J U U A N K U N T A T I L I N P Ä Ä T Ö S

Transkriptio

1 1 J U U A N K U N T A T I L I N P Ä Ä T Ö S TASEKIRJA Kunnanhallitus JUUAN TILINPÄÄTÖS 2013 tuhatta euroa vuodet Asukasluku Verotulot Vuosikate Poistot Tulos Yli- tai alijäämä Investoinnit,netto Vuosikate % poistoista 65,3-24,0 19,3 121,2 68, Lainat /asukas Vuosikate /asukas 191,7-66,3 49,8 321, ,8 Tase

2 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 1.Toimintakertomus 1.1.Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa Kunnanjohtajan katsaus Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa Tulevan kehityksen arviointia Kunnan henkilöstö Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät Ympäristötekijät Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja -menot Kuntakonsernin toiminta ja talous Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Talousarvion toteutuminen Määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen Käyttötalouden toteutuminen Hallinnon palvelualue Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue Sivistyksen palvelualue Tekninen palvelualue Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoitusosan toteutuminen 76 3 Tilinpäätöslaskelmat Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernilaskelmat 82 4.Tilinpäätöksen liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Henkilöstöä koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen liitetiedot Eriytetyt tilinpäätökset Vesihuoltolaitoksen tilinpäätöslaskelmat Kaukolämpölaitoksen tilinpäätöslaskelmat Allekirjoitukset ja merkinnät Luettelot ja selvitykset 107 ( esitys kv:lle ja tilint.korjaukset sivuille 82,97 ja 99; ja skannattu allekirjoitukset)

3 3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA Kunnanjohtajan katsaus Vuoden 2013 taloudellinen toimintaympäristö on edelleen pitkittyneen taantuman myötä ollut kunnille haasteellinen. Kuntien omien talouden tasapainotus-, ja säätötoimenpiteiden myötä kunnat ovat omissa ennakkotiedoissaan raportoineet kuitenkin edellisvuotta selvästi vahvemmista tuloksista, näin myös Juuassa. Parantuneesta tuloskehityksestä huolimatta talouden tunnusluvut eivät ole tyydyttävät ja kulukarsintaa ja rakenteita uudistavia toimia on syytä jatkaa. Juuassa työttömyys ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyys on korkealla tasolla. Kuntien vastuu ja rooli tulee entisestään kasvamaan mitä tulee pitkäaikaistyöttömien toimenpiteisiin ohjaamiseen ja järjestämiseen, asiaa säätelevää uutta lainsääntöä tulee voimaan vuoden 2015 alussa. Jatkossa yhä lyhyemmän työttömyysjakson työttömät tulevat kuntien vastuulle tai vastaavasti mikäli toimenpiteisiin ei ryhdytä Kelalle maksettavat kunnan osuudet työmarkkinatuesta kasvavat. Huolimatta siitä, että Juuan kunnan kuntouttavan työtoiminnan piirissä on kuukaudessa keskimäärin henkilöä, uhkaavat korkeat työttömyysluvut kasvattaa kunnan maksamaa osuutta entisestään. Heikko työllisyyskehitys on koko 2008 alkaneen taantumakauden vaikuttanut Juuassa siten, että kunnan verotulokehitys on ollut Pohjois- Karjalan kuntien alhaisimpia. Talouden keskeiset tunnusluvut ja vertailu edellisvuoden kehitykseen on esitetty seuraavassa taulukossa. Talouden tunnusluvut /tuloslaskelma ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvon alennukset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden yli/alijäämä Vuosien 2012 ja 2013 tilinpäätöksiä verrattaessa voidaan todeta, että toimintatuotot ovat hieman pienentyneet. Toimintakulut ovat olleet 0.7 milj. euroa edellisvuotta pienemmät ja näin myös toimintakatteen kasvu on saatu pysäytettyä. Kun verotulot ja valtionosuudet ovat kehittyneet hieman edellisvuotta suotuisammin, on vuosikate 1.0 milj. euroa. Vuosikate ei

4 4 kuitenkaan kata poistoja ja tulos 0.5 milj. tappiollinen tilikauden alijäämän ollessa poistoeron muutoskirjausten jälkeen 0.2 milj.. Ostopalveluissa suurimmat menoerät kohdistuvat perusterveydenhuoltoon (3.3 milj. ), erikoissairaanhoitoon (6.2 milj. ) sekä sosiaalipalveluihin (7.4 milj., esim. vanhusten asumispalvelut). Vuoden 2012 tilinpäätöstietoihin verrattuna suurin ostopalvelujen kasvu (0.4 milj. ) kohdistui sosiaalipalveluihin. Kokonaisuutena tarkastellen voidaan todeta, että Juuan kunnan talous on vahvistunut edelliseen tilinpäätökseen verrattuna. Talouden tunnusluvut eivät kuitenkaan ole terveellä pohjalla ja toimia talouden tasapainottamiseksi on syytä määrätietoisesti jatkaa etenkin, kun Juuan kunta on pakotettu viemään läpi erittäin haasteellisen kokonaisinvestointiohjelman. Kiitän haasteellisissa olosuhteissa saavutetuista tuloksista ja yhteistyöstä luottamushenkilöitä ja henkilökuntaa Juuassa Pekka Pietiäinen kunnanjohtaja

5 Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset Kunnanvaltuusto Tarkastuslautakunta JHTT-tilintarkastaja Kunnanhallitus Sosiaali-ja terveyslautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Ympäristölautakunta Kunnanvaltuusto vuonna 2013 Vainikka Pekka, SDP, puheenjohtaja Halonen Pirjo, Kesk, I varapuheenjohtaja Hyykky Jari, PS, II varapuheenjohtaja Alanko Risto, Kesk Brelo Tuomo, PS Eskelinen Anne, Kesk Hernesniemi Väinö, PS Kettunen Seppo, Kesk Kirjavainen Onni, SDP Kortelainen Joni, SDP Laaja Tuomo, KD Lehikoinen Matti, Kesk Leppänen Petri, Kesk Louhelainen Reima, PS Martikainen Arvi, PS Martikainen Jonna, PS Miettinen Jari, SDP Perälä Kari, Kesk Peura Matti, Kesk Ruokolainen Jaakko, Kesk Ryynänen Leo, Kok Tanskanen Heidi, Kesk Timonen Sakari, SDP Tolvanen Jarmo, SDP Vepsäläinen Jarmo, SDP Väyrynen Sinikka, SDP Wickström Pertti, Kok

6 6 Lokakuussa 2012 pidettyjen kunnallisvaalien osoittama kunnanvaltuuston paikkajakauma vuosina on seuraava: valtuutetut puolueittain: kesk. 10 sdp 8 ps 6 kok 2 kd 1 yhteensä 27 Kunnanhallitus vuonna 2013 Varsinainen jäsen Ruokolainen Jaakko, puh.joht Hernesniemi Väinö, I vpj Väyrynen Sinikka, II vpj Tanskanen Heidi Martikainen Jonna Timonen Sakari Leppänen Petri Henkilökohtainen varajäsen Kettunen Seppo Kallinen Topi Kortelainen Liisa Eskelinen Anne Willman Eeva Kortelainen Joni Peura Matti

7 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Tilastokeskuksen ennakkoväkiluvun mukaan maakunnassa oli asukkaita vuoden 2013 lopussa Se on noin 300 ihmistä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Pohjois-Karjalaan on kuitenkin muutettu varsin ahkerasti. Pohjois-Karjala oli viime vuonna viidennen kerran peräkkäin muuttovoittomaakunta. Tilastokeskuksen julkaisemien ennakkotietojen mukaan vuoden 2013 päättyessä maakunnan muuttovoitto oli 21 ihmistä. Joensuun seudun seitsemään kuntaan perustettiin vuonna 2013 yhteensä 507 uutta yritystä. Samalla 224 yritystä lopetti toimintansa, joten yritysten nettomäärän lisäys oli 283. Juuassa perustettiin vuonna uutta yritystä ja toimintansa lopetti 9 yritystä. Teollisuustyöpaikkoja oli Joensuun seudulla vuoden 2013 lopussa kappaletta. Se on 208 kappaletta vähemmän kuin edellisenä vuotena. Teollisuustyöpaikkojen määrä laski hieman lähes kaikissa Joensuun seudun kunnissa. Kehitys on samanlainen muuallakin Suomessa, sillä Suomesta on kadonnut viimevuosien aikana peräti teollisuustyöpaikkaa. Venäläismatkailijoiden Pohjois-Karjalaan jättämä matkailutulo oli vuonna 2013 noin 60 miljoonaa euroa vuonna Vuoden 2014 alku näyttää venäläismatkailijoiden jättämän matkailutulo osalta miinusmerkkistä kehitystä niin Pohjois-Karjalassa kuin muuallakin Suomessa. Talouden taantuma taittui maankunnassa vuonna 2013 ja loppuvuodesta oli jo varovaisia nousun merkkejä havaittavissa. Vuoden 2014 talousnäkymät ovat kuitenkin maailmalla niin kuin Pohjois- Karjalassakin edelleen epävarmat ja odottavat. Hienokseltaan loppuvuodesta parantunut taloustilanne ei ainakaan vielä näy merkittävästi yrityksien kyvyssä työllistää.

8 8 Väestön ikärakenne Pohjois-Karjalassa Aluejako v. % % 65+ % Yhteensä Joensuu , , , Outokumpu , , , Ilomantsi , , , Juuka , , , Kontiolahti , , , Liperi , , , Polvijärvi , , , Joensuun seutu , , , Lieksa , , , Nurmes , , , Valtimo , , , Pielisen Karjala , , , Kitee , , , Rääkkylä , , , Tohmajärvi , , , Keski-Karjala , , , Pohjois-Karjala , , , Lähde: Tilastokeskus Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

9 9 Työttömien osuus työvoimasta Kunta Joensuu 18,7 17,8 17,2 16,8 16,8 15,8 14,8 14,3 14,1 16,5 14,6 14,0 15,1 15,9 Kitee 17,2 16,0 15,0 15,5 16,0 16,5 15,7 13,3 13,4 16,1 14,8 12,8 14,0 16,0 Lieksa 22,5 21,6 21,9 21,7 21,9 20,9 20,3 18,3 17,7 18,0 15,9 16,1 18,1 20,0 Nurmes 24,1 22,1 19,6 17,8 18,0 17,8 16,2 15,6 15,6 15,8 13,7 14,1 14,9 15,5 Outokumpu 20,7 19,6 18,8 17,1 17,5 17,2 16,1 15,0 14,8 17,9 17,2 14,6 14,2 16,7 Eno* 24,1 22,9 23,4 22,6 23,7 20,2 17,5 16,6 15,3 * * * * * Ilomantsi 22,0 22,2 21,5 21,8 22,3 20,7 17,1 15,7 14,5 17,1 14,4 13,6 15,0 15,3 Juuka 22,3 21,1 19,0 18,0 17,6 17,6 15,4 13,4 14,1 15,4 15,1 12,8 14,0 17,3 Kesälahti*** 21,0 19,9 18,4 18,8 17,7 17,5 14,4 12,6 12,7 16,2 13,5 12,6 14,3 *** Kiihtelysvaara* 15,9 16,4 16,3 14,3 15,6 * * * * * * * * * Kontiolahti 13,0 13,0 12,2 12,1 11,6 11,1 10,5 10,0 9,7 11,8 10,3 9,5 10,4 10,9 Liperi 13,6 13,3 13,4 13,2 12,7 12,3 10,8 9,9 9,2 11,5 11,2 10,5 11,3 12,1 Polvijärvi 20,6 19,5 18,6 17,9 17,6 16,1 15,3 14,4 14,0 17,1 17,2 14,2 15,6 15,9 Pyhäselkä* 14,2 14,6 13,1 13,9 13,5 12,7 12,1 11,4 11,3 * * * * * Rääkkylä 19,8 21,1 19,2 19,8 18,7 18,3 16,6 13,7 14,9 17,7 16,2 14,2 15,0 17,0 Tohmajärvi 21,0 19,9 18,3 19,1 20,2 18,8 18,5 15,9 14,9 17,6 16,0 14,7 17,4 19,3 Tuupovaara* 17,9 18,9 18,4 17,8 17,3 * * * * * * * * * Valtimo 24,3 22,1 23,1 21,5 19,6 17,2 15,8 13,1 13,0 15,3 13,6 14,5 14,1 14,0 Värtsilä** 21,0 18,7 15,9 16,1 18,1 ** ** ** ** ** ** ** ** ** Pohjois-Karjala keskim. 19,3 18,5 17,4 16,8 17,1 16,3 14,9 13,5 13,3 15,8 14,5 13,4 14,5 15,6 Koko maa 12,6 11,7 11,3 11,1 11,1 10,6 9,5 8,2 7,6 9,8 10,0 9,4 9,8 11,3 Työttömät yht. P-K kuntaliitos *Joensuu **Tohmajärvi ***Kitee

