Metsänomistajat. Metsätie. Tie parempaan tuottavuuteen s. 15. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/

Transkriptio

1 Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenlehti 3/ Juhani Krappe JUVA, PUUMALA SULKAVA sivu 3 Neljä metsänhoitoyhdistystä yhdistyy 2015 alussa syntyy uusi Mhy Etelä-Savo sivu 8 Metsätalousyrittäjän koulutusta voi suositella kaikille, jotka omistavat metsää, sanoo Minna Ahonen. sivu 9 Metsäkiinteistökauppa on varteenotettava vaihtoehto, jos seuraavasta sukupolvesta ei löydy metsänhoidosta kiinnostunutta. Metsätie Tie parempaan tuottavuuteen s. 15 PEFC/

2 2 Pääkirjoitus Edunvalvonta on joukkuelaji Edunvalvonta on joukkuelaji joka saralla, näin se on metsäasiossakin. Yhden metsänomistajan ääni ei kanna niin kauas kuin kuntatasolla muutaman tuhannen tai valtakunnan tasolla usean sadan tuhannen metsänomistajan. Tätä yhtenäistä metsänomistajien joukkoa ei voi jättää kuulematta metsätalouden harjoittamiseen liittyvässä päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa. Yhteisönä Metsänomistaja organisaatiossa on voimaa ja vaikutusvaltaa. Yhdistyksen päätöksentekijät ovat paikallisia Juvan, Puumalan ja Sulkavan metsänomistajia. Ruohonjuuritasolla lähellä metsänomistajaa toimivat metsänhoitoyhdistykset ovat metsänomistajien omia palveluorganisaatioita, joissa päätösvalta ja omistajanohjaus on ja säilyy alueen metsänomistajilla. Metsänomistajien on hoidettava tulevaisuudessakin edunvalvontansa metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta, sillä kukaan muukaan taho sitä ei tee. Edunvalvonta erottaa yhdistyksen muista metsäalan toimijoista. Yhdistys ei ole puolueeton toimija, vaan on aina jäsentensä puolella. Kukaan muu metsäpalveluiden tarjoaja ei voi antaa tätä lupausta, jonka vuoksi olemme metsänomistajan ykkösvaihtoehto metsäasioissa jatkossakin. Yhdistyksen tarkoitus ei ole tuottaa voittoa, vaan tarjota jäsenilleen laadukkaita ja edullisia palveluja ja huolehtia metsänomistajien metsätalouden toimintaedellytyksistä. Yhdistykset eivät jaa osinkoja tai korkotuottoja, jonka vuoksi hinnatkin ovat käyttäjäystävällisiä. Palveluiden hinnoittelu on selkeää ja läpinäkyvää, sillä kustannuksia ei piilotella erilaisten puukauppaan kytkettyjen bonusten sekaan. Yhdistyksen jäsenyyden tuomat hyödyt ovat selkeät, joista löydät tietoa lisää lehdestämme. Metsänhoitoyhdistys Haukivuoren, Itä-Savon, Järvi- Savon ja Metsä-Savon valtuustot näkivät tärkeänä turvata tulevaisuudessakin lakimuutosten jälkeen alueen metsänomistajille kattavat paikalliset metsäpalvelut ja huolehtia metsänomistajien etujen ajamisesta nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Neljä metsänhoitoyhdistystä yhdistyvät metsänhoitoyhdistys Etelä- Savoksi ensi vuoden alusta alkaen. 15 vuotta Metsä-Savossa on kulunut nopeasti. Kädessäsi on viimeinen mhy Metsä-Savon lehti ja samalla allekirjoittaneen viimeinen pääkirjoitus metsä-savolaisena. Uuden mhy Etelä- Savon organisaatiosta ja palveluistamme tiedotamme tammikuussa Aurinkoisia syyspäiviä toivottaen, Petri Pajunen toiminnanjohtaja Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Puheenjohtajan katsaus Oikea päätös, oikeaan aikaan Metsänhoitoyhdistys Metsä- Savon hallituksen puheenjohtaja Pertti Havukainen on tyytyväinen päätökseen, jolla neljä naapuria päätti yhdistää voimansa ja perustaa uuden Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon. Maakunnallisen mallin kariuduttua töitä yhdistyksissä on tehty tiiviiseen tahtiin ja lopullisen sinetin yhdistymiselle antoivat valtuustojen ylimääräiset kokoukset syyskuun 19. päivänä. Maakunnallisen mallin selvitystyössä kirkastui, että metsänomistajan kannalta paras ratkaisu on tehdä alueellisesta toimijasta vahvempi. Palveluvalikoimaa voidaan monipuolistaa ja painoarvo puukaupassa kasvaa, sanoo Pertti Havukainen. Havukaisen mukaan uuden yhdistyksen myötä on myös asioita, jotka pysyvät; metsänomistaja ja oman alueen tuttu metsäasiantuntija kuvio ei muutu. Sivulle ei ole vilkuiltu Pertti Havukainen hämmästelee sitä, että valtaosassa maan metsänhoitoyhdistyksiä on jääty vain odottamaan, mitä muutoksia lain metsänhoitoyhdistyksistä muuttuminen tuo tullessaan. Mielestäni eteläisessä Savossa on oltu liikkeellä juuri oikeaan aikaan, kun voimavarat yhdistetään ja taataan saman alueen metsänomistajille tasapuolinen asema. Havukaisen mukaan aika on oikea senkin takia, että uudessa kokoonpanossa on eletty kaksi vuotta ennen seuraavia mhyvaltuustovaaleja. Hallitukset valitaan aina kaksivuotiskaudeksi ja uudessa mhy Etelä-Savon hallituksessa on ensimmäisellä kaudella huomioitu alueellinen edustavuus. Selkeä viesti kentälle Pertti Havukainen uskoo, että METSÄNHOITOYHDISTYS METSÄ-SAVON JÄSENLEHTI Etusivun kuva Juhani Krappe yhdistysten luottamushenkilöiden tekemä työ kantaa tulosta jatkossa. Toimintaympäristön ja edellytysten muutos hahmotetaan jäsenkunnassa paremmin, kun siihen liittyy oman yhdistyksen toimialueen laajeneminen. Metsänhoitomaksun veroluonteisuus on hämärtänyt metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyttä, jatkossa oikean jäsenyyden palaamiseen on vahva usko. Havukainen listaa yhdeksi suurimmaksi eduksi metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydessä mahdollisuuden vaikuttaa niin suoraan jäsenenä kuin vaaleilla valittujen luottamushenkilöiden kautta. Lain muuttumisen ympärillä käydyn keskustelun myötä on jäänyt huomiotta metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyteen liittyvä tärkeä asia; yhdistyksen kautta ryhmäsertifiointiin kuuluminen. Asia koskettaa myös puunostajia, sillä heillä on vain rajoitettu oikeus ostaa sertifioimatonta puuta, muistuttaa Pertti Havukainen. Pertti Havukainen, että uuden yhdistyksen syntyminen kesken valtuustokautta on hyvä asia. Tulevan kahden vuoden aikana uuden organisaation toiminta vakiintuu ja vuonna 2016 valitaan valtuusto, johon saadaan tehtävään sitoutunut luottamushenkilöjoukko. Havukainen myös uskoo, että toimintaympäristön muuttuminen vankistaa valtuuston asemaa metsänhoitoyhdistyksen toiminnassa. Julkaisija Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Päätoimittaja: Petri Pajunen p Toimituskunta: Tarja Heikkinen, Petra Huupponen Sivunvalmistus SSS Oy ja painopaikka Salon Lehtitehdas 2014

3 3 Toiminnanjohtajan palsta Tutut palvelut isommalta yhdistykseltä ensi vuonna Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon, Haukivuoren, Itä-Savon ja Järvi-Savon yhdessä perustama metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo saatiin maaliin, kun yhdistysten valtuustot hyväksyivät yhdistymisen syyskuun 19. päivä ylimääräisissä kokouksissaan. Uuden yhdistyksen rakentaminen on ollut tavallaan runsaan vuoden mittainen urakka, sillä lähtölaskenta alkoi vuoden 2013 kesäkuussa, jolloin Etelä-Savon alueella toimivat kaikkiaan yhdeksän metsänhoitoyhdistystä kokoontuivat Juvalle keskustelemaan mahdollisuudesta perustaa maakunnallinen tai hieman yli maakunnan rajojenkin ulottuva yhdistys. Maakunnallinen yhdistyksen eteen tehdystä selvitystyöstä oli hyötyä, kun hanketta lähdettiin viemään eteenpäin maakunnallisen hankkeen kariuduttua, kertoo toiminnanjohtaja Petri Pajunen. Keskusteluja käytiin Järvi- Savon ja Haukivuoren kanssa ja heti alkumetreillä myös Itä-Savo tuli neuvotteluihin mukaan. Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savo on kuitenkin syntynyt pitkälle kuluvan vuoden puolella. Ensimmäisiä palavereita asian tiimoilta nykyisellä kokoonpanolla pidettiin huhtikuun alussa. Johtavien luottamushenkilöiden ja toiminnanjohtajien työryhmässä lähdettiin hanketta viemään eteenpäin rivakasti. Mietittiin uuden yhdistyksen tuomia hyötyjä, mietittiin kuinka palvelutoiminta, hallinto ja organisaatio rakennetaan. Kunkin yhdistyksen hallinto teki työtä myös tahollaan ja toimihenkilöt tuottivat työryhmän tarvitsemaa materiaalia. Leimallista taustatyölle oli, että selkeästi oltiin tavoittamassa metsänomistajan kannalta parasta vaihtoehtoa, sanoo Petri Pajunen. Työtä auttoi paljon se, että yhdistykset olivat tehneet jo aikaisemmin paljon yhteistyötä. Kesään mennessä selvitystyö oli pääosin tehty, jota esiteltiin valtuustoille kesäpäivissä. Työryhmä sai valtuudet valtuustoilta aiesopimuksen laatimiseen. Syyskuun alkupäivinä hallitukset käsittelivät aiesopimuksen ja hyväksyivät sen ylimääräisten valtuustokokousten käsittelyyn. Valtuustojen samanaikaisissa kokouksissa päätökset olivat varsin yksituumaisia. Metsä-Savon, Järvi-Savon ja Haukivuoren valtuustot hyväksyivät yhdistymisen yksimielisesti, Itä-Savossa valtuuston selvä enemmistö asettui yhdistymisen taakse. Ajoitus on onnistunut Voimien yhdistäminen osuu oikeaan aikaan, kun miettii, milloin lakimuutoksen tuomat muutokset alkavat vaikuttaa. Nyt yhdistys voi keskittyä palvelujen kehittämiseen, kun rakenteet ovat kunnossa, uskoo Petri Pajunen. Yhdistyminen palvelee myös käytännön tasolla, sillä nyt voidaan metsäasiantuntijoiden toimialueita vesistöjen rikkomalla seudulla järjestää. Periaatteena kuitenkin on, että tutut toimihenkilöt ovat jatkossakin asiakkaiden käytettävissä. Koko alueen palvelupaletti on jatkossa kaikkien metsänomistajien käytössä ja sitä kehitetään tarpeen mukaan. Petri Pajusen mukaan mittavampi henkilöstömäärä poistaa yhden kaikkia vaivanneen puutteen mikään työtehtävä ei ole enää yhden henkilön varassa. Metsänomistajan oma yhdistys Metsänhoitoyhdistyksen toimintaympäristön muutos on myös mahdollisuus, uskoo Petri Pajunen. Metsänomistamisen kautta syntynyt automaattinen liittyminen metsänhoitoyhdistykseen on hämärtänyt jäsenyyttä siitä saakka, kun velvoite jäsenyyden hakemisestakin poistui. Metsänhoitomaksun muuttuessa kunkin yhdistyksen päättämäksi jäsenmaksuksi on odotettavissa, että oikea jäsenyys palaa. Metsänhoitomaksu on tullut maksettavaksi viimeisen kerran ja uuden yhdistyksen jäsenmaksun suuruus päätetään tämän vuoden aikana. Petri Pajusen mukaan metsänhoitoyhdistys on jäsenistölleen palveluja tuottava organisaatio, joka kehittää toimintaansa kuulemalla asiakkaitaan. Monta kertaa unohdetaan se, että metsänhoitoyhdistys on voittoa tavoittelematon toimija eli palvelujen korkea käyttöaste tarkoittaa myös sitä, että ne voidaan tuottaa edullisemmin. Vaikuta valtuutettujen kautta Metsänhoitoyhdistys Etelä- Savon toimii seuraaviin valtuustovaaleihin saakka tukevalla luottamushenkilöstöllä. Neljän yhdistyksen valtuustot yhdistetään ja kokouksessa on parhaimmillaan 105 päättäjää. Siirtymäkauden hallitukseen valittiin yksitoista jäsentä niin, että alueellinen edustavuus huomioitiin. Nyt on erinomainen mahdollisuus antaa palautetta uuden Petri Pajusen mukaan odotettavissa on työteliäs syksy. Normaaliin vuodenkiertoon liittyvien töiden lisäksi sorvataan uudelle mhy Etelä- Savolle toiminnan ja talouden kehyksiä. Oma urakkansa on uuden yhdistyksen organisaation rakentaminen valmiiksi sekä tietojärjestelmien ja asiakasrekisterien yhdistäminen, joka tapahtuu vuodenvaihteessa. yhdistyksen toiminnasta oman valtuutetun kautta. Jatkossakin toivotaan, että valtuutetut suuren yhdistyksen eri puolilla toimivat aktiivisesti linkkeinä hallinnon ja jäsenkunnan välillä, sanoo Petri Pajunen ja uskoo, että seuraavassa valtuustovaalissa saadaan ehdokaslistat helposti täyteen. Syksyn 2016 valtuustovaalit toteutetaan vaalipiireittäin, joissa vaalipiireinä ovat entisten metsänhoitoyhdistysten toimialueet. Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo Mhy Etelä-Savo on yksi Suomen suurimmista metsänhoitoyhdistyksistä. Metsänhoitoyhdistyksellä on yhteensä jäsentä. Metsäpintaala on yhteensä hehtaaria. Metsänhoitoyhdistys työllistää metsureita, yrittäjiä ja toimihenkilöitä 200 henkilötyövuoden verran. Liikevaihto on noin 15 miljoonaa euroa. Puun myyntimäärä oli viime vuonna yli 3 miljoonaa kuutiota, joka on seitsemän prosenttia valtakunnan ja 57 prosenttia Etelä-Savon maakunnan yksityismetsien vuosittaisesta puukaupasta. Toimialueen yksityismetsien puukauppatulot olivat viime vuonna 110 miljoonaa euroa ja puunkorjuun ja kuljetuksen urakointitulot 65 miljoonaa euroa. Mhy Etelä-Savon toimialue on Hirvensalmi, Joutsa poisluettuna Leivonmäki, Juva, Sulkava, Pertunmaa, Puumala ja Rantasalmi sekä Mikkeli poisluettuna Ristiina sekä Suomenniemi ja Savonlinna. Metsänhoitoyhdistyksen päätoimisto ja kotipaikka tulee Juvalle. Yhdistyksellä on palvelutoimistot Anttolassa, Haukivuorella, Hirvensalmella, Joutsassa, Mikkelissä, Kerimäellä, Pertunmaalla, Punkaharjulla, Puumalassa, Rantasalmella, Savonlinnassa, Savonrannalla ja Sulkavalla. Vuoden 2016 loppuun saakka kestävän siirtymäkauden ajaksi neljän metsänhoitoyhdistyksen valtuustot yhdistetään ja seuraavat valtuustovaalit pidetään syksyllä Mhy Etelä-Savon siirtymäkauden hallitukseen vuoden 2016 loppuun saakka kestävälle toimikaudelle valittiin mhy Metsä-Savosta Minna Ahonen, Pertti Havukainen ja Kaisa Ralli, mhy Haukivuoresta Esko Vahvaselkä ja Mika Nykänen, mhy Itä- Savosta Esa Anttonen, Juha- Pekka Hannikainen ja Olli- Mikko Ruuskanen ja Mhy Järvi-Savosta Leila Lehtinen, Juha Pasonen ja Mauri Ruuth. Toiminnanjohtajaksi metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoon on valittu Petri Pajunen ja asiakkuuspäälliköiksi Harri Huupponen ja Vesa Väänänen. Antero Heikkinen Metsänomistajien Järvi-Suomen liiton johtaja Timo Leskinen on hyvillään koko maan suuriimpiin kuuluvan metsänhoitoyhdistyksen synnystä. Etelä-Savon metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajaksi on valittu Petri Pajunen ja hallitukseen puumalalainen Pertti Havukainen, juvalainen Minna Ahonen ja sulkavalainen Kaisa Ralli.

