TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA. Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

Transkriptio

1 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (1/62) TERVEYDENHUOLTOLAIN MUKAINEN JÄRJES- TÄMISSUUNNITELMA Terveyspalveluiden järjestäminen ja tuotanto Keski-Suomessa vuosina

2 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (2/62) Sisällys 1 Johdanto Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin Väestömäärän kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Palvelujen käyttö ja sairastavuus Kuntien elinvoima ja väestön hyvinvointi Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tilanne vuoden 2017 lopussa Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa Sote- palveluiden järjestäminen maakunnassa (kirj. Mikael Palola) Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Terveydenhuollon valmiussuunnittelu Lähipalvelut Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Työterveyshuolto Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Maakunnalliset palvelut Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Hoitoketjut; alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen Lastenpsykiatria Nuorisopsykiatria Huume- ja päihdehuollon erityispalvelut Laboratoriotoiminta Kuvantamistoiminta Lääkehuolto Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut Hammas-, suu- ja leukasairaudet Maakunnallinen infrastruktuuri Tietohallinto, yhteinen potilastietojärjestelmä ja sähköinen asiointi: Perusterveydenhuollon yksikkö Kohti prosessiohjattua sairaalaa Uusi sairaala - hanke Henkilöstön ja osaamisen turvaaminen, tutkimustoiminta Lääkärikoulutus Lääkärien erikoistumiskoulutus Henkilöstön kehittäminen Terveystieteellinen tutkimus... 60

3 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (3/62) 8.5 Kehittämistyö Rekrytointiyhteistyö Koulutuksen aloituspaikat Erityistyöntekijät, erityisosaaminen Järjestämissuunnitelman toteutus KUVALUETTELO Kuva 1. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, kunnittain lukumäärinä Kuva 2. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, ikäluokittain lukumäärinä Kuva 3. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, kunnittain prosentteina Kuva 4. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, ikäluokittain prosentteina Kuva 5. Keski-Suomen ikävakioidut sairastavuus- ja kansantauti-indeksit sekä osa-indeksit v.2016 (koko maa = 100). 10 Kuva 6. Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2016 (ikävakioitu) Kuva 7. Sairastavuusindeksi Keski-Suomen kunnissa v.2016 (ikävakioitu) Kuva 8. Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa v Kuva 9. Syöpä Suomessa vuosina Kuva 10. Huoltosuhde, demografinen Kuva 11. Lapsiperheet, prosentteina (%) perheistä Kuva 12. Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta: Kuva 13. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta Kuva 14. Gini- kerroin, käytettävissä olevat tulot Kuva 15. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta Kuva 16. Maakunnan yleinen pienituloisuusaste / 1000 asukasta Kuva 17. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 18. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 19. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 20. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäisistä Kuva 21. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 22. Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), prosentteina (%) vuotiaista Kuva 23. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 24. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, prosentteina Kuva 25. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, prosentteina (% ) vastaavanikäisestä väestöstä Kuva 26. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta Kuva 27 Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit v vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäisistä Kuva 28 Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika vuorokausina vuosina Kuva 29. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta vuosina Kuva 30. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset vuosina (poislukien varhaiskasvatus vuodesta 2015-), euroa / asukas Kuva 31 Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 -prosenttisena alkoholina, litraa/asukas Kuva 32. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina (THL Alkoholijuomien kulutus 2016) Kuva 33. Päivittäin tupakoivien osuus prosentteina (%), vuotiaista Kuva 34. Päivittäin tupakoivien osuus prosentteina (%) vuotiaista sukupuolen mukaan Kuva 35. Lihavien (BMI>30) osuus prosentteina (%) väestöstä Kuva 36. Vapaa-ajan harrastamattomien osuus prosentteina (%) väestöstä Kuva 37. Alkoholia liikaa käyttävien (AUDIT-C) osuus prosentteina (%) vuotiaasta väestöstä Kuva 38. Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet vuosina Kuva 39. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset vuonna Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomessa v Taulukko 2. Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon (pl. varhaiskasvatus) menot vuonna Taulukko 3. Keski-Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon menot v ilman Kuhmoista (ei sisällä työterveyshuoltoa) (Sotkanet, Kelasto)

4 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (4/62) 1 Johdanto Terveydenhuoltolain mukaan (34 ) kuntien on laadittava terveydenhuollon järjestämissuunnitelma. Suunnitelma laaditaan valtuustokausittain ja sen toteutumista seurataan ja sitä päivitetään tarvittaessa vuosittain. Järjestämissuunnitelman tavoitteena on edistää alueellista yhteistoimintaa terveyspalvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa sekä palvelujen yhteensovittamisessa. Suunnitelma perustuu alueen väestön terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa on sovittava kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja vastuutahoista, terveydenhuollon palvelujen järjestämisestä, päivystys-, kuvantamis- ja lääkinnällisen kuntoutuksen palveluista sekä tarvittavasta yhteistyöstä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, lääkehuollon ja muiden toimijoiden kesken. Terveydenhuoltolain mukaisen järjestämissuunnitelman laadinnasta on annettu Kuntaliiton yleiskirje 21/80/2011. Suunnitelmasta on neuvoteltava sairaanhoitopiirin kanssa ja hyväksyttävä suunnitelma sairaanhoitopiirin valtuustossa valtuustokaudeksi. Suunnitelman hyväksymisen edellytyksenä on, että sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvista jäsenkunnista vähintään kaksi kolmannesta (2/3) sitä kannattaa ja niiden asukasluku on vähintään puolet (1/2) kaikkien kuntien yhteenlasketusta asukasluvusta. Järjestämissuunnitelman laadinnassa sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksiköllä on terveydenhuoltolain (35 ) mukaan keskeinen rooli ja tehtävä. Kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimusohjausneuvotteluissa (v. 2011) sovitun mukaisesti järjestämissuunnitelma valtuustokaudeksi laadittiin Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikön johdolla erikseen nimetyn työryhmän toimesta. Suunnitelma käsiteltiin maakunnallisessa sosiaali- ja terveydenhuollon koordinaatioryhmässä ja valmisteltiin kuntien ja sairaanhoitopiirin päätettäväksi. Em. valtuustokausi pidentyi toukokuun 2017 loppuun saakka. Ensimmäisen maakunnallisen järjestämissuunnitelman valmistelutyöryhmän jäsenet eivät yhtä henkilöä lukuun ottamatta ole enää silloisissa virkatehtävissään. Kun lisäksi huomioidaan parhaillaan käynnissä oleva maakunta- sekä sosiaali- ja terveydenhuoltouudistus, jonka tuloksena terveydenhuollon järjestäminen on tarkoitus toteuttaa maakunnallisesti valmistelussa olevien lakiesitysten mukaisesti vuoden 2020 alusta lukien, todettiin keskustelussa sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnusen, kehittämispäällikkö Asko Rytkösen ja perusterveydenhuollon vs. osastonylilääkäri Tiina Ahosen kesken, että viime valtuustokaudelle laadittu järjestämissuunnitelma päivitetään vastaamaan toteutuneiden ja tiedossa olevien muutosten osalta, mutta varsinaista uutta järjestämissuunnitelmaa ei laadita. Terveydenhuollon järjestämistä suunnitellaan maakuntauudistuksen osana ja siihen on nimetty työryhmä. Parhaillaan Keski-Suomessa on lausunnolla alustava järjestämissuunnitelma koskien maakunnan järjestämisvastuulla olevia palveluita.

