Itä-Suomen Energiatoimisto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Itä-Suomen Energiatoimisto"

Transkriptio

1 Itä-Suomen Energiatoimisto,7b6820(138892,0$2+-(/0$9827((1

2 Loppuraportti 2(75) (VLSXKH Puun energiakäyttö on lisääntymässä voimakkaasti Suomessa. Tätä kehitystä on edistänyt mm puun asema kasvihuonekaasutaseissa, puun saama sähkön tuotantotuki sekä puun energiakäytön saamat hankintatuet. Electrowatt-Ekono Oy on selvittänyt Itä-Suomen energiatoimiston toimeksiannosta tässä raportissa puun käytön lisäämismahdollisuuksia vuoteen 2010 Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnissa. Tehdyssä työssä on tarkasteltu Itä-Suomen alueelle rakenteilla ja suunnitteilla olevien laitosten lisäksi puun käytön lisäämistä teknisenä lisäkäyttöpotentiaalina siten, että yhdyskuntien ja teollisuuden lämpökuorman hyödyntäminen otetaan maksimaalisesti huomioon. Samoin on arvioitu puulauhdetuotannon enimmäistuotantomahdollisuutta olemassa olevissa laitoksissa sekä erillisen lauhdevoimalaitoksen puupolttoainetarvetta. Lisäksi edellisen Itä-Suomen puuvoimaohjelman vuoden 1992 energiataseet on päivitetty vuoden 1999 tiedoilla. Sähkön- ja lämmön tuotannon lisäksi Electrowatt-Ekono on arvioinut puuenergiajalosteiden, puupellettien ja -brikettien kehittämismahdollisuuksia alueella, samoin kuin liikennepolttoaineiden korvaamismahdollisuuksia biopolttoaineista jalostetuilla nestemäisillä polttoaineilla. Puuenergian kokonaiskysyntäpotentiaalin ohella projektiin liittyy puuenergian tarjonnan kehitysarvion määrittäminen. Kilpailukykyanalyysin perusteella identifioidut puuenergian kehityskohteet on priorisoitu Itä-Suomen puuvoimaohjelmaksi. Lisäksi on esitetty arvio puuenergiaohjelman vaikutuksista energia- ja ympäristöpolitiikkaan. Projektin johtoryhmään ovat kuuluneet suunnittelujohtaja Pekka Nikkilä (pj) Etelä-Savon Maakuntaliitosta, suunnittelupäällikkö Jorma Tolonen Kainuun liitosta, tutkimuspäällikkö Juhani Pirskanen Pohjois-Savon liitosta, suunnittelujohtaja Risto Poutiainen Pohjois-Karjalan liitosta sekä toimistopäällikkö Jorma Telkkä (siht.) Itä-Suomen Energiatoimistosta. Tämä projektiraportti on tehty Electrowatt-Ekono Oy:n konsultointiyksikössä, vastuullisena johtajana on toiminut DI Pentti Leino, projektipäällikkönä FM Aimo Vitikka. Sähkön ja lämmön tuotantopotentiaalin on arvioinut DI Perttu Lahtinen, liikennepolttoaineet, puuenergiatuotteet ja energiapuuvarat MH Tuomo Utriainen.

3 Loppuraportti 3(75),7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$ $,7b6820(1(1(5*,$7$6(98211$,7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$172$59,298211$ 3881.b<7g17(.1,1(1/,6b327(17,$$/,6b+.g1-$/b00g17827$11266$ +\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPDMDNl\WWlPlW QYDVWDSDLQH /LVlVlKN QWXRWDQWRPDKGROOLVXXGHW\KG\VNXQWLHQOlPPLW\VYRLPDODLWRNVLVVD (ULOOLQHQODXKGHYRLPDQWXRWDQWR <KWHHQYHWR,Wl6XRPHQSXXNl\W VWlMDWHNQLVHVWlOLVlSRWHQWLDDOLVWD 3XXQNl\W QNDQQDWWDYXXVVlKN QMDOlPP QWXRWDQQRVVD /,,.(11(32/772$,1(,'(1.259$$0,60$+'2//,688'(7%,232/772$,1(,//$ /LLNHQQHSROWWRDLQHLGHQQ\N\LQHQNXOXWXV,Wl6XRPHVVD 9DLKWRHKWRLVHWELRPDVVDSRKMDLVHWOLLNHQQHSROWWRDLQHHW %LRPDVVDSRKMDLVWHQOLLNHQQHSROWWRDLQHLGHQNl\WW SRWHQWLDDOL %LRPDVVDSRKMDLVWHQOLLNHQQHSROWWRDLQHLGHQWXRWDQQRQNDQQDWWDYXXV 388(1(5*,$78277(,'(1.(+,77b0,1(1 3HOOHWLWMDEULNHWLW 1HVWHMDNDDVX 3HOOHWWLHQNl\WW SRWHQWLDDOLQPllULWWHO\

4 Loppuraportti 4(75) 3HOOHWWLHQNLOSDLOXN\N\ (1(5*,$3889$5$7 0HWVlKDNH 0HNDDQLVHQPHWVlWHROOLVXXGHQVLYXWXRWWHHW 3HOWRYLOMHO\ <KWHHQYHWR,Wl6XRPHQELRPDVVDSRWHQWLDDOLMDNHKLW\VDUYLRYXRWHHQ (QHUJLDSXXQWXRWDQQRQMDNl\W QWXHW.8/-(7867(1.(+,77b0,1(1 72,0(13,'(2+-(/0$ 3XXSROWWRDLQHLGHQN\V\QQlQMDWDUMRQQDQNHKLWW\PLQHQ,Wl6XRPHVVD <KWHHQYHWR,Wl6XRPHQSXXYRLPDRKMHOPDQSRWHQWLDDOLVLVWDNHKLW\VNRKWHLVWD 6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQNHKLW\VNRKWHHW,Wl6XRPHVVD 3XXSHOOHWLW /LLNHQQHSROWWRDLQHHW LIITTEET Liite 1. Arvio sähkön ja lämmön tuotannosta maakunnittain vuonna 2010 Liite 2. Itä-Suomen puuvoimaohjelmien lähtötilannevertailu Liite 3. Biopolttoaineiden ominaisuuksia ja valmistusprosessit Liite 4. Pienvoimalaitosten sekä lämpö- ja höyrykeskusten ominaisinvestointikustannukset