10 Olennaiset muutoksen kunnan toiminnassa ja taloudessa Tuloksesta lyhyesti (1000, ulkoiset menot ja tulot) Toimintatuotot Toimintakulut toimintamenojen muutos-% -1,7 5,2 4,6 4,3 9,3 3,1 5,4 2,3 1,3 Toimintakate toimintakatteen muutos-% -0,7 4,3 5,8 2,4 11,4 2,0 5,6 0,9 2,0 Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä Vuosikate/Poistot % 65,3-24,0 19,3 121,2 68,39 278,04 230,96 211,65 32,45 Vuosikate /asukas 191,7-66,3 49,7 321,1 169,57 586,69 469,77 451,92 80,39 Kunnan ulkoiset toimintamenot vähenivät edellisestä tilinpäätöksestä noin 0,7 miljoonaa euroa. Poikkeuksellista vuonna 2013 oli henkilöstömenojen väheneminen noin euroa. Palvelujen ostot kasvoivat edelleen, kasvun ollessa noin euroa. Talousarvion menojen toteutuma oli alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 0,14 miljoonaa euroa suurempi ja toteutuma talousarvion muutosten jälkeen 0,9 miljoonaa euroa talousarviota pienempi. Investointeja budjetoitiin alun perin noin 7,5 miljoonaa euroa ja talousarvion muutosten jälkeen budjetoitu investointien tarve oli noin 2,8 miljoonaa euroa. Investointeja toteutettiin noin 2,4 miljoonan euron edestä. Vuosikate ei edelleenkään yllä poistojen määrän tasolle ja kunnan talous on edelleen vaarassa kriisiytyä. Verotilityslain muutoksen johdosta joulukuun 2013 alkupuolella kuntalaisten maksamat jäännösverot kunnallisverosta ehtivät mukaan joulukuun 2013 tilityksiin. Aiemmin ne ehtivät vasta joulukuuta seuraavan vuoden tammikuun tilityksiin. Verotulot kirjataan kuntien kirjanpidossa, poikkeuksena muista kunnan kirjauksista, suoritusajankohdan mukaan. Jäännösveroja vuodelta 2012 on syksyllä 2013 maksuunpantu euroa.

11 11 Edellä mainituista syistä on kunnallisveroerä, noin , kirjattu kunnan vuoden 2013 verotuloksi. Aiemman lainsäädännön mukaan tulot olisivat tulleet ja kirjattu vasta vuonna Ali- tai ylijäämän muodostuminen Toimintakatteen rahoitus ja tilik.tulos TP 2010 Tp 2011 Tp 2012 Ta 2013 Tp muutokset Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Verot, valtionosuudet ja rahoitus yhteensä Toimintakate Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoerot ja varausten muutokset Tilikauden yli- tai alijäämä

12 12

13 Tulevan kehityksen arviointia Kansainväliset tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Lähde: *)IMF, World economic Outlook, tammikuu 2014 **) OECD, Economic outlook 2013, marraskuu Tuotannon kasvu Työttömyysaste Venäjä Kiina Euroalue , Yhdysvallat Japani , OECD , Saksa Ranska Espanja Tilastokeskuksen mukaan tuotanto supistui Suomessa 1 % vuonna 2012 ja 1,4 % vuonna 2013, joten taantuma on kestänyt jo kaksi vuotta. Kotimaiset tutkimuslaitokset arvioivat tuotannon kasvun käynnistyvän tämän vuoden aikana ja olevan 0,5-1 %. Hitaasta talouskasvusta huolimatta työttömyys ei noussut kovinkaan paljon vuoden 2013 aikana ja sen arvioidaan pysyvän lähes ennallaan vuonna Tuotannon kasvuarviot (%) ja työttömyysaste Suomessa Tuotannon kasvu Työttömyysaste VM 12/2013-1, ,4 8.2 Suomen pankki 12/ Aktia 2/ Nordea 3/ Handelsbanken 12/ OP-Pohjola 1/ Yritystoiminnan liikevaihto kasvoi vuoden 2009 pudotuksen jälkeen kaikissa maakunnissa vuosina Vuonna 2012 kasvu hidastui ja kääntyi laskuun vuoden 2013 aikana useimmissa maakunnissa. Vain Pohjanmaalla, Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Pohjanmaalla tapahtui lievää kasvua. Yritystoiminnan liikevaihto putosi eniten Kainuussa, Keski- Suomessa, Pirkanmaalla ja Uudellamaalla. (Edellä olleet arviot ja taulut TEM 56/2014 katsauksesta:maakuntien suhdannekehitys ) Juuan kunnan talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille on rakennettu niin, että suunnitelmavuosien aikana kurotaan umpeen taloutemme epätasapaino. Ongelmamme johtuvat vain liian suurista menoista. Lisäksi on syytä tarkastella toimintojemme ja työtapojemme kustannustehokkuutta. Olemme puhuneet ja ajatelleet asian laidan johtuvan ikääntyvästä väestöstä, sairastavuudesta ja huonoista ajoista, kun tosiasiassa olemme löysäilleet silloin kun muut kunnat ovat panneet talouttansa kuntoon. Tilastojen (tosiasioiden) mukaan kustannustasomme samantapaisten kuntien joukossa muita selvästi korkeampi. Kunta on ollut vuosia velaton, mutta palvelutuotannossa tarvittavien investointien kannalta meillä on runsaanpuoleisesti korjausvelkaa. Nyt ja tulevina vuosina kunta panostaa voimakkaasti investointeihin.

14 14 Tulevien vuosien ongelma on siinä, että investoinnit on jonkun maksettava. Se joku on aina kyseisten palvelujen tuottaja ja silloin palveluihin kohdistuvat poistot (investoinnit) heikentävät edelleen kyseisen yksikön tulosta. Tämä kiertoliike taas aiheuttaa lisää paineita toimintakatteen osoittamien kustannusten pienentämiseksi. Vaikeusastetta lisättäessä astuvat peliin mukaan vielä kunnan kolmansille myöntämät lainat ja takaukset. Nämä ovat aina riski, jotka voivat realisoitua nopeastikin. Asukasmäärä kunnassa vähenee voimakkaasti ja tasaista tahtia. Tämäkään tosiasia yhdessä korkean työttömyysasteen kanssa ei ollenkaan helpota kunnan talouden tasapainottamispyrkimyksiä. Kuitenkin kunta on pystynyt tarjoamaan asukkailleen kohtuullisen hyvät palvelut ja halutessaan kunta voi ja pystyy korjaamaan kriisiytyvän talouden. Kuntien tuloslaskelma vuonna 2012, /asukas (Kuntaliitto/tilastokeskus) Juuka Juuka as. kunnat Pohjois- Karjala Koko maa Asukasluku Tuloslaskelman erä: Toimintatuotot Valmistus om. käyttöön ym. +/ Toimintakulut Toimintakate = Verotulot Valtionosuudet Verot ja valt.osuud.yht Korkotuotot Korkokulut Muut rahoituserät, netto +/ Vuosikate = Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos = Tilinpäätössiirrot +/ Tilikauden yli-/alijäämä =

15 Kunnan henkilöstö Juuan kunnan palveluksessa vakinaisessa palvelusuhteessa oli yhteensä 337 henkilöä. Vuoden 2013 aikana kunnan vakituisen henkilökunnan määrä kasvoi 8 henkilöllä. Uusia vakituisia henkilöitä palkattiin yhteensä 25 henkilöä ja 17 henkilöä poistui kunnan palveluksesta. Näistä 7 siirtyi eläkkeelle. Määräaikaista henkilöstöä on palkattu pääsääntöisesti vain vakinaisen henkilökunnan sijaisiksi esim. virkavapaiden, työlomien, sairauslomien sekä vuosilomien ajalle Palkat ja palkkiot , , ,00 Eläkemaksut , , ,00 Muut henkilöstösivukulut , , ,00 Yhteensä , , ,00

16 16 Henkilöstömenot sisältävät sekä vakinaisen että määräaikaisen henkilökunnan henkilöstömenot. Henkilöstömenot vähenivät vuonna 2013 edellisvuodesta noin 4,3 % eli noin euroa. Henkilöstömenojen vähennys johtuu sijaismenojen pienentymisestä sekä lomapalkkavarausten vähenemisestä Riskeistä ja epävarmuustekijöistä Taloudellisen riskin kunnan toiminnassa muodostaa talouden taantuma ja kunnan toimintakatteen edelleen huonontuminen. Yleinen taantuma ja kunnan toimintojen suuret yksikkökustannukset heikentävät investointimahdollisuuksia ja palvelujen kehittämistä. Henkilöstön saatavuus erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella voi lähivuosina osoittautua nykyistä vaikeammaksi. Lääkäripalveluita on pyritty korjaamaan erilaisin ostopalvelusopimuksin. Ne kuitenkin lisäävät edelleen kustannuksia ja muodostavat sinänsä jo oman riskiryhmänsä. Erilaiset uudet atk-järjestelmät muodostavat myös toiminnallisen riskin. Näyttääkin siltä, että atk-toimintojakin kuvaa nykyisin jatkuva muutos. Maakunnallisuuden järjestelmien ylläpidossa on katsottu pienentäneen järjestelmäriskejä. Kunnan rakennukset, liikennevälineet ja irtain omaisuus on riskilajina turvattu vakuutuksin. Toiminnan keskeytysvakuutuksia ei kunnalla ole ollut. Kunnan vakuutukset on kilpailutettu vuonna Oman riskiryhmänsä muodostavat erilaiset poikkeustilanteet mm. lämmön- ja vedenjakelussa, tietoliikenteessä sekä elintärkeiden asiakaspalvelujen tuottamisessa. Näihin riskeihin varaudutaan kunnan poikkeusolojen suunnitelmissa Ympäristötekijöistä Kunnan vesi- ja viemäriverkosto on saneerauksen kohteena koko suunnittelukautena. Edellä mainittuihin investointeihin varauduttu talousarviossa. 1.2 Selonteko kunnan sisäisen valvonnan järjestämisestä Kunnanhallitus vastaa sisäisen valvonnan järjestämisestä ja yleisestä ohjeistamisesta. Valvonnan täytäntöönpanosta vastaa kunnanjohtaja. Palvelualueen päällikkö vastaa, että palvelualueen sisäinen valvonta on järjestetty yleisten ohjeiden pohjalta ja on riittävää. Sisäisen valvonnan järjestäminen perustuu muun muassa kuntalakiin sekä kunnan hallintosääntöön ja siinä mainittuihin tehtäviin, toimintavaltuuksiin ja vastuisiin sekä talousarvioon.

