Kauppa- ja teollisuusministeriö

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kauppa- ja teollisuusministeriö"

Transkriptio

1 Selvitys 60K Q B Lokakuu 2005 Kauppa- ja teollisuusministeriö Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa

2 Sivu 2 (27) Esipuhe Tämä Turpeen kilpailukyky lauhdesähkön tuotannossa päästökauppatilanteessa -työ on kauppa- ja teollisuusministeriön toimeksi antama ja rahoittama (Drno 3/464/2005). Selvitystyö on tehty Electrowatt-Ekono Oy:n Konsultointiyksikössä. Selvityksen vastuullinen johtaja on ollut DI Pentti Leino. Selvityksen projektipäällikkönä on toiminut DI Janne Rauhamäki, joka on myös tehnyt kilpailukykylaskelmat sekä laatinut raportin. ELMO-sähkömallilaskelmat ovat tehneet DI Jarkko Lampinen ja DI Riitta Ståhl. Työn yhteyshenkilö ministeriön puolesta oli yli-insinööri Timo Ritonummi energiaosastolta. Selvitykseen liittyvistä laskelmista, tuloksista ja johtopäätöksistä vastaavat selvityksen tekijät. Espoossa lokakuussa 2005 Pentti Leino Selvityksen vastuullinen johtaja

3 Sivu 3 (27) SISÄLLYSLUETTELO Esipuhe 1 Tausta Turvelauhdesähköä tuottavat laitokset Turvelauhdesähkön kilpailukyky Turvelauhdesähkön kilpailukyky verrattuna kivihiili- ja maakaasulauhteeseen Polttoainehinnat ja päästöoikeuden hinnan vaikutus Sähköntuotannon muuttuva kustannus Sähköntuotantokustannus mukaan lukien kiinteät kustannukset Lauhdesähköä tuottavien laitosten ajojärjestys Turve- ja kivihiililauhteen kilpailukyky sähkömarkkinoilla Lauhdesähkön määrä suomessa vuonna 2006 ja Yhteenveto... 24

4 Sivu 4 (27) TURPEEN KILPAILUKYKY LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA PÄÄSTÖKAUPPATILANTEESSA 1 TAUSTA Pohjoismaissa toimivat avoimet sähkömarkkinat. Valtaosa sähköstä tuotetaan vesi- ja ydinvoimalla. Yhteistuotantosähköä (CHP) tuotetaan sekä teollisuuden että yhdyskuntien lämmitysvoimalaitoksissa. Lisäksi sähköä tuotetaan mm. tuulivoimalla ja tuodaan Pohjoismaiden ulkopuolelta. Venäjältä tuodaan Suomeen peruskuormasähköä tasaisella teholla läpi vuoden. Muista Pohjoismaista on yhteydet Saksaan ja Puolaan, näiden yhteyksien kautta sähköä siirtyy markkinatilanteesta riippuen molempiin suuntiin. Lisäksi ovat rakenteilla yhteydet Suomen ja Viron välillä (350 MW) sekä Norjan ja Alankomaiden välillä (700 MW). Mikäli sähkön tarve Pohjoismaissa on suurempi kuin edellä mainittujen tuotantomuotojen tuotanto, tehdään erotus lauhdesähköllä. Pohjoismaissa merkittävää lauhdetuotantokapasiteettia on Suomessa ja Tanskassa. Lauhdekapasiteetti perustuu valtaosin kivihiileen sekä Suomessa myös turpeeseen. Lisäksi on jonkin verran maakaasuun ja raskaaseen öljyyn perustuvaa kapasiteettia. Norjaan rakennettaneen lähivuosina maakaasuun perustuvaa lauhdekapasiteettia. Lauhdetuotannon tarve Pohjoismaissa on riippuvainen vesivoiman tuotannosta sekä ulkolämpötilasta riippuvasta lämmityssähkön tarpeesta. Vesivoimalla tuotetaan normaalina vesivuotena noin 200 TWh eli puolet Pohjoismaiden sähkönkulutuksesta, mutta vesivoiman tuotanto vaihtelee vuosittain jopa ±30 TWh. Tällä 60 TWh:n vesivoiman tuotannon vaihtelulla on merkittävä vaikutus lauhdetuotannon tarpeeseen. Suomessa lauhdesähköä on tuotettu viimeisten kymmenen vuoden aikana keskimäärin 11 TWh vuosittaisen tuotannon vaihdellessa välillä 6 20 TWh. Lauhdesähköä tarvitaan runsaanakin vesivuotena tasaamaan kulutushuippuja ja pullonkauloja sähkönsiirrossa Pohjoismaiden sisällä. Turpeella tuotetun lauhdesähkön kilpailukyky kivihiililauhteeseen nähden on ollut riippuvainen kivihiilen hinnasta, joka on vaihdellut välillä 4 8 /MWh pa viimeisten kymmenen vuoden aikana. Turpeen hinta on sen sijaan ollut hyvin vakaa. Voimalaitosten hyötysuhteet ja polttoainehinnat vaihtelevat, mutta yksinkertaistaen voidaan todeta, että turvelauhteen muuttuva tuotantokustannus on alhaisempi kivihiilen hinnan ollessa vähintään 6 /MWh pa. Vastaavasti kivihiililauhteen tuotantokustannus on alhaisempi kivihiilen hinnan ollessa alle 6 /MWh pa. Kivihiilen hinta on tällä hetkellä noin 7,5 /MWh pa. Sähkön kulutushuippujen aikana Suomessa tarvitaan kuitenkin molempiin polttoaineisiin perustuvaa kapasiteettia. Vuoden 2005 alussa alkanut EU:n hiilidioksidin päästökauppa on tuonut uuden elementin polttoaineiden väliseen kilpailukykyyn. Enemmän hiilidioksidia sisältävien polttoaineiden kilpailukyky huononee vähemmän hiilidioksidia sisältäviin verrattuna. Turpeen hiilidioksidin ominaispäästökerroin (104,9 g/mj pa ) on korkeampi kuin kivihiilen(92,7 g/mj pa ), joten päästöoikeuden hinnan noustessa turpeen kilpailukyky heikkenee kivihiileen nähden. Kesästä 2005 lähtien päästöoikeuden hinta on ollut yli 20 /tco 2, mikä on vaikuttanut turve- ja kivihiililauhteen väliseen ajojärjestykseen.