5 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (5/62) Terveydenhuoltolain mukaista järjestämissuunnitelmaa koskien käytiin keskustelua myös maakunnan terveyskeskusten ylilääkäreiden kokouksessa sekä kuultiin maakunta- ja sote-uudistuksen järjestämisvastuuvalmistelija Mikael Palolaa. Käsissä olevan järjestämissuunnitelman päivittämiseen ovat osallistuneet kuntoutusylilääkäri Mauri Kallinen (Kuntoutus ja alueelliset apuvälinepalvelut), kehittäjäylilääkäri Pirjo Mustonen (Uusi sairaala hanke), terveydenedistämisen suunnittelija Susanna Mutanen (kuvat, taulukot) ylilääkäri Ville Mäki ja ylilääkäri Kirsi Timonen (Kuvantamistoiminta), Sote- Maku-uudistuksen vastuuvalmistelija Mikael Palola (Sote-palveluiden järjestäminen maakunnassa) ylihammaslääkäri Eija Peltonen (Suun terveydenhuollon päivystys), hyvinvointikoordinaattori Nina Peränen (indikaattorikuvat, tilastot), kliininen asiantuntija-sairaanhoitaja Markus Reiman (Hoitoketjut, alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus), ylilääkäri Tarja Seuri (Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat) ja ylilääkäri Johanna Tuukkanen (Päivystys- ja ensihoidon järjestäminen) vs osastonylilääkäri Tiina Ahosen toimiessa päivitystehtävän kokoajana. 2 Katsaus Keski-Suomen väestön muutokseen vuoteen 2020, sairastavuuteen, palvelujen käyttöön ja kustannuksiin 2.1 Väestömäärän kehitys ja ikärakenne Keski-Suomessa Keski-Suomen kuntien väestön ennustettua kehitystä vuosina kuvataan seuraavissa kuvioissa. Väestö vanhenee ja vanhempien ikäluokkien osuus koko väestöstä kasvaa erittäin voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä. Samanaikaisesti maakunnan väestön ennustetaan keskittyvän voimakkaasti Jyväskylän seudulle ja useimpien muiden maakunnan kuntien väestön määrän kehitys on negatiivinen. Väestön rakenne vinoutuu entisestään väestön vanhetessa. Samalla sairastavuus lisääntyy ja sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve kasvavaa.

6 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (6/62) Kuva 1. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, kunnittain lukumäärinä.

7 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (7/62) Kuva 2. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, ikäluokittain lukumäärinä.

8 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (8/62) Kuva 3. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, kunnittain prosentteina.

9 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (9/62) Kuva 4. Väestömuutos Keski-Suomessa vuodesta 2011 vuoteen 2020, ikäluokittain prosentteina. 2.2 Palvelujen käyttö ja sairastavuus Vuonna 2016 toteutui Keski-Suomessa erikoissairaanhoidon avohoitokäyntejä Vastaavasti perusterveydenhuollon käyntejä toteutui (Sotkanet). Kelan sairausvakuutuskorvauksesta korvattiin lääkärinpalkkiota, hammashoitokäyntiä ja tutkimus- ja hoitokäyntiä (Kelasto). Perusterveydenhuollon avohoidon käynnit sisältävät lääkärikäyntien lisäksi käynnit äitiys-. lasten- ja perhesuunnitteluneuvolassa koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, työterveyshuollossa, hammashuollossa (mukaan lukien suuhygieenikon vastaanottokäynnit), kotisairaanhoito- ja mielenterveyskäynnit ja muut avohoitokäynnit (erilaiset vastaanottokäynnit, terveystarkastus- ja seulontakäynnit ja käynnit, jotka liittyvät terveydentilan selvittämiseen, esim. lääkärintodistukset). Kansantauti-indeksi Kansantauti-indeksiin sisältyy seitsemän suurinta erityiskorvattavaan lääkehoitoon oikeuttavaa sairautta: diabetes, psykoosit, sydämen vajaatoiminta, nivelreuma, astma, verenpainetauti ja sepelvaltimotauti. Niistä jokaisesta on laskettu esiintyvyys ja suhteutettu se koko maan keskiarvoon (koko maa=100). Kansantauti-indeksi on näiden seitsemän indeksin keskiarvo.

10 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (10/62) Sairastavuusindeksi Jokaiselle Suomen kunnalle lasketun indeksin avulla ilmaistaan, miten tervettä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan väestön keskiarvoon (= 100). Tässä esitetään luvut ikävakioituna. Sairastavuusindeksi perustuu kolmeen rekisterimuuttujaan: kuolleisuuteen, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä ja erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettujen osuuteen väestöstä. Niistä kukin on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon. Lopullinen sairastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo. Luku kertoo yleistilanteen kunnan tai sitä suuremman alueen sairastavuudesta. Aikasarja osoittaa, onko kunta etääntynyt maan keskiarvosta vai lähestynyt sitä. Indeksin osista kaksi eli työkyvyttömyys ja pitkäaikaissairastavuus (erityiskorvausoikeudet) ovat rekisterikantamuuttujia ja vuodesta toiseen melko stabiileja. Kuolleisuus vaihtelee etenkin pienissä kunnissa vuosittain, minkä vuoksi sitä koskevissa laskelmissa on käytetty kolmen peräkkäisen vuoden keskiarvoa. Indeksiluvun tarkoituksena on paitsi antaa yleiskuva, myös herättää kysymyksiä tarkastellun alueen tilannetta selittävistä tekijöistä ja sairastavuudesta tarkemmin. Kuva 5. Keski-Suomen ikävakioidut sairastavuus- ja kansantauti-indeksit sekä osa-indeksit v.2016 (koko maa = 100).

11 Kuva 6. Kansantauti-indeksi Keski-Suomen kunnissa vuonna 2016 (ikävakioitu). Perusturvalautakuinta liite nro 2 (11/62)

12 Kuva 7. Sairastavuusindeksi Keski-Suomen kunnissa v.2016 (ikävakioitu). Perusturvalautakuinta liite nro 2 (12/62)

13 Kuva 8. Työkyvyttömyysindeksi Keski-Suomen kunnissa v Perusturvalautakuinta liite nro 2 (13/62)

14 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (14/62) Kuva 9. Syöpä Suomessa vuosina Kuntien elinvoima ja väestön hyvinvointi Seuraavassa on kuvattu Keski-Suomen kuntien rakenteita, taloutta ja elinvoimaisuutta pohjautuen Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen (THL) seurantatietoihin. Keskeisenä kunnan elinvoimaisuutta kuvaavana indikaattorina pidetään kunnan huoltosuhdetta ja sen kehitystä tulevaisuudessa. Demografinen eli väestöllinen huoltosuhde on suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei- työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohti. Vuoden 2016 lopussa koko maassa sataa työikäistä kohden oli 59 ei-työikäistä. Keski- Suomessa luku on korkeampi.

15 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (15/62) Kuva 10. Huoltosuhde, demografinen. Kuva 11. Lapsiperheet, prosentteina (%) perheistä

16 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (16/62) Kuntien välinen nettomuutto on kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus. Kuva 12. Kuntien välinen nettomuutto / 1000 asukasta. Kuva 13. Poliisin tietoon tulleet henkeen ja terveyteen kohdistuneet rikokset / 1000 asukasta.

17 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (17/62) Kuva 14. Gini- kerroin, käytettävissä olevat tulot. Gini-kerroin on tulonjakautumisen tasa-arvoisuuden mittari, joka kuvaa tuloeroja keskitetysti. Gini-kertoimen raja-arvoja ovat 0 ja 1: täydellisen tasaisessa tulonjaossa arvo on 0, kun taas maksimaalisesti epätasaisen tulonjaon toteutuessa arvo on 1, jolloin yksi henkilö saa kaiken tulon. Gini-arvo voidaan esittää myös sadalla kerrottuna, jolloin raja-arvot ovat vastaavasti 0 ja 100 (Kuva 14).

18 Kuva 15. Asunnottomat yksinäiset / 1000 asukasta. Perusturvalautakuinta liite nro 2 (18/62)

19 Kuva 16. Maakunnan yleinen pienituloisuusaste / 1000 asukasta. Perusturvalautakuinta liite nro 2 (19/62)

20 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (20/62) Kuva 17. Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä.

21 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (21/62) Kuva 18. Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä.

22 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (22/62) Kuva 19. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä.

23 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (23/62) Kuva 20. Mielenterveysperusteisesti sairauspäivärahaa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä.

24 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (24/62) Kuva 21. Työkyvyttömyyseläkettä saavat vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä.

25 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (25/62) Kuva 22. Vaikeasti työllistyvät (rakennetyöttömyys), prosentteina (%) vuotiaista. Kuva 23. Toimeentulotukea pitkäaikaisesti saaneet vuotiaat, prosentteina (%) vastaavanikäisestä väestöstä

26 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (26/62) Kuva 24. Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat, prosentteina ( %) vastaavanikäisestä väestöstä.

27 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (27/62) Kuva 25. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, prosentteina (% ) vastaavanikäisestä väestöstä. Kuva 26. Perusterveydenhuollon avohoidon kaikki lääkärikäynnit / 1000 asukasta.

28 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (28/62) Kinnula Kyyjärvi Saarijärvi Karstula Keuruu Uurainen Muurame Kivijärvi Laukaa Luhanka Jämsä Toivakka Äänekoski Petäjävesi Kannonkoski Kuhmoinen Viitasaari Konnevesi Keski-Suomi Pihtipudas Multia Joutsa Koko maa Hankasalmi Jyväskylä Kuva 27. Perusterveydenhuollon avohoidon lääkärikäynnit v vuotta täyttäneillä / 1000 vastaavanikäisistä.

29 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (29/62) Kuva 28. Perusterveydenhuollon vuodeosastohoito, keskimääräinen hoitoaika vuorokausina. Kuva 29. Päihdehuollon asumispalveluissa asiakkaita / 1000 asukasta.

30 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (30/62) Kuva 30. Sosiaali- ja terveystoiminnan nettokäyttökustannukset vuosina (poislukien varhaiskasvatus vuodesta 2015-), euroa / asukas.

31 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (31/62) Kuva 31 Alkoholijuomien kokonaiskulutus 100 -prosenttisena alkoholina, litraa/asukas. Kuva 32. Alkoholijuomien kulutus 100-prosenttisena alkoholina 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohti vuosina (THL Alkoholijuomien kulutus 2016).

32 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (32/62) Kuva 33. Päivittäin tupakoivien osuus prosentteina (%), vuotiaista. Kuva 34. Päivittäin tupakoivien osuus prosentteina (%) vuotiaista sukupuolen mukaan.

33 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (33/62) Kuva 35. Lihavien (BMI>30) osuus prosentteina (%) väestöstä. Kuva 36. Vapaa-ajan harrastamattomien osuus prosentteina (%) väestöstä.

34 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (34/62) Kuva 37. Alkoholia liikaa käyttävien (AUDIT-C) osuus prosentteina (%) vuotiaasta väestöstä. Kuva 38. Alkoholitauteihin ja alkoholimyrkytyksiin kuolleet Suomessa vuosina

35 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (35/62) 2.4 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen tilanne vuoden 2017 lopussa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueeseen kuuluu 21 kuntaa. Näistä kunnista Kinnulassa, Muuramessa ja Äänekoskella perusterveydenhuollon palvelut tuotetaan oman kunnan alueelle. Muut kunnat ovat ryhmittyneet yhteensä 4 eri yhteistoiminta-alueeseen. Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat Jämsä ja Kuhmoinen ovat tällä hetkellä osa Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Kinnulan kunnan terveyspalvelut tuottaa alkaen Suomen Terveystalo OY. Muuramen kunta on perustanut kunnan kokonaan omistaman Muuramen Hyvinvointi -liikelaitoksen, joka on tuottanut kunnan sosiaali- ja perusterveydenhuollon palvelut alkaen. Keski-Suomen Seututerveyskeskuksen osalta perusterveydenhuolto ja siihen kiinteästi liittyvä sosiaalitoimi on järjestetty sairaanhoitopiirin liikelaitoksena. Liikelaitoksen osakaskunnat ovat luovuttaneet perussopimuksessa järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksessa on Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken terveysasemien vastaanottotoiminta ulkoistettu Mehiläinen konserniin kuuluvalle Oma Lääkärisi -terveysasemapalvelulle. Lisäksi Jyväskylän kaupunki sekä Hankasalmen ja Uuraisten kunnat ovat mukana sosiaali- ja terveysministeriön Palvelut asiakaslähtöiseksi - kärkihankkeessa, joka on tuonut kansalaisten ulottuville valinnanvapauskokeilun sosiaali- ja terveyspalveluissa.

36 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (36/62) Kuva 39. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen terveyskeskukset vuonna 2017.

37 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (37/62) 2.5 Julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon menot Keski-Suomessa Taulukko 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot Keski-Suomen shp:n kunnissa v.2015.

38 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (38/62) Taulukko 2. Keski-Suomen kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon (pl. varhaiskasvatus) menot vuonna Maakunnan keskiarvo e/asukas Maakunnan menot, euroa Osuus sos-ja terv. huollosta (%) SoTe (pl.varhaiskasvatus) 3241, Sosiaalitoimi (pl. varhaiskasvatus) 1399, ,2 Terveydenhuolto 1842, ,8 Perusterveydenhuolto 737, ,7 Erikoissairaanhoito 1105, ,1 Ympäristöterveydenhuolto 17, ,5 Terveydenhuolto ilman ympäristöterveydenhuoltoa SoTe-järjestämistä vastaava kokonaisuus 1825, ,4 3224, ,5

39 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (39/62) Taulukko 3. Keski-Suomen julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon menot toiminnoittain v ilman Kuhmoista (ei sisällä työterveyshuoltoa) (Sotkanet, Kelasto). Toiminto Kokonaiskustannus (euro) Sosiaalitoimi ilman päivähoitoa Perusterveydenhuolto Erikoissairaanhoito Ympäristöterveydenhuolto Lääkkeet ja vastaavat valmisteet Lääkärinpalkkiot Hammashoito Tutkimus ja hoito Matkat Sairauspäivärahat Vammaisetuudet Kuntoutus Kuntoutusraha Erityishoitoraha Yhteensä

40 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (40/62) 3 Sote- palveluiden järjestäminen maakunnassa (kirj. Mikael Palola) Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisellä tarkoitetaan sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä säädettyjen oikeuksien ja velvollisuuksien toteuttamista. Palveluiden järjestämiseen sisältyy mm. palvelutarpeiden tunnistaminen ja palveluiden järjestämistä koskevien tavoitteiden asettaminen, kansalaisille tarjottavien palveluiden ja niihin liittyvien hoitoketjujen määrittely sekä tuottajien ohjaaminen ja valvonta. Vastuu sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä jakaantuu Keski- Suomessa vielä tällä hetkellä kuntien, yhteistoiminta-alueiden sekä sairaanhoitopiirin kesken. Järjestämisestä vastaavat organisaatiot vastaavat pääosin myös palveluiden tuotannosta. Palveluiden järjestämisestä vastaavien organisaatioiden tavoitteena on yhteistyössä vahvistaa koko maakunnan väestön hyvinvointia ja terveyttä, vähentää väestön hyvinvointi- ja terveysvajeita ja kansalaisten keskinäisiä hyvinvointi- ja terveyseroja sekä tukea maakunnan ja sen eri osien kokonaisvaltaista kehittämistä. Palvelut järjestetään yhteistyössä niin, että ne tukevat ja edistävät maakunnan kuntien kuntastrategioissaan ja hyvinvointisuunnitelmissaan vahvistamia kuntakohtaisia tavoitteita ja toimintamalleja. vahvistavat ja lisäävät kansalaisten osallisuutta ja sosiaalisia verkostoja kannustavat väestöä omatoimisuuteen sekä vastuunottamiseen omasta ja läheistensä hyvinvoinnista ja terveydestä tukevat ja vahvistavat väestön toimintakykyä ja arkiympäristöissä pärjäämistä tukevat ja vahvistavat vanhemmuutta sekä lasten ja perheiden pärjäämistä ja hyvinvointia tukevat ja vahvistavat väestön työkykyä ja edellytyksiä työllistyä muodostavat palveluista ja niiden tuottajista riippumatta aina asiakkaan näkökulmasta asiakaslähtöisen, selkeän, kokonaisvaltaisen ja sujuvan palvelukokonaisuuden muodostavat vakiintuneita hoito-, hoiva- ja palvelusuhteita ovat oikea-aikaisia, vaikuttavia ja tehokkaita painottuvat ennaltaehkäiseviin varhaisen tuen palveluihin tarjoavat kansalaisille mahdollisuuksia valita itselleen parhaiten sopivia palveluntuottajia Palveluiden järjestämistä ohjaavana yhteisenä taloudellisena tavoitteena on pitää maakunnan alueen ikä- ja tarvevakioidut kustannukset maakunnittaisessa vertailussa edullisimman kolmanneksen joukossa.

41 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (41/62) Palveluiden järjestämisvastuu on Keski-Suomessakin siirtymässä maakuntaja sote -uudistuksen myötä perustettavan uuden maakunnan vastuulle vuoden 2020 alusta alkaen. Samalla palveluiden järjestäminen erotetaan nykyistä selkeämmin palveluiden tuottamisesta. Palvelutuotanto hajaantuu ja julkisen tuotannon rinnalle syntyy asiakkaiden valinnanvapauden myötä entistä enemmän myös yksityistä palvelutuotantoa. Järjestämisen ja tuottamisen erottaminen sekä asiakkaiden valinnanvapauden lisääntyminen edellyttävät järjestäjältä aikaisempaa tarkempaa palveluiden ja hoito- ja palveluketjujen määrittelyä sekä tuottajien ohjaamista ja valvontaa. Kunta- ja hallintorajojen poistuminen puolestaan edellyttää palveluiden ja niihin liittyvien hoitokäytäntöjen sekä myöntämiskriteereiden yhtenäistä määrittelyä koko maakunnan alueella. Uudella maakunnalla on, vahvana järjestäjänä ja tuottajista riippumattomana toimijana, mahdollisuus vahvistaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja asiakaskohtaista palveluintegraatiota sekä huolehtia kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja kustannusten hallinnasta. Järjestämisvastuun kokoamista maakunnalliselle tasolle on perusteltua valmistella kansallisen maakunta- ja sote -uudistuksen valmistelun aikataulujen ja linjausten mukaisesti. Mikäli valtakunnallisen uudistuksen toteuttamisen aikataulut jostain syystä pitkittyisivät, olisi Keski-Suomessakin vakavasti harkittava vapaaehtoisen sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymän perustamista.

42 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (42/62) 4 Terveyspalveluiden tuottaminen Keski-Suomessa Palvelutuotantoa ohjaavat periaatteet Keski-Suomessa Terveyden- ja sosiaalihuollon palvelujärjestelmän kehittämistä ohjaavat Keski- Suomessa seuraavat periaatteet: perusterveydenhuoltopainotteisuus terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy kansalaisten oma vastuu terveydestä henkilöstön ja osaamisen turvaaminen palvelujärjestelmän vaikuttavuus ja kokonaistaloudellisuus tarkoituksenmukainen työnjako eri toimijoiden ja henkilöstöryhmien välillä yhteistyön tiivistäminen ja kumppanuus (mm. yhdistykset, yritykset) hoitoon pääsy kansallisten hoitokriteereiden ja hoitoonpääsyn enimmäisaikojen mukaisesti alueellinen kattavuus ja tasa-arvo korkeatasoinen, käytäntöä palveleva, soveltava tieteellinen tutkimustoiminta potilaan valinnanvapaus monituottajamallien kehittäminen Palvelut ryhmitellään lähipalveluiksi, seudullisesti ja maakunnallisesti tuotettaviksi sekä maakuntarajat ylittäviksi palveluiksi. Olennaista on vahvistaa sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon monimuotoista ja toimivaa yhteistyötä. 4.2 Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta Koko terveydenhuollon toiminnan perusperiaatteena on kansanterveyden edistäminen. Terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevä toiminta on laajaalaista ja kunnilla on siinä aktiivisen toimijan rooli. Sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa terveyden- ja hyvinvoinnin edistäminen jää kuntien keskeiseksi toimialueeksi, jota maakunnan tulee tukea. Keski-Suomeen on laadittu vuonna 2008 ensimmäinen Maakunnallinen terveyden edistämisen suunnitelma, joka on päivitetty vuonna 2015 Maakunnalliseksi sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen suunnitelmaksi vuosille Suunnitelmaa päivitetään säännöllisesti Perusterveydenhuollon yksikön toimesta. Suunnitelmassa kuvataan tärkeimmät terveyden edistämisen kohteet ja menetelmät. Samalla

43 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (43/62) suunnitelmaan on kirjattu ne periaatteet, joiden varaan terveyden edistäminen Keski-Suomessa rakentuu. Ehkäisevän toiminnan painoalueena on kansansairauksien ehkäisy (mm. diabetes, valtimosairaudet, obstruktiiviset keuhkosairaudet, mielenterveyden häiriöt) puuttumalla varhain erityisesti lihavuuteen, liikkumattomuuteen, tupakointiin, alkoholin liikakäyttöön ja lasten uniongelmiin. Menetelmäksi maakunnassa on valittu mini-interventio periaate. Ehkäiseväa toimintaa koordinoi maakunnassa Perusterveydenhuollon yksikkö, jonka tehtäviin kuuluu maakunnan terveydenhuollon ammattilaisten työn tukeminen ja mm. suurten kansantautien prevention välineiden kehittäminen ja niiden implementointi terveykeskuksiin. Alueellinen hyvinvointikertomus on tarkoitus laatia vuoden 2018 aikana yhteistyössä kuntien, sairaanhoitopiirin ja maakunnan valmistelijoiden kesken. Vuoden 2018 alussa on nimetty maakunnallinen Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ryhmä, jonka tehtävänä on tukea maakunnallista soteuudistuksen valmistelua terveydenedistämisen alueella. Perusterveydenhuollon terveyttä edistävinä palveluina on turvattava tarpeen mukaiset toimintaedellytykset perhesuunnittelu-, äitiys- ja lastenneuvoloissa, suun terveydenhuollossa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa sekä työterveyshuollossa. Kansalaisten omaa vastuuta terveydestä korostetaan kehittämällä, käyttöönottamalla ja tukemalla koulutuksella ja verkostoilla uusia toimintamalleja, joissa on ennaltaehkäisevä ote. Käynnistettyjä terveysohjelmia ja niiden jalkauttamista jatketaan (esim. Savuton sairaala, Savuton terveyskeskus, Savuttomana leikkaukseen). Muita ohjelmia ovat lapsiin kohdentuva Sapere, Neuvokas perhe, Koulu-Neuvokas, Lähisuhdeväkivallan varhainen tunnistaminen ja puuttuminen, oma hoito - ja käypähoito-ohjelmat, (Palanssi, terveyttä edistävä sairaala). Tuloksellisuus ja vaikuttavuus terveydenedistämisen hankkeissa otetaan suunnittelussa huomioon. 4.3 Terveydenhuollon valmiussuunnittelu Sairaanhoitopiiri huolehtii valmiussuunnittelussa koko maakunnan terveydenhuollon osalta yhteistyöstä ja sovittaa yhteen kansanterveystyön ja erikoissairaanhoidon palvelut toiminnalliseksi kokonaisuudeksi alueella ja samalla varmistetaan, että yksittäisten sairaaloiden ja terveyskeskusten suunnitelmista muodostuu resursseiltaan ja toiminnaltaan riskiarvioiden mukainen. Sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten pandemiasuunnitelmat päivitetään yhteensopiviksi yhteistyössä.

44 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (44/62) 5 Lähipalvelut 5.1 Perusterveydenhuolto ja vanhusten hoiva-/hoitopalvelut Perusterveydenhuollon ja vanhuspalvelujen järjestämisestä vastaa vuoden 2020 alusta lähtien maakunta, joka päättää myös palvelujen tuotannosta. Siihen saakka järjestämisvastuusta ja palvelujen tuotannosta vastaavat nykyiset organisaatiot. Maakunnallisella järjestämisvastuulla ja kehittyvällä yhteisellä tietoteknologialla pyritään turvaamaan tasapuolinen palvelujen saatavuus koko maakunnassa. Mahdollisesti osa palveluista tuotetaan aiempaa keskitetymmin kuitenkin niin, että väestön palvelujen käytön kannalta useimmin käytetyt palvelut tuotetaan lähipalveluina. Laaja-alaista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistyötä toteutetaan yhdessä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Geriatrista osaamista perustasolla vahvistetaan. Lääkärien ja hoitohenkilöstön työnjakoa on jo monin paikoin uudistettu ja tätä uudistusta jatketaan ja laajennetaan koko maakuntaan. Sairaanhoitopiirin ja jatkossa maakunnan toimesta järjestetään ja tarvittaessa tuotetaan jo tällä hetkellä monia terveyskeskusten omalle toiminnalle välttämättömiä tukipalveluja, erityisosaamista vaativia kliinisiä palveluja, konsultaatioita ja laajemmin keskitettäviä potilaspalveluja. Perusterveydenhuoltoa tukemaan on perustettu konsultaatiokeskus vuoden 2017 aikana. Terveyskeskukset tai vastaavat tuottajaorganisaatiot keskittyvät toiminnalleen tyypillisiin lähipalveluihin ja suuremmilla terveysasemilla tuotettaviin keskitetympiin palveluihin. Perusterveydenhuollon yöpäivystys klo väliltä on maakunnassa keskitetty kokonaan keskussairaalan päivystysyksikköön. Jyväskylän alueen väestö, joka käsittää yli puolet maakunnan väestöstä, käyttää kokonaisuudessaan vain keskussairaalan päivystysyksikköä virka-ajan ulkopuolisessa päivystyspalvelutarpeessa. Maakunnan muulla alueella on väestön käytössä tällä hetkellä yhteensä seitsemän eri terveyskeskusten lähipäivystyspistettä, jotka toimivat arki-iltaisin ja osa myös viikonloppuisin. Näiden päivystyspisteiden aukiolojen tuntimäärät vaihtelevat välillä 8 57 tuntia viikossa. Yhteensä sairaanhoitopiirin n asukkaan alueella on ilta- ja viikonloppujen lääkäripäivystystä keskussairaalan ympärivuorokautisen päivystyksen (168 t/vi) lisäksi seuraavasti: Seututerveyskeskuksen alueella 74 tuntia, Saarikan alueella 24, Wiitaunionin alueella 22, Äänekoskella 30 ja Muuramessa 20 tuntia viikossa. Yhteensä keskussairaalan ympärivuorokautisessa keskitetyssä päivystyksessä ja kahdeksassa lähipäivystyksessä on päivystyspalvelu avoinna 338 tuntia viikossa, n. 1,3 tuntia tuhatta asukasta kohti. Sairaanhoitopiirin hallitus ja johtoryhmä ovat linjanneet, että Kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä - asetuksen mukaisesti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alueen kuntien virkaajan ulkopuolinen hammaslääkäripäivystys järjestetään vuoden 2015 alusta

45 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (45/62) lähtien Kyllön terveysaseman hammashuollon tiloissa siihen asti, kunnes uusi sairaala valmistuu. Kyseessä on varallaolopäivystys, joka toimii arkisin klo ja viikonloppupäivinä ja arkipyhinä klo Päivystyksellistä, kiireellistä hammashoitoa tarvitsevat potilaat ohjataan hammaslääkäripäivystykseen yhteispäivystyksen ensiarviosta tai puhelinneuvonnasta. Tarvittaessa konsultoidaan ensin puhelimitse päivystävää hammaslääkäriä. Mikäli potilaan hoito edellyttää päivystyksellistä panoraamakuvausta, se tehdään keskussairaalan kuvantamisyksikössä. Yöaikainen hammaslääkäripäivystys klo järjestetään KYS:ssa. Päivystyksen lisäksi sairaanhoitopiirin toimesta tai sairaanhoitopiirin palvelujen yhteydessä tuotetaan tällä hetkellä maakunnallisesti perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alueille seuraavia palveluja: potilastietojärjestelmät ja niihin liittyen Effica-tietokanta -palvelinympäristön ylläpito ja osin sovellustuki (ostopalveluna Istekki Oy:ltä), lääkehuolto, laboratoriopalveluja, radiologian palveluja, erikoislääkäreiden konsultaatiotoimintaa (ortopediaa, radiologiaa, tähystystoimintaa) ja maakunnallinen logistinen järjestelmä siltä osin, kuin se liittyy palvelutuotantoon sairaanhoitopiirissä. Sairaanhoitopiirin järjestämisvastuulla ovat kokonaisuudessaan ensihoidon ja sairaankuljetuksen, valtaosasta maakuntaa myös aikuispsykiatristen palvelujen ja siihen liittyen psykiatrisen palveluasumisen ja osin päihdepalvelujen järjestämisvastuu, osittain terveydenhuollon materiaalihallinto ja terveydenhuollon hankintojen kilpailutus. Vanhusten hoiva muodostaa kustannuksiltaan ja henkilöstömäärältään suuren palvelujärjestelmän, joka on jakautunut kuntien sosiaalitoimen ja perusterveydenhuollon organisaatioiden kesken. Etenkin palveluasumisen ja kotihoidon tuottajia on useita. Myös toiminnan rahoitus on monikanavainen sisältäen mm. palveluasumisen osalta KELA:n osuuksia, joka on osaltaan ohjannut palvelujärjestelmän kehitystä. Kokonaisuudessaan monen kunnan vanhusten hoivan kustannukset ovat lähes yhtä suuret kuin perusterveydenhuollon. Jatkossa vanhusten hoivan tuotantomuotoina ovat yhä useammin kotiin annettavat palvelut ja eriasteiset palveluasumisen muodot. Vähenevässä määrin vanhusten hoiva muodostuu laitoshoidosta, jota edustavat vanhainkodit, hoiva tai pitkäaikaishoidon osastot ja yhä harvemmin terveyskeskussairaaloiden pitkäaikaishoito. Terveyskeskussairaalat keskittyvät enenevästi akuuttiin ja kuntouttavaan hoitoon. Vaikka vanhusten hoivapalvelut järjestetään ja tuotetaan nykyisin valtaosin irrallaan perusterveydenhuollon organisaatioista, on tärkeää, että perusterveydenhuollon organisaatiot tuottavat näille hoivapalveluille lääkärityön. Tällä turvataan riittävä lääketieteellinen osaaminen, yhteisen potilastietorekisterin käyttö ja terveydenhuoltoon koordinoitu vanhusten hoito. Yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa vähentää vanhusten hoidon tarpeista ja erilaisista akuuteista tilanteista aiheutuvia hoitopaikan vaihtumisia. Pitkäjänteisen, osaavan ja riittävän lääkärityön turvaaminen vanhusten kotihoitoon ja hoivapalveluihin vähentää tämän väestöryhmän

46 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (46/62) terveydenhuollon palveluyksiköiden käyttöä. Myös elämän loppuvaiheen hyvä hoito on pystyttävä turvaamaan palveluasumisen yksiköissä ilman vanhuksen siirtämistä terveydenhuollon yksiköihin. 5.2 Psykiatria ja päihdepalvelut, psykiatriset sairaalat Mielenterveys- ja päihdepalveluja kehitetään kokonaisuutena siten, että koko maakunnassa on kattavasti, sujuvasti ja monipuolisesti toimiva avohoito. Palvelut järjestetään terveyskeskuksen ja sairaanhoitopiirin kiinteänä yhteistyönä. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Seututerveyskeskuksen (lukuun ottamatta Keuruuta) ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin psykiatrinen avohoito yhdistettiin vuoden 2011 alusta. Toimintamallia laajennettiin myös muille alueille soveltuvin osin kuntien tavoitteiden mukaisesti. Psykiatrian toimialueen päihdepalvelukoordinaattori aloitti toimintansa keväällä 2013 ja hän koordinoi päihdepalveluita yhdessä kuuden Jyväskylän yhteistoiminta-alueella toimivan päihdehoitajan kanssa. Päihdehuollon erityispalveluiden järjestämisvastuu siirtyi psykiatrian toimialueelle vuoden 2011 alusta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Seututerveyskeskuskuntien (pois lukien Keuruu) osalta. Jyväskylän yhteistoiminta-alueen ja Keski- Suomen seututerveyskeskuksen (lukuun ottamatta Keuruuta) psykiatrisen palveluasumisen järjestämisvastuu siirtyi myös psykiatrian toimialueelle vuoden 2011 alusta. Terveydenhuollon yhteistoiminta-alueella: Järjestetään potilaan vaivaton ja joustava hoitoonpääsy mielenterveysja päihdepalveluihin matalan kynnyksen ja hoidon porrastuksen periaatteella. Järjestetään peruspalvelujen tarvitsemat psykiatrian konsultaatiopalvelut. Järjestetään psykiatriset päivystyspalvelut ja tarpeenmukaiset lyhyet kriisihoitojaksot sekä määräaikaiset hoito-/terapiasuhteet. Järjestetään tarpeenmukaiset potilaan kotiin tai kotiympäristöön jalkautuvat hoitopalvelut. Hoito perustuu Käypä Hoito - suosituksiin, hoidon yksilölliseen suunnitteluun ja määräaikaisuuteen. Tehostetaan mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistamista, hoidon tarpeen arviointia ja nopeaa hoidon käynnistymistä sekä perheen huomiointia. Kehitetään ikääntyvien mielenterveys- ja päihdeongelmien varhaistunnistamista ja ikääntyville soveltuvia hoitomuotoja. Tehostetaan mielenterveyskuntoutujien kuntouttavaa toimintaa, työtoimintaa ja ryhmämuotoisia hoitoja. Sovitetaan julkiset ja yksityiset sekä kolmannen sektorin mielenterveysja päihdepalvelut toimivaksi palvelukokonaisuudeksi.

