TAMPERE Muistio, 2. kokous (4)

Transkriptio

1 TAMPERE Muistio, 2. kokous (4) Pvm Seuraparlamentti Aika Ke klo Paikka Ruotulan Tenniskeskus, Toimelankatu 8 Kutsuttu Liikuntaseurojen edustajat: Crusell-Kauppinen Marja Granroth Hannu Kaitasuo Kari Kantsila Minna psta Matti Kinnarinen, varajäsen Koivisto Esa, pj. Koivunen Joni Kosola Satu. vpj. Mattila Marja Sumanen Risto Tuomola Mika Erityisliikunnan edustaja: Tahlo-Jortikka Satu psta Harri Ivonen, varajäsen Muut edustajat: Huhtakallio Eero (Tampereen Urheilun Edistämissäätiö, TUES) Kovala Seppo (Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta, KUVAJO) Paavola Pekka (Tampereen kaupungin liikuntapalvelut, LIPA) Rantanen Ilpo (Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta, SIVELA) Savisaari Lauri (Tampereen kaupungin tilaajaryhmä, TIRY) Outi Lehtinen siht. (Tampereen kaupungin tilaajaryhmä, TIRY) Vieraat: Eeva Saarinen (Riihimäen kaupunki, liikuntapäällikkö) Heikki Järvelin, kohta 3 (Tampereen Pyrintö) Asialista 1. Kokouksen avaus 2. Läsnäolijoiden toteaminen 3. Edellisen kokouksen muistio hyväksyttiin muutoksitta 4. Yleiskatsaus vuoden 2016 liikunta-avustuksiin Lauri Savisaari alustaa (ks. liite 1) Heikki Järvelin alustaa (ks. liitteet 2 ja 3)

2 TAMPERE Muistio, 2. kokous (4) Pvm Yleinen keskustelu: Lauri Savisaari totesi, että liikuntapalvelujen toiminta-avustusten pisteytystä on pyritty kehittämään tälle vuodelle mutta sitä täytyy kehittää edelleen eteenpäin vuorovaikutuksessa seurojen kanssa. Lautakunnalla on kuitenkin viime kädessä määrittelyvalta siihen, miten kriteerit määräytyvät. Tällä hetkellä on pyritty pitämään keskeisenä mittarina liikkujien määrää eikä seuran toiminnasta aiheutuvia kustannuksia. Keskustelun kuluessa monella suulla todettiin, että lomaketta on tarve yksinkertaistaa, mikäli se on mahdollista. Toisaalta todettiin myös, että hakuohjeita pitäisi täsmentää edelleen niin, että siellä olisi mahdollisimman vähän tulkinnanvaraisuutta. Pohdittiin erilaisia vaihtoehtoja, joista avustusten jakamatta jättäminen ja olosuhdemaksujen tällä määrärahalla pienentäminen on jo aiemmin tutkittu, mutta ajatus ei ole saanut seurojen keskuudessa kannatusta. Pohdittiin, voisiko jatkossa käytössä olla erilainen lomake yksilö- ja joukkuelajille, koska näiden toimintaa on hankala vertailla keskenään. Tämä ajatus sai kannatusta ja sovittiin, että tätä voitaisiin pohtia pienemmällä työryhmällä, joka voidaan koota kesän jälkeen. Linjattavaksi jäi, koostuuko tämä työryhmä seuraparlamentin jäsenistä vai voiko siinä olla myös muita. Todettiin myös, että seurakentällä kaivataan avoimuutta muidenkin kuin seuraparlamentin jäsenseurojen suuntaan. Sovittiin, että sihteeri toimittaa tässä vaiheessa ainakin kokousmuistiot kaupungin ulkoisille nettisivuille. Todettiin, että voisi olla mielenkiintoista tuottaa vertailua siitä, kuinka paljon seurat ovat saaneet avustusta suhteessa siihen, kuinka paljon on maksanut tilavuokria kaupungille. Todettiin, että Tampereellakin kaivattaisiin Turun mallin tyyppistä sähköistä järjestelmää, joka helpottaisi raportointia. 5. Liikuntapaikkarakentamisen täsmentynyt suunnitelma Lauri Savisaari esitteli täsmentyneen suunnitelman (liite 4). Keskusareena - välittömät vaikutukset valtuuston ratkaisun jälkeen: Valtuuston tekemä Keskusareena-päätös sisälsi päätöksen myös siitä, että Hakametsän jäähalli muunnetaan

3 TAMPERE Muistio, 2. kokous (4) Pvm sisäliikunnan käyttöön, mutta Lauri totesi, että jollain tavalla jääurheilu tullaan todennäköisesti jatkossa huomioimaan. Todettiin, että suunnitelmassa tulee huomioida myös Kauppihalli ( sekä Linnakeskus -hanke. Todettiin myös, että lajeina joukkuevoimistelu ja cheerleading eivät näy liikuntapaikkarakentamisen suunnitelmassa Vammaisneuvoston edustaja Harri Ivonen käytti puheenvuoron esteettömyydestä, jolla viitataan myös muihin kuin liikkumista rajoittaviin esteisiin. Vau ry on kouluttanut esteettömyysasiamiehiä nimenomaan liikuntapaikkarakentamiseen liittyen ja aiheesta on myös julkaistu kirja, jota voi tilata järjestöiltä. Esteettömässä suunnittelussa tulee huomioida urheilijoiden lisäksi myös katsojat ja valmentajat. Liikuntapaikkarakentamiseen liittyvä neljän voimisteluseuran yhteinen kannanotto esiteltiin kokouksessa (liite 5). Pekka Paavola totesi, että Tesoman palloiluhallissa pyritään huomioimaan myös voimistelijat ja investoimaan pariin uuteen joukkuevoimistelukäyttöön tarkoitettuun mattoon. 6. Yritykset salivuorojen varaajina ja taksat Lautakunnan päätös tiedoksi (liite 6) Keskustelu: Pekka Paavola totesi, että vastaavat yrittäjät ja ammatinharjoittajat huomioiden taloudelliset vaikutukset lautakunnan toivomusponnella ovat melko suuret. Tällä hetkellä seuroilta käyttämättä jääneet vuorot jaetaan yrityksille korkeammalla hinnalla. Tosin on huomioitavaa, että yrityksille suunnattu hintaluokka on jo nyt subventoitua. Sovittiin, että seuraparlamentti muotoilee virallisen kantansa lautakunnan tekemään linjaukseen (liite 7). Kannanoton tekemisestä vastaavat puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. 7. Muut asiat Todettiin, että palataan Marjan Crusell-Kauppinen viestissään esiin tuomiin asioihin (vapaakortti, viesti keskustahankkeelle, seuraparlamenttitoimijoiden tutustumismatka/tapaaminen Tampereella) tulevissa kokouksissa. 8. Seuraavan kokouksen ajankohta

4 TAMPERE Muistio, 2. kokous (4) Pvm Sovittiin, että seuraava kokous aikataulutetaan syyskuulle. Toivottiin, että ajankohdasta tiedotetaan mieluiten kuukautta ennen kokousajankohtaa. 9. Kokous päätettiin klo 17.15

5 Liikuntapalveluiden toimintaavustukset Sivela

6 Liikuntapalvelut: toiminta-avustushakemusten määrä ja avustuskokonaisuuksien väliset siirrot Toisesta avustuskokonaisuudesta liikuntapalvelujen kokonaisuuteen siirretyt hakemukset: Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen toimintaavustus (LANULA): Aitolahden Riento ry (+ yhdistetty liikuntapalvelujen avustuskokonaisuuteen osoitettuun hakemukseen) Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen toimintaavustus (LANULA): Manse PP ry Nuorisotyön ja nuorten harrastustoiminnan edistämisen toimintaavustus (LANULA): Tampereen Motocross ry Liikuntapalvelujen avustuskokonaisuudesta toiseen kokonaisuuteen siirretyt hakemukset: Rientolan Setlementti ry siirretty Kulttuuriharrastusyhdistysten toimintaavustuskokonaisuuteen (SIVELA) Hakemusten määrä Myönnettyjä avustuksia Toiminta-avustukset euroina yhteensä Sivela

7 Liikuntapalvelujen avustuskriteerit Sivela hyväksyi liikuntapalvelujen avustuksien kriteereihin tiettyjä painopisteisiin liittyviä muutoksia/täsmennyksiä Määrälliset painopisteet (suluissa painotuksen jakautuminen prosentteina) 80 % Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden määrä 25 % eritellään väh. 3 kk osallistuneiden (7%) / väh. 6 kk osallistuneiden määrä (18 %) Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden alle 20-vuotiaiden määrä 35 % eritellään väh. 3 kk osallistuneiden (10 %) / väh. 6 kk osallistuneiden määrä (25 %) Toiminnan laajuus, säännöllisyys ja ympärivuotisuus 10 % harjoituskertojen määrä yhteensä / vko Kaupungin ulkopuolisten tilojen käytöstä syntyvät kustannukset 10 % yksityisille maksetut tilavuokrat euroa / kalenterivuosi Laadulliset painopisteet (pisteytys 0-20 pist.) 20 % Kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden laaja-alainen edistäminen 10 % Yhdistyksen parhaat saavutukset (urheilullinen menestys, muut merkittävät tapahtumat ) 10 % 3 Sivela

8 Liikuntapalvelujen toiminta-avustuksiin liittyviä huomioita Liikkujien määrien erittely 3 kk vs. 6 kk ei ollut täysin ongelmatonta. Osa oli ilmoittanut vain kokonaislukuja. harjoituskertojen määrissä oli vaihtelua. Osa todennäköisesti ilmoittanut kävijöiden määriä. Jos poikkeama oli erityisen suuri, lukua on muutettu viime vuoden vastaavan tiedon mukaiseksi. Lisäksi osalla seuroista harjoituskertojen määrä oli laskeva, vaikka liikkujien määrä oli kasvava. Ilmoitetaan harjoituskertojen kokonaismäärä jaettuna kalenterivuoden toimintaviikkojen määrällä. Harjoituskertoihin lasketaan vain ohjatut harjoitukset, ei omatoimista harjoittelua. Yhdistyksen parhaat saavutukset kohta painottui selkeästi kilpailumenetyksen kuvaamiseen, muita yhdistyksen kannalta merkittäviä tapahtumia oli kirjattu huomattavasti vähemmän. Kuvataan yhdistyksen parhaat saavutukset mm. urheilullinen menestys ja muut merkittävät tapahtumat. Lajit, joiden liikkujien määrissä tapahtunut ilmoitettujen toimintatietojen pohjalta kasvua ovat mm: itämaiset kamppailulajit, vesiurheilu (soutu, purjehdus), uinti / sukellus, golf, voimistelu, tanssi, cheerleading ja jalkapallo avustusmäärissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia vuoteen 2015 verrattuna 4 Sivela

9 Liikuntapalvelujen avustusten jakautuminen Toiminta-avustukset , 44 Vuokra-avustukset - talviuintisaunat - Lavetti ry ,44 Muut avustukset - Tampere Open - Tampereen Urheiluakatemia - Näsijärven retkiluistelu Kaikki avustukset yhteensä , 44 5 Sivela

10 Tampereen seuraparlamentti / Heikki Järvelin 1(4) AJATUKSIA TAMPEREEN KAUPUNGIN LIIKUNNAN TOIMINTA-AVUSTUKSISTA 2016 Lähtötilanne Maaliskuun lopulla Tampereen Pyrinnön toiminnanjohtaja Jarmo Hakanen pyysi minua selvittämään toiminta-avustusten myöntämisperusteita. Toiminnanjohtaja Hakasen pyynnön syynä oli se, että talven aikana oli kuultu huhuja myöntämisperusteiden tarkistamisesta siten, että viime vuoden kohtuuttomat pudotukset korjaantuisivat. Pyrinnön avustushan putosi silloin euroa. Päätöksen tultua julki ilmeni kuitenkin, että Pyrinnön avustus oli sama kuin viime vuonnakin. Yhdistysten parhaiden saavutusten -kohdan ottaminen mukaan laskentaperusteihin ei vastoin odotuksia ollut vaikuttanut Pyrinnön toiminta-avustuksen määrään. Toinen syy oli kysymys siitä, mitä Pyrintö on tehnyt yteiskunnan kannalta väärin, kun avustus minun ja Ilkka Vilosen puheenjohtajakausina vv on suhteellisesti pudonnut huolimatta jäsenmäärän kasvusta 1265:stä 2086:een, ja uusien lajien, talviuinti ja cheerleading, mukaan tulemisesta. Toiminta-avustusten kriteereitä ovat muun muassa: Vuosittaisten toiminta-avustusten myöntämisessä noudatetaan Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymiä avustustoiminnan yleisiä periaatteita. Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen toiminta-avustuksia voidaan myöntää Tampereella toimiville yhteisöille, joiden toiminta keskittyy pääosin tamperelaisille suunnattuun terveyttä edistävään liikuntaan sekä siihen liittyvään kansalaistoimintaan. Avustuksia ei pääsääntöisesti myönnetä yhdistykselle, jolla ei ole lapsille tai nuorille suunnattua harrastetoimintaa eikä yhdistykselle, jonka piirissä on alle 30 harrastajaa. Avustusmäärärahojen jakautuminen määräytyy suuntaa-antavasti pisteytyksellä, jossa painottuvat seuraavat osa-alueet: Määrälliset painopisteet 80% Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden määrä 25% Liikkujien määrä (miehet/naiset, ikäryhmittäin, alle ja yli 20-v) Eritellään väh. 3 kk osallistuneiden / väh. 6 kk osallistuneiden määrä Toimintaan aktiivisesti osallistuneiden alle 20-vuotiaiden määrä 35% Liikkujien määrä (pojat/tytöt, ikäryhmittäin 0-12, 13-19, mistä tiedot?) Eritellään väh. 3 kk osallistuneiden / väh. 6 kk osallistuneiden määrä Toiminnan laajuus, säännöllisyys ja ympärivuotisuus 10% Harjoituskertojen määrä yhteensä / vko Kaupungin ulkopuolisten tilojen käytöstä syntyvät kustannukset 10% Yksityisille maksetut tilavuokrat euroa / kalenterivuosi

11 Laadulliset painopisteet 20% 2(4) Kuntalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja osallisuuden laaja-alainen 10% edistäminen Yhdistyksen parhaat saavutukset 10% Urheilullinen menestys, muut merkittävät tapahtumat Tiedot oli taulukoitu asiallisesti ja perusteellisesti em. ohjeita noudattaen. Taulukon eri osa-alueet yhteen laskien muodostui kullekin yhdistykselle ns. laskennallinen arvio toiminta-avustuksen määrästä. Tältä pohjalta tehtiin päätösehdotus lautakunnalle. Päätösehdotuksen valmistelivat: apulaispormestari Anna-Kaisa Heinämäki, tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, vs. suunnittelija Monika Sola ja liikuntajohtaja Pekka P. Paavola. Määrälliset painopisteet Pisteytyksen määrällinen osuus perustui yhdistysten ilmoittamiin liikkujien, harjoituskertojen ja maksettujen tilavuokrien määriin. Liikkujat Toimintatietolomakkeessa on määritelmä: Liikkuja on kerran viikossa vähintään 3 kk ajan vuodessa järjestettävään toimintaan eli liikuntaharrastukseen osallistuvaa henkilö ja/tai ohjaaja. Kukin henkilö tai ohjaaja ilmoitetaan vain kerran. Liikkujien määrään ei lasketa talkootyöntekijöitä tai muita jäseniä. Keskusteluissa täsmentyi, että liikkujan ei tarvitse olla yhdistyksen jäsen. Tällöin mieleen tulee kysymys, onko palvelu yhdistyksen varsinaista toimintaa vai varainhankintaa. Keskustellessani muutaman henkilön kanssa, kuinka moneksi liikkujaksi lasketaan kolme, kolmea lajia harrastavaa lasta, jos he harrastavat lajejaan samassa seurassa tai kolmessa eri seurassa. Yksimielisiä oltiin siitä, että jos lapset ovat eri seuroissa on kysymyksessä yhdeksän liikkujaa, kukin seura ilmoittaa kolme. Ilmoittaako seura, jossa lapset harrastavat kaikkia kolmea lajia kolme vai yhdeksän liikkujaa. Siinäpä pulma. Asia vaatisi täsmennystä. Suoritushan on sama, ovat lapset sitten yhdessä tai kolmessa seurassa. Sama pulmahan on, jos liikkuja on ohjaajana eri seurassa kuin liikuntaharrastukseen osallistuvana henkilönä. Harjoituskerrat Harjoituskerrat aiheuttivat sitten laajempaakin pohdintaa ja selvittelyä, kun keskiviikkoiltana kotona muistiinpanojani analysoidessani kiinnitin huomion Ilveksen harjoitusmäärään 801 harjoitusta. Luulin aluksi, että muistin väärin harjoitusmäärien olleen viikkokohtaisia. Tarkistus asiakirjoista vahvisti kuitenkin asian olevan juuri näin. Harjoitusten määrä 114 kpl / vuorokausi? Muutaman muun suuren seuran ilmoittamat harjoitusmäärät olivat: Koovee 210 kpl, TP 200 kpl, TP-V 108 kpl, Tappara 92 kpl, Classic 154 kpl. Vertailuluvut harjoituskertojen määrä 1000:tta liikkujaa kohti viikossa ovat: Ilves 149 harjoitusta, Classic 120 harjoitusta, TP 77 harjoitusta, TP-V 60 harjoitusta, Koovee 64 harjoitusta ja Tappara 59 harjoitusta. Pyrinnön suunnistuksen sivuilla on kerrottu, että kesällä Oravanpolku-harjoituksiin osallistuu 200 lasta. Itse olen Pyrinnön hiihtokoulussa ollut vetämässä Kaupissa viikkoharjoitusta, jossa oli minun lisäkseni Pirisjoen Ville. Yksi johdettu harjoituskerta siis. Kuinka Oravanpolulla?

12 3(4) Olisi syytä hieman määritellä, kuinka harjoituskerrat lasketaan. Joukkueen harjoituskerta lienee melko selvä, mutta kuinka kirjataan harjoitus, jossa on useita ikä- tai tasoryhmiä. Suunnistuksessa ja hiihdossa ryhmien koko on kai lähellä joukkueidenkin kokoa. Yleisurheilu taas on oma lukunsa, kun ikäryhmien lisäksi siinä on lajiryhmiä, ja monesti valmentaja johtaa lajiharjoitusta, jossa on mukana vain muutama urheilija. Kirjavuutta on. Kannattaisi tutkia, onko tämä positio ollenkaan tarpeellinen vai päästäänkö ilman sitä muiden tunnuslukujen avulla parempaan tulokseen. Jotain tarttis tehrä. Tämän kohdan vaikutus tuntuu kohtuuttomalta. Ilves saa laskennallisesti euroa, Koovee euroa ja Pyrintö euroa eli liikkujamäärältään yhdessä isommat seurat saavat harjoittelusta puolet Ilveksen määrästä. Ilveksen osuus koko avustussummasta on 21%. Tuntuu erikoiselta. Kirjaamiskäytännössä voi olla eroja. Onko koko kohta tarpeellinen? Liikkujien määrähän pitänee jo sisällään myös harjoitusten osuutta. Mikään seura ei toimine harjoituksitta. Yksityisille maksettavat tilavuokrat Yksityisille maksettavat tilavuokra-avustukset koskivat vain muutamaa seuraa. Ilves, Koovee, Classic, Tampereen Tennisseura ja Tappara saivat avustuksesta 74%. Tämän kohdalla keskusteltiin siitä, kun tiettävästi kaikki nämä seurat ovat osakkaina halleissa, onko varmaa, että yhtiöt eivät kierrätä voittoa osakasseuroilleen ja peri kunnalta välistä korvausta. Tilavuokrat on laajempikin kysymys, kun esim. kaupunkikin tarjoaa suorituspaikat osalle korvauksetta ( hiihto, talviuinti) ja muille sitten vaihtelevin korvauksin. Laadulliset painopisteet Esityksen valmistelijat arvioivat seurakohtaiset pisteet käytössään olevien tietojen perusteella. Toiminta-avustusten hajonta ei ole kovin laaja. Esimerkkinä kolmen suurimman seuran saamat pisteet ja laskennalliset avustusten määrät. Hyvinvointi ym, Ilves, Koovee ja TP 15 pistettä ja 2812 euroa kukin. Menestys Ilves 12 pistettä ja 2565 euroa, Koovee 14 pistettä ja 2993 euroa ja TP 18 pistettä ja 3848 euroa. Kolmen suuren saama osuus yhteensä 11,7% koko avustussummasta. Avustuksen muodostuminen Laskeskelin päätöksen ja arvion suhdetta muutaman keskisuuren ja suuren seuran osalta. Vaihtelu oli aika suuri. Erityisiä konkreettisia syitä eroihin ei ollut, vaan ne perustuivat valmistelijoiden arvioon. Esimerkit 0,82 Tampereen Tennisseura 1,31 Tampereen Pyrintö 0,83 Tampereen Voimistelijat 1,38 Tampereen Voimailuseura 0,90 Ilves 1,43 Tampereen Työväen NV 0,98 Tampereen Pallo-Veikot 1,71 Uinti Tampere 1,01 Rantaperkiön Isku 1,82 Raholan Pyrkivä 1,16 Classic 1,86 Tampereen Kisatoverit 1,17 Koovee Avustusten painotus ikä / liikkumisaika/vuosi Arviointikriteereissä (Sivela ) on esitetty arvioitavaksi jatkossa suuremmalla painoarvolla pidempikestoista toimintaa ja siihen osallistuneiden määrää. Laadullisissa kriteereissä esitetään painotettavaksi jatkossa toiminnan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden sijasta yhdistyksen parhaita saavutuksia.

13 4(4) Kuinka painotus on toteutunut, on taulukoitu liitteessä: Tampereen kaupunki. Liikunta-avustukset Määrälliset painopisteet/liikkuja Heikki Järvelin Pisteytyksen kehittäminen Yhteistoiminnassa muiden tahojen kanssa tulisi kehittää pisteytystä siten, että ilmoitettavat toimintaluvut olisivat helposti kerättävissä ja dokumentoitavissa. Perusteet toimintaluvuille tulisi määritellä siten, että tulkintavaikeuksia ei olisi, ja kaikki ilmoittaisivat luvut samoin perustein. Painopistealueiden painoa ja sisältöä tulisi arvioida jatkuvana prosessina. Avustusperiaatteet päättää sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta. Jos perusteisiin halutaan muutoksia, tulee keskustelu käydä lautakunnan jäsenten kanssa. Olisi hyvä myös käydä keskustelua, voitaisiinko samaan lopputulokseen päästä yksinkertaisemmin keinoin.

14 LIITE Seuraparlamentti Tampereen kaupunki Liikunta-avustukset 2016 Määrälliset painopisteet / liikkujat Avustus/ Liikkujien Euroa/ Paino Kokonaisavustus ryhmä määrä liikkuja Avustus A= liikkujien määrä yhteensä 25 % ,61 a1= vähintään 3 kk osallistuneet 7 % , a2= vähintään 6 kk osallistuneet 18 % , B= Alle 20 v. liikkujat yhteensä 35 % ,84 b1= vähintään 3 kk osallistuneet 10 % , b2= vähintään 6 kk osallistuneet 25 % , Tarkistus Yhteensä Yli 20 vuotiaat Vähintään 3 kk osallistuneet ,74 5, , Vähintään 6 kk osallistuneet Alin ,16 3, , Alle 20 vuotiaat Vähintään 3 kk osallistuneet Ylin ,18 5,74 19, , Vähintään 6 kk osallistuneet ,77 3,16 11, , Heikki Järvelin Yhteensä

15 Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma Toukokuu 2016

16 Suunnitelman sisältö Suunnitelma sisältää - liikuntapaikkarakentamisen keskeisimpien hankkeiden tarvearvion ja kuvaukset vuosille liikuntapaikkarakentamisen verkon osalta huomioitu myös isoimmat koulujen salit merkittävinä liikuntapaikkoina - karttaesitykset sekä Tampereen kaupungin merkittävistä liikuntapaikoista että ko. verkkoa täydentävästä yksityisistä liikuntapaikoista Liikuntapaikkarakentamisen suunnitelman tarkastelun ulkopuolelle jäävät mm. - Pallo- ja pelikentät (talvisin jääalueet) -> Kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt suunnitelma - reitit yms Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

17 Suunnitelman laadinta Liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma on tehty työryhmässä, jossa mukana edustus: - tilaajaryhmä/sivistyksen ja elämänlaadun edistäminen - tilaajaryhmä/kaupunkiympäristön kehittäminen - liikuntapalvelut - yleiskaavoitus - Tampereen Tilakeskus liikelaitos - Tampereen tapahtumatoimisto Liikuntapaikkarakentamisen tarvetta on käsitelty myös Tampereen seuraparlamentissa maaliskuussa ja toukokuussa Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

18 Suunnitelman lähtökohdat Yksittäisiä liikuntapaikkoja ei tarkastella pelkästään erillisinä, vaan niillä on vaikutuksia myös toisiin liikuntapaikkoihin (perusparannusten / rakentamisen aikataulu, laajuus jne.) Suunnitelmallisella toiminnalla varmistetaan oikea-aikainen investointi- ja ylläpitorahoitus toteutettaville kohteille. Jotta resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti, tulee liikuntapaikkarakentamisen laajuus ja laatutavoitteet asettaa harkitusti. Uusien kohteiden sijoittamisessa ja olemassa olevien kohteiden kunnostamisessa tulee ottaa huomioon kaupunkirakenteen laajentuminen ja täydentyminen sekä asukasmäärän kasvu, palveluiden riittävän tasapuolinen tarjonta sekä nykyisten liikuntapaikkojen olosuhteet ja niiden käyttö. Kaupungilla on käytössään rajalliset resurssit sekä rakentamiseen että alueiden ylläpitoon (ns. investointikatto, kaupunginvaltuusto 2015) Yksityiset liikuntapaikat täydentävät kaupungin tarjoamia liikuntapaikkoja Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

19 Liikuntalaki Liikuntalain (39/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

20 PALM palvelut, asuminen, liikenne ja maankäyttö (hyväksytty KHSUKO )-> vaikutukset liikuntapaikkarakentamiseen Uuden asuinrakentamisen ja sen tuoman väestönkasvun lähtökohtana on konsernin maankäytön toteuttamisen ja investointien pitkän aikavälin suunnitelma (PALM) Kasvu sijoittuu useille alueille Hiedanrannan volyymin merkittävä kasvu ja Lakalaivan toteutuksen aikaistaminen pientalokysyntään; Vuores, Hervantajärvi, Ojala (2018-), Nurmi-Sorila (2020-) keskustan kehittäminen; Ranta-Tampella, Eteläpuisto (2017-), Asemakeskus (2017-), korttelikehittäminen alakeskukset; Tesoma, Hervanta, Lielahti / Hiedanranta (2018-), Lakalaiva (2018-) Uusien alueiden kaavoituksen ja vanhojen asuinalueiden laajentuessa on selvitettävä ja otettava huomioon tarpeet liikuntapalveluiden lisäämiselle Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

21 Tampere kulttuuri- ja liikuntakaupunkina 2020 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen toimintaympäristöä haastavat mm. kilpailu vapaa-ajasta kiristyy vapaa-ajan viihteellistyminen palveluja pitää pystyä tarjoamaan (myös) mobiilisti ja digitaalisesti palvelujen hinnoittelu suhteessa muiden tahojen järjestämiin kulttuurija vapaa-aikapalveluihin työntekijöiltä vaaditaan yhä enemmän moniosaajuutta ja muutoksia nykyiseen työkulttuuriin palveluja käyttävillä on entistä suuremmat odotukset eri palveluja ja niiden tasoa kohtaan, mutta usein myös entistä vähemmän varaa palvelujen käyttöön niukkevat resurssit/palvelujen rahoitus; tulojen hankintamahdollisuudet nähdään rajallisina sote-ratkaisu ja sen vaikutus seudun vetovoiman kannalta merkittäviin kulttuuripalveluihin rakennuskannan/tilojen hallinta ja ylläpito sitoo resursseja Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

22 Liikuntapaikkarakentamisen prosessi Kokonaiskesto 2 3,5 v Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

23 Liikuntapaikkarakentamisessa huomioitavia asioita Liikuntatottumuksissa ja lajeissa jne. tapahtuu muutoksia ja tätä kautta myös liikuntapaikkoihin kohdistuvat tarpeetkin muuttuvat kaupungin laajentuessa uusille asuinalueille ja väestömäärän kasvaessa myös tarve uusille liikuntapaikoille kasvaa nykyisen rakennetun liikuntapaikkaverkon käytettävyyden turvaaminen edellyttää useiden kohteiden perusparannusta (uusien liikuntapaikkojen rakentamisen tarpeen lisäksi) Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

24 Monitoimiareena Vehmaisten koulu Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

25 Yli 500 m2 kokoiset yhteiskäyttöiset salit Hatanpään koulun sali 792 m 2 Sammon keskuslukio Tredu Hepolamminkatu (Hervannan ammattiopisto) 636 m 2 Hervannan vapaaaikakeskus 665 m 2 Tammelan koulun sali 573 m 2 Vuoreksen koulun sali Vehmaisten koulun sali Kaukajärven vapaa-aikatalo 594 m 2 (syksystä 2016) 600 m 2 Pohjois-Hervannan koulun sali 587 m 2 Tesoman palloiluhalli (syksy 2016) Pyynikin palloiluhalli Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

26 Liikuntapaikkarakentamisen aikataulutettu suunnitelma (esitys lautakunnalle) Tesoman palloiluhalli 8/2016 Tesoman jäähalli Kalevan liikuntapuisto (nyk. Sorsapuiston kenttä) Pyynikin palloiluhalli, perusparannus Tammelan stadion Kaukajärven soutu- ja melontastadion, Monitoimiareena Vehmaisten koulun liikuntasali 8/2016 Kaukajärven vapaa-aikatalo, perusparannus Tampereen maauimala Hervannan vapaa-aikakeskus, perusparannus Kaupin kenttien kehittämissuunnitelma, Hakametsän alueen kehittäminen Punainen väri = ei lopullista päätöstä Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

27 Tesoman palloiluhalli - toteutussuunnitelma hyväksytty Tilakeskuksen johtokunnassa m²:n laajuinen palloilusali, joka on jaettavissa kolmeen osaan. Palloilusalin minimikorkeus on 8,5 metriä. Palloiluhalli tarjoaa hyvät olosuhteet koripallon, lentopallon, salibandyn ja futsalin harjoitteluun ja kilpailuihin. Salissa voidaan järjestää myös muiden lajien kilpailuja. Halliin on tulossa myös avara pääaula ja kahvio. - Tesoman koulu tulee käyttämään hallin puku- ja pesutiloja, kuntosalia sekä palloiluhallia koulupäivän aikana. Liikuntapalvelut huolehtii muun ajan varauksista ja käytöstä. - Palloiluhallissa on 700 henkilön katsomo, josta noin 400 paikkaa teleskooppikatsomona. Katsomo mahdollistaa hallissa suurehkojen urheilu- ja kulttuuritapahtumien järjestämisen sekä esimerkiksi koulun juhlien toteuttamisen. - kustannusarvio: euroa - käyttöönotto: 08/2016 Tesoman jäähallin uudisrakennus - hankesuunnitelman päivitys hyväksytty Sivelassa uudisrakennukseen päädyttiin, koska Jäähallin perusparantaminen todettiin mahdottomaksi rakennusteknisten ongelmien hankaluudesta johtuen. Korjaustyö olisi tullut maksamaan yhtä paljon kuin uuden rakentaminen. - Rakennettava uusi halli suunnitellaan laajuudeltaan muuten nykyistä vastaavaksi ja se tarjoaa nykyisen tasoiset palvelut uusissa tiloissa, mutta katsomopaikkojen määrää on kasvatettu. - uusi halli sijoittuu aiemmalle paikalle kiinteästi uimahallin ja Tesoman jäähalli-2 väliin. - kustannusarvio: euroa - toteutusaikataulu: Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

28 Kaukajärven vapaa-aikatalo (Käätykatu 8) - valmistumisvuosi kohteen kuvaus: Kaukajärven vapaaaikatalon palloilusali soveltuu hyvin mm. koripallon, lentopallon ja muiden sisäliikuntalajien käyttöön. Palloilusalin katsomo on 700-paikkainen. - Kaukajärven vapaa-aikatalossa on myös kuntosali ja kahviotila, joka on kulloisenkin tilaisuuden järjestäjän käytettävissä. - peruskorjauksen hankesuunnitelma hyväksytty Sivelassa peruskorjauksen kustannusarvio 3,75 milj. euroa - perusparannuksen toteutussuunnitelma hyväksytty Tilakeskuksen johtokunnassa (TIKEJO) Toteutusaikataulu: peruskorjaus on aloitettu keväällä 2016 ja sen on tarkoitus valmistua huhtikuussa Tampereen maauimala - uudisrakennuksen hankesuunnitelma hyväksytty Sivelassa Tampereen maauimalaan aiotaan toteuttaa laaja allaskokonaisuus, joka koostuu yhdestä 50m altaasta, jossa 8 rataa, hyppyaltaasta (10, 7,5m, 5m ja 3 m hyppytasot sekä 3 ja 1 m ponnahduslaudat) sekä noin 300 m2 laajuisesta lastenaltaasta ja pienten lasten kahluualtaasta. - Uimalaan aiotaan rakentaa myyntitilat kahvila/kioskille ja pukeutumiselle ja peseytymiselle. - Maauimala rakennetaan esteettömäksi, kaikille käyttäjille soveltuvaksi. - kustannusarvio: 8,4-9,2 milj. euroa - aikataulu: Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

29 Kalevan liikuntapuisto (nyk. Sorsapuisto) tarveselvitys hyväksytty Sivelassa Kalevan liikuntapuiston kentästä järjestettiin ideakilpailu Kilpailuun osallistui 38 ehdotusta, joista saatuja ideoita on mahdollista hyödyntää liikuntapuiston jatkosuunnittelussa. Ideakilpailun voitti ehdotus nimeltä Värivirta. Kustannusarvio (v.2012): 3,6 miljoonaa euroa (ei sis. maaperän uusimisesta aiheutuvia kustannuksia). Lisäksi uuden huoltorakennuksen hinnaksi on arvioitu 1,5 milj. miljoonaa euroa. Kohteen yleissuunnittelu on käynnissä, nähtäville kesäkuussa Pyynikin palloiluhalli - valmistunut vuonna hankesuunnitelma käsitellään sivelassa kesällä Kyseessä on rakennus- ja talotekninen perusparannus. Vain vähän toiminnallisia muutoksia. - Liikuntasalin lattia on uusittu 2013, ei toimenpiteitä. - Pyynikin palloiluhallin kehittäminen kytkeytyy olennaisesti Hakametsän alueen kehittämiseen. Kun monitoimiareena valmistuu, Hakametsä 1 muutetaan sisäliikuntakeskukseksi. SM- ja kvtasoiset palloilulajien ottelut ja turnaukset voidaan tulevaisuudessa järjestää Hakametsässä. - kustannusarvio: - toteutusaikataulu: Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

30 Kaupin kenttien kehittäminen - ideasuunnittelu käynnistettiin v Sen tavoitteena on selvittää, miten Kaupin nykyisiä liikuntaolosuhteita voidaan kehittää vastaamaan paremmin muuttuneita tarpeita. Suunnitelmassa huomioitu sekä kesä- että talviaikainen käyttö - Ideasuunnitelman valmistelun aikana on järjestetty useampia tilaisuuksia, joissa alueen eri lajien (jalkapallon, pesäpallon, hiihdon, jousiammunnan ja koiraurheilu) edustajat ovat esittäneet näkemyksiään kehittämistarpeista. - Kauppiin toteutetaan vuonna lämmitettävä tekonurmi, joka on huomioitu ideasuunnitelmassa. - Ideasuunnitelmassa ei ole selvitetty mahdollisten muutosten kustannusvaikutuksia, vaan suunnitelma on tehty puhtaasti olosuhteiden käytön kehittämisen näkökulmasta. - Kaupin kenttien ideasuunnitelma hyväksyttiin jatkosuunnittelun pohjaksi Sivelassa seuraava vaihe: hankesuunnittelun käynnistäminen Tässä yhteydessä selvitetään myös toteutumiskustannukset. Tammelan stadion Tammelan pallokentän uudesta stadionista ja siihen liittyvistä muusta rakentamisesta järjestettiin ideakilpailu vuosina Kaupunginvaltuusto hyväksyi Tammelan stadionin aluetta koskevan asemakaavan Asemakaava mahdollistaa Tammelan stadionin alueen kehittämisen jalkapalloilun, asumisen sekä liike- ja palvelutoimintojen alueena Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

31 Hervannan vapaa-aikakeskus - valmistunut vuonna rakennuksessa ei ole suoritettu laajamittaisia peruskorjauksia tai kunnostuksia valmistumisen jälkeen - kuntoarvion perusteella pelkän peruskorjauksen kustannuksiksi on arvioitu 7,1 milj. euroa (vuoden 2014 tieto). Toiminnalliset muutokset lisäävät kustannuksia. - toteutusaikataulu: Hakametsän alueen kehittäminen - liittyy Tampereen kansi ja keskusareena hankkeeseen - Kaupunginvaltuusto on tehnyt päätöksen, jossa todetaan että monitoimiareenan valmistuttua Hakametsän jäähalli 1. poistetaan jäähallikäytöstä ja se muutetaan sisäurheilukeskukseksi - Alustavien suunnitelmien mukaan Hakametsästä ja sen ympäristöstä kehittyisi Hakametsän urheilukampus Hakametsästä tulee kaikkien kaupunkilaisten yhteinen liikunta-ja harrastekeskus sekä palloilulajien pelipaikka. Hakametsä tarjoaa puitteet liikunnalle mutta myös huippuurheilulle. Hakametsä tukee nuoren huippuurheilijan polkua Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

32 Kaukajärven soutu- ja melontastadion - valmistunut vuonna huoltorakennukselle ei ole tehty suurempia peruskorjaustoimenpiteitä. Tulevat korjaustarpeet määräytyvät sekä talotekniikkajärjestelmien että rakenneosien peruskorjaustarpeesta. - peruskorjauksen kustannusarvio euroa. Jatkosuunnittelussa tulee varautua myös toiminnallisiin muutoksiin. - aikataulu: Liikuntarakentamisen tarve Yksi uusi jäähalli ja yksi uusi uimahalli Lielahden alueen (sis. Niemenranta ja Hiedanranta) liikuntaolosuhteiden järjestäminen Linnainmaan alueen liikuntaolosuhteiden järjestäminen Etelä-Tampereen (Lakalaiva) liikuntaolosuhteiden järjestäminen Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

33 Työryhmän linjaukset liikuntapaikkojen kokonaissuunnitelmaan Kansi ja areena -hankkeen vaikutukset huomioidaan sisäliikuntatilojen ja jäähallien suunnittelussa Väestömäärän kasvaessa huomioidaan tarve yhdelle uudelle uimahallille ja jäähallille Koulurakentamisen yhteydessä huomioidaan myös liikuntatilojen tarve muussakin kuin koulukäytössä Kasvavien alueiden liikuntapaikkatarpeet ratkaistaan Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

34 Suunnitelman valmisteluaikataulu ja osallistaminen valmistelu aloitettiin 11/2015 liikuntapaikkarakentamiseen liittyviä tarpeiden ja suunnitelman käsittely Tampereen seuraparlamentissa ja yleisötilaisuus suunnitelman kommentointi Valmassa ( sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

35 Viherpalveluohjelma: kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt 21 Viherpalveluohjelma on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma viherpalveluiden sekä ulkoliikuntaympäristöjen suunnittelulle, rakentamiselle, hoidolle ja ylläpidolle. Kenttäohjelman tarkoituksena on ottaa huomioon kaupungin kenttäverkoston monipuolistaminen lajikenttien osalta sekä tehostaa yleisesti kaupungin kenttäverkostoa. Esitetyt toimenpiteet kohdistuvat vuosille Kenttä- ja ulkoliikuntaympäristöt suunnitelma käsitellään kaupunginhallituksen kesäkuun kokouksessa. Nähtävillä olevat suunnitelmat netissä (linkki) Tampereen kaupungin liikuntapaikkarakentamisen suunnitelma

36 Hyvä vastaanottaja Tampereen liikuntaseurojen seuraparlamentti Asia: Viite: Kannanottomme Tampereen seuraparlamentille kaupungin liikuntapaikkarakentamiseen ja liikunnan olosuhteisiin seuraparlamentin muistio: Seuraparlamentilta kaivataan erityisesti tarvelähtöistä ajattelua Voimisteluliikunnan vaihtelevat olosuhteet kaupungin eri kouluilla ovat kehittämistoimenpiteitä edellyttäviä. Voimistelumatollisia tiloja ei ole lainkaan riittävästi kaikkien tamperelaisten seurojen saatavilla. Koulujen salivuorot - kuten esimerkiksi hankalat käyttövuoroajat, haasteelliset etäisyydet, lukuisat vuorojen peruutukset, omavalvonnan haasteet yhden avaimen varassa, useat viikot, jolloin ei ole lainkaan salivuoroja edes varattavissa - harraste-, kilpa- tai sm-tason toimintaa varten aiheuttavat jatkuvia ongelmia seuroille sekä niissä harrastavien lasten vanhemmille. Ikurin liikuntahallin mahdollinen laajennusosa, joka voisi ratkaista voimistelun kilpailutilojen puutetta, tulee valmistuessaan olla kaikkien tamperelaisten voimisteluliikuntaa harjoittavien seurojen varattavissa yhtenäisistä lähtökohdista kilpailujen ja näytösten toteuttamista varten. Tampere Satu Kosola Tampereen Kisatoverit ry Puheenjohtaja Seuraparlamentin vpj. Marja Crusell-Kauppinen Tampereen Työväen Naisvoimistelijat ry johtokunnan ulkopuolinen asiantuntijajäsen Seuraparlamentin jäsen Tiina Näätsaari Tampereen Yritys Puheenjohtaja Aira Ikonen Rantaperkiön Isku Puheenjohtaja Jakelu: Tampereen kaupunki SIVELA Tampereen kaupunki tilaajapäällikkö Lauri Savisaari

37 Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella - kuntalaisaloite Lisätietoja valmistelusta: tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Sivela Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari : Ilkka Virjo ja 393 muuta kuntalaisaloitteen allekirjoittanutta esittävät, että liikunta-alan toimijoita Tampereella tulisi kohdella samanarvoisesti riippumatta siitä, millä tavalla ne ovat päättäneet järjestäytyä. Aloitteen perusteissa viitataan erityisesti Höntsy Oy:n toimintaan. Höntsy Oy on Ilkka Virjon yritys, joka järjestää kohtuulliseen hintaan kaikille avoimia pallopelejä Tampereella. Toimintaa tarjotaan enimmäkseen kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa. Aloitteen tekijöiden mukaan Höntsy Oy on yleishyödyllinen toimija siinä, missä muutkin palloiluseurat. Kaupungin kohtelu poikkeaa kuitenkin aloitteen mukaan täydellisesti yhdistyspohjaisiin toimijoihin verrattuna. Tilavuokrat ovat kaksinkertaisia, avustuksia ei myönnetä osakeyhtiöpohjaiseen toimintaan ja kaupungin liikuntaan liittyvät palvelut pyritään aloitteen tekijöiden mukaan hankkimaan muualta. Aloitteessa ehdotetaan, että liikuntapaikkojen vuokrahinnoittelun, pelivuorojen jaon ja muiden relevanttien asioiden osalta Tampereen kaupungin tulee jatkossa kohdella Höntsyä kuten mitä tahansa muuta palloiluseuraa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta päättää liikuntapaikkojen asiakasmaksuista. Päätöksenteko on delegoitu liikuntajohtajalle, joka vuosittain vahvistaa liikuntapaikkojen hinnaston. Liikuntapaikkamaksuilla katetaan osa liikuntapalvelujen käyttökustannuksista. Merkittävistä hinnoittelumuutoksista neuvotellaan ja sovitaan sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kanssa osana sopimusohjausta. Liikuntapaikkamaksut on jaettu kahteen hintatasoon järjestäjätahon perusteella. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset rekisteröityneet yhdistykset ovat alemmassa hintakategoriassa. Liikelaitokset, yritykset, yksityishenkilöt ja ei-tamperelaiset urheiluseurat ovat puolestaan kalliimman liikuntapaikkahinnoittelun piirissä. Muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen liikuntapaikkamaksut ovat sisäliikuntatiloissa pääsääntöisesti kaksinkertaiset tamperelaisiin yhdistyksiin verrattuna. Liikuntalain (39/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle: 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kun-

38 nan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. Tampereen kaupungin liikuntapaikkahinnoittelu noudattaa liikuntalain linjaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on kunnan erityinen tehtävä, ja tämä heijastuu myös liikuntapaikkahinnoitteluun. Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym. Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Julkisen tuen myöntäminen kansalaistoimintaan on perusteltua mm. siksi, että varsinaisen harrastustoiminnan lisäksi yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan liittyy yleensä laajaa vapaaehtoistoimintaa ja muita yhteisöllisiä ulottuvuuksia, jotka lisäävät toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yritystoimintaan ei liity laajaa vapaaehtoistoimintaa. Kuntalaisaloitteen mukaan Höntsy Oy:tä tulisi kohdella kaupungin liikuntapaikkojen hinnoittelun, vuorojaon jne. osalta kuten palloiluseuroja. Höntsy Oy:n tyyppinen toiminta on arvokas lisä Tampereen liikuntaharrastusmahdollisuuksiin. Kaupungin liikuntatiloissa toimii muitakin liikunta-alan yrityksiä, jotka tarjoavat ohjattua liikuntaa. Höntsy Oy:n avoimista pelivuoroista suurin osa on suunnattu vain aikuisille, tosin Höntsy Oy järjestää myös lapsille (iltapäiväkerhot) ja perheille suunnattua toimintaa (esim. perhesählyt). Liikuntapaikkojen vuorojaon periaatteena on, että urheiluseurojen vuorot mahdollistavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen. Vastaavasti aikuisten katsotaan voivan harrastaa myös esim, myöhäisiltaisin toisin kuin lapset ja nuoret. Taloudellisessa mielessä muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen korkeampien liikuntapaikkataksojen tulokertymä on marginaalinen. Suurempi ongelma on se, että liikuntapaikkojen tarjonta ei vastaa kysyntää lähellekään. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset yhdistykset tarvitsevat paljon enemmän liikuntatiloja kuin kaupunki voi niille tarjota. Monet lasten ja nuorten liikuntaa järjestävät seurat toimivat kokonaan tai osittain yksityisissä tiloissa, mikä osaltaan nostaa harrastamisen kustannuksia. Liikuntalain nojalla kunnan tehtävät liikunnan edistämisessä liittyvät yleisten edellytysten luomiseen ja mm. kansalaistoiminnan tukemiseen. Tampereen kaupunki toteuttaa lainmukaista tehtäväänsä kohdentamalla hallinnoimiensa liikuntatilojen tarjonnan ja muun toiminnan tukemisen ensisijaisesti yleishyödyllisille yhteisöille. Yksityiset liikunta-alan yritykset voivat toimia jossain laajuudessa myös kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa, mutta niitä tulisi jatkossakin voida kohdella julkisen tuen osalta eri tavoin kuin kansalaistoimintaan pohjautuvia toimijoita. Liikunta-alan yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki ei voi kohdentaa liikuntapaikkojen maksujen alennuksia vain tietyille yrityksille, vaikka ne eivät taloudellisen tuloksensa perusteella olisikaan erityisen kannattavia. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää

39 antaa Ilkka Virjon ym. kuntalaisaloitteeseen edellä oleva vastauksen. Keskustelun kuluessa Juhana Suoniemi teki Ilpo Rantasen ja Lasse Oksasen kannattamana seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toimija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyisten kahden lisäksi. Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalvelua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin Puheenjohtaja tiedusteli Suoniemen toivomusponnen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toimija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyisten kahden lisäksi. Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalvelua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin. Ilmoitus päätöksestä Virjo Ilkka/Höntsy Oy hallintolain 56 :n mukaisesti velvoituksin ilmoittaa tiedoksisaannista muille allekirjoittaneille Paavola Pekka P. /lipa, kuvajo Liite Ilkka Virjon yms. kuntalaisaloite

40 Tampereen kaupunki Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Seuraparlamentti on kokouksessaan käsitellyt ja laajasti keskustellut Höntsy Oy:n aloitteesta alentaa yrityksen kaupungilta vuokraamien liikuntatilojen vuokrat samaan maksuluokkaan yhdistysten kanssa. Mikäli Höntsy Oy:n aloitteeseen suostuttaisiin, niin sama kohtelu tulisi toteuttaa myös muiden yritysten kohdalla jotka toimivat kaupungin tiloissa. Tämä ei koskisi vain liikuntaa harjoittavia yrityksiä vaan mukaan tulisivat myös muiden alojen yritykset. Tässä taloustilanteessa, jossa myös Liikuntapalveluissa joudutaan kuumeisesti miettimään säästöjä ja lisätuloja esimerkiksi tilavuokria korottamalla, olisi Höntsy Oy:n aloitteen hyväksyminen epäoikeutettu toimenpide yhdistyksiä kohtaan. Höntsy Oy:n taustahenkilöt ovat perustamisvaiheessa valinneet strategiansa ja sen myötä liiketaloudellisen lähtökohdan, jota säädellään eri tavalla kuin kansalaistoimintaa harjoittavia yhdistyksiä. Valinnallaan he ovat päättäneet tuottaa liikevoittoa ja osinkoa omistajilleen. Toisaalta, jo nyt Höntsy Oy pääsee nauttimaan olemassa olevalla vuokratasolla kaupungin taloudellisesta tuesta. Lisäksi on huomioitava, että monet seurat toimintaa järjestäessään joutuvat käyttämään yksityisiä liikuntatiloja markkinahintaisesti. Vetoamme lautakunnan jäseniin, että kansalaistoiminta ja yritystoiminta edelleenkin pidettäisiin erillään ja olemassa olevat kaksi maksuluokkaa säilytettäisiin erottamaan eri toimijat toisistaan. Tampereella Seuraparlamentti Esa Koivisto puheenjohtaja