4 4 Jäsenenä omassa metsänhoitoyhdistyksessä Lakisääteinen metsänhoitomaksu kerätään tänä syksynä viimeisen kerran. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä jatkuu toki katkeamattomana vuoden vaihteessa, mutta jatkossa metsänomistaja päättää, onko oman mhy:n toiminta yhdistyksen valtuuston päättämän jäsenmaksun arvoista. Kannattaako jäsenenä jatkaa? Oman metsäneuvojan jäsenhintaiset palvelut, maksuton neuvonta ja tiedotus sekä metsänhoitoyhdistyksen monipuolinen palveluvalikoima ovat jäsenyyden kulmakiviä. Vahva rooli puumarkkinoilla on metsänhoitoyhdistyksen ykkösvahvuus. Valtakirjakaupan ympärille rakentuva puukaupan kilpailutus sekä katkonnan ja korjuun valvonta ovat yhdistysten edunvalvonnallisia kärkituotteita. Katkonnan ja korjuun valvonnan merkitys on luvulla korostunut. Parikymmentä vuotta sitten kuusikuidun ja -tukin hinta suhde oli yhden suhde puoleentoista. Nyt se on yhden suhde kolmeen. Tässä on metsänhoitoyhdistysten vahvuus. Tällä tehdään metsänomistajalle tili. Toki hinnalla ja markkinatiedollakin on väliä. Keneltäkään muulta ei saa yhtä reaaliaikaista hintatietoa, kuin omalta metsäneuvojalta, vaikka valtakirjan antamiseen ei päädykään. Aivan varmasti myös metsätalouden harjoittamisen perusedellytyksiin vaikuttavat asiat paikallistasolla, kuten kaavoitus-, ympäristö- ja suojeluasiat nousevat jatkossa entistäkin merkittävämpään rooliin. Metsänhoitoyhdistys puolustaa metsänomistajaa näissä asioissa. Erityisesti etäällä metsistään asuville metsänomistajille nämä palvelut ovat elintärkeitä Uusi MTK:n ja metsänhoitoyhdistysten -jäsentuote antaa metsänomistajalle enemmän kuin vanhan mhy -lain aikainen jäsenyys. Se tuo metsänhoitoyhdistyksen jäsenelle myös laajan kirjon valtakunnallisia jäsenetuja, joiden arvo voi ylittää metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksun määrän. Jäsenyyteen rakennetaan myös valtakunnalliset palvelut kuten esimerkiksi metsäsertifiointipalvelut ja kattava valtakunnallinen jäsenverkkopalvelu aina puumarkkinatiedosta maanomistajan oikeusturvaan liittyviin asioihin asti. Uudessa mhy -laissa metsänhoitoyhdistyksen perustehtäviin on lisätty metsänomistajien edunvalvonta. Metsänomistajien edunvalvonta puun juurelta Brysseliin asti onkin se ydin, millä yhdistykset erottuvat kilpailijoistaan metsäpalvelumarkkinoilla. Olipa metsänomistaja paikallinen maanviljelijä tai kaupunkilainen opettaja on Brysselin ja Helsingin edunvalvonta yhtä tärkeä. Tätä edunvalvontaa tehdään entistäkin tiiviimmin yhteisen brändin alla. Mikään muu metsäpalveluja tarjoava taho ei aja metsänomistajien etuja olipa kyse metsäverotuksesta, maanomistajan oikeusturvasta tai metsäelinkeinon toimintaedellytysten turvaamisesta Suomessa tai EU:ssa. Jäsenyys omassa metsänhoitoyhdistyksessä tulee entistä houkuttelevammaksi. Jäsensuhteestakin tulee aidompi, kun lakisääteisyys poistuu Mikko Tiirola metsävaltuuskunnan puheenjohtaja MTK r.y. Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden tuomat hyödyt ovat selkeät Vuoden 2015 alussa nykyinen verottajan keräämä metsänhoitomaksu muuttuu metsänhoitoyhdistyksen normaaliksi jäsenmaksuksi metsänhoitoyhdistyslain muutoksen myötä. Jäsenyytesi ja jäsenetusi säilyvät lakimuutoksesta huolimatta automaattisesti, joten sinun ei tarvitse tehdä mitään. Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon jäsenedut v Henkilökohtainen metsäasiantuntija. Kaikki metsäpalvelut lähtevät liikkeelle oman henkilökohtaisen metsäasiantuntijan kautta. Sama tuttu metsäasiantuntija hoitaa jatkossakin lakimuutoksen jälkeen sinun metsäsi ja saat häneltä kaiken tarvittavan neuvonnan ja palvelut yhdellä puhelinsoitolla. 2. Laadukkaat ja monipuoliset metsäpalvelut paikallisesti. Metsä-Savosta saat mm. kaikki puukauppaan, puunkorjuuseen, metsänhoitoon, metsänuudistamiseen, metsäkiinteistökauppaan, metsätilan omistajanvaihdokseen, metsäteiden rakentamiseen, kunnostusojituksiin, metsänlannoituksiin liittyvät palvelut. Palvelut toteutetaan 30 paikallisen ammattimetsurin, 30 koneyrittäjän ja 18 toimihenkilön voimin. Viime vuonna työllistimme paikallisia metsureita ja yrittäjiä sekä toimihenkilöitä 74 henkilötyövuoden verran. 3. Maksuton metsäkäynti. Jäsenille arvo jopa 500 e Miten metsä on kasvanut? Mitä metsässä pitäisi tehdä? Mistä puuta voisi myydä ja miten? Metsänhoitoyhdistyksestä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä ja puunmyyntimahdollisuuksista. Metsäkäynnin voit sopia myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Metsäkäynti on rahanarvoista ja hyödyllistä konsultaatiota metsien hoidossa - älä jätä hyödyntämättä sitä. 4. Maksuton puunmyyntisuunnitelma. Jäsenille arvo jopa 250 e Puukaupassa metsänhoitoyhdistykseen luotetaan - alueellamme yksityisen myymistä puista noin 70 % lähtee liikkeelle kauttamme. Haluamme edelleen olla metsänomistajien luottamuksen arvioinen toimija. Koemme puukaupallisen edunvalvonnan niin tärkeäksi, että tarjoamme jäsenille maksuttoman puunmyyntisuunnitelman. Metsänhoitoyhdistyksissä on käytössään valtakunnallinen puumarkkinat. fi -palvelu, jonne metsänhoitoyhdistyksen laatimat puunmyyntisuunnitelmat siirretään kilpailutettavaksi. 5. Kilpailun edistäminen puukaupassa. Jäsenedut tuottavat sinulle vuosittain satoja euroja. Puukaupan kilpailuttaminen tukinkatkonta huomioiden on sinulle etu, jota sinulle ei pysty tarjoamaan kukaan muu metsäalan toimija. Pelkästään katkonnan vertailu voi tuottaa 2 8 euroa jokaiselle myydylle puukuutiometrille. Tukin katkonnan vaikutus keskimääräisessä 500 m³ puukaupassa on uudistushakkuussa ja harvennushakkuussa Lisäksi on huomioitava puun yksikköhintojen vaihtelut puunostajittain. Älä luota liiaksi tuuriin puukaupassa vaan hyödynnä edullinen metsänhoitoyhdistyksen puukaupan toimeksianto-palvelu ja varmista paras taloudellinen tulos puukaupasta. 6. Edunvalvonta. Mietityttääkö maankäyttöön liittyvät asiat, kuten kaavoitus, suojeluohjelmat tai tuulivoima? Entäpä EU:n metsätaloutta koskevat päätökset tai säännöllisesti esille nouseva metsien kiinteistövero? Entäpä valtion tukipolitiikka tai erinäisiin lakeihin liittyvät kysymykset? Millainen on alueen hirvikanta ja miten siihen vaikutetaan? Miten metsäsertifiointikriteereissä huomioidaan metsänomistajan etu? Rajoitetaanko oman metsäomaisuuden käyttöä tulevaisuudessa? Näissä ja monissa muissa edunvalvontaan liittyvissä asioissa sinulla on mhy:n jäsenenä takanasi vahva edunvalvontaosaaminen. Metsänomistajien edusta huolehditaan esimerkiksi kaikissa edellä mainituissa asioissa eri työryhmissä ja monia muita kanavia pitkin. Kukaan muukaan taho ei tee metsänomistajan edunvalvontaa automaattisesti puolestamme. 7. Tiedotus ja koulutuspalvelut, neuvonta. Järjestämme mm. metsänomistajatilaisuuksia, metsänomistajaretkiä, raivaussahakursseja, metsäiltamia, koulutuksia ja maastotapahtumia työnäytösten merkeissä. Lisäksi nuorten metsäosaamiseen panostetaan metsänhoitoyhdistyksen toimesta vuosittain. Vuonna 2014 järjestämme yhteensä 30 metsänomistajatilaisuutta eli keskimäärin joka toinen viikko. Jäsenemme saavat maksutta Metsä-Savon -jäsenlehden kolme kertaa vuodessa sekä lisäksi ajankohtaista tietoa sähköisissä uutiskirjeissä ja jäsenkirjeissä. Maaseudun Tulevaisuuden metsänomistajanumerot postitetaan jäsenille neljä kertaa vuodessa. Lisäksi Metsä-Savon jäsenet ovat saaneet postissa mhy-kalenterin. Nettisivuiltamme löydät aina ajankohtaiset metsäuutiset ja tapahtumat. 8. Maksuton metsäsertifiointi. Jäsenille arvo jopa 150 e Metsänhoitoyhdistyksen jäsenenä metsäsi ovat mukana PEFC-metsäsertifioinnissa ilman erillisiä maksuja. Jäsenten metsät ovat jatkossakin mukana metsäsertifioinnissa jäsenyyteen sisältyen. Sertifioitu puu ja sitä kautta sertifioidut lopputuotteet ovat edellytys kansainvälisillä markkinoilla. 9. Maksuton metsäomaisuuden hoitosopimus. Jäsenenä saat metsäasiantuntijasi kanssa erikseen sopien maksutta metsäomaisuuden hoitosopimuksen ilman vuosimaksua, johon sisältyy vuosittain oman metsäasiantuntijasi tekemä ehdotus metsässäsi tehtävistä hakkuu- ja metsänhoitotoimenpiteistä. Hoitosopimus takaa säännöllisen yhteydenpidon. Sopimus edellyttää, että metsänomistajan puukaupat kilpailutetaan puukaupan toimeksiannolla kaikkien puunostajien kesken parhaan taloudellisen tuloksen saamiseksi ja varmistamiseksi. Sovituista palveluista laskutetaan jäsenhinnaston mukainen maksu, joista saat sopimusasiakkaana alennusta. Jos arvostat helppoa ja turvallista kokonaisvaltaista metsäomaisuuden hoitoa, jossa paras taloudellinen tulos haetaan puukaupat kilpailuttamalla, niin metsäomaisuuden hoitosopimus sopii sinulle. Vuodelle 2015 sopimukseen on tulossa lisäetuja jäsenille. 10. MTK:n valtakunnallisia ja metsänhoitoyhdistyksen paikallisia jäsenetuja on tulossa lisää vuodelle 2015, joista tiedotetaan myöhemmin tämän vuoden kuluessa. Vuonna 2015 MTK:n valtakunnalliset jäsenedut sisältyvät metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksuun. Tähän saakka MTK:n metsäjäsenyydellä on ollut oma maksunsa.

