TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016"

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (1/56) TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

2 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (2/56) Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Keski-Suomessa Johdanto Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Terveystilanne Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomessa: OSA 2 Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Terveydenhuollon valmiussuunnittelu Lähipalvelut Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Työterveyshuolto

3 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (3/56) 6.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Maakunnalliset palvelut Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Huume- ja päihdehuollon erityispalvelut Laboratoriotoiminta Kuvantamistoiminta Lääkehuolto Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut Hammas-, suu- ja leukasairaudet Maakunnallinen infrastruktuuri Tietohallinto, yhteinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen asiointi: Perusterveydenhuollon yksikkö Kohti prosessiohjattua sairaalaa Uusi sairaala - hanke Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Henkilöstön kehittäminen Terveystieteellinen tutkimus Kehittämistyö Rekrytointiyhteistyö Koulutuksen aloituspaikat Erityistyöntekijät, erityisosaaminen Järjestämissuunnitelman toteutus

4 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (4/56) Kuvaluettelo Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina... 9 Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 9 Syöpä Suomessa Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 11 Huoltosuhde, demografinen Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

5 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (5/56) Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista

6 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (6/56) Terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta on annettu Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa valtuustokaudeksi. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Järjestämissuunnitelman laadinnassa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä on terveydenhuoltolain (35 ) mukaan keskeinen rooli ja tehtävä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjausneuvotteluissa (v. 2011) sovittiin, että järjestämissuunnitelma laaditaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla erikseen nimettävän työryhmän toimesta. Suunnitelma käsitellään myös maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä. Laadittava suunnitelma kattaa valtuustokauden ja suunnitelma valmistellaan kuntien ja sairaanhoitopiirin päätettäväksi. Suunnitelmaa on valmistellut sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä puheenjohtajana ja kehittämispäällikkö Asko Rytkönen Keski-Suomen sai- 6

7 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (7/56) raanhoitopiiristä työryhmän sihteerinä. Työryhmän jäseninä ovat olleet johtajaylilääkäri Markku Voutilainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen Laukaasta, ylilääkäri Tapio Tammela Äänekoskelta, perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Wiitaunionista ja ylilääkäri Eija Kiljala syksystä 2013 Wiitaunionista, johtava lääkäri Juhani Kasila Liikelaitos Saarikasta, 06/2013 alkaen Liikelaitos Saarikan johtava lääkäri Heikki Janhunen, toimitusjohtaja Reijo Räsänen Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta, terveyskeskuksen vastaava ylilääkäri Jarmo J Koski Jyväskylästä. Tämä suunnitelma on tehty tilanteessa, jolloin SOTE - järjestämislaki on valmisteluvaiheessa ja sen lopullisia vaikutuksia ei tiedetä. Järjestämissuunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa lain sisällön ja vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelma täyttää kokonaisuutena nykyisen terveydenhuoltolain vaatimukset. Suunnitelma-asiakirjaan lukuun 2 on sisällytetty työryhmän esittämät Sote-linjaukset Keski-Suomessa. Kunnat päättävät niistä kuitenkin omana prosessinaan ja tulevan järjestämislain mukaisessa aikataulussa myöhemmässä vaiheessa Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Keski-Suomen kuntien väestön ennustettua kehitystä vuosina kuvataan seuraavissa kuvioissa. Väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti on tunnistettavissa kehitys, jossa maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen ja väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy väestön vanhetessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavaa entisestään. 7

8 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (8/56) Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011, lukumäärinä Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 8

9 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (9/56) Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina 40% 30% 20% Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011 prosentteina 32,8 % 22,9 % 10% 3,0 % 6,0 % 3,4 % 8,8 % 0% -10% -9,5 % -8,9 % -20% -16,2 % -30% -40% Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 9

10 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (10/56) 2.2. Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Vuonna 2011 toteutui Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä yhteensä Vastaavasti perusterveydenhuollon käyntejä toteutui Kelan sairausvakuutuskorvauksen korvaamia avohoitokäyntejä toteutui yhteensä Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna

11 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (11/56) Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäyntien lisäksi käynnit äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashuollossa ja suuhygieniakäynnit, sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit sekä muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit ja käynnit jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen esim. lääkärintodistukset). Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi Keski-Suomi ilman Jämsän seutua Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

