TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (1/56) TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

2 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (2/56) Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Keski-Suomessa Johdanto Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Terveystilanne Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomessa: OSA 2 Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Terveydenhuollon valmiussuunnittelu Lähipalvelut Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Työterveyshuolto

3 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (3/56) 6.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Maakunnalliset palvelut Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Huume- ja päihdehuollon erityispalvelut Laboratoriotoiminta Kuvantamistoiminta Lääkehuolto Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut Hammas-, suu- ja leukasairaudet Maakunnallinen infrastruktuuri Tietohallinto, yhteinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen asiointi: Perusterveydenhuollon yksikkö Kohti prosessiohjattua sairaalaa Uusi sairaala - hanke Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Henkilöstön kehittäminen Terveystieteellinen tutkimus Kehittämistyö Rekrytointiyhteistyö Koulutuksen aloituspaikat Erityistyöntekijät, erityisosaaminen Järjestämissuunnitelman toteutus

4 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (4/56) Kuvaluettelo Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina... 9 Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 9 Syöpä Suomessa Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 11 Huoltosuhde, demografinen Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

5 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (5/56) Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista

6 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (6/56) Terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta on annettu Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa valtuustokaudeksi. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Järjestämissuunnitelman laadinnassa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä on terveydenhuoltolain (35 ) mukaan keskeinen rooli ja tehtävä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjausneuvotteluissa (v. 2011) sovittiin, että järjestämissuunnitelma laaditaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla erikseen nimettävän työryhmän toimesta. Suunnitelma käsitellään myös maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä. Laadittava suunnitelma kattaa valtuustokauden ja suunnitelma valmistellaan kuntien ja sairaanhoitopiirin päätettäväksi. Suunnitelmaa on valmistellut sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä puheenjohtajana ja kehittämispäällikkö Asko Rytkönen Keski-Suomen sai- 6

7 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (7/56) raanhoitopiiristä työryhmän sihteerinä. Työryhmän jäseninä ovat olleet johtajaylilääkäri Markku Voutilainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen Laukaasta, ylilääkäri Tapio Tammela Äänekoskelta, perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Wiitaunionista ja ylilääkäri Eija Kiljala syksystä 2013 Wiitaunionista, johtava lääkäri Juhani Kasila Liikelaitos Saarikasta, 06/2013 alkaen Liikelaitos Saarikan johtava lääkäri Heikki Janhunen, toimitusjohtaja Reijo Räsänen Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta, terveyskeskuksen vastaava ylilääkäri Jarmo J Koski Jyväskylästä. Tämä suunnitelma on tehty tilanteessa, jolloin SOTE - järjestämislaki on valmisteluvaiheessa ja sen lopullisia vaikutuksia ei tiedetä. Järjestämissuunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa lain sisällön ja vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelma täyttää kokonaisuutena nykyisen terveydenhuoltolain vaatimukset. Suunnitelma-asiakirjaan lukuun 2 on sisällytetty työryhmän esittämät Sote-linjaukset Keski-Suomessa. Kunnat päättävät niistä kuitenkin omana prosessinaan ja tulevan järjestämislain mukaisessa aikataulussa myöhemmässä vaiheessa Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Keski-Suomen kuntien väestön ennustettua kehitystä vuosina kuvataan seuraavissa kuvioissa. Väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti on tunnistettavissa kehitys, jossa maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen ja väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy väestön vanhetessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavaa entisestään. 7

8 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (8/56) Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011, lukumäärinä Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 8

9 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (9/56) Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina 40% 30% 20% Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011 prosentteina 32,8 % 22,9 % 10% 3,0 % 6,0 % 3,4 % 8,8 % 0% -10% -9,5 % -8,9 % -20% -16,2 % -30% -40% Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 9

10 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (10/56) 2.2. Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Vuonna 2011 toteutui Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä yhteensä Vastaavasti perusterveydenhuollon käyntejä toteutui Kelan sairausvakuutuskorvauksen korvaamia avohoitokäyntejä toteutui yhteensä Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna

11 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (11/56) Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäyntien lisäksi käynnit äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashuollossa ja suuhygieniakäynnit, sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit sekä muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit ja käynnit jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen esim. lääkärintodistukset). Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi Keski-Suomi ilman Jämsän seutua Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

12 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (12/56) Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT ASUKASTA KOHTI VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi 1,6 6,9 1,1 9,5 Keski-Suomi ilman Jämsän seutua 1,6 6,4 0,4 8,4 Hankasalmi 1,7 5,1 0,6 7,4 Joutsa 1,7 21,0 0,9 23,7 Jyväskylä 1,7 4,2 1,3 7,2 Jämsä 1,5 10,6 1,0 13,1 Kannonkoski 1,2 6,1 0,5 7,8 Karstula 1,3 7,8 0,6 9,6 Keuruu 1,5 10,2 0,8 12,5 Kinnula 1,2 0,8 0,8 2,9 Kivijärvi 1,3 7,5 0,5 9,4 Konnevesi 1,6 14,3 0,6 16,6 Kuhmoinen 1,3 16,6 0,9 18,9 Kyyjärvi 1,2 7,2 0,5 8,9 Laukaa 1,6 10,0 1,1 12,7 Luhanka 1,8 7,6 0,9 10,4 Multia 1,1 18,0 0,8 19,9 Muurame 1,5 7,0 1,1 9,6 Petäjävesi 1,5 10,1 0,9 12,5 Pihtipudas 1,4 13,3 0,9 15,6 Saarijärvi 1,3 7,3 1,0 9,5 Toivakka 1,2 9,1 0,7 11,0 Uurainen 1,5 5,1 0,8 7,4 Viitasaari 1,5 7,1 0,8 9,4 Äänekoski 1,3 7,5 0,9 9,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Keski-Suomen kuntien sairastavuutta ja palvelutarvetta kuvataan Kansantautiindeksillä ja Sairastavuusindeksillä; Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 12

13 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (13/56) Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tässä esitetään luvut ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 13

14 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (14/56) Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 14

15 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (15/56) Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin. Kuva 9 Syöpä Suomessa

16 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (16/56) 2.3. Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Seuraavassa on kuvattu Keski-Suomen kuntien rakenteita, taloutta ja elinvoimaisuutta pohjautuen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) seurantatietoihin. Keskeisenä kunnan elinvoimaisuutta kuvaavana indikaattorina pidetään kunnan huoltosuhdetta ja sen kehitystä tulevaisuudessa Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Indeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu Kuva maan 11 väestön Huoltosuhde, keskiarvoon. demografinen Ikävakioitu. 16

17 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (17/56) Kuva 11 Demografinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohti. Vuoden 2011 lopussa koko maassa sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Keski- Suomessa luku on korkeampi. Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä 17

18 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (18/56) Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 18

19 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (19/56) Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100 (kts. yllä). Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta 19

20 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (20/56) Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja aikuiset Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 20

21 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (21/56) Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21

22 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (22/56) Työikäiset Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22

23 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (23/56) Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 23

24 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (24/56) Ikäihmiset Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta 24

25 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (25/56) Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 25

26 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (26/56) Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas 26

27 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (27/56) Kunta Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=1,0 0 Nettomenot, indeksi Koko maa=10 0 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Hankasalmi ,36 89 Joutsa ,39 97 Jyväskylä , Kannonkoski ,53 95 Karstula ,27 94 Keuruu ,26 98 Kinnula , Kivijärvi , Konnevesi ,27 96 Kyyjärvi ,37 87 Laukaa , Luhanka , Multia ,53 86 Muurame ,78 96 Petäjävesi ,10 90 Pihtipudas , Saarijärvi ,26 94 Toivakka ,07 88 Uurainen ,96 97 Viitasaari , Äänekoski ,13 95 Keski-Suomi ,03 99 Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski- Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa

28 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (28/56) Terveystilanne Keski-Suomessa Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista

29 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (29/56) Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista

30 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (30/56) Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Paras - puitelain mukaan perustetut yhteistoiminta-alueet on esitetty seuraavassa kartassa. Keski-Suomen kunnat ovat ryhmittyneet kuuteen yhteistoiminta-alueeseen. Kunnat ovat luovuttaneet perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen järjestämisvastuunsa yhteistoiminta-alueille. Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen osalta perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi on järjestetty sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen osakaskunnat ovat luovuttaneet perussopimuksessa järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 30

31 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (31/56) Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen 2.5. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista asukasluku maakunnan keskiarvo menot maakunnan alueella osuus sos.- terv. huollosta /as % Sosiaali- ja terveys % sosiaalitoimi ,7 % sosiaalitoimesta päivähoito ,9 % ei sote-alueelle sosiaalitoimi ilman päivähoitoa ,8 % terveydenhuolto ,3 % terveydenhuollosta perusterveydenhuolto ,4 % terveydenhuollosta erikoissairaanhoito ,4 % terveydenhuollosta ympäristöterveydenhuolto ,5 % terveydenhuolto ilman ympäristöterveydenhuoltoa ,9 % SOTE - JÄRJESTÄMISTÄ VASTAAVA KOKONAISUUS ,6 % 31

32 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (32/56) Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Lääkkeet ja vastaavat valmisteet Lääkärinpalkkiot Hammashoito Tutkimus ja hoito Matkat Sairauspäivärahat Vammaisetuudet Kuntoutus Kuntoutusraha Erityishoitoraha Työterveyshuolto Yhteensä Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista YHTEENVETO Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto KELA YHTEENSÄ

33 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (33/56) Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet 33

34 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (34/56) 2.6. Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Vaihtoehto A: Koko Keski-Suomen maakunnan kattava Sote -palveluiden järjestäminen (maakunnan sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto samalla järjestäjällä) Sote-alueilla (laaja perustaso) järjestämisvastuu on vastuukunnalla (eräissä poikkeustapauksissa voi olla myös kuntayhtymällä). Järjestämisvastuu kattaa kaikki lakisääteiset Sote-palvelut. Jos Sote-alueeseen kuuluu perustason palvelut järjestäviä kuntia tai alueita, niiden Sotealueelle aina kuuluvat sosiaalihuollon palvelut määritellään myöhemmin sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa. Järjestämisvastuun kantajista säädetään valmisteilla olevassa uudessa järjestämislaissa. Vaihtoehto B: Maakunnassa asukkaan alueet muodostavat perustason järjestäjiä (perustason sosiaalitoimi lukuun ottamatta erityistason sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuollon palvelut samalla järjestäjällä) ja maakunnan keskuskaupunki muodostaa laajan perustason järjestäjän (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdellä järjestäjällä), joka järjestää maakunnan asukkaan järjestäjille erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalvelut. Perustason alueilla ( asukasta) järjestämisvastuu on alueen vastuukunnalla. Tämä järjestämisvastuu käsittää peruspalvelut, eli pääosin ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi tällä hetkellä järjestävät. Tälle perustason alueelle Sote-alue järjestää perustasoon kuulumattomat palvelut. Näitä ovat erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautinen päivystys (sekä sosiaalipalvelut että terveydenhuoltopalvelut). Mikäli maakuntaan syntyisi perustason alue/alueita, niillä järjestämisvastuu jäisi edelleen hajanaiseksi. Perustason järjestämisvastuu olisi perustason alueen vastuukunnalla, ja muun kuin perustason palveluista Sote-alueen vastuukunnalla. Siten alle asukkaan kunnilla olisi kaksi järjestämisvastuussa olevaa vastuukuntaa, mutta niillä itsellään ei olisi lainkaan järjestämisvastuuta. 34