5 5 Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys Kysymyksiä ja vastauksia Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys ja järjestäytyminen muuttuvat ensi vuoden alusta lähtien. Jäsenyys metsänhoitoyhdistyksessä säilyy, joten jos olet jäsenyyteesi ja yhdistyksen toimintaa tyytyväinen, sinun ei tarvitse tehdä mitään. Kannattaa kuitenkin lukea nämä kysymykset ja vastaukset, jos jäsenyysasia askarruttaa. Mitä hyötyä metsänhoitoyhdistyksen jäsenyydestä on? Yhdistyksellä ei enää ole lakisääteistä velvoitetta palvella kaikkia metsänomistajia tasapuolisesti kuten metsänhoitomaksun aikaan. Yhdistys voi siis halutessaan tarjota metsäpalveluita vain jäsenille tai tarjota jäsenilleen palveluita edullisempaan hintaan kuin muille. Lisäksi yhdistys voi tehdä yhteistyökumppaneittensa (kaupat, pankit, muut palveluntarjoajat) yhteistyösopimuksia, joiden kautta jäsenet saavat rahanarvoisia jäsenetuja. Yhdistyksen jäsenet saavat jäsenpalveluna myös metsiensä PEFC -sertifioinnin. Lisäksi jäsenet saavat myös käyttöönsä MTK:n tarjoamat valtakunnalliset jäsenedut ja -palvelut. Miten jäsenmaksu määräytyy ja kuka siitä päättää? Metsänhoitoyhdistyksen jäsenellä on velvollisuus suorittaa yhdistykselle vuosittain valtuuston syyskokouksen päättämää jäsenmaksua, joka voi olla porrastettu metsän pinta-alan perusteella. Metsänhoitoyhdistyksen hallitus tekee siis valtuuston syyskokoukselle esityksen jäsenmaksun määrästä. Olen yhteismetsän osakas. Yhteismetsä on yhdistyksen jäsen. Pitääkö minun vielä liittyä ja maksaa erikseen? Jäsenmaksu on lähtökohtaisesti metsätilakohtainen. Yhteisomistuksessa olevalta tilalta jäsenmaksu on maksettava koko tilan osalta ja jäsenkortti toimitetaan yhteisomistuksen valtuutetulle asianhoitajalle. Muilta mahdollisilta mhy:n jäseniksi hyväksytyiltä osakasjäseniltä kuin asianhoitajalta voidaan lisäksi periä henkilökohtainen jäsenmaksu. Osakasjäsenillä ei ole erillistä äänioikeutta. Jos siis osakkaana haluat myös jäsenkortin ja jäsenedut käyttöösi, sinun pitää erikseen liittyä yhdistyksen jäseneksi. Olen MTK:n tuottajayhdistyksen jäsen. Maksanko MTK:n jäsenmaksua nyt kahteen kertaan? Mitä saan siitä vastineeksi? Metsänomistaja maksaa jäsenmaksunsa metsänhoitoyhdistykselle. Yhdistys maksaa jäsenmaksua MTK-keskusliitolle. Valtaosa maksamastasi jäsenmaksusta menee mhy:lle, MTK:lle siitä menee noin 5-10 %. MTK:n jäsenmaksulla yhdistys saa käyttöönsä MTK:n edunvalvonta-, viestintä ja asiantuntijapalvelut, sekä esim. pääsee mukaan PEFC -ryhmäsertifiointiin. Jäsenmaksutuloilla MTK taas tuottaa nämä metsäedunvalvonnan palvelut. Lisäksi yhdistyksen jäsenet saavat käyttöönsä -jäsenkortin, joka oikeuttaa käyttämään MTK:n lukuisia jäsenetuja. Asun eri paikkakunnalla kuin missä metsäni sijaitsevat. Pitääkö minun maksaa myös asuinpaikkani metsänhoitoyhdistyksen jäsenmaksu, jos haluan osallistua tilaisuuksiin? Jos etämetsänomistaja haluaa käyttää asuinpaikkakuntansa metsänhoitoyhdistyksen neuvontapalveluita, osallistua tilaisuuksiin ja koulutuksiin, suositellaan, että hän liittyy kyseisen yhdistyksen kannatusjäseneksi sen lisäksi, että on metsätilan sijaintikunnan metsänhoitoyhdistyksen jäsen. Minulla on metsää usean metsänhoitoyhdistyksen alueella. Pitääkö minun maksaa kaikkien jäsenmaksu erikseen? Kyllä. Jos haluat, että kaikki metsäsi esimerkiksi ovat mukana PEFC -sertifioinnissa tai jos haluat käyttää yhdistyksen jäsenhintaisia palveluita ja esim. saada yhdistyksen lehden, sinun pitää maksaa kunkin yhdistyksen jäsenmaksu erikseen. Omistan metsää sekä kuolinpesän jäsenenä että yhdessä puolisoni kanssa. Riittääkö yksi jäsenmaksu?, jotka omistavat metsää useassa eri kunnassa, tai yksin sekä yhtymässä/ kuolinpesässä tai puolisot omistavat erikseen metsää, joutuvat maksamaan jäsenmaksun perusmaksun tai tasamaksun tapauksessa koko maksun useaan kertaan, jos haluavat olla usean yhdistyksen jäseniä. Koska päällekkäisiä maksuja ei voida valtakunnallisesti huomioida, suositellaan, että moninkertaisista perusmaksuista voisi saada vapautuksen, mikäli maksajina ovat puolisot ja jäsenyydet ovat samassa yhdistyksessä. Vapautusta haettaisiin hallitukselta kirjallisesti. Tämä tulee kyseeseen, jos asia on kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Jokaisella metsänomistajalla, myös yhtymien ja kuolinpesien sekä yhteismetsien osakkailla tulee olla yksilöllinen jäsennumero ja jäsenkortti, mikäli hän on erikseen liittynyt oman metsäkiinteistön tai toisen yhteisomistuksen kautta jäseneksi. Koonnut: Anne Rauhamäki, MTK Metsäsertifiointi yhdistyksen kautta jatkossakin saavat metsilleen sertifikaatin tulevaisuudessakin metsänhoitoyhdistyksen jäsenyyden kautta. Sertifioinnissa mukana oleva metsänomistaja voi myydä puunsa PEFC-sertifioituna ja siten todistaa puunostajalle, että myyty puu on peräisin kestävästi hoidetusta metsästä. Metsänhoitoyhdistys järjestää sertifioinnin ryhmäsertifiointina yhdessä muiden toimijoiden kanssa tai tarvittaessa jopa erikseen omille jäsenilleen. Organisointi muuttuu Metsänomistajajärjestön uudistus lakkauttaa Metsänomistajien Liitot, jotka ovat hallinnoineet kaikkien toimijoiden puolesta sertifiointia. Jos ja kun alueellista ryhmäsertifiointia halutaan toteuttaa, niin hallinnoijaksi on perustettava uusi yhdistys. Sen työnimi on Kestävän metsätalouden yhdistys, kertoo Järvi-Suomen sertifiointiasioista vastaava aluejohtaja Jukka Hujala. Hujalan mukaan MTK on valmistellut asiaa valtakunnan tasolla eri toimijoiden kanssa. Yksityiskohdat ja kustannusten jako ovat sopimatta, mutta kaikilla tuntuu olevan halu saada aikaiseksi tällainen kustannustehokas toteutus, sanoo Hujala. Tavoitteena on edelleen alueellinen malli, jossa alueita olisi kylläkin vähemmän. Metsänhoitoyhdistykset ja niiden metsänomistajat olisivat mukana entiseen malliin. Jos yhteinen toteutus muiden kanssa ei onnistu, tekevät metsänhoitoyhdistykset oman toteutusmallinsa. Sertifioinnin vaatimukset uudistuvat PEFC-sertifioinnin vaatimuksia päivitetään viiden vuoden välein toimintaympäristön muutosten vuoksi. Uusittu kriteeristö hyväksyttiin kesällä vaatimuksia valmistelleessa työryhmässä. Jokunen vaatimus poistettiin ja uusia kriteerejä tuli neljä. Ne koskevat metsänhoidon laatuvarmistusta, metsäpalvelujen hankintaa, roskaamista ja muinaismuistojen säilyttämistä. Kansainvälisen PEFC-organisaation pitää vielä hyväksyä muutosesitykset ja tämä prosessi vie aikaa pitkälle ensi vuoteen, toteaa Jukka Hujala. Tarkoitus on ottaa uudet vaatimukset käyttöön viimeistään vuoden 2016 alusta. Siihen asti mennään entisin ehdoin. Metsänomistajalle suoraan uudistus ei tuo paljon päänvaivaa, mutta metsäorganisaatioiden toimintaan on tulossa tarkennuksia. T A I M I A, J O T K A K E S T Ä V Ä T Meillä on ollut tapana selviytyä.

6 6 Puumarkkinoilla epävarmuutta Etelä-Savossa tammi-elokuussa puukauppoja tehtiin yhteensä 3,7 milj m³. Määrä oli vajaat m³ vähemmän kuin edellisvuonna. Syksyn puukauppatahti on ollut vaisumpi kuin viime vuonna. Lomakauden jälkeen kauppa käynnistyi verkkaisesti Ostajien vahvat varannot näkyvät selvästi kysynnässä. Ostotarjouksia tehdään valikoiden ja leimikoista saatavien tarjousten määrä jää alemmaksi. Mäntytukin kysyntä on vielä kohtalaista, mutta kuusitukin kysyntä on selvästi heikompaa. Myös kuitupuun tilanne on haasteellinen. Talviharvennusten markkinointi on erityisen vaikeaa. Järvi-Suomessa metsänomistajat ovat huomioineet muuttuneen markkinatilanteen. Elokuussa metsänhoitoyhdistyksillä teetettyjen puunmyyntisuunnitelmien yhteismäärä oli ainoastaan kuutiometriä. Tarjonnan taso oli kolmanneksen alempi kuin vuosi sitten. Sahatavaran viennissä epävarmuutta Sahatavaran vuotuinen käyttö kotimaassa on pudonnut muutamassa vuodessa kuudesta miljoonasta kuutiometristä puoleen. Sahatavaran tuotantomäärät ovat kuitenkin kasvaneet vientimäärien noustessa. Vielä keväällä kysyntänäkymät olivat varsin hyvät, mutta nyt epävarmuus on kasvanut. Lopputuotteen kysynnän heikentyessä sahatavaran ylituotannon riski on kasvanut. Sahojen hyvä suhdannetilanne on siirtymässä myöhempään ajankohtaan. Energiapuullakin heikko kysyntä Tämän syksyn puumarkkinoille ei tule vetoapua energiapuustakaan. Leudon viime talven seurauksena energiapuuta on reilusti varastoissa. Myös politiikan puolella on epäonnistuttu pahemman kerran. Turpeen haittaverojen korotus 2013 vaikutti heikentävästi myös puuenergian kilpailukykyyn. Tämän seurauksena kivihiilen käyttö on kasvanut rajusti valtakunnassa. Poliittiset puheet ja teot ovat räikeässä ristiriidassa. Turpeen verokohtelu on saatava pikaisesti palautettua vuoden 2012 tasolle. Muutos on välttämätön niin kansantalouden kuin metsänomistajien ja koneyrittäjienkin näkökulmasta. Leimikot kannattaa kilpailuttaa Puukaupat kannattaa suunnitella huolella ja varmistaa, että jokaiselle myyntierälle tulee paras mahdollinen ostaja ja hinta. Tukkileimikoissa hintojen lisäksi kannattaa kiinnittää suurta huomiota tukinkatkontaan sekä mitta- ja laatuvaatimuksiin. Myös myynnin ajoittaminen on tärkeää. Pahimpaan ylitarjontaan ei kannata väkisin puuta vängätä. Jos masu on jo täynnä, ruokahalu on heikkoa. Ajankohtaista puukaupasta Kuvassa metsänhoitoyhdistyksen korjuupalvelussa harvennushakkuilta otetaan talteen mäntyparrua, joka nostaa kuituosan keskihintaa. Kantohinnat Etelä-Savossa Metsänhoitoyhdistyksen jäsenyys on kannatta sijoitus Metsänhoitoyhdistyksillä on tärkeä tehtävä puumarkkinoiden kilpailun edistäjänä. Tämä merkitsee suoraa positiivista vaikutusta raakapuun markkinahintaan. Metsänhoitoyhdistykset tekevät metsätalouden kannattavuuden näkökulmasta keskeistä työtä kilpailuttaessaan yli 40 % kaikesta markkinoille tulevasta puusta. Usein unohdetaan, että tämä puumarkkinoiden tervehdyttäminen ja hintatasoon vaikuttaminen näkyy kaikkien metsänomistajien puukauppatilissä. Jokaisen metsänomistajan, jolle puun hintataso on tärkeä, kannattaa tukea metsänhoitoyhdistyksen arvokasta toimintaa myös jäsenyyden kautta. Timo Leskinen, johtaja Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Mänty- Kuusi- Koivu- Mänty- Kuusi- Koivutukki tukki tukki kuitu kuitu kuitu Uudistushakkuu 58,1 57,1 48,0 17,8 19,3 19,3 Harvennushakkuu 49,9 50,1 38,3 15,5 15,8 15,7 Ensiharvennus 11,1 13,3 13,4 Lähde: Metsänhoitoyhdistysten hintaseuranta Myyntimäärät viikoittain Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen toimialueella 1000 m Kantohinnat Kymi-Savon alueella /m Petri Pajunen Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kuusikuitu Mäntykuitu Koivukuitu 0 1/2006 1/2007 1/2008 1/2009 1/2010 1/2011 1/2012 1/2013 1/2014 Lähde: Metinfo

7 7 Millainen on puun kysyntä loppuvuodesta? Kysyimme alueemme puunostajilta millainen puumarkkinatilanne on tällä hetkellä ja millaisilla leimikoilla on kysyntää loppuvuoden puukauppoja ajatellen. Petri Pajunen Harvestia Hankintaesimies Liisa Hälvä Juuri nyt Harvestiaa kiinnostaa eniten koivukuituvoittoiset harvennukset, mielellään vielä kesäkorjuukelpoiset. Ja tietysti kelirikkokelpoiset! Koskitukki Metsäpäällikkö Jussi Joensuu Metsä-Savon alueella Koskitukin osto kohdistuu erityisesti koivutukkipitoisiin leimikoihin ja puutavaraeriin kaikin kauppatavoin. Vaneri- ja viilukoivutukilla sekä koivukuitupuulla on hyvä kysyntä, joten koivupitoisten leimikoiden myyntitilanne on hyvä. Koivun lisäksi olemme kiinnostuneita mänty- ja kuusiparrua sisältävistä harvennusleimikoista varsinkin Juvan suunnalta. Parrua sahaamme Hirvensalmella Kissakosken sahalla ja harvennusleimikoissa minimiläpimitaltaan 10 senttisellä ja lyhyillä parruilla on suuri merkitys puukaupan onnistumiseen. Tällä hetkellä kesäkorjuukelpoiset leimikot ovat ostotarpeiden kärjessä, mutta myös talvileimikoita ostetaan pitkin syksyä ja talvea. Havusahatavaramarkkinoilla on runsaasti epävarmuutta ja alavirettä erityisesti kuusella, mutta odotamme siitä huolimatta vilkasta puunkorjuu- ja puukauppasyksyä. Metsä Group Piiripäällikkö Jussi Sairanen Mikkelin piiri Puukaupassa on jatkunut hyvä ilmapiiri ja tarjonta on selkeästi virinnyt alkusyksyn aikana. Metsä Groupin tavoitelluimpia kohteita ovat sulanmaan ja erityisesti kelirikon aikana korjattavat leimikot. Näistä halutuimpia ovat mänty- ja koivutukkiuudistushakkuut sekä mäntykuituharvennukset. Talviharvennusten oston kanssa joudumme odottelemaan millainen korjuutalvi tulee olemaan, koska viimetalvelta näitä jäi hakkaamatta. Metsä Groupin hankintakauppojen halutuin puutavaralaji on mäntykuitupuu. Metsäenergian ostomahdollisuudet ovat rajalliset, johtuen vähentyneestä käytöstä ja hallussamme olevista latvusmassa, energiaranka ja kantovarastoista, jotka olisi aika saada käyttöön. Männyn ja koivun uudistushakkuut ovat halutuimpia ostokohteita. Myös kesäkorjuukelpoisilla harvennushakkuukohteilla on kysyntää, mutta tilanne vaihtelee ostajittain. Puukauppa on käynyt hyvin vuoden alusta lähtien ja kauppa lähtenyt hyvin liikkeelle kesälomien jälkeenkin. Ostoslistamme kärjessä ovat edelleen kesäkorjuukelpoiset kohteet. Tavoittelemme ensisijaisesti mäntytukkia ja kuitupuuta eli mäntytukkivaltaisia päätehakkuita ja kaikenlaisia kesäharvennuksia. Talvileimikoita jäi osin viime talvelta korjaamatta. Metsänomistajien kannattaakin pohtia voisiko esimerkiksi tiestöä parantamalla talvikorjuukelpoisia kohteita muuttaa kesäkohteiksi. Puu ja kiinteistö Ky Teuvo Puikkonen Koivulla tapahtuu viimein heräämistä, vanerin ja varsinkin omalta osalta tyvikoivun osalla. Järeitä mäntypylväitä menisi myös. Versowood Metsäpäällikkö Jussi Torpo Puukaupan hyvä vire on jatkunut jo pitkään ja tarjontaa on edelleen mukavasti. Versowood on ostolla normaaliin tapaan. Sahayhtiönä olemme kiinnostuneita lähinnä havutukkivaltaisista leimikoista. Kiinnostavimpia kohteita tällä hetkellä ovat kesäkorjuukelpoiset mäntyleimikot, joista saamme sahoille mäntytukkeja ja lisäksi mäntypylväitä. Toki ostamme koko ajan myös kuusitukkileimikoita. Talvea kohti mentäessä kiinnostuksemme tukkivaltaisiin talvikohteisiin lisääntyy. JOKAINEN RETKI ON MAHDOLLISUUS INNOSTUA METSÄN MONIPUOLISUUDESTA. NIINA NUPPONEN Metsäneuvoja METSASAATIO.FI Stora Enso Metsä Aluejohtaja Jussi Lemmetty Etelä-Suomen hankinta-alue UPM Metsäasiakaspäällikkö Ahti Luukkonen Puukauppavuosi on edennyt hyvin raaka-ainetta on riittänyt tehtaiden puuhuoltoon. Syksy näyttää edelleen pirteän toiminnan ajalta, tehtaat käyvät lähes täysillä ja sulan kelin kohteita halutaan ostaa, jopa loppuvuoden korjuuseen. Koivutukilla on myös hyvä kysyntä ja sitä kannattaa nyt tarjota, koivut jalostetaan Savonlinnan vaneritehtailla. Talvikohteille sen sijaan on tilaa rajallisesti metsäpalveluasiakkaiden leimikoille. Suomen Metsäsäätiö tukee nuorten metsäkasvatusta esimerkiksi osallistumalla koululaisten metsäpäivien järjestämiseen ja 4H-liiton metsäisten hankkeiden toteuttamiseen. Tee lahjoitus, maksa metsäsäätiömaksu puukaupan yhteydessä. Teollasi puhut metsänomistajien ja koko metsäalan puolesta. METSÄELINKEINO LUPA KUKOISTAA

8 8 Luukkolassa panostetaan metsään vihannesviljelyn rinnalla Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon hallituksen toinen varapuheenjohtaja Minna Ahonen on suhteellisen tuore metsänomistaja. Luukkolan tila Lautealan kylässä Juvalla tuli Minnan ja hänen miehensä Petri Väänäsen hoitoon vuonna Uusi sukupolvi jatkoi viljelyä vihannes- ja marjatilalla, mutta jatkossa metsänhoito on entistä vankemmin mukana. Tuotantosuunta sopi hyvin nuorenparin elämäntilanteeseen, sillä Minna oli jäänyt kotiin lasten kanssa ja Petri oli työssä tilan ulkopuolella. Molemmilla on vahva koulutus maatalous-ja puutarha-alalle, Petri on agrologi ja Minna puutarhuri, amk-hortonomi sekä opettaja. Alku oli tietenkin opettelemista, vaikka oma opettaja-koulutukseni on puutarha-alalle. Vihannestilan arki oli kuitenkin tuttua jo lapsuudesta, jolloin osallistuin kaikkiin tilan töihin, sanoo Minna. Kukka- ja puutarhakaupan puolen opetuksen antamaa ammattitaitoa Minna on ylläpitänyt somistamalla keikkatyönä erilaisia tilaisuuksia muun muassa häitä. Luukkolan tilan pelloilla kasvaa pääasiassa kaalia, joka markkinoidaan Tuoreverkko Oy:n kautta, lähiympäristön tarpeisiin kasvatetaan mansikkaa. Metsässä on mahdollisuuksia Minnan Ahosen omat ensimmäiset metsämuistot liittyvät marja- ja sieniretkiin. Muut asiat metsässä ovat tulleet tutuksi takaisinpaluun myötä, kertoo Minna. Opettaja on mennyt itse koulunpenkille ja on mukana metsätalousyrittäjä-kurssilla Puumalassa. Perheellä on tavoitteena tulevaisuudessa tehdä ainakin osa hoitotöistä itse. Tilan lunastamisen jälkeen metsäomaisuutta on myös kartutettu. Metsä-alan monimuotokoulutusta voi suositella kaikille, jotka omistavat metsää. Kurssilla saatujen oppien myötä näkee metsässä paljon sellaista, jota aikaisemmin ei ole havainnut. Kylän edustajana metsänhoitoyhdistykseen Lautealan kylän pitkäaikainen edustaja metsänhoitoyhdistyksessä oli luopumassa luottamustoimesta ja pyysi Minnaa ehdokkaaksi valtuustovaaleihin. Uskoin, että aikaa valtuustotyöhön liikenee, vaikka pojat olivat silloin vielä pieniä ja en ole yhtään katunut valintaani, sanoo Minna. Ensimmäisen kauden Minna oli valtuutettuna, mutta toisena hänet valittiin mhy:n hallitukseen. Varapuheenjohtajan pesti on vaatinut jo enemmän paneutumista, sillä valtuuston kahden kokouksen sijaan kokouksia on ollut vähintään kahdeksan vuodessa. Luottamustoimi sattui poikkeukselliseen ajankohtaan, kun metsätalouteen keskeisesti vaikuttavat lait muuttuivat, sanoo Minna ja jatkaa, että Metsä-Savossa otettiin vakavasti yhdistyskentässä tapahtuva toimintaympäristön muutos. Isompi toimija on vahvempi Minnan Ahosen mielestä ei kannata tyytyä siihen, että yhdistyksessä kaikki tällä hetkellä on hyvin. Neljän metsänhoitoyhdistyksen perustama Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savo on varmempi tae sille, että osaava henkilökunta saadaan työllistettyä jatkossa ja jäsenkunnalle voidaan taata entistä laajempi palveluvalikoima. Yhdistyskoon kasvaminen poistaa monta epävarmuustekijää, kun samalla erikoisalalla on useampi tekijä ja kysyntään vastaaminen on eri luokkaa kuin pienellä yksiköllä. Kun tieto lain metsänhoitoyhdistyksistä muuttumisesta tuli, kertoo Minna miettineensä lähinnä kahta asiaa; kuinka toiminnan rahoitus järjestetään ja kuinka jäsenkuntaa saadaan säilymään. Muutos pitää nähdä myös mahdollisuutena, sillä uuden lain myötä monta toimintaa rajoittavaa seikkaa poistuu. Luottamushenkilön näkökulmasta positiivinen asia on valtuuston roolin kirkastuminen, sillä luottamushenkilö on entistä tärkeämpi linkki hallinnon ja jäsenkunnan välillä. Juhani Krappe Minna Ahosen mukaan metsänhoitoyhdistyksen merkityksen oivaltaa vasta, kun käyttää sen palveluja. Puukaupan kilpailutus on yksi palvelu, jossa metsänomistaja saa suoraa taloudellista hyötyä, sillä esimerkiksi katkonnan merkitys saadun kantorahan määrään avautuu vain asian osaavalle. Vuosien varrella on selvinnyt myös se, kuinka tärkeä apu oman alueen, tuttu, metsäasiantuntija on. METSÄNOMISTAJA! MIKSI SINUN KANNATTAA TEETTÄÄ HARVENNUS SAMPO ROSENLEW -HARVESTERILLA? Kuvan harvesterin paino vain 9 tn 1 2 HARVENNUKSEN LAATU TEHDÄÄN OIKEALLA PUUVALINNALLA Sopivan, ketterän koneen avulla puuvalinta harvennuksessa voidaan tehdä parhaiden puiden hyväksi. TERVEET JA EHJÄT PUUT 3TÄYSTIHEÄ TUOTTAVAT PAREMMIN Jäävä puusto säilyy ehjänä kun harvennuksen työkalut on mitoitettu puiden mukaan. JA TASAINEN PUUSTO - TUOTTAVA METSÄ Ajouraverkosto voidaan tehdä puun tuottamista edistäväksi ja urien määrä pitää kohtuullisena. Lisätietoa aiheesta nettisivuiltamme

9 9 Väsynyt metsänomistamiseen? Myynti voi olla hyvä ratkaisu Metsäkiinteistökauppa on tänä päivänä jo varteenotettava vaihtoehto, jos seuraavasta sukupolvesta ei löydy metsänhoidosta kiinnostunutta. Puhtaiden metsätilojen kysyntä on pysynyt edelleen hyvänä, taimikkovaltaisia metsiä joutuu kaupittelemaan hieman pidempään, mutta rantatonttien kohdalla tilanne on huomattavasti rauhoittunut. - Rantatonttienkaan kohdalla tilanne ei ole aivan yksiselitteinen, sillä huippukohteet myyvät hyvin ja ovat pitäneet hintansa, sanoo metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon toinen kiinteistövälittäjä Kimmo Asikainen. Perustilanne on kuitenkin pysynyt samana, tarjolla on paljon vähemmän metsäkiinteistöjä kuin kysyntä edellyttäisi. Metsälle pitää saada käyttöä Hoitamaton metsä on hoitamatonta pääomaa, joka jossain vaiheessa lakkaa tuottamasta. Kimmo Asikaisen mukaan metsänomistaminen vaatii kiinnostusta ja viitseliäisyyttä ne ovat avainkysymyksiä, kun metsäomaisuuden tulevaisuutta ryhdytään ratkomaan. Tila-arvio kannattaa tehdä tulevaisuus-pohdintojen tueksi, sanoo Petra Huupponen. Usein metsäomaisuus voidaan yli- tai aliarvostaa, puolueeton arvio antaa pohjaa myös omaisuudesta luopumiselle. Metsien käytön kannalta järkevämpää on myydä pieni metsätila ulkopuoliselle kuin pirstoa se tuottamattomiin palasiin. Kimmo Asikaisen mukaan metsäarvion laatiminen voi ratkaista perikunnan paikalleen jämähtäneen tilan, sillä arvion voi tilata kuka tahansa perikunnan osakkaista. Arvion tilaamiseen ei tarvita yhteistä päätöstä, ainoa riski on, että tilaaja sitoutuu maksamaan arvion tekemisen. Arvion jälkeen osakkaat voivat helpommin päätyä omaisuuden myymiseen ja perinnönjakosopimuksen tekemiseen tai sitten joku osakkaista voi lunastaa metsätilan itselleen. Kaikki alkaa tila-arviosta Juhani Krappe Juhani Krappe Petra Huupponen kiinnittää merkintänauhaa myytävän kohteen rajalle. Suljettujen tarjousten 3-4 viikon jättöajan kuluessa ostajat käyvät usein tarkastamassa kohteen paikan päällä. Metsäkiinteistön myyjän huoneentaulussa lukee ensimmäisenä tila-arvio. Tila-arvion voi tilata omalta metsänhoitoyhdistykseltä, joka tarkastaa metsäsuunnitelman tiedot vielä metsäkäynnillä. Arvion hankkimisen jälkeen voi harkita laitetaanko kohde myyntiin. Jos omistaja päätyy metsäkiinteistön myyntiin niin seuraavaksi tehdään välitystoimeksianto Järvi-Suomen metsätilat Oy:n kanssa. Järvi-Suomen metsätilat on alueen metsänhoitoyhdistysten omistama LKV-yritys, joka on osa valtakunnallista Metsätilatverkostoa. Välitystoimeksiannossa tilalle arvioidaan hinta, johon vaikuttavat tila-arvion lisäksi keskeiset hintatekijät: tilan sijainti, metsän hoidollinen tila sekä muut mahdolliset hinnoitteluun vaikuttavat tekijät. Hinta määräytyy nk. summa-menetelmällä saatujen arviotietojen mukaan. Kauppaarvomenelmää ei vielä päästä hyödyntämään, koska kauppahinta-tilastoa ei ole riittävästi käytettävissä. Metsäkiinteistökauppa poikkeaa jossain määrin normaalista kiinteistövälityksestä. Metsää myytäessä tehdään ensin suljettu tarjouskierros, jolle annetaan aikaa kolmesta neljään viikkoon, kertoo Petra Huupponen. Nykyisin esimerkiksi kohteiden ilmoittelussa on joko hintapyyntö tai lähtöhinta tarjousten tueksi. Metsatilat.fi sivustolla on paljon seuraajia. Kokemuksen mukaan, jos metsäkiinteistö tulee myyntiin niin usein ostaja saattaa olla lähistöltä. Kimmo Asikaisen mukaan myös metsäkaupasta puukaupasta tulleita rahoja sijoitetaan usein lisämaan ostoon.

10 10 Kohti riistarikkaita talousmetsiä Tänä vuonna kesäkuu ja erityisesti juhannusviikko oli koleimpia vuosikymmeniin. Kylmyyden ja sateisuuden vuoksi monikaan metsäkanalinnun poikanen ei selvinnyt elämänsä alkutaivalta toivotusti, vaan menehtyi ennen kelien lämpenemistä. Hyviä ja huonoja säitä sattuu kohdalle satunnaisesti, eikä säähän tai ilmastoon voida vaikuttaa nopeasti. Sen sijaan elinympäristöjen määrään ja laatuun voidaan. Jos elinympäristöt ovat kunnossa ja lajeille on tarjolla sekä ravintoa että suojaa, on riistakannoilla olemassa edellytykset nopeaan nousuun. Jos ja kun kannat nousevat, saattaa metsästäjille avautua pitkästä aikaa mahdollisuus kaihoten muisteltuun tammikuiseen latvalinnustukseen. Riistan elinympäristöjen hoidossa tapahtuu nyt paljon. Vuodenvaihteessa saatiin uusi, riistan kannalta lupaava ja paljon mahdollistava metsälaki, kesäkuussa metsäkanalintujen hoitosuunnitelma ja syyskuussa riistapainotteiset metsänhoitosuositukset. Toukokuussa käynnistyi myös Suomen riistakeskuksen ja Suomen metsäkeskuksen yhteinen Askel riistametsään hanke. Se toimii Pohjois-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan alueilla vieden edellä mainittuja suunnitelmia ja suosituksia käytäntöön. Tavoitteena on juurruttaa riistaystävällinen toimintakulttuuri osaksi suomalaisen metsätalouden arkea ja saada aikaan alku muutokselle, jolla normaalia metsänkäsittelyä muutetaan riistalajeja ja luonnon monimuotoisuutta paremmin huomioivaan suuntaan. Toteutuksessa avainasemassa ovat maanomistajien ja metsäammattilaisten lisääntynyt kiinnostus ja osaaminen riista-asioissa. Kaikki metsänomistajat eivät ole kiinnostuneita riistasta ja sen elinympäristöistä, mutta suuri osa on onhan metsästäjien omistuksessa liki puolet Suomen yksityismetsistä. Tälle suurelle joukolle haluamme luoda parempia mahdollisuuksia metsän talouskäytön ja riistan elinmahdollisuuksien yhdistämiseen. Kehitämme hankkeessa kustannustehokkaita ja maanomistajalähtöisiä toimintamalleja riistan elinympäristöjen hoitoon. Muotoilemme työohjeita ja -menetelmiä, joiden avulla riistalle ja metsien monimuotoisuudelle tärkeitä piirteitä osataan tunnistaa ja käsitellä oikein aina taimikon perustamisvaiheesta lähtien. Testaamme työohjeiden ja menetelmien koulutusta työpajoina, joissa kerätään eri toimijaryhmien näkemyksiä riistalle tärkeiden alueiden käsittelyn mahdollisuuksista ja haasteista. Menetelmiä testataan hankerahoituksen turvin pilottikohteella. Riistametsien laatua voidaan parantaa jo hyvin pienillä muutoksilla metsätalouden käytänteissä. Avainrooleissa ovat ravinto ja suoja. Jos taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa säästetään 3-5 kooltaan enintään aarin - parin kokoista riistatiheikköä hehtaarille, säästetään myös muuten alikasvosta ja huolehditaan sekametsäisyydestä, saadaan riistalle säilytettyä suojaa metsän kaikissa kehitysvaiheissa. Toinen osa-alue on riistalle tärkeiden korpien tai muiden kankaan ja suon välisten vaihettumisvyöhykkeiden hoito poimintahakkuin tai yläharvennuksin, suojaa sekä mustikkavarvikkoa säästäen. Kun menetelmiin lisätään vielä huonosti kasvamaan lähteneiden ojitettujen soiden kunnostaminen riekon ja muiden riistalajien elinympäristöksi, ollaan elinympäristöjen hoidossa jo pitkällä. Ja ilman, että puuntuotannon mahdollisuudet ovat kaventuneet juuri lainkaan. Hankkeen työohjeiden avulla metsäomistaja voi hoitaa elinympäristöjä itse tai hän voi antaa ne työn toteuttajan käyttöön puukaupan yhteydessä. Tulossa ovat myös ohjeet puukaupan toteutukseen siten, että riistan elinympäristöt tulevat huomioiduiksi. Kun metsänomistaja muistaa pyytää riistapainotteista käsittelyä tai vähintään tarjousta sellaisesta vaihtoehdosta, niin kehityshaluisimmat toimijat kyllä vastaavat kysyntään. Ensin täytyy vain tuoda piilevä kysyntä näkyviin. Tätä tietä edeten metsäluonnon monimuotoisuus kasvaa, samoin metsätalouden hyväksyttyys. Lopputuloksena on lisää hyvinvointia Suomelle ja suomalaisille. Metsäkanalintujen pyynnin aloitus on monille meistä yksi vuoden parhaista tapahtumista. Meille suomalaisille metsästys on henkireikä, joka auttaa jaksamaan arkea. Onneksi lintuja on epäonnistuneesta pesinnästä Marko Svensberg, Suomen riistakeskus Riistan kannalta tärkeää on säästää riistatiheikköjä erityisesti kuusialikasvosta antamaan suojaa riistalle. huolimatta kohtuullisesti. Toivon kuitenkin malttia pyyntiin, jotta saisimme metsästää myös ensi vuonna ja vielä joskus jopa niitä latvalintuja. Kirjoittaja työskentelee Suomen riistakeskuksessa Askel riistametsään hankkeen projektipäällikkönä. Janne Miettinen Projektipäällikkö, Askel riistametsään -hanke Metsäriistan elinympäristöt janne.miettinen@riista.fi Kirjoitus on julkaistu sanomalehti Kalevassa Tämän voi vain jääkausi hävittää. Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdollistaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttaminen helpottuu. Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tukee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoisuuksista ja arviota töiden kustannuksista tie- ja ojaasiantuntijaltamme: Kalle Kaartinen, p , kalle.kaartinen@mhy.fi Toimialue: Juva, Puumala, Sulkava, Rantasalmi ja Savonlinna METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA metsasavo@mhy.fi

11 11 Koulutuksella enemmän tuloja metsästä Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto on kouluttanut metsänomistajia Metsä-Savon alueella Juvalla ja Puumalassa. Koulutus on nykyisin ensisijaisesti painottunut Metsätalousyrittäjän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen. Tavoitteena on aloittaa maaliskuussa 2015 uusi metsätalousyrittäjän koulutus Juvalla. Lokakuussa aloitetaan vastaava koulutus Savonlinnassa. Tällä hetkellä myös Lappeenrannassa on meneillään sama koulutus, johon ennättää myös hyvin mukaan. Kaikki koulutukset järjestetään pääsääntöisesti iltaisin ja viikonloppuisin, joka mahdollistaa myös päivisin työssä olevien osallistumisen koulutuksiin. Koulutus sisältää maastossa ja luokkatiloissa annettavaa ryhmäopetusta noin 280 tuntia. Lisäksi koulutus sisältää itseopiskelua, joka tarkoittaa omalla metsätilalla tehtäviä käytännön töitä ja suunnittelua sekä verkko-opiskelua omalla kotitietokoneella. Koulutuksen kesto on laskennallisesti 700 tuntia. Koulutukseen sisältyy myös henkilökohtaista ohjausta noin 3 päivää. Sami järjestää myös lyhytkestoisia koulutuksia metsänomistajille Savonlinnassa ja maakunnassa. Tämä syksyn aikana tullaan Savonlinnassa järjestämään koulutus, jossa metsänomistajat perehdytetään uusiin metsänhoitosuosituksiin ja metsänkäsittelyyn. Koulutuksen ajankohdat tullaan ilmoittamaan metsänhoitoyhdistys Metsä-Savon internet sivuilla Marras- ja joulukuussa järjestetään Savonlinnassa pienimuotoisessa puunjalostuksessa ja siihen liittyvässä toiminnassa työskenteleville henkilöille sahatavaran lujuuslajittelukoulutus. Koulutuksen kesto on yhteensä 4 päivää ja siihen liittyy tutkinto. Koulutus toteutetaan yhteistyössä suomen Metsäkeskuksen kanssa. Koulutus aloitetaan ja jatketaan Savonlinnassa aloitetaan aikuiskoulutuksena Metsäalan perustutkinto Metsäenergiantuottaja valmistava koulutus. Koulutus toteutetaan monimuotokoulutuksena, jolloin merkittävä osa koulutuksesta tapahtuu työssäoppimisen kautta alan työpaikoilla. Koulutukseen otetaan 10 opiskelijaa. Koulutuksen kesto on n. 2 vuotta huomioiden opiskelijan aikaisempi työ- ja koulutustausta. Kaikkiin koulutuksiin haetaan joko -> Juvalla on tavoitteena on aloittaa maaliskuussa 2015 uusi metsätalousyrittäjän koulutus. koulutuskalenteri tai ottamaan yhteyttä lehtori Seppo Suutariin puh seppo.suutari@samiedu.fi Seppo Suutari,Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4 6, pl SAVONLINNA Luonnonvara- ja ympäristöala Seei olevahinko, etä 63 % on valinnutmeidät metsäasioissa kumppanikseen. Suomen suurimpana metsävakuuttajana LähiTapiola on turvallisuuden erityisasiantuntija. Panostamme vahinkojen ennaltaehkäisyyn ja riskien hallintaan. Jo muutaman tukkipuun hinnalla vakuutat metsäsi lähes kaikkien luonnontuhojen varalta. Metsäalan perustutkinto Metsäenergian tuottaja Koulutus soveltuu koneellisesta energiapuunkorjuusta, luonnonhoidosta, logistiikasta sekä lämpötekniikasta kiinnostuneille. Metsäenergian tuotanto ja käyttö sekä logistiikka ovat teknisiä taitoja ja tietoja vaativia työtehtäviä. Valmistavaan koulutukseen osallistuvilta odotetaan kohtalaisen hyvää fyysistä kuntoa. Koulutus alkaa Savonlinnassa , kesto noin 2 vuotta. Lisätiedot: opettaja Jarkko Kleemola, puh tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh Sähköpostit: etunimi.sukunimi@samiedu.fi. Metsätalousyrittäjän ammattitutkinto Koulutus soveltuu uusmetsänomistajille ja metsänomistajille, jotka haluavat itsenäisesti tehdä metsänhoito- ja puunkorjuutöitä. Lisäksi koulutus soveltuu metsänomistajille, joille metsän taloudellinen merkitys on suuri. Koulutus Savonlinnassa alkaen tai Juvalla alkaen. Kesto noin 1,5 vuotta. Hinta 258 sekä opiskelukirjallisuus noin 50. Lisätiedot: lehtori Seppo Suutari puh tai opinto-ohjaaja Pirjo Nokelainen, puh Sähköpostit: etunimi.sukunimi@samiedu.fi. Lisätiedot ja haku koulutuksiin SAMIn verkkosivujen kautta: -> Koulutuskalenteri Tule käymään ja kerro meille, kuinka voimme auttaa. Katso lähimmän toimistosi tiedot: tai soita puh Puheluhinnat: Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö, LähiTapiola Varainhoito Oy (LähiTapiolan rahastoja hallinnoi FIM Varainhoito Oy). Pankkipalvelut: S-Pankki Oy. Eläkevakuutukset: Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto Pohjolankatu 4-6, SAVONLINNA puh. (015) sami@samiedu.fi

12 12 Metsä-Savo on täyden Tarjoamme jäsenillemme kokonaisvaltaiset puukauppa-, metsän METSÄASIANTUNTIJAT 1. Metsäasiantuntija Hannu Kärkkäinen p Metsäasiantuntija Pekka Harmoinen p Metsäasiantuntija Jari Parkkinen p Metsäasiantuntija Ville Oinonen p Metsäasiantuntija Eija Koistinen p Metsäasiantuntija Aki Kemppinen p Metsäasiantuntija Tomi Miettinen p Metsäasiantuntija Antti Piskonen p Metsäasiantuntija Olli Luukkonen p METSÄNOMISTAJIEN PALVELUTOIMISTO, HELSINKI Metsälakimies Tuomo Pesälä p Lakipuhelin päivystää ma klo 9-16 Puh (4,01 min + pvm/mpm) Metsäneuvoja Annamari Rajoo Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p annamari.rajoo@mhy.fi Metsäneuvoja Kati Häkkinen Simonkatu 6 (PL 510) Helsinki puh p kati.hakkinen@mhy.fi palvelutoimisto@mhy.fi Juvan toimisto Väätäisentie 5, Juva, (015) Sulkavan toimisto Tiiterontie 17A, Sulkava Puumalan toimisto Keskustie 17, Puumala

13 13 palvelun metsätalo hoito-, metsänparannus- ja metsäomaisuuden hallintapalvelut HALLINTO 5. Toiminnanjohtaja Petri Pajunen p Talouspäällikkö Anja Lipsanen p METSÄOMAISUUDEN HALLINTAPALVELUT Palveluneuvoja Tarja Heikkinen p Metsätilojen kiinteistönvälitys, sukupolvenvaihdokset, metsäarviot ja metsäverotus 7. Sulkava, Juva, Puumala Metsäasiantuntija, LKV Petra Huupponen p Juva, Puumala Metsäasiantuntija, LKV Kimmo Asikainen p METSÄTIE- JA OJAPALVELUT TYÖMAIDEN TOTEUTUS Tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen p Metsänhoitopalvelut Puunkorjuupalvelu Korjuuesimies Arto Turtiainen p Alueet 1-4 Metsänhoitoesimies Hanna Reijonen p Metsänhoitopalvelut Alueet 5-9 Metsänhoitoesimies Markku Kolehmainen p

14 14 Naisten Sahapäivä rohkaisi metsätöihin Metsänhoitoyhdistykset järjestävät paljon erilaista neuvontaa omatoimisille metsänomistajille. Naisten sahapäivillä on pitkä perinne ja kiinnostusta raivaus- ja moottorisahojen käyttöön riittää. Ilmoittauduin mukaan Puumalassa järjestettyyn naisten sahapäivään, jossa meitä oli 13 enemmän tai vähemmän kokenutta metsätyönaista. Kurssin opettajana toimivat tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen mhy Itä-Savosta sekä metsuri Jari Pajari mhy Metsä-Savosta. Raivaussahan ja moottorisahan perushuolto käytiin läpi leppoisalla meiningillä. - Jos käynnistimen purkaa, pitää muistaa missä järjestyksessä osat laitetaan takaisin, muistutti Kaartinen. - Kyllä tässä nyt naisen logiikkaa vähän aliarvioidaan, kuului heti yleisöstä takaisin. Sahojen teroittaminen herätti eniten mielenkiintoa. Erilaisia viilauskulmien tarkistamisen apuvälineitä oli esittelyssä ja mukana montakin, mutta käsivaralta ja Kestävän metsätalouden rahoituslakia (Kemera) ollaan uudistamassa. Laki pitää vielä hyväksyä Brysselissä, joten voimaan se tulee aikaisintaan , mutta vanhan lain mukaan tehdyistä töistä pitää paperit olla metsäkeskuksessa ja alkukeväästä Tuen piiristä on poistumassa energiapuun korjuun tuki (7 / m³), pystykarsinta ja ilmeisesti myös pellon metsitys, vahinkojen korjaus ja korvaaminen sekä metsän uudistaminen luonnontuhojen jälkeen. Seitsemän euron energiapuun korjuutuelle haetaan kuumeisesti korvaavaa järjestelmää, johon pitkään esillä ollut pienpuun energiatuki PETU lienee edelleen mahdollinen vaihtoehto. Tukitaso näihin kohteisiin tulee joka tapauksessa Metsä-Savon metsuri Jari Pajari toimi sahakurssin yhtenä kouluttajana. tunnepohjalta homma näytti sujuvan kaikkein parhaiten. Osallistujat olivat kiinnostuneita siitä, miten paksua puuta raivaussahalla voi ylipäänsä kaataa ja missä vaiheessa tarvitaan moottorisahaa. Helsinkiläiselle Marja-Liisa Valtoselle kokemusta raivaussahauksesta on kertynyt runsaasti. Hänen miehensä omistaa metsää Puumalassa, mutta ei itse oikein enää metsätöihin pysty tuntia raivaussahahommia tein viime kesänä ja lisää tulee koko ajan kun tuulenkaadot saadaan kerättyä pois ja uudet taimet istutettua. Valtosen raivausurakan alku ei sujunut ihan niin kuin Strömsössä: - Ensimmäisenä tietysti menin sinne pahimpaan pusikkoon ja siitä tuli ihan kauhea. Ei siinä auttanut muuta kuin kutsua metsänhoitoyhdistyksen mies apuun, Valtonen naureskelee. Nyt Valtonen oli kuitenkin päättänyt opetella myös moottorisahan käytön vuotta sitten kävin yksityismetsätalouden yrittäjäkurssin ja sahalle tehtiin siellä huolto. Sen jälkeen en ole koskenut, kertoi Valtonen sahaa katsellessaan. Mutta sen verran hän oli nyt päättänyt sahaan tutustua, että mökkitieltä saa tuulenkaadot katkottua ja pääsee pois. - Ihan oman turvallisuuden takia. Valtosen liian hieno viila herätti mielenkiintoa. - Ihan tätä tilaisuutta varten ostin. Aikansa sitä käänteli ja väänteli myös opettaja Kaartinen, haki sitten oman perinteisen viilansa ja näytti sillä, miten puruhammas teroittuu. Milloin sitten on hyvä aika lähteä taimikkoa perkaamaan? - Kun tunne on voimakas, kuului olemaan aleneva nykyiseen verrattuna. Lisäksi nuoren metsän hoitoon on tulossa kaksi eri tukea, toinen varhaisperkaukseen ja toinen nuorille taimikoille, joiden puusto on pituudeltaan yli 3 m ja läpimitaltaan enintään 16 cm. Kaavailujen mukaan nuorille taimikoille hoitotuki myönnetään, mikäli taimikossa on aikoinaan varhaisperkaus suoritettu. Hankkeen minimikokoa ollaan myös nostamassa pääsääntöisesti kahteen hehtaariin. Muutoksilla halutaan kannustaa tekemään hoitotyöt oikea-aikaisesti, mikä tuo samalla myös kustannustehokkuutta. Tuettaviksi työlajeiksi nuoren metsän hoidon lisäksi esitetään jatkossakin metsäteiden perusparannusta ja rakentamista, kunnostusojituksia, terveyslannoituksia sekä juurikäävän torjuntaa. Petra Huupponen yleisöstä ja metsuri Jari Pajari myötäili: Parempi että tulee tehtyä. - Talvella ja loppuvuodesta kannattaa perata pahimmat pusikot. Heinäkuun voi sitten istua laiturilla, opasti Pajari. Pystypuiden kaato Valtostakin vähän arvelutti vielä, mutta kurssilla sahaa kokeiltiin valmiiksi kaadettuihin pölleihin. Sahan käynnistäminen jännitti. - Siihen se lopahti viimeksi kun ei uskaltanut, hän tunnustaa. Valtonen sahaa paksusta rungosta useamman pöllin Pajarin opastuksella. Riemunkiljahduksilta ei voitu välttyä sahan sammuttua. -Jes! Kyllä nyt alkaa tuulenkaadot menemään pölleiksi, iloitsee Valtonen ja haluaa lähteä heti harjoittelemaan omiin metsiin. Anne Rauhamäki Valtion maksamiin tukiin tulossa muutoksia - muutoksilla kannustetaan tekemään hoitotyöt oikea-aikaisesti Vanhaa lakia sovelletaan siis vielä kevääseen 2015 saakka. Erityisesti kesäkorjuukelpoiset energiapuukohteet kannattaa hoitaa nyt kuntoon. Kemera -tukea voi tällä hetkellä saada vieraalla teetätettyyn taimikonhoitoon Keski-Suomessa / ha, kohteen haasteellisuudesta riippuen. Metsänomistajan itsensä tekemänä työn tuki on vastaavasti / ha Saappaat jalkaan ja metsään. Miten metsä on kasvanut? Pitäisikö siellä tehdä jotain? Mistä voisi myydä puuta ja miten? Meiltä saat metsäasiantuntijan maksutta mukaasi metsään. Metsäkäynnillä saat tietoa ajankohtaisista metsänhoitotöistä sekä puunmyyntimahdollisuuksista. Maksuttoman metsäkäynnin voit tilata myös etänä ja sopia yhteydenpidosta. Soita ja sovi metsäkäynnistä oman metsäasiantuntijan kanssa, yhteystiedot löydät lehden keskiaukeamalta tai tai soittamalla Juvan toimistolle p METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA metsasavo@mhy.fi

15 15 Metsätien rakentaminen ja perusparantaminen kannattaa aina Uutta metsätietä tehdään enää metsänhoitoyhdistyksen alueella harvoin, Juvalla on työn alla harvinaisen pitkä, lähes puolentoista kilometrin, tienpätkä Kettulassa. Kuvat Juhani Krappe Pääosin kunnan maille tehtävän tien rakentaminen alkoi heinä- elokuun taitteessa, kun runko rakennettiin, kertoo metsänhoitoyhdistyksen tie- ja oja-asiantuntija Kalle Kaartinen. Tierungon on annettu kuivaa kuukauden verran ja nyt levitetään pintakerroksia. Puutavaraa saatetaan ajaa uutta tietä pitkin jo syksyllä. Kalusto kasvaa, vaatimukset muuttuvat Ahtaat kääntöpaikat eivät ole vanhojen metsäteiden ainoat pullonkaulat. Kantavuus saattaa myös huutaa hoosiannaa, sillä viime vuoden lokakuussa akselimäärästä riippuen kuorma kasvaa aina 76 tonniin saakka. Teiden kuntoa kannattaa tarkkailla, varsinkin jos suunnitelmissa on leimikon teko, muistuttaa Kalle Kaartinen ja jatkaa, että säännöllinen kunnossapito tulee aina edullisemmaksi kuin kertakorjaaminen pakon edessä. Perusparannus on hyvä vaihtoehto, jos edellytykset sen tekemiseen täyttyvät. Perusparannuksen tuki edellyttää, Metsätien pintakerrosten teko sujui vauhdilla, kun mursketta ajettiin Jari Ylösen kaivurin levitettäväksi kahdella kasettirekalla. Niin kuin olisi ison höyhentyynyn päällä ajanut, kuvailee murskekuormaa työmaalle tuonut Jorma Hasanen ajamista suon päälle perustetulla tierungolla. Hasasen mukaan kuukauden kuivuminen on tukevoittanut tietä huomattavasti. Kaivinkoneen puikoissa oleva Jari Ylönen on tehnyt metsäteitä pitkään, ensimmäisiä teitään mies on jo päässyt perusparantamaan. Jos nyt uutta tietä tehdään, niin kohteet ovat sellaisia, jotka ennen jätettiin tekemättä, miettii Ylönen. Heikosti kantavalle pohjalle metsätien perustaminen on aina vaativa urakka, tien leveydestä ei tingitä ja linjaus on tehtävä niin, että kosteikkojen ylitykset ovat mahdollisimman suoria. Ajoissa liikkeelle Vauhdikkaimmillaan metsätie saadaan valmiiksi saman rakennuskauden aikana. Teoriassa teitä voi rakentaa ympäri vuoden, mutta käytännössä se ei kannata, sanoo Jari Ylönen ja jatkaa, että talvella rakennetun tien joutuu aina korjaamaan keväällä. Tämä metsätie on malliesimerkki nopeasta toteutuksesta, sillä Kalle Kaartinen kertoo, että suunnittelu aloitettiin vasta alkukesästä. Hanketta nopeutti se, että mukana oli yksi iso toimija ja esimerkiksi yksityistietoimitus oli hoidettu etukäteen kuntoon. Kemera-tuesta päätöksen saa yleensä nopeasti, mutta usein vaaditaan myös yksityistietoimitus, jonka saaminen vie valitusaikoineen aina tietyn ajan. Yksityistietoimitus vaaditaan myös perusparannuksissa, sillä alkuperäinen tielinja on usein liian kapea. Toimitus vahvistaa myös tieyksiköinnin eli kuinka tienpitokustannukset jakautuvat tieosakkaiden kesken. Hyvä olisi esimerkiksi perusparannuksiin varata vuosi aikaa, että ajatuksesta päästään valmiiseen tiehen. Hankkeiden kanssa ei kannata viivytellä, sillä rahoitusta niin rakentamiseen kuin perusparantamiseen on hyvin tarjolla. Sorastus sai alleen suodatinkankaan, jonka levittäminen sujui ammattimieheltä näppärästi parinkymmenen tonnin kaivurilla. että tien valmistumisesta on kulunut yli 20 vuotta, metsätalouskuljetusten osuus on yli 40 prosenttia ja kunnossapidosta on huolehdittu. Tuen saamisen edellytys on vielä se, että hankkeen kokonaispituus on vähintään puoli kilometriä. Uuden tien rakentamishankkeet ovat usein vanhan tien jatkamisia tai pistoja vanhalta tieltä, kertoo Kalle. Jossain tapauksissa uusi tienpätkä tehdään omalla kustannuksella, joko sen takia, että pituusvaatimus ei täyty tai siksi, että omarahoitteinen hanke saadaan valmiiksi nopeammin. Kalle Kaartinen arvioi, että lukumääräisesti omarahoitteisia hankkeita on liki puolet kokonaismäärästä. Kustannukset kuoleentuvat usein jo ensimmäisessä puukaupassa, kun paremmat korjuuolosuhteet nostavat hintaa. Hyville pohjille tiet on jo tehty Jorma Hasanen (vas) on kipannut murskekuorman tiepohjalle ja paikallaan on pieni palaveri koneurakoitsija Jari Ylösen, Kalle Kaartisen ja paikalla piipahtaneen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Petri Pajusen kanssa.

16 16 Säämingin yhteismetsä kiinnostaa metsänomistajia Metsäkeskus ja paikalliset metsänhoitoyhdistykset aloittivat viime syksynä selvitystyön uuden, työnimeltään Säämingin, yhteismetsän perustamiseksi itäiseen Etelä-Savoon. Tavoitteena on saada aikaan yli tuhannen hehtaarien laajuinen yhteismetsä, jossa osakkaina ja päättäjinä ovat pääosin yksityiset metsänomistajat. Kuntia, seurakuntia, metsähallitusta ja pankkeja toivotaan myös mukaan. Säämingin yhteismetsän tiedotus on osa Etelä-Savon ELY- keskuksen rahoittamaa Perhemetsä 3Ghanketta. Säämingin yhteismetsä on kiinnostanut metsänomistajia hyvin. Pidetyissä tiedotustilaisuuksissa on ollut mukana 243 metsänomistajaa. Lisäksi 83 metsänomistajaa on ilmoittanut kiinnostuksensa kirjekyselyn perusteella. Yhteismetsän perustamisessa ollaan nyt metsätilojen arviointivaiheessa. Arviolaskelmatilauksia on tullut 14 metsänomistajalta, yhteensä reilun 400 ha:n alalle. Lisäksi suurimpaan osaan Säämingin yhteismetsästä kiinnostuneista on oltu puhelinyhteydessä. Puhelinkeskustelujen perusteella on arviotilauksia vielä tulossa n. 300 ha. Hyvin moni metsänomistaja on vielä odottavalla kannalla, lähdetään mukaan jos siitä tulee jotakin. Näillä näkymin vaikuttaa vahvasti siltä, että Säämingin yhteismetsä perustetaan. Mukaan vaan, vielä ehtii. Arviointityöt on tarkoitus saada päätökseen vuoden vaihteeseen mennessä. Tilaarviosta selviää metsän käypä arvo, jonka perusteella tulevat yhteismetsäosuudet määräytyvät. Arvioinnin jälkeen on vuorossa yhteismetsän perustamissopimuksen allekirjoitus. Tämän jälkeen haetaan maanmittaustoimistolta yhteismetsän perustamistoimitusta. Uusi yhteismetsä voi aloittaa toimintansa ensi vuoden loppupuolella perustamiskokouksen ja osakaskunnan järjestäytymiskokouksen jälkeen. Hyvällä suunnitelmalla onnistut puukaupassa Yhteismetsä sopii monelle, ja on vaivaton metsänomistusmuoto Kuolinpesän tai yhtymän metsätilan hallinto ja jakaminen tuottavat yleensä vaikeuksia. Kuolinpesä kannattaa jakaa yhtymäksi ennen yhteismetsään liittymistä. Yhtymän jako tapahtuu yhteismetsän perustamistoimituksessa täysin tasapuolisesti ilman ylimääräisiä kustannuksia ja rajanvetoja valtion laskuun. Jokainen saa yhtä suuren osuuden, joka alkaa tuottaa saman tien. Etukäteen tehty leimikko on tuote, joka on helppo kilpailuttaa eri ostajien kesken. Palvelun yhteydessä saat tärkeää tietoa puumarkkinatilanteesta ja puun hintatasosta. Puunmyyntisuunnitelman laadinta on jäsenille maksuton palvelu. Tilaa palvelu p tai METSÄ-SAVO Säämingin Yhteismetsä Liity mukaan, jos haluat metsätilaasi hoidettavan kestävästi ja tuottavasti myös tulevaisuudessa. Yhteismetsä on ratkaisu päästä mukaan suurempaan kokonaisuuteen, jolla on edellytyksiä kannattavampaan metsätalouteen. Koko tuo kilpailuetua, oli kyse sitten puukaupasta tai metsänhoidosta. Säämingin Yhteismetsä ei ole sidoksissa yhteen puunostajaan, joten päätöksenteko pysyy osakkaiden omissa käsissä. Kysy lisää liittymisprosessista ja tila-arviosta omalta metsäasiantuntijalta tai Esa Lappalainen, Suomen Metsäkeskus p Juva Puumala Metsätilan sukupolvenvaihdos on mahdollista hoitaa samaan malliin. Yhteismetsään liityttäessä voidaan oma osakastila pilkkoa sopiviin osiin valtion varoin. Nämä yhtä suuret yhteismetsäosuudet voidaan lahjoittaa elinaikana tai jättää perinnöksi. Kaukanakin metsätilastaan asuvat metsänomistajat ja metsäasiat vieraiksi kokevat hyötyvät yhteismetsään liittymisestä, sillä yhteismetsää hallinnoidaan ammattimaisesti ja metsää hoidetaan metsäsuunnitelman mukaan. Puukaupat ja metsänhoitotyöt kilpailutetaan ja valvotaan keskitetysti. Näin kaikki yhteismetsän osakkaat pääsevät nauttimaan suurten kauppojen hyvästä puun hinnasta ja aiempaa edullisemmista metsänhoitotöistä. Logistiikan paraneminen pienentää myös työnjohdon yksikkökuluja, mikä vaikuttaa myönteisesti metsän tuottoon. Yhteismetsään liittyvät saavat yhteismetsäosuuksia liitettävän palstan käyvän arvon perusteella. Yhteismetsän muodostamiseen ja siihen liittymiseen kuuluvat kiinteistötoimitukset maksaa valtio. Maanomistajan maksettavaksi jäävät liitettävästä palstasta tehtävä arvio sekä mahdolliset asuin- ja mökkitonttien lohkomiskulut. Yhteismetsän tuotto jaetaan osakkaille heidän omistamiensa yhteismetsäosuuksien suhteessa. Vuonna 2015 yhteismetsän pääomatulojen vero on 28 %, kun se yksityishenkilöillä on 30 % tai 33 %. Osakkaille jaetusta tuloksesta on verot maksettu, joten se on saajille verovapaata tuloa. Jos muuta metsäomaisuutta ei ole, niin osakkaan ei tarvitse tehdä edes metsäveroilmoitusta. Yhteismetsä saa myös Kemera Rantasalmi Sulkava Enonkoski Pääkaupunkiseudun metsänomistajille tiedotustilaisuus Säämingin Yhteismetsästä Pasilan kirjastossa klo Ilmoittaudu mukaan: esa.lappalainen@metsakeskus.fi Jäsenille arvo jopa 250 e Savonlinna -tuet sekä monet muut edut vastaavalla tavalla kuin muutkin yksityiset metsänomistajat. Näin yhteismetsän osakas saa vuosittain tasaista tuloa metsäomistuksestaan. Metsätalouden laskujakaan ei tule, koska yhteismetsä maksaa kulut. Mukaan ehtii vuoden loppuun asti Nyt yhteismetsän perustamisvaiheessa liittymismahdollisuutta tarjotaan kaikille Juvalla, Puumalassa, Sulkavalla, Rantasalmella, Savonlinnassa ja Enonkoskella metsää omistaville. Jos Säämingin yhteismetsään liittyminen kiinnostaa, voi lisätietoja kysyä mhy Metsä- Savon omalta metsäasiantuntijalta, LKV -metsäasiantuntija Petra Huupposelta puh tai Metsäkeskuksesta projektipäällikkö Esa Lappalaiselta puh Pääkaupunkiseudulla pidetään vielä yksi tiedotustilaisuus Pasilan kirjastossa klo Tavoitat Esa Lappalaisen myös Metsä 2014 messuilta lauantaina Yhteismetsä on tulevaisuuden metsänomistamista Esa Lappalainen Suomen Metsäkeskus

17 17 Soidensuojelun täydennysohjelma Valtioneuvoston periaatepäätöksen mukainen soidensuojelun täydennysohjelma valtakunnallisesti arvokkaista soista toteutetaan kahdessa osassa. Ensin toteutetaan Etelä-Suomi vuoden 2015 keväällä ja Pohjois-Suomi vuoden 2019 aikana. Suojelua tullaan ensisijaisesti toteuttamaan vapaaehtoisin keinoin, mutta ellei sopimusta saada aikaiseksi, niin suojelu tullaan toteuttamaan lunastamalla. Tällainen pakkosuojelu soveltuu heikosti nykykäytäntöön, jolloin suojelua pyritään toteuttamaan vapaaehtoisuuden pohjalta, kuten METSOohjelmassa. Petri Pajunen sää koskevissa arvioinneissa. Neuvottelut suojelun toteuttamisesta käydään tapauskohtaisesti, jokaisen maanomistajan kanssa erikseen. Näin, koska tapaukset eivät ole täysin samanlaisia, jotta voitaisiin tehdä yksi sapluuna. Varmaan valtio pyrkii mahdollisimman yksinkertaisiin ja nopeasti toetuttavissa oleviin malleihin, mutta se ei välttämättä ole omalta kohdalta kaikkea huomioiva. Siksi maanomistajille pyritään järjestämään tilaisuuksia kuulemiskierroksen aikana. Metsänhoitoyhdistykset ja metsänomistajien liitto ovat mukana järjestelyissä ja neuvomassa maanomistajia. Kartoitukset loppuun elokuussa, kuuleminen loka/marraskuussa Ohjelmaan ehdotettavat suot ovat tiedossa vasta syyskuun lopulla, jonka jälkeen ohjelmaan valittujen soiden maanomistajille tiedotetaan asiasta. Maanomistajille varataan tilaisuus loka / marraskuussa lausua oma mielipiteensä suojelualueen valinnasta ja siihen liittyvistä rajauksista. Varsinainen kuulemisaika, n. kuukausi, on melko lyhyt. Tämän vuoksi heti, kun maastokartoitus on tehty, olisi hyvä pyytää omasta ELY - keskuksesta kartoitustieoja itselleen. Näin jäisi aikaa paremmin tutustua perusteisiin ja miettiä mitkä ovat omalta kohdalta ne tärkeät asiat, joista mahdollisesti haluaa lausua, jos kohde valitaan suojeluun. Lausuntojen teossa voi kääntyä myös ammattilaisten puoleen. Kuulemisvaiheen aikana voi myös kysyä onko olemassa jotain mallia lausunnon tekoon, vaikkapa omasta metsänhoitoyhdistyksestä. Rajauksilla on merkittävä vaikutus korvauksiin Rajauksen ulkopuolisella alueella voi harjoittaa normaalia metsätaloutta. Rajauksilla pyritään turvaamaan vain suon luonnonsuojelulliset arvot, eikä niiden siten tule olla tarpeettoman laajoja. Lisäksi maanomistajan tulee miettiä seikkoja, joista mielestään on saamassa korvauksia. Korvattavia ovat maapohja, taimikot, puusto ja sen odotusarvo, turvearvot ja mahdolliset muut haitat. Muita haittoja voi tulla ennallistamisen vaikutuksista, suota/soita ympäröivän talousmetsän hankaloituneesta käsittelystä, suojelualueen sisään jäävien pienten maa- tai vesialueiden käyttörajoituksista yms. Korvauksiin vaikuttaa myös tapa jolla suojelu tehdään. Metsänhoitoyhdistykset ovat myös apuna korvausarvojen määrittelyssä, etenkin met- Hannu Ripatti Aluepäällikkö Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi Maan hallitus: hehtaaria lisää soita suojellaan Minkälaisia soita: luontoarvoiltaan valtakunnallisesti merkittäviä soita suurin osa suojeluun tulevista soista on yksityisten omistamia Suojelusopimukset: Suojelu pyritään toteuttamaan lähtökohtaisesti vapaaehtoisin keinoin. Soidensuojeluohjelmassa suojelu on kuitenkin aina pysyvää. Sopimuksen vaihtoehdot: 1) kauppa on käytännössä tilakauppa valtion kanssa. Tällöin maanomistaja myy koko suokohteensa valtiolle ja korvausta maksetaan puuston ja pinta-alan mukaan 2) yksityinen suojelualue on muuten sama, mutta maapohja jää maanomistajalle, eikä siitä makseta 3) maanvaihdossa maanomistaja ei saa rahaa vaan arvoltaan vastaavan määrän esimerkiksi talousmetsää korvaukseksi. Valtiolla on vain joissain tapauksissa tarjota vaihtomaita. Korvauksen taso: Korvaus määritellään pääosin puuston arvojen perusteella. Avosoilla korvaukset saattavat olla nimellisiä ja erittäin alhaisia. Turvearvo korvataan, mikäli kohteelle myönnettäisiin ympäristölupa turpeen nostolle. Korvauksista voi neuvotella ELYkeskusten kanssa. Kaikissa sopimusmuodoissa maanomistajan saama korvaus on aina verovapaata. Käytäntö: Käytännössä suojelu toteutetaan maanomistajan vastustuksesta huolimatta. Suojelurajausten ulkopuoliseen maankäyttöön suojeluohjelmalla ei ole vaikutusta. Tämä on luvattu ympäristöministeriöstä ja ELY-keskuksista moneen otteeseen. Ei ojitusta, ei hakkuuta: Suojelu tulee heti voimaan valtioneuvoston päätöksellä 2015 alkuvuodesta. Ohjelmaan valituilla soilla toimenpidekielto astuu voimaan heti valtioneuvoston päätöksen jälkeen. Aikataulu: ELY-keskukset kartoittivat soita Tästä maastoinventoinnista lähetettiin kirjeet kaikille maanomistajille, kenen mailla työtä tehtiin. Lokakuun alkuun mennessä valitaan jatkoon eli kuulemisvaiheeseen valittavat suot. Maanomistajat saavat tämän jälkeen uudet kirjeet, joissa selviää onko hänen kohteensa mukana vai ei. Miepiteet esiin 2014: Loka-marraskuussa 2014 maanomistajilla on mahdollisuus kertoa oma mielipiteensä suojelualueiden valinnoista ja rajauksista. Tällöin tulee olla tarkkana ja kertoa selkeästi, mitä mieltä suojelusta itse on. Tilaisuudet: Metsänhoitoyhdistykset ja Metsänomistajaliitto Järvi-Suomi pyrkivät järjestämään infotilaisuuksia kuulemisvaiheen aikana. Seuraa viestintää mm. metsänhoitoyhdistysten uutiskirjeissä ja nettisivuilla. ELY-keskuksen kartoitukset: Lisätietoja omasta kohteesta voi kysyä ELY - keskuksesta.

18 18 Metsätalousmaan kiinteistövero ampuisi suomalaisia omaan jalkaan Suomalaisen teollisuuden hintakilpailukyky vientimarkkinoilla on kokonaisuutena heikko. Viime vuosina ainoastaan metsäteollisuuden vienti on kasvanut paino- ja kirjoituspaperiteollisuuden vaikeuksista huolimatta. Suomessa ja suomalaisista raaka-aineista valmistetulle sellulle, kartongille ja rakentamiseen käytettäville puutuotteille on maailman myrkyistä huolimatta ollut ilahduttavasti kysyntää. Kilpailukykyämme pitää parantaa myös metsäteollisuudessa. Siitä luulisi olevan huolissaan myös maailman neljänneksi suurimman metsäteollisuusyhtiön Yleensä peltoja vuokrattaessa on vuokrasopimuksessa sovittu myös tilatukioikeuksista. Lisäksi tilatukien omistus- ja hallintaoikeuksien siirrosta on pitänyt ja pitää ilmoittaa tukioikeusrekisteriin. Metsänomistajan on helpointa tehdä tämä ottamalla yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen, UPM:n hallituksen puheenjohtajan Björn Wahlroosin. Hän esitteli sunnuntaisessa Helsingin Sanomissa madonluvut suomalaisen yhteiskunnan heikosta kilpailukyvystä mukaan lukien korkea verotus. Saman jutun loppupuolella hän kuitenkin heitti, että maa- ja metsätalousmaan kiinteistöverosta kertyisi 500 miljoonaa euroa verotuottoa, jos vero olisi 25 euroa hehtaarilta. UPM on Suomen suurin yksityinen metsänomistaja hehtaarillaan, joten Wahlroosin ehdotus maksaisi hänen edustamalleen yhtiölle 20,5 miljoonaa euroa vuodessa. Ensi vuoden alussa voimaan astuvan rikkidirektiivin kustannusvaikutus UPM:lle lienee pienempi. Metsämaan kiinteistövero olisi lisäkustannus suomalaisessa puutuotteiden jalostusketjussa, koska se siirtyisi teollisuuden joka voi auttaa paperityössä. Mikä muuttuu? puusta maksamaan hintaan. Näin se heikentäisi osaltaan metsäteollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä sekä kiinnostusta investoida Suomeen ja luoda uusia työpaikkoja. Metsän kiinteistövero aiheuttaisi vakavia häiriöitä puukauppaan, joka viime aikoina on sujunut hyvin. Metsätalousmaan kiinteistöveroa ei ole käytössä missään muussa merkittävässä metsäteollisuuden kilpailijamaassamme. Puun myyntejä kiinteistövero ei lisää. Puumarkkinoiden suurin ongelma tällä hetkellä on riittämätön kysyntä, joka korjaantuu pelkästään uusilla investoinneilla. Niitä Suomeen ollaan onneksi saamassa monen vuoden tauon jälkeen. Puumarkkinoita ja metsätaloutta pitää kehittää yrittäjämäiseen suuntaan. Tilakokoa pitää kasvattaa. Kiinteistöverotus johtaisi Tukioikeuksien omistusoikeutta ei enää vuonna 2015 voi siirtää henkilöille, jotka eivät ole aktiiviviljelijöitä. Jos vuokramaiden tukioikeuksien omistus on jo siirretty maanomistajalle tukioikeusrekisterissä, mitään ei tarvitse tehdä. Silloin on tehty tilapäinen hallinnanoikeudensiirto tukioikeusrekisterissä ja tukioikeudet palaavat automaattisesti maanomistajalle vuokrasopimuksen päätyttyä. Jos tukioikeuksien omistus on vuokralaisella ja se halutaan siirtää maanomistajalle, omistusoikeus on siirrettävä ennen vuoden loppua. Tukioikeuksien siirto voidaan tehdä vain silloin kun vuokrasopimus on katkolla. Jos tukioikeuksien omistus halutaan siirtää voimassa olevan vuokrasopimuksen aikana, on vuokrasopimus katkaistava vähintään yhdeksi yöksi. Tukioikeuksien omistusoikeuden siirto on tehtävä oikeilla lomakkeilla maaseutuviranomaisen luona viimeistään Sen jälkeen tukioikeuksien hallinta siirretään uuden vuokrasopimuksen mukaisesti vuokraviljelijälle vuokrasopimuksen ajaksi. Yksipuolisesti maanomistaja ei voi irtisanoa vuokrasopimusta, ellei sopimukseen ole kirjattu tilojen pirstoutumiseen edelleen. Yksityismetsänomistajista eläkeläisten osuus on noin 45 %, joten lisärasite kohdistuisi pienituloisimpiin kansalaisiin. Toiseksi suurin metsänomistajaryhmä on palkansaajat. Kiinteistöverotus on veromuotona ongelmallinen myös sen vuoksi, että se ei huomioi kiinteistön omistajan maksukykyä. Vero kohdistuukin näin ollen itse pääomaan tuoton sijaan. Kiinteistövero johtaisi myös tuplaverotukseen, sillä puun myyntituloja verotetaan pääomatulona, jota jatkuvasti kiristetään. Pinta-alaverotus poistettiin vuoden 2005 lopulla, kun siirryttiin puun myyntitulon verotukseen. Kiinteistövero olisi paluuta vanhaan. Pelkän metsämaan arvo voi olla nolla euroa ja korkeimmillaankin Maatalouden tukibyrokratia voi koskettaa myös kaupunkilaismetsänomistajaa Moni metsätilanomistaja omistaa myös peltoa, mutta on vuokrannut pellot lähiseudun viljelijälle. Vuonna 2006 perustettiin tukioikeuksia, joiden perusteella viljelijä voi saada tukea viljelyksessä olevasta pellosta. irtisanomisehtoa ja silloinkin pitää noudattaa laista tulleita irtisanomisaikoja. Maanomistajan pitää käydä vuokralaisen kanssa neuvottelut vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja tukioikeuksien omistusoikeuden siirtämisestä. Maanomistaja voi esim. tarjota vuokralaiselle uutta pitempää sopimusta. Selvitä tukioikeuksien hallintatilanne mahdollisimman pian Jos maanomistaja on aktiiviviljelijä, mitään ei tarvitse tehdä. Jos tukioikeuksien omistusoikeus on jo siirretty tukioikeusrekisterissä maanomistajalle, mitään ei tarvitse tehdä. Pelkkä tukioikeuksien siirtoa koskeva kohta sopimuksessa ei vain muutamia satoja euroja/ ha. Tilojen erilaisesta metsien rakenteesta johtuen myös metsien hakkuumahdollisuudet vaihtelevat tiloittain eikä osalla tiloista ole lainkaan myyntimahdollisuuksia. Kiinteistöveron ulottaminen maa- ja metsätalousmaalle johtaa automaattisesti jokamiehenoikeuden uudelleen arviointiin. Samoin metsästykseen korvauksetta vuokratuille alueille tulisi rahallinen vuokravaatimus. Maamme hallitusohjelmaan on onneksi kirjattu: Kiinteistöveroa ei uloteta maa- ja metsätalousmaahan. Tästä kirjauksesta on tarpeen pitää kiinni ja keskustelua on siten tarpeetonta jatkaa. Erno Järvinen tutkimuspäällikkö MTK metsälinja riitä siirtämään tukioikeuksia maanomistajalle. Tukioikeuksien omistus on pitänyt siirtää maanomistajalle myös tukioikeusrekisterissä. Jos tukioikeuksien omistusta ei ole siirretty maanomistajalle, hän voi vapaasti päättää, haluaako hän omistusoikeuden itselleen vai ei. Tämä tukipolitiikkauudistus on voimassa enintään noin 6 vuotta. Tukioikeuksien siirrot tehdään Maaseutuviraston lomakkeella 103B, jonka saat esim. kunnan maaseutuviranomaiselta. Lisätietoja: Lakimies Marica Twerin, MTK, puh Ota rohkeasti puheeksi perintömetsä. Avoimesti ja ajoissa aloitettu metsätilan sukupolvenvaihdos onnistuu. Meiltä saat apua metsätilan omistusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen. Ota yhteyttä metsäasiantuntijoihin ja kysy lisää spv-palveluista. Kimmo Asikainen, LKV, julkinen kaupanvahvistaja, Väätäisentie 5, JUVA p , kimmo.asikainen@mhy.fi - JUVA - PUUMALA Petra Huupponen, LKV, Tiiterontie 17 A, SULKAVA p , petra.huupponen@mhy.fi - SULKAVA - PUUMALA - JUVA METSÄ-SAVO Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo Väätäisentie JUVA

19 19 Puukaupan toimeksiannoilla myydyissä kaupoissa korkeammat hinnat Jokaisen metsänomistajan, jolle puun hinta on tärkeä, kannattaa hyödyntää metsänhoitoyhdistyksen puukaupallisia palveluja. Puukaupan hintatilastot osoittavat vuodesta toiseen saman asian. Metsänhoitoyhdistyksen toimeksiannolla myydyissä puukaupoissa on korkeammat hinnat kuin kaikissa puukaupoissa keskimäärin. Metsäntutkimuslaitos tilastoi kaikkien puukauppojen hinnat ja niissä on mukana keskihintaa nostamassa myös mhy:n toimeksiantokaupat. Ero on siis todellisuudessa vielä suurempi toimeksiantokauppojen hyväksi verraten puunostajien tekemiin suoriin puukauppoihin. Miksi puunostajat pyrkivät ns. suoriin puukauppoihin? Usein puunostajat suosivat toiminnassaan suoria puukauppoja, joissa tarkoituksena on päästä tekemään puukauppa yhden puunostajan tekemän hintatarjouksen perusteella. Tällä tavoin toimiessa pyritään välttämään puun hintaa nostattava puukaupan kilpailu. Metsänhoitoyhdistyksen puunmyyntisuunnitelman yhteydessä metsänomistaja saisi hinta- ja puumarkkinatietoa kaikkien puunostajien osalta ja myös tämä tietolähde haluttaisiin sivuuttaa. Puukaupan bonusten hyöty? Puunostajien tarjoamat erilaiset bonukset ovat merkitykseltään hyvin vähäisiä puukaupan kilpailutuksen ja tukin katkonnan huomioivan tarjousvertailun hyötyihin nähden. Muutaman kymmenen sentin bonukset ovat laiha lohtu, jos häviää (eli puukauppatuloja jää saamatta) muutaman euron kuutiolle jättämällä puukaupan kilpailumatta tai eristäytyy pois kilpailun piiristä Mistä ero johtuu? kokonaan sitoutumalla yhden puunostajan sopimusasiakkaaksi. Huolehdi- ukauppa Metsänhoitoyhdistyksen toimeksiannolla myytävissä puukaupoissa puukaupassa jatkossakin ja emme tee taan siitä, että markkinatalous toimii pyydetään tarjoukset kaikilta alueen omatoimista kartellia sitoutumalla vain puunostajilta. Toimintatapa on avoin, yhteen puunostajaan sekä unohtamalla tärkeän puukaupan kilpailutuksen yt verkossa sillä toimeksiantojen osalla leimikkoa ei myydä yhden ostotarjouksen perusteella, vaan kaikilta puunostajilta merkityksen. pyydetään tarjous. Leimikot siirretään Tukin katkonta huomioidaan tarjouspyynnölle sähköiseen puumarkkinat.fi palveluun, johon kaikki suu- puukaupan toimeksiantopalvelussa tarjousten vertailussa ret puunostajat ovat alueeltamme rekisteröityneet käyttäjiksi. Puunostajat Puukaupan toimeksianto-palvelu eli eröidy voivat ja selailla tutustu palvelussa tarjontaan. myynnissä puukaupan kilpailuttaminen tukinkatkonta huomioiden on jäsenelle tärkeä jouksia. palvelu, jota ei pysty tarjoamaan olevia leimikoita ja tehdä niistä tar- ku- n valtakirjakaupat ovat nyt tarjolla verkossa. alueesi kätevästi yhdellä silmäyksellä kaan muu metsäalan toimija. Pelkästään katkonnasta johtuvat erot ovat 2-8 euroa jokaiselle myydylle puukuutiometrille. Tukin katkonnan vaikutus keskimääräisessä 500 m3 puukaupassa on uudistushakkuussa ja harvennushakkuussa Lisäksi on huomioitava puun yksikköhintojen vaihtelut puunostajittain. 60 Mäntytukki 56,41 58,37 Kuusitukki 56,01 58,15 Koivutukki 43,51 45,97 Mäntykuitu 15,37 17,78 Kuusikuitu 17,17 18,33 Koivukuitu 15,40 18,47 Kymi-Savo alueen kaikkmhy:n Etelä-Savossa kaikki toimeksiannolla myydyt puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Mhy:n hintaseuran Mäntytukki 56,41 58,37 Kuusitukki 56,01 58,15 Koivutukki 43,51 45,97 Kymi-Savo alueen kaikkmhy:n Etelä-Savossa kaikki toimeksiannolla myydyt puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Mhy:n hintaseuranta) Mäntykuitu Mäntytukki 15,37 56,41 58,37 17,78 Kuusikuitu Kuusitukki 17,17 56,01 58,15 18,33 Koivukuitu Koivutukki 15,40 43,51 45,97 18,47 Mäntykuitu 15,37 17,78 Kuusikuitu 17,17 18,33 Koivukuitu 15,40 18, Kymi-Savo alueen kaikki puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Metsäntutkimuslaitos) Mhy:n Etelä-Savossa kaikki toimeksiannolla myydyt puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Mhy:n hintaseuranta) Uudistushakkuiden tukkipuun hintojen vertailu. Kaikki puukaupat - mhy:n toimeksiannolla myydyt ( Uudistushakkuiden tukkipuun ) hintojen vertailu. Kaikki puukaupat - mhy:n toimeksiannolla myydyt ( e/m³ ) Mäntytukki Kuusitukki Koivutukki Kymi-Savo Mäntytukki alueen kaikki puukaupat, uudistushakkuu Kuusitukki (lähde: Metsäntutkimuslaitos) Koivutukki Kymi-Savo alueen kaikki puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Metsäntutkimuslaitos) Mhy:n Etelä-Savossa kaikki toimeksiannolla myydyt puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Mhy:n Etelä-Savossa Mhy:n hintaseuranta) kaikki toimeksiannolla myydyt puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Mhy:n hintaseuranta) Uudistushakkuun kuitupuun hintojen vertailu. Kaikki puukaupat Uudistushakkuun kuitupuun hintojen vertailu. Kaikki puukaupat - mhy:n mhy:n toimeksiannolla toimeksiannolla myydyt myydyt ( ( ) ) e/m³ e/m³ Kun suunnittelet puukauppaa, niin tilaa metsänhoitoyhdistyksen jäsenille maksuton puunmyyntisuunnitelma (jäsenetu eli palvelun arvo jopa 250 ) Mäntykuitu Kuusikuitu Koivukuitu Kymi-Savo alueen kaikki puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Metsäntutkimuslaitos) Mhy:n Etelä-Savossa kaikki toimeksiannolla myydyt puukaupat, uudistushakkuu (lähde: Mhy:n hintaseuranta) Puumarkkinat.fi on koko maan laajuinen karttapohjainen verkkopalvelu, jonne metsänhoitoyhdistys siirtää metsänomistajan puunmyyntisuunnitelman. Kohde puusto- ja leimikkotietoineen näkyy palveluun rekisteröityneille ostajille. Puun ostaja voi seurata tarjontaa Puumarkkinat.fi -palvelussa reaaliajassa ja poimia kiinnostavat kohteet tarkempaan tarkasteluun hakutoimintojen avulla ja tehdä kohteesta tarjouksen. Metsänomistaja näkee palvelussa omat puunmyyntikohteensa. Puukaupan kilpailuttaminen kaikkien puunostajien kesken on tuottoisan puukaupan edellytys. Teetä maksuton puunmyyntisuunnitelma metsänhoitoyhdistyksellä ja kysy lisää puukaupan markkinapaikasta!

20 20 Metsänomistajailtamiin Puumalan Pistohiekalle osallistui 320 metsänomistajaa Metsänhoitoyhdistys Metsä-Savo juhli 15-vuotiasta toimintaansa iltamissa Puumalan Pistohiekan lavalla torstaina Lavan penkkirivistöt täyttyivät heinäkuisena iltana tapahtuman kerätessä paikalle 320 osallistujaa. Tilaisuuden aluksi Metsä- Savon hallituksen puheenjohtaja Pertti Havukainen kertoi yhdistyksen historiasta ja toiminnasta. Metsäiltamissa jaettiin huomionosoituksia Metsä-Savon hallinnossa sen perustamisesta lähtien 15 vuotta yhtäjaksoisesti mukana olleille henkilöille. Havukaiselle luovutettiin MTK:n metsävaltuuskunnan hopeinen ansiomerkki. MTK:n metsävaltuuskunnan ansiomerkit luovutettiin hallituksen varapuheenjohtaja Kaisa Rallille (Sulkava), hallituksen jäsen Esko Kaipaiselle (Juva) sekä valtuuston jäsenille Esa Karjalaiselle (Puumala), Esa Martikaiselle (Juva), Timo Piispalle (Juva) ja Petri Miettiselle (Juva). Iltamien alussa huomioitiin lisäksi aktiivisesti metsiään hoitaneita metsänomistajia. Huomionosoituksen saivat Jukka Hämäläinen (Juva), Mika Hänninen (Juva), Kalevi Kettunen (Juva) Mikko Kosunen (Puumala), Tarja Laamanen (Puumala), Matti Liimatainen (Juva), Asko Tolvanen (Sulkava) ja Markku Vihavainen (Sulkava) Metsänomistajaliittojen lakkauttaminen ja siihen liittyvä metsänhoitoyhdistysten toiminnan uudistuminen ovat ajankohtaisia aiheita, joihin Havukainen tarttui puhumalla yhdistysten tarjoamista palveluista nyt ja tulevaisuudessa. Myös MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola pohti puheessaan metsänhoitoyhdistysten houkuttelevuutta. Uusi jäsentuote antaa metsänomistajille edunvalvontaa puun juurelta Brysseliin, millä yhdistykset erottuvat kilpailijoistaan metsäpalvelumarkkinoilla. Muut toimijat voivat tarjota palveluita kilpailukykyisellä hinnalla, mutta ne eivät aja omistajien etua esimerkiksi metsiä koskevan verotuksen, oikeusturvan tai elinkeinon toimintaedellytyksen suhteen, muistutti Tiirola. Tiirola muistutti myös metsänhoitoyhdistyksen tärkeää roolia puukaupassa. Olen itse koulutukseltani metsänhoitaja ja tiedän puumarkkinoista melko paljon, mutta yhtään puukauppaa en tee ilman yhteydenottoa paikallisen metsänhoitoyhdistyksen omaan metsäneuvojaan, sillä heillä on valtakunnan paras tieto oman alueen puukauppatilanteesta perusteli Tiirola. Illan aikana kuultiin lisäksi Osuuspankin esitelmät edunvalvontavaltuutuksesta, jonka piti pankkilakimies Anna-Leena Tolvanen sekä varainhoitaja Anu Parikan pitämä esitys Osuuspankin Tuotto-osuudesta. Metsänhoitoyhdistyksen ja yhteistyökumppanina toimineen Suur-Savon ja Sulkavan Osuuspankin osastolla oli illan aikana täytettävänä kilpailu, jossa arvottiin kaksi tuotepalkintoa ensimmäisellä tanssitauolla. Tuotepalkinnot menivät Ari Penttiselle Juvalle ja Markku Vihavaiselle Sulkavalle. kävivät aktiivisesti juttusilla Metsä- Savon ja Osuuspankin asiantuntijoiden luona pitkin iltaa. Iltamien puheiden ja huomionosoitusten jälkeen metsänomistajia helteisessä säässä tanssitti Sinitaivas. Helteinen heinäkuun loppuilta kului tanssien ja tuttujen metsänomistajien kanssa tarinoidessa Saimaan rannalla Pistohiekan komeissa maisemissa. Metsä-Savo onnittelee lämpimästi huomionosoituksen saaneita hallintohenkilöitä ja metsänomistajia sekä kilpailun arvonnan voittajia. Petra Huupponen Petri Pajunen Petri Pajunen Petra Huupponen Pertti Havukaiselle (oik) luovutettiin MTK:n metsävaltuuskunnan hopeinen ansiomerkki. MTK:n metsävaltuuskunnan ansiomerkit luovutettiin hallituksen varapuheenjohtaja Kaisa Rallille hallituksen jäsen Esko Kaipaiselle sekä valtuuston jäsenille Esa Karjalaiselle. Kuvasta puuttuvat ansiomerkin saaneet Esa Martikainen, Timo Piispa ja Petri Miettinen. Iltamien alussa huomioitiin lisäksi aktiivisesti metsiään hoitaneita metsänomistajia. Huomionosoituksen vastaanottivat (kuvassa vasemmalta) Markku Vihavainen (Sulkava), Asko Tolvanen (Sulkava), Mikko Kosunen (Puumala), Hilma Laamanen (Puumala, nouti Tarja Laamasen huomionosoituksen), Mika Hänninen (Juva) Kalevi Kettunen (Juva), Jukka Hämäläinen (Juva). Kuvasta puuttuu Matti Liimatainen (Juva).