47 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (47/62) Psykiatrinen sairaalahoito: Psykiatrinen sairaalahoito toteutuu keskussairaalassa neljällä psykiatrisella osastolla, joista kolme on suljettua osastoa ja yksi on avo-osasto. Lisäksi yksi kuntoutus-osasto sijaitsee keskussairaalan välittömässä läheisyydessä. Sairaansijoja on yhteensä 82, mikä on noin 0.33 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. 5.3 Työterveyshuolto Valtakunnallisten linjausten ja niitä tukevien uusien lakimuutosten mukaisesti työterveyshuollon ydintehtäviä ovat työkyvyn tukeminen ja työkyvyn koordinaatio. Työkykynäkökulman huomioon ottaminen edellyttää tiiviimpää yhteistyötä terveydenhuollon eri tasojen välillä esimerkiksi hoitoketjujen laatimisessa ja työnjaon sopimisessa. Lisäksi tarvitaan sujuvampaa tiedonkulkua niin julkisen kuin yksityissektorin työterveyshuollon palveluntuottajien, perusterveydenhuollon toimijoiden, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen välillä. Yhteistyötä ja tiedonkulkua tukemaan tarvitaan myös tietoteknisiä ratkaisuja.. Sairaanhoitopiirin Kuntoutustutkimusyksikön yhteyteen v perustetun työlääketieteen poliklinikan toiminta tehostaa työhön liittyvien sairauksien ja ammattitautien tunnistamista ja tutkimusta sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa ja mahdollistaa työterveyshuoltoon erikoistuvien lääkäreiden kouluttautumisen omalla paikkakunnalla. Työterveys Aalto liikelaitos vastaa työterveyspalveluiden tuottamisesta Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen ja Keski-Suomen seututerveyskeskus -liikelaitoksen toiminta-alueilla. Se toimii yhteistyössä Pohjoisen Keski-Suomen kunnallisten työterveysyksiköiden kanssa. Vaikka tekeillä olevat lakimuutokset eivät suoranaisesti kosketa työterveyshuoltoa, on työterveyshuolto keskeinen osa sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta. Meneillään olevassa maakunta- ja sosiaalija terveydenhuollon uudistuksessa onkin ratkaistava myös se, miten maakunta sekä kukin kunta järjestää oman henkilöstönsä työterveyshuollon. Työterveyshuollon sairaanhoitopalvelut tukevat merkittävästi julkista perusterveydenhuoltoa. Keski-Suomen sairaanhoitopiiri osallistuu TYÖKE-hankkeeseen, jossa Työterveyslaitos on päätoteuttajana. Hankkeen tavoitteena on varmistaa työterveyshuollon toiminnallinen integraatio muuhun sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä osaltaan varmistaa toimivan työikäisten terveydenhuollon rakentuminen sote-muutoksessa.

48 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (48/62) 5.4 Yhteistyö hankinnoissa ja tukipalveluissa Alueellista yhteistyötä tehdään hankinnoissa (mm. hoitotarvikkeet, apuvälineet ja muut tavarahankinnat), hoitotarvikkeiden varastoinnissa, apuvälinepalvelun ja lääkintätekniikan aloilla sekä tavara- että potilaskuljetuspalveluissa. Hankinnat toteutetaan yhteishankintoina, ja tilaamisessa sekä varastonvalvonnassa hyödynnetään mahdollisia yhteiskäyttöisiä tietojärjestelmiä. Huoltosopimukset tehdään suurempien alueiden puitteissa. Yhteistyötä lisätään tukipalveluissa niin, että toteutetaan seudullisia ja osin myös maakunnallisia ratkaisuja palveluiden järjestämisessä ja tuotannossa. Yhteistyötä tukipalveluissa selvitellään sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin kesken. Uusi sairaala -hankkeessa on tarkoitus löytää uusia innovatiivisia tukipalvelujen palvelumalleja sekä järjestämis- ja tuottamisvaihtoehtoja. 6 Maakunnalliset palvelut 6.1 Palvelurakenteen kehittämisen yleiset tavoitteet Keski-Suomessa Palvelurakenne suunnitellaan valmistelussa olevien lakien mukaiseksi järjestäjä- monituottajamallia noudattaen. ks. tarkempi kuvaus otsikon 3 alla. Vuonna 2020 valmistuvan sairaala NOVA:n suunnittelussa ja rakentamisessa keskeinen periaate on perus- ja erikoistason sairaanhoidon ja sosiaalipalvelujen yhdistäminen. 6.2 Erikoissairaanhoitopalvelut ja työnjako Erikoissairaanhoito järjestetään sairaanhoitopiirin toimesta valtakunnallisten säädösten ja suositusten sekä erityisvastuualueella järjestämissopimuksessa sovitun työnjaon mukaisesti. Vaativa erikoissairaanhoito hankitaan ensisijaisesti erityisvastuualueelta; Kuopion yliopistollisesta sairaalasta ja tarvittaessa muista yliopistosairaaloista. Erityisosaamista edellyttävää palvelutoimintaa kehitetään suurempina kokonaisuuksina muiden sairaanhoitopiirien/ erityisvastuualueiden kanssa. Vuodesta 2014 alkaen potilaalla on mahdollisuus valita terveysasema ja erikoissairaanhoidon yksikkö kaikista Suomen julkisista terveysasemista ja sairaaloista. (Terveydenhuoltolaki 2010/1326 (Finlex)).

49 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (49/62) 6.3 Hoitoketjut; alueelliset hoitokäytännöt ja hoidon vaikuttavuus Hoitoketjut luovat linjausta Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa pyritään palveluiden tasavertaiseen saatavuuteen ja monituottajamalliin. Tämän vuoksi maakuntajärjestäjän on määriteltävä palvelukokonaisuuksia ja palveluketjuja, joiden avulla palveluntuottajien toimintaa voidaan määritellä ja yhtenäistää. Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa voidaan tehostaa ja yhdenmukaistaa noudattamalla kansallisia hoitosuosituksia, yhteneviä hoitokäytänteitä ja hoitoketjuja. Alueellisten hoitokäytäntöjen edistämistä kokonaisuutena läpi asiakas- ja potilasprosessien toteutetaan hoitoketjujen kehitystyöllä. Hoitoketju luo alueellista kuvausta tarjolla olevista asiakkaan hoito- ja palveluvaihtoehdoista sekä niiden porrastuksesta organisaatioiden ja ammattiryhmien välillä. Hoitoketju on myös kliinisen toiminnanohjauksen väline sekä tietolähde, jonka avulla tuodaan esille terveydenhuollon ja sosiaalitoimen eri toimijoiden toimintaohjeet, työnjako sekä yhteistyö tietyn palvelutarpeen tai hyvinvointiongelman hoidossa. Hoitoketju turvaa sujuvan ja tarkoituksenmukaisen asiakasprosessin eri ammattiryhmien kesken tutkittuun tietoon, hyviin käytänteisiin sekä lainsäädäntöön perustuen. Sen päämääränä on yhtenäistää ja selkiyttää toimintamalleja, sujuvoittaa tutkimusten ja hoidon porrastusta, helpottaa asiakkaan tarpeiden tunnistamista ja ohjata oikeaan hoitoon, palveluun sekä kuntoutukseen. Ennaltaehkäisevät työmenetelmät ja omahoidon tuki voidaan sisällyttää hoitoketjuihin. Asiakkaan sähköiset portaalit edistävät asiakkaan osallistumista ja tehostavat näin hoitoketjujen ja käytänteiden vaikutusta. Hoitoketjuja on julkaistu runsaasti Duodecimin ohjattua niitä Terveysporttiin vuodesta 2001 alkaen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä hoitoketjutyötä on kehitetty strategisella rahoitusmallilla vuosien aikana. Hoitoketjut ovat kansallisen hoitosuosituksen toimeenpanijoita, jotka ohjaavat hoitokäytäntöjä valinnanvapauden ja palveluntuottajien määrän lisääntyessä. Sote-hoitoketjuilla pyritään kehittämään, implementoimaan ja ylläpitämään hoitokäytänteitä valtakunnallisten hoitosuositusten tapaan, mutta laajempana kokonaisuutena. Nykyisellä toimintamallilla on kehitetty uusia graafisia hoitoketjuja, joissa on kuvattu Keski-Suomen alueellisten hoitokäytänteiden ketjutuksia prosessiohjeistuksena. Hoitoketjut on julkaistu julkisina dokumentteina Terveysportissa josta ne ovat linkitetty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sivuille. Meneillään olevassa Sujuvat hoitoketjut -projektissa tehdään tiivistä yhteistyötä Uusi sairaala projektin kanssa. Hoitoketjut ovat tulevaisuudessa osa päätöksentukea ja asiakas- ja potilastietojärjestelmää. Uudistukset maakuntarakenteissa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamisessa asettavat haasteita hoitoketjujen rakentamiselle ja ylläpitämiselle. Jatkoon tarvitaan vahvaa ohjausta ja rakenteista tapaa niiden

50 Perusturvalautakuinta liite nro 2 (50/62) luomiseen ja käytäntöön saattamiseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen integraatio edellyttää mm. palveluketjujen ja hoitokäytänteiden yhteensovittamista: maakunnan tulee järjestää hoito- ja palvelukokonaisuudet siten, että eri palveluilla ja palveluntuottajilla on sujuva yhteys muihin palveluihin. Se vaatii myös ohjattuja sopimuksia jatkolähetteistä ja konsultaatioista sekä yksittäisten palveluiden yhdistämistä kokonaisuuksiin. Hoidon vaikuttavuus Asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyys on yksi tärkeimpiä hoidon laadun ja vaikuttavuuden mittareita. Olennaista vaikuttavuuden näkökulmasta on, että potilas on tietoinen hoito- ja palveluketjustaan ja saa ajantasaista informaatiota hoidon ja palveluiden kokonaisuudesta, vaihtoehdoista ja niiden perusteista, hoitonsa etenemisestä ja mahdollisuuksistaan osallistua hoitoonsa. Palveluntuottajan tekemät itsearvioinnit, toiminnan auditoinnit sekä jatkuva tulosten mittaaminen toiminnan eri vaiheissa luovat pohjaa jatkuvalle kehittymiselle. Laatuajattelun pohjana on käytössä olevien toimintatapojen kyseenalaistaminen sekä pyrkimys parempien toimintamallien kehittämiseen. Tuottavuuden seurannalla voidaan tunnistaa parhaat hoitokäytännöt ja mahdolliset tehostamisen kohteet. Tuottavuuden tutkimuksesta saadut hyödyt ovat merkittäviä ja menetelmien kehittäminen kannattavaa. Tuottavuuden mittaaminen edellyttää palveluiden vaikuttavuuden mittaamista. Vaikuttavuuden mittaaminen voi olla mahdollista, kun hoito on standardoitua hoitoketjujen edellyttämillä käytänteillä ja rekistereistä voidaan seurata, mitä potilaille ja asiakkaille tapahtuu hoidon edetessä. Tavoitteena on tietojärjestelmien kehittäminen palvelemaan tuottavuuden ja suorituskyvyn mittaamista. Alueellinen potilasturvallisuus Terveydenhuoltolain mukaan palveluorganisaatioiden toiminnassa ja kehittämisessä on huomioitava laatu ja potilasturvallisuus. Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut sosiaali- ja terveydenhuoltoon asetuksen sekä potilasturvallisuusstrategian, jotka asettavat potilasturvallisuuden keskeiseksi toiminnan tavoitteeksi, ja jotka ottavat sen osaksi laadun ja riskien hallintaa. Turvallinen hoito toteutetaan parhaalla mahdollisella tavalla ja oikeaan aikaan hyödyntäen olemassa olevia parhaita menetelmiä ja resursseja. Toimintayksiköissä huomioidaan hoidon turvallisuus. Potilasturvallisuustyössä arvioidaan ja tutkitaan palvelujärjestelmiä järjestelmän rakenteiden ja prosessien näkökulmasta. Maakuntastrategian avulla luodaan lisää yhdenmukaisia käytäntöjä ja ohjeistuksia potilasturvallisuuden parantamiseen ja ennaltaehkäisevään työhön. Organisaatioiden toiminnan integroituessa huomioidaan myös potilasasiamiestoiminnan kehittäminen uudistuksia vastaavaksi.