5 Sivu 5 (27) 2 TURVELAUHDESÄHKÖÄ TUOTTAVAT LAITOKSET Turvelauhdesähköä tuotetaan Suomessa erityyppisissä laitoksissa. Lauhdesähköksi luokiteltavaa sähköä tuotetaan varsinaisten lauhdevoimalaitosten lisäksi sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa (CHP). Turvelauhdesähköä tuottavia laitoksia on Suomessa lähes 20 kappaletta: o neljä on lauhdesähkön tuotantoon tarkoitettuja suuria laitoksia, joista kukin käyttää turvetta lauhdetuotantoon keskimäärin GWh pa vuodessa ja enimmillään GWh pa /a yksi on pelkkää sähköä tuottava suuri lauhdevoimalaitos (ei lainkaan lämmöntuotantoa) kolme on suuria väliottolauhdelaitoksia, joissa tuotetaan lauhdesähkön lisäksi yhteistuotantosähköä ja lämpöä yhdyskunnille tai teollisuudelle (CHP) o loput 15 tuottavat lauhdesähköä lauhdeperillä tai apujäähdytyksellä yhteistuotantosähkön ja lämmön tuotannon lisäksi näistä viisi tuottaa lauhdesähköä säännöllisesti, tuotantomäärät kuitenkin vaihtelevat sähkön markkinahinnan mukaan. Lauhdetuotantoon käytetty turvemäärä on kullakin keskimäärin GWh pa vuodessa ja enimmillään GWh pa /a. loput kymmenen tuottavat lauhdesähköä joko pieniä määriä tai ainoastaan sähkön markkinahinnan ollessa poikkeuksellisen korkealla. Lauhdetuotantoon käytetty turvemäärä on alle 25 GWh pa vuodessa ja enimmilläänkin alle 100 GWh pa /a. Seuraavassa taulukossa on esitetty suurimmat turvelauhdesähköä tuottavat laitokset, niiden sähkötehot, lauhdetuotanto turpeella sekä turvelauhteen polttoainekulutus. Laitokset on ryhmitelty taulukossa edellisen jaottelun mukaisesti. Taulukon sähkötehot sisältävät myös vastapaineosuuden. Lauhdetehon määrittäminen sähkötehosta ei ole yksikäsitteistä, koska käytettävissä oleva lauhdesähköteho on riippuvainen sen hetkisestä lämpötehosta. Usein lämpötehon tarve on huipussaan samaan aikaan kuin sähkötehonkin tarve, jolloin myös lauhdetehoa on vähemmän käytettävissä. Taulukossa esitetyt turvelauhteen tuotannot ja polttoainekulutukset eivät sisällä muilla polttoaineilla kuin turpeella tuotettua osuutta. Maksimituotanto ja maksimipolttoainekulutus ovat useimmilla laitoksilla vuosi 2003.

6 Sivu 6 (27) Taulukko 2-1 Turvelauhdesähköä tuottavat laitokset Laitos Sähköteho (1 MW Lauhdesähkön tuotanto turpeella GWh (2 keskim. max (2003) Turvelauhteen polttoainekulutus GWh pa (2 keskim. max (2003) Fortum/Haapavesi Alholmens Kraft/Pietarsaari Vaskiluodon Voima/Seinäjoki Oulun Energia/Toppila Fortum/Kokkola E.On/Joensuu Kainuun Voima/Kajaani Kuopion Energia/Haapaniemi Etelä-Savon Energia/Mikkeli Muut (10 laitosta) Yhteensä 1250 ( ) Luvut sisältävät myös vastapaineosuuden. Turpeeseen pohjautuva lauhdeosuus on neljällä suurella laitoksella noin 350 MW. Yhteistuotantolaitosten lisälauhdekapasiteetti on noin 75 MW, lisäksi apujäähdytyskapasiteettia on käytettävissä lämpötehon tarpeesta riippuen. Yhteensä turvelauhdekapasiteettia on arviolta noin 500 MW. 2) Ei sisällä muilla polttoaineilla samassa kattilassa tuotettua osuutta Turpeella on tuotettu vuosina lauhdesähköä keskimäärin yli 2,5 TWh vuodessa. Huippuvuotena 2003 tuotanto oli lähes 3,7 TWh. Pienimmillään tuotanto oli vuonna 2000, jolloin turvelauhdesähköä tuotettiin 1,0 TWh. Turvetta lauhdesähkön tuottamiseen on käytetty keskimäärin vajaa 7 TWh pa vuodessa. Maksimivuonna 2003 turvetta käytettiin lähes 10 TWh pa. Pienimmillään turpeen kulutus oli vuonna 2000, jolloin lauhdetuotantoon käytettiin turvetta 2,8 TWh pa. Seuraavassa kuvassa on esitetty lauhdesähkön tuotantoon käytetty turvemäärä vuodesta 1989 vuoteen 2004.

7 Sivu 7 (27) TWh pa Kuva 2-1 Lauhdesähkön tuotantoon käytetty turvemäärä, TWh pa Vuodet 1996 ja 2003, jolloin turvelauhdesähköä tuotettiin eniten, olivat huonoja vesivuosia Pohjoismaissa. Vastaavasti vuonna 2000 vesivoiman tuotanto oli normaalia selvästi suurempi. Seuraavassa kuvassa on esitetty kartalla turvelauhdesähköä tuottavat laitokset. Kuvan turvelauhdetuotanto vastaa vuoden 2003 tuotantoa ja siten maksimituotantomääriä. Kuvan ympyröiden pinta-alat kuvaavat käytetyn turpeen määrää. Suuret turvelauhdelaitokset sijaitsevat Pohjanmaalla. Lisäksi turvelauhdesähköä tuotetaan jonkin verran Itä-Suomessa.

8 Sivu 8 (27) Kuva 2-2 Turvelauhdesähköä tuottavat laitokset, kuvan tuotanto vastaa vuotta 2003 Kivihiililauhdekapasiteettia on Suomessa noin 2350 MW. Turvelauhdekapasiteettia on noin 350 MW ja lisäksi lauhdeperäkapasiteettia yhteistuotantolaitosten yhteydessä noin 75 MW. Lisäksi voidaan tuottaa apujäähdytyssähköä yhteistuotantolaitoksissa: käytettävissä oleva teho on riippuvainen lämpötehon tarpeesta eikä sitä voi absoluuttisesti määrittää. Yhteensä turvelauhdekapasiteettia on arviolta 500 MW, mutta se ei ole kokonaan käytettävissä kovien pakkasten ja huippukuorman aikana. Yhteistuotantokaasukombien yhteydessä tuotettavan lisä- ja apujäähdytyssähkön kapasiteetti on riippuvainen lämpökuormasta eikä sitäkään voi määrittää absoluuttisesti, tässä tarkastelussa on käytetty arvoa 500 MW. Suomessa on myös yksi maakaasulauhdevoimalaitos, joka on yhdistelmä konventionaalista kattila+höyryturbiinitekniikkaa ja kaasuturbiinitekniikkaa. Laitos ei kuitenkaan ole varsinainen kombivoimalaitos ja hyötysuhde on lähempänä konventionaalista voimalaitosta. Laitoksen sähköteho on noin 240 MW. Yhteensä maakaasupohjaista lauhdekapasiteettia on arviolta 740 MW, mutta se ei ole kokonaan käytettävissä kovien pakkasten ja huippukuorman aikana. Seuraavassa kuvassa on esitetty kivihiili-, turve- ja maakaasulauhdekapasiteetin keskinäiset osuudet.