17 17 Sisäinen valvonta on toimintayksiköiden prosessi, jonka avulla se pyrkii kohtuullisessa määrin varmistamaan tavoitteidensa saavuttamista ja toimintansa laillisuutta. Kunnanhallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeet. Näiden yleisohjeisiin perustuen on käynnistetty kehittämistyö jonka tavoitteena on systemaattiset sisäisen valvonnan tarkastukset ja raportoinnit. Kunnanhallitus on vuosittain antanut talousarvion täytäntöönpano-ohjeet, mitkä ovat sisältäneet ohjeita myös sisäiseen valvonnan piiriin kuuluvissa asioissa..säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa ei ole havaittu puutteita. Valvontaa ovat osaltaan suorittaneet kunnanhallitus täytäntöönpanopäätösten yhteydessä sekä ohjeiden mukaisesti määrätyt viranhaltijat. Toimielinten ja viranomaisten päätösten lain- ja säännöstenmukaisuutta on seurattu kuntalain 51 :n mukaisesti otto-oikeusmenettelyn avulla. Otto-oikeuden käyttämisestä on määräykset hallintosäännössä Kunnanhallituksen ja muiden tilivelvollisten viranomaisten tehtävänä on ohjeistaa, valvoa ja arvioida sisäisen valvonnan järjestelmän ja menettelyiden toimivuutta, toimeenpanoa ja kehittämistä. Viranhaltijaorganisaation tehtävänä on toteuttaa sisäistä valvontaa ohjeistuksen mukaisesti osana johtamistaan Yleisellä tasolla valvontaan on lisäksi toteutettu johtoryhmätyöskentelyn yhteydessä. Havaittuihin puutteisiin on esimiestasolla välittömästi puututtu. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuutta seurataan toimintakertomuksen ja talousarvion toteutumisvertailuissa ja niitä edeltävissä osavuosiraporteissa. Tavoitteiden asetteluissa tai määrärahojen budjetoinneissa ei ole havaittu olennaisia virheitä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällistä menettelyä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan kunnan toimintaan liittyviä riskejä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja säännönmukaiseksi raportoimiseksi. Mahdollisia vahinkoriskejä on arvioitu ja päivitetty kohteittain vuosittain vakuutustarkastelun yhteydessä. Investointeihin ja rahoitukseen ei kertomusvuonna kohdistunut erityisriskejä. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa ei ole toteutunut menetyksiä, arvon alennuksia tai jouduttu korvaus- tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Tällaiset vastuut, menetykset tai korvaukset voisivat koskea esimerkiksi virheellistä menettelyä hankinnan kilpailuttamisessa tai valtion omaisuuden takaisinperinnässä. Sopimustoiminta. Terveydenhuollon ostopalvelusopimuksissa on ollut myös vuonna 2013 melkoisia haasteita lääkäripalvelujen järjestämisessä.

18 18 Vanhentumisaikojen seurantaan on kiinnitettävä huomiota erityisesti siten, että varamiesjärjestelmät ovat riittävät myös mahdollisten pitkien sairaslomien yhteydessä. Kunnan asianhallintajärjestelmään on (2011) otettu käyttöön sopimustenhallintaosio, jolla voidaan myös keskitetysti hallita sopimuksia ja seurata esim. niiden voimassaoloaikaoja. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Kunnanhallitus ja kunnanjohtaja esittävät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä käynnistettyjen kehittämistoimien sekä oman, jatkuvan toiminnan ja talouden seurannan ja sisäisen tarkastuksen arviointi- ja varmistustoiminnan perusteella että kunnan hallinto on toiminut pääosin kuntalain, kunnan sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Sisäinen valvonta on yleisesti ottaen toimivaa ja asianmukaisesti järjestetty. Tarkastuslautakunnan valvonta Lautakunta on kiinnittänyt huomiota kertomuksessaan asioihin, joita oli syytä kehittää ja korjata. Kunnanhallitus on vuosittain ennen talousarvion käsittelyä antanut kunnanvaltuustolle selonteon niistä toimenpiteistä joihin on ryhdytty tarkastuslautakunnan esittämien asioiden kehittämiseksi.

19 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -2-1 Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Tilikauden ylijäämä+/-alijäämä Tunnusluvut: Toimintatuotot/toimintakulut % 17,24 18,01 Vuosikate/Poistot % 65,28-24,00 Vuosikate /asukas 191,73-66,28 Asukasmäärä Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista = 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön) Vuosikate prosenttia poistoista = 100* Vuosikate/Poistot ja arvonalentumiset Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tai kuntayhtymän tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa.

20 Toiminnan rahoitus Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut Varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta Toiminnan rahavirta Vuosikate Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-14 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen var.ja po muutokset -3 6 Vaihto-omaisuuden muutokset Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoitustoiminnan nettokassavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Pääomamenojen tulorahoitus % 43,02-14,01 Lainanhoitokate 0 0 Kassan riittävyys, pv 65,51 68,97 Asukasmäärä Investointien tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno Investointien tulorahoitus -tunnusluku kertoo kuinka paljon investointien omahankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitus, %= 100 * Vuosikate / (Investointien omahankintameno + Antolainojen nettolisäys +Lainanlyhennykset) Pääomamenojen tulorahoitus on tunnusluku, joka osoittaa vuosikatteen prosenttiosuudeninvestointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset) Kassan riittävyys = 365pv x rahavarat / kassastamaksut tiikaudella

21 RAHOITUSASEMA JA SEN MUUTOKSET TASE JA SEN TUNNUSLUVUT VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet 4 7 Edell. tilikausien yli/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli/alijäämä Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHTOISET Maa- ja vesialueet VARAUKSET Rakennukset Poistoero Kiinteät rakenteet ja laitteet Vapaaehtoiset varaukset Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Ennakkomak ja keskener. hank Valtion toimeksiannot 8 12 Muut toimeksiantojen pääomat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet VIERAS PÄÄOMA Muu lainasaamiset Pitkäaikainen Muut saamiset Muut velat TOIMEKSIANTOJEN VARAT 1 4 Lyhytaikainen Valtion toimeksiannot 1 4 Ostovelat muut velat/liittymismaksut ja muut VAIHTUVAT VASTAAVAT siirtovelat Vaihto-omaisuus Muu vaihto-omaisuus VASTATTAVAA YHTEENSÄ Saamiset Taseen tunnusluvut Pitkäaikaiset saamiset Omavaraisuusaste % 79,81 80,24 Lainasaamiset Suhteellinen velkaantuneisuus % 15,35 15,52 Kertynyt yli-/alijääma, Lyhytaikaiset saamiset Kertynyt yli-/alijäämä, /asukas 947,93 955,19 Myyntisaamiset Lainakanta , Lainasaamiset Lainakanta ,/ /asukas 0 0 Muut saamiset Lainasaamiset, Siirtosaamiset Asukasmäärä Rahoitusomaisuusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Rahat ja pankkisaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Omavaraisuusaste, %= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma -Saadut ennakot) Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää kuntatalouden keskimääräistä 70 %:n omavaraisuutta. Suhteellinen velkaantuneisuus,% = 100 x (vieraspääoma-saadut ennakot) / käyttötulot. Tunnusluku kertoo kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun.

22 Kokonaistulot ja - menot Tulot Toiminta Toimintatuotot Verotulot Valtionosuudet Korkotuotot 30 Muut rahoitustuotot 355 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntivoitot -86 Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 39 Käyttöomaisuuden myyntitulot 143 Kokonaistulot yhteensä Menot Toiminta Toimintakulut Muut rahoituskulut 2 Tulorahoituksen korjauserät Käyttöomaisuuden myyntitappiot -26 Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Kokonaismenot yhteensä Kokonaistulot - kokonaismenot Täsmäytys: muut maksuvalmiuden muutokset 554 Rahavarojen muutos

23 Kuntakonsernin toiminta ja talous Konsernituloslaskelma Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta(tappiosta) 2 2 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Tilikauden yli- ja alipariarvot - - Satunnaiset erät - - Tilikauden tulos Tilinpäätös siirrot Tilikauden ylijäämä (alijäämä) Tunnusluvut Toimintatuotot % / toimintakuluista 34,14 % 34,19 % Vuosikate %/poistoista 82,83 % 22,09 % Vuosikate / asukas 373,60 95,67 Asukasluku

24 24 Konsernin rahoituslaskelma ( 1000 ) Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainamuutokset Antolainasaamisten lisäykset 0-14 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaistenlainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos 0 0 Oman pääoman muutokset 0 29 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset -7 6 Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Konsernin rahoituslaskelman tunnusluvut Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 59,48 % 16,12 % Pääomamenojen tulorahoitus % 53,07 % 14,30 % Kassan riittävyys, pv 16,95 61,15 Lainahoitokate 3,80 1,22 Asukasmäärä

25 25 KONSERNITASE KONSERNITASE VASTAAVAA VASTATTAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Peruspääoma Aineettomat hyödykkeet Arvonkorotusrahasto Aineettomat hyödykkeet 0 2 Muut omat rahastot Aineettomat oikeudet 14 8 Edell. tilikausien yli/alijäämä Muut pitkävaikutteiset menot Tilikauden yli/alijäämä Ennakkomaksut 0 3 VÄHEMMISTÖOSUUS 6 5 Aineelliset hyödykkeet POISTOERO JA VAPAAEHT. VARAUKSET Maa- ja vesialueet Poistoero Rakennukset Vapaaehtoiset varaukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto PAKOLLISET VARAUKSET Muut aineelliset hyödykkeet 2 2 Keskeneräiset hankinnat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Sijoitukset Lahjoitusrahastojen pääomat 6 5 Osakkuusyhteisöosuudet Muut toimeksiantojen pääomat Osakkeet ja osuudet Muut saamiset VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen TOIMEKSIANTOJEN VARAT Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Valtion toimeksiannot Lainat julkisyhteisöiltä Muut toimeksiantojen varat 2 2 Ostovelat 2 0 Muut velat VAIHTUVAT VASTAAVAT Siirtovelat 19 0 Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Muu vaihto-omaisuus Lainat rahoitus- ja vakuutuslait Lainat julkisyhteisöiltä 12 7 Saamiset Saadut ennakot Pitkäaikaiset saamiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lainasaamiset siirtovelat Muut saamiset 1 2 VASTATTAVAA Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Konsernitaseen tunnusluvut: Omavaraisuus % 61,44 62,81 Rahoitusomaisuusarvopaperit Suhteellinen velkaantuneisuus % 28,85 28,24 Osakkeet ja osuudet Kertynyt ylijäämä/alijäämä Sij. rahamarkkinainstrumentt Kertynyt ylijäämä/alijäämä, /asukas 564,09 564,54 Joukkovelkakirjalainasaamiset Konsernin lainakanta Konsernin lainat / asukas 1381, ,19 Rahat ja pankkisaamiset Konsernin lainasaamiset ,00 0,00 VASTAAVAA Kunnan asukasmäärä

26 26 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistely konsernitilinpäätökseen Yhdistelty (kpl) Ei yhdistelty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 1 Kuntayhtymät 3 Osakkuusyhteisöt 9 Muut omistusyhteisöt 4 Yhteensä 4 13 Konserniohjaus Juuan kunnan kokonaan omistama Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot hallinnoi 235 vuokra-asuntoa ja yhtiön liikevaihto on noin 1,2 milj. euroa vuodessa. Yhtiön tase on suuruudeltaan noin 5,4 milj. euroa ja pitkäaikaiset velat ovat yhteensä noin 4,5 milj. euroa. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalot toiminnan ja talouden keskeiset tavoitteet vuodelle 2013 olivat: Tulostavoitteet Toteuma Tilikauden tulos positiivinen ,68 euroa Alijäämäinen tulos johtuu saamatta jääneistä vuokratulosta sekä Jokitie 2 purkamisen käynnistymisen myötä kiinteistön tasearvosta 50 % on poistettu. Muut tavoitteet Kiinteistöstrategian laadinnan käynnistäminen yhteistyössä kunnan kanssa Tyhjien asuntojen määrä alle 10 kpl hallinnoitavista asunnoista Tyhjien asuntojen takia saamatta jääneet vuokratuotot enintään 5 % kokonaisvuokratuotosta Toteuma Yhtiö on toiminut aktiivisesti käynnistämällä heikompikuntoisten asuntojen purkamisen, jotta asuntojen määrä olisi kysyntää vastaavalla tasolla. Kiinteistöstrategia on tarkoitus laatia vuoden 2014 aikana. Tyhjien asuntojen määrä oli vuonna keskimäärin 23 asuntoa. Tämä johtui Jokitien asuntojen tyhjentämisestä purkamisen valmistelua varten. Jokitien asuntojen tyhjillään olosta johtuen myös saamatta jääneet vuokratuotot olivat noin 12 % kokonaisvuokratuotosta.

