Itä-Suomen Energiatoimisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen Energiatoimisto"

Transkriptio

1 Itä-Suomen Energiatoimisto,7b6820(138892,0$2+-(/0$9827((1

2 Loppuraportti 2(75) (VLSXKH Puun energiakäyttö on lisääntymässä voimakkaasti Suomessa. Tätä kehitystä on edistänyt mm puun asema kasvihuonekaasutaseissa, puun saama sähkön tuotantotuki sekä puun energiakäytön saamat hankintatuet. Electrowatt-Ekono Oy on selvittänyt Itä-Suomen energiatoimiston toimeksiannosta tässä raportissa puun käytön lisäämismahdollisuuksia vuoteen 2010 Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Tehdyssä työssä on tarkasteltu Itä-Suomen alueelle rakenteilla ja suunnitteilla olevien laitosten lisäksi puun käytön lisäämistä teknisenä lisäkäyttöpotentiaalina siten, että yhdyskuntien ja teollisuuden lämpökuorman hyödyntäminen otetaan maksimaalisesti huomioon. Samoin on arvioitu puulauhdetuotannon enimmäistuotantomahdollisuutta olemassa olevissa laitoksissa sekä erillisen lauhdevoimalaitoksen puupolttoainetarvetta. Lisäksi edellisen Itä-Suomen puuvoimaohjelman vuoden 1992 energiataseet on päivitetty vuoden 1999 tiedoilla. Sähkön- ja lämmön tuotannon lisäksi Electrowatt-Ekono on arvioinut puuenergiajalosteiden, puupellettien ja -brikettien kehittämismahdollisuuksia alueella, samoin kuin liikennepolttoaineiden korvaamismahdollisuuksia biopolttoaineista jalostetuilla nestemäisillä polttoaineilla. Puuenergian kokonaiskysyntäpotentiaalin ohella projektiin liittyy puuenergian tarjonnan kehitysarvion määrittäminen. Kilpailukykyanalyysin perusteella identifioidut puuenergian kehityskohteet on priorisoitu Itä-Suomen puuvoimaohjelmaksi. Lisäksi on esitetty arvio puuenergiaohjelman vaikutuksista energia- ja ympäristöpolitiikkaan. Projektin johtoryhmään ovat kuuluneet suunnittelujohtaja Pekka Nikkilä (pj) Etelä-Savon Maakuntaliitosta, suunnittelupäällikkö Jorma Tolonen Kainuun liitosta, tutkimuspäällikkö Juhani Pirskanen Pohjois-Savon liitosta, suunnittelujohtaja Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan liitosta sekä toimistopäällikkö Jorma Telkkä (siht.) Itä-Suomen Energiatoimistosta. Tämä projektiraportti on tehty Electrowatt-Ekono Oy:n konsultointiyksikössä, vastuullisena johtajana on toiminut DI Pentti Leino, projektipäällikkönä FM Aimo Vitikka. Sähkön ja lämmön tuotantopotentiaalin on arvioinut DI Perttu Lahtinen, liikennepolttoaineet, puuenergiatuotteet ja energiapuuvarat MH Tuomo Utriainen.

3 Loppuraportti 3(75),7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$ $,7b6820(1(1(5*,$7$6(98211$,7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$172$59,298211$ 3881.b<7g17(.1,1(1/,6b327(17,$$/,6b+.g1-$/b00g17827$11266$ +\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPDMDNl\WWlPlW QYDVWDSDLQH /LVlVlKN QWXRWDQWRPDKGROOLVXXGHW\KG\VNXQWLHQOlPPLW\VYRLPDODLWRNVLVVD (ULOOLQHQODXKGHYRLPDQWXRWDQWR <KWHHQYHWR,Wl6XRPHQSXXNl\W VWlMDWHNQLVHVWlOLVlSRWHQWLDDOLVWD 3XXQNl\W QNDQQDWWDYXXVVlKN QMDOlPP QWXRWDQQRVVD /,,.(11(32/772$,1(,'(1.259$$0,60$+'2//,688'(7%,232/772$,1(,//$ /LLNHQQHSROWWRDLQHLGHQQ\N\LQHQNXOXWXV,Wl6XRPHVVD 9DLKWRHKWRLVHWELRPDVVDSRKMDLVHWOLLNHQQHSROWWRDLQHHW %LRPDVVDSRKMDLVWHQOLLNHQQHSROWWRDLQHLGHQNl\WW SRWHQWLDDOL %LRPDVVDSRKMDLVWHQOLLNHQQHSROWWRDLQHLGHQWXRWDQQRQNDQQDWWDYXXV 388(1(5*,$78277(,'(1.(+,77b0,1(1 3HOOHWLWMDEULNHWLW 1HVWHMDNDDVX 3HOOHWWLHQNl\WW SRWHQWLDDOLQPllULWWHO\

4 Loppuraportti 4(75) 3HOOHWWLHQNLOSDLOXN\N\ (1(5*,$3889$5$7 0HWVlKDNH 0HNDDQLVHQPHWVlWHROOLVXXGHQVLYXWXRWWHHW 3HOWRYLOMHO\ <KWHHQYHWR,Wl6XRPHQELRPDVVDSRWHQWLDDOLMDNHKLW\VDUYLRYXRWHHQ (QHUJLDSXXQWXRWDQQRQMDNl\W QWXHW.8/-(7867(1.(+,77b0,1(1 72,0(13,'(2+-(/0$ 3XXSROWWRDLQHLGHQN\V\QQlQMDWDUMRQQDQNHKLWW\PLQHQ,Wl6XRPHVVD <KWHHQYHWR,Wl6XRPHQSXXYRLPDRKMHOPDQSRWHQWLDDOLVLVWDNHKLW\VNRKWHLVWD 6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQNHKLW\VNRKWHHW,Wl6XRPHVVD 3XXSHOOHWLW /LLNHQQHSROWWRDLQHHW LIITTEET Liite 1. Arvio sähkön ja lämmön tuotannosta maakunnittain vuonna 2010 Liite 2. Itä-Suomen puuvoimaohjelmien lähtötilannevertailu Liite 3. Biopolttoaineiden ominaisuuksia ja valmistusprosessit Liite 4. Pienvoimalaitosten sekä lämpö- ja höyrykeskusten ominaisinvestointikustannukset

5 ,7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$ $ Loppuraportti 5(75) Itä-Suomen (Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnat) sähkön ja lämmön tuotannon energiatase on laskettu Electrowatt-Ekonon voimalaitos- ja kattilatietokannan perusteella. Tietokanta sisältää kokonaisuudessaan noin 1400 kattilaa, jotka kattavat 96 % vuoden 1999 Suomen energiatuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Hiilen, kaasun, turpeen ja puuperäisten polttoaineiden osalta tietokannan kattavuus polttoainekulutuksen suhteen on lähes 100 %. Myös sähköntuotannon osalta kattavuus on 100 %. Kattilatietokannan tiedot on päivitetty Savon Voiman Oyj:n bioenergiaohjelman ( ) sekä Kainuun Metsäkeskuksen Metsähakkeen käyttö ja käyttömahdollisuudet Kainuussa raportin ( ) perusteella. Kattilakannan tiedot eivät sisällä vesivoimaloiden tuottamaa sähköä eikä polttoaineiden pienkäyttöä. Energiatuotantolaitokset on jaettu viiteen eri ryhmään: yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksiin, kaukolämpökeskuksiin, teollisuuden vastapainevoimalaitoksiin, höyrykeskuksiin sekä lauhdevoimalaitoksiin. Jaottelu on tehty laitoksien päätuotantotavan mukaan. Laitokset, jotka tuottavat sekä teollisuushöyryä että kaukolämpöä, on sijoitettu yhdyskuntien tai teollisuuden laitoksiin sen mukaan kumpaa tuotetaan enemmän. Samoin väliottolauhdelaitokset sijoitetaan joko lauhdelaitoksiin tai vastapainelaitoksiin sen mukaan, kuluuko polttoainetta enemmän lauhdesähkön vai vastapainesähkön ja lämmön tuotantoon. Puusähkö kuvaa sitä määrä sähköstä, joka on polttoainejakauman perusteella laskettuna tuotettu kiinteillä puupolttoaineilla. Seuraavissa taulukoissa 1-5 sähkön ja lämmön tuotanto sekä niihin käytetyt polttoaineet (1999) on esitetty koko Itä-Suomen osalta ja maakunnittain.

6 % $ % $ % $ % $ $ $ $ # % % ' ' ' & Loppuraportti 6(75) 7DXOXNNR,Wl6XRPHQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ $ "! &' &' & & ) Laitosten lukumäärä on laskettu kattilayksiköiden mukaan 2) Pääasiassa sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää Itä-Suomen alueella on 8 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta ja 23 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 75 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 45 teollisuuden höyrykeskusta. Koko Itä-Suomen sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 770 MW e (varalauhdekapasiteetti mukaan lukien), ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti lähes 2900 MW th. Itä-Suomen kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 60% ja yhdyskuntien 40%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa (yhteensä 152) käytettiin polttoaineita yhteensä GWh, sähköä tuotettiin 2400 GWh ja lämpöä GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 79% vuonna Itä-Suomen merkittävin polttoaine on kiinteä puupolttoaine, jonka osuus oli 28% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Teollisuuden jäteliemet mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden osuus oli 55% vuonna Puuperäisten polttoaineiden käytöstä oli teollisuuden osuus 84% ja yhdyskuntien 16%. Kiinteillä puupolttoaineilla sähköä tuotettiin Itä-Suomessa lähes 600 GWh, joka oli 23% alueen kokonaistuotannosta. Muut polttoaineet ryhmä sisältää pääasiassa prosessiteollisuuden jätelämpöä ja kierrätyspolttoaineita.

7 % $ % % $ % $ % $ $ $ ' ' ' & Loppuraportti 7(75) 7DXOXNNR(WHOl6DYRQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ "! ( &' &' & & Etelä-Savon alueella on 3 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta. Lisäksi alueella on 17 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 8 teollisuuden höyrykeskusta. Lisäksi alueella on yksi kevyttä polttoöljyä käyttävä lauhdelaitos, joka ei ole normaalitilanteessa käytössä. Etelä-Savon sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 220 MW e (varalauhdekapasiteetti mukaan lukien), ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 356 MW th. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 1793 GWh, sähköä tuotettiin 232 GWh ja lämpöä 1257 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 83% vuonna Etelä-Savon merkittävin polttoaine on kiinteä puupolttoaine, jonka osuus on 59% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Metsäteollisuuden jäteliemiä ei ole käytettävissä Etelä-Savossa. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä yhdyskuntien osuus on 67% ja teollisuuden 33%. Vuonna 1999 kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin sähköä 118 GWh, joka oli 51% alueen kokonaistuotannosta.

8 % $ % % $ % $ % $ $ $ ' ' ' Loppuraportti 8(75) 7DXOXNNR3RKMRLV6DYRQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ " ) &' &' & & Pohjois-Savon alueella on 3 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta ja 14 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 24 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 13 teollisuuden höyrykeskusta. Pohjois-Savon sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 247 MW e, ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 1100 MW th. Pohjois-Savon kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 64% ja yhdyskuntien 36%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 6678 GWh, sähköä tuotettiin 920 GWh ja lämpöä 4465 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 81% vuonna Pohjois-Savon merkittävin yksittäinen polttoaine on turve (31% kokonaiskäytöstä). Kiinteän puupolttoaineen osuus on 21% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Teollisuuden jäteliemet mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden osuus on 43%. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä teollisuuden osuus on 95% ja yhdyskuntien 5%. Vuonna 1999 kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin sähköä 125 GWh, joka on 14% alueen kokonaistuotannosta. Muut polttoaineet ryhmä sisältää pääasiassa prosessiteollisuuden jätelämpöä ja kierrätyspolttoaineita.

9 % $ % % $ % $ % $ $ $ ) ' ' ' Loppuraportti 9(75) 7DXOXNNR3RKMRLV.DUMDODQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ ) &' &' & & Pohjois-Karjalan alueella on 1 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitos ja 4 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 21 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 18 teollisuuden höyrykeskusta. Pohjois-Savon sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 173 MW e, ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 847 MW th. Pohjois-Savon kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 69% ja yhdyskuntien 31%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 6404 GWh, sähköä tuotettiin 1004 GWh ja lämpöä 3845 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 76% vuonna Pohjois-Karjalan merkittävin polttoaine on metsäteollisuuden jäteliemet, jonka osuus on lähes puolet (48%) polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Kiinteä puupolttoaineen osuus on 24%. Puuperäisten polttoaineiden osuus on siten 72% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä teollisuuden osuus on 94% ja yhdyskuntien 6%. Kiinteillä puupolttoaineilla sähköä tuotettiin Pohjois-Karjalassa 216 GWh, joka oli 22% alueen kokonaistuotannosta.

10 % $ % % $ % $ % $ $ $ ' ' ' Loppuraportti 10(75) 7DXOXNNR.DLQXXQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ &' &' & & Kainuun alueella on 1 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitos ja 5 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 13 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 6 teollisuuden höyrykeskusta. Kainuun sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 129 MW e, ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 559 MW th. Kainuun kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 84% ja yhdyskuntien 16%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 1786 GWh, sähköä tuotettiin 261 GWh ja lämpöä 1263 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 85% vuonna Kainuun merkittävin polttoaine on kiinteä puupolttoaine, jonka osuus on 39% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Metsäteollisuuden jäteliemiä ei ole käytettävissä Kainuussa. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä yhdyskuntien osuus on 29% ja teollisuuden 71%. Vuonna 1999 kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin sähköä 109 GWh, joka oli 42% alueen kokonaistuotannosta

11 67, /,-. *+ 67, 4;; / 1:9 18 /,-. *+ Loppuraportti 11(75),7b6820(1(1(5*,$7$6(98211$ Itä-Suomen sähkön ja lämmön tuotannon energiataseessa on otettu huomioon myös vesivoiman tuotanto. Puu 4720 GWh Jäteliemet 4520 GWh Turve 4240 GWh Itä-Suomi Uusiutuvilla tuotettu: 2930 GWh (71%) Puuperäisillä tuotettu: 1240 GWh (30%) Puulla tuotettu: 570 GWh (14%) Hiili 140 GWh Lämpö Öljy GWh 1990 GWh -SÄHKÖTEHO 769 MWe -LÄMPÖTEHO 2863 MWth Sähkö Muu 2420 GWh 1060 GWh Vesivoima 1700 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 4930 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH,Wl6XRPHVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 55% (9240 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Itä-Suomen alueen oma sähkön tuotanto kattoi 45% (4110 GWh) alueen sähkön kulutuksesta o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 71% (2930 GWh), o Puuperäisten polttoaineiden osuus 30% (1240 GWh)

12 Loppuraportti 12(75) Puu 1050 GWh Jäteliemet 0 GWh Turve 510 GWh Etelä-Savo 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 150 GWh (56%) Puuperäisillä tuotettu: 120 GWh (45%) Puulla tuotettu: 120 GWh (45%) Hiili 0 GWh Lämpö Öljy 1230 GWh 240 GWh -SÄHKÖTEHO 220 MWe -LÄMPÖTEHO 356 MWth Sähkö Muu 230 GWh 0 GWh Vesivoima 30 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 1140 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH(WHOl6DYRVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 59% (1050 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Etelä-Savon oma sähkön tuotanto kattoi 19% (260 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 56% (150 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 45% (120 GWh)

13 Loppuraportti 13(75) Puu 1410 GWh Jäteliemet 1450 GWh Turve 2080 GWh Pohjois-Savo 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 380 GWh (38%) Puuperäisillä tuotettu: 300 GWh (30%) Puulla tuotettu: 130 GWh (12%) Hiili 80 GWh Lämpö Öljy 4470 GWh 800 GWh -SÄHKÖTEHO 247 MWe -LÄMPÖTEHO 1100 MWth Sähkö Muu 920 GWh 850 GWh Vesivoima 90 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 2530 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH3RKMRLV6DYRVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 43% (2860 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Pohjois-Savon oma sähkön tuotanto kattoi 29% (1010 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 38% (380 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 30% (300 GWh)

14 Loppuraportti 14(75) Puu 1570 GWh Jäteliemet 3060 GWh Turve 1010 GWh Pohjois-Karjala 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 1310 GWh (82%) Puuperäisillä tuotettu: 710 GWh (45%) Puulla tuotettu: 220 GWh (14%) Hiili 0 GWh Lämpö Öljy 3850 GWh 650 GWh -SÄHKÖTEHO 173 MWe -LÄMPÖTEHO 847 MWth Sähkö Muu 1000 GWh 120 GWh Vesivoima 590 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 330 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH3RKMRLV.DUMDODVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 72% (4630 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Pohjois-Karjalan oma sähkön tuotanto kattoi 83% (1600 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 82% (1310 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 45% (710 GWh)

15 Loppuraportti 15(75) Puu 690 GWh Jäteliemet 0 GWh Turve 640 GWh Kainuu 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 1100 GWh (88%) Puuperäisillä tuotettu: 110 GWh (9%) Puulla tuotettu: 110 GWh (9%) Hiili 50 GWh Lämpö Öljy 1260 GWh 310 GWh -SÄHKÖTEHO 129 MWe -LÄMPÖTEHO 559 MWth Sähkö Muu 260 GWh 90 GWh Vesivoima 990 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 940 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH.DLQXXVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 39% (690 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Kainuun oma sähkön tuotanto kattoi 57% (1250 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 88% (1100 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 9% (110 GWh)

16 ' Loppuraportti 16(75),7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$172$59,298211$ Vuoden 2010 energiantuotantorakenne on arvioitu Electrowatt-Ekonon voimalaitos- ja kattilatietokannan perusteella siten että siihen on lisätty uudet rakenteilla ja suunnitteilla olevat laitokset. Uusien laitosten korvaama vanhojen laitosten poistuma on otettu huomioon. Tiedot uusista suunnitteilla laitoksista on koottu julkisten tiedonantojen perusteella, mukaan lukien Savon Voiman Oyj:n bioenergiaohjelmaan ( ) sekä Kainuun Metsäkeskuksen Metsähakkeen käyttö ja käyttömahdollisuudet Kainuussa raporttiin ( ) liittyvät suunnitelmat. Taulukossa 6 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDW\KG\VNXQWLHQOlPPLW\VYRLPDODLWRNVHW,Wl6XRPHVVD &' Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa Joensuun Energia Oy (1 Joensuu Pohjois-Karjala Kuopion Energia, Kumpusaari Kuopio Pohjois-Savo PVO, Järvi-Suomen Voima Oy Savonlinna Etelä-Savo Savon Voima Oyj, Salmi Voima Oy Iisalmi Pohjois-Savo Varkaus Varkaus Pohjois-Savo Yhteensä ) Joensuun voimalaitokselle suoritettiin kattilamuutos leijupetikattilaksi kesällä Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosten nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla kuudella paikkakunnalla yhteensä noin 140 MW e. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän 1650 GWh vuonna 2010.

17 @ B Loppuraportti 17(75) Taulukossa 7 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat yhdyskuntien lämpökeskukset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDW\KG\VNXQWLHQOlPS NHVNXNVHW,Wl6XRPHVVD &' Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa Enon Energia Eno Pohjois-Karjala 0 1,1 3 3 Etelä-Savon Energia Oy Mikkeli Etelä-Savo Haukivuoren kunta Haukivuori Etelä-Savo 0 1,5 6 6 Hyrynsalmen kunta Hyrynsalmi Kainuu Joensuun Energia Oy Joensuu Pohjois-Karjala Jäppilä Jäppilä Etelä-Savo 0 0,7 3 3 Kaavi Kaavi Pohjois-Savo 0 1,2 5 5 Kangaslampi Kangaslampi Etelä-Savo Kerimäki Kerimäki Etelä-Savo 0 0,5 2 2 Kesälahden kunta Kesälahti Pohjois-Karjala 0 0,5 2 2 Kontiolahti Kontiolahti Pohjois-Karjala 0 <>=? 3 3 Kuhmon Lämpö Oy Kuhmo Kainuu Outokummun Energia Oy, Kehkola Outokumpu Pohjois-Karjala Palteko, koulutuskeskus, Muuruvesi Juankoski Pohjois-Savo Rautavaara Rautavaara Pohjois-Savo Rääkkylän kunta Rääkkylä Pohjois-Karjala Savon Voima Oyj, Juankoski Juankoski Pohjois-Savo Savon Voima Oyj, Lapinlahti Lapinlahti Pohjois-Savo Savon Voima Oyj, Tiprusniemi Siilinjärvi Pohjois-Savo Savon Voima Oyj, Vuorela Siilinjärvi Pohjois-Savo Sotkamo Sotkamo Kainuu Sulkava Sulkava Etelä-Savo 0 0,5 2 2 Suomussalmen kunta Suomussalmi Kainuu Vapo Oy Joroinen Etelä-Savo 0 2, Vapo Oy (Valamon luostari) Heinävesi Etelä-Savo 0 Vapo Oy [Sukevan keskusvankila] Sonkajärvi Pohjois-Savo 0 <>= A Yhteensä

18 FM GNE H GKM D NMO HM I I FFGH Loppuraportti 18(75) Yhdyskuntien lämpökeskuksien nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla 24 paikkakunnalla yhteensä noin 100 MW th. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän yli 250 GWh vuonna Edellisessä taulukossa mainittujen rakenteilla ja suunnitella olevien lämpökeskuksien lisäksi eräillä paikkakunnilla voidaan harkita kaukolämmön erillistuotantoa puupolttoaineilla. Tämä puunkäytön lisäysmahdollisuus koskee niitä paikkakuntia, joilla ei ole ollenkaan kaukolämmön tuotantoa ja sekä niitä paikkakuntia, joissa kaukolämmön tuotanto perustuu vielä öljyyn. Kiinteän puupolttoaineen kapasiteettia kaukolämmön erillistuotantoon voidaan rakentaa 50% huipputehosta (joka vastaa 90%:a polttoainetarpeesta) taajamissa, joiden vähimmäiskoko on 1500 asukasta. Lämmön ominaiskulutus tällaisella paikkakunnalla on keskimäärin 5 MWh/asukas, ja vuosienergian tarve 7500 MWh. Taulukossa 8 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat teollisuuden vastapainelaitokset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDWWHROOLVXXGHQYDVWDSDLQHODLWRNVHW,Wl6XRPHVVD L JDK Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa PVO, Järvi-Suomen Voima Oy, Pellosniemi Ristiina Etelä-Savo Iisveden Metsä Oy (saha), Iisvesi Suonenjoki Pohjois-Savo Keitele Timber Oy Keitele Pohjois-Savo Yhteensä Teollisuuden vastapainelaitosten nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla kolmella paikkakunnalla yhteensä 12 MW e. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän 700 GWh vuonna Taulukossa 9 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat teollisuuden höyrykeskukset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDWWHROOLVXXGHQK \U\NHVNXNVHW,Wl6XRPHVVD

19 TI H TDH PQR SR JDKI I FFGH CDE TI FI ]_ V ]^V ai I VI I GFGG\ PTQ Z H X YXW PD M fa O N fa fa D U V _ GDK FM GNE H M G[ GDK JDKI I FFGH CDE FM GNE H GKM D NMO HML JDKI I FFGH CDE TI H TDH PQR SR FM GNE H M G[ P UMI Loppuraportti 19(75) Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa Suur-Savon Sähkö Oy, Punkavoima Oy Punkaharju Etelä-Savo Mondo Minerals Oy Sotkamo Kainuu Kiteen Lämpö, Puhos Board, Enso Timber, Dynoresin, Havukainen Oy Kitee Pohjois-Karjala Yhteensä Nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla kolmella paikkakunnalla yhteensä 90 MW th. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän GWh vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio vuoden 2010 sähkön ja lämmön tuotannon taseesta ottamalla huomioon edellä esitetyt uudet suunnitellut laitokset ja vanhojen laitosten poistuma. Arvio ottaa huomioon valtakunnallisen puunkäytön edistämisohjelman tavoitteet, eli tuontipolttoaineita, pääasiassa raskasta polttoöljyä korvataan puulla kohteissa joissa se on teknisesti mahdollista. Liitteessä 1 tiedot on esitetty maakunnittain. 7DXOXNNR$UYLR,Wl6XRPHQVlKN QMDOlPP QWXRWDQQRVWDYXRQQD NM NE K CI E FNNE VE NI H GKM D CD PE UM GNE H PTQ Z HI I O Q FZ[ O PTQ Z H Z bpnd DKH N F`ZND GD [ D D CI SL FNNE GKM D EO Q FZ[ O gf PD P PN gf gf gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M G [ ei cn Z!d E N L TI K P H GNR bjr FZ[ [ H E TI H TDH N Q TI K P H FZ[ O TE bjr TMI L JDE bpnd DKH Z Nykyisten, tiedossa olevien suunnitelmien mukaan Itä-Suomen alueella on 10 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta ja 23 teollisuuden vastapainelaitosta vuonna Lisäksi alueella on 97 yhdyskuntien kauko-

20 Loppuraportti 20(75) lämpölaitosta ja 46 teollisuuden höyrykeskusta. Korvausinvestoinneista johtuen sähkön- ja lämmön tuotannon yhteisteho ja polttoainekäyttö ei olennaisesti kasva. Sen sijaan polttoaineiden käytössä arvioidaan tapahtuvan huomattava muutos puupolttoaineiden suuntaan. Kiinteiden puupolttoaineiden osuuden arvioidaan nousevan 28%:sta 46%:iin (4700 GWh:sta 7900 GWh:iin) polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Kasvun arvioidaan kohdistuvan pääosin yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksiin. Teollisuuden jäteliemet mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden osuus nousisi 72%:iin vuonna 2010 (Kuva 6). Puupolttoaineilla tuotetun sähkön arvioidaan nousevan 600 GWh:sta 1150 GWh:iin, tällöin 44% sähkön kokonaistuotannosta tuotettaisiin kiinteillä puupolttoaineilla hi j H iili P O R P O K T u rve P uu Jä te lie m e t M u u * * P ä ä a sia ssa K em ira O y:n S iilin jä rven te h ta id en rikkih a p o n valm istu ksessa syn tyn yttä jä te läm p ö ä.xyd6lkn QMDOlPP QWXRWDQQRQSROWWRDLQHLGHQNXOXWXVUDNHQQH,Wl6XRPHVVDYXRQQDMDDUYLR NXOXWXVUDNHQWHHVWDYXRQQD

21 Loppuraportti 21(75) 1999 Hiili Öljy Turve Puu Muu 2010 Hiili Öljy Turve Puu Muu 6 % 1 % 12 % 7 % 1 % 6 % 14 % 25 % 56 % 72 %.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQSROWWRDLQHLGHQNXOXWXVMDNDXPD,Wl6XRPHVVDYXRQQD MDDUYLRMDNDXPDVWDYXRQQD Kun kiinteät puupolttoaineet ja selluteollisuuden jäteliemet lasketaan yhteen, puupolttoaineiden osuus oli Itä-Suomessa 56% kokonaispolttoainekäytöstä sähkön ja lämmön tuotannosta. Osuuden arvioidaan nousevan enimmillään 72%:iin vuoteen 2010 kun otetaan huomioon rakenteilla ja suunnitteilla olevat biopolttoainetta käyttävät laitokset.

22 Loppuraportti 22(75) 3881.b<7g17(.1,1(1/,6b327(17,$$/,6b+.g1-$/b00g17827$11266$ Edellä esitetty arvio sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineiden kulutusrakenteesta vuonna 2010 perustui rakenteilla ja suunnitteilla olevaan sähkön ja lämmön tuotannon lisäkapasiteettiin. Arvio ei kuitenkaan kata kaikkea puun käytön teknistä käyttöpotentiaalia Itä-Suomessa. Seuraavassa puun käytön lisäämistä tarkastellaan Itä-Suomen Energiatoimiston toimeksiannosta teknisenä lisäkäyttöpotentiaalina, jossa yhdyskuntien ja teollisuuden lämpökuorman hyödyntäminen otetaan maksimaalisesti huomioon. Samoin arvioidaan lisälauhdetuotannon enimmäistuotantomahdollisuutta ja erillisen lauhdevoimalaitoksen puupolttoainetarvetta. +\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPDMDNl\WWlPlW QYDVWDSDLQH Hyödyntämättömään lämpökuormaan perustuvaa käyttämätöntä vastapainetuotannon rakentamismahdollisuutta on tarkasteltu erikseen yhdyskuntien ja teollisuuden osalta..dxnrolpp QK\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPD Laskelmassa on arvioitu kuntakohtaisesti vuonna 2010 kaukolämmöntuotannossa olevien lämpökeskuksien lämpökuorma. Mikäli kunta-alueen lämpökeskuksien yhteenlaskettu lämpökuorma on arvioitu suuremmaksi kuin 25 GWh, kunta on määritetty potentiaaliseksi puupolttoainetta käyttävän voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Kaukolämmön kysynnän kasvua rajoittavana tekijänä Itä-Suomessa on hidas väestönkasvu ja nettomuuttoliike alueelta. Näiden tekijöiden arvioidaan kompensoivan lisääntyvästä taajamoitumisesta johtuvaa kasvua. Edellä esitettyjen tekijöiden perusteella alueen kaukolämmön kysynnän on arvioitu pysyvän vuonna 2010 vuoden 1999 tasolla. Potentiaalisen voimalaitoksen mitoituksen lähtökohtana on käytetty arvioitua lämpökuormaa. Voimalaitoksen lämpöteho on laskettu oletuksella, että voimalaitos ajaa 93% lämpökuormasta huipunkäyttöajan ollessa 4500 h/a. Vaadittua lämpötehoa on käytetty mitoitusperusteena määritettäessä laitokselle sähkötehoa. Käytetty rakennussuhde on arvioitu yhdyskuntien lämpötehosta seuraavasti:

23 Lämpöteho Rakennussuhde > 15 MW 0, MW 0,4 < 8 MW 0,2 Loppuraportti 23(75) Taulukossa 11 on esitetty potentiaaliset yhdyskuntien lämpövoimalaitokset, jotka voisivat korvata nykyistä erillislämmöntuotantoa. 7DXOXNNR3RWHQWLDDOLVHW\KG\VNXQWLHQOlPS YRLPDODLWRVNRKWHHWYXRWHHQ.DXNROlPS Lämpökuorma Sähköteho PA-kulutus Kunta Maakunta 2010, GWh MWe 2010, GWh Pieksämäki Etelä-Savo 35 1,4 50 Juva Etelä-Savo 27 1,1 40 Mäntyharju Etelä-Savo 25 1,0 35 Siilinjärvi Pohjois-Savo 73 7,5 130 Suonenjoki Pohjois-Savo 38 1,6 50 Leppävirta Pohjois-Savo 29 1,2 40 Ilomantsi Pohjois-Karjala 32 1,3 45 Joensuu Pohjois-Karjala 25 1,0 35 Nurmes Pohjois-Karjala 62 5,1 100 Outokumpu Pohjois-Karjala 52 4,3 85 Suomussalmi Kainuu 50 4,1 80 Yhteensä Edellä esitetyin kriteerein Itä-Suomessa arvioidaan olevan yhdyskuntien kaukolämmöntuotannossa hyödyntämätöntä lämpökuormaa 11 paikkakunnalla yhteensä 450 GWh. Potentiaaliset laitokset ovat suhteellisen pieniä, keskimäärin 2-3 MW e. Laitosten yhteenlaskettu kokonaisteho on noin 30 MW e. Pieksämäkeä lukuun ottamatta paikkakunnilla ei ole tällä hetkellä yhdistettyä sähkön- ja lämmön tuotantoa. Eräillä paikkakunnilla, kuten Ilomantsilla kaavailtu voimalaitos voidaan mitoittaa suuremmaksi, jos puupelletin raakaaineen kuivaus lisää olennaisesti voimalaitoksen lämpökuormaa.

24 7HROOLVXXGHQK\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPD Loppuraportti 24(75) Laskelmassa on arvioitu kunta- ja yrityskohtaisesti vuonna 2010 teollisuushöyryn tuotannossa olevien höyrykeskuksien lämpökuorma. Mikäli yrityksen höyrykeskuksien yhteenlaskettu lämpökuorma on arvioitu suuremmaksi kuin 25 GWh, on yritys määritetty potentiaaliseksi voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Potentiaalisen voimalaitoksen mitoituksen lähtökohtana on käytetty arvioitua lämpökuormaa. Voimalaitoksen lämpöteho on laskettu oletuksella, että voimalaitos ajaa 93% lämpökuormasta huipunkäyttöajan ollessa 4500 h/a. Vaadittua lämpötehoa on käytetty mitoitusperusteena määritettäessä laitokselle sähkötehoa. Teollisuuden voimalaitoksille käytetty rakennussuhde on arvioitu lämpötehosta seuraavasti: Lämpöteho Rakennussuhde > 15 MW 0, MW 0,2 < 8 MW 0,15 Taulukossa 12 on esitetty tekniset potentiaaliset teollisuuden voimalaitoskohteet, jotka voisivat korvata nykyistä erillislämmön ja höyryntuotantoa.

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen

Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima. Kaukolämpöpäivät Kari Anttonen Aurinkolämpö osana uusiutuvaa kaukolämmön tuotantoa - Case Savon Voima Kaukolämpöpäivät 24.8.2016 Kari Anttonen Savon Voiman omistajat ja asiakkaat Kuopio 15,44 % Lapinlahti 8,49 % Iisalmi 7,34 % Kiuruvesi

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö

Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen maakuntien energian käyttö Itä-Suomen bioenergiapäivä Kajaani 21.11.2016 Timo Karjalainen Kajaanin yliopistokeskus ITÄ-SUOMEN BIOENERGIAOHJELMA 2020 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 24.11.2016

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014 Puun energiakäyttö 2013 8.7.2014 Jukka Torvelainen Esa Ylitalo Paul Nouro Metsähaketta käytettiin 8,7 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen

Etelä-Savon Energiatase Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen Etelä-Savon Energiatase 2015 14.11.2016 Energiapuusta enemmän - seminaari, Mikkeli Mika Laihanen & Antti Karhunen 1 Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tavoitteet 2. Energiataseen määritelmä ja hyödyt 3.

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke

Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Metsäenergian mahdollisuuudet Hake, pelletti, pilke Kestävän kehityksen kylätilaisuus Janakkala Virala 23.10.2014 Sivu 1 2014 Miksi puuta energiaksi? Mitä energiapuu on? Puuenergia kotitalouksissa Sivu

Lisätiedot

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet

Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Metsäenergian käytön kokemukset ja tulevaisuuden haasteet Risto Ryymin Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Copyright 2014 Jyväskylän Energia Oy Metsäenergian käytöstä Copyright 2014

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto

Keski-Suomen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto Keski-Suomen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto 1 Sisältö Perustietoa Keski-Suomesta Keski-Suomen energiatase 2010 Energianlähteiden ja kulutuksen kehitys 2000-luvulla Talouden ja energiankäytön

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Puunjalostuksen näkymät Suomessa

Puunjalostuksen näkymät Suomessa Puunjalostuksen näkymät Suomessa Lauri Hetemäki Metsäntutkimuslaitos Tasavallan presidentin talouspoliittinen työlounas, Presidentinlinna, 15.4.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja

Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Energia ja ilmastonmuutos- maatilojen uusiutuvan energian ratkaisuja Maatilojen energiakulutus on n. 10 TWh -> n. 3% koko Suomen energiankulutuksesta -> tuotantotilojen lämmitys -> viljan kuivaus -> traktorin

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Maatalouden energiapotentiaali

Maatalouden energiapotentiaali Maatalouden energiapotentiaali Maataloustieteiden laitos Helsingin yliopisto 1.3.2011 1 Miksi maatalouden(kin) energiapotentiaalit taas kiinnostavat? To 24.2.2011 98.89 $ per barrel Lähde: Chart of crude

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät

Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät Synteesikaasuun pohjautuvat 2G-tuotantovaihtoehdot ja niiden aiheuttamat päästövähenemät 2G 2020 BIOFUELS PROJEKTIN SEMINAARI Ilkka Hannula, VTT Arvioidut kokonaishyötysuhteet * 2 Leijukerroskaasutus,

Lisätiedot

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3 Metsätalouden organisaatio 212 kaikilla sormi metsäenergiapelissä => tulevaisuuden ala Puuenergian käyttö Manu Purola Toiminnanjohtaja 3.11.211 4-564433 www.mhy.fi/keskipohjanmaa Energiaosuuskunnat K-P:lla

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh

Lahti Energia. Kokemuksia termisestä kaasutuksesta Matti Kivelä Puh Lahti Energia Kokemuksia termisestä kaasutuksesta 22.04.2010 Matti Kivelä Puh 050 5981240 matti.kivela@lahtienergia.fi LE:n energiatuotannon polttoaineet 2008 Öljy 0,3 % Muut 0,8 % Energiajäte 3 % Puu

Lisätiedot

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov

СПбНИИЛХ Pietarin metsäntutkimuslaitos. Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä. Vladimir Kholodkov Pietarin metsäntutkimuslaitos Puupolttoaineiden mahdollisuudet energian tuotannossa Luoteis-Venäjällä Vladimir Kholodkov Joensuu 08.06.2010 Polttoaineiden Структура топливно-энергетического energiakäyttö

Lisätiedot

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen

Maakuntajohtaja Anita Mikkonen KESKI-SUOMEN ENERGIAPÄIVÄ 28.1.2010 ENERGIANTUOTANTO JA -KULUTUS KESKI-SUOMESSA 10-20 VUODEN KULUTTUA Maakuntajohtaja Anita Mikkonen SISÄLTÖ 1. Energialähteet nyt ja 2015 2. Energianhuolto 2010 3. 10-20

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.

Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman. perusskenaario. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6. Energia- ja ilmastostrategian ja keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman perusskenaario Teollisuusneuvos Petteri Kuuva 15.6.216 Perusskenaario koottu energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä Lauri Hetemäki Metsien käytön tulevaisuus Suomessa -seminaari, Suomenlinna, 25.3.2010, Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon

Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta. 10.09.2015 Pekka Hjon Kehittyneet työkoneiden käyttövoimavaihtoehdot moottorinvalmistajan näkökulmasta 10.09.2015 Pekka Hjon Agenda 1 Vallitseva tilanne maailmalla 2 Tulevaisuuden vaihtoehdot 3 Moottorinvalmistajan toiveet

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puu paperiksi ja energiaksi? Puu paperiksi ja energiaksi? Lauri Hetemäki FINBIO Kevätpäivä 2009 Helsinki Congress Paasitorni, 22.4.2009 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Olki energian raaka-aineena

Olki energian raaka-aineena Olki energian raaka-aineena Olki Isokyrö Vilja- ala 6744 ha Koruu ala 70% Energia 50324 MW Korjuu kustannus 210 /ha Tuotto brutto ilman kustannuksia 3,4 mijl. Vehnä ala 1100 ha Vähäkyrö Vilja- ala 5200

Lisätiedot

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi

Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Taustaselvitys lämmityspolttoaineiden verotuksen kehittämiseksi Valtiovarainministeriön tiedotus/keskustelutilaisuus Helsinki 10.9.2010 Teknologiajohtaja Satu Helynen 2 Taustaselvityksen työtapa VTT:n

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014

SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 SPV - Katsastajien neuvottelupäivät 18.10.2014 Energiahaaste St1 yhtiönä Polttoaineista Biopolttoaineista Taudeista ja hoidoista Energiayhtiö St1 Johtava CO 2 -hyvän energian valmistaja ja myyjä Tavoitteemme

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2013 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 213 Arviot vuosilta 21-212 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012

Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa. Kasperi Karhapää 15.10.2012 Pyrolyysiöljy osana ympäristöystävällistä sähkön ja kaukolämmön tuotantoa Kasperi Karhapää 15.10.2012 2 Heat / Kasperi Karhapää Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy

Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Toimenpiteitä vuoden 2020 bioenergiatavoitteen saavuttamiseksi. Keski-Suomen Energiapäivä Toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny Vapo Oy Ilmastonmuutos Uusiutuvan energian osuus kokonaiskulutuksesta EUmaissa 2008

Lisätiedot

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo

Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Pelletöinti ja pelletin uudet raaka-aineet 9.2.2010 Valtimo Lasse Okkonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lasse.Okkonen@pkamk.fi Tuotantoprosessi - Raaka-aineet: höylänlastu, sahanpuru, hiontapöly

Lisätiedot