9 Sivu 9 (27) Maakaasu 20 % Turve 15 % Kivihiili 65 % Kuva 2-3 Kivihiili-, turve- ja maakaasulauhdekapasiteetin keskinäiset osuudet Suomessa

10 Sivu 10 (27) 3 TURVELAUHDESÄHKÖN KILPAILUKYKY 3.1 Turvelauhdesähkön kilpailukyky verrattuna kivihiili- ja maakaasulauhteeseen Polttoainehinnat ja päästöoikeuden hinnan vaikutus Olemassa olevien laitosten keskinäinen kilpailukyky riippuu polttoaineen hinnasta ja hyötysuhteesta sekä lisäksi muista muuttuvista kustannuksista. Päästökaupan alettua lisätekijäksi ovat tulleet polttoaineen hiilidioksidipitoisuus ja päästöoikeuden hinta. Seuraavassa taulukossa on esitetty tyypillisiä suomalaisten lauhdevoimalaitosten polttoainehintoja, hiilidioksidin ominaispäästökertoimet sekä päästöoikeuden hinnan vaikutukset kilpailukykyyn. Taulukko 3-1 Tyypilliset polttoainehinnat vuonna 2005 ja päästöoikeuden hinnan vaikutus Polttoainehinta /MWh pa Hiilidioksidin ominaispäästökerroin g/mj pa Päästöoikeuden hinnan vaikutus kilpailukykyyn, /MWh pa 10 /tco 2 20 /tco 2 30 /tco 2 Turve 6,7 104,9 3,8 7,6 11,3 Kivihiili 7,5 92,7 3,3 6,7 10,0 Maakaasu 14 55,8 2,0 4,0 6,0 Turpeen hinta on ollut hyvin vakaa. Laitoskohtaisia eroja hinnoissa kuitenkin on, mikä johtuu lähinnä turpeen kuljetusetäisyyksistä. Kivihiilen hintana on perustapauksessa käytetty arvoa 7,5 /MWh pa, mikä vastaa Suomessa käytetyn hiilen keskihintaa rannikkolaitoksella viimeisen 12 kuukauden aikana. Hiilen hinta on vaihdellut viimeisen kahden vuoden aikana välillä 5-7,5 /MWh pa. Tässä selvityksessä tehdyt tarkastelut on suoritettu myös hiilen hinnalla 6,5 /MWh pa. Maakaasun hintana on käytetty suuren kuluttajan tariffihinnan (M2002) liukuvaa 12 kuukauden keskiarvoa, joka on noin 14 /MWh pa. Maakaasun hinta on sidottu öljyyn ja hiileen, jolloin viimeaikainen öljyn hinnan nousu on nostanut myös maakaasun hintaa. Lisäksi uusi maakaasutariffi M2006 nostaa myös kaasun hintaa. Päästöoikeuden hinta vaikuttaa eniten turpeen kilpailukykyyn, koska sen ominaispäästökerroin on korkein. Päästöoikeuden hinnan 20 /tco 2 vaikutus turpeen kilpailukykyyn on suurempi kuin polttoainekustannus. Kivihiilellä päästöoikeuden vaikutus on 88 % turpeesta ja 20 /t hinnalla kilpailukykyvaikutus on hieman alhaisempi kuin polttoaineen hinta. Maakaasulla päästöoikeuden rasitus on vähän yli puolet turpeesta ja korkeasta polttoainehinnasta johtuen kilpailukykyvaikutus on alle 30 % polttoainehinnasta.

11 3.1.2 Sähköntuotannon muuttuva kustannus ELECTROWATT-EKONO OY Sivu 11 (27) Seuraavaan taulukkoon on koottu tyypillisiä suomalaisten lauhdevoimalaitosten kulutussuhteita (polttoaineteho jaettuna sähköteholla eli hyötysuhteen käänteisarvo), polttoainehintoja, muut muuttuvat kustannukset ja päästöoikeuden hinnan vaikutus kilpailukykyyn. Tarkastelussa on jaettu turve-, kivihiili- ja maakaasulauhdelaitokset kahteen ryhmään lähinnä laitoshyötysuhteiden perusteella. Todellisten yksittäisten laitosten hyötysuhteet ja polttoainehinnat vaihtelevat, joten taulukon arvot ovat suuntaa antavia. Taulukko 3-2 Suomalaisen lauhdekapasiteetin tyypilliset kulutussuhteet ja polttoainehinnat Kulutus- Polttoaine- Muut Päästökauppa suhde hinta muuttuvat 10 /tco 2 /MWh pa /MWh pa /MWh pa Turve 1 2,6 6,7 1,0 3,8 Turve 2 2,85 7,2 1,0 3,8 Kivihiili 1 2,4 7,5 1,6 3,3 Kivihiili 2 2,57 7,5 1,3 3,3 Maakaasu 1 2,0 14,0 0,6 2,0 Uusi maakaasukombilauhde 1,76 14,0 0,6 2,0 Turve 1 -ryhmään kuuluvat pelkkää lauhdesähköä tuottava laitos sekä suuret väliottolauhdelaitokset. Näiden yhteenlaskettu lauhdekapasiteetti on noin 350 MW, luku ei sisällä laitosten vastapaineosuutta. Turve 2 ryhmään kuuluvat yhteistuotantolaitosten yhteydessä olevat lauhdeperät (75 MW). Kaikkiaan turvelauhdekapasiteettia on noin 500 MW. Kivihiili 1 ryhmään kuuluu hyötysuhteeltaan paras suuri lauhdelaitos (565 MW). Kivihiili 2 ryhmään kuuluvat muut suuret hiililauhdelaitokset ja väliottolauhdelaitokset (1700 MW). Kaikkiaan hiililauhdekapasiteettia on noin 2350 MW. Maakaasu 1 ryhmään kuuluu yhteistuotantokombilaitosten yhteydessä oleva lisälauhde- ja apujäähdytyskapasiteetti. Tällaista yhteistuotantokapasiteettia on Suomessa noin 1700 MW, josta osa on lämpökuormasta riippuen käytettävissä lauhdetuotantoon hyvällä hyötysuhteella. Suomen kombilaitoskapasiteetin tehosta noin kaksi kolmannesta on kaasuturbiinitehoa ja yksi kolmannes höyryturbiinitehoa. Tuotettaessa lisälauhdetta tai apujäähdytystä höyryturbiinissa, vastaava osa kaasuturbiinin tuotannosta voidaan katsoa lauhdetuotannoksi. Taulukossa on lisäksi esitetty uuden kombilauhdelaitoksen arvot. Suomessa ei ole tällaista kombilauhdetta, mutta esimerkiksi Norjaan rakennettaneen lähivuosina tällaista kapasiteettia. Seuraavassa kuvassa on esitetty turve-, kivihiili-, ja maakaasulauhdekapasiteetin muuttuva tuotantokustannus eri päästöoikeuden hinnoilla. Laskennassa on käytetty edellisessä taulukossa esitettyjä lähtöarvoja. Tuotantokustannus on jaettu polttoainekustannukseen ja muihin muuttuviin kustannuksiin ja lisäksi on esitetty päästöoikeuden hinnan vaikutus.

12 Sivu 12 (27) Päästökauppa 30 /tco2 40 Päästökauppa 20 /tco2 /MWh 30 Päästökauppa 10 /tco2 20 Muut muuttuvat 10 Polttoainekustannus 0 Turve 1 Turve 2 Kivihiili 1 Kivihiili 2 Maakaasu 1 Uusi kombi Kivihiili 7,5 /MWh pa Kuva 3-1 Sähköntuotannon muuttuva tuotantokustannus lauhdelaitoksissa, /MWh (kivihiilen hinta 7,5 /MWh pa ), Ilman päästökauppaa suurten turvelauhdelaitosten tuotantokustannus on hiiltä alhaisempi. Hiilen hinnalla 7,5 /MWh pa halvin hiililauhde tulee turvetta edullisemmaksi noin päästöoikeuden hinnalla 15 /t. Kalliimpi hiililauhde on turvetta edullisempi, kun päästöoikeuden hinta on lähes 30 /t. Lauhteen tuottaminen yhteistuotantokaasukombeilla on turvetta ja kivihiiltä edullisempaa päästöoikeuden hinnalla 20 /t. Uuden kaasukombilauhteen muuttuva kustannus olisi alhaisin jo hieman yli 10 /t hinnalla. Maakaasun kilpailukyky on luonnollisesti hyvin herkkä kaasun hinnalle: 20 %:n nousu kaasun hinnassa (hinta 16,8 /MWh pa ) nostaa ekvivalenttipäästöoikeuden (päästöoikeuden hinta, millä vertailtavien sähköntuotantojen kustannukset ovat samat) hintaa 10 /t:lla eli yhteistuotantokaasukombi tulisi turvetta ja kivihiiltä edullisemmaksi hinnalla 30 /t. Seuraavassa kuvassa on esitetty vastaava tarkastelu kivihiilen hinnalla 6,5 /MWh pa.

13 Sivu 13 (27) Päästökauppa 30 /tco2 40 Päästökauppa 20 /tco2 /MWh 30 Päästökauppa 10 /tco2 20 Muut muuttuvat 10 Polttoainekustannus 0 Turve 1 Turve 2 Kivihiili 1 Kivihiili 2 Maakaasu 1 Uusi kombi Kivihiili 6,5 /MWh pa Kuva 3-2 Sähköntuotannon muuttuva tuotantokustannus lauhdelaitoksissa, /MWh (kivihiilen hinta 6,5 /MWh pa ) Kivihiilen hinnalla 6,5 /MWh pa turvelauhde on niukasti edullisempaa kuin hiililauhde. Halvin hiililauhde tulee edullisemmaksi kun päästöoikeudelle tulee arvoa ja kalliimpikin hiililauhde on turvetta edullisempaa päästöoikeuden hinnalla 10 /t. Yhteistuotantokaasukombien lisälauhde on turvetta halvempaa päästöoikeuden hinnalla 20 /t ja kivihiiltä halvempaa hinnalla 25 /t. Maakaasun hinnan noustessa 20 %, nousevat ekvivalenttipäästöoikeuden hinnat 10 /t:lla eli turpeeseen nähden maakaasu on halvempaa hinnalla 30 /t ja hiileen nähden hinnalla 35 /t Sähköntuotantokustannus mukaan lukien kiinteät kustannukset Tarkasteltaessa uusinvestointien kannattavuutta tulee kilpailukykytarkasteluihin sisällyttää kiinteät kustannukset. Seuraavassa kuvassa on esitetty lauhdelaitosten tuotantokustannukset sisältäen pääoma- ja kiinteät käyttökustannukset. Turpeen osalta tarkastelussa on käytetty väliottolauhdelaitoksen lauhdeosuuden investointikustannusta, koska tällaisia laitoksia on Suomeen rakennettu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja on tälläkin hetkellä suunnitteilla. Väliottolauhdelaitoksen lauhdeosuuden investoinnin määrittäminen ei ole yksikäsitteistä vaan riippuu kustannusten jaosta lämmön, vastapainesähkön ja lauhdesähkön välillä. Kivihiilen ja maakaasun osalta on tarkasteltu pelkkää sähköä tuottavaa lauhdelaitosta.

14 Sivu 14 (27) /MWh Päästökauppa 30 /tco2 Päästökauppa 20 /tco2 Päästökauppa 10 /tco2 Muut muuttuvat Polttoainekustannus Kiinteät käyttökustannukset Pääomakustannus 0 Turveväliottolauhde Hiililauhde Kaasukombilauhde Turve 6,7 /MWh pa Kivihiili 7,5 /MWh pa Maakaasu 14 /MWh pa Kuva 3-3 Lauhdelaitosten sähköntuotantokustannukset sisältäen kiinteät kustannukset, /MWh Kaasukombilauhde on edullisin lauhdetuotantomuoto päästökauppaolosuhteissa, kun vertaillaan uusinvestointeja keskenään. Tarkasteltaessa uuden kaasukombilauhteen kannattavuutta, tulee sitä verrata toisaalta sähkön markkinahintaan ja toisaalta olemassa olevien lauhdelaitosten muuttuvaan tuotantokustannukseen. Kivihiilen hinnalla 7,5 /MWh pa uusi kaasukombilauhde (sisältäen investoinnin) on olemassa olevaa vanhempaa hiililauhdetta (ilman investointia) edullisempi päästöoikeuden hinnalla 25 /tco 2. Uusimpaan ja hyötysuhteeltaan parhaimpaan hiililauhteeseen (kivihiili 1) verrattuna kaasukombilauhde tulee edullisemmaksi päästöoikeuden hinnalla 30 /t. Kivihiilen hinnan lasku 1 /MWh pa :lla nostaa ekvivalenttipäästöoikeuden hintoja noin 5 /t:lla eli kaasukombilauhde tulee edullisemmaksi vanhaan hiililauhteeseen nähden päästöoikeuden hinnalla 30 /t ja uusimpaan hinnalla 35 /t. Maakaasun hinnan nousu 20 %:lla nostaa ekvivalenttipäästöoikeuden hintoja noin 10 /t:lla eli kaasukombilauhde tulee edullisemmaksi vanhaan hiililauhteeseen nähden päästöoikeuden hinnalla 35 /t ja uusimpaan hinnalla 40 /t. Todennäköisin sijoituspaikka uudelle maakaasukombilauhteelle on tällä hetkellä Norja, jonne rakennettaneen lähivuosina kaasukombilauhdekapasiteettia. Maakaasu mahdolliseen laitokseen tulee Norjan kentiltä ja edellytys laitoksen rakentamiselle on kilpailukykyinen maakaasun hinta. Mikäli laitos rakennetaan, se tulee ajamaan normaalina vesivuotena pitkää vuotuista käyttöaikaa.

15 Sivu 15 (27) Lauhdesähköä tuottavien laitosten ajojärjestys Yksittäisten lauhdelaitosten polttoainehinnat ja hyötysuhteet vaihtelevat ja poikkeavat hieman edellä esitetyistä keskimääräisistä arvoista. Seuraavissa kuvissa on esitetty lauhdeyksiköiden teoreettinen ajojärjestys ja lauhdeosuuden sähköteho. Kivihiililauhdekapasiteettia on noin 2350 MW. Turvelauhdekapasiteettia on noin 350 MW ja lisäksi lauhdeperäkapasiteettia yhteistuotantolaitosten yhteydessä noin 75 MW. Lisäksi voidaan tuottaa apujäähdytyssähköä yhteistuotantolaitoksissa: käytettävissä oleva teho on riippuvainen lämpökuormasta eikä sitä voi absoluuttisesti määrittää. Kuvissa on käytetty arvoa 100 MW. Yhteistuotantokaasukombien yhteydessä tuotettavan lisä- ja apujäähdytyssähkön kapasiteetti on riippuvainen lämpökuormasta eikä sitäkään voi määrittää absoluuttisesti, kuvissa on käytetty arvoa 500 MW. Suomessa on myös yksi maakaasulauhdevoimalaitos, joka on yhdistelmä konventionaalista kattila+höyryturbiinitekniikkaa ja kaasuturbiinitekniikkaa. Laitos ei kuitenkaan ole varsinainen kombivoimalaitos ja hyötysuhde on lähempänä konventionaalista voimalaitosta. Laitoksen sähköteho on noin 240 MW Sähköteho, MW Kaasulauhde Yhteistuotantokaasukombit - lisälauhde Hiili 7,5 /MWh pa Turveapujäähdytys Turvelauhdeperät Turve Päästöoikeuden hinta, /tco 2 Kuva 3-4 Lauhdekapasiteetti ja ajojärjestys Suomessa kivihiilen hinnalla 7,5 /MWh pa Ilman päästökauppaa turvelauhde on kilpailukykyisin polttoaine lauhdetuotannossa, kun kivihiilen hinta on 7,5 /MWh pa. Päästöoikeuden hinnan noustessa turpeen kilpailukyky heikkenee ja toisaalta maakaasun kilpailukyky paranee. Paras turvelauhde on edullisin vielä 10 /tco 2 hinnalla ja 20 /t hinnallakin edellä hiiltä, mutta tällöin paras yhteistuotantokaasukombi on jo edellä. 25 /t hinnalla turvelauhteen edellä on paljon kaasu- ja hiilikapasiteettia. Maakaasulauhde, jonka hyötysuhde on alhaisempi, ei nouse ajojärjestyksessä korkealle tarkastelluilla päästöoikeuden hinnoilla. Kaasukombien kilpailukyvylle päästöoikeuden hinnalla on kaikkein suurin vaikutus, koska sen pääs-

16 Sivu 16 (27) tökaupparasitus on selvästi pienin johtuen alhaisesta ominaispäästökertoimesta ja korkeasta hyötysuhteesta Sähköteho, MW Kaasulauhde Yhteistuotantokaasukombit - lisälauhde Hiili 6,5 /MWh pa Turveapujäähdytys Turvelauhdeperät Turve Päästöoikeuden hinta, /tco 2 Kuva 3-5 Lauhdekapasiteetti ja ajojärjestys Suomessa kivihiilen hinnalla 6,5 /MWh pa Kivihiilen hinnan ollessa 6,5 /MWh pa paras turvelauhde on ajojärjestyksessä ensimmäisenä ilman päästökauppaa ja jo päästöoikeuden hinnalla 10 /t paras hiililauhde menee parhaan turvelauhteen edelle. Muu turvelauhdekapasiteetti on ajojärjestyksessä hiililauhteen jälkeen kun päästöoikeudelle tulee arvoa. Paras yhteistuotantokaasukombi menee hiilen edelle päästöoikeuden hinnalla 20 /t. 3.2 Turve- ja kivihiililauhteen kilpailukyky sähkömarkkinoilla Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla lauhdevoiman tarve on pitkälti riippuvainen vesivoiman tuotannosta ja ulkolämpötilasta riippuvaisesta lämmityssähkön tarpeesta. Normaalissa vesitilanteessa kulutuksen ja peruskuormatuotannon välinen erotus tuotetaan lauhdevoimalla pääosin talvikaudella ja mahdollisesti osa tuodaan Keski- Euroopasta. Turvelauhteen tuotanto on riippuvainen yleisestä lauhdevoiman tarpeesta Pohjoismaissa ja turvelauhteen kilpailukyvystä muihin lauhdetuotantomuotoihin nähden. Seuraavassa kuvassa on verrattu turvelauhteen tuotantokustannusta markkinasähkön hintaan vuosina Kuvassa turvelauhteen tuotantokustannus on jaettu muuttuvaan ja kiinteään osaan, jolloin muuttuva kustannus kuvaa olemassa olevan laitoksen kilpailukykyä ja kiinteä kustannus otetaan mukaan arvioitaessa uusinvestoinnin kannattavuutta. Sähkön markkinahinta kuvaa toteutunutta vuosikeskiarvoa vuoteen 2004 ja sen jälkeen Electrowatt-Ekonon arviota normaalina vesivuotena. Kuvaan on myös piirretty arvio sähkön hinnasta hyvin kuivana ja märkä vesivuotena. Lisäksi kuvassa on esitetty keskimääräinen sähkön hinta kevät-kesä aikana (touko-elokuu) sekä syksy-talvi

17 Sivu 17 (27) aikana (loka-maaliskuu). Kuvassa esitetyt päästöoikeuden hinnat vuosina eivät ole ennusteita vaan laskentaparametreja. /MWh Turvelauhdesähkö kiinteät Turvelauhdesähkö muuttuvat Sähköpörssi (touko-elo) Sähköpörssi (loka-maalis) Sähköpörssi (kuiva) Sähköpörssi (norm.) Sähköpörssi (märkä) Ei päästökauppaa 20 /tco2 25 /tco2 Kuva 3-6 Turvelauhteen kilpailukyky ja sähkön markkinahinta Pohjoismaissa, /MWh Sähkön markkinahinta on vaihdellut viime vuosina voimakkaasti. Vesivoiman määrä ohjaa markkinahintaa: hyvä vesivuosi laskee ja huono nostaa hintaa. Markkinahinnan ollessa alhaisimmillaan, on myös lauhdevoiman tuotanto ollut alhaisimmillaan ja vastaavasti markkinahinnan ollessa korkealla on lauhdesähköä tuotettu enemmän luvun lopulla markkinahinta oli alhaisimmillaan ja lauhdetuotanto oli kannattavaa vain kylmimpään aikaan talvella luvun alussa sähkön markkinahinta nousi ja samoin nousivat lauhdetuotantomäärät turvelauhteen tullessa kilpailukykyiseksi myös lämpimänä vuodenaikana. Kuivimpana vuonna 2003 sähkön markkinahinta olisi kattanut jopa investointikustannuksen. Päästökaupan alettua normaalissa vesitilanteessa turvelauhteen arvioidaan olevan kilpailukykyistä vain kulutushuippujen aikaan eli sähkön hintapiikkien aikana. Vuosi 2005 on ollut vesitilanteeltaan selvästi normaalivuotta parempi: vesivoiman tuotanto Pohjoismaissa on ollut vuoden ensi puoliskolla noin 10 TWh suurempi kuin keskimääräisenä vesivuotena. Vuoteen 2010 mennessä valmistuu Pohjoismaihin uutta tuotantokapasiteettia: viides ydinvoimalaitosyksikkö Suomeen, tuulivoimaa merkittävästi kaikkiin Pohjoismaihin, yhdistettyä tuotantoa sekä todennäköisesti kaasulauhdekapasiteettia Norjaan. Uusi tuotantokapasiteetti alentaa sähkön markkinahintaa tehden lauhdetuotannon entistä kilpailukyvyttömäksi. Kaikki uusi tuotantokapasiteetti, joka on muuttuvilta kustannuksiltaan halvempaa kuin lauhdetuotanto, vähentää lauhdesähkön tarvetta. Erittäin kuivana vuotena lauhdesähkön tuotannolle on enemmän tarvetta, kun sähkön markkinahinta nousee ja lauhdetuotanto on kannattavaa. Vastaavasti märkänä vuotena vesivoimaa tuotetaan niin paljon, ettei lauhdetuotannolle ole juurikaan tarvetta.

18 Sivu 18 (27) Lauhdesähköä tarvitaan normaalinakin vesivuotena myös tulevaisuudessa talviaikaan tasaamaan kulutushuippuja ja pullonkauloja sähkönsiirrossa Pohjoismaiden sisällä. Seuraavassa kuvassa on havainnollistettu sähkön markkinahinnan vaihtelua vuoden aikana ja lauhdelaitoksen muuttuva tuotantokustannus. Sähkön hinnassa on piikkejä, jolloin lauhdetuotanto on kannattavaa. Kuvan lukuarvot ovat viitteellisiä Lauhdelaitos Sähkön keskihinta /MWh Kuva 3-7 Havainnekuva sähkön markkinahinnan vaihteluista ja ajanjaksoista, jolloin lauhdetuotanto on kannattavaa, kuvan lukuarvot viitteellisiä Seuraavassa kuvassa on verrattu vastaavasti kivihiililauhteen tuotantokustannusta markkinasähkön hintaan vuosina

19 Sivu 19 (27) /MWh Kivihiililauhdesähkö kiinteät Kivihiililauhdesähkö muuttuvat Sähköpörssi (touko-elo) Sähköpörssi (loka-maalis) Sähköpörssi (kuiva) Sähköpörssi (norm.) Sähköpörssi (märkä) Hiili 7,5 /MWh pa Hiili 6,5 /MWh pa Ei päästökauppaa 20 /tco2 25 /tco2 Kuva 3-8 Hiililauhteen kilpailukyky ja sähkön markkinahinta Pohjoismaissa, /MWh Kivihiililauhteen tuotantokustannus vaihtelee merkittävästi hiilen hinnan heilahdellessa. Pääosin hiililauhteen kannattavuus markkinasähköön nähden on kuitenkin ollut samanlainen kuin turpeenkin: alhaisen markkinasähkön hinnan aikana tuotanto on kannattavaa vain kylmimpään aikaan, hinnan ollessa korkealla lauhdesähköä on tuotettu myös muuna aikana vuodesta. Seuraavien vuosien aikana hiililauhdekapasiteettia ajettaneen talviaikaan, mutta vuoden 2010 jälkeen hiililauhteenkin tuotanto vähenee. Hiilen hinnan kehitys vaikuttaa siihen, onko hiililauhde ajojärjestyksessä ennen vai jälkeen turvelauhteen.

20 Sivu 20 (27) 4 LAUHDESÄHKÖN MÄÄRÄ SUOMESSA VUONNA 2006 JA 2010 Lauhdevoiman tuotanto on vaihdellut Suomessa välillä 6 20 TWh vuosina Seuraavassa kuvassa on esitetty lauhdevoiman tuotanto Suomessa polttoaineittain TWh Puu Turve Öljyt Kaasu Hiili Kuva 4-1 Lauhdesähkön tuotanto Suomessa , TWh Lauhdesähköä on tuotettu eniten kivihiilellä, keskimääräinen tuotanto on ollut 7 TWh ja vaihteluväli 3,5 13,5 TWh. Turvelauhteen tuotanto on ollut keskimäärin 2,5 TWh ja vaihteluväli 1,1 3,5 TWh. Pääosin samoissa laitoksissa on tuotettu lauhdesähköä myös puulla: tuotanto nousi 2000-luvun alussa tasolta 0,2 TWh tasolle 1 TWh suuren myös puuta käyttävän väliottolauhdelaitoksen valmistuttua. Kaasulauhdesähköä on tuotettu keskimäärin 0,8 TWh vaihteluvälin ollessa 0,2 2,2 TWh. Tässä työssä arvioitiin lauhdevoiman tarvetta vuosina 2006 ja 2010 Electrowatt-Ekono Oy:n ELMO-sähkömallilla. ELMOssa on mallinnettu sähkön tuotanto Pohjoismaissa tuntitasolla huomioiden tuonti- ja vientiyhteydet alueen ulkopuolelle. Mallin tuloksina saadaan mm. tuotantomäärät tuotantotavoittain ja polttoaineittain. Tarkastelut tehtiin päästöoikeuden hinnoilla 15 /tco 2, 20 /tco 2 ja 30 /tco 2. Seuraavassa on esitetty laskennan kannalta oleellisimmat lähtöarvot: polttoainehintoina on käytetty tässä raportissa aiemmin esitettyjä hintoja sähkön kulutusennusteet pohjautuvat Suomen osalta energia- ja ilmastostrategian taustalla oleviin skenaarioihin viides ydinvoimalaitosyksikkö on toiminnassa vuonna 2010

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Mallinnuksen lähtöoletukset

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset

Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset Energiateollisuus ry. Energiantuotannon investoinnit ja päätökset 2000-2009 Selvitys Pöyry Management Consulting Oy Sisältö 1. Tausta 2. Menetelmäkuvaus 3. Tuotantokapasiteetti 4. Tuotanto 5. Hiilidioksidin

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma

Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma 1 Kapasiteetin riittävyys ja tuonti/vienti näkökulma Kapasiteettiseminaari/Diana-auditorio 14.2.2008 2 TEHOTASE 2007/2008 Kylmä talvipäivä kerran kymmenessä vuodessa Kuluvan talven suurin tuntiteho: 13

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA

EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN

Lisätiedot

Bioenergian tukimekanismit

Bioenergian tukimekanismit Bioenergian tukimekanismit REPAP 22- Collaboration workshop 4.5.21 Perttu Lahtinen Uusiutuvien energialähteiden 38 % tavoite edellyttää mm. merkittävää bioenergian lisäystä Suomessa Suomen ilmasto- ja

Lisätiedot

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi

PienCHP-laitosten. tuotantokustannukset ja kannattavuus. TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy. www.ekogen.fi PienCHP-laitosten tuotantokustannukset ja kannattavuus TkT Lasse Koskelainen Teknologiajohtaja Ekogen Oy www.ekogen.fi Teemafoorumi: Pien-CHP laitokset Joensuu 28.11.2012 PienCHPn kannattavuuden edellytykset

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy

Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa. Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy Tuulivoiman rooli energiaskenaarioissa Leena Sivill Energialiiketoiminnan konsultointi ÅF-Consult Oy 2016-26-10 Sisältö 1. Tausta ja tavoitteet 2. Skenaariot 3. Tulokset ja johtopäätökset 2 1. Tausta ja

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus

Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Sähkön tuotantorakenteen muutokset ja sähkömarkkinoiden tulevaisuus Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Yhdyskunta ja energia liiketoimintaa sähköisestä liikenteestä seminaari 1.10.2013 Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj

Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito. Vaelluskalafoorumi Kotkassa Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Voimajärjestelmän tehotasapainon ylläpito Vaelluskalafoorumi Kotkassa 4-5.10.2012 Erikoisasiantuntija Anders Lundberg Fingrid Oyj Sähköntuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino Fingrid huolehtii Suomen

Lisätiedot

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry

Selvitys 60K Q B Energiateollisuus ry Selvitys 60K30037.07-Q210-002B 4.2.2010 Energiateollisuus ry Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset 2000-2009 Sivu 1 (28) Esipuhe Tämä Energiantuotannon investoinnit ja investointipäätökset

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi

Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi Fortumin sähkömarkkinakatsaus Keilaniemi 19.3.27 Lotta Forssell viestintäjohtaja Fortum Portfolio Management and Trading 19/3/28 1 Sähkömarkkinakatsauksen tausta ja tarkoitus Fortumin sähkömarkkinakatsauksen

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009

edistämiskeinoista Finbion kevätpäivä 22.4.2009 Syöttötariffeista ja muista edistämiskeinoista Petteri Kuuva Finbion kevätpäivä 22.4.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiapolitiikalle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa?

Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? Suomen tehotasapaino, onko tuotantoennusteissa tilastoharhaa? FG:n markkinatoimikunta 7.2.2013 Kymppivoima Hankinta Oy, Mika Laakkonen Suomen kulutus- ja tuotantoennusteet Olemme havainneet, että eri osapuolilla

Lisätiedot

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.

Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta. Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3. Laajamittainen tuulivoima - haasteita kantaverkkoyhtiön näkökulmasta Kaija Niskala Säteilevät naiset seminaari Säätytalo 17.3.2009 2 Kantaverkkoyhtiölle tulevia haasteita tuulivoimalaitoksen liityntä tehotasapainon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2011, 4. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia vuonna 2011 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1 389 PJ (petajoulea)

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj

Talvikauden tehotilanne. Hiilitieto ry:n seminaari Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Talvikauden tehotilanne Hiilitieto ry:n seminaari 16.3.2016 Helsinki Reima Päivinen Fingrid Oyj Pohjoismaissa pörssisähkö halvimmillaan sitten vuoden 2000 Sähkön kulutus Suomessa vuonna 2015 oli 82,5 TWh

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA

HANHIKOSKI. Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi TAUSTAA HANHIKOSKI Ari Aalto Evijärven kunnanvaltuuston iltakoulu Evijärvi 16.10.2013 1 TAUSTAA Hanhikosken saneerauksen esiselvitys, raportti 9.8.2010 esitelty Kunnanhallitukselle 9.8.2010 Kunnanvaltuustolle

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj

Katsaus käyttötoimintaan. Käyttötoimikunta 21.5.2014 Reima Päivinen Fingrid Oyj Katsaus käyttötoimintaan Käyttötoimikunta Reima Päivinen Fingrid Oyj Esityksen sisältö 1. Käyttötilanne ja häiriöt 2. Tehon riittävyys 3. Järjestelmäreservit 4. Kansainvälinen käyttöyhteistyö 5. Eurooppalaiset

Lisätiedot

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo

PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo PIEN-CHP POLTTOAINEENTUOTANTOLAITOKSEN YHTEYDESSÄ 15.05.2014 Polttomoottori- ja turbotekniikan seminaari Teknologiateollisuus Otaniemi,Espoo Janne Suomela Projektitutkija, Levón-instituutti Vaasan yliopisto

Lisätiedot

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön

Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Keinoja uusiutuvan energian lisäämiseen ja energian säästöön Terhi Harjulehto 1.12.29 Elomatic-esittely Katselmustoiminnan tausta Uusiutuvan energian kuntakatselmus Sievin kunta Energiantuotannon ja -käytön

Lisätiedot

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja

Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energia 2012 Energian hinnat 2012, 1. neljännes Energiaverot nostivat liikennepolttoaineiden hintoja Energiaveron korotukset ja raakaöljyn korkeampi hinta nostivat liikennepolttoaineiden hintoja ensimmäisellä

Lisätiedot

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset

Syöttötariffit. Vihreät sertifikaatit. Muut taloudelliset ohjauskeinot. Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT KANSANTALOUDEN KANNALTA Juha Honkatukia VATT Syöttötariffit Vihreät sertifikaatit Muut taloudelliset ohjauskeinot Kansantalousvaikutukset UUSIUTUVAN ENERGIAN OHJAUSKEINOT

Lisätiedot

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ

TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ TURPEEN KORVAUTUMINEN KIVIHIILELLÄ -SELVITYSTYÖ Pöyry Management Consulting Oy Tiedotustilaisuus - TURPEEN TUOTANTO ON SÄÄRIIPPUVAISTA MYÖS TURPEEN KULUTUS VAIHTELEE Sääolosuhteet olivat kesällä 2012 turvetuotannon

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen

Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset. Iivo Vehviläinen Uusiutuvan energian tukien sähkömarkkinavaikutukset Iivo Vehviläinen 24.1.2017 Sisältö 1. Pohjoismainen markkina 2. Tuuli merkittävin uusiutuvista 3. Suhteessa pienellä määrällä tuulta miljardivaikutukset

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Puun energiakäyttö 2012

Puun energiakäyttö 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 15/2013 Puun energiakäyttö 2012 18.4.2013 Esa Ylitalo Metsähakkeen käyttö uuteen ennätykseen vuonna 2012: 8,3 miljoonaa kuutiometriä

Lisätiedot

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre

Tehoreservin määrän määritys. Ville Väre Tehoreservin määrän määritys Ville Väre Esityksen sisältö Yleistä tehoasioihin liittyen Tehoreservin taustaa Erityisiä huomioita 2017 alkavalle kaudelle Kysymyksiä keskusteltavaksi tehoreserviin liittyen

Lisätiedot

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle

Maksatusohje. Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle Maksatusohje Uusiutuvilla energialähteillä tuotettavan sähkön tuotantotuen maksatuksen hakeminen ohje sähkön tuottajalle 947/702/2013 1.1.2014 Versiohistoria Version Pvm numero 1 1.1.2014 Keskeisimmät

Lisätiedot

Uusiutuvan energian velvoitepaketti

Uusiutuvan energian velvoitepaketti Uusiutuvan energian velvoitepaketti Valtiosihteeri Riina Nevamäki 20.5.2010 Hallituksen energialinja kohti vähäpäästöistä Suomea Tärkeimmät energiaratkaisut Energiatehokkuus 4.2.2010 Uusiutuva energia

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus

Metsäenergian aluetalousvaikutukset. METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Metsäenergian aluetalousvaikutukset METY loppuseminaari 21.1.2014 Tanja Ikonen & Johanna Routa Luonnonvarakeskus Tutkimuksen tavoite ja tausta Pohjois-Karjalan ilmasto- ja energiaohjelman asettaman tavoitteen

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu

Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu Osavuosikatsaus Tammi - syyskuu 2007 18.10.2007 Hyvä tuloskehitys jatkui Hyvä tulos kolmannella neljänneksellä Territorial Generating Company 1:n osakeanti Fortum säilytti omistusosuutensa (25,4 %) Lenenergon

Lisätiedot

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä

Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin. Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä Verkkosuunnittelusta toteutukseen katsaus Itämeren alueen siirtoyhteyksiin Jussi Jyrinsalo, johtaja Sähkömarkkinapäivä 12.4.2012 2 Esitys Itämeren alueen haasteet verkkosuunnittelulle Itämeren alueen markkinalähtöinen

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuu 2016: Tyydyttävä tulos matalista sähkönhinnoista huolimatta Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Hake- ja pellettikattilan mitoitus

Hake- ja pellettikattilan mitoitus Hake- ja pellettikattilan mitoitus Kiinteistön kokoluokka ratkaisee millaista vaihtoehtoa lähdetään hakemaan Pienkiinteistö, suurkiinteistö, aluelämpölaitos Hake- ja pellettikattilan mitoitus Perinteinen

Lisätiedot

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro

Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Tuulivoiman integraatio Suomen sähköjärjestelmään - kommenttipuheenvuoro Sanna Uski-Joutsenvuo Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Tuulivoiman fyysinen verkkoon liityntä Laajamittainen tuulivoima Suomessa

Lisätiedot

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj

Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus. Fortum Oyj Tammi-maaliskuun 2016 osavuosikatsaus Fortum Oyj 28.4.2016 Tammi-maaliskuun 2016 tulos Avainluvut (milj. euroa), jatkuvat toiminnot I/2016 I/2015 2015 Edelliset 12 kk Liikevaihto 989 1 040 3 459 3 408

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Siirtojen hallinta 2015

Siirtojen hallinta 2015 Raportti 1 (6) Siirtojen hallinta 2015 1 Yleistä siirto- ja markkinatilanteesta Siirtojen hallinta -raportti on yhteenveto Suomen kantaverkon ja rajajohtoyhteyksien tapahtumista ja toteumista vuodelta

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot