TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

Transkriptio

1 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (1/56) TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

2 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (2/56) Sisällysluettelo Järjestämissuunnitelma... 6 OSA I Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen Keski-Suomessa Johdanto Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Terveystilanne Keski-Suomessa Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomessa: OSA 2 Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Terveydenhuollon valmiussuunnittelu Lähipalvelut Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Työterveyshuolto

3 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (3/56) 6.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Maakunnalliset palvelut Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Huume- ja päihdehuollon erityispalvelut Laboratoriotoiminta Kuvantamistoiminta Lääkehuolto Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut Hammas-, suu- ja leukasairaudet Maakunnallinen infrastruktuuri Tietohallinto, yhteinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen asiointi: Perusterveydenhuollon yksikkö Kohti prosessiohjattua sairaalaa Uusi sairaala - hanke Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Henkilöstön kehittäminen Terveystieteellinen tutkimus Kehittämistyö Rekrytointiyhteistyö Koulutuksen aloituspaikat Erityistyöntekijät, erityisosaaminen Järjestämissuunnitelman toteutus

4 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (4/56) Kuvaluettelo Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina... 9 Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 9 Syöpä Suomessa Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna Kuva 11 Huoltosuhde, demografinen Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä

5 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (5/56) Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista

6 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (6/56) Terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta on annettu Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa valtuustokaudeksi. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Järjestämissuunnitelman laadinnassa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä on terveydenhuoltolain (35 ) mukaan keskeinen rooli ja tehtävä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjausneuvotteluissa (v. 2011) sovittiin, että järjestämissuunnitelma laaditaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla erikseen nimettävän työryhmän toimesta. Suunnitelma käsitellään myös maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä. Laadittava suunnitelma kattaa valtuustokauden ja suunnitelma valmistellaan kuntien ja sairaanhoitopiirin päätettäväksi. Suunnitelmaa on valmistellut sairaanhoitopiirin hallituksen nimeämä työryhmä, johon ovat kuuluneet Yleislääketieteen professori Mauno Vanhala Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköstä puheenjohtajana ja kehittämispäällikkö Asko Rytkönen Keski-Suomen sai- 6

7 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (7/56) raanhoitopiiristä työryhmän sihteerinä. Työryhmän jäseninä ovat olleet johtajaylilääkäri Markku Voutilainen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä, sosiaalijohtaja Vuokko Hiljanen Laukaasta, ylilääkäri Tapio Tammela Äänekoskelta, perusturvan toimialajohtaja Anneli Latva-Nevala Wiitaunionista ja ylilääkäri Eija Kiljala syksystä 2013 Wiitaunionista, johtava lääkäri Juhani Kasila Liikelaitos Saarikasta, 06/2013 alkaen Liikelaitos Saarikan johtava lääkäri Heikki Janhunen, toimitusjohtaja Reijo Räsänen Keski-Suomen Seututerveyskeskuksesta, terveyskeskuksen vastaava ylilääkäri Jarmo J Koski Jyväskylästä. Tämä suunnitelma on tehty tilanteessa, jolloin SOTE - järjestämislaki on valmisteluvaiheessa ja sen lopullisia vaikutuksia ei tiedetä. Järjestämissuunnitelmaa päivitetään tulevaisuudessa lain sisällön ja vaatimusten mukaiseksi. Suunnitelma täyttää kokonaisuutena nykyisen terveydenhuoltolain vaatimukset. Suunnitelma-asiakirjaan lukuun 2 on sisällytetty työryhmän esittämät Sote-linjaukset Keski-Suomessa. Kunnat päättävät niistä kuitenkin omana prosessinaan ja tulevan järjestämislain mukaisessa aikataulussa myöhemmässä vaiheessa Väestön kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Keski-Suomen kuntien väestön ennustettua kehitystä vuosina kuvataan seuraavissa kuvioissa. Väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti on tunnistettavissa kehitys, jossa maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen ja väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy väestön vanhetessa ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavaa entisestään. 7

8 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (8/56) Kuva 1 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 2 Keski-Suomen kuntien väestönmuutos % vuoteen Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011, lukumäärinä Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 8

9 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (9/56) Kuva 3 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 Kuva 4 Keski-Suomen väestönmuutos vuoteen 2020 prosentteina 40% 30% 20% Väestömuutos vuoteen 2020 vuodesta 2011 prosentteina 32,8 % 22,9 % 10% 3,0 % 6,0 % 3,4 % 8,8 % 0% -10% -9,5 % -8,9 % -20% -16,2 % -30% -40% Ikäluokat yhteensä Lähde: Tilastokeskus / MH 9

10 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (10/56) 2.2. Palvelujen käyttö, sairastavuus ja tarve Vuonna 2011 toteutui Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon poliklinikkakäyntejä yhteensä Vastaavasti perusterveydenhuollon käyntejä toteutui Kelan sairausvakuutuskorvauksen korvaamia avohoitokäyntejä toteutui yhteensä Kuva 5 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna

11 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (11/56) Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäyntien lisäksi käynnit äitiysneuvolassa, lastenneuvolassa, perhesuunnitteluneuvolassa, kouluterveydenhuollossa, opiskelijaterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashuollossa ja suuhygieniakäynnit, sekä kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit sekä muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit ja käynnit jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen esim. lääkärintodistukset). Taulukko 1 Terveydenhuollon avohoitokäynnit vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi Keski-Suomi ilman Jämsän seutua Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kuhmoinen Kyyjärvi Laukaa Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Pihtipudas Saarijärvi Toivakka Uurainen Viitasaari Äänekoski Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet

12 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (12/56) Taulukko 2 Terveydenhuollon avohoitokäynnit asukasta kohti vuonna 2011 TERVEYDENHUOLLON AVOHOITOKÄYNNIT ASUKASTA KOHTI VUONNA 2011 Sisältää lääkärikäynnit sekä muut vastaanotto- ja hoitokäynnit Erikoissairaanhoidon avohoitokäynnit Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki käynnit (sis suun th) Yksityisen terveydenhuollon käynnit YHTEENSÄ Keski-Suomi 1,6 6,9 1,1 9,5 Keski-Suomi ilman Jämsän seutua 1,6 6,4 0,4 8,4 Hankasalmi 1,7 5,1 0,6 7,4 Joutsa 1,7 21,0 0,9 23,7 Jyväskylä 1,7 4,2 1,3 7,2 Jämsä 1,5 10,6 1,0 13,1 Kannonkoski 1,2 6,1 0,5 7,8 Karstula 1,3 7,8 0,6 9,6 Keuruu 1,5 10,2 0,8 12,5 Kinnula 1,2 0,8 0,8 2,9 Kivijärvi 1,3 7,5 0,5 9,4 Konnevesi 1,6 14,3 0,6 16,6 Kuhmoinen 1,3 16,6 0,9 18,9 Kyyjärvi 1,2 7,2 0,5 8,9 Laukaa 1,6 10,0 1,1 12,7 Luhanka 1,8 7,6 0,9 10,4 Multia 1,1 18,0 0,8 19,9 Muurame 1,5 7,0 1,1 9,6 Petäjävesi 1,5 10,1 0,9 12,5 Pihtipudas 1,4 13,3 0,9 15,6 Saarijärvi 1,3 7,3 1,0 9,5 Toivakka 1,2 9,1 0,7 11,0 Uurainen 1,5 5,1 0,8 7,4 Viitasaari 1,5 7,1 0,8 9,4 Äänekoski 1,3 7,5 0,9 9,6 Lähde: THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet Keski-Suomen kuntien sairastavuutta ja palvelutarvetta kuvataan Kansantautiindeksillä ja Sairastavuusindeksillä; Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 12

13 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (13/56) Sairastavuusindeksi Indikaattori ilmaisee jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tässä esitetään luvut ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Kuva 6 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 13

14 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (14/56) Kuva 7 Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo. Ikävakioitu. 14

15 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (15/56) Kuva 8 Sairastuvuusindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin. Kuva 9 Syöpä Suomessa

16 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (16/56) 2.3. Väestön hyvinvointi- ja terveystilanne Seuraavassa on kuvattu Keski-Suomen kuntien rakenteita, taloutta ja elinvoimaisuutta pohjautuen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) seurantatietoihin. Keskeisenä kunnan elinvoimaisuutta kuvaavana indikaattorina pidetään kunnan huoltosuhdetta ja sen kehitystä tulevaisuudessa Kunnan rakenteet, talous ja elinvoima Kuva 10 Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2011 Indeksi perustuu työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja se on suhteutettu Kuva maan 11 väestön Huoltosuhde, keskiarvoon. demografinen Ikävakioitu. 16

17 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (17/56) Kuva 11 Demografinen huoltosuhde Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohti. Vuoden 2011 lopussa koko maassa sataa työikäistä kohden oli 53 ei-työikäistä. Keski- Suomessa luku on korkeampi. Kuva 12 Lapsiperheet % perheistä 17

18 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (18/56) Kuva 13 Nettomuutto/1000 asukasta Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kuva 14 Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset/1000 asukasta 18

19 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (19/56) Kuva 15 Gini-kerroin, tuloerojen kasvu Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari. Kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100 (kts. yllä). Kuva 16 Asunnottomat yksinäiset/1000 asukasta 19

20 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (20/56) Kuva 17 Kunnan yleinen pienituloisuusaste Lapset, varhaisnuoret ja lapsiperheet Nuoret ja aikuiset Kuva 18 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat 20

21 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (21/56) Kuva 19 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 21

22 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (22/56) Työikäiset Kuva 21 Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat/1000 vastaavanikäistä Kuva 22 Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 22

23 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (23/56) Kuva 23 Vaikeasti työllistyvät, % vuotiaista Kuva 24 Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 23

24 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (24/56) Ikäihmiset Kuva 25 Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, % vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26 Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit/1000 asukasta 24

25 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (25/56) Kuva 27 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Koko maa Kuva 28 Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita/1000 asukasta 25

26 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (26/56) Kuva 29 Sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset, euroa/ asukas 26

27 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (27/56) Kunta Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2011 Nettomenot Sairaanhoitopiiri Euroa/asukas Koko maa=1,0 0 Nettomenot, indeksi Koko maa=10 0 Tarvekerroin Tarvevakioidut menot, indeksi Koko maa=100 Hankasalmi ,36 89 Joutsa ,39 97 Jyväskylä , Kannonkoski ,53 95 Karstula ,27 94 Keuruu ,26 98 Kinnula , Kivijärvi , Konnevesi ,27 96 Kyyjärvi ,37 87 Laukaa , Luhanka , Multia ,53 86 Muurame ,78 96 Petäjävesi ,10 90 Pihtipudas , Saarijärvi ,26 94 Toivakka ,07 88 Uurainen ,96 97 Viitasaari , Äänekoski ,13 95 Keski-Suomi ,03 99 Taulukko 3 Terveydenhuollon- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot Keski- Suomen sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa

28 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (28/56) Terveystilanne Keski-Suomessa Kuva 30 Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina asukasta kohti Kuva 31 Päivittäin tupakoivien osuus (%) vuotiaista

29 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (29/56) Kuva 32 Lihavien (BMI>30) osuus (%) vuotiaista Kuva 33 Vapaa-ajan liikuntaa harrastamattomien osuus (%) vuotiaista

30 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (30/56) Kuva 34 Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehitys Paras-puitelain aikana Paras - puitelain mukaan perustetut yhteistoiminta-alueet on esitetty seuraavassa kartassa. Keski-Suomen kunnat ovat ryhmittyneet kuuteen yhteistoiminta-alueeseen. Kunnat ovat luovuttaneet perusterveydenhuollon ja osin sosiaalitoimen järjestämisvastuunsa yhteistoiminta-alueille. Keski- Suomen Seututerveyskeskuksen osalta perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi on järjestetty sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen osakaskunnat ovat luovuttaneet perussopimuksessa järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. 30

31 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (31/56) Kuva 35 Keski-Suomen kuntien sote- yhteistoiminta-alueet Paras puitelain mukaan alkaen 2.5. Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa (ilman Jämsän seutua) Taulukko 4 Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon menot vuonna 2011 ilman Jämsää ja Kuhmoista asukasluku maakunnan keskiarvo menot maakunnan alueella osuus sos.- terv. huollosta /as % Sosiaali- ja terveys % sosiaalitoimi ,7 % sosiaalitoimesta päivähoito ,9 % ei sote-alueelle sosiaalitoimi ilman päivähoitoa ,8 % terveydenhuolto ,3 % terveydenhuollosta perusterveydenhuolto ,4 % terveydenhuollosta erikoissairaanhoito ,4 % terveydenhuollosta ympäristöterveydenhuolto ,5 % terveydenhuolto ilman ympäristöterveydenhuoltoa ,9 % SOTE - JÄRJESTÄMISTÄ VASTAAVA KOKONAISUUS ,6 % 31

32 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (32/56) Taulukko 5 Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot toiminnoittain ilman Jämsää ja Kuhmoista Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Lääkkeet ja vastaavat valmisteet Lääkärinpalkkiot Hammashoito Tutkimus ja hoito Matkat Sairauspäivärahat Vammaisetuudet Kuntoutus Kuntoutusraha Erityishoitoraha Työterveyshuolto Yhteensä Taulukko 6 Yhteenveto Keski-Suomen julkisista sosiaali- ja terveydenhuollon menoista ilman Jämsää ja Kuhmoista YHTEENVETO Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto KELA YHTEENSÄ

33 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (33/56) Kuva 36 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa toiminnoittain vuonna 2011 ilman Jämsän seutua (1000 euroa) Kuva 37 Sosiaali- ja terveydenhuollon julkiset menot Keski-Suomessa vuonna 2011 ilman Jämsän seutua; asukasta kohti ja %- osuudet 33

34 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (34/56) 2.6. Sote- palveluiden järjestämisvaihtoehdot maakunnassa Järjestämisen vaihtoehdot maakunnassa Vaihtoehto A: Koko Keski-Suomen maakunnan kattava Sote -palveluiden järjestäminen (maakunnan sosiaalitoimi, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto samalla järjestäjällä) Sote-alueilla (laaja perustaso) järjestämisvastuu on vastuukunnalla (eräissä poikkeustapauksissa voi olla myös kuntayhtymällä). Järjestämisvastuu kattaa kaikki lakisääteiset Sote-palvelut. Jos Sote-alueeseen kuuluu perustason palvelut järjestäviä kuntia tai alueita, niiden Sotealueelle aina kuuluvat sosiaalihuollon palvelut määritellään myöhemmin sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa. Järjestämisvastuun kantajista säädetään valmisteilla olevassa uudessa järjestämislaissa. Vaihtoehto B: Maakunnassa asukkaan alueet muodostavat perustason järjestäjiä (perustason sosiaalitoimi lukuun ottamatta erityistason sosiaalipalveluita ja perusterveydenhuollon palvelut samalla järjestäjällä) ja maakunnan keskuskaupunki muodostaa laajan perustason järjestäjän (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi yhdellä järjestäjällä), joka järjestää maakunnan asukkaan järjestäjille erikoissairaanhoidon ja erityistason sosiaalipalvelut. Perustason alueilla ( asukasta) järjestämisvastuu on alueen vastuukunnalla. Tämä järjestämisvastuu käsittää peruspalvelut, eli pääosin ne palvelut, joita terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi tällä hetkellä järjestävät. Tälle perustason alueelle Sote-alue järjestää perustasoon kuulumattomat palvelut. Näitä ovat erikoissairaanhoito ja ympärivuorokautinen päivystys (sekä sosiaalipalvelut että terveydenhuoltopalvelut). Mikäli maakuntaan syntyisi perustason alue/alueita, niillä järjestämisvastuu jäisi edelleen hajanaiseksi. Perustason järjestämisvastuu olisi perustason alueen vastuukunnalla, ja muun kuin perustason palveluista Sote-alueen vastuukunnalla. Siten alle asukkaan kunnilla olisi kaksi järjestämisvastuussa olevaa vastuukuntaa, mutta niillä itsellään ei olisi lainkaan järjestämisvastuuta. 34

35 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (35/56) Alle asukkaan kunnilla olisi edustus vain perustason järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä, mutta Sote-alueen järjestämisvastuussa olevan kunnan yhteisessä elimessä olisi yhteinen edustaja vain perustason alueelta, joka käyttäisi Sote-alueen yhteisessä elimessä kaikkien perustason kuntien äänivaltaa. Siis yksittäisellä perustason alueen kunnalla ei ole edustusta Sote-alueen yhteisessä elimessä. Kunnan suoran vaikuttamisen kannalta tämä vie Sote-alueen, mm. erikoissairaanhoidon päätöksentekoon osallistumisen selvästi nykyistä kauemmaksi, kahden väliportaan päähän. Nykyisin jokaisella kunnalla on edustus sairaanhoitopiirin valtuustossa Ehdotus Sote - palveluiden järjestämiseksi Keski- Suomessa: Työryhmä esittää, että: 1) Keski-Suomen maakuntaan muodostetaan kuntien yhteinen Sotealue, jonka järjestämisvastuuseen kuuluu laaja perustaso (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimi). Tavoite on, että Sote - alueen kokonaisuus kattaa kaikki Keski- Suomen kunnat. 2) Työryhmä ehdottaa että SOTE -alueen vastuukuntamallin vaihtoehtoiseksi hallintomalliksi voidaan valita kuntayhtymä. 3) Työryhmä ehdottaa, että syntyvän SOTE - alueen rahoitusmalliksi valitaan kapitaatiopohjainen rahoitusperiaate korjattuna sairastavuus-, ikärakenne- ja muilla tarvetekijöillä. 4) Työryhmä ehdottaa, että pyritään yksikanavaiseen rahoitukseen. Keski-Suomi voisi toimia kokeilualueena. Perustelut: Tällä ratkaisulla myös alle asukkaan kuntien Sote -palvelujen järjestämisvastuu säilyy yhtenäisenä eikä hajaannu kahdelle järjestämisvastuussa olevalle taholle; perustason järjestämisvastuussa olevalle kunnalle ja Sote -alueen vastuukunnalle/kuntayhtymälle. 35

36 Kaupunginhallitus oheismat. asianro 15 (36/56) Näin menetellen kaikilla maakunnan kunnilla on suora edustus kuntansa alueen Sote järjestämisvastuussa olevan tahon yhteisessä päätöksenteossa. Tämä mahdollistaa myös koko maakunnan alueelle yhdenmukaisen sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä horisontaalisen että vertikaalisen integraation, kun on vain yksi järjestämisvastuussa oleva taho. Kun järjestäjäorganisaation väestömäärä on vähintään asukasta, sillä on riittävä väestöpohja vuosittaisten satunnaisten menojen tasaantumiseen ja erillisestä kalliiden hoitojen tasauksesta voidaan luopua, jos kuntien rahoitus osuuden määrittelyssä siirrytään asukaslukuperusteiseen menettelyyn. Kuntien hyväksyttäväksi menevä terveydenhuoltolain mukainen järjestämissuunnitelma koskee vuosia , ja lienee todennäköistä, että uuteen SOTE-järjestämismalliin ja palveluiden tuottamismalleihin voidaan siirtyä aikaisintaan Käytännössä tämä tarkoittaa, että palvelut järjestetään ja tuotetaan toistaiseksi pääosin nykyisellä tavalla. Nykyisin voimassa oleva terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma on tuotannossa tapahtuneiden ja suunniteltujen muutosten osalta päivitetty ja sisältyy osaan II. Sosiaalitoimen palvelutuotannon laajempi muutos on mahdollista uuden SOTE- järjestämisratkaisun selkiinnyttyä. 36