12 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (12/56) Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT ASUKASTA KOHTI VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi 1,6 6,9 1,1 9,5 Keski-Suomi ilman Jämsän seutua 1,6 6,4 0,4 8,4 Hankasalmi 1,7 5,1 0,6 7,4 Joutsa 1,7 21,0 0,9 23,7 Jyväskylä 1,7 4,2 1,3 7,2 Jämsä 1,5 10,6 1,0 13,1 Kannonkoski 1,2 6,1 0,5 7,8 Karstula 1,3 7,8 0,6 9,6 Keuruu 1,5 10,2 0,8 12,5 Kinnula 1,2 0,8 0,8 2,9 Kivijärvi 1,3 7,5 0,5 9,4 Konnevesi 1,6 14,3 0,6 16,6 Kuhmoinen 1,3 16,6 0,9 18,9 Kyyjärvi 1,2 7,2 0,5 8,9 Laukaa 1,6 10,0 1,1 12,7 Luhanka 1,8 7,6 0,9 10,4 Multia 1,1 18,0 0,8 19,9 Muurame 1,5 7,0 1,1 9,6 Petäjävesi 1,5 10,1 0,9 12,5 Pihtipudas 1,4 13,3 0,9 15,6 Saarijärvi 1,3 7,3 1,0 9,5 Toivakka 1,2 9,1 0,7 11,0 Uurainen 1,5 5,1 0,8 7,4 Viitasaari 1,5 7,1 0,8 9,4 Äänekoski 1,3 7,5 0,9 9,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Keski-Suomen kuntien sairastavuutta ja palvelutarvetta kuvataan Kansantautiindeksillä ja Sairastavuusindeksillä; Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 12

13 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (13/56) Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tässä esitetään luvut ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 13

14 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (14/56) Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 14

15 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (15/56) Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin. Kuva 9 Syöpä Suomessa

16 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (16/56) 2.3. Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Seuraavassa on kuvattu Keski-Suomen kuntien rakenteita, taloutta ja elinvoimaisuutta pohjautuen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) seurantatietoihin. Keskeisenä kunnan elinvoimaisuutta kuvaavana indikaattorina pidetään kunnan huoltosuhdetta ja sen kehitystä tulevaisuudessa Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Indeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu Kuva maan 11 väestön Huoltosuhde, keskiarvoon. demografinen Ikävakioitu. 16

17 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (17/56) Kuva 11 Demografinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohti. Vuoden 2011 lopussa koko maassa sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Keski- Suomessa luku on korkeampi. Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä 17

18 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (18/56) Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 18

19 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (19/56) Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100 (kts. yllä). Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta 19

20 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (20/56) Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja aikuiset Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 20

21 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (21/56) Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21

22 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (22/56) Työikäiset Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22

23 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (23/56) Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 23

24 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (24/56) Ikäihmiset Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta 24

25 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (25/56) Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 25

26 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (26/56) Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas 26

27 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (27/56) Kunta Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=1,0 0 Nettomenot, indeksi Koko maa=10 0 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Hankasalmi ,36 89 Joutsa ,39 97 Jyväskylä , Kannonkoski ,53 95 Karstula ,27 94 Keuruu ,26 98 Kinnula , Kivijärvi , Konnevesi ,27 96 Kyyjärvi ,37 87 Laukaa , Luhanka , Multia ,53 86 Muurame ,78 96 Petäjävesi ,10 90 Pihtipudas , Saarijärvi ,26 94 Toivakka ,07 88 Uurainen ,96 97 Viitasaari , Äänekoski ,13 95 Keski-Suomi ,03 99 Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski- Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa

28 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (28/56) Terveystilanne Keski-Suomessa Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista

29 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (29/56) Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista

30 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (30/56) Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Paras - puitelain mukaan perustetut yhteistoiminta-alueet on esitetty seuraavassa kartassa. Keski-Suomen kunnat ovat ryhmittyneet kuuteen yhteistoiminta-alueeseen. Kunnat ovat luovuttaneet perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen järjestämisvastuunsa yhteistoiminta-alueille. Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen osalta perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi on järjestetty sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen osakaskunnat ovat luovuttaneet perussopimuksessa järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 30

31 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (31/56) Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen 2.5. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista asukasluku maakunnan keskiarvo menot maakunnan alueella osuus sos.- terv. huollosta /as % Sosiaali- ja terveys % sosiaalitoimi ,7 % sosiaalitoimesta päivähoito ,9 % ei sote-alueelle sosiaalitoimi ilman päivähoitoa ,8 % terveydenhuolto ,3 % terveydenhuollosta perusterveydenhuolto ,4 % terveydenhuollosta erikoissairaanhoito ,4 % terveydenhuollosta ympäristöterveydenhuolto ,5 % terveydenhuolto ilman ympäristöterveydenhuoltoa ,9 % SOTE - JÄRJESTÄMISTÄ VASTAAVA KOKONAISUUS ,6 % 31

32 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (32/56) Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Lääkkeet ja vastaavat valmisteet Lääkärinpalkkiot Hammashoito Tutkimus ja hoito Matkat Sairauspäivärahat Vammaisetuudet Kuntoutus Kuntoutusraha Erityishoitoraha Työterveyshuolto Yhteensä Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista YHTEENVETO Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto KELA YHTEENSÄ

33 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (33/56) Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet 33

34 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (34/56) 2.6. Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Vaihtoehto A: Koko Keski-Suomen maakunnan kattava Sote -palveluiden järjestäminen (maakunnan sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto samalla järjestäjällä) Sote-alueilla (laaja perustaso) järjestämisvastuu on vastuukunnalla (eräissä poikkeustapauksissa voi olla myös kuntayhtymällä). Järjestämisvastuu kattaa kaikki lakisääteiset Sote-palvelut. Jos Sote-alueeseen kuuluu perustason palvelut järjestäviä kuntia tai alueita, niiden Sotealueelle aina kuuluvat sosiaalihuollon palvelut määritellään myöhemmin sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa. Järjestämisvastuun kantajista säädetään valmisteilla olevassa uudessa järjestämislaissa. Vaihtoehto B: Maakunnassa asukkaan alueet muodostavat perustason järjestäjiä (perustason sosiaalitoimi lukuun ottamatta erityistason sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuollon palvelut samalla järjestäjällä) ja maakunnan keskuskaupunki muodostaa laajan perustason järjestäjän (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdellä järjestäjällä), joka järjestää maakunnan asukkaan järjestäjille erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalvelut. Perustason alueilla ( asukasta) järjestämisvastuu on alueen vastuukunnalla. Tämä järjestämisvastuu käsittää peruspalvelut, eli pääosin ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi tällä hetkellä järjestävät. Tälle perustason alueelle Sote-alue järjestää perustasoon kuulumattomat palvelut. Näitä ovat erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautinen päivystys (sekä sosiaalipalvelut että terveydenhuoltopalvelut). Mikäli maakuntaan syntyisi perustason alue/alueita, niillä järjestämisvastuu jäisi edelleen hajanaiseksi. Perustason järjestämisvastuu olisi perustason alueen vastuukunnalla, ja muun kuin perustason palveluista Sote-alueen vastuukunnalla. Siten alle asukkaan kunnilla olisi kaksi järjestämisvastuussa olevaa vastuukuntaa, mutta niillä itsellään ei olisi lainkaan järjestämisvastuuta. 34

35 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (35/56) Alle asukkaan kunnilla olisi edustus vain perustason järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä, mutta Sote-alueen järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä olisi yhteinen edustaja vain perustason alueelta, joka käyttäisi Sote-alueen yhteisessä elimessä kaikkien perustason kuntien äänivaltaa. Siis yksittäisellä perustason alueen kunnalla ei ole edustusta Sote-alueen yhteisessä elimessä. Kunnan suoran vaikuttamisen kannalta tämä vie Sote-alueen, mm. erikoissairaanhoidon päätöksentekoon osallistumisen selvästi nykyistä kauemmaksi, kahden väliportaan päähän. Nykyisin jokaisella kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski- Suomessa: Työryhmä esittää, että: 1) Keski-Suomen maakuntaan muodostetaan kuntien yhteinen Sotealue, jonka järjestämisvastuuseen kuuluu laaja perustaso (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi). Tavoite on, että Sote - alueen kokonaisuus kattaa kaikki Keski- Suomen kunnat. 2) Työryhmä ehdottaa että SOTE -alueen vastuukuntamallin vaihtoehtoiseksi hallintomalliksi voidaan valita kuntayhtymä. 3) Työryhmä ehdottaa, että syntyvän SOTE - alueen rahoitusmalliksi valitaan kapitaatiopohjainen rahoitusperiaate korjattuna sairastavuus-, ikärakenne- ja muilla tarvetekijöillä. 4) Työryhmä ehdottaa, että pyritään yksikanavaiseen rahoitukseen. Keski-Suomi voisi toimia kokeilualueena. Perustelut: Tällä ratkaisulla myös alle asukkaan kuntien Sote -palvelujen järjestämisvastuu säilyy yhtenäisenä eikä hajaannu kahdelle järjestämisvastuussa olevalle taholle; perustason järjestämisvastuussa olevalle kunnalle ja Sote -alueen vastuukunnalle/kuntayhtymälle. 35

36 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (36/56) Näin menetellen kaikilla maakunnan kunnilla on suora edustus kuntansa alueen Sote järjestämisvastuussa olevan tahon yhteisessä päätöksenteossa. Tämä mahdollistaa myös koko maakunnan alueelle yhdenmukaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä horisontaalisen että vertikaalisen integraation, kun on vain yksi järjestämisvastuussa oleva taho. Kun järjestäjäorganisaation väestömäärä on vähintään asukasta, sillä on riittävä väestöpohja vuosittaisten satunnaisten menojen tasaantumiseen ja erillisestä kalliiden hoitojen tasauksesta voidaan luopua, jos kuntien rahoitus osuuden määrittelyssä siirrytään asukaslukuperusteiseen menettelyyn. Kuntien hyväksyttäväksi menevä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koskee vuosia , ja lienee todennäköistä, että uuteen SOTE-järjestämismalliin ja palveluiden tuottamismalleihin voidaan siirtyä aikaisintaan Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut järjestetään ja tuotetaan toistaiseksi pääosin nykyisellä tavalla. Nykyisin voimassa oleva terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma on tuotannossa tapahtuneiden ja suunniteltujen muutosten osalta päivitetty ja sisältyy osaan II. Sosiaalitoimen palvelutuotannon laajempi muutos on mahdollista uuden SOTE- järjestämisratkaisun selkiinnyttyä. 36

27.1.2014. TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016

27.1.2014. TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016 27.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina 2013-2016 Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali-

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta

Keski-Suomi. Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Keski-Suomi Keski-Suomi on yksi Suomen 19 maakunnasta Metsien, vesistöjen ja vuorimaiden maakunta Vuosittaisen väestönkasvun maakunta Perusteollisuuden ja uuden teknologian maakunta Liikenteen ja logistiikan

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen

Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Kuntien nettokustannukset vuonna 2014 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueella: erikseen 1. sosiaalitoimi: 351,1 M, ei sisällä lasten päivähoitoa 2. perusterveydenhuolto:

Lisätiedot

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010

ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2010 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2005-2010 SEKÄ SAIRASTAVUUDESTA 2010 Nettokustannukset sivut 9-53 Kansantauti-

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuoltolain. l - väliraportti Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuoltolain järjestämislain j i valmisteluryhmä l - väliraportti 27.6.2013 Kirsi Paasikoski Osastopäällikkö Työryhmän puheenjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki Uudistamisen

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA

TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri TIETOJA KYS-ERVA-ALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISTÄ KUVIOINA - Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset asukasta kohti sairaanhoitopiireittäin - Väestön ikärakenne

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI www.ksshp.fi KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkun tiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012

Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Jyväskylän kaupungin lähtökohdat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämiseen ja vastaukseen VM:lle syksyllä 2012 Keski-Suomen liiton tilaisuus 27.9.2012 Jyväskylän kaupunki Kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

Terveyttä Lapista Kari Haavisto

Terveyttä Lapista Kari Haavisto Terveyttä Lapista 2013 Kari Haavisto Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus Alkoholilain uudistaminen Raittiustyölain uudistaminen Terveyttä Lapista Sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM

Sote-rakenneuudistus Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Sote-rakenneuudistus 2013 Jukka Mattila lääkintöneuvos STM Järjestämisvastuussa olevalle taholle kuuluu omalta osaltaan vastuu väestön hyvinvoinnista ja terveydestä Tähän sisältyy vastuu väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011

Jyväskylän yhteistoiminta alueen ja Keski Suomen seututerveyskeskuksen aikuispsykiatrian avohoidon toimintamalli 2011 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen, Keski Suomen seututerveyskeskuksen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmisteleva

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen

SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot. apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen SOTE- uudistuksen valtakunnalliset reunaehdot apulaiskaupunginjohtaja Pekka Utriainen 16.8.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perus- ja erikoistason palvelut

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Pori MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 216 Väestöennuste Huoltosuhde 21 ja ennusteet 21, 22 ja 24 9 8418 8 71,7 7,1 8 7 7 6 9,8 61, 62, 6 4 2 2947 214 21 22 22 2 2 24 4 2 1 1914 84 6721 641 2441-6 7-14 1-64

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle.

Palokan mielenterveystoimisto tuottaa psykiatrisia avohoitopalveluita Uuraisten kunnalle. 2 Muuramen terveyskeskuksen mielenterveystoimisto hoitaa Muuramen kunnan ja entisen Korpilahden kunnan alueen potilaat. Keskeisesti hoidetaan seuraavat sairausryhmät: Masennus- ja ahdistuneisuussairaudet

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen

Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio Sopimusohjausneuvottelut Talousjohtaja Aija Suntioinen Sairaanhoitopiirin toiminta ja talous Kuluva vuosi Talousarvio 2016 Sopimusohjausneuvottelut 23.-24.9.2015 Kuluvan vuoden PALVELUJEN KÄYTTÖ, KUSTANNUKSET JA ENNUSTE Palvelujen käyttö 1-8/2015 (Kaikki asiakkaat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Vesa Vestala 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat

Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Uuden kunnan sote Porin seudulla Työryhmän loppuraportin keskeiset asiat Työvaliokunta 6.6.2015 Aulis Laaksonen Uusi Sote Keskeiset tavoitteet Yhdenvertaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen turvaaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS

Merikarvia MERIKARVIA PORI ULVILA PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde 3 ja ennusteet, ja 4 3 346, 4,6 3 4 8 79,8 8,9 8, 77 6 3 3 4 4 6 8 483 36 64-6 7-4 -64 6-74 7-84 8- yhteensä 3 4 4 *Tilastokeskus *Tilastokeskus

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen

Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman hyväksyminen Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman 2013-2016 hyväksyminen 219/00.01/2013 SOS 19.11.2013 144 Keski-Suomen sairaanhoitopiiri pyytää jäsenkuntia tekemään 5.12.2013 mennessä päätöksen terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa

Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa Päihdehoitajatoiminta perusterveydenhuollossa Keski- Suomessa 6.10.2016 Yhteistyön kokonaisuus peruspalveluissa Laukaa, Keuruu, Saarikka, Äänekoski ja ympäristö Marja-Leena Peura, p. 050 3153355 alueena

Lisätiedot

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM

PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet. Kari Haavisto, STM PÄIHDEPALVELUT 2006 Nykytila ja haasteet Kari Haavisto, STM Alkoholin kulutus ennätystasolla 100 % alkoholia henkeä kohti 1901-2004 9 8 7 1919 kieltolaki 2004 matkustajatuonti + alkoholiveron alennukset

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS

Ulvila MERIKARVIA PORI PORIN PERUSTURVAKESKUS MERIKARVIA PORI ULVILA KUNTAKORTTI 6 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet 5, 5 ja 4 Väestöennuste Huoltosuhde ja ennusteet vuosille 5, 5 ja 4 6 4 9 8 7 65, 7,9 8,6 79,8 4 5 6 8 7 95 5 5 6 4 5 4 4 8 7

Lisätiedot

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri

Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Kuntauudistus Henna Virkkunen hallinto- ja kuntaministeri Keski-Suomen maakuntavaltuusto Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen Kuntauudistuksen tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuolto Kansliapäällikkö Aikuissosiaalityön päivät 2013 Tampere 24.1.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen Tiivistelmä sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto

MENOT JA RAHOITUS Yhteensä %-osuus. Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto 942 538 965 729 1 908 267 63,3 % 716 038 784 229 1 500 267 49,8 % 226 500 181 500 408 000 13,5 % 492 298 468 783 961 081 31,9 % 253 750 188 750 442 500 14,7 % 7 000 5 000 12 000 0,4 % 24 278 20 763 45

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

ALUETILASTO 2011 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ VÄESTÖRAKENTEESTA

ALUETILASTO 2011 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA SEKÄ VÄESTÖRAKENTEESTA www.ksshp.fi ALUETILASTO 2011 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2006-2011 SEKÄ VÄESTÖRAKENTEESTA Nettokustannukset Väestörakenne vuonna 2011 Väestöennusteet

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys

Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys Kanta-Hämeen maakunnallinen terveydenhuoltoselvitys järjestämisvaihtoehdotukset Kanta-Hämeen maakunnan kuntapäivä 2.4.2013 1 http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/20120628kuntau/kriteerikartta

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille

Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 956/00.04.01/2016 404 Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämissuunnitelman päivityksen hyväksyminen vuosille 2017-2018 Päätöshistoria Sosiaali-

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa. Ermo Haavisto Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuut Kymenlaaksossa Ermo Haavisto johtajaylilääkäri, emba Järjestämisvastuista lainsäädännössä - Terveydenhuoltolaki 1. - Lakia sovelletaan kunnan järjestämisvastuuseen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 1 Kuntainfo 17.9.2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 JA TALOUSARVIO 2015 SEKÄ INVESTOINTISUUNNITELMA 2015 2020 Sairaanhoitopiirin johtaja Ahti Pisto 2 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

Lisätiedot

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi

Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Suunnitelma Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon käynnistämiseksi Itä-Uudenmaan sote-palvelutuotannon valmistelu Itä-Uudenmaan valmistelutyö tehdään osana koko Uudenmaan sote-alueen ja valtakunnallisen

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa

Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Perusturvalautakunta 27.10.2010 liite nro 2 Kaupunginhallitus 27.9.2010 liite nro 2 (1/14) Ensihoitopalvelu Keski Suomessa Mikko Lintu ensihoidon vastuulääkäri, sisätautilääkäri, päivystyslääketieteen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta

Sote- ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote- ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta Sote ja maakuntauudistus Keskeiset muutokset lainsäädäntöön sote ja maakuntauudistuksesta sekä asiakkaan valinnanvapaudesta 17.2.2017 Soteuudistuksen tavoitteet Asukkaille yhdenvertaiset ja nykyaikaiset

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM

Sote-järjestämislaki ja integraatio. Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki Pekka Järvinen, STM Sote-järjestämislaki ja integraatio Integraatiolla puhtia sote-palveluihin Kuntamarkkinat, Helsinki 11.9.2014 Pekka Järvinen, STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Turvataan

Lisätiedot

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM

Mieli 2009 työryhmän ehdotukset. Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli 2009 työryhmän ehdotukset Maria Vuorilehto Lääkintöneuvos STM Mieli -2009 Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän ehdotukset mielenterveys-

Lisätiedot

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA

ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Sairaanhoitopiirin toimisto 2008 www.ksshp.fi ALUETILASTO 2007 KUNNITTAISIA TIETOJA KESKI-SUOMEN ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA JA PERUSTERVEYDENHUOLLOSTA VUOSINA 2002-2007 Tietosisällöstä

Lisätiedot

SOTE rakenneuudistus

SOTE rakenneuudistus SOTE rakenneuudistus 29.5.2013 Esimerkki perustason alueesta ja sote alueesta Kunta C: 15 000 as. SOTE-ALUE (laaja perustaso) PERUSTASON ALUE Kunta E: 3000 as. Kunta A: 50 000 as. SOTE ALUEEN VASTUUKUNTA

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 13.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Ilkka Kauppinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto

Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto Valtionvarainvaliokunnan kunta- ja terveysjaosto 5.11.2015 Kuntien kustannusten karsiminen tehtäviä ja velvoitteita vähentämällä; mitä vähennetään ja mihin vähennykset kohdistuvat? Vaikutukset kuntatalouteen?

Lisätiedot

Aika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak.

Aika: Tiistai klo Paikka: Keski Suomen keskussairaala, Neuvotteluhuone 5 Ohjausryhmän jäsenet: Jyväskylän perusturvalautak. 1 Keski Suomen sairaanhoitopiiri Muistio Jyväskylän terveydenhuollon yhteistoimintaalueen ja Keski Suomen sairaanhoitopiirin aikuispsykiatrian avohoidon yhdistämistä valmistelevan ohjausryhmän kokouksesta

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 %

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,2 % KOLARI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 840 23,2 % 4 168 4 247 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 901 (23%) 1 312 (32%) kasvu 411 hlöä 75

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta

Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä. Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus kuntayhtymissä Puheenvuoro tiistaina 4.11.2014 sotetilaisuudessa Laajavuoressa Matti Mäkinen kunnanjohtaja Hankasalmen kunta Kuntien omistajaohjaus lienee aivan auki Palvelujen järjestäminen

Lisätiedot

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri

Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveyspiiri Miten turvataan sosiaalipalvelujen osuus sosiaali- ja terveyspiirissä? Anu Olkkonen-Nikula Koti- ja asumispalvelujen johtaja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT

Siun sote tehdään NYT Siun sote tehdään NYT Ilkka Pirskanen 25.10.2016 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali-

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa?

Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Mitä voisi kansallinen koordinaatio moniammatillisen toiminnan edistämiseksi olla tulevissa sote-rakenteissa? Ulla Närhi Neuvotteleva virkamies, FaT Sosiaali- ja terveysministeriö Aikataulu 2016 2017 2018

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä

JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä JOHTAMINEN JA TUOTANNON ORGANISOINTI Mitä hankkeessa / Keski-Suomessa asiasta ajatellaan, missä aikataulussa tulee edetä Marja Heikkilä Workshop 6 Peurunka 6.10.2014 2 SOTE-ALUE Järjestämisvastuu Kunnat

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä)

2. Ikääntyneiden asuminen vuonna 2013 (% 75 vuotta täyttäneestä väestöstä) KITTILÄ 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 6 470 18,7 % 7 476 7 835 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 211 (19%) 1 798 (24%) kasvu 587 hlöä

Lisätiedot

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi

- OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi - OSA I VÄESTÖN HYVINVOINNIN KEHITYS VALTUUSTOKAUDELLA 2009-2012 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Väestörakenteeltaan Vihti on lapsiperhevaltainen kunta. Ikääntyneen väestön osuus

Lisätiedot

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013

Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset. Pekka Järvinen 27.6.2013 Petteri Orpon koordinaatioryhmän ehdotukset 27.6.2013 Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä perusja erikoistason palvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus 13.2.2013 Palvelurakenneuudistuksen tavoitteet Yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille. Vahvistetaan nykyisin riittämättömästi toimivia

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan

Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan Sote uudistaa sosiaalipäivystystoiminnan 1 Satu Karppanen Sosiaalipäivystys Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) säädetään välttämättömän huolenpidon ja toimeentulon turvaamisesta (12 ) ja sosiaalipäivystyksestä

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (1258 hlöä) Kasvu SALLA 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 781 31,9 % (1258 hlöä) 3 091 2 852 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1 240 (32%) 1 430 (46%) kasvu

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Anu Niemi, ylilääkäri, perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut

Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Palvelut Terveyspalvelut Sosiaalipalvelut ja etuudet Varhaiskasvatus ja perusopetus Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ja kirjastopalvelut Terveyspalvelut Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärin

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Oma Häme kuntakierros Forssa

Oma Häme kuntakierros Forssa Oma Häme kuntakierros Forssa 23.8.2016 www.omahäme.fi Miksi Sote- ja maakuntauudistus > Hyvinvointi ja terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut Integraatio Sote-palvelut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys. Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013

SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys. Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013 SOTE-RAUTALANKAMALLI Keski-Suomen sote-mallin selvitys Mikael Palola ja Reijo Räsänen 1.11.2013 1 Sairaanhoitopiirin hallituksen toimeksianto (21.8.2013) Selvityshenkilöiden tehtävänä on valmistella ehdotus

Lisätiedot