35 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (35/56) Alle asukkaan kunnilla olisi edustus vain perustason järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä, mutta Sote-alueen järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä olisi yhteinen edustaja vain perustason alueelta, joka käyttäisi Sote-alueen yhteisessä elimessä kaikkien perustason kuntien äänivaltaa. Siis yksittäisellä perustason alueen kunnalla ei ole edustusta Sote-alueen yhteisessä elimessä. Kunnan suoran vaikuttamisen kannalta tämä vie Sote-alueen, mm. erikoissairaanhoidon päätöksentekoon osallistumisen selvästi nykyistä kauemmaksi, kahden väliportaan päähän. Nykyisin jokaisella kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski- Suomessa: Työryhmä esittää, että: 1) Keski-Suomen maakuntaan muodostetaan kuntien yhteinen Sotealue, jonka järjestämisvastuuseen kuuluu laaja perustaso (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi). Tavoite on, että Sote - alueen kokonaisuus kattaa kaikki Keski- Suomen kunnat. 2) Työryhmä ehdottaa että SOTE -alueen vastuukuntamallin vaihtoehtoiseksi hallintomalliksi voidaan valita kuntayhtymä. 3) Työryhmä ehdottaa, että syntyvän SOTE - alueen rahoitusmalliksi valitaan kapitaatiopohjainen rahoitusperiaate korjattuna sairastavuus-, ikärakenne- ja muilla tarvetekijöillä. 4) Työryhmä ehdottaa, että pyritään yksikanavaiseen rahoitukseen. Keski-Suomi voisi toimia kokeilualueena. Perustelut: Tällä ratkaisulla myös alle asukkaan kuntien Sote -palvelujen järjestämisvastuu säilyy yhtenäisenä eikä hajaannu kahdelle järjestämisvastuussa olevalle taholle; perustason järjestämisvastuussa olevalle kunnalle ja Sote -alueen vastuukunnalle/kuntayhtymälle. 35

36 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (36/56) Näin menetellen kaikilla maakunnan kunnilla on suora edustus kuntansa alueen Sote järjestämisvastuussa olevan tahon yhteisessä päätöksenteossa. Tämä mahdollistaa myös koko maakunnan alueelle yhdenmukaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä horisontaalisen että vertikaalisen integraation, kun on vain yksi järjestämisvastuussa oleva taho. Kun järjestäjäorganisaation väestömäärä on vähintään asukasta, sillä on riittävä väestöpohja vuosittaisten satunnaisten menojen tasaantumiseen ja erillisestä kalliiden hoitojen tasauksesta voidaan luopua, jos kuntien rahoitus osuuden määrittelyssä siirrytään asukaslukuperusteiseen menettelyyn. Kuntien hyväksyttäväksi menevä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koskee vuosia , ja lienee todennäköistä, että uuteen SOTE-järjestämismalliin ja palveluiden tuottamismalleihin voidaan siirtyä aikaisintaan Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut järjestetään ja tuotetaan toistaiseksi pääosin nykyisellä tavalla. Nykyisin voimassa oleva terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma on tuotannossa tapahtuneiden ja suunniteltujen muutosten osalta päivitetty ja sisältyy osaan II. Sosiaalitoimen palvelutuotannon laajempi muutos on mahdollista uuden SOTE- järjestämisratkaisun selkiinnyttyä. 36

27.1.2014. TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016

27.1.2014. TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016 27.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016 Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali-

Lisätiedot

4.11.2013. TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016

4.11.2013. TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016 4.11.2013 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016 Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali-

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5

Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Keskustelua Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen strategisista periaatteista Esityslistan kohta 5 Kokous 8.4.2015 Työryhmä Raija Kolehmainen, Matti Mäkinen, Reijo Räsänen, Marja Heikkilä

Lisätiedot

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA

ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA ALUEELLISESTI YHTENÄINEN TIETOJÄRJESTELMÄARKKITEHTUURI PALVELUIDEN JA RAKENTEIDEN KEHITTÄMISEN TUKENA Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Tapas-seminaari 19.4.2011 KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa

Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa Kaupunginjohtaja Jaana Karrimaa } Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuolto Satakunnan sairaanhoitopiirin ky:stä } Kunnat Keski-Satakunnan terveydenhuollon kuntayhtymän jäsenkuntia Väestöpohja

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa?

Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mitä sairauksien hoito maksaa pohjalaiskunnissa? Mihin pohjalaismaakunnat ovat menossa? Pohjalaismaakunnat tilastojen ja tutkimusten valossa -seminaari 9.3.2012, Seinäjoki Hannu Puolijoki Professori, johtajaylilääkäri

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015

Katsaus SOTE-valmisteluun. Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Katsaus SOTE-valmisteluun Silja Ässämäki Kehittämisjohtaja, KS SOTE 2020-hankkeen vastuuhenkilö 15.4.2015 Keski-Suomen sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän valmistelu kuntien yhteistyönä Kuntien päätöksenteko

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät

Sosiaali- ja terveystoimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyimen palvelut tilanne ja kehitysnäkymät Sosiaali- ja terveyspalvelut ryhmä Palvelujen nykytila, organisointi, palveluverkot ja henkilöstö Perveydenhuollon osalta selvitysalueen kunnat

Lisätiedot

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous

Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous Sote-uudistus ja Keski-Suomen kuntien talous 27.1.2015 Ari Hirvensalo Talousjohtaja 27.1.2015 2 27.1.2015 3 27.1.2015 7 Reunaehtoja: Sote-laki hyväksytään maaliskuussa SHP:n toiminta lakkaa 31.12.2016

Lisätiedot

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa

Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Paikallinen ulottuvuus aluehallinto- ja soteuudistuksessa Länsi-Suomen liittojen yhteistyöfoorumi Silja Ässämäki 22.10.2015 silja.assamaki@jkl.fi p. 050 5685831 Keski-Suomen kunnat ja SOTE-rakenteet 2015

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen

Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Uuden Kouvolan uudistettu terveydenhuolto ja sen vaikutukset koko Kymenlaakson erikoissairaanhoidon järjestämiseen Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kouvola Ermo Haavisto Johtajaylilääkäri Carea Kati Myllymäki

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Sote ja yleislääkärit

Sote ja yleislääkärit Sote ja yleislääkärit Yleislääkäripäivät 26.-27.11.2015 Hilton Kalastajatorppa Helsinki Heikki Pärnänen, Lääkäriliitto Päätoimi'aja Eila Kujansuu Professori Mauno Vanhala Johtava lääkäri Erkki Lehtomäki

Lisätiedot

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa

Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Ikääntyneiden palveluiden kehittäminen Keski- Suomessa Raili Haaki 25.11.2009 Perustietoa Koskesta Lakisääteistä toimintaa, Laki voimaan v.2002 Koske on maakunnallinen organisaatio, verkosto ja koordinaattori

Lisätiedot

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista

Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Hiiden terveydenhuoltoalue - esimerkkejä eri hallinto- ym. malleista Ritva Teräväinen Kehittämispäällikkö Yksittäinen kunta: tilaajaosaaminen Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Palvelu Tasapuolisuus?

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen erityispätevyys K SSHP, Päivystysalue Ensihoidon

Lisätiedot

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke

Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke Integraatio työryhmän keskustelufoorumi Keski-Suomen SOTE 2020 - hanke ke 25.2.2015 klo 12.30 15.30 Minnansali, Jyväskylän kaupunginkirjasto (1. krs), Vapaudenkatu 39 41 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi

Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Muutostiimin ehdotus Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimen uudeksi organisaatioksi Lautakuntien seminaari 20.3.2012 Muutostiimi 21.3.2012 Muutostiimi 1 Sosiaali- ja terveyslautakunta Ensimmäinen

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys

Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Keski-Suomen keskussairaalan yhteispäivystys Sairaalapäivät 2010 23.-24.11.2010, Finlandia-talo, Helsinki toimialueen johtaja Jorma Teittinen Päivystyksen toimialue Keski-Suomen sairaanhoitopiiri KESKI-SUOMEN

Lisätiedot

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset

Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Selvityshenkilötyöryhmän ehdotukset Päivi Sillanaukee 19.3.2013 indeksi 80 Muutokset on toteutettava aikailematta indeksi 80 70 70 lasta ja vanhusta

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Ajankohtaista sote-uudistuksesta

Ajankohtaista sote-uudistuksesta Ajankohtaista sote-uudistuksesta Kuntatalousristeily 21.5.2013 Erikoissuunnittelija Laura Leppänen Yleistä - Koordinaatioryhmän valmistelemat linjaukset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen

Lisätiedot

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen

SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa. Merja Tepponen SOTE-piirin tietojohtamisen indikaattorit hyödynnetään soveltuvin osin kuntakokeilu hankkeessa Merja Tepponen Matriisi: on ryhmitelty palvelu- ja ikäryhmiin Alleviivatut tekstit ovat linkkejä indikaattoreiden

Lisätiedot

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti

Sote-uudistus. valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Sote-uudistus valmisteluryhmän hallituksen esityksen -muotoon kirjoitettu loppuraportti Kirsi Varhila, valmisteluryhmän puheenjohtaja sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12

Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevat uudistukset Sosterin erikoissairaanhoidon näkökulmasta HJ 06/12 Sosterin ESH:n nykyinen tilanne Pienehkön aluesairaalan kokoinen keskussairaala Suhteellinen vaikeus

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1

KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 KESKI-SUOMEN SOTE- TUOTANTOMALLI LUONNOS v. 1 TAUSTAA Hankkeelle asetettiin sen ensimmäisessä ohjausryhmässä 26.3.2014 tuotantomallityöryhmä pohtimaan tulevan järjestämislain oloihin sopivaa Keski-Suomen

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys. Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013

SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys. Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013 SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013 1 Sairaanhoitopiirin hallituksen toimeksianto (21.8.2013) Selvityshenkilöiden tehtävänä on valmistella ehdotus

Lisätiedot

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille

Ohje 10/2013 1 (6) Dnro 7223/06.00.00.05/2013 6.9.2013. Jakelussa mainituille Ohje 10/2013 1 (6) Jakelussa mainituille Ympärivuorokautinen suun terveydenhuollon päivystys on kuntien ja sairaanhoitopiirien lakisääteinen velvollisuus Valvira muistuttaa terveyskeskuksia ja sairaanhoitopiirejä

Lisätiedot

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva

Palvelujen järjestämissopimus. OYS erva Palvelujen järjestämissopimus OYS erva järjestämissopimus Valtuustot käsittelevät marras-joulukuussa 2013 Voimassa vuoden 2016 loppuun saakka Päivitetään tarvittaessa, vastuu johtajaylilääkäreillä Luottamushenkilöitä

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto

Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen osasto Sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden palvelurakenne (~2017) - lähtökohtia erityislainsäädännön uudistamiselle puitelain voimassaolon jälkeen 2013 Kouvola 22 9 2009 Kari Haavisto STM Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva)

Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja asumispalveluista n yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella (OYS-erva) Päihdeasiakkaat, mielenterveysasiakkaat, kehitysvammaiset, vaikeavammaiset

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus lienee aivan auki Palvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Liite 1 Kaupunginhallitus 3.11.2014. Ulvila MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS Kaupunginhallitus 3.11.214 MERIKARVIA PORI LAVIA ULVILA KUNTAKORTTI 215 Kaupunginhallitus 3.11.214 Väestöennuste 212-24 Vuosi 212 22 225 23 235 24 9 8-6 199 1 176 136 113 117 7-14 136 1329 1336 1315 1278

Lisätiedot

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto

Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja www.thl.fi/yksityinenpalvelutuotanto Yksityinen palvelutuotanto sosiaali- ja terveydenhuollossa verkkokirja Julkistamistilaisuus 3.4.2009 1 Kustannukset 2006, miljardia euroa Kustannukset ja henkilöstö eri sektoreilla 2006 julkiset palveluntuottajat

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27. 28.11.2012, Helsinki Rauno Ihalainen FT, Sairaanhoitopiirin johtaja 2 Miksi tarvitaan palvelurakenneuudistusta

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.

POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3. POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Lausunto Sivu 1 / 2 Perusterveydenhuollon yksikkö ylilääkäri Anu Niemi 2.3.2015 Sosiaali- ja terveysvaliokunta asiantuntijakuuleminen 3.3.2015

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007

EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 27.11.2007 Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 1 EHKÄISY JA HOITO LAADUKKAAN PÄIHDETYÖN KOKONAISUUS Tiedosta hyvinvointia Päihdetyö-ryhmä 2 MISTÄ ON KYSE? Kunta- ja palvelurakenneuudistus edellyttää uusia suunnitelmia

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Sosiaali-ja terveydenhuollon maakunnallisen järjestämisalueen mahdollisuudet - kuntien lausunnot STMlle - järjestämislain valmistelutilanne

Sosiaali-ja terveydenhuollon maakunnallisen järjestämisalueen mahdollisuudet - kuntien lausunnot STMlle - järjestämislain valmistelutilanne Sosiaali-ja terveydenhuollon maakunnallisen järjestämisalueen mahdollisuudet - kuntien lausunnot STMlle - järjestämislain valmistelutilanne Muutosjohtaja Risto Kortelainen Jyväskylän kaupunki Kuntien yhteistyökokous

Lisätiedot

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset

Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Sote-uudistus, ensihoito ja ensihoidon pätevyysvaatimukset Hyvinvointialojen koulutustarjonnan tulevaisuus -dialogi Anne Koskela hallitusneuvos, STM Sote-uudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT

OPTS 2015 3.6.2015 TERVEYSPALVELUT TERVEYSPALVELUT OPTS 215 3.6.215 Kustannukset ja tuottavuustavoitteet Mittari Toteuma 213 Tavoite 214 Toteuma 214 Tavoitetaso 215 1. Taloustavoitteet Menot - 136 633 993 Tulot - 2 87 6 Netto - 115 826

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä

Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lausunnon antaminen hallituksen esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 169/00.04.00/2014 KH 22.09.2014 211 Asian valmistelija: Merja Olenius, kunnanjohtaja, gsm 044 743 2217 Sosiaali-

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ.

PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT. Kokkola 19.-20.11.2007. Roger Nordman. Ylitarkastaja SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ. PIENET POHJALAISET PÄIHDEPÄIVÄT Kokkola 19.-20.11.2007 Ylitarkastaja Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron

Lisätiedot

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana

Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Forssan malli terveydenhuollon palvelujen tuottajana Kari Österberg Erikoissairaanhoidon johtava lääkäri Naistentautien ja synnytysten el Forssan seudun terveydenhuollon ky LHKTT ky LHAS Tavoitteena Koordinoida

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Kumppanuussopimus Tahto-osa 1 /3 Organisaatiot Euran kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2015-2017 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä Väestöennusteen mukaan yli

Lisätiedot

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ?

HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki. Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? HYVÄ PALVELURAKENNE MITÄ ASIANTUNTIJAT PAINOTTIVAT? 22082013 Helsinki Hannu Leskinen sairaanhoitopiirin johtaja TtT MISTÄ YHTÄMIELTÄ? - Haasteista - Muutoksen tarpeesta 1 MISTÄ ASIANTUNTIJAT YHTÄ MIELTÄ?

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Puheenvuoro kuntapäättäjien seminaarissa Jouni Mutanen Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Toiminta alkoi 1.1.2007. Kolmen toimialan organisaatio, jossa on

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET

Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 2013, SOTKANET 1 Vanhuspalvelujen tilastot vuodelta 213, SOTKANET Koonnut hanketyöntekijä Tuija Koivisto Sisällys 1. Ikääntyneiden tavallinen palveluasuminen... 3 2. Ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen... 5 3. Vanhainkotihoito...

