Kuntalaisaloitteet 2016

Transkriptio

1 1 Kuntalaisaloitteet 2016 Kuntalaisaloitteet Seutuliikenteessä käytettävien bussien hyödyntäminen seudun kuntien ja kaupunkien markkinoinnissa... 2 Pyynikin koulun nimen muuttaminen Wivi Lönnin kouluksi... 3 Kaupunkitilan yleisestä siisteydestä vastaavan toimielimen perustaminen... 4 Asumispalveluiden järjestäminen tamperelaisille kehitysvammaisille henkilöille... 6 Suojateiden turvallisuuden parantaminen Ylioppilaankadulla... 7 Mannerheimin patsas Keskustorille... 8 Seniorimatkat... 9 Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella - höntsy samalle viivalle muiden seurojen kanssa Varmennekorttiin perustuva tunnistautuminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa Psykologin ja diabeteshoitajan (2) toimen perustaminen diabetesvastaanottoon, toiminnan kehittäminen, hoitotarvikejakelun muuttaminen ym Kuntalaisaloite liityntäliikenteen järjestämisestä takseilla ja busseille Ylöjärvellä... 16

2 2 Seutuliikenteessä käytettävien bussien hyödyntäminen seudun kuntien ja kaupunkien markkinoinnissa Dnro TRE: 5154/2016 Riitta Vilénin ym. kuntalaisaloite Valmistelijat: Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, puh Suunnittelupäällikkö Juha-Pekka Häyrynen, puh

3 3 Pyynikin koulun nimen muuttaminen Wivi Lönnin kouluksi Dnro TRE: 5065/2016 Tampereen Tyttölyseon IX B-luokan v ylioppilaiden kuntalaisaloite Valmistelija: Tilaajapäällikkö Maria Päivänen, puh

4 Kaupunkitilan yleisestä siisteydestä vastaavan toimielimen perustaminen Dnro TRE: 4975/2016 Kaupunkikuvatoimikunnan kuntalaisaloite

5 5 Lisätietoja valmistelusta: Hallintokoordinaattori Ilpo Pyymäki, puh

6 Asumispalveluiden järjestäminen tamperelaisille kehitysvammaisille henkilöille Dnro TRE: 4108/2016 Tarja Viitapohjan ym. kuntalaisaloite Valmistelija: suunnittelupäällikkö Päivi Mattila, puh

7 7 Suojateiden turvallisuuden parantaminen Ylioppilaankadulla Dnro TRE: 3576/2016 Jarmo Paimenen kuntalaisaloite Valmistelija: Liikenneinsinööri Heljä Aarnikko, puh

8 8 Mannerheimin patsas Keskustorille Dnro TRE: 3162/2016 Marko Parkkolan kuntalaisaloite Lisätietoja valmistelusta: Hallintokoordinaattori Arja Kekäläinen, puh

9 9 Seniorimatkat Dnro TRE: 2415/2016 Helvi Iiris Rothin ja yhden muun henkilön kuntalaisaloite Valmistelija: joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, puh

10 10 Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella höntsy samalle viivalle muiden seurojen kanssa Ilkka Virjon muun henkilön kuntalaisaloite Dnro TRE:2350 / / Liikunta-alan toimijoiden samanarvoinen kohtelu Tampereella - kuntalaisaloite Lisätietoja valmistelusta: tilaajapäällikkö Lauri Savisaari, puh , etunimi.sukunimi@tampere.fi Sivela Tilaajapäällikkö Lauri Savisaari : Ilkka Virjo ja 393 muuta kuntalaisaloitteen allekirjoittanutta esittävät, että liikunta-alan toimijoita Tampereella tulisi kohdella samanarvoisesti riippumatta siitä, millä tavalla ne ovat päättäneet järjestäytyä. Aloitteen perusteissa viitataan erityisesti Höntsy Oy:n toimintaan. Höntsy Oy on Ilkka Virjon yritys, joka järjestää kohtuulliseen hintaan kaikille avoimia pallopelejä Tampereella. Toimintaa tarjotaan enimmäkseen kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa. Aloitteen tekijöiden mukaan Höntsy Oy on yleishyödyllinen toimija siinä, missä muutkin palloiluseurat. Kaupungin kohtelu poikkeaa kuitenkin aloitteen mukaan täydellisesti yhdistyspohjaisiin toimijoihin verrattuna. Tilavuokrat ovat kaksinkertaisia, avustuksia ei myönnetä osakeyhtiöpohjaiseen toimintaan ja kaupungin liikuntaan liittyvät palvelut pyritään aloitteen tekijöiden mukaan hankkimaan muualta. Aloitteessa ehdotetaan, että liikuntapaikkojen vuokrahinnoittelun, pelivuorojen jaon ja muiden relevanttien asioiden osalta Tampereen kaupungin tulee jatkossa kohdella Höntsyä kuten mitä tahansa muuta palloiluseuraa. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokunta päättää liikuntapaikkojen asiakasmaksuista. Päätöksenteko on delegoitu liikuntajohtajalle, joka vuosittain vahvistaa liikuntapaikkojen hinnaston. Liikuntapaikkamaksuilla katetaan osa liikuntapalvelujen käyttökustannuksista. Merkittävistä hinnoittelumuutoksista neuvotellaan ja sovitaan sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunnan kanssa osana sopimusohjausta. Liikuntapaikkamaksut on jaettu kahteen hintatasoon järjestäjätahon perusteella. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset rekisteröityneet yhdistykset ovat alemmassa hintakategoriassa. Liikelaitokset, yritykset, yksityishenkilöt ja ei-tamperelaiset urheiluseurat ovat puolestaan kalliimman liikuntapaikkahinnoittelun piirissä. Muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen liikuntapaikkamaksut ovat sisäliikuntatiloissa pääsääntöisesti kaksinkertaiset tamperelaisiin yhdistyksiin verrattuna. Liikuntalain (39/2015) mukaan yleisten edellytysten luominen liikunnalle paikallistasolla on kuntien tehtävä. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kunnan asukkaiden liikunnalle:

11 11 1) järjestämällä liikuntapalveluja sekä terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikuntaa eri kohderyhmät huomioon ottaen; 2) tukemalla kansalaistoimintaa mukaan lukien seuratoiminta; sekä 3) rakentamalla ja ylläpitämällä liikuntapaikkoja. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen tehtävien toteuttamisen kunnassa tulee tapahtua eri toimialojen yhteistyönä sekä kehittämällä paikallista, kuntien välistä ja alueellista yhteistyötä sekä huolehtimalla tarvittaessa muista paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivista toimintamuodoista. Kunnan tulee kuulla asukkaitaan liikuntaa koskevissa keskeisissä päätöksissä osana kuntalain (365/1995) 27 :ssä säädettyä kunnan velvollisuutta huolehtia asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Kunnan tulee arvioida asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana terveydenhuoltolain (1326/2010) 12 :ssä tarkoitettua terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä. Kunnan hoitaessa 1 momentissa tarkoitettuja tehtäviä kunta ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, ellei niitä toteuteta liiketoiminnallisin tavoittein ja perustein. Tampereen kaupungin liikuntapaikkahinnoittelu noudattaa liikuntalain linjaa. Kansalaistoiminnan tukeminen on kunnan erityinen tehtävä, ja tämä heijastuu myös liikuntapaikkahinnoitteluun. Nykysuomen sanakirjan mukaan kansalaistoiminta on henkilön julkinen toiminta yhteiskunnan, yhteisön jäsenenä, erilaisissa yhdistyksissä, kansalaisjärjestöissä ym. Talouselämän, yritysten ja taloudellisten yhdistysten toiminta ei ole kansalaistoimintaa. Julkisen tuen myöntäminen kansalaistoimintaan on perusteltua mm. siksi, että varsinaisen harrastustoiminnan lisäksi yhdistysten ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen toimintaan liittyy yleensä laajaa vapaaehtoistoimintaa ja muita yhteisöllisiä ulottuvuuksia, jotka lisäävät toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Yritystoimintaan ei liity laajaa vapaaehtoistoimintaa. Kuntalaisaloitteen mukaan Höntsy Oy:tä tulisi kohdella kaupungin liikuntapaikkojen hinnoittelun, vuorojaon jne. osalta kuten palloiluseuroja. Höntsy Oy:n tyyppinen toiminta on arvokas lisä Tampereen liikuntaharrastusmahdollisuuksiin. Kaupungin liikuntatiloissa toimii muitakin liikunta-alan yrityksiä, jotka tarjoavat ohjattua liikuntaa. Höntsy Oy:n avoimista pelivuoroista suurin osa on suunnattu vain aikuisille, tosin Höntsy Oy järjestää myös lapsille (iltapäiväkerhot) ja perheille suunnattua toimintaa (esim. perhesählyt). Liikuntapaikkojen vuorojaon periaatteena on, että urheiluseurojen vuorot mahdollistavat lasten ja nuorten liikunnan harrastamisen. Vastaavasti aikuisten katsotaan voivan harrastaa myös esim, myöhäisiltaisin toisin kuin lapset ja nuoret. Taloudellisessa mielessä muiden kuin yleishyödyllisten yhteisöjen korkeampien liikuntapaikkataksojen tulokertymä on marginaalinen. Suurempi ongelma on se, että liikuntapaikkojen tarjonta ei vastaa kysyntää lähellekään. Tamperelaiset urheiluseurat ja muut yleishyödylliset yhdistykset tarvitsevat paljon enemmän liikuntatiloja kuin kaupunki voi niille

12 tarjota. Monet lasten ja nuorten liikuntaa järjestävät seurat toimivat kokonaan tai osittain yksityisissä tiloissa, mikä osaltaan nostaa harrastamisen kustannuksia. Liikuntalain nojalla kunnan tehtävät liikunnan edistämisessä liittyvät yleisten edellytysten luomiseen ja mm. kansalaistoiminnan tukemiseen. Tampereen kaupunki toteuttaa lainmukaista tehtäväänsä kohdentamalla hallinnoimiensa liikuntatilojen tarjonnan ja muun toiminnan tukemisen ensisijaisesti yleishyödyllisille yhteisöille. Yksityiset liikunta-alan yritykset voivat toimia jossain laajuudessa myös kaupungin hallinnoimissa liikuntatiloissa, mutta niitä tulisi jatkossakin voida kohdella julkisen tuen osalta eri tavoin kuin kansalaistoimintaan pohjautuvia toimijoita. Liikunta-alan yritysten yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi kaupunki ei voi kohdentaa liikuntapaikkojen maksujen alennuksia vain tietyille yrityksille, vaikka ne eivät taloudellisen tuloksensa perusteella olisikaan erityisen kannattavia. Päätösehdotus. Tilaajapäällikkö Savisaari: Sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta päättää antaa Ilkka Virjon ym. kuntalaisaloitteeseen edellä oleva vastauksen. Keskustelun kuluessa Juhana Suoniemi teki Ilpo Rantasen ja Lasse Oksasen kannattamana seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toimija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyisten kahden lisäksi. Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalve-lua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin Puheenjohtaja tiedusteli Suoniemen toivomusponnen saamaa kannatusta ja totesi sen tulleen yksimielisesti hyväksytyksi. 12 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta hyväksyi seuraavan toivomusponsiesityksen: Esittelijän päätösesityksen ja liikuntalain hengen mukaan kaupallinen toimija on perusteltua erottaa hinnoittelussa yhdistyksistä. Kaupunki haluaa kuitenkin tukea liikuntapalveluja täydentävää yritystoimintaa. Höntsy Oy ja vastaavat toimijat tuottavat sellaista merkittävää liikuntapalvelua, joka ei synny markkinoilla. Siksi on perusteltua luoda kolmas maksuluokka nykyisten kahden lisäksi.

13 Lautakunta edellyttää, että sellainen yritysmuotoinen toiminta, joka tarjoaa kuukausimaksuista ja sitoutumisista vapaata kaikille avointa liikuntapalvelua, voisi saada salivuorot muutoin aiemmilla perusteilla, mutta normaalia yrityshintaa edullisemmin. 13 Ilmoitus päätöksestä Virjo Ilkka/Höntsy Oy hallintolain 56 :n mukaisesti velvoituksin ilmoittaa tiedoksisaannista muille allekirjoittaneille Paavola Pekka P. /lipa, kuvajo Liite Ilkka Virjon yms. kuntalaisaloite :

14 Varmennekorttiin perustuva tunnistautuminen käyttöön Tampereen kaupungin sähköisissä palveluissa Dnro TRE: 1822/2016 Marko Suvilan kuntalaisaloite : 14 Valmistelija: Jarkko Oksala, puh ,

15 Psykologin ja diabeteshoitajan (2) toimen perustaminen diabetesvastaanottoon, toiminnan kehittäminen, hoitotarvikejakelun muuttaminen ym. Dnro TRE: 1814/2016 Tampereen Diabetesyhdistys ry:n kuntalaisaloite : 15 Valmistelija: Mika Vuori, puh ,

16 Kuntalaisaloite liityntäliikenteen järjestämisestä takseilla ja busseille Ylöjärvellä Lisätietoja valmistelusta: joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita, puh , kehitysinsinööri Jussi Teronen, puh , Jolila Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita : Vuokko Kemppainen on tehnyt kuntalaisaloitteen koskien selvitystä, minkälaisin edellytyksin asiakkaille voitaisiin järjestää edullinen kuljetus kotiovelta bussin kyytiin pysäkille. Liityntäliikenne voisi toimia myös toisin päin, jolloin taksi olisi odottamassa bussia pysäkillä. Aloitteessa esitetään, että taksimatkan osuudella olisi jokin kiinteä hinta, joka tulisi bussimatkan päälle. Edelleen aloitteessa todetaan, että uudenlaisia liikenneratkaisuja tarvitaan erityisesti sellaisissa paikoissa, joissa ei esimerkiksi viikonloppuisin ole kunnan sisäistä bussiliikennettä. Liityntäliikenne olisi ekologinen ja turvallinen vaihtoehto järjestää joukkoliikenne harvaan asutuilla alueilla. Kehitysinsinööri Jussi Teronen : Harvaan asutuilla alueilla, jossa matkustajamäärät ovat pieniä, perinteisen joukkoliikenteen järjestäminen ei ole taloudellisesti järkevää. Myös liikennejärjestelmän kannalta isoilla busseilla ajaminen haja-asutusalueiden pienillä alemman kunnossapitoluokituksen teillä ei ole mielekästä. Muun muassa näistä johtuen aloitteen mukaista ja muita uudenlaisia ratkaisuja harvaanasuttujen alueiden liikennepalveluluiden järjestämiseksi pitääkin etsiä. Haja-asutusalueiden henkilöliikennettä on jo selvitelty mm. liikenne- ja viestintäministeriön toimesta, jonka julkaisemassa selvityksessä esitetään, että perinteistä joukkoliikennettä ja muuta tuettua henkilöliikennettä pitäisi tarkastella laajempana henkilölogistiikan järjestelmänä niin suunnittelussa, rahoituksessa kuin käytännön palvelujen tuottamisessa. Aloitteen ajatus liittyy myös liikkuminen palveluna - konseptiin (MaaS), joka on nostettu valtakunnallisesti korkealle liikenteen kehittämisessä. Turun kaupunkiseudulla on jo käynnissä aloitteessa esitetyn kaltainen selvitystyö, jonka tuloksia ja etenemistä seurataan meilläkin. Tampereen kaupunkiseudulla on jo kokemuksia takseilla hoidettavien liityntäyhteyksien järjestämisestä ja liityntäliikenteen kehittämistä tehdäänkin osana normaalia joukkoliikenteen kehittämistyötä valtakunnallisia sekä muiden kaupunkiseutujen kokemuksia ja linjauksia silmällä pitäen. Päätösehdotus. Joukkoliikennepäällikkö Periviita: Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta päättää, että Vuokko Kemppaisen kuntalaisaloitteeseen annetaan yllä oleva vastaus. 16

17 17 Päätös Päätösehdotus hyväksyttiin.