TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

Transkriptio

1 TSE Oy Naantalin monipolttoainevoimalaitos

2 Turun Seudun Energiantuotanto OY Turku Energian ja Fortumin pitkäaikainen kaukolämmön toimitussopimus on päättynyt ja tilalle on muodostettu yhteisesti omistettu tuotantoyhtiö, johon naapurikaupungit ovat liittyneet. Lämpökuormat yhdistetty (kaukolämpö ja höyry), vastapainehyöty jaettu. KL:n myynti ja jakelu koko alueelle on TE:llä ja höyryn myynti Fortumilla TSE Oy omistaa ns perustuotantolaitokset ja optimoi alueen tuotannon. Uusi voimalaitos NA4 CHP on mitoitettu koko lämpökuormaan

3 KL-tuotanto ja siirto Naantalin voimalaitos - KL 350 MW - Höyry 80 MW - Sähkö 200 MW (CHP) Naantali KL Raisio KL Turku - Oriketo Bio 50 MW - Kakola LPL 2x20 MW - Jätteenpolttolaitos lopetettu Kaarina KL Tunnelissa oleva KL-siirtoputki 15 km, kapasiteetti MW

4 NA4 Investoinnin perusteet Naantalin voimalaitoksen jo ikääntyneen kapasiteetin korvaaminen. CHPtuotantoon muutettujen Na2- ja Na3- yksikköjen käyttötunnit olivat > h Uuden IE-direktiivin mukaiset, myös vanhoihin laitoksiin kohdistuvat, tiukentuvat päästömääräykset (N,S, pöly) olisi merkinnyt tuntuvia investointeja Tarve vähentää oleellisesti hiilen käyttöä siirtymällä uusiutuviin. Omistajilla uusiutuvien käyttötavoitteet. Joustavuus polttoaineiden suhteen ja kuormanmuutosten suhteen (pakkolauhteen vähentäminen, öljyn käytön pienentäminen) merkitys kasvaa poukkoilevan politiikan takia Parempi hyötysuhde ja rakennusaste Sähkön alhainen markkinahinta on haaste

5 Kaukolämmön ja prosessihöyryn tuotanto

6 NA4 esisuunnittelu Maakaasu oli mukana selvitysvaiheessa (kombi tai kaksi kombia), sekä kaasutusratkaisu vanhoihin yksiköihin Jätteenpoltto oli mukana selvitysvaiheessa - mutta konseptina se, että jätteet poltettaisiin uudessa jätteenpolttolaitoksessa Päädyttiin 200 MW kaukolämpöä ja saman aikaisesti 50 MW prosessihöyryä tuottavaan laitokseen, CFB-kattila varustettuna välitulistuksella, jolloin vpteho 150 MW- ei lauhdeperää Turpeen ja biopolttoaineen (puu, olki) saatavuutta on selvitetty, myös tuontia tavoitetaso biolle 40 % myöhemmin % Talviaikana tarvitaan NA3 mukaan tuotantoon, investoitu päästöjen vähentämiseen (IED direktiivi) Na2 jää vara- ja huippulauhdelaitokseksi (hiililauhde)

7 BOILER Plant, Valmet Power Oy CYMIC boiler - Circulating Fluidized Bed (CFB) technology Steam Fuels: 144 / 130 kg/s 164 / 44 bar 555 / 555 C 390 MW th Wood biomass, agro biomass, peat, coal, SRF COPYRIGHT VALMET Heikki Jaakkola 7

8 NA4 käytön haasteet Biopolttoaineiden tavoiteosuus alussa on 40 %, kun polttoaineen kokonaismäärä on n 2700 GWh merkitsee tämä taso n 1100 GWh:n biopolttoainemäärää, ( i-m3 haketta). Bion tavoitetaso myöhemmin % Hiilen mahdollinen kieltäminen vaikuttavat Naantaliin merkittävästi vaihtoehtoisia polttoaineita on löydettävä Turpeen kohtelu voi jatkossa lisätä bion kysyntää koko maassa Edellissistä seuraa että biopolttoaineiden kysyntä kasvaa saadaanko tarvittava määrä järkevään hintaan? Lisänä byrokratia (sertifiointi, tuotantotuki jne). Alhainen sähkön markkinahinta ja uusiutuvien tuet heikentää CHPtuotannon ja sitä kautta myös kaukolämmön kannattavuutta Seostuhkan käyttö on merkittävä taloudellinen haaste

9 Lämmitysenergian kulutus Turun alueella Turun alueena tarkastellaan tässä Turun lisäksi Naantalia, Raisiota ja Kaarinaa. Kaukolämpö kattaa noin 85 % alueen asuinpinta-alasta Asuntojen ja julkisten tilojen lämmitykseen (ei teollisuus) käytetty energia alueella on yhteensä noin 2600 GWh/a josta kaukolämmön osuus 2150 GWh/a Kaukolämmön tuotanto: Naantalin voimalaitos CHP GWh/a Oriketo biokattila /pellettikattila GWh/a Kakolan lämpöpumput GWh/a Öljy huippukattiloissa GWh/a Lämmitykseen käytetyt energialähteet keskimäärin: Polttoaineet (hiili, biopolttoaine, jäte, öljy) 2350 GWh/a lämpöpumpuilla tuotettu (sähkö) 270 GWh/a Uusiutuvien osuus on nyt noin 25 %

10 Polttoaineen hankinta Na4 Na4:n polttoaineina ovat erilaiset biopolttoaineet, turve, hiili, öljy ja jalostamokaasu (LNG?) ja mahdollisesti SRF. Polttoaineiden seossuhteita voidaan vaihtaa joustavasti käynnin aikana: Bio 0-75 %, Hiili % Turve 0-25 %, bion seassa öljy&kaasut max 35 %, omat polttimet Tavoitteena on lisätä muutaman vuoden sisällä bion osuutta %:iin ja myöhemmin hiilen ja turpeen kohtelusta riippuen vieläkin suuremmaksi Tarvittava biopolttoaineen määrä on jo laitoksen käynnistyessä suurempi kuin arvioitu taloudellinen käyttöpotentiaali lähialueelta (100 km säde). Laaditut 3-5 vuoden runkosopimukset toimittajien kanssa osoittavat että alueelta saatava määrä on suurempi kuin arvioitu käyttöpotentiaali. Yhtiö on tehnyt investointipäätöksen kesällä 2017 biopolttoainejärjestelmän rakentamisesta satamasta voimalaitokselle tavoitteena biopolttoaineen määrän lisääminen ja saannin turvaaminen

11 Kotimaisen biopolttoaineen hankinta-alue

12 Na4 vaikutukset biopolttoaineen käyttöön Na4:n vaikutuksesta TSE:n hankkima kotimaisen biopolttoaineen määrä kasvaa noin 1000 GWh/a ( i-m3/a) ensi vuodesta lähtien Nostamme biopolttoaineen käyttöä vuonna 2019 noin 600 GWh/a pääosin tuontibiopolttoaineella mutta markkinatilanteesta riippuen. Voi myös olla että kotimaan kaukokuljetukset lisääntyvät Uusiutuvien osuus alueen lämmityksen energiankulutuksesta nousee 55 %:n tasolle Sähkön tuotanto alueella on nyt käytännössä hiilipohjaista (Naantalin voimalaitos). Na4:n ansiosta uusiutuvien osuus sähköntuotannossa nousee tasolle 50 %. Na3 jää vielä käyttöön talviajan huippu CHP-laitoksena Lauhdesähkön tuotanto kokonaisuudessaan hiilipohjaista Na1 on saatu tehoreservijärjestelmään (siis Fingridille vuorattu varavoimalaitos), Na2 yksikkö jää asteittain pois tuotannosta TSE:n näkökulmasta tuotanto on kivihiilivapaata välillä

13 NA4 Julkisivu 13