27 27 Konsernivalvonta Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kuntakonsernin toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa sekä lakeja, ohjeita ja toimielinten päätöksiä noudattavaa sekä omaisuutta ja voimavaroja turvaavaa. Kunnan konsernivalvonnasta vastaa konsernijohto, johon kuuluvat kunnanhallitus ja kunnanjohtaja. Kiinteistö Oy Juuan vuokaratalot on täysin kunnan omistuksessa oleva varsinainen konserniyhtiö. Kunnanvaltuusto on talousarvion yhteydessä antanut tavoitteet yhtiölle ja niitä on seurattu mm. edellä kerrotulla tavalla tilinpäätöksen yhteydessä. Yhtiön pöytäkirjat ovat tulleet tiedoksi kunnanhallitukselle. Kunnan ja yhtiön yhteistoiminta on ollut tiivistä sekä toiminnallisesti että konsernivalvonnan kannalta. Yhtiön asukasvalintaa seuraa ns. asukasvalintatyö-ryhmä jossa on edustettuna edustaja kunnan sosiaalitoimesta ja hallinnosta ja yhtiöstä. Työryhmän tehtävänä on seurata mm. ARA:n ohjeiden noudattamista. Kunnanhallituksesta on nimetty edustaja yhtiökokoukseen ja yhtiön hallituksessa on edustajat kunnanhallituksesta ja kunnan johtavista viranhaltijoista sekä työntekijöistä. Kiinteistö Oy Juuan vuokratalojen talous on pysynyt kunnossa ja toiminnassa ei ole havaittu puutteita. Muiden yhtiöiden ja yhteisöjen valvonta on perustunut lähinnä kunnanhallituksen määräämien edustajien osallistumiseen yhtiö- ja muihin kokouksiin. Edustuksia eri yhtiöissä ja yhteisöissä on määrätty useammalle henkilöille, jolloin edustajilla on ollut paremmat mahdollisuudet osallistua mm. asunto-yhtiöiden yhtiökokouksiin ja on näin saatu parannettua kuntakonsernin valvontaa.

28 Tilikauden tuloksen käsittely ja talouden tasapainottamistoimenpiteet Kunnanhallituksen on kuntalain 69 :n 3 momentin mukaan tehtävä toimintakertomuksessa esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Tuloksen käsittely voi tarkoittaa investointivarauksen, poistoeron tai rahaston lisäystä tai vähennystä. Ohessa ovat lyhyt kuvaus tuloslaskelmasta edelliseen vuoteen verrattuna. Tuloksesta ulkoiset Toimintatuotot Toimintakulut Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot- ja arvonalentumiset Tilikauden tulos Poistoeron muutos Varausten muutos Tilikauden ylijäämä+/alijäämä Vapaaehtoisia investointivarauksia voi tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Varaus voidaan tehdä vain kunnan taloussuunnitelmassa yksilöityyn kohteeseen. Vastaavasti varaus on purettava kun taloussuunnitelmassa ei ole enää varaukselle kohdetta (määrärahaa).

29 29 Kunnanhallitus esittää, että varauksia tuloutetaan ja tehdään poistoeron muutosten kirjaukset seuraavasti: Varausten ja poistoerojen muutokset 2013 Tuloslask. euroa Poistoeron muutokset Poistoeron lisäys Tuloutetuista investointivarauksista tehdään kohteeseen liittyvät poistoeronlisäykset enintään hankintamenon suuruisena Pakettiauton vaihto (Hiace ,00 Viemäriverkoston rakentaminen ,53 yhteensä ,53 Poistoeron vähennys Tuloutetaan tehtyjä poistoeroja suunnitelman mukaan ,10 POISTOERON LISÄYS (-) TAI VÄHENNYS (+) ,43 Varausten muutokset Varausten vähennykset Tuloutetaan investointivarauksia seuraavasti: Pakettiauton vaihto (Hiace) ,00 Viemäriverkoston rakentaminen ,53 Yhteensä ,53 VARAUSTEN LIS (-) TAI VÄH (+) ,53 VARAUSTEN MUUTOS ,10 tili nro Edellä kerrottujen poistoerojen ja varausten muutosten seurauksena tilinpäätöksen tuloslaskelman viennit ovat oheisen taulukon mukaiset. Tilikauden 2013 tuloksen käsittely Vuosikate ,76 Poistot ja arvonalentumiset ,28 Tilikauden tulos ,52 Poistoeron muutos , Poistoeron lisäys (-) , Poistoeron vähennys (+) ,10 Varausten muutos , Varausten vähennys (+) ,53 Tilikauden alijäämä ,42 Edelleen kunnanhallitus esittää, että tilikauden 2013 tuloksesta tehdään edellä mainitut tilinpäätössiirrot ja että tilikauden alijäämä ,42 euroa katetaan edellisten tilikausien ylijäämästä kirjaamalla alijäämä taseen yli-/alijäämätilille.

30 30 2. TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Talousarvion 2013 määrärahojen toteutuminen TP 2012 TA 2013 ta-muutos Ta muutos Toteutuma 2013 tot % %tp:stä 10 Kunnanhallitus Tuotot ,13 102,17 Kulut ,16 108,79 Netto ,30 115,57 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta Tuotot ,90 90,25 Kulut ,10 99,62 Netto ,70 101,39 40 Sivistyslautakunta Tuotot ,45 100,44 Kulut ,30 96,62 Netto ,89 95,29 50 Ympäristölautakunta Tuotot ,89 77,67 Kulut ,49 99,79 Netto ,09 116,64 60 Tekninen lautakunta Tuotot ,45 98,59 Kulut ,30 71,13 Netto ,50-41,85 90 Tarkastuslautakunta Tuotot ,00 0,00 Kulut ,92 118,97 Netto ,92 118,97 RAPORTTI YHTEENSÄ Tuotot ,71 96,47 Kulut ,16 95,46 Netto ,73 95,08

31 KÄYTTÖTALOUDEN TOTEUTUMINEN Hallinnon palvelualue KUNNANHALLITUS Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on kuntatalous ja konserniohjauksen kehittäminen. Tavoitteina on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen, vuosikate on poistojen tasoa 5 vuoden aikavälillä ja että kunta on velaton. Toimenpiteinä terveyskeskus- ja vanhuspalvelujen kehityshanke sekä kaikkien palvelualojen toimintojen jatkuva tehostaminen. Avustuksille on ennen ollut oma vastuualueensa, mutta tässä talousarviossa avustukset yhdistyksille jaetaan kunnanhallituksen kustannuspaikalta (3000 ) Kunnanhallituksen toiminnalliset tavoitteet 1.Tasapainoisen kuntatalouden ylläpito edistämällä kaikkien palvelualojen toimintojen tehostamista ja kehittämishankkeiden läpivientiä. Kunnassa toimi vuonna 2013 talouden tasapainottamistyöryhmä. Toimintoja tehostamista tapahtui kaikilla palvelualueilla ja tilikauden tulos oli odotettua parempi. 10 Kunnanhallitus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2013 Toteuma tot % % tp:stä muutokset muutoksin 2013 Toimintatuotot ,1 102,2 Myyntituotot ,4 107,4 Tuet ja avustukset ,1 18,5 Muut toimintatuotot ***** 42 Toimintakulut ,2 109,3 Henkilöstökulut ,6 98,4 Palkat ja palkkiot ,2 108,7 Henkilösivukulut ,7 79 Eläkekulut ,3 75,8 Muut henkilösivukulut ,1 110 Palvelujen ostot ,5 117,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,4 102,5 Avustukset ,8 92,3 Muut toimintakulut ,9 135,6 Toimintakate ,3 116,7 Poistot ja arvonalentumiset ***** 193,2 Suunnitelman muk. poistot ***** 193,2 Tilikauden tulos ,7 117,5

32 32 Luottamushenkilöhallinnon toiminnalliset tavoitteet Kuntastrategian päivittäminen ja valtuustoseminaarien järjestäminen Valtuustoseminaari järjestettiin keväällä 2013, jossa valmisteltiin kuntastrategiaa. Kuntastrategia on valtuuston hyväksyttävänä huhtikuussa Hallintopalvelujen toiminnalliset tavoitteet 1. Asiahallinnan/kirjaamon kehittäminen valmistelu yhteen pisteeseen Kirjaamon kehittäminen vaati vielä valmistelua ja ennen tämän toteuttamista on huomioitava millaisia lisävelvoitteita valtio on siirtämässä kuntien yhteispalvelun vastattavaksi. Henkilöstöhallinnon toiminnalliset tavoitteet 1. Työsuojeluvaltuutettujen valinta alkavalle toimikaudelle. Työsuojeluvaltuutetut valittiin syksyllä Joukkoliikenteen toiminnalliset tavoitteet 1. Turvataan välttämättömiä asiointiyhteydet niiden alueiden asukkaille, jotka eivät selviydy perusasioinneistaan olemassa olevilla liikennepalveluilla. Kuljetuksissa kehitetään yhteistyötä edelleen sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Välttämättömät asiointiyhteydet on järjestetty ja lisäksi Pielisen karjalan kunnilla on yhteinen joukkoliikennekoordinaattori. Elinkeinotoiminnan toiminnalliset tavoitteet Tavoitteena korvata talouden taantumasta aiheutuneet työpaikkamenetykset Kuntaan on perustettu elinkeinotyöryhmä. Paikkakunnan yrityksillä on käynnistymässä investointihankkeita, joiden myötä työpaikkojen määrän kunnassa olisi mahdollista kasvaa nykyisestä Maaseututoimi Alkutuotanto Aktiivi tukia hakeneita tiloja oli 162 tilaa, mikä on 1 tilaa vähemmän kuin edellisenä vuonna. Keskipeltoala

33 33 per maatila oli noin 29 ha. Luonnonmukaisen tuotannon sopimustiloja oli 13 maatilaa. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia on tehty melko aktiivisesti: niitä toteutui 4 kappaletta. Lypsykarjoista lopetti tuotantonsa 5 tilaa, lypsykarjatiloja oli vuoden lopussa 36 kpl. Edellisten vuosien uusinvestointien ansiosta maidonkokonaistuotantomäärä on lopettaneista tiloista huolimatta kuitenkin noussut litraa edelliseen vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 uusia lypsykarjarakennusinvestointeja toteutui kaksi kappaletta, Vuokkoon ja Tuopanjoelle. Naudanlihan tuotantopuolella toteutui yksi navettainvestointi Vuokon alueelle. Pohjois-Karjalan ELY-keskus teki vuoden 2013 aikana 6 rahoitustukipäätöstä Juuan alueelle: saatujen avustusten yhteismäärä on , korkotukilainasumma yhteensä ja hankkeiden kokonaiskustannusarviot Rakentamisen lisäksi tuki kohdentui nuoren viljelijän tilanpidon aloittamiseen ja kosteikkoalueen perustamiseen. Hanke ja pienyritystoiminta Joensuun seudun maaseutupalvelut on ollut mukana suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa niin alkutuotannon kuin pienyritystoiminnan kehittämishankkeita. Juuan osalta on oltu mukana 10 eri hankkeen toiminnassa. Leaderista rahoitettiin vuonna 2013 yksi kehittämishanke ja kaksi yritystoiminnan käynnistämishanketta, hankkeille maksettujen avustuksien yhteismäärän ollessa ,05. Maaseudun pienyritysrahoitus puolella oli yritysinvestointi - ja kehittämiskohteita oli yhteensä 2 kpl. Investoinnit loivat uusia työpaikkoja 3 kpl. Investointeihin saatiin tukea Vuoden 2013 aikana Juuassa käynnistettiin maatalousyrittäjien lähiruokaryhmä, jonka lähiruokatuotteita on myynnissä nunnanlahtelaisessa Kivikylän Herkku - kyläpuodissa. Ryhmälle järjestettiin paikallista pienryhmäkoulutusta ja asiantuntijakonsultointia yhteistyössä elintarvikealan kehittämishankkeiden kanssa. Lähiruokaryhmän työ oli menestyksekästä ja juukalainen ternimaito, naudanliha ja muut tuotteet saivatkin hyvän vastaanoton kuluttajilta. Lähiruokaryhmän työ tuotti maakunnallista huomiota maatalousalan toimijoiden parissa ja Kivikylän Herkku Kyläpuodin yrittäjä Johanna Pajarinen palkittiin vuoden 2013 juukalaisena yrittäjänä. Toimintakulut vuonna 2013 olivat Liperin kunnan järjestämänä euroa.

34 34 Tuloslaskelman erittely toimintakatteen jälkeisistä eristä TP 2012 Ta 2013 Ta 2013 muutokset Ta 2013 muutoksin 2013 toteutuma tot % % tp:stä Toimintatuotot ,94 96,47 Toimintakulut ,29 98,46 Toimintakate ,24 99,26 Verotulot ,76 102, Kunnan tulovero ,00 101, Kiinteistövero ,66 103, Osuus yhteisöveron tuotosta ,26 119,68 Valtionosuudet ,31 104, Kunnan ja peruspalv.valt.osuus ,81 101, Verotul perust valtionos.tasau ,26 113, Järjestelmämuutoksen tasaus ,01 100, Opet.-ja kult.toimen muut valt ,88 114,92 Rahoitustuotot ja -kulut ,62 85,75 Korkotuotot ,10 37, Korkotuotot antolain. ulkopuol ,55 199, Korkotuot. sijoituksista ja ta ,30 1, Maksuliikennetilien korot ,83 79, Muut korkotuotot ,00 0,00 Muut rahoitustuotot ,55 97, Osinkotuotot ja osuuspääomien ,20 100, Verotilitysten korot ja korotu ***** 3, Viivästyskorot ,37 50, Muut rahoitustuotot ***** 277,15 Korkokulut ,00 0, Maksuliikennetilien korot ,00 0,00 Muut rahoituskulut ***** 446, Verotilitysten korot ***** 2086, Viivästyskorot ja korotukset ***** 51, Luottoprovisiot ***** 32, Muut rahoituskulut ***** 4057,14 Vuosikate ,63-282,68 Poistot ja arvonalentumiset ,93 103,92 Suunnitelman muk. poistot ,93 103, Poistot tietokoneohjelmista ***** 66, Poistot muista pitkävaik.menoi ***** 239, Poistot rakennuksista ,05 97, Poistot kiint.rakenteista ja l ,61 115, Poistot koneista ja kalustosta ,74 86, Muut lisäpoistot ,00 0,00 Tilikauden tulos ,20 29,09 Poistoeron muutos ,63-9, Poistoeron lisäys (-) ***** 1016, Poistoeron vähennys (+) ,93 92,70 Varausten muutos ***** 914, Varausten vähennys (+) ***** 914,16 Tilikauden ylijäämä (alij.) ,38 10,86

35 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelualue SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteena ovat asukkaiden hyvinvointia ja itsenäistä selviytymistä tukevat lähipalvelut, joiden tuottamisessa tavoitellaan tasapainoa palveluiden kysynnän, kunnan resurssien, palveluiden laadun ja saatavuuden välillä. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Vanhusten huollon palvelurakenneuudistuksen loppuun saattaminen - Perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan ja siihen liittyvän muun toiminnan saattaminen toimivaan ja hallittavaan järjestykseen. - Päivähoidon järjestäminen - Ennaltaehkäisevien toimintamuotojen käyttöönottaminen koko sosiaali- ja terveydenhuollossa. 20 Sosiaali- ja terveyslautakunta TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2013 Toteuma tot % % tp:stä muutokset muutoksin 2013 Toimintatuotot ,3 90,3 Myyntituotot ,8 75,5 Maksutuotot ,9 104,2 Tuet ja avustukset ,6 65 Muut toimintatuotot ,6 96,9 Toimintakulut ,4 99,8 Henkilöstökulut ,4 95,4 Palkat ja palkkiot ,4 93,1 Henkilösivukulut ,9 102,1 Eläkekulut ,2 104,4 Muut henkilösivukulut ,2 90 Palvelujen ostot ,8 102,8 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,5 86,5 Avustukset ,5 102 Muut toimintakulut ,2 95,9 Toimintakate ,4 Poistot ja arvonalentumiset ,8 94,9 Suunnitelman muk. poistot ,8 94,9 Tilikauden tulos ,4

36 36 Toiminnalliset tavoitteet: 1. Lääkäri- ja muun vastaanottotoiminnan ratkaisut (omat virkalääkärit ja/tai toiminnan kilpailutus) Sosiaali- ja terveyslautakunta on toukokuussa 2013 tehnyt päätöksen, jonka mukaan lääkärirekrytoinnissa tullaan aktiivisesti pyrkimään tilanteeseen, jossa kunnassa on omat virkalääkärit niin hammashuollossa kuin lääkäreiden vastaanotolla. Hammashuollossa toimii jo virkasuhteessa vastaavahammaslääkäri, mikä on näkynyt positiivisesti koko hammashuollon toiminnassa. Lääkärirekrytointia varten lautakunta perusti rekrytointiryhmän, joka yhteistyössä Josekin ja sairaanhoitopiirin kanssa osallistui rekrytointitilaisuuksiin ja tuotti materiaalia näkyvyyden saamiseksi rekrytoinnille. Loppuvuodesta tehtiin yhteistyösopimus lääkäreiden tehostetun rekrytoinnin käynnistämiseksi virkasuhteisiin Mediapu oy:n kanssa. Vuoden vaihteeseen mennessä lääkärin viroista kiinnostuneita ehdokkaita on ollut tarjolla, mutta johtavan lääkärin puuttuminen on hidastanut rekrytointia. Lääkärirekrytoinnin siirtäminen ulkopuoliselle kokoaikaiselle toimijalle on tuonut kuitenkin tehokkuutta toimintaan. 2. Systemaattinen hanke vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisen lisäämiseksi kunnan alueella toteutetaan. Huhtikuussa 2013 käynnistyi Juuassa kehitysvammaisten ryhmäasumisyksikkö Sinisiipi. Ryhmäasumisen henkilökunta hoitaa myös kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemisen. Viherkallioon pyritään siirtämään muualle maakuntaan autettuun asumiseen sijoitettuja kehitysvammaisia. Siirtojen toteuttaminen on ollut hidasta ja tulee jatkossakin vaatimaan pitkäjännitteistä työtä. Viherkalliossa on edelleen kehitetty asumisvalmennustoimintaa. Vuoden kärkihankkeena on ollut vanhustenhuollon tehostetun palveluasumisen tarjonnan lisääminen Juuan kunnassa. Kunnan valtuusto on päättänyt hankkeen toteuttamistavasta. Päätöksen mukaan Juuan Hoiva ja Hoito Oy (Tetriahon hoitokoti) investoi ja toteuttaa 36-paikkaisen vanhusten hoitokodin rakentamisen nykyisen hoitokodin välittömään läheisyyteen. Asiaa ollaan valmistelemassa eteenpäin. Kunnalla on meneillään myös oma muutoshanke terveyskeskuksen kattoremontin yhteydessä. Muutoshankkeessa vuodeosaston laitospaikkoja tullaan muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi valtakunnallisten toimenpideohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Hanke saadaan toteutettua lopullisesti loppukesän aikana Ryhmämuotoisen päivähoidon laaja-alainen kehittäminen Kunnanvaltuusto on hyväksynyt päivähoidon toimintaohjelman tuleville vuosille. Päätöksessä on sitouduttu kehittämään ryhmämuotoisia päivähoitopalveluita ja luomaan sille asialliset toimintaympäristöt. Vuoden 2014 alusta alkaen päivähoito siirtyi sivistystoimen alaisuuteen. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita koskevan kuntalaiskyselyn toteuttaminen. Kyselyä ei tulla kuluvan vuoden aikana toteuttamaan. Juuan kunta on mukana Pohjois-Karjalan Kansaterveyden keskuksen toteuttamassa Health in Focus - Tähtäimessä terveys. Hyvinvointia kaikille kahdessa Karjalassa -hankkeessa toteuttaa kyselyn, jossa kartoitetaan syrjäseutujen terveyspalvelutarpeita ja tyytyväisyyttä palveluihin. Kyselyn tulokset yhdistettynä hyvinvointikertomukseen tuottavat tietoa Juuan hyvinvointipalveluiden kehittämiseksi.

37 37 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon nettomenot/asukas Henkilöstön määrä Vakanssit (sis.ulk.) ,1 200,0 200,1 203,6 VASTUUALUE HALLINTO Toiminnan kuvaus Lautakunnan luottamushenkilötoiminta sekä palvelualueen varsinaista palvelutoimintaa tukevat hallinto- ja toimistopalvelut Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Hallinto- ja toimistopalveluja kehitetään vastaamaan palvelualueen strategisia tavoitteita. Tämä tehdään yhdessä kunnan muun hallinto- ja toimistopalveluiden kehitystyön kanssa. Toiminnalliset tavoitteet: 1. Hallintosäännön uudistuksen läpivieminen ja sen mukainen rekrytointi On toteutunut. Taloustilanteen heikkenemisen seurauksena joitakin rekrytointeja on laitettu jäihin. 2. Uuden sosiaali- ja terveyslautakunnan koulutus ja sisäänajo toimintaan Käynnissä. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Menot /asukas 84 97,9 82,0 77,2

38 38 VASTUUALUE PERUSTERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Perusterveydenhuollon toiminnot sisältävät terveydenhuollon avohoidon, hammashuollon, vuodeosaston, täydentävien palvelujen ja huollon toiminnat. Hammashoidon sekä lääkäreiden ja hoitajien vastaanoton toiminnat hoidetaan toistaiseksi ulkoistettuna. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Perusterveydenhuollon lääkäritoiminnan ja siihen liittyvän muun toiminnan saattaminen toimivaan ja hallittavaan järjestykseen. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 1. Selvitetään omaan toimintaan siirtymisen mahdollisuudet lääkäreiden vastaanoton ja siihen liittyvien hoitajien vastaanottotoiminnoissa. Tarvittaessa vastaanottotoiminta kilpailutetaan. Lääkärirekrytointia varten lautakunta perusti rekrytointiryhmän, joka yhteistyössä Josekin ja sairaanhoitopiirin kanssa osallistui rekrytointitilaisuuksiin ja tuotti materiaalia näkyvyyden saamiseksi rekrytoinnille. Loppuvuodesta tehtiin yhteistyösopimus lääkäreiden tehostetun rekrytoinnin käynnistämiseksi virkasuhteisiin Mediapu oy:n kanssa. Vuoden vaihteeseen mennessä lääkärin viroista kiinnostuneita ehdokkaita on ollut tarjolla, mutta johtavan lääkärin puuttuminen on hidastanut rekrytointia. Lääkärirekrytoinnin siirtäminen ulkopuoliselle kokoaikaiselle toimijalle on tuonut kuitenkin tehokkuutta toimintaan. 2. Sähköisten asioimispalveluiden kehittäminen ja käyttöönotto. Perusterveydenhuollossa on otettu kuluvan vuoden aikana käyttöön Medinet-omahoitopalvelu sekä sähköinen ajanvaraus, jota kehitetään edelleen. Valtakunnallisen Kanta-hankkeen yhteydessä on tullut mahdollisuus tarkastella omia sähköisiä lääkemääräyksiä ja yhteisrekistereitä. Toiminta laajenee edelleen vuoden 2014 aikana. 3. Ennaltaehkäisevän toiminnan jalkauttaminen toimintaan: laaja-alaisen lapsi- ja perhetyön kehittäminen, työttömien terveystarkastukset, hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit, vuodeosaston kuntoutus ja arviointiyksikön käynnistäminen Ehkäisevää työtä kehitettiinn osana päivittäistä toimintaa. Terveyskeskuksessa järjestettiin avoimet ovet tapahtuma kaksi kertaa vuodessa. Vuodeosaston kuntoutus- ja arviointiyksikön toimintaa ei ole saatu käynnistettyä. Toiminnan toteuttamisessa keskeinen toimija on geriatri, jonka palveluita ei tällä hetkellä ole saatavilla siinä muodossa kuin pitkäjännitteinen toiminnan suunnittelu edellyttäisi. Avopuolella geriatrin palveluja on saatavilla. Työttömien terveystarkastuksia tehdään hoitajan vastaanotolla. Hyvinvointia edistävät ja ennakoivat kotikäynnit on toteutettu suositusten mukaisina 75-vuotta täyttäneille juukalaisille.

39 39 VASTUUALUE YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Toiminnan kuvaus Juuan kunta on liittynyt Joensuun seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueeseen alkaen. Kunnanvaltuuston päätöksellä / 64 lisätty avustus VASTUUALUE ERIKOISSAIRAANHOITO Toiminnan kuvaus Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän tuottamat sekä yksityisiltä tuottajilta ostetut erikoissairaanhoidon palvelut. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Erikoissairaanhoidon menojen hallinta kunnan oman palvelutuotannon keinoin. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 1. Potilasjonon hallinta. On kyetty hallitsemaan. Esim. erikoissairaanhoidon jonopäiviä ei käytännössä ole kertynyt. 2. Kustannuspaineista huolimatta palvelujen käyttöä ei rajoiteta taloudellisilla perusteilla. On toteutunut. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TOT 2013 Hoitopäivät Käynnit Jonotuspäivät Kustannukset /asukas

40 40 VASTUUALUE SOSIAALIPALVELUT Toiminnan kuvaus Sosiaalipalvelut sisältävät päivähoidon, sosiaalityön, kehitysvammahuollon ja vanhusten palvelut. Sosiaalipalvelujen keskeiset strategiset tavoitteet suunnitelmakaudelle: - Vanhustenhuollon palvelurakenteen muutos kunnan oman ikääntymispoliittisen strategian mukaisesti. - Päivähoitopalvelujen järjestäminen pitkäjänteisellä tavalla. Päivähoito siirretään sivistystoimen alaisuuteen alkaen. - Ennaltaehkäisevien toimintamuotojen aseman vahvistaminen sosiaalihuollossa - Kehitysvammaisten asumispalveluiden kehittäminen omassa kunnassa. Toiminnalliset tavoitteet talousarviovuodelle 1. Vanhusten ja kehitysvammaisten palveluasumisen kehittäminen kunnan alueella. Huhtikuussa 2013 käynnistyi Juuassa kehitysvammaisten ryhmäasumisyksikkö Sinisiipi. Ryhmäasumisen henkilökunta hoitaa myös kehitysvammaisten itsenäisen asumisen tukemisen. Viherkallioon pyritään siirtämään muualle maakuntaan autettuun asumiseen sijoitettuja kehitysvammaisia. Siirtojen toteuttaminen on ollut hidasta ja tulee jatkossakin vaatimaan pitkäjännitteistä työtä. Viherkalliossa on edelleen kehitetty asumisvalmennustoimintaa. Vuoden kärkihankkeena on ollut vanhustenhuollon tehostetun palveluasumisen tarjonnan lisääminen Juuan kunnassa. Kunnan valtuusto on päättänyt hankkeen toteuttamistavasta. Päätöksen mukaan Juuan Hoiva ja Hoito Oy (Tetriahon hoitokoti) investoi ja toteuttaa 36-paikkaisen vanhusten hoitokodin rakentamisen nykyisen hoitokodin välittömään läheisyyteen. Asiaa valmisteltiin eteenpäin. Kunnalla on meneillään myös oma muutoshanke terveyskeskuksen kattoremontin yhteydessä. Muutoshankkeessa vuodeosaston laitospaikkoja tullaan muuttamaan tehostetun palveluasumisen paikoiksi valtakunnallisten toimenpideohjelmien tavoitteiden mukaisesti. Hanke saadaan toteutettua lopullisesti loppukesän aikana Päivähoidon kokonaisratkaisun aikaan saaminen ja täytäntöönpano Kunnanvaltuusto on päätöksessään päättänyt päivähoidon siirtämisestä sosiaalija terveydenhuollon palvelualueelta sivistystoimeen. Siirto tapahtuu alkaen. 3. Lapsiperheiden matalan kynnyksen palveluiden kehittäminen Lastensuojelun perhetyö on jatkanut toimintaansa, mutta varsinaisia muita matalan kynnyksen palveluita ei ole kehitetty. Henkilöstöresurssin on järjestettävä olemassa olevasta henkilökunnasta ja siihen ei ole vuoden aikana ole ollut resurssia irroitettavissa.

41 41 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA2013 TOT 2013 Kunnan päivähoidon kustannukset /as josta lasten hoidon tuki /asukas huostaan otettujen lasten määrä lastensuojelun kustannukset /asukas päihdehuollon kustannukset /asukas Kehitysvammahuollon kustannukset / asukas josta erityishuoltopiirin osuus /asukas Kotihoidon kust./as. Vanhusten ym.asumispalveluiden kustannukset joista ostopalvelut /asukas ostetut asumispalvelupaikat omaishoidon tuen saajien määrä , , jälkihuollossa , jälkihuollossa 4 8 jälkihuollossa , ,6 4,0 11, , ,0 151, , , , VASTUUALUE TOIMEENTULOTURVA Toiminnan kuvaus Toimeentuloturvaan kuuluvat toimeentulotuki ja kuntouttava työtoiminta Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle - Nuorten syrjäytymisen ehkäisy - Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen yhdessä muiden hallintokuntien kanssa - Työmarkkinatukea yli 500 päivää passiivisesti saaneiden henkilöiden määrän väheneminen

42 42 Toiminnalliset tavoitteet: 1. Työpajatoiminnan käynnistäminen Juuassa Kunnanhallitus on tehnyt periaatepäätöksen toiminnan käynnistämisestä Juuassa. Asiaa valmisteltiin talousarvion valmistelun yhteydessä ja hankehakemus ELY-keskukselle on jätetty, mutta toiminnan luonteeseen sopivia tiloja ei ole löydetty. 2. Yhteistyö Nuortenpaja Apajan kanssa jatkuu On jatkettu sopimusten mukaisesti. Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toimeentulotukea saavat taloudet Toimeentulotukimenot /asukas Passiivisen työmarkkinatuen saajat ,

43 Sivistyksen palvelualue SIVISTYSLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelut toteuttavat kasvatus- ja koulutuspalveluja päivähoidon, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen alueella. Kirjasto- ja tietopalvelun palveluja tarjoaa kunnankirjasto. Vapaa-ajanpalveluja ovat kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntapalvelut. Kunnan puhtaus- ja ruokapalvelujen tuottaminen kuuluu myös sivistyspalvelujen toimialaan. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kuntastrategiassa yhtenä strategian painopistealueena on väestön ikärakenne ja kaavoitus. Tavoitteena on väestön ikärakenteen muutos ja tulo- ja lähtömuuton suhteen parantaminen. Toimenpiteinä on mm. hyvät kulttuuri- ja liikuntapalvelut sekä laadukkaiden opetus- ja päivähoitopalvelujen ylläpito. Lisäksi kuntastrategian painopistealueen kuntatalous ja konserniohjaus, tavoitteena on toimintakatteen kasvun pysäyttäminen ja toimenpiteinä kaikkien palvelualueiden toimintojen jatkuva tehostaminen. Sivistyslautakunnan tavoitteena on toteuttaa tarvittavat kouluverkon muutokset vastaamaan pienentyvää oppilasmäärää perusopetuksessa ja saada siten myös kustannusten nousua hillittyä oppilasmäärän pienentyessä. Sivistyspalveluissa järjestettävän esiopetuksen lisäksi suunnittelukaudella otetaan kantaa varhaiskasvatuksen päivähoitopalvelujen ja koululaisten aamuja iltapäivätoiminnan sijoittumiseen kuntaorganisaatiossa. Lukiokoulutusta toteutetaan kunnan omassa lukiossa, jossa opetussuunnitelmassa painotetaan kuvataidetta ja muotoilua. Lukiokoulutus ylläpidetään vahvana. Juuan kirjastopalvelut toimivat yhteistyössä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistolla on vahvat resurssit tarjota monipuolista kurssitarjontaa eri ikäryhmille ja antaa taiteen perusopetusta käsityössä ja musiikissa. Kulttuuripalvelut liittyvät suunnittelukaudella tiiviisti yhteen nuoriso- ja vapaa-aikapalvelujen toimintojen kanssa. Tukipalveluissa puhtaus- ja ruokapalvelut tuotetaan kunnan koko organisaatiolle. Tavoitteiden toteutuminen Sivistyslautakunta on käsitellyt kouluverkon muutostarpeita ja rakennetta loppuvuonna 2013 ja asia etenee alkuvuonna 2014 päätöksiin. Kouluverkon pienimmässä kouluyksikössä Kajoossa oli laskentapäivänä 15 oppilasta. Lukiokoulutusta on toteutettu kunnan omassa lukiossa. Kirjastopalvelut tekevät tiivistä yhteistyötä Joensuun seutukirjaston kanssa. Kansalaisopistossa on järjestetty moninaista kurssitarjontaa eri opiskelijaryhmille. Kulttuuripalvelut siirtyivät keväällä 2013 kirjaston hoitoon henkilöstömuutosten myötä. Nuoriso- ja vapaa-aikapalveluissa täytettiin vakinaisesti nuoriso-vapaa-ajanohjaajan toimi ja käynnistettiin taas myös etsivä nuorisotyö. Puhtaus- ja ruokapalvelut ovat tuottaneet kuntaorganisaatiolle palveluja.

44 44 40 Sivistyslautakunta TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA 2013 Toteuma tot % % tp:stä muutokset muutoksin 2013 Toimintatuotot ,5 100,4 Myyntituotot ,2 98,8 Maksutuotot ,4 91,6 Tuet ja avustukset ,3 Muut toimintatuotot ,6 204,2 Toimintakulut ,3 96,6 Henkilöstökulut ,9 96,6 Palkat ja palkkiot ,8 96,1 Henkilösivukulut ,8 98,2 Eläkekulut ,4 99,6 Muut henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,4 100,6 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,3 91,6 Avustukset ,6 51,4 Muut toimintakulut ,7 94,5 Toimintakate ,9 95,3 Tilikauden tulos ,9 95,3 VASTUUALUE HALLINTO-, PUHTAUS- JA RUOKAPALVELUT Toiminnan kuvaus Sivistyspalvelujen yhteiset hallintopalvelut. Osana hallinnon toimialuetta keskitetty puhtaus- ja ruokapalvelujen yksikkö järjestää ruokapalvelut kouluissa sekä terveys- ja sosiaalipalveluissa, ja tuottaa myös henkilöstön työpaikkaruokailupalveluita. Puhtauspalveluita tuotetaan pääasiassa kunnan eri organisaatioille niiden toimipisteisiin. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Palvelualueen toimistopalvelut ovat mukana yhteisessä toimistopalvelujen kehittämisessä. Toimistopalveluita tilataan hallinnon palvelualueelta. Puhtaus- ja ruokapalveluissa otetaan käyttöön palvelusopimukset ja toimitaan niiden mukaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä perus- ja lukioopetuksen palvelutuotannon laajuuden supistuessa toteutetaan tarvittavat rakenteiden muutokset puhtaus- ja ruokapalveluissa. Päivähoitopalvelut siirretään suunnittelukaudella sivistyksen palvelualueen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Päivähoitopalvelujen siirtymisestä sivistyksen palvelualueelle vuoden 2014 alusta päätettiin valtuustossa kesällä Tavoitteiden toteutuminen Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat toimistopalvelujen järjestelyjen toteuttaminen siten, että ne laajuudeltaan ja tasoltaan palvelevat asiakkaita ja toimialaa hyvin, puhtaus- ja ruokapalveluissa palvelukuvausten vieminen asiakkaiden arkeen ja asiakasyhteistyön kehittäminen toimipisteissä

45 45 sekä päivähoidon, esiopetuksen, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan hallinnollinen yhdistäminen suunnittelukaudella. Puhtaus- ja ruokapalveluissa asiakkaiden kanssa yhteistyötä on tehty mm tarkentamalla palvelukuvauksia. Palvelumääriin on vaikuttanut muutokset toisaalta siivousalueiden ja toisaalta ruokailijamäärän muutoksissa samalla kun raaka-aineiden ja työn osuus kustannuksista on noussut. Päivähoito siirtyy vuoden 2014 alusta sivistyspalveluihin. Koululaisten iltapäivätoiminnassa koulun kanssa yhteinen toiminta on lisääntynyt, kun koulunkäyntiavustajat toimivat ohjaajina. VASTUUALUE PERUSOPETUS Toiminnan kuvaus Esi- ja perusopetus antaa mahdollisuuden monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen itsetunnon kehittymiseen, jotta oppilas voi hankkia elämässä ja jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Perusopetuksen koulut ovat oppimisympäristöjä, jotka toimivat oppilaittensa parhaaksi siten, että oppilaista kasvaa oppimishaluisia, vastuuntuntoisia, kansainvälisesti ajattelevia ja jatko-opinnoissaan menestyviä nuoria aikuisia. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Perusopetuksen koulut antavat esi- ja perusopetusta toimien opetussuunnitelman oppimis- ja kasvatustavoitteiden suuntaisesti. Koulujen toimintaa sopeutetaan opetuksen laajuuden ja oppilasmäärien muutosten suhteen vastaamaan kasvatuksen, opetuksen tavoitteita ja kunnan taloudellisia mahdollisuuksia. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kuntakohtaisen suunnitelman mukaisesti. Joustavat opetusjärjestelyt inkluusiossa mahdollistavat yleisen ja erityisen tuen toteuttamisen kustannustehokkaasti taaten riittävän tuen oppilaan opiskeluun. Tämän lisäksi erityisopetuksessa yksilöllistä tukea toteutetaan yleisopetuksen sisällä asteittain ja pienryhmäopetuksessa. Koulujen kerhotoiminnalla ja hankkeilla elävöitetään koulutoimintaa. Koulurakennusten liikuntatilojen, piha-alueiden ja lähiliikuntapaikkojen korjausten suunnittelu ja toteuttaminen koulukeskuksen alueella tulee saada toteutettua suunnittelukaudella. Tavoitteiden toteutuminen Perusopetuksessa on toiminut Vihtasuon, Nunnanlahden, Ahmovaaran ja Kajoon kyläkoulut sekä Poikolan yhtenäiskoulu. Perusopetuksen oppilasmäärä on pienentynyt 25 oppilaalla lukuvuodesta lukuvuoteen Poikolan koulun piha-alueiden / lähiliikuntapaikan ja kunnan liikuntahallin korjauksen suunnittelutyötä on tehty. Työ nivoutuu myös liikuntapalvelujen strategiseen suunnitteluun. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että oppilaat osallistuvat esiopetukseen ja suorittavat perusopetuksen ja sijoittuvat jatko-opintoihin toiselle asteelle. Erityisopetuksen ja yleisopetuksen yhteistyön jalkauttamistyö jatkuu ja portaittaisen erityisen tuen toimintamuodot ovat käytössä. Inkluusio on voimakkaammin osana joustavia opetuksen järjestelyjä. Koulujen kerhotoimintaa järjestetään ja kansainvälistä toimintaa Poikolan koulussa Myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan nivoutumista lähemmäs perusopetusta edistettäisiin.

46 46 Ikäluokkansa lapset ovat osallistuneet esiopetukseen ja suorittavat perusopetuksen ja heidät ohjataan jatko-opintoihin toiselle asteelle joko lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. Erityisen tuen portaittaisen tuen toimintamuodot ovat käytössä ja Joensuun seudun kuntien kesken on aloitettu opetussuunnitelmatyö vuonna 2016 uudistuvia opetussuunnitelmia varten sisältäen myös oppilaiden tukimuotojen kehittämisen. Koulujen kerhotoimintaa on toteutunut useita kerhoja vuosittain Poikolan koulussa ja myös kyläkouluilla. Kansainvälisyyshanketoimintaa on ollut Poikolan koulussa usean Euroopan maan kanssa yhteisessä oppilashankkeessa. Oppilasryhmien vierailuja ja muuta yhteistoimintaa on järjestetty koulujen kesken. Koululaisten iltapäivätoimintaa toteutuu kahdessa ryhmässä Poikolan ja esikoulun tiloissa. Ohjaajina toimii koulunkäyntiavustajien tehtävissä olevia. VASTUUALUE LUKIOKOULUTUS Toiminnan kuvaus Lukio on toisen asteen oppilaitos, joka jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä, tehtävänään antaa laaja-alainen yleissivistys, johtaa ylioppilastutkintoon ja antaa valmiudet lukion oppimäärään perustuviin jatko-opintoihin. Lukio antaa myös valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja kasvaa aikuisuuteen sekä kannustaa elinikäiseen oppimiseen ja itsensä kehittämiseen. Juuan lukio painottaa opetussuunnitelmassaan kuvataiteita ja muotoilua Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Lukion asema ainoana toisen asteen oppilaitoksena paikkakunnalla säilytetään vahvana. Lukiossa nuorten opiskelijoiden lisäksi on aikuislinja, jolla voi suorittaa koko oppimäärän tai aineopiskeluna yksittäisiä lukiokursseja. Yhteistyötä kansalaisopiston varsinkin aikuisopiskelussa, kirjaston ja kulttuuritoimen kanssa jatketaan. Lukion muotoilu- ja kuvataidepainotusta toteutetaan osana lukioopetusta ja sen markkinointia tehostetaan. Kielitarjonta pyritään pitämään monipuolisena. Lisäksi musiikkipainotteisuutta yksittäisten kurssien muodossa selvitetään. Virtuaali- ja verkko-opetuksen mahdollisuuksia hyödynnetään osana omaa opetusta sekä Isoverstaan sisällä, mikä vahvistaa lukio-opintojen monipuolisuutta. Ylioppilaskirjoitusten tuloksia seurataan vuosittain samoin verkkokurssien määrää. Lukiopaikan saaneet suorittavat ylioppilastutkinnon, sen jälkeen saavat jatko-opintopaikan tai työllistyvät. Tavoitteiden toteutuminen Juuan lukiossa nuorten opiskelijoiden lisäksi on ollut aineopiskelijoita venäjän kielessä ja verkkokursseilla elämänkatsomustiedossa. Yhteisiä kursseja taito- ja taideaineissa kansalaisopiston kanssa on järjestetty. Lukion kirjaston kirjat ovat kirjaston kanssa yhteisen hankkeen myötä samassa tietokannassa ja tiedonhaun koulusta on järjestetty. Kulttuuritoimen kanssa on ollut yhteisiä tapahtumia. Opiskelijoiden kiinnostus kuvataiteisiin ja muotoiluun on vähentynyt, mutta musiikin kiinnostuksen myötä opetussuunnitelmaan lisättiin musiikin kursseja. Lukion kielitarjonta on pidetty monipuolisena ja opetettavia kieliä englannin ja ruotsin lisäksi ovat ranska, saksa, venäjä ja espanja. Verkko-opetusta hyödynnettiin lukion omilla kursseilla ja reaaliaikaista opetusta verkon välityksellä annettiin venäjän kielessä Nurmeksen lukioon. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että Juuassa on laadukasta lukiokoulutusta nuorille ja aikuisille. Lukion opetusjärjestelyissä käytetään vuorolukua ja verkko-opetusta pedagogisesti niin, että kustannusten kasvua hillitään tavoitellen pienten lukioiden keskimääräistä tasoa

47 47 Opetuksen laadusta pidetään huolta. Opetusjärjestelyissä kurssit vuorottelevat aina, kun se pedagogisesti on järkevää. Itsenäistä opiskelua verkossa on myös toteutettu. VASTUUALUE KIRJASTO- JA TIETOPALVELUT Toiminnan kuvaus Kunnankirjasto tuottaa kuntalaisille monipuolisia kirjasto- ja tietopalveluja välittämällä asiakkaille heidän eri tilanteissa tarvitsemaansa tallennettua tietoa ja kulttuuria sekä tarjoaa pääsyn tiedon lähteille ja opastaa informaation ja tiedon hallintaan Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kirjaston toiminnassa suuntaudutaan tiiviisti alueelliseen kirjastoyhteistyöhön Kirjastokimppa Jokusen kanssa. Kirjastopalveluiden hallinnollista siirtymistä Joensuun seutukirjaston alaisuuteen selvitetään hakien kustannustehokkaita ratkaisuja. Suunnittelukaudella valmistaudutaan uusiin kirjastoaineiston luettelointi ja kirjastojärjestelmän tuloon. Kirjasto tekee yhteistyötä koulujen kanssa tiedonhallintataitojen, lukutaidon ja lukemisen edistämisessä. Koulujen oppilaat käyvät kirjastossa säännöllisesti koulujen suunnitelmien mukaisesti. Kirjaston aineistokokoelma pidetään uudistuvana ja vähintään nykyisen tasoisena Tavoitteiden toteutuminen Vuonna 2013 täytettiin johtavan kirjastovirkailijan virka määräaikaisesti vuoden 2014 loppuun asti ja samaksi ajaksi siirrettiin kulttuuritoimen tehtävät kirjaston hoidettavaksi. Yhteistyö Joensuun seutukirjaston kanssa on jatkunut tiiviinä. Uuden kirjastojärjestelmän tulo etenee toteutuen vuoden 2014 aikana. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat, että kirjaston asiakaspalvelua toteutetaan kirjasto- ja tietopalvelujen tarpeissa riittävillä aukioloajoilla viihtyisässä ympäristössä, jossa ylläpidetään uusiutuvaa kokoelmaa, kirjaston aineistomääräraha on tasolla, jolla voidaan ylläpitää uudistuva ja laadukas palvelu, palveluja arvioidaan kohdennetulla asiakaskyselyllä ja kirjasto toteuttaa hanketoimintaa, joka kohdistuu kouluihin/opiskeleviin ja ikääntyviin asiakkaisiin. Toukokuusta 2013 alkaen kirjaston aukioloajat yhtenäistyivät ja aikaistuivat asiakaskyselystä saatujen toiveiden mukaisesti ja samalla ne palvelevat paremmin myös koulujen tarpeita. Aineiston esillepanoon kiinnitetään jatkuvasti huomiota ja poistot ovat toteutuneet suunnitellusti, jolloin aineisto uudistuu hallitusti. Aineistomäärärahan pienennyttyä tietokirjallisuuden hankintamäärät ovat laskussa, mutta lasten aineiston ja kaunokirjallisuuden hankintaa on voitu ylläpitää. Yhteinen hanke Juuan lukion kanssa saatiin päätökseen toukokuussa 2013 ja ikääntyneisiin asiakkaisiin painottuva Lainaa ja lue- hankkeen toteutus jatkuu vielä huhtikuuhun VASTUUALUE KANSALAISOPISTO JA TAITEEN PERUSOPETUS Toiminnan kuvaus Kansalaisopiston tehtävänä on tukea paikallisen väestön itsensä monipuolista kehittämistä ja elinikäistä osaamista pääasiassa lyhytkestoisella kurssitarjonnalla. Taiteen perusopetus on eri

48 48 taiteenaloille suuntautuvaa tavoitteellista ja vuosittain etenevää opetusta, jota järjestetään lapsille ja nuorille. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kansalaisopiston kurssitarjontaa toteutetaan eri aihe- ja ainealueilla. Lukion kanssa kehitetään ja toteutetaan molemminpuolista kurssiyhteistyötä aikuisten opetuksen ja lukion kuvataidepainotteisuuden tukemiseksi ja monipuolistamiseksi. Kansalaisopisto tekee yhteistyötä aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön oppilaitoskentän kanssa harrastuksellisen itsensä kehittämisen, elinikäisen oppimisen ja ammatillisen koulutuksen edistämiseksi alueella esim. maakuntakorkeakoulutoiminnan kanssa. Kansalaisopisto-opetukseen voi osallistua lapsista ikääntyneisiin. Taiteen perusopetusta järjestetään kansalaisopiston yhteydessä käsityössä ja musiikissa. Musiikin taiteen perusopetusta järjestää myös Pielisen Karjalan musiikkiopisto. Tavoitteiden toteutuminen Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat toteuttaa monipuolista eri osallistujaryhmille soveltuvaa vähintään nykyisen laajuista kurssitarjontaa, jatkaa yhteistyökurssitoiminnan toteuttaminen lukion ja oppilaitosten kanssa ja mm maakuntakorkeakoulutoiminnan kanssa. Taiteen perusopetuksen opintoja toteutetaan musiikin, kuvataiteen ja käsityön opetuksessa. Opiskelijamäärän ja opetustuntimäärän tasapainoa kustannustaso huomioiden seurataan. Kansalaisopistossa on järjestetty taiteisiin: musiikki, kuvataiteet ja kädentaitoihin eri tyyppisiä kursseja. Musiikin ohella suosituimpia osallistumisalueita ovat olleet liikunnan kurssit. Opiskelijoita on ohjattu yhteistoimintana myös lukion kursseille. Musiikissa on järjestetty yhteistä bändiryhmää lukion kanssa. Maakuntakorkeakoulutoiminnan ja kesäyliopistojen kanssa yhteistyössä järjestettiin yleisöluentoja mm hyvinvointiaiheista. VASTUUALUE KULTTUURIPALVELUT Toiminnan kuvaus Kulttuuripalvelut edistää ja järjestää kunnassa harjoitettavaa kulttuuritoimintaa, jolla tarkoitetaan taiteen harjoittamista ja harrastamista, taiteellisten elämysten tarjoamista eri taidemuotojen vaihtoehdoista sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista yhteistyössä taiteilijoiden, kulttuurilaitosten ja yhteisöjen kanssa. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Kulttuurityö jatkaa vapaa-aikapalveluissa, joissa kulttuuri-vapaa-ajanohjaaja hoitaa kulttuuripalvelujen ja vapaa-aikapalvelujen, lähinnä nuorisopalvelujen, tehtäviä. Kirjasto säilyy läheisenä yhteistyökumppanina. Kulttuuripalvelut toteutetaan entisen tasoisena. Monipuolista yhteistyötä kunnan sisällä ja järjestöjen kanssa jatketaan. Hakeudutaan aktiivisempaan yhteistyöhön naapurikuntien kanssa.

49 49 Tavoitteiden toteutuminen Keväällä 2013 kulttuuri-vapaa-ajanohjaajan irtisanouduttua kulttuuripalvelujen hoito siirtyi kirjastoon. Järjestely jatkuu vuoden 2014 loppuun asti. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat kulttuurista ja taiteellista monimuotoisuutta sekä edellytyksiä luovaan työhön tukeva työ, perinteisten ja uusien juhlien ja tapahtumien järjestäminen ja kehittäminen sekä yhteistyö eri sidosryhmien kanssa Kulttuuritoimi järjesti tanssi-, teatteri- ja musiikkitapahtumia kaikenikäisille. Avustuksia eri kulttuuritoimijoille jaettiin 4000 euroa. Kulttuuritoimi tuki useita tapahtumien järjestäjiä antamalla kunnan tiloja käyttöön sekä avustamalla tilaisuuksien markkinoinnissa. Vuosittain järjestettävät juhlat toteutettiin. VASTUUALUE LIIKUNTAPALVELUT Toiminnan kuvaus Liikuntapalvelut toteuttavat edellytyksiä kuntalaisten liikunnan harrastamiselle ylläpitämällä sisä- ja ulkoliikuntapaikkoja sekä osaltaan ohjaamalla ja järjestämällä toimintaa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Ylläpitää ja kunnostaa yhteistyössä kunnan teknisten palvelujen kanssa kuntalaisille viihtyisiä, monipuolisia ja laadukkaita mahdollisuuksia liikkua. Kaiken ikäisten kuntalaisten harrastemahdollisuuksiin ja liikuntarakentamiseen sekä palveluihin liittyvä asukas/asiakaskysely toteutetaan suunnittelukaudella. Tavoitteiden toteutuminen Liikuntapaikkojen kunnostusta ja ylläpitoa on toteutettu suunnitellun mukaisesti yhteistyössä teknisentoimen kanssa. Syksyllä 2013 toteutettiin kaikille kuntalaisille suunnattu lähiliikunta-alueen suunnitteluun liittyvä asukaskysely, jossa kysyttiin myös yleisesti kuntalaisten palautetta liikuntapalveluista. Kyselyssä esille nousseet kehittämisehdotukset liitetään osaksi valmisteilla olevaa liikuntastrategiaa. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina olivat suunnittelukaudella liikuntapalveluihin liittyvän asukaskyselyn toteuttaminen kuntalaisille, liikuntastrategian päivittäminen kaudelle sekä kunnan lähiliikuntapaikkojen suunnittelu ja toteuttaminen aloittain. Suunnittelukaudella toteutettiin liikuntapalveluihin liittyvä asukaskysely kuntalaisille. Kysely oli osa koulukeskuksen läheisyyteen sijoittuvan lähiliikuntapaikan suunnittelua. Keskustan alueelle sijoittuvan lähiliikuntapaikan suunnittelutyö toteutettiin eri hallintokuntien ja kuntalaisten yhteistyönä. Liikuntastrategian päivitystyötä on jatkettu toimintakauden aikana. Syksyllä järjestettiin kuntalaisille avoin liikuntapaikkoihin ja palveluihin liittyvä asukasilta, missä kerättiin palautetta olemassa olevista liikuntapaikoista kuntalaisilta ja seura-aktiiveilta. Asukasillassa nousi esille tarve liikuntapaikkojen olosuhdekartoituksen tekemiseen. Loppuvuodesta 2013 aloitettiin kunnan liikuntapaikkoihin liittyvän olosuhdekartoituksen valmistelu, ja tämän liikuntapaikkoihin liittyvän

50 50 olosuhdetyön on määrä valmistua keväällä Liikuntastrategian päivitystyö saatetaan päätökseen kevään 2014 aikana liikuntapaikkoihin liittyvän strategian valmistuttua. VASTUUALUE NUORISOPALVELUT Toiminnan kuvaus Nuorisopalvelut huolehtivat lasten ja nuorten myönteisen kehityksen tukemisesta järjestämällä yksin ja yhteistyössä harrastustoimintaa, ennalta ehkäisevää toimintaa ja vapaaajanviettomahdollisuuksia. Nuoret ovat osallisena verkostotyössä, seutukunnallisessa, maakunnallisessa ja kansainvälisessä toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Strategiset tavoitteet suunnittelukaudelle Nuorisopalvelujen vuosisuunnitelmassa on toistuvien perustoimintojen kuten kerhot, diskot, nuorisotilat rakenne ja aikataulut. Nuorten vaikutusmahdollisuuksia tuodaan esiin nuorisopalvelujen sisällä. Ennaltaehkäisevää toimintaa toteutetaan valistus- ym hankkeilla, etsivän nuorisotyön projektilla ja työpaja- ja kouluyhteistyöllä. Kannaksen tilojen käytön edelleen suunnittelu ja osin toteuttaminen. Kulttuuripalvelujen kanssa yhteinen työntekijä tiivistää vapaa-aikasektorin yhteistyötä. Siihen liittyvä kulttuuritoimen ja vapaa-aika (nuoriso)palvelujen ohjaustoimintoja ja tapahtumien järjestelyjen toteuttamisella haetaan yhteistoimintaetuja. Tavoitteiden toteutuminen Nuorisopalvelut on järjestänyt nuokkarilla avointa toimintaa 181 päivänä vuoden 2013 aikana ja kävijämäärä keskimäärin 37 nuorta per päivä. Muita tapahtumia ovat olleet mm 3 diskoa, yönuokkari ja 6 luokkalaisten tutustumispäivät sekä lukuisat teemapäivät ja turnaukset, jotka ovat keränneet nuorisoa paikalle. Sen lisäksi nuokkarilla on muun muassa tutustuttu päihteiden vaaroihin, nuorten yrittäjyyteen, leivottu ja käyty ulkoilemassa. Tällä hetkellä nuorisopalveluilla on yksi vakituinen nuoriso-vapaa-ajan ohjaaja sekä yksi etsivä nuorisotyöntekijä. Vakituinen nuoriso-vapaa-ajan ohjaaja aloitti toimessaan , tätä ennen tehtävää hoidettiin erilaisin sijaisuusjärjestelyin Nuorten omia vaikuttamismahdollisuuksiin Juuan nuorisopalveluissa on käytössä valtakunnallinen vaikuttamiskanava Aloitekanava, jonka käyttöön on järjestetty koulutusta ja jota on markkinoitu. Tämän lisäksi nuoria aktivoidaan vaikuttamaan ja tuomaan omia mielipiteitään julki sekä kasvotusten että sosiaalisen median kautta. Nuorilta on myös aika ajoin kerätty sekä kirjallista että sanallista palautetta nuorisopalveluiden toiminnasta ja moniammatillinen ryhmä selvittänyt myös laaja-alaisemmin mitä juukalaisille nuorille kuuluu. Selvitykseen osallistuivat niin nuoret itse kuin heidän kanssa työskentelevätkin. Ennalta ehkäisevä toiminta on arkipäivää nuorisopalveluissa, sitä toteutetaan niin etsivän nuorisotyön kuin myös erillisten teemapäivien ja yhteistyökuvioiden kautta. Lisäksi toiminnallisina tavoitteina oli, että nuorisotiloissa toteutetaan avointa nuorisotilatoimintaa osana viikkoa, yökahvilatoimintaa perjantai-iltaisin ja muuta kerho- ja kurssitoimintaa. Nuorten vaikutuskanavan hyödyntämistä oli tarkoitus tehostaa, perustaa nuorisovaltuusto ja jatkaa etsivää nuorisotyötä.

51 51 Nuorisotiloissa toteutetaan avointa toimintaa osana viikkoa sekä yökahvilatoimintaa perjantaiiltaisin. Tämän lisäksi paikkansa on ottanut myös säännöllisesti järjestettävät te lat ja erilaiset turnaukset. Nuorisovaltuuston perustaminen on vielä selvittely asteella, koska tarkoitus olisi löytää sellainen vaikuttamiskanava joka sopii juuri juukalaisille nuorille ja että Juuasta löytyvät jo toimiva oppilaskunta ja tukioppilasjärjestelmä sekä Aloitekanavan kehittäminen. Etsivää nuorisotyötä on toteutettu keväästä lähtien yhdellä työntekijällä.nuorisolain mukaan kunta voi tarvittaessa toteuttaa kevyen tuen palvelua (Etsivä nuorisotyö), joka on suunnattu vuotiaille nuorille Opetusministeriön hankerahoituksella. Vuoden 2013 aikana tavoitettiin 18 nuorta, joista nuorin 16-vuotias ja vanhin 29-vuotias. Tavoitettujen lisäksi etsivä otti yhteyttä 14 nuoreen, jotka olivat vuotiaita Nuoria toimintaan mukaan tuli eniten Juuan nuorten pajan (Apajan) kautta mutta myös useita 2. asteen oppilaitoksista, koulunsa keskeyttäneitä nuoria ja kunnan sosiaalitoimen kautta. Tärkeimpänä tavoitteena on kartoitta nuorten terveydentila ja työ/koulun kuntoisuus, jonka jälkeen lähdetään luomaan suunnitelma

52 52 Taulukot: Oppilasennustetaulukot ( ) ja ( ) Oppilasennustetaulukko ( ) KOULU Ahmovaara Kajoo Nunnanlahti Vihtasuo Poikola e e-6 yhteens Poikola Perusopetus Lukio yht Perusopetuksen oppilasmäärän arvioitiin edellä olevan taulukon mukaan laskevan suunnittelukaudella lukuvuodesta lukuvuoden loppuun 57 oppilaalla. Oppilasennustetaulukko ( ) KOULU Ahmovaara Kajoo Nunnanlahti Vihtasuo Poikola e e-6 yhteens Poikola Perusopetus Lukio yht Perusopetuksen oppilasmäärän voidaan arvioida edellä olevan taulukon mukaan laskevan suunnittelukaudella lukuvuodesta lukuvuoden 2015

53 53 Tunnusluvut TP 2011 TP 2012 TA 2013 TP 2013 Toiminnot ruokapalvelujen ateriamäärä / v puhtauspalvelujen siivouspinta-ala esi- ja perusopetuksen oppilasmäärä ka kuljetusoppilaita ka erityisen tuen oppilaita % (20.9.) 11 lukio-opiskelijoita ka ylioppilaita kevät/syksy suoritetut verkkokurssit Juuan lukio / muu lukio 12 / 2 15 / 10 6 /1 kirjastopalveluissa lainoja kpl/as 16, kirjastopalveluissa aukiolotunteja /vk / 40* kirjastopalveluissa fyysisiä ja www-käyntejä/v kans opisto opetustunteja kans opisto opiskelijoita kulttuuritapahtumia liikuntatilojen käyttäjämäärät salikortit yht liikuntatilojen käyttöaste % nuorisotila avoinna t/vk koululaisten ip-toimintaan osallistuneet ka Talouden tunnusluvut ateriapalvelut /ateria 3,32 3,44 3,6 3,21 siivouspalvelut /siivous m2 26,25* 29,64 28,91 29,65 perusopetus /opp perusopetus koulukuljetus /kuljetusopp lukio-opetus /opp * sis myös terveyskeskus ja Kotikallio ruoanjakelutyön * kirjasto auki alk 40 t/vk

54 Tekninen palvelualue YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA Toiminnan kuvaus - rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja korjausavustusten viranomaistehtävät Toiminnalliset tavoitteet 1. Ajantasaiset, kattavat internet sivustot Toteutuma - Nettisivut ajantasalla 2. Asiakaspalvelu ja tiedottaminen Toteutuma - asiakaspalvelu toteutettu resurssien mukaisesti Rakennusvalvonta Toiminnan kuvaus Rakennusvalvontaviranomaisen tehtävät - rakentamiseen liittyvien lupien myöntäminen ja valvonta - rakentamisen ohjaus ja neuvonta - Aran lainojen ja korjausavustusten myöntäminen, valvonta ja maksatus