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Lausuntoyhteenvetoa Keski-Suomi (21 kuntaa) Maakunnallinen seurantaryhmä 4.11.2014 Silja Ässämäki

Lausuntoyhteenvetoa Keski-Suomi (21 kuntaa) Maakunnallinen seurantaryhmä 4.11.2014 Silja Ässämäki Lausuntoyhteenvetoa Keski-Suomi (21 kuntaa) Maakunnallinen seurantaryhmä Silja Ässämäki HL 18.8.2014 Kysymys 8. 5 :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut

Lisätiedot

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi

THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi THL:n avainindikaattorit Hyvinvointikompassi Suuret kaupungit 2011-2013/2014 Perusterveydenhuolto Somaattinen erikoissairaanhoito Palveluiden kustannukset Lähde: www.sotkanet.fi Koonnut hanketyöntekijä

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015

PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS. Kumppanuusneuvottelut 2015 PERUSTERVEYDENHUOLLON VIRKA-AJAN ULKOPUOLINEN PÄIVYSTYS Kumppanuusneuvottelut 2015 LAIT JA ASETUKSET PERUSTANA TERVEYDENHUOLTOLAKI Jonka pyrkimyksenä on: - Toteuttaa väestön tarvitsemien palvelujen yhdenvertaista

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

9 Keski-Suomi. 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 9 Keski-Suomi 9.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 9.1. KESKI-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 5 kpl Maaseutumaiset: 17 kpl Keski-Suomi

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Ajankohtaiset kunta-asiat Aktuella kommunfrågor Kristina Wikberg, Johtaja, ruotsinkieliset ja kansainväliset asiat Direktör, svenska och

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Iisalmen kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jarmo Ronkainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu 21.11.2013 Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä

Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö

Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Sitra, Kela ja Oulun kaupunki Rahoituskanavat ylittävä palvelunkäyttö Tiivistelmä 11.3.2015 Tiivistelmä Tässä selvityksessä tarkasteltiin Oulun kaupungin, Kelan ja työterveyshuollon rahoituskanavat ylittävää

Lisätiedot

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta

Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Kuntoutuksen uudistaminen osana sote -uudistusta Ylitarkastaja Hanna Nyfors STM sosiaali- ja terveyspalveluosasto 19.2.2016 19.2.2016 1 Sote- uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen

Lisätiedot

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu

Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Sote-uudistus - järjestämislain valmistelu Joulukuu 2013 sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano Sosiaali-

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015

Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistamista koskeva kysely 8.6.2015 Sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistuksia koskeva kysely Kysely suunnattiin kaikille Manner-Suomen kunnille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS

LUONNOS Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän organisaatio LUONNOS Kuntayhtymän valtuusto Tarkastuslautakunta Kuntayhtymän hallitus Sisäinen tarkastus Tilintarkastaja Johtokunta Tulosalueet ERVAlaboratorioliikelaitos Kuntayhtymän johtaja Johtoryhmä Kainuun Työterveys

Lisätiedot

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta)

3.6.2011. Lääkityksen ja huumeseulojen seuranta, ajokorttiarviot. Opiaattikorvaushoitopotilaiden valvottu lääkitys (huhtikuu -11: 31 potilasta) Perustason palvelut vastaavat ensisijaisesti päihderiippuvuuksien varhaisesta toteamisesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Sosiaali- ja terveyskeskuksen lääkärien ja hoitajien vastaanotoilla hoidetaan välittömiä

Lisätiedot

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Suomen malli Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle Sosiaali- ja terveysministeriö Pekka Järvinen 2.4.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Lyhyt historia Uusi palvelurakenne

Lisätiedot

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa. 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori THL tukee sote-uudistuksen toimeenpanoa 3.2.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Terveyden ja hyvinvoinnin asiantuntijana THL tukee toimeenpanoa siten, että varmistetaan: Asiakas- ja potilaslähtöisyys

Lisätiedot

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää.

Sipoon väestön terveyspalvelujen tarve on, lähinnä väestön ikärakenteesta ja sairastavuudesta johtuen, keskimääräistä vähäisempää. SIPOO Väestökehitys on runsaan 17 100 asukkaan kunta (väkiluku 31.12.1999) itäisellä Uudellamaalla. Kunnan väestö on keskimääräistä nuorempaa, alle 15 vuotiaita on noin 12 % väestöstä eli selvästi enemmän

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot