kiitosta, sillä laikkumättäät ovat oikeilla paikoilla ja tiheydellä. Pohja on valikoitunut myös helpoimmasta päästä, sillä pottiputki ei juuri kiviin kolahda. - Ohjekirjan mukaan kohoumat ja suojaisat, lämpimät paikat ovat hyviä kohtia, neuvoo Arttu, jolle työt metsässä ovat tulleet jo kotitilalla tutuiksi. Arttu muistuttaa vielä, että taimi kannatta aina laittaa laikkumättään päälle, sillä ympäröivän maanpinnan alapuolelle, kuoppiin istutetut taimet ovat liian veden ja hallan vaarassa. Sopiva istutuspaikka edistää kasvua ja vähentää mm. roudan aiheuttamia vaurioita. Perusharjoittelussa perustöitä Topi Huttusella ja Arttu Ikosella (takana) on urakkana runsaan neljän hehtaarin kuvion istuttaminen. Työ sujuu jouheasti ja pojat ovat laskeneet, että taimia on laitettu maahan päivässä tuhat per ukko. Perusharjoittelussa olevien metsätalousinsinööri-opiskelijoiden mukaan vauhtia tärkeämpää on valita istutuspaikka oikein. Arttu ja Topi ovat Mikkelin Amk:n ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja kuuden viikon perusharjoittelu kruunaa ensimmäisen opiskeluvuoden metsätalousinsinööriksi. Molemmat pojat ovat juvalaisia. Arttu on kotoisin Kaislajärveltä, Topi on kirkonkyläläisiä, molemmille opiskelupaikan valinta oli luonteva valinta. - Metsäala oli oikeastaan ainoa, joka kiinnosti, koska luonnossa liikkuminen on ollut aina tärkein harrastus, sanoo Topi Huttunen, joka on iloisesti yllättynyt, kuinka käytännönläheistä jo ensimmäisen vuoden opetus on ollut. Arttu Ikoselle opinnot metsäalalle ovat luontevaa jatkoa kotitilalle tehdylle työlle ja hän odottaa mielenkiinnolla toisen opintovuoden alkua, jolloin tehdään paljon töitä maastossa. - Odotettavissa on, että lokakuuhun saakka käydään koululla vain syömässä. Istutuskausi on pitkä Metsää voi viljellä, aina kun maa on sula. Kuusen koulittuja paakkutaimia voidaan istuttaa touko-kesäkuulle ajoittuvan kevätviljelyn lisäksi elokuun puolivälistä aina syyskuun lopulle asti. Männyn paakkutaimia voidaan istuttaa tuloksellisesti koko kesän, lukuun ottamatta pitkiä kuivia jaksoja sekä herkintä pituuskasvun vaihetta, jolloin vaarana on uuden latvakasvuston katkeaminen. Hieskoivun ja rauduskoivun yleisin istutusajankohta on kevät, erityisesti toukokuu, mutta kesäistutuksistakin on saatu rohkaisevia tuloksia. Juhani Krappe Talven pakkasvarastossa olleet taimet tuodaan työmaalle mhy:n kuljetusyrittäjän toimesta. Uusi puu on tukevasti kasvunsa alussa. Mättään laella lämpöarvot ovat paikallaan ja samainen mätäs pitää allaan kilpailevat heinäkasvit. Kevätistutuksen onnistuminen on hyvä tarkastaa syksyllä ja syysistutuksen onnistuminen viimeistään seuraavana juhannuksena.

12 12 Metsä-Savo on täyden Tarjoamme jäsenillemme kokonaisvaltaiset puukauppa-, metsän METSÄASIANTUNTIJAT 1. Metsäasiantuntija Hannu Kärkkäinen p lomalla asti, sijaisena toimii Kimmo Asikainen 2. Metsäasiantuntija Pekka Harmoinen p Metsäasiantuntija Jari Parkkinen p Metsäasiantuntija Ville Oinonen p Metsäasiantuntija Eija Koistinen p Metsäasiantuntija Aki Kemppinen p VUOROTTELUVAPAALLA Metsäasiantuntija Pekka Vasara p Aki Kemppisen sijaisena Metsäasiantuntija Tomi Miettinen p Metsäasiantuntija Antti Piskonen p Metsäasiantuntija Olli Luukkonen p METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsälakimies Tuomo Pesälä p Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p Juvan toimisto Väätäisentie 5, Juva, (015) Sulkavan toimisto Tiiterontie 17A, Sulkava Puumalan toimisto Keskustie 17, Puumala

13 13 palvelun metsätalo hoito-, metsänparannus- ja metsäomaisuuden hallintapalvelut HALLINTO 5. Toiminnanjohtaja p Talouspäällikkö Anja Lipsanen p METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT Palveluneuvoja Tarja Heikkinen p Metsätilojen kiinteistönvälitys, sukupolvenvaihdokset, metsäarviot ja metsäverotus 7. Sulkava, Juva, Puumala Metsäasiantuntija, LKV Petra Huupponen p Juva, Puumala Metsäasiantuntija, LKV Kimmo Asikainen p METSÄTIE- JA OJAPALVELUT TYÖMAIDEN TOTEUTUS Tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen p Metsäsuunnittelu Puunkorjuupalvelu Metsänhoitopalvelut Korjuuesimies Arto Turtiainen p Metsäsuunnittelija Pekka Vasara p Metsänhoitopalvelut Alueet 1-4 Metsänhoitoesimies Hanna Reijonen p Alueet 5-9 Metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen p

14 14 Kirjanpainajatuhon tunnistaminen ja toimenpiteet Parveilu: alkaa maan lämpötilan noustessa noin 10 asteeseen ja ilman lämmetessä 18 asteeseen ja iskeytyvät kuusen runkoon lisääntymään viileät jaksot hillitsevät parveilun voimakkuutta Tarkkaile kuusikoiden kuntoa ensisijaisesti seuraavissa kohteissa alueet joissa aiemmin kuusia on kuivanut viimetalviset kuusikkovaltaiset harvennuskohteet ja avohakkuiden reunapuusto vain järeämmät, rinnankorkeusläpimitaltaan yli 16 cm kuusikot Tunnistus: ruskeaa purua runsaasti rungolla ja tyvellä nuppineulanpään kokoista reikää rungossa, runsaat pihkavuodot Tuho: heinäkuun aikana toukista kehittyneet nuoret yksilöt syövät nilakerrosta ja puu kuolee kirjanpainaja tappaa tavallisimmin 5-20 puun ryhmän, harvemmin kerralla satojen puiden ryhmää Toimenpiteet: iskemäpuiden ja kuivuvien runkojen kartoitus ja poisto metsästä mahdollisimman pian ensisijaisesti torjunnan kannalta on oleellista vahingoittuneiden runkojen poisto ja vasta sitten, puumarkkinatilanne huomioiden, muun hakkuun harkinta alueella/kuviolla normaali metsänkäyttöilmoitusmenettely ja siinä merkintä tuhosta, muuta erillistä Kirjanpainajan iskemäpuiden ja kuivuvien runkojen kartoitus ja poisto metsästä kannattaa tehdä mahdollisimman pian. ilmoitusta metsäkeskus ei tarvitse metsänhoitoyhdistyksestä saa apua ja palvelua em. asioissa Tuhon torjunta, yksittäisen ihmisten toimenpiteet: huolehdi, että talvella hakatut puut poistetaan metsästä ja tienvarsilta heinäkuun aikana samoin tuoreet tuulenkaadot yli 10 m³ ylittävältä osin ja etenkin ne joissa iskeymiä aiemmin kuolleista ja kuivaneista puista ei ole enää vaaraa vaan ennemminkin luontaiset viholliset asustavat niissä pyydyksillä teho vähäinen, auttaa vain yksittäisten runkojen osalta ihmisvoimin kantaa ei voi romahduttaa, normaali metsässä elävä laji, jonka määrä vaihtelee säiden ja pesintämahdollisuuksien mukaan Kenestä syyllinen ja kuka korvaa: pienemmissä tuhoissa osoittaminen vaikeaa (vaatinee välittömässä läheisyydessä merkittäviä määriä tuholain vastaisia runkoja) vahingonkorvaushakemukset ovat maanomistajan oma prosessi vakuutus joissain tapauksissa, mutta ei kemera-kelpoinen uudistamiskohde Kantaa seurataan (Metsäkeskus/Metla) ja sen myötä voidaan esittää arvioita tuhojen laajuudesta verrattuna edellisiin vuosiin. Markku Partamies Metsäkeskus Suomen Metsäsäätiöltä apurahoja 1,32 miljoonaa euroa Metsäsäätiö rahoittaa hankkeita, jotka tähtäävät metsätalouden ja metsäteollisuuden nykyaikaisen ja vastuullisen toimialakuvan rakentamiseen. Rahoitettujen projektien avulla kerrotaan lisäksi puun ja puupohjaisten tuotteiden hyvyydestä tavoitteena niiden käytön lisääminen. Vuonna 2013 Metsäsäätiö rahoitti metsäelinkeinoa edistäviä hankkeita 1,32 miljoonalla eurolla. Rahoituspäätöksissä panostettiin sekä puunkäyttöä ja puurakentamista edistäviin projekteihin että kouluyhteistyöhön ja nuorisotyöhön. Vajaa metsänomistajaa maksoi menekinedistämismaksun Metsäsäätiölle puukaupan tehdessään Varoja menekinedistämismaksuista kertyi vuoden 2013 aikana 1,98 miljoonaa euroa. Summa on Metsäsäätiön historian toiseksi suurin. Onnistuneesta varojen keruusta kiitokset kuuluvat puukaupan parissa työskenteleville toimihenkilöille, menekinedistämismaksun maksaneille metsänomistajille sekä muille toimijoille, jotka puhuvat Metsäsäätiön puolesta.

15 15 Kesätyöstä alkoi 40 vuoden ura metsäammattilaisena Vuoden 1972 ukkosmyrsky kaatoi metsää Puumalan seudulla hehtaaria. Eläkepäiville elokuussa siirtyvä Paavo Soikkanen kertoo, että tuho vastasi koko pitäjän kolmen vuoden hakkuumäärää. Myrskyn jälkiä korjattiin kymmenen vuotta ja Paavonkin metsämiesura alkoi myrskysavotassa. - Omani kesti vähän enemmän, sillä kesätyöt mukaan laskien olin metsänhoitoyhdistyksen leivissä 40 vuotta. Virallisesti eläkkeelle Paavo jää elokuun ensimmäisenä päivänä. Paavon ensimmäinen kesäharjoittelu oli Puumalan metsänhoitoyhdistyksessä myrskykesänä 72, samoin kolme seuraavaa. Noiden vuosien aikana kävin kauppaopiston ja vuonna 75 oli harkittavana kaksi vaihtoehtoa, kertoo Paavo ja jatkaa, että opiskelupaikka olisi ollut Kotkan puutalousopistoon, mutta hän valitsi vakinaisen työn oman pitäjän metsänhoitoyhdistyksessä. Paavo aloitti toimistonhoitajana, mutta hänellä oli myös oma alue hoidettavanaan. Toimistonhoitajan tehtävien hoitaminen jatkui aina vuoteen 2000 saakka. Työn ohessa Paavo pätevöityi myös metsätalouden puolella ja suoritti Varpalassa, työn ohessa, metsäteknikon tutkinnon Tavallaan opiskelu on ollut aina osa elämää, viimeisimpänä suoritin Lkv-tutkinnon 2002 ja oli uuden Metsä-Savon yhdistyksen ensimmäinen tutkinnon suorittanut. Alkuun metsäkiinteistöjen välitys ja sukupolvenvaihdosten avustaminen olivat sivutyönä, mutta viimeiset kaksi vuotta Paavo keskittyi kokonaan niiden hoitamiseen. Suurten muutosten vuosikymmenet Metsänhoitoyhdistyksen toimihenkilön toimenkuva on Paavon työaikana aikana muuttunut merkittävästi. Alkuun keskeisimmät työt olivat leimaus ja mitalla olo, sanoo Paavo ja muistelee, että leimikoiden nauhoittaminen alkoi vasta 80-luvulla. Toinen suuri muutos on ollut, että metsänomistajien asiointi siirtyi metsään ja myöhemmin verkkoon. Toimiston ovi kävi harvemmin kuin ennen. Alkuaikoina töitä metsässä tekivät mies, saha ja maataloustraktori. Metsäkoneista tulivat ensin ajokoneet ja sitten korjuukoneet. Leimauksen kohdalla kehitys on kulkenut hyvään suuntaan, pätevällä konemiehellä on koneen ohjaamosta parempi näköala kuin tyvellä tarpovalla neuvojalla, miettii Paavo ja jatkaa, että etu sekin on, ettei lunta tipu niskaan! Kiinteistökauppa avasi uutta näkökulmaa Paavo teki viimeiset kaksi vuotta pelkästään kiinteistökauppaa ja hoiti sukupolvenvaihdokseen liittyviä, vuodesta 2002 saakka kiinteistövälitys oli yksi tehtävä muiden ohessa. Metsäkiinteistökaupassa on todella totta, että kysyntä on koko ajan ylittänyt tarjonnan, sanoo Paavo. Vähemmän julkisuudessa ollut asia on kuitenkin, että puhtaat metsäkiinteistöt myyvät paremmin ranta ja rakennukset keräävät paljon vähemmän kiinnostuneita. Pienet hehtaarin metsätilat ovat kysytyimpiä, sillä niitä hankitaan harrastepalstoiksi myös metsätilalliset etsivät omiin maihinsa lisämaita. Yleisestä taloudellisesta tilasta huolimatta metsäkiinteistöt ovat säilyttäneet hyvin hintansa, rantatonttien kohdalla on hinta ollut laskusuunnassa nelisen vuotta. Metsänhoito kannattaa aina Paavo Soikkasen terveiset metsänomistajille kiteytyvät lauseeseen; metsänhoito kannattaa aina. Jos töitä ei ennätä tehdä itse, niin hyvän avun saa metsänhoitoyhdistyksestä. Itselläni alkoi jo olla kolmatta sukupolvea, joiden kanssa tein Puumassa töitä ja ensimmäiset taimikot lähentelevät tukkipuita. Vuosien varrella on hieman huolestuttanut tilojen pirstoutuminen, sillä 70-luvun alussa Puumalan metsätilojen keskikoko oli yli 50 hehtaaria ja nyt se on alle 40. Metsää omistetaan etäältä yhä enemmän, lukumääräisesti lähes joka toinen metsänomistaja asuu muualla kuin metsä sijaitsee. Hyvin harjoiteltu eläkkeelle siirtyminen Eläkkeelle siirtymistä on harjoiteltu osa-aika eläkkeellä, jolloin tein viikossa kolme päivää töitä, kertoo Paavo. Loppuharjoittelu alkoi huhtikuussa, kun lomapankin purkaminen alkoi. Eläkkeelle siirtymisen varsinainen päivä on oikeastaan vain päivä kalenterissa, vapaa on alkanut jo aikaisemmin. Eläkepäivät eivät ole Paavolle ongelma, sillä tekemistä kirkonkylässä sijaitsevassa kodissa riittää. Kotitalossa on monta työtä, joita ei ole ennättänyt tehdä, metsäpalsta työllistää. Ennen urheilin paljon, lähinnä hiihdin, nähtäväksi jää lisääkö vapaa-aika myös liikkumista. Yksi varma liikuttaja kuitenkin on, koira pitää huolen omista lenkeistään, joille myös isäntä otetaan mukaan. Paavo Soikkasen pitkän työuran erikoisuus on, että hän teki sen saman työnantajan palveluksessa ja vielä omalla kotipaikkakunnallaan. Metsänomistajan kannalta on ollut iso etu, että toimihenkilö tuntee oman tonttinsa pitkältä ajalta. Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy lisää spv-palveluista. Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja, Väätäisentie 5, JUVA p , - JUVA - PUUMALA Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie 17 A, SULKAVA p , - SULKAVA - PUUMALA - JUVA METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA

16 16 Metsäomaisuuden hoitosopimus sopii helppoa ja kokonaisvaltaista palvelua arvostavalle metsänomistajalle Jäsenenä saat metsäasiantuntijasi kanssa erikseen sopien maksutta metsäomaisuuden hoitosopimuksen ilman vuosimaksua, johon sisältyy vuosittain oman metsäasiantuntijasi tekemä ehdotus metsässäsi tehtävistä hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteistä. puukaupat kilpailuttamalla, niin metsäomaisuuden hoitosopimus sopii sinulle Metsäomaisuuden hoitosopimus tiivistettynä 1. Säännöllinen yhteydenpito metsänhoitoyhdistyksestä vähintään vuosittain metsäasioissa Hoitosopimus takaa säännöllisen yhteydenpidon. Sopimus edellyttää, että metsänomistajan puukaupat kilpailutetaan puukaupan toimeksiannolla kaikkien puunostajien kesken parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi ja varmistamiseksi. Sovituista palveluista laskutetaan jäsenhinnaston mukainen maksu, joista saat sopimusasiakkaana alennusta. Jos arvostat helppoa ja turvallista kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa, jossa paras taloudellinen tulos haetaan 2. Saat vuosittain esityksen metsässäsi ajankohtaisista hakkuista ja hoitotöistä 3. Puukaupat kilpailutetaan kaikkien alueen puunostajien kesken parhaan taloudellisen tuloksen takaamiseksi. Tarjoukset vertaillaan tukinkatkonta huomioiden ja saat esityksen siitä, kenen 4. Saat alennusta palvelumaksuista 5. Sopimus on maksuton (kohdat 1-2) Metsäomaisuuden hoitosopimuksen tehneiden metsänomistajien puukaupat kilpailutetaan aina parhaan taloudellisen tuloksen takaamiseksi. Verovähennys ja rahoitustuki vähentävät merkittävästi taimikonhoidon lopullista kustannusta Minkä verran keskiverto taimikonhoitotyö lopulta maksaa? Esimerkkilaskelma ( /ha) Metsurin palkka sivukuluineen 480,00 Arvonlisävero 24 % 115,20 Lasku yhteensä 595,20 Vähennykset Arvonlisäverovähennys 115,20 Vähennys metsäverotuksessa (30 %) 144,00 Jää lopullisesti maksettavaa 336,00 Lisäksi voit vielä saada kemera-tukea taimikonhoitotyöhön palkkatyönä teetettynä 139 /ha. Tilaa nyt taimikonhoitotyöt omalta metsäasiantuntijaltasi. Metsänhoitoyhdistyksen ammattimetsurit hoitavat homman!

17 17 Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Hyvä metsätalouden ja -verotuksen tuntemus tuovat varmuutta ja turvallisuutta metsätilan omistuksen järjestelyihin. Metsä-Savosta saat apua perintömetsän omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Kuolinpesän perintömetsää ei kannata unohtaa ja jättää tuleville sukupolville setvittäväksi. Kun päätös asiaan tarttumisesta on tehty, askelmerkit menevät suunnilleen seuraavasti: Aloitukseen kaikki mukaan Aloituspalaverissa kartoitetaan lähtötilanne ja selvitetään kaikkien osapuolten tavoitteet ja toiveet. Samalla käydään yhdessä läpi vaihtoehdot ja sovitaan aikataulusta. Vaihtoehtoja on. Kuolinpesän perintömetsän voi myydä, jakaa määräaloihin tai määräosiin tai liittää esimerkiksi Säämingin yhteismetsään. Tarpeettomia tilajakoja kannattaa välttää, jotta tilan koko säilyy järkevänä uudelle omistajalle. Arvon määrittäminen Seuraava askel on metsäarvion laadinta sekä mahdollisen muun omaisuuden arviointi. Arvioinnin yhteydessä kannattaa kysyä tarjous myös metsäsuunnitelman päivityksestä uudelle omistajalle. Vero- ja rahoitussuunnittelu Metsäarvion avulla on mahdollista suunnitella luovutusten verotusta sekä vertailla eri vaihtoehtoja. Metsäarviosta ja päivitetystä metsäsuunnitelmasta selviävät myös puunmyyntimahdollisuudet. Niiden avulla voidaan tehdä rahoitussuunnitelma tilan kauppahinnan maksusta. Valmiiksi saakka Teemme sukupolvenvaihdoksen valmiiksi saakka. Laadimme toteuttamiseen tarvittavat asiakirjat kuten perinnönjakosopimuksen, kauppakirjan tai lahjakirjan ja hoidamme kaupanvahvistuksen. Myös muut tarvittavat asiakirjat hoituvat kauttamme. Harkitsetko metsätilan myyntiä tai ostoa? Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKV on Suomen suurimpia metsätilojen välittäjiä. Tarjoamme markkinoiden kattavimman palveluverkon ja parhaan osaamisen metsään liittyvien kohteiden myynnissä. Mhy Metsä-Savon Ota yhteyttä ja kysy lisää LKV/SPV-palveluista: Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja (Juva, Puumala) Väätäisentie 5, JUVA p , LKV metsäasiantuntijat käyvät tilakauppaa Järvi-Suomen Metsätilat Oy LKVn kautta. Rekisteröitymällä tilavahtipalveluumme saat sähköpostiisi tiedon myyntiin tulevista tiloista sinua kiinnostavilla alueilla. Käy osoitteessa ja tutustu uudistettuun sivustoomme. Petra Huupponen, LKV, (Sulkava, Puumala) Tiiterontie 17 A, SULKAVA p , Suur-Savon Sähkön sähkölinjan varresta puunkaatoapu on maksutonta Tarvitsetko puunkaatoapua Suur-Savon Sähkön linjan vierestä? Metsänhoitoyhdistyksen ammattimetsurit hoitavat puun kaadot turvallisesti. Tilaa maksuton puunkaatoapu numerosta Tarvitsetko apua tonttipuiden kaadossa? Metsänhoitoyhdistys palvelee tonttipuiden kaadossa. Metsurimme suorittavat pihapuiden kaatoja ja tonttien harvennuksia. Kysy lisää palvelustamme p Palkkio 4,96%(sis.alv) tai sopimuksen mukaan, min (sis. alv.) Rantametsätilat: JUVA, Inkilä. 8,005 ha. Jylhä niemi Syysjärven rannalla. Rantaviivaa kaikkiaa yli 1 km. Etäisyys Mikkelistä n. 30km, tie perille. Runsaspuustoinen rantatila suuren, kirkasvetisen ja kalarikkaan Syysjärven rannalla. Puusto n m3. Rakennusoikeus kahdelle vapaaajanasunnolle kaavamääräysten mukaan. Hp e. Kimmo Asikainen, p SULKAVA, Lohilahti. 33,2330ha. Puustoinen ja hyvin hoidettu rantametsätila. 3 RA-paikkaa Saimaan rannalla. Hoidetut taimikot ja hyvä tie perille. Puusto n m 3. Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Petra Huupponen p Metsätilat, määräalat: SULKAVA, Kaipola. 29,37 ha. Puustoinen metsätila. Paljon varttuneita ja nuoria kasvatusmetsiä hyvässä arvokasvussa. Puusto n m3. Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Petra Huupponen p SULKAVA, Kaipola. Noin 15,12 ha. Taimikkovaltainen määräala hyvällä sijainnilla Iijärventien varressa. Puusto n. 550 m 3. Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Petra Huupponen p Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja p , Juva, Puumala SULKAVA, Lohilahti. Noin 21,80 ha. Hyvin hoidettu taimikkovaltainen määräala. Puusto n. 940 m 3. Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Petra Huupponen p JUVA, Tuhkala. 8,320 ha. Taimikkovaltainen metsätila, jolla hyväkasvuiset maapohjat. Omatoimiselle eriomainen kohde raivata varttuneet taimikot kasvukuntoon. Puusto n. 200 m3 Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Kimmo Asikainen, p JUVA, Suurniemi. 20,26 ha. Parhaassa arvokasvussa oleva puustoinen tila, jolla ensiharvennukset tehty. Helppo sijoitusmetsä. Hyvä tie perille. Puusto n. 2000m3. Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Petra Huupponen p JUVA, Pakinmaa. Kaksi vierekkäistä tilaa, pinta-ala yhteensä 25,40 ha. Kasvatusmetsiä ja taimikoita. Suokuviot ojitettu. Puuston määrä n m3. Hyvät tieyhteydet. Hp e/tarjous. Kimmo Asikainen, p Petra Huupponen, LKV p , Sulkava, Puumala, Juva JUVA, Inkilä. 14,53 ha. Puusto n m3. Hakkuukypsää metsää n. 6,1 ha. Rajautuu lampeen n. 400m matkalta, ei rantarakentamisoikeutta. Lammen niemessä hieno laavun paikka, venepaikkaoikeus Syysjärvelle. Hp e/tarjous. Tarjoukset mennessä. Kimmo Asikainen, p SULKAVA, Pulkkila. 22,09 ha. Puustoinen metsätila, jolta hyvät hakkuumahdollisuudet. Uudistuskypsiä ja varttuneita kasvatusmetsiköitä n.15 ha. Puusto n m3. Myyjä pidättää oikeuden hyväksyä tai hylätä tehdyt tarjoukset. Pohjahinta e. Tarjoukset klo 16 mennessä. Petra Huupponen p JUVA, Kilpola. 25,4 ha. Rajautuu Parkasen tiehen. Puusto pääasiassa järeytyvää männikköä, jossa hyvä arvokasvu. Yht. n m3. Myyjä pidättää itsellään n. 2,1 ha määräalan, jolla sijaitsee puutavaran käsittely/varastointipaikka. Hp e/tarjous. Tarjoukset klo 16 mennessä. Kimmo Asikainen, p Katso esitetiedot ja muita myyntikohteita uusilta verkkosivuiltamme: w w w. m e t s a t i l a t. f i / j a r v i s u o m i Mhy Metsä-Savon alueella metsätilakaupan ammattilaiset palveluksessasi : Savilahdenkatu 5-7, Mikkeli, p

18 18 Ympärivuotisesti liikennöitävä metsätie voi olla puukaupan edellytys Haastateltavana Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen. Hänet tavoittaa puhelinnumerosta tai sähköpostilla osoitteesta Toimit tie- ja oja-asiantuntijanan Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon ja Metsänhoitoyhdistys Itä-Savon alueella. Mitä tie- ja oja-asiantuntijan tehtävään kuuluu? Vastaan metsäteiden perusparannus- sekä uusien metsäteiden rakentamishankkeiden suunnittelusta ja toteutuksesta. Myös kunnostusojitusten suunnittelu sekä toteutuksesta vastaaminen kuuluvat toimenkuvaani. Toteutuksen töistä vastaavat metsänhoitoyhdistyksen sopimusurakoitsijat. Milloin metsätien perusparantaminen on ajankohtaista? Tavallisimmin tien kunnossapidosta ei ole riittävästi huolehdittu tien nykyiseen käyttöön nähden. Tien runko on painunut vuosien mittaan muun muassa raskaiden puukuljetusten vuoksi ja tien rungosta on noussut kiviä näkyviin. Tien rungon muoto on muuttunut, jolloin vesi ei valu tieltä reunaojiin vaan jää tielle. Lisäksi Täyden palvelun metsäpankki! Osuuspankki on metsänomistajan pankki. Tavoitteenamme on, että metsäpalveluidemme avulla asiakkaamme saavat metsäomistuksestaan mahdollisimman suuren hyödyn. Sähköiset metsäpalvelut löydät osoitteista ja Osuuspankin kotisivuilla on monipuoliset ja kattavat metsäsivut, joiden avulla saat aina ajankohtaista tietoa metsäasioista. Ota yhteyttä; maa- ja metsätalouspalvelut, Lankapuhelimesta 0,0828 euroa/ puhelu + 0,0595 euroa/minuutti. Matkapuhelimesta 0,0828 euroa/puhelu + 0,1704 euroa/minuutti. Yhdessä hyvä tulee. Hyväkuntoisen ympärivuotisesti liikennöitävän tien varressa olevaan leimikkoon tarjouksia tulee huomattavasti enemmän ja paremmalla hinnalla kuin vain talvikorjuukelpoiseen kohteeseen. tien rummut voivat olla rikkoontuneet ja ojat tukkeutuneet, jolloin vesi jää seisomaan reunaojiin ja tien runko ei pysy kuivana. Näin ollen tien kantavuus on kärsinyt. Toisaalta metsätie ei välttämättä vastaa mitoitukseltaan nykyvaatimuksia esimerkiksi tien leveyden tai kääntöpaikan mitoituksen suhteen, jolloin perusparannus on tarpeen. Mitä metsätien perusparannus pitää tavallisimmin sisällään? Tien perusparannushankkeessa tien runko korjataan ja muotoillaan kaivinkonetyönä. Lisäksi tukkeutuneet reunaojat avataan ja rumpuputket uusitaan, mikäli niissä on korjaustarvetta. Tielle ajetaan riittävä murskekerros tien kantavuuden takaamiseksi. Tien perusparannushanke vaatii ennakkosuunnitelman, joka laaditaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta. Tiekunta ei ole pitänyt kokouksia vuosiin eikä ole muutenkaan ollut aktiivinen tien hoidossa. Kuinka tällaisessa tapauksessa tien perusparannushanke voidaan laittaa käyntiin ja tiekunta toimintaan? Tässä tapauksessa kannattaa ottaa yhteyttä esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseen, jonka kautta tien perusparannushanke voidaan laittaa vireille. Yhdistyksen toimesta voidaan kutsua tien osakkaat koolle ja tällä tavoin laittaa tiehanke käyntiin ja tiekunta toimimaan. Onko metsätien tekemiseen saatavissa tukea? Valtio voi myöntää Kestävän metsätalouden rahoitustukea sekä uuden metsätien tekemiseen että metsätien perusparannukseen. Kuinka suuri on tuen osuus metsätiehankkeissa? Yhteishankkeena toteutettavaan metsätien perusparannukseen tukea voi saada 40 % toteutuneista todellista kuluista. Uuden tien tekemiseen yhteishankkeena tukea voi saada 20 % toteutuneista kuluista. Myös yhden tilan tiehankkeisiin tukea on saatavissa, tällöin tuki lasketaan keskimääräisten kustannusten perusteella. Mitä ehtoja tuen saamiselle on metsätiehankkeissa? Metsänparannusvaroin rakennetun metsätien tai toteutetun metsätien perusparannuksen valmistumisesta tulee olla kulunut yli 20 vuotta. Tästä määräajasta voidaan poiketa, mikäli tien perusparannuksen tarve johtuu siitä, että tien käyttö oleellisesti muuttunut tai tie on nykyiseen puutavaran kuljetuskalustoon nähden rakennettu alun perin alimittaiseksi esimerkiksi siltojen, tieradan leveyden, tierungon kantavuuden tai liitännäisalueiden osalta. Perusparannushankkeissa metsätalouden kuljetusten osuus on oltava vähintään 40 % tiellä tapahtuvista kuljetuksista. Jos kyseessä on uuden tien tekeminen, niin metsätalouden liikenteen osuus on oltava yli puolet metsätien liikenteestä. Tämä määritetään yleensä tieyksikkölaskelman perusteella. Rahoitettavan metsätien pituus on vähintään 500 metriä, ellei kyseessä ole metsäkuljetuksen estävän maastovaikeuden poistaminen. Lisäksi metsätien tieoikeudet tulee olla kunnossa, jonka vuoksi tiehanke voi vaatia tietoimituksen. Tietoimituksen kustannukset korvataan kemera-rahoitustuella kokonaisuudessaan rahoitustukikelpoisissa tiehankkeissa. Kuinka paljon uuden metsätien teko tai metsätien perusparannus maksaa? Millä perusteella kustannukset jaetaan tiehankkeen osakkaiden kesken? Metsätien perusparannushankkeen kustannukset riippuvat siitä, missä kunnossa kunnostettava tie on. Uuden tien teon kustannuksiin vaikuttaa erityisesti maasto, johon tie on tarkoitus rakentaa. Rahoitustuen ehtojen mukaisesti toteutettava metsätien perusparannuksen toteutuksen kulut ovat noin euroa/kilometri ja uuden metsätien teon kustannukset tyypillisesti vähintään euroa/kilometri. Mutta tässä on muistettava se, että kustannukset riippuvat hankkeen lähtökohdista ja olosuhteista, jokainen tiehanke on omanlaisensa. Tiehankkeen kustannukset jaetaan tieyksikkölaskelman mukaisesti tien osakkaiden kesken. Kuinka kauan aikaa metsätiehankeen läpivieminen kestää? Metsätiehanke on usein vähintään vuoden kestävä projekti siitä hetkestä alkaen, kun tiehanketta aletaan suunnitella osakkaiden kesken siihen hetkeen, kun tiehanke on valmis. Kuinka metsätien perusparannushanke tai uuden metsätien teko voidaan laittaa vireille? Kannattaa ottaa yhteyttä suoraan joko metsänhoitoyhdistyksen tie- ja oja-asiantuntijaan tai paikalliseen metsäasiantuntijaan, jonka kautta myös tieto menee tie- ja ojaasiantuntijalle. Tällä tavoin tiehankkeen selvitystyö ja suunnittelu voidaan laittaa käyntiin.

19 19 Soidensuojelussa tuulahduksia menneisyydestä Soidensuojelun täydennysohjelmalla halutaan suojella n ha lisää suoalueita. Luonnonsuojelulain mukainen suojeluohjelma voidaan laatia vain valtakunnallisesti merkittävien luonnonarvojen turvaamiseksi. Suoalueet voivat olla puuttomia tai puustoisia, jopa osin ojitettujakin. Kohteiden maastokartoitukset aloitettiin osassa valtakuntaa jo viime vuonna. Niitä jatketaan tänä kesänä ja ne on tarkoitus saattaa loppuun elokuun aikana. Ensimmäiset valtioneuvoston päätökset suojeltavista suoalueista koskevat Etelä-Suomea keväällä Luonnonsuojelulaissa korostetaan vapaaehtoisia keinoja ensisijaisena suojelun toteuttamistapana. Tämä tarkoittaa sitä, että maanomistajan kanssa on käytävä neuvottelut, jotka sisältävät suojelutavan valinnan. Käytännössä tarkoittaa kauppaa, maanvaihtoa tai yksityistä suojelualuetta. Maanomistajaa tulee myös kuulla rajauksesta. Rajauksilla merkittävä vaikutus korvauksiin Rajauksissa mukaan otettavat reuna-alueet voivat olla ojitettuja puustoisia suoalueita, suon ja kivennäismaan vaihettumisvyöhykkeitä, puhtaasti puustoisia kivennäismaa-alueita tai muuten ennallistettavia alueita. Ennallistamisella tarkoitetaan mm. suojelualueen reunalla olevien ojien tukkimista. Näillä alueilla halutaan estää hakkuiden ulottuminen aivan suon reunaan ja toisaalta vesitalouden muuttuminen suolla. Menetykset maanomistajille voivat olla mittavia. Siksi on syytä pyrkiä mukaan inventointeihin tai ainakin tuoda esille omia näkemyksiä rajauksesta jo tässä vaiheessa. Suojelualueelle määrätään rauhoitussäännökset. Niillä ei ole vaikutusta suojelualueen ulkopuoliseen maankäyttöön. Niinpä rajauksista on annettu ohjeet ELY - keskusten inventointeja tekeville henkilöille. Vaarana tässä on se, että suojeluohjelmaan otetaan suojavyöhykkeiksi liiankin leveitä reuna-alueita, jotta jatkossa ei tulisi ristiriitoja maankäytöstä. Toisaalta voidaan esittää myös turhan laajoja alueita ennallistettavaksi. On tarpeen saada selvitys siitä, että suojelurajauksen alueet täyttävät luonnonsuojelulain vaatimukset valtakunnallisesta merkittävyydestä. Täyden korvauksen periaatteen mukaan maanomistajan tulee saada luonnonsuojeluohjelmaan luovutettavasta alueesta korvaus. Korvaus voi koostua mm. maapohjan, puuston, puuston odotusarvon, taimikoiden, turpeen ja mahdollisista muista menetetyistä arvoista. Joihinkin suoalueisiin sisältyy lisäksi pieniä lampia, jokivarsia tms. vesistöjä. Miten ja mihin näiden korvaus perustuu? Tämä on auki kirjoittamaton asia. Voiko maanomistaja oikeasti vaikuttaa rajaukseen? Kohteiden valinnoista ilmoitetaan maanomistajille, mutta inventointeihin mukaan pääseminen tai niiden yhteydessä kerättyjen tietojen antaminen maanomistajille tuntuu olevan vaikeaa. Vedotaan aikapulaan ja siihen, että kohde ei välttämättä tule mukaan suojeluohjelmaan. Vaikka kohde ei tulisikaan ohjelmaan, olisi kohtuullista, että maanomistajat saisivat tiedon heti inventoinnin jälkeen. Miksi tässä tarvitsee odottaa lopullisia kohdevalintoja? Kun tiedonsaaminen jää kuulemisvaiheeseen loka marraskuulla, niin maanomistajilla on käytännössä hyvin lyhyt aika, n. kuukausi, perehtyä asiaan. Nähtäväksi siten jää, toteutuuko lain henki aidosta vaikuttamisesta alueen rajauksiin ja muutenkin kohdevalintaan. sellaiset toimenpiteet jotka voivat muuttaa suojelualueen ekologista tai vesitaloudellista tilaa. Toimenpiderajoitus ei koske suojelualueen ulkopuolisia alueita. Toimenpiderajoitukset koskevat suojelualueeseen sisällytettäviä reuna-alueilta otettavia suojavyöhykkeitä ja ennallistettavia alueita. Mikäli maanomistajan kanssa ei ole 4 vuoden kuluessa suojeluohjelman päätöksestä sovittu toteuttamisesta ja korvauksesta, niin maanomistajalla on lain mukainen oikeus vaatia lunastustoimituksen kautta korvausta valtiolta. Toisaalta valtiolla on oikeus lunastaa (ns. pakkolunastus ) suojeluohjelmaan hyväksytty alue, ellei asiasta ole muuten päästy sopuun maanomistajan kanssa. Neljän vuoden aika toteuttamiseen on pitkä. Korvaukset tulee suorittaa mahdollisimman nopeasti suojeluohjelmapäätöksen jälkeen. Valtion rahapulan vuoksi suojeluohjelmaa voisi hyvin supistaa ja pyrkiä toteuttamaan suojelua tähän aikaan paremmin sopivalla vapaaehtoisuuteen perustuvalla tavalla. Täyden korvauksen periaatteen mukaan maanomistajan tulee saada luonnonsuojeluohjelmaan luovutettavasta alueesta korvaus. Joihinkin suoalueisiin sisältyy lisäksi pieniä lampia, jokivarsia tms. vesistöjä. Valtion rahapula pitkittää toteuttamista Valtion tulevien vuosien kehyksien suuntaviivoissa ei ole suuria summia varattu kokonaisuudessaankaan luonnonsuojelun toteuttamiseen. Tähän kokonaisuuteen sisältyy myös METSO - ohjelman toteuttamiseen varatut varat. Soidensuojelun täydennysohjelman toteuttaminen jaetaankin kahteen osaan. Etelä-Suomen soita koskeva päätös tehdään alkuvuonna 2015 ja Pohjois-Suomen päätökset vuonna Samaan aikaan valtioneuvoston hyväksymisen yhteydessä alueelle lankeaa toimenpiderajoitus. Käytännössä se kieltää Hannu Ripatti Aluejohtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Onko talven aikana tullut tuhoja? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai tai soittamalla Juvan toimistolle p METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA

20 20 PEFC-metsäsertifiointi sopii suomalaiseen metsätalouteen parhaiten PEFC on kansainvälinen metsäsertifiointijärjestelmä, joka edistää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää metsätaloutta kaikkialla maailmassa. Sertifiointi on erityisen tärkeää suomalaisten paperi- ja puutuotteiden ostajille Keski- Euroopassa, jossa metsien käytön kestävyydestä ollaan erittäin huolissaan. PEFC-metsäsertifiointi on ollut käytössä Suomessa jo reilut kymmenen vuotta. Yli 95 prosenttia Suomen talousmetsistä on PEFC-sertifioitu. Sertifioinnin vaatimuksia täsmennetään viiden vuoden välein ja nyt on meneillään kolmas kerta. Uudet vaatimukset ovat parhaillaan työn alla ja niitä on voinut avoimesti kommentoida. Suomen PEFC-metsäsertifioinnin vaatimukset seuraavat ja ennakoivat metsäalan ja koko yhteiskunnan muutoksia, sillä PEFC haluaa olla kiinni sekä ajassa että metsänomistajien arjessa. Nyt erityisen paljon keskustelua ovat herättäneet vesistöjen suojeluun, riistanhoitoon sekä metsänhoitotöiden laadun varmistamiseen liittyvät asiat, kertoo Lea Jylhä MTK:sta. PEFC soveltuu metsäsertifiointijärjestelmistä parhaiten suomalaiseen metsätalouteen, sillä sen lähtökohtana ovat aina kunkin maan metsätalouden erityispiirteet meillä tämä erityispiirre on perhemetsätalous, jossakin muualla maailmassa esimerkiksi kyläyhteisöjen metsät. PEFC -sertifioinnissa asetetaan metsien hoidolle monia tärkeitä vaatimuksia, jotka kohdistuvat muun muassa metsien monimuotoisuuden turvaamiseen, metsien terveyden ja kasvun ylläpitoon sekä virkistyskäyttöön. Vaatimusten toteutumista valvovat puolueettomat ja ammattitaitoiset tarkastajat sertifiointiyrityksistä. Viimeisimmissä sertifiointitarkastuksissa huomautuksia on tullut mm. vähäisistä kulotusten määrästä. Metsänhoitoyhdistykset ovatkin kannustaneet metsänomistajia metsänhoidollisiin kulotuksiin niihin sopivilla kohteilla. Ryhmäsertifiointi on toimiva ja tehokas ratkaisu tulevaisuudessakin Metsäsertifiointiin osallistuminen on metsänomistajalle vapaaehtoista. Sertifiointi voidaan toteuttaa metsänomistajakohtaisesti tai alueellisena ryhmäsertifiointina. Uudistushakkuualueelle tulee jättää säästöpuita PEFC-sertifiointikriteerien mukaisesti 5-10 kappaletta hehtaarille, jotka ovat läpimitaltaan vähintään 10 cm rinnankorkeudelta. Säästöpuut voi jättää myös esimerkiksi vesistön suojakaistalle. PEFC -sertifiointi on aiemmin hoidettu alueellisena ryhmäsertifiointina Metsänomistajien liittojen toimesta. Toimintaympäristön ja metsätalouden organisaatioiden muutosten vuoksi metsien alueellisen ryhmäsertifioinnin toteutus on organisoitava uudella tavalla. MTK on selvittänyt uuden sertifiointimallin mahdollisuuksia. Kustannustehokkainta sertifiointi olisi edelleenkin järjestää alueellisena ryhmäsertifiointina. Toiminnan yhdenmukaisuuden kannalta olisi myös järkevää, että alueellisten sertifikaattien hakijana ja hallinnoijana toimisi yksi organisaatio koko maata koskien. Varsinainen sertifioinnin uudelleen organisointi tehdään erillishankkeessa vuoden 2014 aikana. Kevään aikana on tarkoitus saada valmiiksi esitys tulevaksi ryhmäsertifioinnin malliksi. Sidosryhmäkeskusteluja käydään sen pohjalta ja syksyllä keskitytään konkretiaan ja yksityiskohtiin. Anne Rauhamäki MetsänoMistajien koulutusmatka Viron Saarenmaalle METSÄ-SAVO Ilmoittautuminen mennessä. puh tai puh tutustumme virolaiseen metsätalouteen ja -luontoon ja kuulemme asiantuntijapuheenvuoroja ajankohtaisista aiheista. Majoitumme Grand rose Spassa (www.grandrose.ee) Kotimaan bussikuljetukset alustavasti reitillä Mikkeli-Juva-Savonlinna-Lappeenranta- Kouvola-Kotka-Helsinki. Lopullinen reitti päätetään kun ilmoittautumiset on saatu. MatkaohjelMa METSÄ-SAVO TorSTai Kotimaan kuljetukset. Klo 9.00 kokoontuminen Vikinglinen terminaaliin katajanokalle Laivalla yhteinen aamiainen. Matkaohjelman esittely laivan kokoustiloissa. Klo Bussikuljetus tallinnasta Virtsuun, josta lautalla saarenmaan kuivastuun ja edelleen bussilla Kuresaareen N. klo Majoittuminen Grand rose kylpylään Klo Yhteinen illallinen PerJanTai aamiainen Klo opastettu kaupunkikävely, tutustuminen mm. Kuresaaren linnaan N. klo Vapaata aikaa kaupunkiin tutustumiseen ja hoitoihin Klo Puhutaan puukaupasta kylpylän kokoustiloissa Klo Yhteinen illallinen LauanTai aamiainen Klo lähtö opastetulle retkelle. Tutustumme saaren nähtävyyksiin ja luontoon. retken aikana lounas. retkeltä palataan n. klo N. klo Vapaata aikaa esim. hoitoihin Klo Yhteinen illallinen SunnunTaina aamiainen Klo Kysely- ja keskustelutunti Huoneiden luovutus klo mennessä, paluukuljetus. Tallinnassa n. klo 16.00, siirtyminen laivalle klo Matkan päätös laivan kokoustiloissa, yhteinen ruokailu Matkan hinta 535 eur Helsingistä, 575 eur kotimaan bussikuljetuksella. Hintaan sisältyy laivamatkat ja majoitus sekä yllämainittu ohjelma ruokailuineen (laivaruokailut mennen tullen, kolme illallista, hotelliaamiaiset ja yksi lounas). Huom. perjantain ja sunnuntain lounaat eivät sisälly hintaan. Bonuksena hinnassa on jokaiselle kaksi kylpylähoitoa. olemme myöhemmin yhteydessä ilmoittautuneisiin ja rakennamme hoidoista matkaajille sopivan aikataulun.

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat Pello 28.4.2014 Ylitornio 5.5.2014 Tarmo Uusitalo Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen eteneminen Kemera- työryhmän loppuraportti

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI Hakkuu- ja taimikonhoitokohde 25.9.2013 Mhy Etelä-Karjala Tervetuloa Etelä-Karjalaan, Luumäelle Kohteen teemana on metsien käsittely: Monipuolistuvat metsänkäsittely

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 Kestävän metsätalouden rahoituslaki nykyinen KEMERA Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu 26.1.2011 1 KEMERA -yleistä Yhteiskunnan tukea eri metsänhoitotöihin => kestävän

Lisätiedot

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus Niina Riissanen Maa- ja metsätalousministeriö 31.3.2014 1 Tuettavat työlajit Metsänuudistaminen - Suojametsäalueilla ja vajaapuustoisten alueiden uudistaminen

Lisätiedot

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

METSÄNHOITO. 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus METSÄNHOITO 15.9.2014 Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus Luennon aiheet Kemera-tuki Mikä se on? Mihin sitä saa? Nuoren metsän hoito Kunnostusojitus Metsätiet Vesiensuojelu metsätaloudessa Laki kestävän metsätalouden

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Tukien pääperiaatteita

Tukien pääperiaatteita Metsänhoidon tuet Kestävän metsätalouden rahoituslaki Metsään peruskurssi Suolahti 12.3.2013 Kirsi Järvikylä 1 Tukien pääperiaatteita Yksityismetsätalouden tukeminen Alueellinen keskittäminen Kohteiden

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu

Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Energiapuun tuet - Kemera ja Petu Voimassa olevaan kestävän metsätalouden rahoituksesta annettuun lakiin (1094/1996) on tehty kokonaisuudistus, jossa on otettu huomioon perustuslaista ja valtionavustuslaista

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi MITEN MYYT JA MITTAAT ENERGIAPUUTA? Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi ENERGIAPUUKAUPAN VAIHTOEHDOT Pystykauppa (myydään ostajalle hakkuuoikeus, myyjä saa puusta kantohinnan

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu Metsäomaisuuden hyvä hoito Kiertoaika Uudistaminen Taimikonhoito Ensiharvennus 1 Harvennushakkuu Metsän kiertoaika Tarkoittaa aikaa uudistamisesta päätehakkuuseen. Vaihtelee alueittain 60 120 vuotta Kierron

Lisätiedot

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö 9.10.2013 Harvennus- ja päätehakkuut Matti Äijö 9.10.2013 1 METSÄN HARVENNUS luontainen kilpailu ja sen vaikutukset puustoon harventamisen vaikutus kasvatettavaan metsään (talous, terveys) päätehakkuu ja uudistamisperusteet

Lisätiedot

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla

Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla ANNA METSÄLLESI UUSI MAHDOLLISUUS! Parempaa tuottoa entistä useammin ja pienemmillä kuluilla Seuraavien sivujen esimerkkimetsien suunnittelut ja hakkuut on toteutettu Arvometsän toimesta. Taloudellinen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU

ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU ENERGIAPUUN LAADUKAS KORJUU 8.30 Ilmoittautuminen ja aamukahvi 9.00 Avaus Urpo Hassinen Biomas-hanke 9.15 Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset Mikko Korhonen ja hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita?

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita yksittäisiä

Lisätiedot

Metsä sijoituskohteena

Metsä sijoituskohteena Metsä sijoituskohteena Polvelta toiselle metsätilan sukupolvenvaihdosmessut Jarmo Lahdenmaa Metsänhoitoyhdistys Etelä-Pohjanmaa Esityksen sisältö Taustatietoa MHY Etelä-Pohjanmaasta Sijoittamisesta yleensä

Lisätiedot

Puukaupan sanastoa (1)

Puukaupan sanastoa (1) PUUKAUPPA OSIO 2 yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot metsänomistajan rooli puukaupassa 1 Puukaupan sanastoa

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen?

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 9 Sahaukseen ja energiantuotantoon: riittääkö raaka-aine kaikkeen? Juha Hakkarainen Metsäjohtaja, MTK metsälinja juha.hakkarainen@mtk.fi PEFC/-44- Metsäteollisuuden tuotanto

Lisätiedot

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015

Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Puukauppa Metsään ABC 5.9.2015 Sisältö Stora Enso ja Stora Enso Metsä Puukauppa: Kauppamuodot ja hakkuutavat Puukaupan vaiheet Puukaupan hinnoittelutekijät Ennakkoraivaus Puukauppalomakkeen läpikäynti

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Omavalvonta. Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa. Luonnonvarakeskus. Suonenjoki. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus Omavalvonta Ville Kankaanhuhta, Lauri Haataja, Timo Saksa Luonnonvarakeskus Suonenjoki Omavalvonta Tarkoittaa metsurin, koneenkuljettajan tai omatoimisen metsänomistajan tekemää laadunseurantaa työn aikana

Lisätiedot

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu &

KEMERAn uudistaminen: Energiapuun korjuu & : Energiapuun korjuu & ennakkoraivaus Kalle Kärhä, Stora Enso Metsä Kestävän metsätalouden rahoituslain kokonaisuudistus -työryhmän kokous 24.1.2014, maa- ja metsätalousministeriö, Helsinki 1 Työryhmän

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008

Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2008 25/2009 24.6.2009 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos laski 97 euroon hehtaarilta

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA METSIKKÖKUVIO - METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA TOIMENPITEET 1 2 Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1 Metsästä energiaa Kestävän kehityksen kuntatilaisuus Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsästä energiaa Metsä- ja puuenergia Suomessa Energiapuun korjuukohteet Bioenergia Asikkalassa Energiapuun

Lisätiedot

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014

TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 TILASTO: Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015 Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 4/2015 T I L A S T O Teollisuuspuun kauppa, joulukuu 2014 22.1.2015

Lisätiedot

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas

Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Kirjanpainajatuhojen torjuntaopas Onko metsässäsi kuolleita kuusia tai myrskytuhopuita? Metsäkeskus ja Metla 2014 { 2 } Mene metsään - tarkastele etenkin vanhoja kuusikoitasi! Löydätkö pystyyn kuolleita

Lisätiedot

Metsänomistajat. Metsätie. Tie parempaan tuottavuuteen s. 15. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/2014 26.9.2014

Metsänomistajat. Metsätie. Tie parempaan tuottavuuteen s. 15. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/2014 26.9.2014 Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/2014 26.9.2014 Juhani Krappe JUVA, PUUMALA SULKAVA sivu 3 Neljä metsänhoitoyhdistystä yhdistyy 2015 alussa syntyy uusi Mhy Etelä-Savo sivu 8 Metsätalousyrittäjän

Lisätiedot

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta Mikael Kukkonen, Projektipäällikkö Metsänhoitotöiden koneellistaminen -kehittämishanke Itä-Suomen yliopiston Mekrijärven tutkimusasema

Lisätiedot

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen

Metsänuudistaminen. Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen 30.1.2013 Metsänuudistaminen Suolahti 29.1.2013 Metsäneuvoja Tarja Salonen Metsänuudistamisen vaiheet Valmistelevat työt Uudistusalan raivaus Hakkuutähteiden korjuu Kantojen nosto Kulotus Maanmuokkaus

Lisätiedot

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely

Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely Puuntuotannollisten ja taloudellisten kysymysten ja kriteereiden käsittely (mo. 1-6 ja ryhmä 1-8) PEFC-standardityöryhmän kokous 18.10.2013 PEFC-metsäsertifioinnin standardityöryhmä c/o Metsätalouden kehittämiskeskus

Lisätiedot

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus

Jaana Ruotsalainen. MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus Jaana Ruotsalainen MTK Pohjois-Suomi Vuosikokous 29.4.2014 Metsäkatsaus METSÄ- KATSAUKSEN SISÄLTÖ Puumarkkinat MTK:n järjestöuudistus Kehysriihen vaikutuksia Valtion tuet metsätalouteen PUUMARKKINAT Markkinatilanne

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin Saija Huuskonen, Jaakko Repola & Jari Hynynen Tampere 15.3.2016 Biotalouden teemaseminaari Metsän mahdollisuudet biotaloudessa Pirkanmaan verkostopäivä Johdanto

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 25/2014 Energiapuun kauppa, tammi maaliskuu 2014 Karsitusta energiapuusta maksettiin alkuvuonna pystykaupoissa 5 euroa ja hankintakaupoissa

Lisätiedot

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen

Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Keskijännitteisten ilmajohtojen vierimetsien hoidon kehittäminen Risto Ranta, Hannu Niemelä 9.10.2013 08.10.13 1 Taustaa MTK:n/SLC:n ja Energiateollisuus ry:n yhteinen suositus Viime vuosien myrskyt Sähkömarkkinalain

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa 10.2.2015 Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus Johdanto Metsänomistajan tavoitteet ja metsien luontaiset edellytykset

Lisätiedot

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE

ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE ENERGIAPUUKOHTEEN TUNNISTAMINEN JA OHJAAMINEN MARKKINOILLE METSÄ metsänomistajat PROMOOTTORI metsäsuunnittelu ja -neuvonta MARKKINAT polttopuu- ja lämpöyrittäjät metsäpalveluyrittäjät energiayhtiöt metsänhoitoyhdistykset

Lisätiedot

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon omavalvontaohje Omavalvonnalla laatua ja tehoa metsänhoitotöihin Taimikonhoidon omavalvontaohje Taimikonhoidon merkitys Taimikonhoidolla säädellään kasvatettavan puuston puulajisuhteita ja tiheyttä. Taimikonhoidon tavoitteena

Lisätiedot

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA Timo Pukkala Sisältö Jaksollinen jatkuva Tasaikäisen metsän jatkuva kasvatus Alikasvos Metsän uudistaminen Metsänhoidon tukeminen Säännöllisen

Lisätiedot

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi?

Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Ovatko metsäpolitiikan Hullut päivät ohi? Metsäpolitiikan AMK-konferenssi, Helsinki 26.3.2015 tutkimuspäällikkö Erno Järvinen MTK Katsauksen sisältö 1. Metsäpolitiikan ohjaus 2. Lyhyesti metsälainsäädännöstä

Lisätiedot

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Männyn laatukasvatus Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Johdanto Suomen metsien luontaiset edellytykset soveltuvat hyvin laatupuun

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa Soili Kojola, Metla Kannattavan metsänkäsittelyn menetelmät seminaari ja retkeily 13.-14.6.2013 Lahti Työryhmä: Soili Kojola Risto Ojansuu

Lisätiedot

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme

Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet. Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Puumarkkinat.fi-palvelun mahdollisuudet Jari Yli-Talonen Mhy Päijät-Häme Taustaa Puumarkkinat.fi uudistaa puukaupankäynnin Projektin tarkoituksena on luoda uusi markkinointikanava metsänomistajien ja metsänhoitoyhdistysten

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö Nuoren metsän kunnostus (NMK) hakelähteenä NMK:n on jouduttu, kun taimikonhoito on jäänyt tekemättä tai tehty puutteelisesti

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013

Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2013 27/2014 18.6.2014 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos lähes 100 euroa hehtaarilta

Lisätiedot

Metsäsektori Suomessa

Metsäsektori Suomessa Metsäsektori Suomessa Metsävarat ja niiden kehitys Metsien omistus ja sen kehitys Metsien käyttöä ohjaavat tekijät Metsätalous ja metsäteollisuus Metsäohjelmat Metsävarat Metsätalousmaata 26 milj. ha,

Lisätiedot

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä Poiminta- ja pienaukkohakkuut kaupunkimetsissä Sauli Valkonen Metsäntutkimuslaitos (METLA) 19.12.2012 1 Poimintahakkuu (eri-ikäismetsätalous, jatkuva kasvatus jne...) yksittäisiä suuria, "kypsiä" puita

Lisätiedot

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014

Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.2014 Värriön yhteismetsä TOIMINTAKERTOMUS Tilikaudelta 1.1-31.12.214 Yleistä Yhteismetsä on tilojen yhteinen alue, joka on tarkoitettu kestävän metsätalouden harjoittamiseen osakastilojen hyväksi. Yhteismetsät

Lisätiedot

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO Keskijännitelinjojen (20 kv) vierimetsät 4.12.2014 Lähteenä mm. Johtoalueiden vierimetsien hoito -esite Suomen metsäkeskus, Pohjois-Pohjanmaa Julkiset palvelut Irmeli Ruokanen

Lisätiedot

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT

2.12.2014. OTSO Metsäpalvelut. kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT OTSO Metsäpalvelut kehittämispäällikkö Timo Makkonen 2.12.2014 HISTORIA, ORGANISAATIO JA PALVELUT 1 OTSO METSÄPALVELUT Historiamme ulottuu itsenäisyytemme alkuvuosiin. Vuonna 2013 marraskuussa syntyy OTSO

Lisätiedot

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä Metsäsanasto 2 (12) Johdanto Maisematyölupahakemuksia tehdessään eri tahojen suositellaan kutsuvan eri hakkuutapoja tässä sanastossa esitetyillä nimillä. Tekstin tarkoituksena on selventää ja yhtenäistää

Lisätiedot

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään

KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään KEMERA - valmisteilla olevat muutokset Kemera-järjestelmään Maa- ja metsätalousministeriö Helmikuu 2016 Sanna Paanukoski Marja Hilska-Aaltonen Kaisa Pirkola Kemera-laki Uusi kemera-laki tuli voimaan 1.6.2015.

Lisätiedot

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset

Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Metsien potentiaali ja hyödyntämisedellytykset Teollisuuden Metsänhoitajat ry:n vuosikokous ja Metsätehon iltapäiväseminaari Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma (MSO)

Lisätiedot

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus Mitä on korjuujälki? Metsikön puuston ja maaperän tila puunkorjuun jälkeen.

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

ENERGIASEMINAARI 23.4.10. Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja ENERGIASEMINAARI 23.4.10 1 Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme (2009) 2 Metsänomistajia jäseninä noin 7200 Jäsenien metsäala on noin 250 000

Lisätiedot

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito Lassi Hakulinen 2.10.2013 TAIMIKON VARHAISHOITO JA TAIMIKONHOITO - kehitysluokat, yleistä taimikonhoidosta - taimikon varhaishoito -

Lisätiedot

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne

Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Metka-koulutus / Energiapuukauppa / Luontokeskus Haltia 4.10.2014 Energiapuun markkinatilanne Energiapuulajit / kysyntä / tarjonta / kilpailutilanne Arto Kettunen TTS (Työtehoseura ry) 1. Energiapuun hintakehitys

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus Taimikon varhaishoito Kemera-koulutus 1.6.2015 Uusi työlaji Taimikon varhaishoito Taimikon perkausta ja harvennusta, sekä verhopuuston poistoa ja harvennusta. Pienpuun kerääminen mahdollista, ei tosin

Lisätiedot

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus

Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa. Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus Metsävaratiedon hyödyntäminen yksityismetsätaloudessa Päättäjien Metsäakatemian kurssi 24.5.2012 Ari Meriläinen Suomen metsäkeskus 1 Metsäinventointi uudistuu Vanha tapa: aluesuunnittelu kuljetaan jalkaisin

Lisätiedot

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Tehokkuutta taimikonhoitoon Tehokkuutta on TAIMIKONHOITOKOULUTUS Timo Saksa, METLA Metsänuudistamisen laatu Etelä-Suomi Pienten taimikoiden tila kohentunut - muutokset muokkausmenetelmissä - muokkauksen laatu - viljelymateriaalin

Lisätiedot

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö 21.8.2012 Koivun laatukasvatusketjut Pentti Niemistö 21.8.2012 Raudus vai Hies Raudus- ja hieskoivun laatuerot Rauduskoivut kasvavat järeämmiksi ja suoremmiksi syynä puulaji sinänsä, mutta myös kasvupaikka, joka

Lisätiedot

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu 29.11.2011 Kuusen taimikon varhaishoito Lähtökohtana on minimoida varhaishoidon tarve

Lisätiedot

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat Kohti puukauppaa Metsään peruskurssi Suolahti ti 5.2.2013 Kirsi Järvikylä 1 Hakkuutavat Päätehakkuu = uudistuskypsän metsän hakkuu. Avohakkuu, siemenpuu- ja suojuspuuhakkuu sekä kaistalehakkuu. Uudistamisvelvoite!

Lisätiedot

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Ecopulp Taimitassu Ecopulp Taimitassu, suojaa tehokkaasti kaikentyyppisiä puuntaimia, pensaita sekä taimikkoja sen ensimmäisinä vuosina. Taimitassu säästää paljon vaivaa, aikaa sekä rahaa. Lisäksi se parantaa

Lisätiedot

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat

Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Yhteismetsäosuuksien laskentaperusteet ja yhteismetsäosuuden arvon määrittämisessä huomioonotettavat asiat Oulun kaupungin Haukiputaan Ulkometsän alueen tilusjärjestelytoimituksen toimituskokous 31. toukokuuta

Lisätiedot

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy 30.9.2015 Sastamalan kaupungin metsäomaisuus Katariina Pylsy 30.9.2015 Metsäomaisuuden laajuus 2013 Vammala Mouhijärvi Suodenniemi Kiikoinen Äetsä Ritajärvi Yhteensä Metsämaa 823 568 289 108 203 192 Kitumaa 81 54

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2009

Puukauppa, toukokuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 23/2009 Puukauppa, toukokuu 2009 8.6.2009 Martti Aarne Toukokuun puukauppa 0,35 miljoonaa kuutiometriä Puukaupan hiljaiselo jatkui

Lisätiedot

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus

Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Metsätuholakiesitys ja monimuotoisuus Sini Eräjää, 24.1.2013 Lain tarkoitus (1 ) Tämän lain tarkoituksena on metsien hyvän terveydentilan ylläpitäminen ja metsätuhojen torjuminen. (Työryhmämuistio 2012)

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana

PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana PEFC-merkintä puu- ja paperituotteiden hyvän alkuperän osoittajana Huhtikuu 2012 PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 Mitä ympäristömerkit ovat? Tarkoitus Ympäristömerkkien tarkoitus on ohjata ostopäätöksiä

Lisätiedot

Suomen metsien inventointi

Suomen metsien inventointi Suomen metsien inventointi Metsäpäivä Kuhmo 26.3.2014 Kari T. Korhonen / Metla, VMI Sisältö 1. Mikä on valtakunnan metsien inventointi? 2. Metsävarat ja metsien tila Suomessa 3. Metsävarat t ja metsien

Lisätiedot

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa

Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Metsänhoitotöiden työvoima nyt ja tulevaisuudessa Marja-Liisa Juntunen Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011 Seinäjoki 2.12.2011 Metsänhoitotöiden työvoima Vuosina 2006-2009 metsänhoitotöitä

Lisätiedot

Juurikäävän torjunta

Juurikäävän torjunta Juurikäävän torjunta Miksi pois tuen piiristä? tuettu valtion varoin liki 20 vuotta Torjunnan kustannukset eivät ole suuret suhteessa hakkuutuloihin väheneviä tukijärjestelmän määrärahoja ei ole tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11. Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 17.11.2011 Mikkeli Karri Uotila Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon

Lisätiedot