Kauppa- ja teollisuusministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa- ja teollisuusministeriö"

Transkriptio

1 Selvitys 60K Q B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa

2 Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa -työ on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksi antama ja rahoittama (Drno 3/464/2005). Selvitystyö on tehty Electrowatt-Ekono Oy:n Konsultointiyksikössä. Selvityksen vastuullinen johtaja on ollut DI Pentti Leino. Selvityksen projektipäällikkönä on toiminut DI Janne Rauhamäki, joka on myös tehnyt kilpailukykylaskelmat sekä laatinut raportin. ELMO-sähkömallilaskelmat ovat tehneet DI Jarkko Lampinen ja DI Riitta Ståhl. Työn yhteyshenkilö ministeriön puolesta oli yli-insinööri Timo Ritonummi energiaosastolta. Selvitykseen liittyvistä laskelmista, tuloksista ja johtopäätöksistä vastaavat selvityksen tekijät. Espoossa lokakuussa 2005 Pentti Leino Selvityksen vastuullinen johtaja

3 Sivu 3 (27) SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 Tausta Turvelauhdesähköä tuottavat laitokset Turvelauhdesähkön kilpailukyky Turvelauhdesähkön kilpailukyky verrattuna kivihiili- ja maakaasulauhteeseen Polttoainehinnat ja päästöoikeuden hinnan vaikutus Sähköntuotannon muuttuva kustannus Sähköntuotantokustannus mukaan lukien kiinteät kustannukset Lauhdesähköä tuottavien laitosten ajojärjestys Turve- ja kivihiililauhteen kilpailukyky sähkömarkkinoilla Lauhdesähkön määrä suomessa vuonna 2006 ja Yhteenveto... 24

4 Sivu 4 (27) TURPEEN KILPAILUKYKY LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA PÄÄSTÖKAUPPATILANTEESSA 1 TAUSTA Pohjoismaissa toimivat avoimet sähkömarkkinat. Valtaosa sähköstä tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla. Yhteistuotantosähköä (CHP) tuotetaan sekä teollisuuden että yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksissa. Lisäksi sähköä tuotetaan mm. tuulivoimalla ja tuodaan Pohjoismaiden ulkopuolelta. Venäjältä tuodaan Suomeen peruskuormasähköä tasaisella teholla läpi vuoden. Muista Pohjoismaista on yhteydet Saksaan ja Puolaan, näiden yhteyksien kautta sähköä siirtyy markkinatilanteesta riippuen molempiin suuntiin. Lisäksi ovat rakenteilla yhteydet Suomen ja Viron välillä (350 MW) sekä Norjan ja Alankomaiden välillä (700 MW). Mikäli sähkön tarve Pohjoismaissa on suurempi kuin edellä mainittujen tuotantomuotojen tuotanto, tehdään erotus lauhdesähköllä. Pohjoismaissa merkittävää lauhdetuotantokapasiteettia on Suomessa ja Tanskassa. Lauhdekapasiteetti perustuu valtaosin kivihiileen sekä Suomessa myös turpeeseen. Lisäksi on jonkin verran maakaasuun ja raskaaseen öljyyn perustuvaa kapasiteettia. Norjaan rakennettaneen lähivuosina maakaasuun perustuvaa lauhdekapasiteettia. Lauhdetuotannon tarve Pohjoismaissa on riippuvainen vesivoiman tuotannosta sekä ulkolämpötilasta riippuvasta lämmityssähkön tarpeesta. Vesivoimalla tuotetaan normaalina vesivuotena noin 200 TWh eli puolet Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta, mutta vesivoiman tuotanto vaihtelee vuosittain jopa ±30 TWh. Tällä 60 TWh:n vesivoiman tuotannon vaihtelulla on merkittävä vaikutus lauhdetuotannon tarpeeseen. Suomessa lauhdesähköä on tuotettu viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 11 TWh vuosittaisen tuotannon vaihdellessa välillä 6 20 TWh. Lauhdesähköä tarvitaan runsaanakin vesivuotena tasaamaan kulutushuippuja ja pullonkauloja sähkönsiirrossa Pohjoismaiden sisällä. Turpeella tuotetun lauhdesähkön kilpailukyky kivihiililauhteeseen nähden on ollut riippuvainen kivihiilen hinnasta, joka on vaihdellut välillä 4 8 /MWh pa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Turpeen hinta on sen sijaan ollut hyvin vakaa. Voimalaitosten hyötysuhteet ja polttoainehinnat vaihtelevat, mutta yksinkertaistaen voidaan todeta, että turvelauhteen muuttuva tuotantokustannus on alhaisempi kivihiilen hinnan ollessa vähintään 6 /MWh pa. Vastaavasti kivihiililauhteen tuotantokustannus on alhaisempi kivihiilen hinnan ollessa alle 6 /MWh pa. Kivihiilen hinta on tällä hetkellä noin 7,5 /MWh pa. Sähkön kulutushuippujen aikana Suomessa tarvitaan kuitenkin molempiin polttoaineisiin perustuvaa kapasiteettia. Vuoden 2005 alussa alkanut EU:n hiilidioksidin päästökauppa on tuonut uuden elementin polttoaineiden väliseen kilpailukykyyn. Enemmän hiilidioksidia sisältävien polttoaineiden kilpailukyky huononee vähemmän hiilidioksidia sisältäviin verrattuna. Turpeen hiilidioksidin ominaispäästökerroin (104,9 g/mj pa ) on korkeampi kuin kivihiilen(92,7 g/mj pa ), joten päästöoikeuden hinnan noustessa turpeen kilpailukyky heikkenee kivihiileen nähden. Kesästä 2005 lähtien päästöoikeuden hinta on ollut yli 20 /tco 2, mikä on vaikuttanut turve- ja kivihiililauhteen väliseen ajojärjestykseen.

5 Sivu 5 (27) 2 TURVELAUHDESÄHKÖÄ TUOTTAVAT LAITOKSET Turvelauhdesähköä tuotetaan Suomessa erityyppisissä laitoksissa. Lauhdesähköksi luokiteltavaa sähköä tuotetaan varsinaisten lauhdevoimalaitosten lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Turvelauhdesähköä tuottavia laitoksia on Suomessa lähes 20 kappaletta: o neljä on lauhdesähkön tuotantoon tarkoitettuja suuria laitoksia, joista kukin käyttää turvetta lauhdetuotantoon keskimäärin GWh pa vuodessa ja enimmillään GWh pa /a yksi on pelkkää sähköä tuottava suuri lauhdevoimalaitos (ei lainkaan lämmöntuotantoa) kolme on suuria väliottolauhdelaitoksia, joissa tuotetaan lauhdesähkön lisäksi yhteistuotantosähköä ja lämpöä yhdyskunnille tai teollisuudelle (CHP) o loput 15 tuottavat lauhdesähköä lauhdeperillä tai apujäähdytyksellä yhteistuotantosähkön ja lämmön tuotannon lisäksi näistä viisi tuottaa lauhdesähköä säännöllisesti, tuotantomäärät kuitenkin vaihtelevat sähkön markkinahinnan mukaan. Lauhdetuotantoon käytetty turvemäärä on kullakin keskimäärin GWh pa vuodessa ja enimmillään GWh pa /a. loput kymmenen tuottavat lauhdesähköä joko pieniä määriä tai ainoastaan sähkön markkinahinnan ollessa poikkeuksellisen korkealla. Lauhdetuotantoon käytetty turvemäärä on alle 25 GWh pa vuodessa ja enimmilläänkin alle 100 GWh pa /a. Seuraavassa taulukossa on esitetty suurimmat turvelauhdesähköä tuottavat laitokset, niiden sähkötehot, lauhdetuotanto turpeella sekä turvelauhteen polttoainekulutus. Laitokset on ryhmitelty taulukossa edellisen jaottelun mukaisesti. Taulukon sähkötehot sisältävät myös vastapaineosuuden. Lauhdetehon määrittäminen sähkötehosta ei ole yksikäsitteistä, koska käytettävissä oleva lauhdesähköteho on riippuvainen sen hetkisestä lämpötehosta. Usein lämpötehon tarve on huipussaan samaan aikaan kuin sähkötehonkin tarve, jolloin myös lauhdetehoa on vähemmän käytettävissä. Taulukossa esitetyt turvelauhteen tuotannot ja polttoainekulutukset eivät sisällä muilla polttoaineilla kuin turpeella tuotettua osuutta. Maksimituotanto ja maksimipolttoainekulutus ovat useimmilla laitoksilla vuosi 2003.

6 Sivu 6 (27) Taulukko 2-1 Turvelauhdesähköä tuottavat laitokset Laitos Sähköteho (1 MW Lauhdesähkön tuotanto turpeella GWh (2 keskim. max (2003) Turvelauhteen polttoainekulutus GWh pa (2 keskim. max (2003) Fortum/Haapavesi Alholmens Kraft/Pietarsaari Vaskiluodon Voima/Seinäjoki Oulun Energia/Toppila Fortum/Kokkola E.On/Joensuu Kainuun Voima/Kajaani Kuopion Energia/Haapaniemi Etelä-Savon Energia/Mikkeli Muut (10 laitosta) Yhteensä 1250 ( ) Luvut sisältävät myös vastapaineosuuden. Turpeeseen pohjautuva lauhdeosuus on neljällä suurella laitoksella noin 350 MW. Yhteistuotantolaitosten lisälauhdekapasiteetti on noin 75 MW, lisäksi apujäähdytyskapasiteettia on käytettävissä lämpötehon tarpeesta riippuen. Yhteensä turvelauhdekapasiteettia on arviolta noin 500 MW. 2) Ei sisällä muilla polttoaineilla samassa kattilassa tuotettua osuutta Turpeella on tuotettu vuosina lauhdesähköä keskimäärin yli 2,5 TWh vuodessa. Huippuvuotena 2003 tuotanto oli lähes 3,7 TWh. Pienimmillään tuotanto oli vuonna 2000, jolloin turvelauhdesähköä tuotettiin 1,0 TWh. Turvetta lauhdesähkön tuottamiseen on käytetty keskimäärin vajaa 7 TWh pa vuodessa. Maksimivuonna 2003 turvetta käytettiin lähes 10 TWh pa. Pienimmillään turpeen kulutus oli vuonna 2000, jolloin lauhdetuotantoon käytettiin turvetta 2,8 TWh pa. Seuraavassa kuvassa on esitetty lauhdesähkön tuotantoon käytetty turvemäärä vuodesta 1989 vuoteen 2004.

7 Sivu 7 (27) TWh pa Kuva 2-1 Lauhdesähkön tuotantoon käytetty turvemäärä, TWh pa Vuodet 1996 ja 2003, jolloin turvelauhdesähköä tuotettiin eniten, olivat huonoja vesivuosia Pohjoismaissa. Vastaavasti vuonna 2000 vesivoiman tuotanto oli normaalia selvästi suurempi. Seuraavassa kuvassa on esitetty kartalla turvelauhdesähköä tuottavat laitokset. Kuvan turvelauhdetuotanto vastaa vuoden 2003 tuotantoa ja siten maksimituotantomääriä. Kuvan ympyröiden pinta-alat kuvaavat käytetyn turpeen määrää. Suuret turvelauhdelaitokset sijaitsevat Pohjanmaalla. Lisäksi turvelauhdesähköä tuotetaan jonkin verran Itä-Suomessa.

8 Sivu 8 (27) Kuva 2-2 Turvelauhdesähköä tuottavat laitokset, kuvan tuotanto vastaa vuotta 2003 Kivihiililauhdekapasiteettia on Suomessa noin 2350 MW. Turvelauhdekapasiteettia on noin 350 MW ja lisäksi lauhdeperäkapasiteettia yhteistuotantolaitosten yhteydessä noin 75 MW. Lisäksi voidaan tuottaa apujäähdytyssähköä yhteistuotantolaitoksissa: käytettävissä oleva teho on riippuvainen lämpötehon tarpeesta eikä sitä voi absoluuttisesti määrittää. Yhteensä turvelauhdekapasiteettia on arviolta 500 MW, mutta se ei ole kokonaan käytettävissä kovien pakkasten ja huippukuorman aikana. Yhteistuotantokaasukombien yhteydessä tuotettavan lisä- ja apujäähdytyssähkön kapasiteetti on riippuvainen lämpökuormasta eikä sitäkään voi määrittää absoluuttisesti, tässä tarkastelussa on käytetty arvoa 500 MW. Suomessa on myös yksi maakaasulauhdevoimalaitos, joka on yhdistelmä konventionaalista kattila+höyryturbiinitekniikkaa ja kaasuturbiinitekniikkaa. Laitos ei kuitenkaan ole varsinainen kombivoimalaitos ja hyötysuhde on lähempänä konventionaalista voimalaitosta. Laitoksen sähköteho on noin 240 MW. Yhteensä maakaasupohjaista lauhdekapasiteettia on arviolta 740 MW, mutta se ei ole kokonaan käytettävissä kovien pakkasten ja huippukuorman aikana. Seuraavassa kuvassa on esitetty kivihiili-, turve- ja maakaasulauhdekapasiteetin keskinäiset osuudet.

9 Sivu 9 (27) Maakaasu 20 % Turve 15 % Kivihiili 65 % Kuva 2-3 Kivihiili-, turve- ja maakaasulauhdekapasiteetin keskinäiset osuudet Suomessa

10 Sivu 10 (27) 3 TURVELAUHDESÄHKÖN KILPAILUKYKY 3.1 Turvelauhdesähkön kilpailukyky verrattuna kivihiili- ja maakaasulauhteeseen Polttoainehinnat ja päästöoikeuden hinnan vaikutus Olemassa olevien laitosten keskinäinen kilpailukyky riippuu polttoaineen hinnasta ja hyötysuhteesta sekä lisäksi muista muuttuvista kustannuksista. Päästökaupan alettua lisätekijäksi ovat tulleet polttoaineen hiilidioksidipitoisuus ja päästöoikeuden hinta. Seuraavassa taulukossa on esitetty tyypillisiä suomalaisten lauhdevoimalaitosten polttoainehintoja, hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä päästöoikeuden hinnan vaikutukset kilpailukykyyn. Taulukko 3-1 Tyypilliset polttoainehinnat vuonna 2005 ja päästöoikeuden hinnan vaikutus Polttoainehinta /MWh pa Hiilidioksidin ominaispäästökerroin g/mj pa Päästöoikeuden hinnan vaikutus kilpailukykyyn, /MWh pa 10 /tco 2 20 /tco 2 30 /tco 2 Turve 6,7 104,9 3,8 7,6 11,3 Kivihiili 7,5 92,7 3,3 6,7 10,0 Maakaasu 14 55,8 2,0 4,0 6,0 Turpeen hinta on ollut hyvin vakaa. Laitoskohtaisia eroja hinnoissa kuitenkin on, mikä johtuu lähinnä turpeen kuljetusetäisyyksistä. Kivihiilen hintana on perustapauksessa käytetty arvoa 7,5 /MWh pa, mikä vastaa Suomessa käytetyn hiilen keskihintaa rannikkolaitoksella viimeisen 12 kuukauden aikana. Hiilen hinta on vaihdellut viimeisen kahden vuoden aikana välillä 5-7,5 /MWh pa. Tässä selvityksessä tehdyt tarkastelut on suoritettu myös hiilen hinnalla 6,5 /MWh pa. Maakaasun hintana on käytetty suuren kuluttajan tariffihinnan (M2002) liukuvaa 12 kuukauden keskiarvoa, joka on noin 14 /MWh pa. Maakaasun hinta on sidottu öljyyn ja hiileen, jolloin viimeaikainen öljyn hinnan nousu on nostanut myös maakaasun hintaa. Lisäksi uusi maakaasutariffi M2006 nostaa myös kaasun hintaa. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa eniten turpeen kilpailukykyyn, koska sen ominaispäästökerroin on korkein. Päästöoikeuden hinnan 20 /tco 2 vaikutus turpeen kilpailukykyyn on suurempi kuin polttoainekustannus. Kivihiilellä päästöoikeuden vaikutus on 88 % turpeesta ja 20 /t hinnalla kilpailukykyvaikutus on hieman alhaisempi kuin polttoaineen hinta. Maakaasulla päästöoikeuden rasitus on vähän yli puolet turpeesta ja korkeasta polttoainehinnasta johtuen kilpailukykyvaikutus on alle 30 % polttoainehinnasta.

11 3.1.2 Sähköntuotannon muuttuva kustannus ELECTROWATT-EKONO OY Sivu 11 (27) Seuraavaan taulukkoon on koottu tyypillisiä suomalaisten lauhdevoimalaitosten kulutussuhteita (polttoaineteho jaettuna sähköteholla eli hyötysuhteen käänteisarvo), polttoainehintoja, muut muuttuvat kustannukset ja päästöoikeuden hinnan vaikutus kilpailukykyyn. Tarkastelussa on jaettu turve-, kivihiili- ja maakaasulauhdelaitokset kahteen ryhmään lähinnä laitoshyötysuhteiden perusteella. Todellisten yksittäisten laitosten hyötysuhteet ja polttoainehinnat vaihtelevat, joten taulukon arvot ovat suuntaa antavia. Taulukko 3-2 Suomalaisen lauhdekapasiteetin tyypilliset kulutussuhteet ja polttoainehinnat Kulutus- Polttoaine- Muut Päästökauppa suhde hinta muuttuvat 10 /tco 2 /MWh pa /MWh pa /MWh pa Turve 1 2,6 6,7 1,0 3,8 Turve 2 2,85 7,2 1,0 3,8 Kivihiili 1 2,4 7,5 1,6 3,3 Kivihiili 2 2,57 7,5 1,3 3,3 Maakaasu 1 2,0 14,0 0,6 2,0 Uusi maakaasukombilauhde 1,76 14,0 0,6 2,0 Turve 1 -ryhmään kuuluvat pelkkää lauhdesähköä tuottava laitos sekä suuret väliottolauhdelaitokset. Näiden yhteenlaskettu lauhdekapasiteetti on noin 350 MW, luku ei sisällä laitosten vastapaineosuutta. Turve 2 ryhmään kuuluvat yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevat lauhdeperät (75 MW). Kaikkiaan turvelauhdekapasiteettia on noin 500 MW. Kivihiili 1 ryhmään kuuluu hyötysuhteeltaan paras suuri lauhdelaitos (565 MW). Kivihiili 2 ryhmään kuuluvat muut suuret hiililauhdelaitokset ja väliottolauhdelaitokset (1700 MW). Kaikkiaan hiililauhdekapasiteettia on noin 2350 MW. Maakaasu 1 ryhmään kuuluu yhteistuotantokombilaitosten yhteydessä oleva lisälauhde- ja apujäähdytyskapasiteetti. Tällaista yhteistuotantokapasiteettia on Suomessa noin 1700 MW, josta osa on lämpökuormasta riippuen käytettävissä lauhdetuotantoon hyvällä hyötysuhteella. Suomen kombilaitoskapasiteetin tehosta noin kaksi kolmannesta on kaasuturbiinitehoa ja yksi kolmannes höyryturbiinitehoa. Tuotettaessa lisälauhdetta tai apujäähdytystä höyryturbiinissa, vastaava osa kaasuturbiinin tuotannosta voidaan katsoa lauhdetuotannoksi. Taulukossa on lisäksi esitetty uuden kombilauhdelaitoksen arvot. Suomessa ei ole tällaista kombilauhdetta, mutta esimerkiksi Norjaan rakennettaneen lähivuosina tällaista kapasiteettia. Seuraavassa kuvassa on esitetty turve-, kivihiili-, ja maakaasulauhdekapasiteetin muuttuva tuotantokustannus eri päästöoikeuden hinnoilla. Laskennassa on käytetty edellisessä taulukossa esitettyjä lähtöarvoja. Tuotantokustannus on jaettu polttoainekustannukseen ja muihin muuttuviin kustannuksiin ja lisäksi on esitetty päästöoikeuden hinnan vaikutus.

12 Sivu 12 (27) Päästökauppa 30 /tco2 40 Päästökauppa 20 /tco2 /MWh 30 Päästökauppa 10 /tco2 20 Muut muuttuvat 10 Polttoainekustannus 0 Turve 1 Turve 2 Kivihiili 1 Kivihiili 2 Maakaasu 1 Uusi kombi Kivihiili 7,5 /MWh pa Kuva 3-1 Sähköntuotannon muuttuva tuotantokustannus lauhdelaitoksissa, /MWh (kivihiilen hinta 7,5 /MWh pa ), Ilman päästökauppaa suurten turvelauhdelaitosten tuotantokustannus on hiiltä alhaisempi. Hiilen hinnalla 7,5 /MWh pa halvin hiililauhde tulee turvetta edullisemmaksi noin päästöoikeuden hinnalla 15 /t. Kalliimpi hiililauhde on turvetta edullisempi, kun päästöoikeuden hinta on lähes 30 /t. Lauhteen tuottaminen yhteistuotantokaasukombeilla on turvetta ja kivihiiltä edullisempaa päästöoikeuden hinnalla 20 /t. Uuden kaasukombilauhteen muuttuva kustannus olisi alhaisin jo hieman yli 10 /t hinnalla. Maakaasun kilpailukyky on luonnollisesti hyvin herkkä kaasun hinnalle: 20 %:n nousu kaasun hinnassa (hinta 16,8 /MWh pa ) nostaa ekvivalenttipäästöoikeuden (päästöoikeuden hinta, millä vertailtavien sähköntuotantojen kustannukset ovat samat) hintaa 10 /t:lla eli yhteistuotantokaasukombi tulisi turvetta ja kivihiiltä edullisemmaksi hinnalla 30 /t. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaava tarkastelu kivihiilen hinnalla 6,5 /MWh pa.

13 Sivu 13 (27) Päästökauppa 30 /tco2 40 Päästökauppa 20 /tco2 /MWh 30 Päästökauppa 10 /tco2 20 Muut muuttuvat 10 Polttoainekustannus 0 Turve 1 Turve 2 Kivihiili 1 Kivihiili 2 Maakaasu 1 Uusi kombi Kivihiili 6,5 /MWh pa Kuva 3-2 Sähköntuotannon muuttuva tuotantokustannus lauhdelaitoksissa, /MWh (kivihiilen hinta 6,5 /MWh pa ) Kivihiilen hinnalla 6,5 /MWh pa turvelauhde on niukasti edullisempaa kuin hiililauhde. Halvin hiililauhde tulee edullisemmaksi kun päästöoikeudelle tulee arvoa ja kalliimpikin hiililauhde on turvetta edullisempaa päästöoikeuden hinnalla 10 /t. Yhteistuotantokaasukombien lisälauhde on turvetta halvempaa päästöoikeuden hinnalla 20 /t ja kivihiiltä halvempaa hinnalla 25 /t. Maakaasun hinnan noustessa 20 %, nousevat ekvivalenttipäästöoikeuden hinnat 10 /t:lla eli turpeeseen nähden maakaasu on halvempaa hinnalla 30 /t ja hiileen nähden hinnalla 35 /t Sähköntuotantokustannus mukaan lukien kiinteät kustannukset Tarkasteltaessa uusinvestointien kannattavuutta tulee kilpailukykytarkasteluihin sisällyttää kiinteät kustannukset. Seuraavassa kuvassa on esitetty lauhdelaitosten tuotantokustannukset sisältäen pääoma- ja kiinteät käyttökustannukset. Turpeen osalta tarkastelussa on käytetty väliottolauhdelaitoksen lauhdeosuuden investointikustannusta, koska tällaisia laitoksia on Suomeen rakennettu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja on tälläkin hetkellä suunnitteilla. Väliottolauhdelaitoksen lauhdeosuuden investoinnin määrittäminen ei ole yksikäsitteistä vaan riippuu kustannusten jaosta lämmön, vastapainesähkön ja lauhdesähkön välillä. Kivihiilen ja maakaasun osalta on tarkasteltu pelkkää sähköä tuottavaa lauhdelaitosta.

14 Sivu 14 (27) /MWh Päästökauppa 30 /tco2 Päästökauppa 20 /tco2 Päästökauppa 10 /tco2 Muut muuttuvat Polttoainekustannus Kiinteät käyttökustannukset Pääomakustannus 0 Turveväliottolauhde Hiililauhde Kaasukombilauhde Turve 6,7 /MWh pa Kivihiili 7,5 /MWh pa Maakaasu 14 /MWh pa Kuva 3-3 Lauhdelaitosten sähköntuotantokustannukset sisältäen kiinteät kustannukset, /MWh Kaasukombilauhde on edullisin lauhdetuotantomuoto päästökauppaolosuhteissa, kun vertaillaan uusinvestointeja keskenään. Tarkasteltaessa uuden kaasukombilauhteen kannattavuutta, tulee sitä verrata toisaalta sähkön markkinahintaan ja toisaalta olemassa olevien lauhdelaitosten muuttuvaan tuotantokustannukseen. Kivihiilen hinnalla 7,5 /MWh pa uusi kaasukombilauhde (sisältäen investoinnin) on olemassa olevaa vanhempaa hiililauhdetta (ilman investointia) edullisempi päästöoikeuden hinnalla 25 /tco 2. Uusimpaan ja hyötysuhteeltaan parhaimpaan hiililauhteeseen (kivihiili 1) verrattuna kaasukombilauhde tulee edullisemmaksi päästöoikeuden hinnalla 30 /t. Kivihiilen hinnan lasku 1 /MWh pa :lla nostaa ekvivalenttipäästöoikeuden hintoja noin 5 /t:lla eli kaasukombilauhde tulee edullisemmaksi vanhaan hiililauhteeseen nähden päästöoikeuden hinnalla 30 /t ja uusimpaan hinnalla 35 /t. Maakaasun hinnan nousu 20 %:lla nostaa ekvivalenttipäästöoikeuden hintoja noin 10 /t:lla eli kaasukombilauhde tulee edullisemmaksi vanhaan hiililauhteeseen nähden päästöoikeuden hinnalla 35 /t ja uusimpaan hinnalla 40 /t. Todennäköisin sijoituspaikka uudelle maakaasukombilauhteelle on tällä hetkellä Norja, jonne rakennettaneen lähivuosina kaasukombilauhdekapasiteettia. Maakaasu mahdolliseen laitokseen tulee Norjan kentiltä ja edellytys laitoksen rakentamiselle on kilpailukykyinen maakaasun hinta. Mikäli laitos rakennetaan, se tulee ajamaan normaalina vesivuotena pitkää vuotuista käyttöaikaa.

15 Sivu 15 (27) Lauhdesähköä tuottavien laitosten ajojärjestys Yksittäisten lauhdelaitosten polttoainehinnat ja hyötysuhteet vaihtelevat ja poikkeavat hieman edellä esitetyistä keskimääräisistä arvoista. Seuraavissa kuvissa on esitetty lauhdeyksiköiden teoreettinen ajojärjestys ja lauhdeosuuden sähköteho. Kivihiililauhdekapasiteettia on noin 2350 MW. Turvelauhdekapasiteettia on noin 350 MW ja lisäksi lauhdeperäkapasiteettia yhteistuotantolaitosten yhteydessä noin 75 MW. Lisäksi voidaan tuottaa apujäähdytyssähköä yhteistuotantolaitoksissa: käytettävissä oleva teho on riippuvainen lämpökuormasta eikä sitä voi absoluuttisesti määrittää. Kuvissa on käytetty arvoa 100 MW. Yhteistuotantokaasukombien yhteydessä tuotettavan lisä- ja apujäähdytyssähkön kapasiteetti on riippuvainen lämpökuormasta eikä sitäkään voi määrittää absoluuttisesti, kuvissa on käytetty arvoa 500 MW. Suomessa on myös yksi maakaasulauhdevoimalaitos, joka on yhdistelmä konventionaalista kattila+höyryturbiinitekniikkaa ja kaasuturbiinitekniikkaa. Laitos ei kuitenkaan ole varsinainen kombivoimalaitos ja hyötysuhde on lähempänä konventionaalista voimalaitosta. Laitoksen sähköteho on noin 240 MW Sähköteho, MW Kaasulauhde Yhteistuotantokaasukombit - lisälauhde Hiili 7,5 /MWh pa Turveapujäähdytys Turvelauhdeperät Turve Päästöoikeuden hinta, /tco 2 Kuva 3-4 Lauhdekapasiteetti ja ajojärjestys Suomessa kivihiilen hinnalla 7,5 /MWh pa Ilman päästökauppaa turvelauhde on kilpailukykyisin polttoaine lauhdetuotannossa, kun kivihiilen hinta on 7,5 /MWh pa. Päästöoikeuden hinnan noustessa turpeen kilpailukyky heikkenee ja toisaalta maakaasun kilpailukyky paranee. Paras turvelauhde on edullisin vielä 10 /tco 2 hinnalla ja 20 /t hinnallakin edellä hiiltä, mutta tällöin paras yhteistuotantokaasukombi on jo edellä. 25 /t hinnalla turvelauhteen edellä on paljon kaasu- ja hiilikapasiteettia. Maakaasulauhde, jonka hyötysuhde on alhaisempi, ei nouse ajojärjestyksessä korkealle tarkastelluilla päästöoikeuden hinnoilla. Kaasukombien kilpailukyvylle päästöoikeuden hinnalla on kaikkein suurin vaikutus, koska sen pääs-

16 Sivu 16 (27) tökaupparasitus on selvästi pienin johtuen alhaisesta ominaispäästökertoimesta ja korkeasta hyötysuhteesta Sähköteho, MW Kaasulauhde Yhteistuotantokaasukombit - lisälauhde Hiili 6,5 /MWh pa Turveapujäähdytys Turvelauhdeperät Turve Päästöoikeuden hinta, /tco 2 Kuva 3-5 Lauhdekapasiteetti ja ajojärjestys Suomessa kivihiilen hinnalla 6,5 /MWh pa Kivihiilen hinnan ollessa 6,5 /MWh pa paras turvelauhde on ajojärjestyksessä ensimmäisenä ilman päästökauppaa ja jo päästöoikeuden hinnalla 10 /t paras hiililauhde menee parhaan turvelauhteen edelle. Muu turvelauhdekapasiteetti on ajojärjestyksessä hiililauhteen jälkeen kun päästöoikeudelle tulee arvoa. Paras yhteistuotantokaasukombi menee hiilen edelle päästöoikeuden hinnalla 20 /t. 3.2 Turve- ja kivihiililauhteen kilpailukyky sähkömarkkinoilla Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla lauhdevoiman tarve on pitkälti riippuvainen vesivoiman tuotannosta ja ulkolämpötilasta riippuvaisesta lämmityssähkön tarpeesta. Normaalissa vesitilanteessa kulutuksen ja peruskuormatuotannon välinen erotus tuotetaan lauhdevoimalla pääosin talvikaudella ja mahdollisesti osa tuodaan Keski- Euroopasta. Turvelauhteen tuotanto on riippuvainen yleisestä lauhdevoiman tarpeesta Pohjoismaissa ja turvelauhteen kilpailukyvystä muihin lauhdetuotantomuotoihin nähden. Seuraavassa kuvassa on verrattu turvelauhteen tuotantokustannusta markkinasähkön hintaan vuosina Kuvassa turvelauhteen tuotantokustannus on jaettu muuttuvaan ja kiinteään osaan, jolloin muuttuva kustannus kuvaa olemassa olevan laitoksen kilpailukykyä ja kiinteä kustannus otetaan mukaan arvioitaessa uusinvestoinnin kannattavuutta. Sähkön markkinahinta kuvaa toteutunutta vuosikeskiarvoa vuoteen 2004 ja sen jälkeen Electrowatt-Ekonon arviota normaalina vesivuotena. Kuvaan on myös piirretty arvio sähkön hinnasta hyvin kuivana ja märkä vesivuotena. Lisäksi kuvassa on esitetty keskimääräinen sähkön hinta kevät-kesä aikana (touko-elokuu) sekä syksy-talvi

17 Sivu 17 (27) aikana (loka-maaliskuu). Kuvassa esitetyt päästöoikeuden hinnat vuosina eivät ole ennusteita vaan laskentaparametreja. /MWh Turvelauhdesähkö kiinteät Turvelauhdesähkö muuttuvat Sähköpörssi (touko-elo) Sähköpörssi (loka-maalis) Sähköpörssi (kuiva) Sähköpörssi (norm.) Sähköpörssi (märkä) Ei päästökauppaa 20 /tco2 25 /tco2 Kuva 3-6 Turvelauhteen kilpailukyky ja sähkön markkinahinta Pohjoismaissa, /MWh Sähkön markkinahinta on vaihdellut viime vuosina voimakkaasti. Vesivoiman määrä ohjaa markkinahintaa: hyvä vesivuosi laskee ja huono nostaa hintaa. Markkinahinnan ollessa alhaisimmillaan, on myös lauhdevoiman tuotanto ollut alhaisimmillaan ja vastaavasti markkinahinnan ollessa korkealla on lauhdesähköä tuotettu enemmän luvun lopulla markkinahinta oli alhaisimmillaan ja lauhdetuotanto oli kannattavaa vain kylmimpään aikaan talvella luvun alussa sähkön markkinahinta nousi ja samoin nousivat lauhdetuotantomäärät turvelauhteen tullessa kilpailukykyiseksi myös lämpimänä vuodenaikana. Kuivimpana vuonna 2003 sähkön markkinahinta olisi kattanut jopa investointikustannuksen. Päästökaupan alettua normaalissa vesitilanteessa turvelauhteen arvioidaan olevan kilpailukykyistä vain kulutushuippujen aikaan eli sähkön hintapiikkien aikana. Vuosi 2005 on ollut vesitilanteeltaan selvästi normaalivuotta parempi: vesivoiman tuotanto Pohjoismaissa on ollut vuoden ensi puoliskolla noin 10 TWh suurempi kuin keskimääräisenä vesivuotena. Vuoteen 2010 mennessä valmistuu Pohjoismaihin uutta tuotantokapasiteettia: viides ydinvoimalaitosyksikkö Suomeen, tuulivoimaa merkittävästi kaikkiin Pohjoismaihin, yhdistettyä tuotantoa sekä todennäköisesti kaasulauhdekapasiteettia Norjaan. Uusi tuotantokapasiteetti alentaa sähkön markkinahintaa tehden lauhdetuotannon entistä kilpailukyvyttömäksi. Kaikki uusi tuotantokapasiteetti, joka on muuttuvilta kustannuksiltaan halvempaa kuin lauhdetuotanto, vähentää lauhdesähkön tarvetta. Erittäin kuivana vuotena lauhdesähkön tuotannolle on enemmän tarvetta, kun sähkön markkinahinta nousee ja lauhdetuotanto on kannattavaa. Vastaavasti märkänä vuotena vesivoimaa tuotetaan niin paljon, ettei lauhdetuotannolle ole juurikaan tarvetta.

18 Sivu 18 (27) Lauhdesähköä tarvitaan normaalinakin vesivuotena myös tulevaisuudessa talviaikaan tasaamaan kulutushuippuja ja pullonkauloja sähkönsiirrossa Pohjoismaiden sisällä. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu sähkön markkinahinnan vaihtelua vuoden aikana ja lauhdelaitoksen muuttuva tuotantokustannus. Sähkön hinnassa on piikkejä, jolloin lauhdetuotanto on kannattavaa. Kuvan lukuarvot ovat viitteellisiä Lauhdelaitos Sähkön keskihinta /MWh Kuva 3-7 Havainnekuva sähkön markkinahinnan vaihteluista ja ajanjaksoista, jolloin lauhdetuotanto on kannattavaa, kuvan lukuarvot viitteellisiä Seuraavassa kuvassa on verrattu vastaavasti kivihiililauhteen tuotantokustannusta markkinasähkön hintaan vuosina

19 Sivu 19 (27) /MWh Kivihiililauhdesähkö kiinteät Kivihiililauhdesähkö muuttuvat Sähköpörssi (touko-elo) Sähköpörssi (loka-maalis) Sähköpörssi (kuiva) Sähköpörssi (norm.) Sähköpörssi (märkä) Hiili 7,5 /MWh pa Hiili 6,5 /MWh pa Ei päästökauppaa 20 /tco2 25 /tco2 Kuva 3-8 Hiililauhteen kilpailukyky ja sähkön markkinahinta Pohjoismaissa, /MWh Kivihiililauhteen tuotantokustannus vaihtelee merkittävästi hiilen hinnan heilahdellessa. Pääosin hiililauhteen kannattavuus markkinasähköön nähden on kuitenkin ollut samanlainen kuin turpeenkin: alhaisen markkinasähkön hinnan aikana tuotanto on kannattavaa vain kylmimpään aikaan, hinnan ollessa korkealla lauhdesähköä on tuotettu myös muuna aikana vuodesta. Seuraavien vuosien aikana hiililauhdekapasiteettia ajettaneen talviaikaan, mutta vuoden 2010 jälkeen hiililauhteenkin tuotanto vähenee. Hiilen hinnan kehitys vaikuttaa siihen, onko hiililauhde ajojärjestyksessä ennen vai jälkeen turvelauhteen.

20 Sivu 20 (27) 4 LAUHDESÄHKÖN MÄÄRÄ SUOMESSA VUONNA 2006 JA 2010 Lauhdevoiman tuotanto on vaihdellut Suomessa välillä 6 20 TWh vuosina Seuraavassa kuvassa on esitetty lauhdevoiman tuotanto Suomessa polttoaineittain TWh Puu Turve Öljyt Kaasu Hiili Kuva 4-1 Lauhdesähkön tuotanto Suomessa , TWh Lauhdesähköä on tuotettu eniten kivihiilellä, keskimääräinen tuotanto on ollut 7 TWh ja vaihteluväli 3,5 13,5 TWh. Turvelauhteen tuotanto on ollut keskimäärin 2,5 TWh ja vaihteluväli 1,1 3,5 TWh. Pääosin samoissa laitoksissa on tuotettu lauhdesähköä myös puulla: tuotanto nousi 2000-luvun alussa tasolta 0,2 TWh tasolle 1 TWh suuren myös puuta käyttävän väliottolauhdelaitoksen valmistuttua. Kaasulauhdesähköä on tuotettu keskimäärin 0,8 TWh vaihteluvälin ollessa 0,2 2,2 TWh. Tässä työssä arvioitiin lauhdevoiman tarvetta vuosina 2006 ja 2010 Electrowatt-Ekono Oy:n ELMO-sähkömallilla. ELMOssa on mallinnettu sähkön tuotanto Pohjoismaissa tuntitasolla huomioiden tuonti- ja vientiyhteydet alueen ulkopuolelle. Mallin tuloksina saadaan mm. tuotantomäärät tuotantotavoittain ja polttoaineittain. Tarkastelut tehtiin päästöoikeuden hinnoilla 15 /tco 2, 20 /tco 2 ja 30 /tco 2. Seuraavassa on esitetty laskennan kannalta oleellisimmat lähtöarvot: polttoainehintoina on käytetty tässä raportissa aiemmin esitettyjä hintoja sähkön kulutusennusteet pohjautuvat Suomen osalta energia- ja ilmastostrategian taustalla oleviin skenaarioihin viides ydinvoimalaitosyksikkö on toiminnassa vuonna 2010

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta

Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta Sähkön ja lämmön yhteistuotanto biomassasta VTT Seminaari: Puuhakkeesta sähköä ja lämpöä pienen kokoluokan kaasutustekniikan kehitys ja tulevaisuus 13.06.2013 Itämerenkatu 11-13, Auditorio Leonardo Da

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA

METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA SusEn konsortiokokous Solböle, Bromarv 26.9.2008 METSÄHAKKEEN KÄYTÖN RAKENNE SUOMESSA MATTI MÄKELÄ & JUSSI UUSIVUORI METSÄNTUTKIMUSLAITOS FINNISH FOREST RESEARCH INSTITUTE JOKINIEMENKUJA 1 001370 VANTAA

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa

Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Kivihiilen rooli huoltovarmuudessa Hiilitieto ry:n seminaari 11.2.2009 M Jauhiainen HVK PowerPoint template A4 11.2.2009 1 Kivihiilen käyttö milj. t Lähde Tilastokeskus HVK PowerPoint template A4 11.2.2009

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (6) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2014-2015 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2014-2015 oli keskimääräistä leudompi. Talven kylmimmät lämpötilat mitattiin tammikuussa, mutta silloinkin

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen

Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta. Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen Kysyntäjousto Fingridin näkökulmasta Tasevastaavailtapäivä 20.11.2014 Helsinki Jonne Jäppinen 2 Sähköä ei voi varastoida: Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet

Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet Puuhiilen tuotanto Suomessa mahdollisuudet ja haasteet BalBic, Bioenergian ja teollisen puuhiilen tuotannon kehittäminen aloitusseminaari 9.2.2012 Malmitalo Matti Virkkunen, Martti Flyktman ja Jyrki Raitila,

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation

BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ. Lämmitystekniikkapäivät 2015. Petteri Korpioja. Start presentation BIOENERGIAN HYÖDYNTÄMINEN LÄMMITYKSESSÄ Lämmitystekniikkapäivät 2015 Petteri Korpioja Start presentation Bioenergia lämmöntuotannossa tyypillisimmät lämmöntuotantomuodot ja - teknologiat Pientalot Puukattilat

Lisätiedot

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara

POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT. ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS syysseminaari ja 40 vuotisjuhlat 13.10.2006 Toimialajohtaja, professori Mikko Kara POHJOISMAINEN SÄHKÖMARKKINA EDELLÄKÄVIJÄNÄ 3 SÄHKÖPÖRSSI OHJAA TEHOKKAASTI VOIMALAITOSTEN

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot

N:o 1017 4287. Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot N:o 1017 4287 Uusien polttolaitosten ja kaasuturbiinien, joiden polttoaineteho on suurempi tai yhtä suuri kuin 50 megawattia päästöraja-arvot Taulukko 1. Kiinteitä polttoaineita polttavien polttolaitosten

Lisätiedot

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit

Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Kotimaisen energiantuotannon varmistaminen reunaehdot ja käytettävissä olevat vaihtoehdot ja niiden potentiaalit Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Maakaasuyhdistyksen kevätkokous Tampere, 24.4.2008 1

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon. Markku Raiko, Niina Honkasalo

Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon. Markku Raiko, Niina Honkasalo Biopolttoaineiden soveltuminen säätötehon tuotantoon Markku Raiko, Niina Honkasalo 1 Energialähteiden muuttuminen Suomen sähköntuotantonossa Tuulivoiman ja ydinvoiman tuotantokapasiteettien osuudet kasvavat

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Mistä joustoa sähköjärjestelmään? Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa

Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 2009 ja tammikuun 2010 huippukulutustilanteissa Raportti 1 (1) Sähköjärjestelmän toiminta joulukuun 29 ja tammikuun 21 huippukulutustilanteissa 1 Yhteenveto Vuoden 29 kulutushuippu saavutettiin vuoden lopussa 17.12.29 klo 8-9, jolloin sähkön kulutus

Lisätiedot

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta

Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Sähkön tuotannon ja varavoiman kotimaisuusaste korkeammaksi Sähkö osana huoltovarmuutta Fingridin käyttövarmuuspäivä 26.11.2008, Mika Purhonen HVK PowerPoint template A4 24.11.2008 1 Sähkön tuotannon kapasiteetti

Lisätiedot

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1.

KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X269901 30.1. KOTIMAISTEN POLTTOAINEIDEN VERO- JA TUKIMUUTOSTEN VAIKUTUKSET Selvitys työ- ja elinkeinoministeriölle YHTEENVETO 52X26991 VASTUUVAPAUSLAUSEKE Pöyry Management Consulting Oy ( Pöyry ) pidättää kaikki oikeudet

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi

Ajankohtaista Fortumissa. Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Ajankohtaista Fortumissa Jouni Haikarainen Johtaja, Fortum Heat-divisioona, Suomi Power-divisioonaan kuuluvat Fortumin sähköntuotanto, fyysinen tuotannonohjaus ja trading-toiminta sekä asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo

Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Suomen Atomiteknillisen seuran vuosikokous 24.2.2003 Tieteiden talo Päivi Aaltonen Energia-alan Keskusliitto ry Finergy PKA / 24.2.2003 / 1 1 PM Sähkömarkkinoiden tavoitteet ja kehitys 2 PM sähkömarkkinoiden

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ

ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ LOPPURAPORTTI 52X26522 ENERGIATEOLLISUUS RY, FINGRID OYJ, METSÄTEOLLISUUS RY, SUOMEN ELFI OY JA TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Suomen sähkötehon riittävyys ja kapasiteettirakenteen kehitys vuoteen 23 2 Copyright

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT

YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT RISTO TARJANNE YDINVOIMA JA POHJOISMAISET SÄHKÖMARKKINAT ATS:N YOUNG GENERATION SYYSSEMINAARI, OLKILUOTO 5.10.2007 RISTO TARJANNE, LTY 1 ATS YG SEMINAARI 5.10.2007 SISÄLTÖ SUOMEN SÄHKÖHUOLTO YDINVOIMAN

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080

Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 2020-2080 Skenaariotarkastelu pääkaupunkiseudun kaukolämmöntuotannosta vuosina 22-28 Energiakonsultoinnin johtaja Heli Antila Pöyry Management Consulting Oy 18.1.21 Agenda 1. Johdanto ja keskeiset tulokset 2. Kaukolämmön

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013

Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Energia ja kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 24.9.2013 Agenda 1. Johdanto 2. Energian kokonaiskulutus ja hankinta 3. Sähkön kulutus ja hankinta 4. Kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Sähkön tuotantokustannusvertailu

Sähkön tuotantokustannusvertailu Energiatekniikan laitos Sähkön tuotantokustannusvertailu Tuukka Vainio TIEDE + TEKNOLOGIA TYÖPAPERIT Sähkön tuotantokustannusvertailu Tuukka Vainio Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Energiatekniikan

Lisätiedot

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA

AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA AURINKOSÄHKÖN HYÖDYNTÄMISMAHDOLLISUUDET SUOMESSA Esityksen sisältö Johdanto aiheeseen Aurinkosähkö Suomen olosuhteissa Lyhyesti tekniikasta Politiikkaa 1 AURINKOSÄHKÖ MAAILMANLAAJUISESTI (1/3) kuva: www.epia.org

Lisätiedot

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA

KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA KAUKOLÄMMÖN ASEMA SUOMEN ENERGIAJÄRJESTELMÄSSÄ TULEVAISUUDESSA Matti Manninen Pöyry Management Consulting Oy Kaukolämpöpäivät Turku TAUSTA HANKKEESEEN OSALLISTUJAT Kaukolämmön asema Suomen energiajärjestelmässä

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015

Kaukolämmitys. Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Kaukolämmitys Karhunpään Rotaryklubi 910.9.2015 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna

Kotimaiset polttoaineet kunniaan. Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kotimaiset polttoaineet kunniaan Paikallisvoiman seminaari 7.2.2012 Antti Vilkuna Kanteleen Voiman omistajina 25 suomalaista paikallista sähköyhtiötä Oy Katternö Kraft Ab (45%) Oy Herrfors Ab, Pietarsaaren

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo?

Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mikä kaukolämmössä maksaa? Mitä kaukolämmön hintatilasto kertoo? Mirja Tiitinen Energiateollisuus ry 1 Asiakkaan maksama kaukolämmön verollinen kokonaishinta, Suomen keskiarvo, /MWh 90 85 80 75 70 65 60

Lisätiedot