5 ,7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$ $ Loppuraportti 5(75) Itä-Suomen (Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kainuun maakunnat) sähkön ja lämmön tuotannon energiatase on laskettu Electrowatt-Ekonon voimalaitos- ja kattilatietokannan perusteella. Tietokanta sisältää kokonaisuudessaan noin 1400 kattilaa, jotka kattavat 96 % vuoden 1999 Suomen energiatuotannon polttoaineiden kulutuksesta. Hiilen, kaasun, turpeen ja puuperäisten polttoaineiden osalta tietokannan kattavuus polttoainekulutuksen suhteen on lähes 100 %. Myös sähköntuotannon osalta kattavuus on 100 %. Kattilatietokannan tiedot on päivitetty Savon Voiman Oyj:n bioenergiaohjelman ( ) sekä Kainuun Metsäkeskuksen Metsähakkeen käyttö ja käyttömahdollisuudet Kainuussa raportin ( ) perusteella. Kattilakannan tiedot eivät sisällä vesivoimaloiden tuottamaa sähköä eikä polttoaineiden pienkäyttöä. Energiatuotantolaitokset on jaettu viiteen eri ryhmään: yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksiin, kaukolämpökeskuksiin, teollisuuden vastapainevoimalaitoksiin, höyrykeskuksiin sekä lauhdevoimalaitoksiin. Jaottelu on tehty laitoksien päätuotantotavan mukaan. Laitokset, jotka tuottavat sekä teollisuushöyryä että kaukolämpöä, on sijoitettu yhdyskuntien tai teollisuuden laitoksiin sen mukaan kumpaa tuotetaan enemmän. Samoin väliottolauhdelaitokset sijoitetaan joko lauhdelaitoksiin tai vastapainelaitoksiin sen mukaan, kuluuko polttoainetta enemmän lauhdesähkön vai vastapainesähkön ja lämmön tuotantoon. Puusähkö kuvaa sitä määrä sähköstä, joka on polttoainejakauman perusteella laskettuna tuotettu kiinteillä puupolttoaineilla. Seuraavissa taulukoissa 1-5 sähkön ja lämmön tuotanto sekä niihin käytetyt polttoaineet (1999) on esitetty koko Itä-Suomen osalta ja maakunnittain.

6 % $ % $ % $ % $ $ $ $ # % % ' ' ' & Loppuraportti 6(75) 7DXOXNNR,Wl6XRPHQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ $ "! &' &' & & ) Laitosten lukumäärä on laskettu kattilayksiköiden mukaan 2) Pääasiassa sellun valmistuksessa syntyvää mustalipeää Itä-Suomen alueella on 8 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta ja 23 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 75 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 45 teollisuuden höyrykeskusta. Koko Itä-Suomen sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 770 MW e (varalauhdekapasiteetti mukaan lukien), ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti lähes 2900 MW th. Itä-Suomen kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 60% ja yhdyskuntien 40%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa (yhteensä 152) käytettiin polttoaineita yhteensä GWh, sähköä tuotettiin 2400 GWh ja lämpöä GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 79% vuonna Itä-Suomen merkittävin polttoaine on kiinteä puupolttoaine, jonka osuus oli 28% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Teollisuuden jäteliemet mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden osuus oli 55% vuonna Puuperäisten polttoaineiden käytöstä oli teollisuuden osuus 84% ja yhdyskuntien 16%. Kiinteillä puupolttoaineilla sähköä tuotettiin Itä-Suomessa lähes 600 GWh, joka oli 23% alueen kokonaistuotannosta. Muut polttoaineet ryhmä sisältää pääasiassa prosessiteollisuuden jätelämpöä ja kierrätyspolttoaineita.

7 % $ % % $ % $ % $ $ $ ' ' ' & Loppuraportti 7(75) 7DXOXNNR(WHOl6DYRQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ "! ( &' &' & & Etelä-Savon alueella on 3 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta. Lisäksi alueella on 17 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 8 teollisuuden höyrykeskusta. Lisäksi alueella on yksi kevyttä polttoöljyä käyttävä lauhdelaitos, joka ei ole normaalitilanteessa käytössä. Etelä-Savon sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 220 MW e (varalauhdekapasiteetti mukaan lukien), ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 356 MW th. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 1793 GWh, sähköä tuotettiin 232 GWh ja lämpöä 1257 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 83% vuonna Etelä-Savon merkittävin polttoaine on kiinteä puupolttoaine, jonka osuus on 59% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Metsäteollisuuden jäteliemiä ei ole käytettävissä Etelä-Savossa. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä yhdyskuntien osuus on 67% ja teollisuuden 33%. Vuonna 1999 kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin sähköä 118 GWh, joka oli 51% alueen kokonaistuotannosta.

8 % $ % % $ % $ % $ $ $ ' ' ' Loppuraportti 8(75) 7DXOXNNR3RKMRLV6DYRQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ " ) &' &' & & Pohjois-Savon alueella on 3 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta ja 14 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 24 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 13 teollisuuden höyrykeskusta. Pohjois-Savon sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 247 MW e, ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 1100 MW th. Pohjois-Savon kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 64% ja yhdyskuntien 36%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 6678 GWh, sähköä tuotettiin 920 GWh ja lämpöä 4465 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 81% vuonna Pohjois-Savon merkittävin yksittäinen polttoaine on turve (31% kokonaiskäytöstä). Kiinteän puupolttoaineen osuus on 21% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Teollisuuden jäteliemet mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden osuus on 43%. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä teollisuuden osuus on 95% ja yhdyskuntien 5%. Vuonna 1999 kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin sähköä 125 GWh, joka on 14% alueen kokonaistuotannosta. Muut polttoaineet ryhmä sisältää pääasiassa prosessiteollisuuden jätelämpöä ja kierrätyspolttoaineita.

9 % $ % % $ % $ % $ $ $ ) ' ' ' Loppuraportti 9(75) 7DXOXNNR3RKMRLV.DUMDODQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ ) &' &' & & Pohjois-Karjalan alueella on 1 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitos ja 4 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 21 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 18 teollisuuden höyrykeskusta. Pohjois-Savon sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 173 MW e, ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 847 MW th. Pohjois-Savon kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 69% ja yhdyskuntien 31%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 6404 GWh, sähköä tuotettiin 1004 GWh ja lämpöä 3845 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 76% vuonna Pohjois-Karjalan merkittävin polttoaine on metsäteollisuuden jäteliemet, jonka osuus on lähes puolet (48%) polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Kiinteä puupolttoaineen osuus on 24%. Puuperäisten polttoaineiden osuus on siten 72% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä teollisuuden osuus on 94% ja yhdyskuntien 6%. Kiinteillä puupolttoaineilla sähköä tuotettiin Pohjois-Karjalassa 216 GWh, joka oli 22% alueen kokonaistuotannosta.

10 % $ % % $ % $ % $ $ $ ' ' ' Loppuraportti 10(75) 7DXOXNNR.DLQXXQVlKN QMDOlPP QWXRWDQWRVHNlNl\WHW\WSROWWRDLQHHWYXRQQD % $ $ % $ % $ % $ % $ % $ $ &' &' & & Kainuun alueella on 1 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitos ja 5 teollisuuden vastapainelaitosta. Lisäksi alueella on 13 yhdyskuntien kaukolämpölaitosta ja 6 teollisuuden höyrykeskusta. Kainuun sähkön tuotannon kattilakapasiteetti on 129 MW e, ja lämmön tuotannon kattilakapasiteetti 559 MW th. Kainuun kattilakapasiteetista on teollisuuden osuus 84% ja yhdyskuntien 16%. Vuonna 1999 alueen energiaa tuottavissa laitoksissa käytettiin polttoaineita yhteensä 1786 GWh, sähköä tuotettiin 261 GWh ja lämpöä 1263 GWh. Loppuenergian, eli sähkön ja lämmön kokonaishyötysuhde oli 85% vuonna Kainuun merkittävin polttoaine on kiinteä puupolttoaine, jonka osuus on 39% polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Metsäteollisuuden jäteliemiä ei ole käytettävissä Kainuussa. Puuperäisten polttoaineiden käytöstä yhdyskuntien osuus on 29% ja teollisuuden 71%. Vuonna 1999 kiinteillä puupolttoaineilla tuotettiin sähköä 109 GWh, joka oli 42% alueen kokonaistuotannosta

11 67, /,-. *+ 67, 4;; / 1:9 18 /,-. *+ Loppuraportti 11(75),7b6820(1(1(5*,$7$6(98211$ Itä-Suomen sähkön ja lämmön tuotannon energiataseessa on otettu huomioon myös vesivoiman tuotanto. Puu 4720 GWh Jäteliemet 4520 GWh Turve 4240 GWh Itä-Suomi Uusiutuvilla tuotettu: 2930 GWh (71%) Puuperäisillä tuotettu: 1240 GWh (30%) Puulla tuotettu: 570 GWh (14%) Hiili 140 GWh Lämpö Öljy GWh 1990 GWh -SÄHKÖTEHO 769 MWe -LÄMPÖTEHO 2863 MWth Sähkö Muu 2420 GWh 1060 GWh Vesivoima 1700 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 4930 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH,Wl6XRPHVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 55% (9240 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Itä-Suomen alueen oma sähkön tuotanto kattoi 45% (4110 GWh) alueen sähkön kulutuksesta o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 71% (2930 GWh), o Puuperäisten polttoaineiden osuus 30% (1240 GWh)

12 Loppuraportti 12(75) Puu 1050 GWh Jäteliemet 0 GWh Turve 510 GWh Etelä-Savo 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 150 GWh (56%) Puuperäisillä tuotettu: 120 GWh (45%) Puulla tuotettu: 120 GWh (45%) Hiili 0 GWh Lämpö Öljy 1230 GWh 240 GWh -SÄHKÖTEHO 220 MWe -LÄMPÖTEHO 356 MWth Sähkö Muu 230 GWh 0 GWh Vesivoima 30 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 1140 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH(WHOl6DYRVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 59% (1050 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Etelä-Savon oma sähkön tuotanto kattoi 19% (260 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 56% (150 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 45% (120 GWh)

13 Loppuraportti 13(75) Puu 1410 GWh Jäteliemet 1450 GWh Turve 2080 GWh Pohjois-Savo 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 380 GWh (38%) Puuperäisillä tuotettu: 300 GWh (30%) Puulla tuotettu: 130 GWh (12%) Hiili 80 GWh Lämpö Öljy 4470 GWh 800 GWh -SÄHKÖTEHO 247 MWe -LÄMPÖTEHO 1100 MWth Sähkö Muu 920 GWh 850 GWh Vesivoima 90 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 2530 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH3RKMRLV6DYRVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 43% (2860 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Pohjois-Savon oma sähkön tuotanto kattoi 29% (1010 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 38% (380 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 30% (300 GWh)

14 Loppuraportti 14(75) Puu 1570 GWh Jäteliemet 3060 GWh Turve 1010 GWh Pohjois-Karjala 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 1310 GWh (82%) Puuperäisillä tuotettu: 710 GWh (45%) Puulla tuotettu: 220 GWh (14%) Hiili 0 GWh Lämpö Öljy 3850 GWh 650 GWh -SÄHKÖTEHO 173 MWe -LÄMPÖTEHO 847 MWth Sähkö Muu 1000 GWh 120 GWh Vesivoima 590 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 330 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH3RKMRLV.DUMDODVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 72% (4630 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Pohjois-Karjalan oma sähkön tuotanto kattoi 83% (1600 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 82% (1310 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 45% (710 GWh)

15 Loppuraportti 15(75) Puu 690 GWh Jäteliemet 0 GWh Turve 640 GWh Kainuu 6lKN QNl\WW *:K 6lKN QWXRWDQWR*:K Uusiutuvilla tuotettu: 1100 GWh (88%) Puuperäisillä tuotettu: 110 GWh (9%) Puulla tuotettu: 110 GWh (9%) Hiili 50 GWh Lämpö Öljy 1260 GWh 310 GWh -SÄHKÖTEHO 129 MWe -LÄMPÖTEHO 559 MWth Sähkö Muu 260 GWh 90 GWh Vesivoima 990 GWh Sähkön nettotuonti + siirtohäviöt 940 GWh 1999.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQHQHUJLDWDVH.DLQXXVVDYXRQQD œ Sähkön ja lämmön tuotannon polttoainekäytöstä 39% (690 GWh) puuperäisiä polttoaineita œ Kainuun oma sähkön tuotanto kattoi 57% (1250 GWh) alueen sähkön kulutuksesta vuonna 1999 o Uusiutuvien energialähteiden osuus sähkön tuotannosta 88% (1100 GWh) o Puuperäisten polttoaineiden osuus 9% (110 GWh)

16 ' Loppuraportti 16(75),7b6820(16b+.g1-$/b00g17827$172$59,298211$ Vuoden 2010 energiantuotantorakenne on arvioitu Electrowatt-Ekonon voimalaitos- ja kattilatietokannan perusteella siten että siihen on lisätty uudet rakenteilla ja suunnitteilla olevat laitokset. Uusien laitosten korvaama vanhojen laitosten poistuma on otettu huomioon. Tiedot uusista suunnitteilla laitoksista on koottu julkisten tiedonantojen perusteella, mukaan lukien Savon Voiman Oyj:n bioenergiaohjelmaan ( ) sekä Kainuun Metsäkeskuksen Metsähakkeen käyttö ja käyttömahdollisuudet Kainuussa raporttiin ( ) liittyvät suunnitelmat. Taulukossa 6 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat yhdyskuntien lämmitysvoimalaitokset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDW\KG\VNXQWLHQOlPPLW\VYRLPDODLWRNVHW,Wl6XRPHVVD &' Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa Joensuun Energia Oy (1 Joensuu Pohjois-Karjala Kuopion Energia, Kumpusaari Kuopio Pohjois-Savo PVO, Järvi-Suomen Voima Oy Savonlinna Etelä-Savo Savon Voima Oyj, Salmi Voima Oy Iisalmi Pohjois-Savo Varkaus Varkaus Pohjois-Savo Yhteensä ) Joensuun voimalaitokselle suoritettiin kattilamuutos leijupetikattilaksi kesällä Yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosten nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla kuudella paikkakunnalla yhteensä noin 140 MW e. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän 1650 GWh vuonna 2010.

17 @ B Loppuraportti 17(75) Taulukossa 7 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat yhdyskuntien lämpökeskukset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDW\KG\VNXQWLHQOlPS NHVNXNVHW,Wl6XRPHVVD &' Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa Enon Energia Eno Pohjois-Karjala 0 1,1 3 3 Etelä-Savon Energia Oy Mikkeli Etelä-Savo Haukivuoren kunta Haukivuori Etelä-Savo 0 1,5 6 6 Hyrynsalmen kunta Hyrynsalmi Kainuu Joensuun Energia Oy Joensuu Pohjois-Karjala Jäppilä Jäppilä Etelä-Savo 0 0,7 3 3 Kaavi Kaavi Pohjois-Savo 0 1,2 5 5 Kangaslampi Kangaslampi Etelä-Savo Kerimäki Kerimäki Etelä-Savo 0 0,5 2 2 Kesälahden kunta Kesälahti Pohjois-Karjala 0 0,5 2 2 Kontiolahti Kontiolahti Pohjois-Karjala 0 <>=? 3 3 Kuhmon Lämpö Oy Kuhmo Kainuu Outokummun Energia Oy, Kehkola Outokumpu Pohjois-Karjala Palteko, koulutuskeskus, Muuruvesi Juankoski Pohjois-Savo Rautavaara Rautavaara Pohjois-Savo Rääkkylän kunta Rääkkylä Pohjois-Karjala Savon Voima Oyj, Juankoski Juankoski Pohjois-Savo Savon Voima Oyj, Lapinlahti Lapinlahti Pohjois-Savo Savon Voima Oyj, Tiprusniemi Siilinjärvi Pohjois-Savo Savon Voima Oyj, Vuorela Siilinjärvi Pohjois-Savo Sotkamo Sotkamo Kainuu Sulkava Sulkava Etelä-Savo 0 0,5 2 2 Suomussalmen kunta Suomussalmi Kainuu Vapo Oy Joroinen Etelä-Savo 0 2, Vapo Oy (Valamon luostari) Heinävesi Etelä-Savo 0 Vapo Oy [Sukevan keskusvankila] Sonkajärvi Pohjois-Savo 0 <>= A Yhteensä

18 FM GNE H GKM D NMO HM I I FFGH Loppuraportti 18(75) Yhdyskuntien lämpökeskuksien nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla 24 paikkakunnalla yhteensä noin 100 MW th. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän yli 250 GWh vuonna Edellisessä taulukossa mainittujen rakenteilla ja suunnitella olevien lämpökeskuksien lisäksi eräillä paikkakunnilla voidaan harkita kaukolämmön erillistuotantoa puupolttoaineilla. Tämä puunkäytön lisäysmahdollisuus koskee niitä paikkakuntia, joilla ei ole ollenkaan kaukolämmön tuotantoa ja sekä niitä paikkakuntia, joissa kaukolämmön tuotanto perustuu vielä öljyyn. Kiinteän puupolttoaineen kapasiteettia kaukolämmön erillistuotantoon voidaan rakentaa 50% huipputehosta (joka vastaa 90%:a polttoainetarpeesta) taajamissa, joiden vähimmäiskoko on 1500 asukasta. Lämmön ominaiskulutus tällaisella paikkakunnalla on keskimäärin 5 MWh/asukas, ja vuosienergian tarve 7500 MWh. Taulukossa 8 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat teollisuuden vastapainelaitokset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDWWHROOLVXXGHQYDVWDSDLQHODLWRNVHW,Wl6XRPHVVD L JDK Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa PVO, Järvi-Suomen Voima Oy, Pellosniemi Ristiina Etelä-Savo Iisveden Metsä Oy (saha), Iisvesi Suonenjoki Pohjois-Savo Keitele Timber Oy Keitele Pohjois-Savo Yhteensä Teollisuuden vastapainelaitosten nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla kolmella paikkakunnalla yhteensä 12 MW e. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän 700 GWh vuonna Taulukossa 9 on esitetty rakenteilla ja suunnitteilla olevat teollisuuden höyrykeskukset Itä-Suomessa. 7DXOXNNR5DNHQWHLOODMDVXXQQLWWHLOODROHYDWWHROOLVXXGHQK \U\NHVNXNVHW,Wl6XRPHVVD

19 TI H TDH PQR SR JDKI I FFGH CDE TI FI ]_ V ]^V ai I VI I GFGG\ PTQ Z H X YXW PD M fa O N fa fa D U V _ GDK FM GNE H M G[ GDK JDKI I FFGH CDE FM GNE H GKM D NMO HML JDKI I FFGH CDE TI H TDH PQR SR FM GNE H M G[ P UMI Loppuraportti 19(75) Sähköteho Lämpöteho PA-kulutus Puun kulutus Yritys Kunta Maakunta MWe MWth 2010, GWhpa 2010, GWhpa Suur-Savon Sähkö Oy, Punkavoima Oy Punkaharju Etelä-Savo Mondo Minerals Oy Sotkamo Kainuu Kiteen Lämpö, Puhos Board, Enso Timber, Dynoresin, Havukainen Oy Kitee Pohjois-Karjala Yhteensä Nykyistä kapasiteettia korvaavaa ja uutta kapasiteettia on rakenteilla ja suunnitteilla kolmella paikkakunnalla yhteensä 90 MW th. Puupolttoainetta näiden laitosten arvioidaan käyttävän GWh vuonna Seuraavassa taulukossa on esitetty arvio vuoden 2010 sähkön ja lämmön tuotannon taseesta ottamalla huomioon edellä esitetyt uudet suunnitellut laitokset ja vanhojen laitosten poistuma. Arvio ottaa huomioon valtakunnallisen puunkäytön edistämisohjelman tavoitteet, eli tuontipolttoaineita, pääasiassa raskasta polttoöljyä korvataan puulla kohteissa joissa se on teknisesti mahdollista. Liitteessä 1 tiedot on esitetty maakunnittain. 7DXOXNNR$UYLR,Wl6XRPHQVlKN QMDOlPP QWXRWDQQRVWDYXRQQD NM NE K CI E FNNE VE NI H GKM D CD PE UM GNE H PTQ Z HI I O Q FZ[ O PTQ Z H Z bpnd DKH N F`ZND GD [ D D CI SL FNNE GKM D EO Q FZ[ O gf PD P PN gf gf gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M gf PO M G [ ei cn Z!d E N L TI K P H GNR bjr FZ[ [ H E TI H TDH N Q TI K P H FZ[ O TE bjr TMI L JDE bpnd DKH Z Nykyisten, tiedossa olevien suunnitelmien mukaan Itä-Suomen alueella on 10 yhdyskuntien lämmitysvoimalaitosta ja 23 teollisuuden vastapainelaitosta vuonna Lisäksi alueella on 97 yhdyskuntien kauko-

20 Loppuraportti 20(75) lämpölaitosta ja 46 teollisuuden höyrykeskusta. Korvausinvestoinneista johtuen sähkön- ja lämmön tuotannon yhteisteho ja polttoainekäyttö ei olennaisesti kasva. Sen sijaan polttoaineiden käytössä arvioidaan tapahtuvan huomattava muutos puupolttoaineiden suuntaan. Kiinteiden puupolttoaineiden osuuden arvioidaan nousevan 28%:sta 46%:iin (4700 GWh:sta 7900 GWh:iin) polttoaineiden kokonaiskäytöstä. Kasvun arvioidaan kohdistuvan pääosin yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksiin. Teollisuuden jäteliemet mukaan lukien puuperäisten polttoaineiden osuus nousisi 72%:iin vuonna 2010 (Kuva 6). Puupolttoaineilla tuotetun sähkön arvioidaan nousevan 600 GWh:sta 1150 GWh:iin, tällöin 44% sähkön kokonaistuotannosta tuotettaisiin kiinteillä puupolttoaineilla hi j H iili P O R P O K T u rve P uu Jä te lie m e t M u u * * P ä ä a sia ssa K em ira O y:n S iilin jä rven te h ta id en rikkih a p o n valm istu ksessa syn tyn yttä jä te läm p ö ä.xyd6lkn QMDOlPP QWXRWDQQRQSROWWRDLQHLGHQNXOXWXVUDNHQQH,Wl6XRPHVVDYXRQQDMDDUYLR NXOXWXVUDNHQWHHVWDYXRQQD

21 Loppuraportti 21(75) 1999 Hiili Öljy Turve Puu Muu 2010 Hiili Öljy Turve Puu Muu 6 % 1 % 12 % 7 % 1 % 6 % 14 % 25 % 56 % 72 %.XYD6lKN QMDOlPP QWXRWDQQRQSROWWRDLQHLGHQNXOXWXVMDNDXPD,Wl6XRPHVVDYXRQQD MDDUYLRMDNDXPDVWDYXRQQD Kun kiinteät puupolttoaineet ja selluteollisuuden jäteliemet lasketaan yhteen, puupolttoaineiden osuus oli Itä-Suomessa 56% kokonaispolttoainekäytöstä sähkön ja lämmön tuotannosta. Osuuden arvioidaan nousevan enimmillään 72%:iin vuoteen 2010 kun otetaan huomioon rakenteilla ja suunnitteilla olevat biopolttoainetta käyttävät laitokset.

22 Loppuraportti 22(75) 3881.b<7g17(.1,1(1/,6b327(17,$$/,6b+.g1-$/b00g17827$11266$ Edellä esitetty arvio sähkön ja lämmön tuotannon polttoaineiden kulutusrakenteesta vuonna 2010 perustui rakenteilla ja suunnitteilla olevaan sähkön ja lämmön tuotannon lisäkapasiteettiin. Arvio ei kuitenkaan kata kaikkea puun käytön teknistä käyttöpotentiaalia Itä-Suomessa. Seuraavassa puun käytön lisäämistä tarkastellaan Itä-Suomen Energiatoimiston toimeksiannosta teknisenä lisäkäyttöpotentiaalina, jossa yhdyskuntien ja teollisuuden lämpökuorman hyödyntäminen otetaan maksimaalisesti huomioon. Samoin arvioidaan lisälauhdetuotannon enimmäistuotantomahdollisuutta ja erillisen lauhdevoimalaitoksen puupolttoainetarvetta. +\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPDMDNl\WWlPlW QYDVWDSDLQH Hyödyntämättömään lämpökuormaan perustuvaa käyttämätöntä vastapainetuotannon rakentamismahdollisuutta on tarkasteltu erikseen yhdyskuntien ja teollisuuden osalta..dxnrolpp QK\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPD Laskelmassa on arvioitu kuntakohtaisesti vuonna 2010 kaukolämmöntuotannossa olevien lämpökeskuksien lämpökuorma. Mikäli kunta-alueen lämpökeskuksien yhteenlaskettu lämpökuorma on arvioitu suuremmaksi kuin 25 GWh, kunta on määritetty potentiaaliseksi puupolttoainetta käyttävän voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Kaukolämmön kysynnän kasvua rajoittavana tekijänä Itä-Suomessa on hidas väestönkasvu ja nettomuuttoliike alueelta. Näiden tekijöiden arvioidaan kompensoivan lisääntyvästä taajamoitumisesta johtuvaa kasvua. Edellä esitettyjen tekijöiden perusteella alueen kaukolämmön kysynnän on arvioitu pysyvän vuonna 2010 vuoden 1999 tasolla. Potentiaalisen voimalaitoksen mitoituksen lähtökohtana on käytetty arvioitua lämpökuormaa. Voimalaitoksen lämpöteho on laskettu oletuksella, että voimalaitos ajaa 93% lämpökuormasta huipunkäyttöajan ollessa 4500 h/a. Vaadittua lämpötehoa on käytetty mitoitusperusteena määritettäessä laitokselle sähkötehoa. Käytetty rakennussuhde on arvioitu yhdyskuntien lämpötehosta seuraavasti:

23 Lämpöteho Rakennussuhde > 15 MW 0, MW 0,4 < 8 MW 0,2 Loppuraportti 23(75) Taulukossa 11 on esitetty potentiaaliset yhdyskuntien lämpövoimalaitokset, jotka voisivat korvata nykyistä erillislämmöntuotantoa. 7DXOXNNR3RWHQWLDDOLVHW\KG\VNXQWLHQOlPS YRLPDODLWRVNRKWHHWYXRWHHQ.DXNROlPS Lämpökuorma Sähköteho PA-kulutus Kunta Maakunta 2010, GWh MWe 2010, GWh Pieksämäki Etelä-Savo 35 1,4 50 Juva Etelä-Savo 27 1,1 40 Mäntyharju Etelä-Savo 25 1,0 35 Siilinjärvi Pohjois-Savo 73 7,5 130 Suonenjoki Pohjois-Savo 38 1,6 50 Leppävirta Pohjois-Savo 29 1,2 40 Ilomantsi Pohjois-Karjala 32 1,3 45 Joensuu Pohjois-Karjala 25 1,0 35 Nurmes Pohjois-Karjala 62 5,1 100 Outokumpu Pohjois-Karjala 52 4,3 85 Suomussalmi Kainuu 50 4,1 80 Yhteensä Edellä esitetyin kriteerein Itä-Suomessa arvioidaan olevan yhdyskuntien kaukolämmöntuotannossa hyödyntämätöntä lämpökuormaa 11 paikkakunnalla yhteensä 450 GWh. Potentiaaliset laitokset ovat suhteellisen pieniä, keskimäärin 2-3 MW e. Laitosten yhteenlaskettu kokonaisteho on noin 30 MW e. Pieksämäkeä lukuun ottamatta paikkakunnilla ei ole tällä hetkellä yhdistettyä sähkön- ja lämmön tuotantoa. Eräillä paikkakunnilla, kuten Ilomantsilla kaavailtu voimalaitos voidaan mitoittaa suuremmaksi, jos puupelletin raakaaineen kuivaus lisää olennaisesti voimalaitoksen lämpökuormaa.

24 7HROOLVXXGHQK\ G\QWlPlW QOlPS NXRUPD Loppuraportti 24(75) Laskelmassa on arvioitu kunta- ja yrityskohtaisesti vuonna 2010 teollisuushöyryn tuotannossa olevien höyrykeskuksien lämpökuorma. Mikäli yrityksen höyrykeskuksien yhteenlaskettu lämpökuorma on arvioitu suuremmaksi kuin 25 GWh, on yritys määritetty potentiaaliseksi voimalaitoksen sijoituspaikaksi. Potentiaalisen voimalaitoksen mitoituksen lähtökohtana on käytetty arvioitua lämpökuormaa. Voimalaitoksen lämpöteho on laskettu oletuksella, että voimalaitos ajaa 93% lämpökuormasta huipunkäyttöajan ollessa 4500 h/a. Vaadittua lämpötehoa on käytetty mitoitusperusteena määritettäessä laitokselle sähkötehoa. Teollisuuden voimalaitoksille käytetty rakennussuhde on arvioitu lämpötehosta seuraavasti: Lämpöteho Rakennussuhde > 15 MW 0, MW 0,2 < 8 MW 0,15 Taulukossa 12 on esitetty tekniset potentiaaliset teollisuuden voimalaitoskohteet, jotka voisivat korvata nykyistä erillislämmön ja höyryntuotantoa.

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015

Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Pohjois-Karjalan Bioenergiastrategia 2006-2015 Bioenergian tulevaisuus Itä-Suomessa Joensuu 12.12.2006 Timo Tahvanainen - Metsäntutkimuslaitos (Metla) Eteneminen: - laajapohjainen valmistelutyö 2006 -

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla

25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus. Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla 25.4.2012 Juha Hiitelä Metsäkeskus Uusiutuvat energiaratkaisut ja lämpöyrittäjyys, puuenergian riittävyys Pirkanmaalla Pirkanmaan puuenergiaselvitys 2011 Puuenergia Pirkanmaalla Maakunnan energiapuuvarat

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Riittääkö puuta kaikille?

Riittääkö puuta kaikille? Riittääkö puuta kaikille? EK-elinkeinopäivä Hämeenlinnassa 8.5.2007 Juha Poikola POHJOLAN VOIMA OY Pohjolan Voiman tuotantokapasiteetti 3400 MW lähes neljännes Suomen sähköntuotannosta henkilöstömäärä

Lisätiedot

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT

Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät. Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT Puuperusteisten energiateknologioiden kehitysnäkymät Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa seminaari Suomenlinna 25.3.2010 Tuula Mäkinen, VTT 2 Bioenergian nykykäyttö 2008 Uusiutuvaa energiaa 25 % kokonaisenergian

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Itä-Suomen energiatase vuoteen 2025

Itä-Suomen energiatase vuoteen 2025 Itä-Suomen energiatase vuoteen 2025 Marraskuu 2005 ISBN 952-5093-54-9 ISSN 1455-2930 2 Esipuhe Tämä vuoteen 2025 tähtäävä energiatasetyö on tehty Itä-Suomen energiatoimiston aloitteesta ja rahoittamana.

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008

ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ENERGIATASE 2008 Lappeenrannan teknillinen yliopisto Mikkelin alueyksikkö/bioenergiatekniikka 1 Sisältö 1. Etelä-Savo alueena 2. Tutkimuksen tausta ja laskentaperusteet 3. Etelä-Savon

Lisätiedot

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa?

Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Onko puuta runsaasti käyttävä biojalostamo mahdollinen Suomessa? Hallituksen puheenjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Miksi bioenergian tuotantoa tutkitaan ja kehitetään kiivaasti? Perinteisten fossiilisten

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi

Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07. Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Öljyhuippu- ja bioenergiailta 25.04.07 Yhdyskuntien ja teollisuuden sivuainevirtojen ja biomassan hyödyntäminen sähköksi ja lämmöksi Esa Marttila, LTY, ympäristötekniikka Jätteiden kertymät ja käsittely

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet

Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Moottoritekniikan kehityssuuntia ja tulevaisuuden polttoaineet Ari Juva, Neste Oil seminaari 4.11.2009 Source: Ben Knight, Honda, 2004 4.11.2009 Ari Juva 2 120 v 4.11.2009 Ari Juva 3 Auton kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT

KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT KEMIJÄRVEN SELLUTEHTAAN BIOJALOSTAMOVAIHTOEHDOT Julkisuudessa on ollut esillä Kemijärven sellutehtaan muuttamiseksi biojalostamoksi. Tarkasteluissa täytyy muistaa, että tunnettujenkin tekniikkojen soveltaminen

Lisätiedot

Kauppa- ja teollisuusministeriö

Kauppa- ja teollisuusministeriö Selvitys 60K05458.01-Q210-002B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014

ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Kajaanin yliopistokeskus 11.2.2016 ITÄ-SUOMEN ENERGIATILASTO 2014 Sisältö 1 Itä-Suomen energiatilastointi...1 2 Tietojen tarkkuus...1 3 Aineiston keruu...2 4 Tilaston lähdetiedot...2

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013

TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 TransEco -tutkimusohjelma 2009 2013 Vuosiseminaari Ari Juva RED dir. 2009/28/EC: EU polttoainedirektiivit ohjaavat kehitystä Uusiutuva energia (polttoaine + sähkö) liikenteessä min.10% 2020 Suomen tavoite

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT

Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitkä tekniikat ovat käytössä 2020 mennessä, sahojen realismi! Sidosryhmäpäivä 09. Vuosaari 24.11.2009 Teknologiajohtaja Satu Helynen VTT Mitä uutta vuoteen 2020? 1. Uusia polttoaineita ja uusia polttoaineen

Lisätiedot

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.

Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset. Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3. Etelä-Savon Energian polttoainevalintojen aluetaloudelliset vaikutukset Juha Vanhanen, Maija Aho, Aki Pesola ja Ida Rönnlund 2.3.2015 1 Sisältö 1. Johdanto 2. Tarkasteltavat vaihtoehdot, vaikutukset ja

Lisätiedot

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy

Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Aate Laukkanen Suomen Bioetanoli Oy Bioetanoli liikennepolttoaineena RES - direktiivi (artikla 3(4)): uusiutuvien energialähteiden osuus liikenteen energiankulutuksesta koko EU:ssa 10 % vuoteen 2020 mennessä

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa

Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Energialaitosten polttoainevaihtoehdot nyt ja tulevaisuudessa - nestemäiset ja kaasumaiset vs. kiinteä biomassa Teollisuuden polttonesteet seminaari, 10.9.2015 Sisältö Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähköntuotannon

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia

Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Metsäbiojalostamoinvestointien kannattavuus eri politiikkavaihtoehdoissa: Alustavia tuloksia Hanna-Liisa Kangas ja Jussi Lintunen, & Pohjola, J., Hetemäki, L. & Uusivuori, J. Metsäenergian kehitysnäkymät

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy

Integroitu bioöljyn tuotanto. BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy Integroitu bioöljyn tuotanto BioRefine loppuseminaari 27.11.2012 Jukka Heiskanen Fortum Power and Heat Oy 1 Fortum ja biopolttoaineet Energiatehokas yhdistetty sähkön- ja lämmöntuotanto (CHP) on keskeinen

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia Kestävän kehityksen kuntatilaisuus 8.4.2014 Loppi Sivu 1 2014 Metsästä energiaa Olli-Pekka Koisti Metsäalan asiantuntijatalo, jonka tehtävänä on: edistää

Lisätiedot

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö

[TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö [TBK] Tunturikeskuksen Bioenergian Käyttö Yleiset bioenergia CHP voimalaitoskonseptit DI Jenni Kotakorpi, Myynti-insinööri, Hansapower Oy Taustaa Vuonna 1989 perustettu yhtiö Laitetoimittaja öljy-, kaasuja

Lisätiedot

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010

Päästökuvioita. Ekokumppanit Oy. Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010 Tampereen energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt 2010: Päästökuvioita Kasvihuonekaasupäästöt Tamperelaisesta energiankulutuksesta, jätteiden ja jätevesien käsittelystä, maatalouden tuotannosta ja teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta

Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turpeen käyttöä kehittämällä kannetaan vastuuta ympäristöstä, hyvinvoinnista ja omavaraisuudesta Turvekysymyksissä maltti on valttia Turpeenkäyttöä koskevilla päätöksillä on monitahoisia ja kauaskantoisia

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen

Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen Uusiutuvasta metsäbiomassasta polttonesteeksi Suomesta bioöljyn suurvalta -seminaari 15.10.2012 Toimitusjohtaja Timo Saarelainen 2 Sisältö Green Fuel Nordic Oy Strateginen näkökulma Taktinen näkökulma

Lisätiedot

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys

Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys Biomassan jalostus uudet liiketoimintamahdollisuudet ja kestävyys BioRefine innovaatioita ja liiketoimintaa 27.11.2012 Ilmo Aronen, T&K-johtaja, Raisioagro Oy Taustaa Uusiutuvien energialähteiden käytön

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012

KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA. Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 KOHTAAVATKO METSÄENERGIAN KYSYNTÄ JA TARJONTA SATAKUNNASSA Mikko Höykinpuro Vapo Oy 12.1.2012 Metsähakkeen alueellinen saatavuus Päätehakkuiden latvusmassa Päätehakkuiden kuusen kannot Nuorten metsien

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä

Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Biopolttoaineet, niiden ominaisuudet ja käyttäytyminen maaperässä Henrik Westerholm Neste Oil Ouj Tutkimus ja Teknologia Mutku päivät 30.-31.3.2011 Sisältö Uusiotuvat energialähteet Lainsäädäntö Biopolttoaineet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä

Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Uusiutuvan energian käyttö energiantuotannossa seuraavina vuosikymmeninä Energiametsä -hankkeen päätösseminaari 17.2.2015, Energiateollisuus ry Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot