Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen
|
|
- Aapo Aaltonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen Esitys työohjelmaluonnokseksi, Seppo Huttunen Sito Parhaan ympäristön tekijät
2 Taustaa: Yhdistely- ja välityskeskukset Taustalla liikennepalveluihin lähivuosina vaikuttavat merkittävät muutokset: Digitalisaatio ja palveluistuminen Joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut Liikennekaariuudistus Itä-Suomi ollut 1990-luvulta alkaen edelläkävijä yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana Tällä hetkellä yhdistelykeskukset Kuopiossa ja Joensuussa, Mikkelissä käynnisteillä Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi mukana joukko alueen peruskuntia Yhdistellään palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia Kokeiluluontoisesti mukana ollut myös sairaanhoitopiirien ja Kelan kuljetuksia
3 Tarve kehittämiselle Yhdistelykeskusten toiminta on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen ( ) jälkeen Palveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt vakaana Välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan kehitetty Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa Avoimien markkinoiden liikennepalveluita ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu Kustannustehokkuuden parantaminen ja varmistaminen Enemmän yhdisteltävää, kaikille avoimia kuljetuspalveluita, pienempi julkinen subventio, uusien järjestelmien käyttöönotto Ilman sote-kyytien yhdistelyä ja kuljetusten koordinointia vuonna 2019 kustannukset olisivat arviolta 3,5 milj. /v korkeammat (P-K ja P-S) Jos yhdistelyä laajennetaan muihin julkisesti tuettuihin kuljetuksiin, säästöpotentiaali on vielä huomattavasti suurempi Toiminnan laajentaminen alueellisesti kattavammaksi ja koskemaan kaikkia julkisesti tuotettuja kuljetuksia Osana sote- ja itsehallintouudistusta läpikäytävä kokonaisuus Tukipalveluna logistiikka palveluna koko maakunnalle! 3 Palveluiden tarjoaminen myös yksityisille kuluttajille
4 Työn tavoitteet Muodostaa konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi Tarkastella uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta Tarkastella tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta sote-ratkaisun ja Liikennekaariuudistuksen tavoitteisiin sovittaen Määritellä tekninen toteutus ja järjestelmäarkkitehtuuri Tehostaa nykyisten välitysjärjestelmien toimintaa ja samalla tarjota mahdollisuuksia yksityisten liikenteenharjoittajien kiinnittymiselle mukaan palveluiden tuottajiksi Pääpaino kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita kehitetään nykyisen ja/tai uusien toimijoiden kanssa
5 Kaikki näkökulmat otettava huomioon! Liikennepalveluiden käyttäjät Joukkoliikenneyrittäjät TVV Taksiyrittäjät MYK Sote-järjestäjä Taksien välityskeskukset Julkinen ohjaus Kunnat TEM LVM Tekes
6 Vaatimuksia järjestelmälle Automaattisen yhdistelyn parantaminen Laskutusjärjestelmän digitalisointi Jatkuva ylläpito- ja kehitystyö Avoin lähdekoodi ja toimittajariippumaton Seurannan ja raportoinnin läpinäkyvyyden parantaminen Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat). Markkinaehtoiset kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään. Kolmansien osapuolten järjestelmät (esim. maksaminen) tulee kytkeä osaksi julkista ja yksityistä välitystoimintaa Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi uusien sovellusten ja palveluiden lisäämismahdollisuudet
7 Päätös etenemisestä Päätös etenemisestä Työn vaiheistus Vaihe 1. Vaihe 2. Vaihe 3. 8/2016 2/ VE1: Nykyinen toimittaja T&K-hanke Yhdistelytoiminnan nykytilan analyysi Tavoitetila ja toiminnallisuudet Tekninen määrittely ja järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmän/järjestelmien toimivuuden simulointi ja evaluointi Järjestelmätoimittajan valinta / käyttöönottoprojekti Ehdotus toimijoiksi: Pohjois-Savon Sote Siun Sote Kuopion ja Joensuun kaupungit Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto VE2: Innovatiivinen hankinta
8 Kiitoksia mielenkiinnostanne! Yhteystiedot Seppo Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus Puh Sito Parhaan ympäristön tekijät [Esityksen 9 nimi]
9 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen Esitys työohjelmaluonnokseksi Eloranta, Rautio, Rintamäki, Savolainen Esittelyluonnos
10 2 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen SISÄLTÖ 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Tausta ja tarve Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset MATKOJEN YHDISTELYTOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA JA VAIHEISTUS Nykytila-analyysi (Projektin vaihe 1.) Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen Toimintamalli ja prosessit Asiakkaat ja loppukäyttäjät Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) AIKATAULU JA ETENEMISEHDOTUS... 10
11 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen (11) 1 Työn tausta ja tavoitteet 1.1 Tausta ja tarve Pohjois-Savon ELY-keskus on päättänyt käynnistää yhdistelytoiminnan kehittämistavoitteiden edistämiseksi ja Sote- ja Liikennekaariuudistuksiin proaktiivisesti painottuvan matkojen yhdistelytoimintojen kehittämisen. Asiaa on käsitelty aikaisemmin Itä-Suomen sotetoimijoiden (Ylä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ja Joensuun ja Kuopion kaupunkien kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskus käynnistää työtä työohjelman laatimisella, joka tullaan esittelemään kaikille alueen yhdistelytoiminnasta vastaaville tahoille. Tällä työohjelman ja alustavan suunnitelman laadinnalla pohjustetaan matkojen yhdistelytoiminnan integrointia osaksi alueellisia sote-järjestäjiä ja avoimen joukkoliikenteen palvelua. Varsinaisen työn käynnistämisestä sovitaan työohjelman esitysten pohjalta. Itä-Suomen alue on toiminut 1990-luvulta alkaen edelläkävijänä erityisesti sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalan kuljetuspalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana. Matkojen yhdistelytoimintoja on otettu käyttöön vuosien välisenä aikana ensiksi Kuopiossa ja seuraavaksi Joensuussa. Yhdistelytoiminnan laajuus on vaihdellut, ollen välillä kokeiluluontoisesti erittäin kattava myös sairaanhoitopiirien ja Kelan korvausvastuun alla olevien kuljetusten osalta. Nykyisin yhdistelyssä on mukana Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi joukko alueen peruskuntia, joiden palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia yhdistellään ja välitetään Kuopiossa ja Joensuussa sijaitsevien yhdistelykeskusten kautta. On arvioitu, että nykyisen kaltainen yhdistely- ja välitysjärjestelmä tuottaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-toimijoille vuosittain noin 3,5 milj. säästöt. Kuljetuspalveluiden kokonaiskustannus soten osalta on n. 13,5 milj. / vuosi. Koordinoimaton järjestelmä vastaavasti kustantaisi nykytiedon valossa vähintään 17 milj. / vuosi. Kehityshankkeessa toiminnan tehokkuutta olisi tarkoitus kehittää vielä tästäkin pidemmälle. Itä-Suomen kunnissa sote-kuljetukset muodostavat vajaan neljänneksen kuntien vuotuisista henkilökuljetusten kustannuksista. Esimerkiksi koulukuljetusten yhdistelyssä on paljon potentiaalia, mutta yhdistelyn vaikutuksia ei ole järjestelmällisesti selvitetty. Mahdollinen sairasvakuutuslain mukaisten matkojen liittäminen yhdistelytoimintaan moninkertaistaisi säästöpotentiaalin. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan matkojen yhdistelykeskukset tekevät laajaa yhteistyötä mm. palvelin- ja sovelluspuolella. Molemmat organisaatiot hyödyntävät samaa yhdistelyteknologiaa. Mikkelissä yhdistelytoiminnot ovat käynnistysvaiheessa. Yhdistelykeskusten toiminta liikennepalveluiden ja teknologian suhteen on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen ( ) jälkeen. Järjestelmäkehitystä on tapahtunut maltillisesti ja välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan alueen julkisissa välityskeskuksissa kehitetty tämän vuosikymmenen aikana. Operatiivinen toiminta on tehostunut sitä mukaan, kun järjestelmien kyvykkyydet ja mahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi teknologian käyttäjille. Liikennepalveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt myös vakaana. Mukana olevien liikennepalveluiden kuten avoimen palveluliikenteen, joukkoliikennekalustolla operoitavien henkilökuljetusten ja yhteistyötaksien palvelut ovat sisältyneet palveluvalikoimaan koko nykyisen toiminnan ajan. Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja päivätoiminnan mukaisissa matkoissa. Järjestelmän alle hankittua autokapasiteettia hyödynnetään myös koulutoimen kuljetuksissa.
12 4 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen Uusia kuntia ja niiden lakisääteisiä kuljetuspalveluita ei juuri viime vuosien aikana ole tullut toimintaan mukaan, mikä olisi tärkeää kustannustehokkuuden ja operatiivisen tehokkuuden saavuttamisessa. Avoimien markkinoiden liikennepalveluita, jotka mahdollistaisivat paremmat yhdistelyasteet ja asiakastulon kasvun ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu. Tämä toisi yhdistelytoimintaan aivan uuden ulottuvuuden, joka mahdollistaa palvelutason turvaamisen ja kehittämisen käyttäjä- ja yrittäjälähtöisesti kaikille liikennepalveluita tarvitseville, ei vain kuljetusoikeuksien piirissä oleville. 1.2 Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä julkissektorivetoista toimintaa suuntaan, jossa yritystoiminnan edellytykset lisäpalvelun tuottajana, kustannustehokkuuden tarjoajana ja ennen kaikkea palvelukyvyn lisääjänä otettaisiin palvelun luonnollisena elementtinä paremmin huomioon. Merkittäviä lähivuosien palveluihin vaikuttavia trendejä ovat: 1. Edelleen jatkuva joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen 2. MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut ja 3. Liikenteen ja liikennepalveluiden digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tehostumisen ja käyttäjäpalveluiden kustannustehokkaan kehittämisen. Tämä tarkoittaa suurempaa painotusta palvelujen asiakaslähtöiselle suunnittelulle. 4. Liikennekaari-uudistuksen kautta mahdollistuvat uudet liikennepalvelut, jotka todennäköisesti vaikuttavat suuresti erityisesti kaupunkien ja kaupunkien vaihealueiden tavaraja henkilökuljetusten uudelleen järjestäytymiseen. Ohjelmoitavassa hankkeessa selvitetään kuntien liikennepalveluiden kokonaisuutta ja niiden tarkoituksenmukaista kytkemistä osaksi yhdistelytoimintoja avointen kuljetusten, ei pelkästään perusturvan lakisääteisten kuljetusten osalta. Samalla tarkastellaan uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta ja tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta, tulevan sote-ratkaisun ja Liikennekaari-uudistuksen tavoitteisiin sovittaen. Työssä selvitetään muun muassa, miten palvelutasoa ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa, mikäli yksityisillä liikenteenharjoittajilla olisi mahdollisuus tarjota liikennepalveluitaan myös julkisesti rahoitetun yhdistelykeskuksen kautta. Markkinaehtoisten toimijoiden mukaan tulo osaksi julkista välitystä tehdään mahdolliseksi, mutta pääpaino on kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi. Työn kohteena ovat erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen sote-organisaatiot, joiden palvelutuotannon tukena ja tehostajana matkojen yhdistelykeskukset jatkossa mahdollisesti toimivat. Tässä hankkeessa muodostetaan riittävän konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi. Pääpaino on tietojärjestelmien kehittämisessä ja julkisten henkilökuljetusten tehostamisessa. Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita lähdetään kehittämään. Valmistelutyötyhmä pitää yhdistelytoimintojen kriittisen tärkeinä tekijöinä mm.: Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille. Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat). Markkinaehtoisten kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään.
13 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen (11) Yhdistely- ja välityskeskustoimintojen lisäksi kolmansien osapuolten järjestelmien kuten maksaminen tulee voida kytkeä mukaan osaksi julkista ja yksityistä välitystoimintaa. Välitysjärjestelmän ja optimointi jatkuvaksi, ei projektiluontoiseksi toiminnaksi Yhdistelyn automatisointiasteen kasvattamisen lisäksi painopistä na digitaalinen laskutus Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen, jossa liikenteenharjoittajien palvelukokonaisuus ja kyytien hinnoittelua voidaan jatkuvasti muuttaa dynaamisesti. Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset, joko välityskeskuksen natiivilla järjestelmällä tai siihen liitettävällä kolmannen osapuolen järjestelmällä. Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi palveluiden asteittaisen kehittämisen mahdollistaminen. Avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimet rajapinnat. Toiminta-alueen ja välitysmäärien kasvattaminen nähdään kustannustehokkuuden kannalta tavoiteltava kehityssuuntana. Sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten yhdistely- ja välittäminen osana matkojen yhdistelykeskuksen toimintaa on tutkittava. Kuljetukset voitaisiin hoitaa maakunnallisina kokonaisuuksina. 2 Matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisohjelma ja vaiheistus 2.1 Nykytila-analyysi Kehittämishanke on jaettu seuraavien lukujen mukaisesti limittäiseen kuuteen työvaiheeseen: 1. Matkojen yhdistelytoimintojen nykytila-analyysi Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa 2. Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen. 3. Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset 4. Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana 5. Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi 6. Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) Työvaiheessa laaditaan tiivis kuvaus Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon matkojen yhdistelykeskuksista. Palvelujen kuvaukset kirjataan vuoden 2016 tietojen mukaan. Käyttötilastoissa hyödynnetään vuodenvaihteen tietoja. Yhdistelykeskusten toiminta kuvataan palvelujen, mukana olevien kuntien ja tilastointien perusteella. Keskeinen työvaihe, jotta kehittämistyönlähtökohdat saadaan kuvattua toiminnan ja lukujen valossa! Kuvataan välitystoiminnan suorittaja, henkilöstöresurssit, osaamisvaatimukset, järjestelmä, kalusto, kalustojärjestelmät, organisaatiot, toiminta- ja taloustiedot, välitysmäärät ja muut alueelliset välitystoimijat Faktatietoa nykytilanteesta ja nykytilanteen ongelmista
14 6 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen 2.2 Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen Toimintamalli ja prosessit Ennen varsinaista uuden ja/tai päivitettävän matkojen yhdistelyjärjestelmän teknistä määritystä toteutetaan laajassa alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä 1 yhdistely- ja välitystoiminnan toiminta- ja palvelumallin kuvaus kuntien ja sairausvakuutuslain kuljetusten osalta. Työvaiheen tavoitteena on tuottaa faktatietoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille siitä, millaisia vaihtoehtoja yhdistely- ja välitystoimintaa on kehittää osana organisaatioiden toimintaa, mitkä ovat ennakoidut kiinteät kustannukset, riskit, säästöpotentiaali, vaikutus markkinoille, vaikutus asiakkaiden palveluihin yms. Työvaiheen pohjalta tehdään esitys kehittämistyön jatkosta Työvaiheessa rakennettaan yhteisesti hyväksytty MYK-toiminnan, sote-kuljetusten, opetustoimen, sairausvakuutuslain, 2.asteen koulumatkatuen kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen toimijoiden kanssa toimintamalli, jossa kuvataan kuinka, missä ja kenen toimijan toimesta kuljetukset alueella järjestetään ja mitkä toiminnot tulevat yhteisen tai mahdollisesti hajautetun yhdistelytoiminnan piiriin. Työvaiheessa kuvataan kuinka kuljetuspalveluita koskeva päätöksenteko ja kuljetusten järjestämisvastuu kulkee palveluohjausprosessissa kunta- ja sote-rakenteen kannalta mahdollisemman tehokkaasti. Määritetään kuljetusoikeuksien myöntöön liittyvää poikkeamispäätösten yhteistä runkoa ja jäsennellään joukko- ja henkilöliikenteen alueellista toimijakenttää siten, että eri tehtäville saadaan tavoitetilanteeseen selvät vastuut ja samalla liittymäpinnat matkojen yhdistely- ja välitystoimintaan. Työvaiheessa tehdään koonti kaikista toiminta-alueen liikennepalveluista ja niiden integrointimahdollisuudesta osaksi yhteistä välitystä. Tähän tehtävään liittyen ao. kuljetusten kustannukset ja asiakasryhmät yksilöidään. Tämän lisäksi ennen järjestelmäarkkitehtuurin määritystä kuvataan tarkasti alueen julkisten kuljetuspalveluiden kokonaisuus, jota pystytään hyödyntämään osana tarjousvaihetta. Toimijoille, jotka tarjoavat varsinaista yhdistely- ja välitysjärjestelmän palveluratkaisuja syntyy yhtäläinen kuva välitykseen sisällytettävistä kuljetuspalveluista, niiden asiakaskunnasta, erityistarpeista, kysynnän jakautumisesta, kustannuksista ja miten liikennöitsijäkenttä on järjestäytynyt tuottajan rooliin. Keskeisiä kehittämishankkeessa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat: Yhdistely- ja välitystoiminnan organisaation kehittämisen lähtökohdat. Kuinka tehokas toiminta olisi varmistettavissa ja voidaanko esimerkiksi toimintaa sijoittamaan nykyisten organisaatioiden osaksi vai tuleeko kysymykseen mahdollinen osakeyhtiön perustaminen tai kokonaisulkoistus? Vaihtoehtojen toiminta- ja kustannusarviointia tehdään työn alkuvaiheessa toiminnallisesta, taloudellisesta ja teknologisesta lähtökohdasta. Nykyisten kuljetuksissa hyödynnettävien tietojärjestelmien kuvaaminen ja niiden roolien määrittäminen joukko- ja henkilöliikenteen kokonaisuudessa. Yksilöidään ne, joilla on suora liittymäpinta nykyiseen ja tulevaan matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmään. Käytössä olevien liikennetietovarantojen (mm. Koontikanta) ja niiden saatavuuden kuvaaminen. Ratkaistaan puutteellisen tiedon digitointi. Henkilökuljetusten ja yhdistelyn kytkentä avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhdistelyn alle siirrettävien avointen liikennepalveluiden kuvaaminen. 1 LVM, STM, Tekes, ITS Finland
15 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen (11) Kuljetusten ja yhdistelyn toimintamallien ja vastuiden kuvaaminen. Tuotetaan suunnitelma niiden viemiseksi osaksi kokonaisyhdistelyä (esim. kiireettömät sairaalakuljetukset, pientavaralogistiikka). Sovitaan, mikä on tavoiteltavien yhdistelyyn vietävien kuljetusten laajuus hallintokunta- ja kuntatasolla. Sovitetaan yhteen aluehallintouudistuksen aikataulujen kanssa. Määritetään, kuinka yhdistelypalveluiden toiminta rahoitetaan ja kuinka eri toimijoiden yhteisillä resursseilla toimintaa ohjataan. Tutkitaan ja yhtenäistetään liikennöitsijäkilpailutusten hankintaehtoja ja mietitään, kuinka kaluston seurantaa, kontrollointia ja käytön tehostamista saadaan parannettua. Tunnistetaan palvelun kannalta kriittiset rajapinnat. Välitystoiminnan manuaalisen työn (nykyinen tilanne toimii lähtötasona) vähentäminen ja yhdistelyn automaatioasteen kasvattaminen. Asiakasrekisterien ja sähköisen laskutuksen laadukas hallinta jokaiselle yhdistelykeskuksen toiminnassa mukana olevalle taholle. Laskutuksen oikeellisuuden seuranta ja riittävän yksinkertaiset ja automatisoidut raportoinnit toteutuneista kyydeistä. Määritetään yhdistely- ja välityspalvelulle tavoitteellinen toiminnan laajuus ja palvelukomponentit, joiden pohjalta tehdään seuraavassa työvaiheessa teknologia- arkkitehtuurikuvaukset. Maksu- ja lippujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden kuvaaminen. Selvitetään kuinka käytössä olevat joukkoliikenteen maksujärjestelmät yhteen sovitetaan henkilökuljetusten kokonaisuuden kanssa. Arvioidaan kustannuksia ja selvitetään jatkotoimenpiteet palvelujen yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi myös maksujärjestelmien osalta. Keskeinen tavoite on kuvata, kuinka matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän uusi kehitysversio toteutetaan modulaarisena ja avoimiin rajapintoihin perustuvana ratkaisuna, jossa keskeiset komponentit ovat korvattavissa ja toiminnallisuuksien laajentaminen ei ole riippuvainen varsinaisen alustaratkaisun toimittajasta Asiakkaat ja loppukäyttäjät Keskeinen lähestymisnäkökulma kehityshankkeessa on asiakaspalvelun ja palvelevuuden parantaminen. Erityisryhmien kuten koulu- ja sote-kuljetusten lisäksi palvelua tullaan kehittämään entistä laajemmin avoimen joukkoliikennepalvelun suuntaan. Tämä merkitsee sitä, että loppukäyttäjällä on nykyistä huomattavasti laajemmat mahdollisuudet hakea yhdistelykeskuksen alla olevia liikennepalveluita oman käyttöliittymän (mobiilipalvelut ja netti) kautta ja varata/maksaa kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvat liikkumispalvelut helposti. Henkilökuljetusten asiakkaille pyritään varmentamaan nopeampaa palvelua, jota pystyttäisiin tuomaan laajemmalla yhteistyöllä alueellisten taksikeskusten kautta ja niiden välityksessä olevien autojen paremmalla integraatiolla julkiseen yhdistely- ja välitystoimijaan. Asiakaan ja loppukäyttäjän näkökulmasta kehittämishankkeessa erityishuomioita aiheuttavat: Joustavat tilaustavat, jotka lisäävät kuljetuspalveluiden houkuttelevuutta ja alentavat julkisten toimijoiden subvention tarvetta. Liittyminen lakisääteisiin henkilökuljetuksiin ja kyytien tarjontatiedon aktiivinen markkinointi loppukäyttäjille. Mahdollisuus saada palvelun kautta myös itse maksettuja liikennepalveluita. Mahdollisuus informaatiohakuihin, matkojen varaukseen, perumiseen ja maksamiseen digitaalisesti ilman käteistä rahaa. Mahdollisuus matkustaa voimassa olevalla joukkoliikenteen lipputuotteella.
16 8 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen Yhtenä työn tavoitteena on selvittää voisiko yhdistely- ja välitystoimintaa siirtää kokonaisuudessaan aloittaville sote-alueille Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat Tavoitteeksi työohjelmaa valmistellut työryhmä on asettanut liikenteenharjoittajien tarjoamien palvelujen nykyistä laajemman kytkemisen osaksi julkisesti hallinnoitua yhdistely- ja välityskeskusta. Tavoitteena on, että yksittäiset liikenteenharjoittajat pääsevät helposti tarjoamaan kuljetuspalveluita järjestelmän kautta, niin julkisille organisaatioille kuin yksityisille kuluttajille. Toiminnalla tähdätään keskuksen kautta kulkevan kyytimäärän voimakkaaseen kasvattamiseen, yhdistelytodennäköisyyden lisäämiseen ja julkisten kuljetusten subventioasteen alentamiseen. Työvaiheessa tutkitaan, mikä on julkisen yhdistelytoiminnan suhde avoimilla markkinoilla tapahtuvaan taksivälitykseen ja uusiin täysin digitaalisiin kuljetuksia yhdisteleviin mobiilipalveluihin. Vähimmäistavoitteena on, että julkisen yhdistely- ja välityskeskuksen kuljetusten ylivuodot ja hiljaisten aikojen matkapyynnöt ohjataan suoraan tai järjestelmien välisen rajapinnan kautta keskukseen, joka on avoinna ympäri vuorokauden. Järjestelmien tulisi kyetä vaihtamaan rajapinnan kautta suoraan tietoja, jolloin toisen järjestelmän välittämä kalusto on aina välittömästi yhdistelykeskuksen saatavilla hintakyselyjä ja mahdollisia ylivuototilanteita varten. Koko projektin ajan alueen liikenteenharjoittajat linja-auto- ja taksiliikennepuolelta pidetään työn etenemisestä tietoisena ja työvaiheiden aikana keskeisistä ehdotuksista pyydetään nopeutetulla kuulemismenettelyllä sidosryhmäpalaute. Liikennöitsijäpuolelta haetaan erityisesti vaihtoehtoja ja näkemyksiä sille, kuinka yhdistelykeskuksen toimintaa kyettäisiin kehittämään taloudellisesti järkevästi ja kuinka käytössä olevien järjestelmien tulisi toimia suhteessa autoilijalaitteiden suuntaan. Osana kehittämishanketta on suunniteltu toteuttavaksi alueellisia ja paikallisia kokeiluja, joissa liikenteenharjoittajat voivat tuoda osaksi nykyisiä ja tarjottavia yhdistelyjärjestelmiä omia palveluitaan tarjolle julkisen sektorin ja yksityisten asiakkaiden hyödynnettäväksi. Tällä toiminnalla haetaan kokemusta uusien markkinaehtoisten palveluiden kytkemisestä kokonaisvälitykseen. Kehittämishankkeessa haetaan tarvittaessa rahoitusta kokeiluihin osallistuville liikennöitsijöille uusien palvelumallien testaamiseen osana laajempaa julkisen ja yksityisen sektorin liikennepalveluiden kehittämiskokonaisuutta Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) Työn aikana selvitetään toimintamallien, teknologiavaatimusten, asiakaspalvelun ja liikennöitsijäyhteistyön näkökulmasta vaihtoehdot yhdistelykeskuksesta tai keskuksista vastaavista nykyisistä tai täysin uusista organisaatioista. Matkojen yhdistelykeskus on olennainen osa uusien toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Keskeistä toiminnan taloudellisten toimintaedellytysten ja palvelukyvyn varmistamisessa on, että toimijalla on riittävät valtuudet. Lisäksi toiminnassa tulee olla riittävästi yhdistettäviä henkilökuljetuksia sekä riittävästi kalustoa. Kuljetusten järjestämisvastuun tulee olla yhdistely- ja välityskeskusta pyörittävällä organisaatiolla. Palvelupäätökset, kuten vpl- ja shlkuljetuspäätökset voidaan tehdä erillään yhdistely- ja kuljetustoiminnasta, mutta varsinainen palveluiden operatiivinen toteutusvastuu on selkeästi oltava uudella toimijalla / toimijoilla. Sote- ja maakuntahallintouudistuksessa yksi keskeinen suuri kuljetussegmentti on sotekyytien lisäksi kuntien vastuulle todennäköisesti jäävät sivistystoimen oppilaskuljetukset. Näiden kuljetusten ne osat, jotka eivät ole kytkettynä osaksi markkinaehtoista tai toimivaltai-
17 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen (11) sen viranomaisen joukkoliikenneverkostoa, katsotaan toiminnan volyymin ja yhdistelymahdollisuuksien kehittämisen näkökulmasta tärkeäksi osaksi kehittämishanketta. Tämä korostaa kuntien ja kuntayhteistyön merkitystä hankkeessa. Toiminnan volyymin ollessa suuri on palvelujen koordinointi toimivaltaisten viranomaisten kanssa keskeinen osa MYK:n toimintaa. Osana lähivuosien uudistuksia tulee alueellisesti myös pohtia kuinka joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset alueella järjestyvät ja kuinka joukkoliikenteen viranomaistehtävät saataisiin hoidettua mahdollisimman tehokkaasti maakuntiin tai keskuskaupunkeihin tukeutuvilla toimivaltaisilla viranomaisilla. 2.3 Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset Vaiheen toteutus on vahvasti riippuvainen siitä, syntyykö edellisten työvaiheiden kautta tilanne, jonka pohjalta voidaan kehitystyötä jatkaa nykyiseen teknologiaan ja järjestelmätoimittajaan tukeutuen vai päätetäänkö edetä innovatiivisen hankinnan valmisteluun ja valmistautua samalla mahdollisuuteen, jossa teknologia korvataan uudella vuoden 2018 aikana. Kun toimintamallit (eri kuljetukset, käyttötilanteet, toimijat) on kuvattu, järjestelmään liitettyjen asiakasprosessien tavoitetila määritetty sekä järjestelmäytimen ja tarvittavien moduulien toiminnallisuudet, laajennusvaatimukset, avoimen lähdekoodin periaatteet ja päiväkohtaiset käsittelymäärät on määritetty, siirrytään järjestelmän tekniseen määrittelyyn ja arkkitehtuurikuvauksiin. Kuvaukset rakennetaan a. nykytilaan tukeutuen tai b. innovatiiviseen hankintavaihtoehtoon tukeutuen. Keskeistä järjestelmä- ja palvelutoimittajan valinnassa on, kuinka taataan yhdistely- ja välitystoiminnan käytönaikainen jatkuva operoinnin ja optimoinnin. Käyttäjä- ja kalustomäärän laajentuessa sekä uusien liikennepalveluiden asteittaisen mukaan tulon kautta muodostuu tilanteita, joissa perinteinen järjestelmätoimittaja ei kykene vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan ylläpidosta. Tarvitaan jatkuvaa toimintaprosessien ja järjestelmän parametrien säätämistä ja tehokkuuden hakemista. Työvaiheessa työtä ohjaava ohjausryhmä kuvaa (ulkopuolisen toimittajan valmistelemana) parhaaseen nykyiseen käsitykseen, tavoitetilaan ja tiedossa olevien järjestelmien mahdollisuuksien perustuen matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän tavoiteteknologiat ja rakentaa tarjousvaihetta varten järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen. Tästä arkkitehtuurista voidaan innovatiivisen hankintavaiheen aikana poiketa ja kuvausta voidaan päivittää koko kehittämishankkeen ajan ennen kuin varsinainen hankintapäätös tehdään. Tällä varmistetaan, että käyttöönotettava palvelu vastaa jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristön tarpeeseen ja että riittävän laaja joukko asiantuntijoita on ollut kuultavana koko Itä-Suomen julkisia kuljetuksiin merkittävästi vaikuttavan kokonaisuuden määrittelyssä. Työvaiheessa tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä Tekes:n, LVM:ön ja ITS Finlandin kanssa. Työvaihe päättää kehittämishankkeen 1. vaiheen, joka toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijatoimittajan tukemana alueen toimijoiden yhteisrahoituksella. Yhteisrahoitusmalli on kuvattu luvussa Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) Seuraava työvaihe on suunniteltu osaksi innovatiivista hankintaprosessia, jolle haetaan alueen ulkopuolista rahoitusta. Toiminnallisuuksien, järjestelmäarkkitehtuurin ja modulaarisuuden määrittelyn jälkeen hankkeessa avataan varsinainen järjestelmätoimittajien kilpailutus. Perinteisen kilpailutuksen sijaan ensisijaisena lähtökohtana uuden ajan matkojen yhdistely-
18 10 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen palvelun hankinnassa tulisi käyttää ns. innovatiivista hankintamenettelyä. Tämä tehtäisiin lähtökohtaisesti yhteistyössä Tekesin Huippuostajat-ohjelman ja sen Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitusmenettelyn kautta. Innovatiivisessa hankinnassa haetaan Itä-Suomen alueelle uutta ja julkisen ja yksityisen sektorin poikkeuksellisen tavoitteellisessa yhteistyössä yhteiskunnalliseen haasteeseen ratkaisuja, joka ei ole sidottu pelkästään Suomen toimintaympäristöön. Samalla mukana olevat yritykset voivat omia olemassa olevia palveluita kehittämällä ja ratkaisuja tarjoamalla saavuttaa merkittävää kansainvälistä kilpailukykyä ja -etua vastaavankaltaisissa hankkeissa Pohjoismaissa ja laajemmin maissa, joissa hyvinvointipalvelut ovat pitkälle kehittyneitä ja joissa julkisella rahoituksella on merkittävä rooli sosiaalivakuutuksen järjestämisessä. 2.5 Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi Innovatiiviseen hankintamenettelyyn valittujen järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa sovitaan yksityiskohtaisesti kriteeristö, johon kehitettävän palvelun on vastattava palvelun laadulla, teknisellä kyvykkyydellä, ylläpidon osalta, virhetilainteiden hallintana ja mahdollisen matkavälityspuolen käyttäjäpuolen hallinnan suhteen. Näiden kriteerien pohjalta yhdistely- ja välityspalvelun tilaajatahot työstävät kehittämishanketta vetävän toimijan kanssa oikeisiin jokapäiväisiin matkapyyntö- ja tilausdataan perustuen demoaineistoja, joita ajetaan sisään järjestelmätoimittajien järjestelmiin. Käyttötapauksia voidaan joko simuloida tai toteuttaa mahdollisuuksien rajoissa myös live-aineistolla testejä, mikäli tämä on järjestelmätoimittajien tasapuolisen kohtelun kannalta mahdollista. Järjestelmätoimittajien palvelut auditoidaan tämän vaiheen aikana ulkopuolisen arvioitsijaryhmän toimesta, jossa on edustettuna kehittämishankkeen toteuttamisesta vastaava toimija. Testaus tapahtuisi vuoden 2017 aikana luvussa 3 tarkemmin kuvatun aikataulusuunnitelman mukaisesti. Toimittajien kyvykkyyden arvioinnin lopputuloksena voi olla myös, että lopulliseen valintamenettelyyn valikoituu kahden tai useamman alkuperäisen tarjoajan muodostama konsortio. 2.6 Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) Varsinainen käyttöönottoprojekti on jo tässä työohjelmassa kuvatun kehittämishankkeen ulkopuolinen kokonaisuus ja on palvelun tilaajan/tilaajien ja järjestelmätoimittajan normaalia käyttöönottotoimintaa. Palvelutoimittaja voi olla jo nykyään markkinoilla toimiva yritys tai täysin uusi toimija. 3 Aikataulu ja etenemisehdotus Työohjelma käsitellään huhti-toukokuun 2016 aikana Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla tarvittavien tahojen toimesta. Liitemateriaalina ja asian varsinaisena esittelyaineistona toimii liitteenä toimitettava power-point aineisto. Kehittämishankkeen on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa tai viimeistään elokuussa Tavoitteena on, että maakuntaliittojen ja keskuskaupunkien määrittelemä toiminnallinen osa on valmis kesällä Tämän jälkeen haetaan mukaan alueen muita kuntia. Käyttöönottoprojekti voisi käynnistyä aikaisintaan vuodenvaihteessa , kuitenkin niin, että viimeistään järjestelmä olisi täysin tuotantokäytössä mennessä soteuudistuksen määrittämässä aikataulussa.
19 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen (11) Työ jakautuu työohjelmaluonnoksen mukaisesti kolmeen osaan, joista tarkemmin on kuvattu vaiheita 1 ja 2. Vaihe 1 käynnistetään aikataulusyistä mahdollisimman pikaisesti kesä- tai elokuussa 2016 ja se valmistuu kokonaisuudessaan (kommentointikierroksen huomioiden) helmikuussa Kehittämishankkeen käynnistymisen rahoittajatahoiksi ehdotetaan alueen sote-toimijoita / keskuskaupunkeja, Pohjois-Savon ELY-keskusta ja Liikenne- ja viestintäministeriötä. Vaiheen 1 toteutuksen kokoluokka on kustannuksiltaan alle kansallisen euron (alv %) kynnysarvon. Helmi-maaliskuussa 2017 tehdään päätös vaiheen 2. toteuttamisesta alla olevan aikataulukaavion mukaisesti. Vaihe 3. arvioitu käynnistyminen on vuodenvaiheessa Vaiheessa 1 työn ohjauksen ehdotetaan koostuvan seuraavien organisaatioiden edustajista Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-palveluiden valmistelutyöryhmä/järjestäjätahot Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus Peruskuntien edustus (Kuopio, Joensuu, jne.) Mahdolliset rahoittaja- ja yhteistyötahot Liitteet: Työohjelman esittelyaineisto, XX
Pöytäkrija 16/2016 1 (5) 29.04.2016
Pöytäkrija 16/2016 1 (5) 29.04.2016 Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Perjantai 29.04.2016 klo 12.00 16.00 Paikka Läsnä Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO Osallistujaluettelo liitteenä 1. Kokouksen
LisätiedotHenkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa
Henkilöliikenne maakuntauudistuksessa Itä-Suomessa Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10 1.11.2018 Joensuu Valmistelutyöryhmä / WayStep Consulting Oy 2018 29.10.2018 Esityksen sisältö Miksi joukkoliikenne
LisätiedotUusien liikennepalveluiden haasteet ja ratkaisut Itä Suomessa. Itä Suomen lj päivät Petri Launonen
Uusien liikennepalveluiden haasteet ja ratkaisut Itä Suomessa Itä Suomen lj päivät 02.11.2017 Petri Launonen Haasteet uudet liikennepalvelut ja henkilökuljetukset, koska erityisesti Itä Suomessa näitä
LisätiedotSelvityksen tekeminen kunnan henkilökuljetusten järjestämisestä
Kunnanhallitus 18 25.01.2016 Henkilökuljetusten järjestämistilanne ja tunnusluvut 1026/08.01.01/2012 Kunnanhallitus 75 16.02.2015 Selvityksen tekeminen kunnan henkilökuljetusten järjestämisestä 1026/08.01.01/2012
LisätiedotLiikenneviraston tehtävät liikennepalvelulain mukaan
Liikenneviraston tehtävät liikennepalvelulain mukaan Jenni Eskola 4.10.2017 Liikennepalvelulaista aiheutuvat keskeisimmät muutokset Livin tehtäviin Liikenneviraston tehtävät laajenevat joukkoliikenteestä
LisätiedotKohti uudenlaista joukkoliikennettä
Kohti uudenlaista joukkoliikennettä Joukkoliikenne on osa liikennejärjestelmää Liikenteellä ja liikennejärjestelmällä on yhteiskunnassa merkittävä rooli elinkeino elämän kilpailukyvylle ja kansalaisten
LisätiedotJoukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet. Jenni Eskola, Liikennevirasto
Joukkoliikenteen järjestäminen; rahoituksen riittävyys kehittämistarpeet ja -mahdollisuudet Jenni Eskola, Liikennevirasto Joukkoliikenneuudistuksen vaikutukset Uudistuksen vaikutuksia Markkinaehtoinen
LisätiedotJoukkoliikenteen uusi aika
Joukkoliikenteen uusi aika 23.10.2014 Rauni Malinen 23.10.2014 Joukkoliikenteen merkittävin uudistus Suomalaisen joukkoliikenteen järjestämisessä on käynnissä merkittävin muutos vuosikymmeniin, kun markkinat
LisätiedotJoukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia. Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen
Joukkoliikenne Itä-Suomessa osana koulukuljetuksia Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen 27.2.2014 1 1: TAUSTATIETOJA TÄMÄN HETKISESTÄ JOUKKOLIIKENTEESTÄ
LisätiedotRural Transport Solutions
Rural Transport Solutions Maaseutu- ja rannikkoalueiden joukkoliikennepalveluja kehittämässä Hankeinfoa Hankkeen kesto 10/2009 08/2012 Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toimii hankkeen kansainvälisen yhteistyön
LisätiedotTaksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus.
Taksialan kokemukset henkilöliikenteen kehittämisestä Invalidiliiton seminaari 20.10.2016 Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Jouni Mutanen 1 Sisältö 1. Taksialan tunnuslukuja 2. Yhteiskunnan korvaamat matkat
LisätiedotLiikennekaari Tieto -alatyöryhmä. Kokous
Liikennekaari Tieto -alatyöryhmä Kokous 11.5.2016 Seuraa https://www.youtube.com/watch?v=c9razyevuhq Kysymykset / kommentit: http://screen.io/lvm Määritelmät 1) kuljetuspalvelulla henkilöiden tai tavaroiden
LisätiedotKuljetuspalvelujen mahdollinen yhteinen järjestäminen kuntien välisenä yhteistyönä
Kuljetuspalvelujen mahdollinen yhteinen järjestäminen kuntien välisenä yhteistyönä 14.11.2017 Tuomas Päivinen, kuljetuspalvelupäällikkö, Helsingin kaupunki 1 Kuljetuspalvelujen kokonaisuus Osa sosiaalihuoltoa.
LisätiedotVaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa (EVA) Vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten kuljetusten yhdistely
NÄKÖKULMA VAIKUTUSTEN ARVIOINNILLE NYKYTILANNE VAIHTOEHTO 1: KULJETUSTEN YHDISTELY OSTOPALVELUNA VAIHTOEHTO 2: KEHITETÄÄN NYKYISTÄ TOIMINTAMALLIA ILMAN KULJETUSTEN YHDISTELYÄ KUNTALAINEN Asiakas tilaa
LisätiedotPoimintoja hallitusohjelmasta
Joukkoliikenteen kehittäminen kaupunkiseuduilla mitä edellytyksiä valtio luo? Jenni Eskola, Liikennevirasto Iida Huhtanen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenne ja maankäyttö 2015 8.10.2015 1 Poimintoja
LisätiedotHämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa
Hämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa Mitä Hämeenlinnan kuljetuskokeilulle kuuluu? Joukkoliikennekoordinaattori Maarit
LisätiedotTekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa
Pyyntö 1 (7) Tietopyyntö Tekoälyn hyödyntäminen asiakaspalvelun parantamiseksi Valtorissa ja Palkeissa Pyyntö 2 (7) Sisällys 1 Yleistä tietopyynnöstä... 3 2 Hankkeen ja tulevan hankinnan tausta sekä osa-alueet...
LisätiedotHämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa
Hämeenlinnan kuljetukset ja joukkoliikenne Kuljetusten yhdistelyä yhteistyössä maakunnan muiden kuntien ja Kelan kanssa Joukkoliikennekoordinaattori Maarit Kaartokallio, Hämeenlinnan seutu PLL vuosikokousseminaari
LisätiedotJoukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet
Asia: HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Joukkoliikenne, rahoituksen riittävyys, erityiset kipupisteet sekä kehittämistarpeet ja - mahdollisuudet Minna
LisätiedotKeski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma
1 Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelma Työohjelman esittely 3.8.2011 2 Suunnitelman tausta ja rooli Edellinen liikennejärjestelmäsuunnitelma valmistui vuonna 2004 Toimintaympäristön muutokset (mm.
LisätiedotMaankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus
Maankäyttö, liikenne ja ympäristö Nykytilan kartoitus Tehtävä: Liikennepalveluiden maakunnallinen kehittäminen ja järjestäminen - Joukkoliikenne - Tehtävien nykytilan kartoitus Lakiperusta: Joukkoliikenteen
LisätiedotKommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.
Kommenttipuheenvuoro Järjestämisen valmistelun esittely Päjät-Hämeessä Maakuntauudistuksen poliittisen ohjausryhmän kokous ma 7.1.2019 Jarmo Paukku, Hämeen ELY-keskus Asiakaslähtöinen palveluintegraatio
LisätiedotMaakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä
Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä Esisuunnitteluhanke 29.11.2017 Tuija Kuusisto 1 29.11.2017 - Taustaa ja rajaukset Maakunnan digipalveluja järjestämistehtävässä on käsitelty Sitran laatimassa
LisätiedotLiikennepalvelulain mukaiset yhteentoimivuuden vaatimukset. Laura Langer, Liikennevirasto
Liikennepalvelulain mukaiset yhteentoimivuuden vaatimukset Laura Langer, Liikennevirasto Lain yhteentoimivuusvaatimusten kokonaisuus Kertalipun myyntirajapinnan avaamisvelvoite III osa 2 luku 2 : Lippu-
LisätiedotMaakuntauudistus ja liikennetehtävät
Maakuntauudistus ja liikennetehtävät Johanna Vilkuna, liikenneasiantuntija Satakunnan kuntapäivä Pori Aluksi Liikenne on saavutettavuuspalvelua ja strateginen tekijä jokaiselle kunnalle ja alueelle. Maakuntauudistuksen
LisätiedotKanta-palveluiden rooli uudistusten tukena. Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät
Kanta-palveluiden rooli uudistusten tukena Kehittämispäällikkö Anna Kärkkäinen Terveydenhuollon ATK-päivät 24.5.2016 Sisältö Soten toimintaympäristö muuttuu miten muuttuu tiedonhallinta Kanta-palveluiden
LisätiedotHelppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari
Joukkoliikenteen ja muiden julkisin varoin toteutettavien henkilökuljetusten yhdistäminen Helppo liikkua Invalidiliiton Esteettömyyskeskuksen verkostoseminaari 21.3.2013 Juhani Paajanen Selvitysmies 1
LisätiedotLausuntopyyntö STM 2015
Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Liikenne- ja viestintäministeriö 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Johanna Särkijärvi 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot
LisätiedotPOHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN JULKISEN HENKILÖLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN
POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNNAN JULKISEN HENKILÖLIIKENTEEN JÄRJESTÄMINEN Maakunnassa ratkaistavat/päätettävät asiat 1. Päätös joukkoliikenteen järjestämisestä (maakunta) 2. Osoitetaan yleiskatteellisesta
LisätiedotLiikenteen palvelulaki. - mitä tapahtuu henkilöliikenteessä tiellä kesällä 2018?
Liikenteen palvelulaki - mitä tapahtuu henkilöliikenteessä tiellä kesällä 2018? 1 Päivän ohjelma 9.30 10.00 Kahvit Tilaisuuden avaus ja yleistä liikennepalvelulakikokonaisuudesta Seminaari- ja keskusteluosuus
LisätiedotNäkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen. Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät Johanna Vilkuna
Näkökulmia maakunnan ja kunnan henkilökuljetusten yhteensovittamiseen Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 27.10.2016 Johanna Vilkuna Sisältö Henkilöliikenteen toimintaympäristöstä Maakuntalakiluonnos
LisätiedotHenkilöliikenne ja maakuntauudistus Itä-Suomessa / Pohjois-Savossa
Henkilöliikenne ja maakuntauudistus Itä-Suomessa / Pohjois-Savossa Paikallisliikennepäivät 21.- 22.9.2017 / Lappeenranta Airi Muhonen / Henriika Weiste 21.9.2017 Esityksen sisältö Julkisen liikenteen toimijat
LisätiedotLiikennepalvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Liikennepalvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on palvelukokonaisuuden tärkein tavoite? Tavoitteena on luoda edellytykset uuden teknologian,
LisätiedotMaakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnittelu (Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelma) Maakuntainsinööri Patrick Hublin, Pohjois-Savon liitto Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 31.10.2018 Joensuu Laki
LisätiedotHenkilökuljetukset Siun sotessa
Henkilökuljetukset Siun sotessa Liikennejärjestelmäpäivät 2.11.2017 Juha Matti Alanen Logistiikkapäällikkö Mikä on Siun sote? Järjestää julkiset sosiaali ja terveyspalvelut 14 kunnan alueella Pohjois Karjalassa
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustin
Kuntien digitalisaation kannustin Taloustorstai 22.8.2019 Finanssineuvos Anne-Marie Välikangas Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen ja palveluprosessien
LisätiedotJOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä
JOUSI - valtakunnallinen joukkoliikenteen yhteistoimintaryhmä Kärkitavoitteet Julkisen liikenteen kehittämishankkeet JOUSI-ohjausryhmän tehtävänä on koordinoida, ohjata ja seurata neljän hankkeen toteutumista.
LisätiedotPaikkatiedot käyttöön! -hanke
Digitalisaatioryhmä 15.12.2015 Paikkatiedot käyttöön! -hanke Hanke, jolla edistetään ja tuetaan paikkatietojen ja paikannuksen tehokasta käyttöä laaja-alaisesti. Välineinä paikkatietoihin liittyvän osaamisen,
LisätiedotLiikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio. Johanna Särkijärvi, , ELY-keskus, Jyväskylä
Liikenteen palvelut, digitalisaatio ja automaatio Johanna Särkijärvi, 10.3.2016, ELY-keskus, Jyväskylä Liikenne- ja viestintäpolitiikka kohtaavat kärkihankkeissa Normien purkaminen Digitaalisen liiketoiminnan
LisätiedotYleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta
Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta Vuoropuhelu on liian työläistä - tarjonta ja hintataso voidaan selvittää tarjouskilpailulla. Toimittajia ei saa rasittaa vuoropuhelulla ennen hankintaa heillä
LisätiedotKuntien koulukuljetukset ja yhteistyötarpeet
Kuntien koulukuljetukset ja yhteistyötarpeet Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2018 Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Joensuu Kunnat ja henkilökuljetustehtävät 2 Kuntien tehtävät henkilökuljetuksissa
LisätiedotEtelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle
Etelä-Pohjanmaan Työterveys Oy? Esitys VATE:lle 11.12.2017 Mikko Tanhuamäki vastuuvalmistelija, tukipalvelut Tanja Penninkangas, vastuuvalmistelija, SOTE-tuotanto Sisältö Tausta Työryhmän raportti, kevät
LisätiedotPirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015
Pirkanmaan liikennepalvelujen hankintakustannukset vuonna 2015 Pirkanmaan ELY-keskus on laatinut katsauksen alueensa kuntien kuljetuskustannuksiin. Pirkanmaan kunnat käyttivät henkilökuljetuspalvelujen
LisätiedotJoukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet
Joukkoliikennevisio 2022 ja yhteiset kehittämisalueet 2013 Lähtökohdat ja tavoitteet Liikennevirasto yhdessä muiden toimijoiden kanssa kehittää joukkoliikenteen kokonaispalveluja ja niistä viestintää Tehtävänä
LisätiedotAluehallintouudistus. Valmistelun tilannekatsaus, osa IV
Aluehallintouudistus Valmistelun tilannekatsaus, osa IV 6.4.2016 1 Aluehallintouudistus on hallituksen kärkihanke, valmistelu käynnistyy nyt Hallitus on 5.4.2016 tehnyt ratkaisun maakunnille siirrettävistä
LisätiedotMaakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut
Maakunnan järjestämistehtävässä tarvitsemat digipalvelut Esisuunnitteluhankkeen työsuunnitelma 8.2.2018 1 16.2.2018 Tausta Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä esisuunnitteluhankkeen ohjausryhmänä
LisätiedotKÄTEVÄ. Case-kuvaus maakuntakeskuksen MaaS-palvelusta. Keski-Pohjanmaan liitto
KÄTEVÄ Case-kuvaus maakuntakeskuksen MaaS-palvelusta Keski-Pohjanmaan liitto 9.12.2016 Sisältö 1. Seinäjoen Kätevä Mistä kysymys? 2. Edellytykset MaaS-palveluille? Koettua ja opittua 3. Kätevä-palvelukokeilun
LisätiedotJärjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE
Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa 17.4.2018, Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE Esityksen rakenne Sote-järjestöjen toimintaympäristön muutos Järjestöjen
LisätiedotJoukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella
Päätös 1 (3) JAKELUN MUKAAN Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella ASIA Joukkoliikenteen palvelutason vahvistaminen Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueelle RATKAISU,
LisätiedotSähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus
Luo / Muokkaa Lähetä Lausunnonantajat Yhteenveto Sähköisten viranomaisaineistojen arkistoinnin ja säilyttämisen palvelukokonaisuus Sähköinen arkistoinnin palvelukokonaisuus Lausunnonantajia: 1 Puollatko
LisätiedotVäestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy
Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen
LisätiedotMultimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja. ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola
Multimodaalisilla ratkaisuilla kohti asiakaslähtöisempiä liikkumisen palveluja ECOMM 2014 jälkiseminaari 24.9.2014 Jenni Eskola Liikkumistili kohti yhteiskäyttöisyyttä ja liikkumisen palveluja 23.9.2014
LisätiedotHallitus 109 20.08.2013
Hallitus 109 20.08.2013 LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE SELVITYSMIES PAAJASEN SELVITYKSESTÄ, JOKA KOSKEE JULKISIN VAROIN TOTEUTETTUJEN HENKILÖKULJETUSTEN UUDISTAMISTA 243/00.02.020/2012 Hallitus
LisätiedotICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät
ICT/SOTE Palvelukeskus Valmistelun tilanne ja näkymät Sosiaali ja terveydenhuollon atkpäivät Urpo Karjalainen 1 Sisältö: Palvelukeskusvalmistelun lähtökohdat Valmistelun tilanne projektiryhmän ehdotus
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 7063/08.00.
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2017 1 (1) 3 Asianro 7063/08.00.00/2015 joukkoliikennestrategia 2025 Päätöshistoria 15.12.2016 52 Suunnittelupäällikkö Tanja Leppänen KT-suunnittelu Heinäkuun alussa 2014
LisätiedotKuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä
Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä Kuntamarkkinat, 12.9.2019 Neuvotteleva virkamies Suvi Savolainen Kunta- ja aluehallinto-osasto Digitalisaation kannustimen tavoitteet Kuntien toimintatapojen
LisätiedotTARJOUSPYYNTÖ VPL- ja SHL KULJETUKSISTA
1 NURMIJÄRVEN KUNTA 20.5.2014 Seudullinen hankintapalvelukeskus TARJOUSPYYNTÖ VPL- ja SHL KULJETUKSISTA Seudullinen hankintapalvelukeskus pyytää tarjousta vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain tarkoittamista
LisätiedotValtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.
Valtionhallinnon lausuntoprosessin kehittäminen ja digitaalinen tietojen hallinta Digitaaliseen tietojen hallintaan Sotu seminaari 29.11.2013 Markku Nenonen Tutkijayliopettaja Mamk Lähtökohdat ja tausta
LisätiedotKansallinen ASPAtietojärjestelmä
Kansallinen ASPAtietojärjestelmä Taustoitus Järjestäjien tarve yhteiselle asiakaspalautteen keräämisen järjestelmälle nousi esiin kevään selvityksessä Asiakaspalautetieto on myös osa kansallista sote-tietopohjaa
LisätiedotRistiinopiskelun kehittäminen -hanke
Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Exam-kevätpäivät (31.5.2018) Joustavia opiskelumahdollisuuksia tuetusti Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama korkeakoulujen kehittämishanke. Tukea
LisätiedotPOHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ
POHJOIS-SAVON SOSIAALI- JA TER- VEYSPALVELUIDEN TUOTTAMINEN TUKIPALVELUTYÖRYHMÄ Väliraportti 04.05.2015 PUHEENJOHTAJA PETTERI RISTIKANGAS, TERVO SIHTEERI HANNA HELASTE, KEITELE 1 (8) Sisällysluettelo Siivous-,
LisätiedotPALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA
PALVELUKOKONAISUUKSIEN JA -KETJUJEN VALMISTELUTILANNE MAAKUNNISSA Pohjanmaa, Satakunta, Varsinais-Suomi Työpaja 1 17.4.2018 13.4.2018 Tilanne Pohjanmaa / Pia Vähäkangas ja Riku Niemistö 1 ÖSTERBOTTEN /
LisätiedotG4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö. Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP
G4 Yliopistosairaaloiden ja keskuskaupunkien yhteistyö Yrjö Koivusalo tietohallintojohtaja VSSHP Mikä ihmeen G4? Yliopistosairaanhoitopiirit paitsi HUS: Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Pohjois- Pohjanmaa,
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintasuunnitelma v.1.4 Tämän esityksen sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan
LisätiedotHenkilökuljetukset. Maakunnallistuvat vammaispalvelut Erityisasiantuntija Jaana Viemerö Suomen Kuntaliitto
Onnistuva Suomi tehdään lähellä Finlands framgång skapas lokalt Henkilökuljetukset Maakunnallistuvat vammaispalvelut 20.8.2018 Erityisasiantuntija Jaana Viemerö Suomen Kuntaliitto Kuntaliiton tiedotteet
LisätiedotLiikennekaari. Liikenne- ja viestintävaliokunta Kaisa Mäkelä
Liikennekaari Liikenne- ja viestintävaliokunta 27.10.2016 Kaisa Mäkelä Liikennekaari Liikennekaarella toteutetaan hallitusohjelman kärkihankkeita digitaalisen kasvuympäristön rakentamiseksi sekä säädösten
LisätiedotJoukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta
Joukkoliikenteen ja henkilökuljetusten järjestäminen tulevaisuudessa Pirkanmaan maakunnassa - joukkoliikenteen viranomaistoiminta Paikallisliikenneliiton vuosikokousseminaari 16.3.2017 joukkoliikennejohtaja
LisätiedotSaariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet. Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.
Saariston liikennepalvelujen kehittäminen Havaintoja, johtopäätöksiä ja jatkotoimet Eeva Linkama Saaristoliikenteen neuvottelukunta 3.11.2015 Saariston liikennepalvelujen kehittäminen missä mennään? Selvitetty
LisätiedotSote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu
Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250
LisätiedotTapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen
Alueiden ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallintoyhteistyöfoorumi Tapaaminen asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamisyhteistyön seuraavan vaiheen organisointiin liittyen 16.5.2016
LisätiedotSaariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa
Saariston liikennepalvelujen järjestäminen tulevaisuudessa Liikenneneuvos Eeva Linkama, LVM Saaristoliikenteen neuvottelukunta 11.11.2014 Selvityksen taustalla on vuoden 2012 liikennepoliittinen selonteko
LisätiedotYhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja. Maaliskuu 2019
Yhteistyöllä yhteisiä yhdenvertaisia palveluja Maaliskuu 2019 Mistä on lähdetty? Kehitämme sosiaali- ja terveydenhuollon uusia kansallisia digitaalisia palveluja meille annetun pääomituksen turvin. Kantavia
LisätiedotMitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto
Mitä kehittämishankkeilla on tehty tai voi tehdä? Marko Tanttu Etelä-Savon maakuntaliitto KAMPISTA SAIMALLE Matkailuliikennepalveluiden kehittämis- ja tuotteistamispilotti Etelä-Savossa 2014 Matkailukohteiden
LisätiedotPohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma
26.9.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen hankintasuunnitelma Yleistä: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus on vahvistanut 21.12.2011 toimialueelleen joukkoliikennelain 4 :ssä
LisätiedotPIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma
PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4
LisätiedotLiikennepalvelulaki, mitä ihmettä?
Liikennepalvelulaki, mitä ihmettä? Hankinta-asiantuntija Olli Jylhä Uudistuksen tavoitteet Mahdollistaa matkaketjut Lisää kilpailua Joustavuutta kuljetuksiin Edistää digitalisointia Kolme vaihetta:» Vaihe
LisätiedotSosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä
Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä Sirkka-Liisa Olli, kehittämisjohtaja, hyvinvointipalvelut, Oulun kaupunki / Popsterhankkeen asiantuntija/ Pohjois-Pohjanmaan
LisätiedotMeripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa. EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia
Meripolitiikan rahoitus Euroopan meri- ja kalatalousrahastossa EU-erityisasiantuntija Jussi Soramäki Valtioneuvoston kanslia EMKR varojen jakauma Komissio: - 650 milj. euroa, josta meripolitiikka noin
LisätiedotAvoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli
Avoimen ja yhteisen rajapinnan hallintamalli 1.10.2015 Sisältö tausta avoimet toimittajakohtaiset rajapinnat (toimittajan hallitsemat rajapinnat) avoimet yhteiset rajapinnat (tilaajan hallitsemat rajapinnat)
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. Hahmotelma 2016-2018 II. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen 3. Prosessien ja
LisätiedotRaitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys
Raitiotiehankkeen toteutusmalliesiselvitys Tampereen kaupunki Kaupunginvaltuuston iltakoulu raitiotiehankkeeseen liittyen 24.4.2014 Toteutusmallin valinta Toteutusmallitarkastelu käynnistettiin kesällä
LisätiedotTavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä
Tavoitteena integraatio yhteiset asiakkuudet ja palveluiden yhteensovittaminen muutoksen ytimessä FinDRG-verkostohankkeen kick-off-tilaisuus 7.9.2016 Johtaja, sosiaali ja terveys Sote- ja maakuntauudistus
LisätiedotItä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä
Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen
LisätiedotRAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1
RAHOITUSSUUNNITELMA JA TOTEUTETTAVUUS Tuukka Forsell, Jyrki Harjula, Annikki Niiranen ja Inspira 5/16/2013 1 Rahoitus- ja toteutusmallien arviointi 1. Hankeen lähtökohtien määrittely 2. Vaihtoehtoiset
LisätiedotSIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke
SIUN VALINNANVAPAUS- SiVa-hanke Hankehenkilöstön työkokous 15.3.2018 Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä SiVa-hankkeen tavoitteena on Tehostaa palveluohjausta ja päätöksentekoa
LisätiedotKanta-Hämeen sote 2016
Kanta-Hämeen sote 2016 Markku Puro 8.12.2015 Hämeen parasta kehittämistä! I. 2015 saavutukset II. Hahmotelma 2016-2018 III. Vuosi 2016 tarkennettuna 1. Tavoitetilan määrittely 2. Osallisuuden varmistaminen
LisätiedotVuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet
Vuoden 2018 talousarvio, joukkoliikenne ja energia- ja ilmastostrategian toimenpiteet Valtiovarainvaliokunta, liikennejaosto Jenni Eskola 19.10.2017 Esityksen sisältö 1. Joukkoliikennerahoituksen tilanne
LisätiedotMaakuntauudistus. Pertti Rajala
Maakuntauudistus Pertti Rajala 6.6.2016 Maakuntauudistus Vuoden 2019 alussa aloittavien maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä. Tulevaisuuden työnjaossa:
LisätiedotTyöstä työhön. Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset kehysriiheen
Työstä työhön Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset kehysriiheen 26.3.2018 Esitys 1. Uudelle uralle Ammatillisen osaamisen rakennemuutoksen malli Nykytila Yksilön näkökulmasta järjestelmä ohjaa tällä
LisätiedotJoukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit
Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Toni Bärman, Joukkoliikenteen palvelut yksikkö, Liikennevirasto 10.9.2015 Joukkoliikenteen valtakunnalliset indikaattorit Joukkoliikenteen muutokset & toimivaltaiset
LisätiedotMAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY
MAAN MUOKKAUS KYLVÖKUNTOON VIMANA OY Visiomme on digitaalisilla palveluilla menestyvät maakunnat. Asiakkaamme on maakunta, ja palvelemme maakuntaa siten, että asukkaan hyöty toteutuu. 28.1.2019 VIMANA
LisätiedotLippu-hanke (Liikennepalvelulain mukaisten lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus) Tuula Vainionkulma-Paananen Viestintävirasto 7.6.
Lippu-hanke (Liikennepalvelulain mukaisten lippu- ja maksujärjestelmien yhteentoimivuus) Viestintävirasto Taustaa hankkeelle Laki liikenteen palveluista (HE 161/2016). Lain III osan 2 luvun 1 5 :n säännökset
LisätiedotWaltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus
Itä-Suomen liikennejärjestelmäpäivät 2014 Ilkka Kankkunen Toimitusjohtaja TVV lippu- ja maksujärjestelmä Oy 29.10.2014 Waltti - Joukkoliikenteen lippu- ja maksujärjestelmä hanke Tilannekatsaus 2 Waltti-hanke
LisätiedotODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut
ODA = Omahoito ja digitaaliset arvopalvelut Shp:en ja Sote-johdon tapaaminen 5.5.2015 Tuula Heinänen Uudet Omahoitopalvelut 2 Mitä uutta? Korvaa nyt käytössä olevia yksittäisiä kuntakohtaisia ratkaisuja
LisätiedotSähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin?
Sähköinen asiointi ja palvelut Miten tästä eteenpäin? Kauko Hartikainen, Kuntaliitto Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2012 Tavoiteltavat toteutukset Realistisia ja konkreettisia Hyötyjä jo
LisätiedotSähköisen perhekeskuksen skenaariot
Sähköisen perhekeskuksen skenaariot Skenaario 1 3 Plussat ja miinukset Plussat Menee suoraan asiakaspintaan Maakunnissa on jo omia versioita, joiden yhtenäistäminen voisi aiheuttaa vastarintaa Voidaan
LisätiedotKilpailutusjärjestelmä
Kilpailutusjärjestelmä j Tahokkaat julkiset hankinnat Kuntamarkkinat 12. 13.9.2012 Mikael Vakkari, neuvotteleva virkamies i Valtiovarainministeriö, JulkICT / YRO Julkiset hankinnat EU: Älykkään, kestävän
LisätiedotLiikenteen palvelulaki
Liikenteen palvelulaki - mikä muuttuu? Itä-Suomen liikennepäivät Susanna Metsälampi, LVM 1 Muuttuva näkökulma Liikkuminen palveluna Liikkumistarpeiden tarkastelu liikennevälineneutraalisti Ensin: Minkälaisia
LisätiedotLiikennepalveluihin liittyvä lainsäädäntö ja sääntelyn tavoitteet
Liikennepalveluihin liittyvä lainsäädäntö ja sääntelyn tavoitteet Voimaantulon ja jatkovaiheiden aikataulut Paikallisliikennepäivät Lappeenranta 22.9.2017 Iida Huhtanen, LVM 1 Esityksen sisältö Liikennepalvelulain
LisätiedotSosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous
Sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan alueellista kehittämistä ohjaava viitearkkitehtuuri Kuntajohtajakokous 12.6.2015 Pasi Oksanen 1 Tavoite ja lähtökohdat Tavoitteena aikaansaada Varsinais-Suomen
Lisätiedot