Pöytäkrija 16/ (5)

Transkriptio

1 Pöytäkrija 16/ (5) Pohjois-Savon SOTE-yhteistyöryhmä Aika Perjantai klo Paikka Läsnä Maakuntasali, Sepänkatu 1 KUOPIO Osallistujaluettelo liitteenä 1. Kokouksen avaus Ehdotus: Puheenjohtaja avaa kokouksen ja todetaan osallistujat (liite) Huom! Asioiden käsittelyjärjestys voi muuttua aikataulusyistä (Maritta Korhonen / taloushallinnon selvitystyö, klo ja Kati Palsanen / Perheiden palveluiden hanke, toive heti kokouksen alkuun) Päätös: Puheenjohtaja avasi kokouksen ja totesi asioiden käsittelyjärjestyksen soveltaen LYNCkokousten aikataulutusta sekä vierailijoiden aikatauluja. 2. Edellisen kokouksen muistion hyväksyminen Ehdotus: Hyväksytään edellisen kokouksen muistio, joka on sovitusti julkaistu hankkeen Päätös: Hyväksyttiin. 3. ICT palvelukeskuksen valmisteluun liittyvä kuuleminen Tuija Kuusisto (VM), Pekka Kantola (Kuntaliitto), LYNC-kokous Maakuntauudistukseen liittyvä digitalisaation selvitystyö osana palvelukeskusselvitystä on käynnistynyt (kysymysrunko lähetetään ja vastaukset toimitetaan kirjallisena jälkeenpäin). Haastattelussa keskusteltiin seuraavista teemoista: - mitä kaikille yhteisiä palveluja palvelukeskus voisi tuottaa - mitä kansallinen ohjaus olisi mm. yhteisten järjestelmien osalta - valtion ja kuntien palvelukeskusten suhde valtakunnalliseen palvelukeskukseen? Ehdotetaan toimijuuden yhdistämisiä - palvelukeskuksen koordinointi, organisointi ja perustaminen? alkaen (väliaikaisorganisaation perustamisen yhteydessä), rahoitus valtiolta - ICT-keskusten vaikuttavuuden mittarit, mitä ne olisivat? - kansallisten vaatimusten toteutuminen, yhdenmukaisuuden toteutuminen Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

2 Pöytäkrija 16/ (5) Päätös: - Kysymysrunko 10, Nykyiset toimijat, miten koordinointi tapahtuu ja millä mandaatilla toimitaan? Toivotaan kansallista valmistelua ripeästi. Matti Hakomäki ja Pekka Kaikkonen muotoilevat vastaukset kommentoitavaksi yhteistyöryhmän jäsenille. Vastaukset lähetetään Kuntaliittoon ja Valtionvarainministeriöön. - kysymysrunko on muistion liitteenä. 4. Henkilöliikenneselvitys / Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Itä-Suomen henkilökuljetuksista on valmistunut esiselvitys. Selvityksessä ovat mukana sekä Pohjois-Savo että Pohjois-Karjala sekä eräitä yksittäisiä kaupunkeja ja kuntia. Sote-palveluihin liittyvät kuljetuspalvelut ovat merkittäviä taloudellisesti. PoSoTe:n valmisteluun tulisi kytkeä myös henkilöliikenteen kehittämistyö. Joukkoliikennepäällikkö Seppo Huttunen, Pohjois-Savon ELY-Keskuksesta esittelee selvityksen keskeisimmät tulokset ja esitykset jatkotoimenpiteistä. Liitemateriaali jaetaan ensi viikolla sen valmistuttua yhteistyöryhmän jäsenille. Ehdotus: Yhteistyöryhmä merkitsee selvityksen tiedoksi ja keskustelee esityksen pohjalta mahdollisen jatkoselvitystyön tai toimenpideohjelman laatimisesta. Päätös: Hyväksytään siten tarkennettuna, että yhteistyöryhmä ehdottaa hankkeen käynnistämistä ja valmisteluvastuuta Maakuntaliitolle ja samoin PoSoTe:n ohjaus- ja seurantaryhmän käsittelyyn. Materiaali on pöytäkirjan liitteenä. 5. Taloushallinnon selvityksen käynnistyminen ja ohjausryhmän nimeäminen Maritta Korhonen STM ( liittyy kokoukseen LYNC-yhteydellä klo välisenä aikana) Pääministeri Sipilän hallitus linjasi osana sote-uudistuksen valmistelua, että maakunnille perustetaan niiden omistuksessa olevat, yhteiset valtakunnalliset toimitilapalvelut, henkilöstö-, talous- ja tieto-hallinto- ja ICT-palvelut. Palvelukeskuksiin liittyvä jatkovalmistelu on tapahtunut kevään 2016 aikana valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteistyössä osana sote- ja aluehallintouudistuksen muuta virkamiesvalmistelua. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella on keväällä 2015 toteutettu osana Pohjois- Savon SOTE-palveluiden tuottaminen -hanketta (PoSoTe) talous- ja Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

3 Pöytäkrija 16/ (5) rahoitustyöryhmän toimesta selvitys taloushallinnon toimintamallista keskitettynä tukipalveluna. Selvitys ja siihen liittyvä tausta-aineisto muodostaa hyvän pohjan laajemmalle tutkimukselle ja raportille Pohjois-Savon nykytilanteesta ja mahdollisesta siirtymäpolusta valtakunnalliseen taloushallinnon palvelukeskukseen. Pohjois-Savon SOTE-palveluiden tuottaminen -hanke nimeää selvityksen tekemiselle ohjausryhmän. Ohjausryhmän kokouksiin voivat osallistua asiantuntijoina osastopäällikkö Juha Sarkio (Valtiovarainministeriö) ja kehittämispäällikkö Maritta Korhonen (Sosiaali- ja terveysministeriö) tai heidän nimeämänsä henkilöt. Selvityksen tulosten ja raportin julkistamisesta sovitaan erikseen. Kari Janhonen esittelee selvitystyön organisoinnin PoSoTe- valmistelussa. Ohjaustyhmän toivotaan olevan tiivis asiantuntijaryhmä. Ehdotus: Yhteistyöryhmä merkitsee valmistelun käynnistymisen tiedoksi ja nimeää ohjausryhmään enintään viisi jäsentä. Päätös: Yhteistyöryhmä merkitsee valmistelun käynnistymisen tiedoksi ja nimeää ohjausryhmäksi KYS tuottavuusohjelman taloustyöryhmän. Ohjausryhmään osallistuvat myös Juha Sarkio ja Maritta Korhonen. Työryhmän puheenjohtajana toimii Kari Janhonen. Esitysaineisto liitteenä (Janhonen) 6. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Varkauden ja SOS-lapsikylän hanke-esittely Kati Palsanen, Eija Ruotsalainen ja Mari Antikainen esittelevät hankkeen. Esitysmateriaali jaetaan kokouksessa. Ehdotus: Yhteistyöryhmä päättää esittelyn ja siitä käydyn keskustelun pohjalta hankkeen rahoitushausta ja siihen liittyvistä jatkovalmistelun toimenpiteistä. Päätös: Lasten, nuorten ja perheiden työryhmä valmistelee hankehakemuksen hallitusohjelman kärkihankerahoitukseen esitetyn mallin pohjalta. Hakemus käsitellään yhteistyöryhmässä. Esitysmateriaali on liiteaineistossa. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

4 Pöytäkrija 16/ (5) Henkilöstöpalvelut ja jatkotyöskentely PoSoTe- valmistelussa Henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen, PSSHP Esittelyaineisto jaetaan kokouksessa. Ehdotus: Yhteistyöryhmä keskustelee ja linjaa jatkovalmisteluun liittyvät periaatteet. Aiemmin sovitut periaatteet mm. rekrytoinnista, palkkauslinjauksista jne. sitovat edelleen valmistelua. Päätös: Valmistelua tarkennetaan maakunnallisen valmistelua koskevan päätöksen jälkeen. Kunkin nykyisen toimijan tulisi noudattaa yhteisiä periaatteita ja valmisteluaikana mahdollistaa esim. yhteiset virat / toimet. Esittelyaineisto liitteenä. 8. Katsaus Sairaanhoitopiirin investointiohjelmaan Ehdotus: Talousjohtaja Kari Janhonen esittelee investointiohjelman sekä vaikutukset / yhteydet PoSoTe valmisteluun. Päätös: Merkitään tiedoksi. Esittelyaineisto liitteenä. 9. Kärkihankerahoituksen hakeminen ja valmisteluun liittyvät asiantuntijapalvelut Edellisen kokouksen päätöksen mukaisesti kukin päävalmisteluryhmä vastaa valtakunnallisten hankkeiden seurannasta ja pyritään käynnistämään ko. ohjelmien mukaisia toiminnan muutosta tukevia hankkeita alueellamme. Rahoituksen hakemiseen ja hankehakemusten laatimiseen tulee varautua. Hakemukset käsitellään yhteistyöryhmässä. Lisäksi todettiin, että hallitusohjelman mukaisesti rahoitettavissa hankkeissa on maakunnallinen näkökulma. Puheenjohtajisto tapasi kokouksessaan NHG:n edustajat ja hankevalmisteluun liittyen NHG on jättänyt tarjouksen asiantuntijapalveluista Ehdotus: Arvioidaan hankkeiden valmistelun resursointi. Vaihtoehtoisesti valmistelua voidaan tehdä joko ostettuna asiantuntijatyönä tai resursoida valmisteluosaamista omana toimintana. Kokouksessa on käytettävissä NHG:n tarjous. Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

5 Pöytäkrija 16/ (5) Päätös: Kärkihankehakuihin valmistaudutaan PoSoTe:n maakunnallisen valmistelun ja toimintamallin mukaisesti. Selvitetään maakunnan kehittämiseen suunnatun määrärahan käyttömahdollisuus (Pekka ja Leila). Pyritään hankkimaan hankevalmisteluosaaminen PoSoTen omana resurssina. 10. Yhteenveto PoSoTe infokierroksista sekä maakuntahallituksen ja ohjaus- ja seurantaryhmän kokouksen päätökset jatkotoimista. PoSoTe:n infokierrokset järjestettiin kolmella paikkakunnalla, Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa. Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet olivat suunnattu kuntien päättäjille. Maakuntahallitus ja ohjaus- ja seurantaryhmä käsittelevät tilaisuuksien yhteenvetoa sekä jatkotoimia kokouksessaan Yhteenveto on luettavissa maakuntahallituksen kokousaineistosta PoSoTe:n päivitetty esittelymateriaali. Ehdotus: Todetaan molempien kokousten käsittely ja päätökset sekä ehdotukset mahdollisista jatkotoimista. Päätös: Merkittiin yhteenveto tiedoksi. Yhteistyöryhmä esittää PoSoTe:n ohjaus- ja seurantaryhmälle, että maakunnassa tehdään yhtenäinen poliittinen ratkaisu valmistelun jatkamisesta sekä järjestäjän että tuottajan osalta. Valmisteluun tulisi osoittaa riittävät resurssit. 11. Työryhmien tilannekatsaukset (päätyöryhmät ja alatyöryhmät) A. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Mari Antikainen B. Työikäisten ja yhteiset palvelut a. Kliiniset sihteeripalvelut, yhteenveto ja muistio liitteenä b. Todetaan Janne Forsbergin antama selvitys ja jatkotyöskentely maakunnallisen jatkovalmistelun jälkeen. C. Ikääntyvien palvelut a. Väliraportti / yhteenveto, Eija Peltonen D. Palvelupaketti-pilotin tilannekatsaus/ loppuraportti, Markku Tervahauta Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

6 Pöytäkrija 16/ (5) E. Todetaan, että koulutuksen, tutkimuksen ja kehittämisen työryhmän yhteenveto olisi käytettävissä työryhmien katsauksessa maakuntahallituksessa Työryhmien yhteenvedot esitetään maakuntahallituksen kokouksessa toukokuussa PoSoTe asian käsittelyn yhteydessä. Pöytäkirjan liitteenä järjestöjen kannanotto ikäihmisten työryhmän raportin kohtaan arvot. 12. Terveyden ja hyvinvoinnin koordinaattorin vakanssi (SHP) SHP:n perusterveydenhuollon yksikkö yhdessä shp-laajuisen asiantuntijaryhmän kanssa on kantanut huolta siitä, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen asiantuntemus poistui TERVIS-hankkeen päätyttyä. Sairaanhoitopiiri valmistelee myös järjestämissuunnitelman päivitystä, jonka yhteydessä terveyden ja hyvinvoinnin koordinaattorin resursointia tullaan esittämään ja se tulisi shp:n jäsenmaksurahoitteiseksi toteutuessaan. Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikköön perustettaisiin ajalle määräaikainen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaattorin asiantuntijavakanssi. Koordinaattorin tehtävänä tulisi olemaan yhtäältä TERVIS-hankkeen viitoittamalla tiellä kuntien, järjestöjen ja soteorganisaatioiden maailmaan kuuluvien terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hankkeiden ja kehitysten tukeminen ja vahvistaminen, ja toisaalta ja varmaankin vuoden 2018 mittaan enenevässä määrin, Soteuudistuksessa syntyvän organisatorisen ratkaisun kehittäminen siten, että sotealueen ja sen ammattilaisten ja toisaalta peruskuntien ja järjestöjen välille muodostuu toimiva ja kehittyvä yhteistyön rakenne ja verkosto. Koodinaattorilta edellytetään tehtävään sopivaa ylempää korkeakoulututkintoa sekä työssä tai kehittämishankkeissa hankittua kokemusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä. Palkkaus määräytyy viime kädessä koulutuksen ja kokemuksen mukaan. Ehdotus: Yhteistyöryhmä merkitsee esityksen tiedoksi ja keskustelee sote-kunta yhteistyörakenteiden valmisteluun liittyen mahdollisista täsmennyksistä esitykseen. Päätös: Todetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio tulisi tarkastella sotevalmistelun jatkotyön yhteydessä ja huomioida sote-uudistuksen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen työn kokonaisvastuu, joka jää kunnille. Esitetään asian käsittelyn siirtämistä maakunnan sote-valmistelun jatkovaiheeseen. 13. Tiedoksi saatettavat asiat Tiedottaminen ja viestintä Todetaan henkilöstövaihdokset ja alatyöryhmien kokoonpano, liitteenä ilmoitetut työryhmine jäsenet Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

7 Pöytäkrija 16/ (5) FCG:lle toimeksiannettu selvitys sairaansijoista on käynnistynyt viikolla 17 ja kuntiin on lähetetty tietopyynnöt. Varmistetaan, että tietopyynnöt lähetetään myös soteorganisaatioihin (Mika Keinänen ja Leena Klemola toimijoina FCG:n osalta). Myös kuntoutusta koskevia tiedusteluja lähetetään kuntiin ja sote-organisaatoihin. Ehdotus: Yhteistyöryhmä vahvistaa työryhmien kokoonpanot. Yhteistyöryhmä merkitsee tiedoksi muut asiat. Päätös: Hyväksytään esitysten mukaisina. 14. Seuraavat kokoukset klo (huom. toiseksi viimeinen pe) klo (mahdollinen päätöskokous, loppuraportit) 15. Kokouksen päättäminen Päätös: Puheenjohtaja päätti kokouksen klo Markku Tervahauta puheenjohtaja Leila Pekkanen sihteeri / 1. varapuheenjohtaja Liitteet Liite 1 Osallistujaluettelo Liite 2 ICT Palvelukeskusselvitys, kysymysrunko Liite 3 Henkilöliikenneselvitys Itä-Suomi Liite 4 Lasten, nuorten ja perheiden hanke (SOS-lapsikylä yhteistyö ja Varkauden malli) Liite 5 Henkilöstöpalvelut, henkilöstöjohtaja Janne Niemeläinen PSSHP Liite 6 SHP:n investointisuunnitelmat, talousjohtaja Kari Janhonen Liite 7 Yhteenveto PoSoTe:n alueellisista tilaisuuksista Liite 8 Työryhmien väliraportit / yhteenvedot kevään 2016 työskentelystä Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

8 Pöytäkrija 16/ (5) Liite 1 Osanottajaluettelo, läsnä (x) Varsinaiset jäsenet Varajäsenet x Tervahauta Markku, palvelualuejohtaja, Kuopio, pj. x Saarinen Jari, terveysjohtaja, Kuopio x Pekkanen Leila, toimitusjohtaja, Ylä-Savon SOTE,1.vpj x Forsberg Janne, ylilääkäri, Ylä-Savon SOTE x Lehto Seppo, SOTE-johtaja, Varkaus, 2. vpj, klo12.15 alkaen x Ruotsalainen Eija, palvelualuepäällikkö, Varkaus - Miettunen Risto, johtaja, PSSHP x Penttinen Jorma, johtava ylilääkäri, PSSHP x Holopainen Hannele, toimitusjohtaja, Kysteri x Peltonen Eija, johtava hoitaja, Kysteri x Lappalainen Olli, ylilääkäri, Sisä-Savon terveydenhuollon ky x Mölkänen Pirjo, ylihoitaja, Sisä-Savon terveydenhuollon ky - Huovinen Aino, SOTE-osastopäällikkö, Lapinlahti x Halmemies Sirpa, johtava sosiaali-työntekijä, Lapinlahti x Ruostila Reijo, sosiaali- ja terveysjohtaja, Siilinjärvi x Hollmén Katri, vs. johtava lääkäri, Siilinjärvi x Pärnänen Heli, sosiaalijohtaja, Koillis-Savon seutu x Mustonen Helvi, perusturvajohtaja, Rautavaara x Pitkänen Minna, sos.- ja perhepalv. johtaja, Kuopion x Antikainen Mari, perusturvajohtaja, Kuopio seutu x Eija Komulainen, sosiaalijohtaja, Sisä- Savon seutu - Solmari Kirsi, perusturvajohtaja, Rautalampi *) x Tiihonen Paula, peruspalvelujohtaja, Leppävirta x Mentula-Hyvärinen Riitta, palvelualuepäällikkö, Varkaus Muut läsnäolijat x Leena Setälä, palvelualuejohtaja KYS x Marja Kiljunen, henkilöstön edustaja Ikääntyvät työryhmästä x Seija Kärkkäinen, hyvinvointijohtaja, Ylä-Savon SOTE - Merja Miettinen, PSSHP Anna-Liisa Väyrynen, sosiaalityöntekijä, Rautavaara - Juhani Kouri, projektipäällikkö, PSSHP x Pirjo Rautio, sosiaali- ja vammaispalveluiden päällikkö, Siilinjärvi - Eila Laukkanen, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä x Mikko Korhonen, kuntoutusjohtaja, Kuopio - Kaarina Kemppinen,, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä x Esko Vanninen, palvelualuejohtaja, KYS - Sami Remes, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä x Maija Roine, kuntoutuspäällikkö, Kuopio x Kati Palsanen, lasten, nuorten ja perheiden työryhmä x Tarja Hoffrén, palvelupäällikkö, Kuopio x Matti Hakomäki, kumppanuusjohtaja, Istekki Oy x Arja Eeva, Suonenjoki - Tommi Talasterä,talousjohtaja, Ylä-Savon SOTE x Anne Mikkonen, hoito- ja hoivajohtaja, Ylä-Savon SOTE x Pekka Kaikkonen, Pohjois-Savon liitto x Kirsi Laitinen, Varkaus - Päivi Tikkanen, Kuopio - Kati Kantanen, Siilinjärvi - Riitta Häkkinen x Minna Hiltunen, Lapinlahti - Tarja Miettinen, hankejohtaja / sihteeri - Keinänen Marja-Leena, Tehy Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

9 Pöytäkrija 16/ (5) Rakennamme maakunnan menestystä pohjois-savo.fi Pohjois-Savon liitto Sepänkatu 1, PL Kuopio, Suomi Y-tunnus Puhelin kirjaamo@pohjois-savo.fi

10 Ajankohta ja haastataeltavat 1.Mitä ovat tulevaisuuden maakunnan toiminnallisissa prosesseissa tarvittavat SOTE tietohallinto ja ICT-palvelut? Mitkä näistä palveluista tulisi järjestää kansallisessa yhteistyössä? Mitkä näistä palveluista voidaan antaa valtakunnallisesti keskitetyn palvelukeskuksen vastuulle? 2. Mikä on palvelukeskuksen liiketoiminta-ajatus/ tehtävät? Kehittää, hankkia, järjestää, tuottaa? 3. Mikä olisi maakuntien rooli palvelukeskuksen osalta? 4. Mikä olisi valtion ja kuntien palvelukeskusten suhde palvelukeskukseen? 5. Miten yhteinen palvelukeskus tulisi muodostaa ja organisoida? Mikä olisi perustamisen aikataulu ja stepit? Minkä tahon pitäisi vastata palvelukeskuksen perustamisesta ja käynnistyksen koordinoinnista? 6. Mikä olisi palvelukeskuksen liiketoiminta- ja rahoitusmalli? 7. Mikä olisi asiakkuudenhallintamalli? Mitkä asiat edistävät asiakkaaksi tuloa? 8. Mikä olisi tuotantomalli? Palvelukeskusverkoston koordinoija / hankkija/ integraattori / tuottaja? Mitkä ovat palelutaso/ turvallisuusvaatimukset? 9. Mitkä ovat ICT-palvelujen toiminnalle tuottamat strategiset pitkän aikavälin hyödyt? 10. Mitkä ovat ICT-palvelukeskuksen perustamisen haasteet? Mitkä ovat keskeiset osaamiset muutostilanteessa? 11. Mitkä ovat ICT-palvelukeskuksen vaikuttavuuden mittarit? Mitkä ovat ICT-palvelukeskuksen hyödyt ja millä aikavälillä ne realisoituvat? Miten tietohallinto tukee muutosta ICT-palveluilla? 12. Muuta kommentoitavaa / kysyttävää?

11 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Esitys työohjelmaluonnokseksi Eloranta, Rautio, Rintamäki, Savolainen Esittelyluonnos

12 2 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen SISÄLTÖ 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Tausta ja tarve Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset MATKOJEN YHDISTELYTOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA JA VAIHEISTUS Nykytila-analyysi (Projektin vaihe 1.) Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen Toimintamalli ja prosessit Asiakkaat ja loppukäyttäjät Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) AIKATAULU JA ETENEMISEHDOTUS... 10

13 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) 1 Työn tausta ja tavoitteet 1.1 Tausta ja tarve Pohjois-Savon ELY-keskus on päättänyt käynnistää yhdistelytoiminnan kehittämistavoitteiden edistämiseksi ja Sote- ja Liikennekaariuudistuksiin proaktiivisesti painottuvan matkojen yhdistelytoimintojen kehittämisen. Asiaa on käsitelty aikaisemmin Itä-Suomen sotetoimijoiden (Ylä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ja Joensuun ja Kuopion kaupunkien kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskus käynnistää työtä työohjelman laatimisella, joka tullaan esittelemään kaikille alueen yhdistelytoiminnasta vastaaville tahoille. Tällä työohjelman ja alustavan suunnitelman laadinnalla pohjustetaan matkojen yhdistelytoiminnan integrointia osaksi alueellisia sote-järjestäjiä ja avoimen joukkoliikenteen palvelua. Varsinaisen työn käynnistämisestä sovitaan työohjelman esitysten pohjalta. Itä-Suomen alue on toiminut 1990-luvulta alkaen edelläkävijänä erityisesti sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalan kuljetuspalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana. Matkojen yhdistelytoimintoja on otettu käyttöön vuosien välisenä aikana ensiksi Kuopiossa ja seuraavaksi Joensuussa. Yhdistelytoiminnan laajuus on vaihdellut, ollen välillä kokeiluluontoisesti erittäin kattava myös sairaanhoitopiirien ja Kelan korvausvastuun alla olevien kuljetusten osalta. Nykyisin yhdistelyssä on mukana Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi joukko alueen peruskuntia, joiden palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia yhdistellään ja välitetään Kuopiossa ja Joensuussa sijaitsevien yhdistelykeskusten kautta. On arvioitu, että nykyisen kaltainen yhdistely- ja välitysjärjestelmä tuottaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-toimijoille vuosittain noin 3,5 milj. säästöt. Kuljetuspalveluiden kokonaiskustannus soten osalta on n. 13,5 milj. / vuosi. Koordinoimaton järjestelmä vastaavasti kustantaisi nykytiedon valossa vähintään 17 milj. / vuosi. Kehityshankkeessa toiminnan tehokkuutta olisi tarkoitus kehittää vielä tästäkin pidemmälle. Itä-Suomen kunnissa sote-kuljetukset muodostavat vajaan neljänneksen kuntien vuotuisista henkilökuljetusten kustannuksista. Esimerkiksi koulukuljetusten yhdistelyssä on paljon potentiaalia, mutta yhdistelyn vaikutuksia ei ole järjestelmällisesti selvitetty. Mahdollinen sairasvakuutuslain mukaisten matkojen liittäminen yhdistelytoimintaan moninkertaistaisi säästöpotentiaalin. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan matkojen yhdistelykeskukset tekevät laajaa yhteistyötä mm. palvelin- ja sovelluspuolella. Molemmat organisaatiot hyödyntävät samaa yhdistelyteknologiaa. Mikkelissä yhdistelytoiminnot ovat käynnistysvaiheessa. Yhdistelykeskusten toiminta liikennepalveluiden ja teknologian suhteen on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen ( ) jälkeen. Järjestelmäkehitystä on tapahtunut maltillisesti ja välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan alueen julkisissa välityskeskuksissa kehitetty tämän vuosikymmenen aikana. Operatiivinen toiminta on tehostunut sitä mukaan, kun järjestelmien kyvykkyydet ja mahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi teknologian käyttäjille. Liikennepalveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt myös vakaana. Mukana olevien liikennepalveluiden kuten avoimen palveluliikenteen, joukkoliikennekalustolla operoitavien henkilökuljetusten ja yhteistyötaksien palvelut ovat sisältyneet palveluvalikoimaan koko nykyisen toiminnan ajan. Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja päivätoiminnan mukaisissa matkoissa. Järjestelmän alle hankittua autokapasiteettia hyödynnetään myös koulutoimen kuljetuksissa.

14 4 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Uusia kuntia ja niiden lakisääteisiä kuljetuspalveluita ei juuri viime vuosien aikana ole tullut toimintaan mukaan, mikä olisi tärkeää kustannustehokkuuden ja operatiivisen tehokkuuden saavuttamisessa. Avoimien markkinoiden liikennepalveluita, jotka mahdollistaisivat paremmat yhdistelyasteet ja asiakastulon kasvun ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu. Tämä toisi yhdistelytoimintaan aivan uuden ulottuvuuden, joka mahdollistaa palvelutason turvaamisen ja kehittämisen käyttäjä- ja yrittäjälähtöisesti kaikille liikennepalveluita tarvitseville, ei vain kuljetusoikeuksien piirissä oleville. 1.2 Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä julkissektorivetoista toimintaa suuntaan, jossa yritystoiminnan edellytykset lisäpalvelun tuottajana, kustannustehokkuuden tarjoajana ja ennen kaikkea palvelukyvyn lisääjänä otettaisiin palvelun luonnollisena elementtinä paremmin huomioon. Merkittäviä lähivuosien palveluihin vaikuttavia trendejä ovat: 1. Edelleen jatkuva joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen 2. MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut ja 3. Liikenteen ja liikennepalveluiden digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tehostumisen ja käyttäjäpalveluiden kustannustehokkaan kehittämisen. Tämä tarkoittaa suurempaa painotusta palvelujen asiakaslähtöiselle suunnittelulle. 4. Liikennekaari-uudistuksen kautta mahdollistuvat uudet liikennepalvelut, jotka todennäköisesti vaikuttavat suuresti erityisesti kaupunkien ja kaupunkien vaihealueiden tavaraja henkilökuljetusten uudelleen järjestäytymiseen. Ohjelmoitavassa hankkeessa selvitetään kuntien liikennepalveluiden kokonaisuutta ja niiden tarkoituksenmukaista kytkemistä osaksi yhdistelytoimintoja avointen kuljetusten, ei pelkästään perusturvan lakisääteisten kuljetusten osalta. Samalla tarkastellaan uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta ja tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta, tulevan sote-ratkaisun ja Liikennekaari-uudistuksen tavoitteisiin sovittaen. Työssä selvitetään muun muassa, miten palvelutasoa ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa, mikäli yksityisillä liikenteenharjoittajilla olisi mahdollisuus tarjota liikennepalveluitaan myös julkisesti rahoitetun yhdistelykeskuksen kautta. Markkinaehtoisten toimijoiden mukaan tulo osaksi julkista välitystä tehdään mahdolliseksi, mutta pääpaino on kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi. Työn kohteena ovat erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen sote-organisaatiot, joiden palvelutuotannon tukena ja tehostajana matkojen yhdistelykeskukset jatkossa mahdollisesti toimivat. Tässä hankkeessa muodostetaan riittävän konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi. Pääpaino on tietojärjestelmien kehittämisessä ja julkisten henkilökuljetusten tehostamisessa. Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita lähdetään kehittämään. Valmistelutyötyhmä pitää yhdistelytoimintojen kriittisen tärkeinä tekijöinä mm.: Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille. Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat). Markkinaehtoisten kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään.

15 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) Yhdistely- ja välityskeskustoimintojen lisäksi kolmansien osapuolten järjestelmien kuten maksaminen tulee voida kytkeä mukaan osaksi julkista ja yksityistä välitystoimintaa. Välitysjärjestelmän kehittäminen ja optimointi jatkuvaksi, ei projektiluontoiseksi toiminnaksi Yhdistelyn automatisointiasteen kasvattamisen lisäksi painopistä na digitaalinen laskutus Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen, jossa liikenteenharjoittajien palvelukokonaisuus ja kyytien hinnoittelua voidaan jatkuvasti muuttaa dynaamisesti. Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset, joko välityskeskuksen natiivilla järjestelmällä tai siihen liitettävällä kolmannen osapuolen järjestelmällä. Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi palveluiden asteittaisen kehittämisen mahdollistaminen. Avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimet rajapinnat. Toiminta-alueen ja välitysmäärien kasvattaminen nähdään kustannustehokkuuden kannalta tavoiteltava kehityssuuntana. Sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten yhdistely- ja välittäminen osana matkojen yhdistelykeskuksen toimintaa on tutkittava. Kuljetukset voitaisiin hoitaa maakunnallisina kokonaisuuksina. 2 Matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisohjelma ja vaiheistus 2.1 Nykytila-analyysi Kehittämishanke on jaettu seuraavien lukujen mukaisesti limittäiseen kuuteen työvaiheeseen: 1. Matkojen yhdistelytoimintojen nykytila-analyysi Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa 2. Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen. 3. Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset 4. Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana 5. Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi 6. Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) Työvaiheessa laaditaan tiivis kuvaus Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon matkojen yhdistelykeskuksista. Palvelujen kuvaukset kirjataan vuoden 2016 tietojen mukaan. Käyttötilastoissa hyödynnetään vuodenvaihteen tietoja. Yhdistelykeskusten toiminta kuvataan palvelujen, mukana olevien kuntien ja tilastointien perusteella. Keskeinen työvaihe, jotta kehittämistyönlähtökohdat saadaan kuvattua toiminnan ja lukujen valossa! Kuvataan välitystoiminnan suorittaja, henkilöstöresurssit, osaamisvaatimukset, järjestelmä, kalusto, kalustojärjestelmät, organisaatiot, toiminta- ja taloustiedot, välitysmäärät ja muut alueelliset välitystoimijat Faktatietoa nykytilanteesta ja nykytilanteen ongelmista

16 6 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen 2.2 Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen Toimintamalli ja prosessit Ennen varsinaista uuden ja/tai päivitettävän matkojen yhdistelyjärjestelmän teknistä määritystä toteutetaan laajassa alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä 1 yhdistely- ja välitystoiminnan toiminta- ja palvelumallin kuvaus kuntien ja sairausvakuutuslain kuljetusten osalta. Työvaiheen tavoitteena on tuottaa faktatietoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille siitä, millaisia vaihtoehtoja yhdistely- ja välitystoimintaa on kehittää osana organisaatioiden toimintaa, mitkä ovat ennakoidut kiinteät kustannukset, riskit, säästöpotentiaali, vaikutus markkinoille, vaikutus asiakkaiden palveluihin yms. Työvaiheen pohjalta tehdään esitys kehittämistyön jatkosta Työvaiheessa rakennettaan yhteisesti hyväksytty MYK-toiminnan, sote-kuljetusten, opetustoimen, sairausvakuutuslain, 2.asteen koulumatkatuen kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen toimijoiden kanssa toimintamalli, jossa kuvataan kuinka, missä ja kenen toimijan toimesta kuljetukset alueella järjestetään ja mitkä toiminnot tulevat yhteisen tai mahdollisesti hajautetun yhdistelytoiminnan piiriin. Työvaiheessa kuvataan kuinka kuljetuspalveluita koskeva päätöksenteko ja kuljetusten järjestämisvastuu kulkee palveluohjausprosessissa kunta- ja sote-rakenteen kannalta mahdollisemman tehokkaasti. Määritetään kuljetusoikeuksien myöntöön liittyvää poikkeamispäätösten yhteistä runkoa ja jäsennellään joukko- ja henkilöliikenteen alueellista toimijakenttää siten, että eri tehtäville saadaan tavoitetilanteeseen selvät vastuut ja samalla liittymäpinnat matkojen yhdistely- ja välitystoimintaan. Työvaiheessa tehdään koonti kaikista toiminta-alueen liikennepalveluista ja niiden integrointimahdollisuudesta osaksi yhteistä välitystä. Tähän tehtävään liittyen ao. kuljetusten kustannukset ja asiakasryhmät yksilöidään. Tämän lisäksi ennen järjestelmäarkkitehtuurin määritystä kuvataan tarkasti alueen julkisten kuljetuspalveluiden kokonaisuus, jota pystytään hyödyntämään osana tarjousvaihetta. Toimijoille, jotka tarjoavat varsinaista yhdistely- ja välitysjärjestelmän palveluratkaisuja syntyy yhtäläinen kuva välitykseen sisällytettävistä kuljetuspalveluista, niiden asiakaskunnasta, erityistarpeista, kysynnän jakautumisesta, kustannuksista ja miten liikennöitsijäkenttä on järjestäytynyt tuottajan rooliin. Keskeisiä kehittämishankkeessa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat: Yhdistely- ja välitystoiminnan organisaation kehittämisen lähtökohdat. Kuinka tehokas toiminta olisi varmistettavissa ja voidaanko esimerkiksi toimintaa sijoittamaan nykyisten organisaatioiden osaksi vai tuleeko kysymykseen mahdollinen osakeyhtiön perustaminen tai kokonaisulkoistus? Vaihtoehtojen toiminta- ja kustannusarviointia tehdään työn alkuvaiheessa toiminnallisesta, taloudellisesta ja teknologisesta lähtökohdasta. Nykyisten kuljetuksissa hyödynnettävien tietojärjestelmien kuvaaminen ja niiden roolien määrittäminen joukko- ja henkilöliikenteen kokonaisuudessa. Yksilöidään ne, joilla on suora liittymäpinta nykyiseen ja tulevaan matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmään. Käytössä olevien liikennetietovarantojen (mm. Koontikanta) ja niiden saatavuuden kuvaaminen. Ratkaistaan puutteellisen tiedon digitointi. Henkilökuljetusten ja yhdistelyn kytkentä avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhdistelyn alle siirrettävien avointen liikennepalveluiden kuvaaminen. 1 LVM, STM, Tekes, ITS Finland

17 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) Kuljetusten ja yhdistelyn toimintamallien ja vastuiden kuvaaminen. Tuotetaan suunnitelma niiden viemiseksi osaksi kokonaisyhdistelyä (esim. kiireettömät sairaalakuljetukset, pientavaralogistiikka). Sovitaan, mikä on tavoiteltavien yhdistelyyn vietävien kuljetusten laajuus hallintokunta- ja kuntatasolla. Sovitetaan yhteen aluehallintouudistuksen aikataulujen kanssa. Määritetään, kuinka yhdistelypalveluiden toiminta rahoitetaan ja kuinka eri toimijoiden yhteisillä resursseilla toimintaa ohjataan. Tutkitaan ja yhtenäistetään liikennöitsijäkilpailutusten hankintaehtoja ja mietitään, kuinka kaluston seurantaa, kontrollointia ja käytön tehostamista saadaan parannettua. Tunnistetaan palvelun kannalta kriittiset rajapinnat. Välitystoiminnan manuaalisen työn (nykyinen tilanne toimii lähtötasona) vähentäminen ja yhdistelyn automaatioasteen kasvattaminen. Asiakasrekisterien ja sähköisen laskutuksen laadukas hallinta jokaiselle yhdistelykeskuksen toiminnassa mukana olevalle taholle. Laskutuksen oikeellisuuden seuranta ja riittävän yksinkertaiset ja automatisoidut raportoinnit toteutuneista kyydeistä. Määritetään yhdistely- ja välityspalvelulle tavoitteellinen toiminnan laajuus ja palvelukomponentit, joiden pohjalta tehdään seuraavassa työvaiheessa teknologia- arkkitehtuurikuvaukset. Maksu- ja lippujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden kuvaaminen. Selvitetään kuinka käytössä olevat joukkoliikenteen maksujärjestelmät yhteen sovitetaan henkilökuljetusten kokonaisuuden kanssa. Arvioidaan kustannuksia ja selvitetään jatkotoimenpiteet palvelujen yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi myös maksujärjestelmien osalta. Keskeinen tavoite on kuvata, kuinka matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän uusi kehitysversio toteutetaan modulaarisena ja avoimiin rajapintoihin perustuvana ratkaisuna, jossa keskeiset komponentit ovat korvattavissa ja toiminnallisuuksien laajentaminen ei ole riippuvainen varsinaisen alustaratkaisun toimittajasta Asiakkaat ja loppukäyttäjät Keskeinen lähestymisnäkökulma kehityshankkeessa on asiakaspalvelun ja palvelevuuden parantaminen. Erityisryhmien kuten koulu- ja sote-kuljetusten lisäksi palvelua tullaan kehittämään entistä laajemmin avoimen joukkoliikennepalvelun suuntaan. Tämä merkitsee sitä, että loppukäyttäjällä on nykyistä huomattavasti laajemmat mahdollisuudet hakea yhdistelykeskuksen alla olevia liikennepalveluita oman käyttöliittymän (mobiilipalvelut ja netti) kautta ja varata/maksaa kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvat liikkumispalvelut helposti. Henkilökuljetusten asiakkaille pyritään varmentamaan nopeampaa palvelua, jota pystyttäisiin tuomaan laajemmalla yhteistyöllä alueellisten taksikeskusten kautta ja niiden välityksessä olevien autojen paremmalla integraatiolla julkiseen yhdistely- ja välitystoimijaan. Asiakaan ja loppukäyttäjän näkökulmasta kehittämishankkeessa erityishuomioita aiheuttavat: Joustavat tilaustavat, jotka lisäävät kuljetuspalveluiden houkuttelevuutta ja alentavat julkisten toimijoiden subvention tarvetta. Liittyminen lakisääteisiin henkilökuljetuksiin ja kyytien tarjontatiedon aktiivinen markkinointi loppukäyttäjille. Mahdollisuus saada palvelun kautta myös itse maksettuja liikennepalveluita. Mahdollisuus informaatiohakuihin, matkojen varaukseen, perumiseen ja maksamiseen digitaalisesti ilman käteistä rahaa. Mahdollisuus matkustaa voimassa olevalla joukkoliikenteen lipputuotteella.

18 8 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Yhtenä työn tavoitteena on selvittää voisiko yhdistely- ja välitystoimintaa siirtää kokonaisuudessaan aloittaville sote-alueille Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat Tavoitteeksi työohjelmaa valmistellut työryhmä on asettanut liikenteenharjoittajien tarjoamien palvelujen nykyistä laajemman kytkemisen osaksi julkisesti hallinnoitua yhdistely- ja välityskeskusta. Tavoitteena on, että yksittäiset liikenteenharjoittajat pääsevät helposti tarjoamaan kuljetuspalveluita järjestelmän kautta, niin julkisille organisaatioille kuin yksityisille kuluttajille. Toiminnalla tähdätään keskuksen kautta kulkevan kyytimäärän voimakkaaseen kasvattamiseen, yhdistelytodennäköisyyden lisäämiseen ja julkisten kuljetusten subventioasteen alentamiseen. Työvaiheessa tutkitaan, mikä on julkisen yhdistelytoiminnan suhde avoimilla markkinoilla tapahtuvaan taksivälitykseen ja uusiin täysin digitaalisiin kuljetuksia yhdisteleviin mobiilipalveluihin. Vähimmäistavoitteena on, että julkisen yhdistely- ja välityskeskuksen kuljetusten ylivuodot ja hiljaisten aikojen matkapyynnöt ohjataan suoraan tai järjestelmien välisen rajapinnan kautta keskukseen, joka on avoinna ympäri vuorokauden. Järjestelmien tulisi kyetä vaihtamaan rajapinnan kautta suoraan tietoja, jolloin toisen järjestelmän välittämä kalusto on aina välittömästi yhdistelykeskuksen saatavilla hintakyselyjä ja mahdollisia ylivuototilanteita varten. Koko projektin ajan alueen liikenteenharjoittajat linja-auto- ja taksiliikennepuolelta pidetään työn etenemisestä tietoisena ja työvaiheiden aikana keskeisistä ehdotuksista pyydetään nopeutetulla kuulemismenettelyllä sidosryhmäpalaute. Liikennöitsijäpuolelta haetaan erityisesti vaihtoehtoja ja näkemyksiä sille, kuinka yhdistelykeskuksen toimintaa kyettäisiin kehittämään taloudellisesti järkevästi ja kuinka käytössä olevien järjestelmien tulisi toimia suhteessa autoilijalaitteiden suuntaan. Osana kehittämishanketta on suunniteltu toteuttavaksi alueellisia ja paikallisia kokeiluja, joissa liikenteenharjoittajat voivat tuoda osaksi nykyisiä ja tarjottavia yhdistelyjärjestelmiä omia palveluitaan tarjolle julkisen sektorin ja yksityisten asiakkaiden hyödynnettäväksi. Tällä toiminnalla haetaan kokemusta uusien markkinaehtoisten palveluiden kytkemisestä kokonaisvälitykseen. Kehittämishankkeessa haetaan tarvittaessa rahoitusta kokeiluihin osallistuville liikennöitsijöille uusien palvelumallien testaamiseen osana laajempaa julkisen ja yksityisen sektorin liikennepalveluiden kehittämiskokonaisuutta Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) Työn aikana selvitetään toimintamallien, teknologiavaatimusten, asiakaspalvelun ja liikennöitsijäyhteistyön näkökulmasta vaihtoehdot yhdistelykeskuksesta tai keskuksista vastaavista nykyisistä tai täysin uusista organisaatioista. Matkojen yhdistelykeskus on olennainen osa uusien toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Keskeistä toiminnan taloudellisten toimintaedellytysten ja palvelukyvyn varmistamisessa on, että toimijalla on riittävät valtuudet. Lisäksi toiminnassa tulee olla riittävästi yhdistettäviä henkilökuljetuksia sekä riittävästi kalustoa. Kuljetusten järjestämisvastuun tulee olla yhdistely- ja välityskeskusta pyörittävällä organisaatiolla. Palvelupäätökset, kuten vpl- ja shlkuljetuspäätökset voidaan tehdä erillään yhdistely- ja kuljetustoiminnasta, mutta varsinainen palveluiden operatiivinen toteutusvastuu on selkeästi oltava uudella toimijalla / toimijoilla. Sote- ja maakuntahallintouudistuksessa yksi keskeinen suuri kuljetussegmentti on sotekyytien lisäksi kuntien vastuulle todennäköisesti jäävät sivistystoimen oppilaskuljetukset. Näiden kuljetusten ne osat, jotka eivät ole kytkettynä osaksi markkinaehtoista tai toimivaltai-

19 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) sen viranomaisen joukkoliikenneverkostoa, katsotaan toiminnan volyymin ja yhdistelymahdollisuuksien kehittämisen näkökulmasta tärkeäksi osaksi kehittämishanketta. Tämä korostaa kuntien ja kuntayhteistyön merkitystä hankkeessa. Toiminnan volyymin ollessa suuri on palvelujen koordinointi toimivaltaisten viranomaisten kanssa keskeinen osa MYK:n toimintaa. Osana lähivuosien uudistuksia tulee alueellisesti myös pohtia kuinka joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset alueella järjestyvät ja kuinka joukkoliikenteen viranomaistehtävät saataisiin hoidettua mahdollisimman tehokkaasti maakuntiin tai keskuskaupunkeihin tukeutuvilla toimivaltaisilla viranomaisilla. 2.3 Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset Vaiheen toteutus on vahvasti riippuvainen siitä, syntyykö edellisten työvaiheiden kautta tilanne, jonka pohjalta voidaan kehitystyötä jatkaa nykyiseen teknologiaan ja järjestelmätoimittajaan tukeutuen vai päätetäänkö edetä innovatiivisen hankinnan valmisteluun ja valmistautua samalla mahdollisuuteen, jossa teknologia korvataan uudella vuoden 2018 aikana. Kun toimintamallit (eri kuljetukset, käyttötilanteet, toimijat) on kuvattu, järjestelmään liitettyjen asiakasprosessien tavoitetila määritetty sekä järjestelmäytimen ja tarvittavien moduulien toiminnallisuudet, laajennusvaatimukset, avoimen lähdekoodin periaatteet ja päiväkohtaiset käsittelymäärät on määritetty, siirrytään järjestelmän tekniseen määrittelyyn ja arkkitehtuurikuvauksiin. Kuvaukset rakennetaan a. nykytilaan tukeutuen tai b. innovatiiviseen hankintavaihtoehtoon tukeutuen. Keskeistä järjestelmä- ja palvelutoimittajan valinnassa on, kuinka taataan yhdistely- ja välitystoiminnan käytönaikainen jatkuva operoinnin ja optimoinnin kehittäminen. Käyttäjä- ja kalustomäärän laajentuessa sekä uusien liikennepalveluiden asteittaisen mukaan tulon kautta muodostuu tilanteita, joissa perinteinen järjestelmätoimittaja ei kykene vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan ylläpidosta. Tarvitaan jatkuvaa toimintaprosessien ja järjestelmän parametrien säätämistä ja tehokkuuden hakemista. Työvaiheessa työtä ohjaava ohjausryhmä kuvaa (ulkopuolisen toimittajan valmistelemana) parhaaseen nykyiseen käsitykseen, tavoitetilaan ja tiedossa olevien järjestelmien mahdollisuuksien perustuen matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän tavoiteteknologiat ja rakentaa tarjousvaihetta varten järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen. Tästä arkkitehtuurista voidaan innovatiivisen hankintavaiheen aikana poiketa ja kuvausta voidaan päivittää koko kehittämishankkeen ajan ennen kuin varsinainen hankintapäätös tehdään. Tällä varmistetaan, että käyttöönotettava palvelu vastaa jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristön tarpeeseen ja että riittävän laaja joukko asiantuntijoita on ollut kuultavana koko Itä-Suomen julkisia kuljetuksiin merkittävästi vaikuttavan kokonaisuuden määrittelyssä. Työvaiheessa tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä Tekes:n, LVM:ön ja ITS Finlandin kanssa. Työvaihe päättää kehittämishankkeen 1. vaiheen, joka toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijatoimittajan tukemana alueen toimijoiden yhteisrahoituksella. Yhteisrahoitusmalli on kuvattu luvussa Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) Seuraava työvaihe on suunniteltu osaksi innovatiivista hankintaprosessia, jolle haetaan alueen ulkopuolista rahoitusta. Toiminnallisuuksien, järjestelmäarkkitehtuurin ja modulaarisuuden määrittelyn jälkeen hankkeessa avataan varsinainen järjestelmätoimittajien kilpailutus. Perinteisen kilpailutuksen sijaan ensisijaisena lähtökohtana uuden ajan matkojen yhdistely-

20 10 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen palvelun hankinnassa tulisi käyttää ns. innovatiivista hankintamenettelyä. Tämä tehtäisiin lähtökohtaisesti yhteistyössä Tekesin Huippuostajat-ohjelman ja sen Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitusmenettelyn kautta. Innovatiivisessa hankinnassa haetaan Itä-Suomen alueelle uutta ja julkisen ja yksityisen sektorin poikkeuksellisen tavoitteellisessa yhteistyössä yhteiskunnalliseen haasteeseen ratkaisuja, joka ei ole sidottu pelkästään Suomen toimintaympäristöön. Samalla mukana olevat yritykset voivat omia olemassa olevia palveluita kehittämällä ja ratkaisuja tarjoamalla saavuttaa merkittävää kansainvälistä kilpailukykyä ja -etua vastaavankaltaisissa hankkeissa Pohjoismaissa ja laajemmin maissa, joissa hyvinvointipalvelut ovat pitkälle kehittyneitä ja joissa julkisella rahoituksella on merkittävä rooli sosiaalivakuutuksen järjestämisessä. 2.5 Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi Innovatiiviseen hankintamenettelyyn valittujen järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa sovitaan yksityiskohtaisesti kriteeristö, johon kehitettävän palvelun on vastattava palvelun laadulla, teknisellä kyvykkyydellä, ylläpidon osalta, virhetilainteiden hallintana ja mahdollisen matkavälityspuolen käyttäjäpuolen hallinnan suhteen. Näiden kriteerien pohjalta yhdistely- ja välityspalvelun tilaajatahot työstävät kehittämishanketta vetävän toimijan kanssa oikeisiin jokapäiväisiin matkapyyntö- ja tilausdataan perustuen demoaineistoja, joita ajetaan sisään järjestelmätoimittajien järjestelmiin. Käyttötapauksia voidaan joko simuloida tai toteuttaa mahdollisuuksien rajoissa myös live-aineistolla testejä, mikäli tämä on järjestelmätoimittajien tasapuolisen kohtelun kannalta mahdollista. Järjestelmätoimittajien palvelut auditoidaan tämän vaiheen aikana ulkopuolisen arvioitsijaryhmän toimesta, jossa on edustettuna kehittämishankkeen toteuttamisesta vastaava toimija. Testaus tapahtuisi vuoden 2017 aikana luvussa 3 tarkemmin kuvatun aikataulusuunnitelman mukaisesti. Toimittajien kyvykkyyden arvioinnin lopputuloksena voi olla myös, että lopulliseen valintamenettelyyn valikoituu kahden tai useamman alkuperäisen tarjoajan muodostama konsortio. 2.6 Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) Varsinainen käyttöönottoprojekti on jo tässä työohjelmassa kuvatun kehittämishankkeen ulkopuolinen kokonaisuus ja on palvelun tilaajan/tilaajien ja järjestelmätoimittajan normaalia käyttöönottotoimintaa. Palvelutoimittaja voi olla jo nykyään markkinoilla toimiva yritys tai täysin uusi toimija. 3 Aikataulu ja etenemisehdotus Työohjelma käsitellään huhti-toukokuun 2016 aikana Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla tarvittavien tahojen toimesta. Liitemateriaalina ja asian varsinaisena esittelyaineistona toimii liitteenä toimitettava power-point aineisto. Kehittämishankkeen on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa tai viimeistään elokuussa Tavoitteena on, että maakuntaliittojen ja keskuskaupunkien määrittelemä toiminnallinen osa on valmis kesällä Tämän jälkeen haetaan mukaan alueen muita kuntia. Käyttöönottoprojekti voisi käynnistyä aikaisintaan vuodenvaihteessa , kuitenkin niin, että viimeistään järjestelmä olisi täysin tuotantokäytössä mennessä soteuudistuksen määrittämässä aikataulussa.

21 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) Työ jakautuu työohjelmaluonnoksen mukaisesti kolmeen osaan, joista tarkemmin on kuvattu vaiheita 1 ja 2. Vaihe 1 käynnistetään aikataulusyistä mahdollisimman pikaisesti kesä- tai elokuussa 2016 ja se valmistuu kokonaisuudessaan (kommentointikierroksen huomioiden) helmikuussa Kehittämishankkeen käynnistymisen rahoittajatahoiksi ehdotetaan alueen sote-toimijoita / keskuskaupunkeja, Pohjois-Savon ELY-keskusta ja Liikenne- ja viestintäministeriötä. Vaiheen 1 toteutuksen kokoluokka on kustannuksiltaan alle kansallisen euron (alv %) kynnysarvon. Helmi-maaliskuussa 2017 tehdään päätös vaiheen 2. toteuttamisesta alla olevan aikataulukaavion mukaisesti. Vaihe 3. arvioitu käynnistyminen on vuodenvaiheessa Vaiheessa 1 työn ohjauksen ehdotetaan koostuvan seuraavien organisaatioiden edustajista Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-palveluiden valmistelutyöryhmä/järjestäjätahot Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus Peruskuntien edustus (Kuopio, Joensuu, jne.) Mahdolliset rahoittaja- ja yhteistyötahot Liitteet: Työohjelman esittelyaineisto, XX

22 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Esitys työohjelmaluonnokseksi, Seppo Huttunen Sito Parhaan ympäristön tekijät

23 Taustaa: Yhdistely- ja välityskeskukset Taustalla liikennepalveluihin lähivuosina vaikuttavat merkittävät muutokset: Digitalisaatio ja palveluistuminen Joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut Liikennekaariuudistus Itä-Suomi ollut 1990-luvulta alkaen edelläkävijä yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana Tällä hetkellä yhdistelykeskukset Kuopiossa ja Joensuussa, Mikkelissä käynnisteillä Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi mukana joukko alueen peruskuntia Yhdistellään palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia Kokeiluluontoisesti mukana ollut myös sairaanhoitopiirien ja Kelan kuljetuksia

24 Tarve kehittämiselle Yhdistelykeskusten toiminta on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen ( ) jälkeen Palveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt vakaana Välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan kehitetty Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa Avoimien markkinoiden liikennepalveluita ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu Kustannustehokkuuden parantaminen ja varmistaminen Enemmän yhdisteltävää, kaikille avoimia kuljetuspalveluita, pienempi julkinen subventio, uusien järjestelmien käyttöönotto Ilman sote-kyytien yhdistelyä ja kuljetusten koordinointia vuonna 2019 kustannukset olisivat arviolta 3,5 milj. /v korkeammat (P-K ja P-S) Jos yhdistelyä laajennetaan muihin julkisesti tuettuihin kuljetuksiin, säästöpotentiaali on vielä huomattavasti suurempi Toiminnan laajentaminen alueellisesti kattavammaksi ja koskemaan kaikkia julkisesti tuotettuja kuljetuksia Osana sote- ja itsehallintouudistusta läpikäytävä kokonaisuus Tukipalveluna logistiikka palveluna koko maakunnalle! 3 Palveluiden tarjoaminen myös yksityisille kuluttajille

25 Työn tavoitteet Muodostaa konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi Tarkastella uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta Tarkastella tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta sote-ratkaisun ja Liikennekaariuudistuksen tavoitteisiin sovittaen Määritellä tekninen toteutus ja järjestelmäarkkitehtuuri Tehostaa nykyisten välitysjärjestelmien toimintaa ja samalla tarjota mahdollisuuksia yksityisten liikenteenharjoittajien kiinnittymiselle mukaan palveluiden tuottajiksi Pääpaino kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita kehitetään nykyisen ja/tai uusien toimijoiden kanssa

26 Kaikki näkökulmat otettava huomioon! Liikennepalveluiden käyttäjät Joukkoliikenneyrittäjät TVV Taksiyrittäjät MYK Sote-järjestäjä Taksien välityskeskukset Julkinen ohjaus Kunnat TEM LVM Tekes

27 Vaatimuksia järjestelmälle Automaattisen yhdistelyn parantaminen Laskutusjärjestelmän digitalisointi Jatkuva ylläpito- ja kehitystyö Avoin lähdekoodi ja toimittajariippumaton kehittäminen Seurannan ja raportoinnin läpinäkyvyyden parantaminen Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat). Markkinaehtoiset kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään. Kolmansien osapuolten järjestelmät (esim. maksaminen) tulee kytkeä osaksi julkista ja yksityistä välitystoimintaa Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi uusien sovellusten ja palveluiden lisäämismahdollisuudet

28 Päätös etenemisestä Päätös etenemisestä Työn vaiheistus Vaihe 1. Vaihe 2. Vaihe 3. 8/2016 2/ VE1: Nykyinen toimittaja T&K-hanke Yhdistelytoiminnan nykytilan analyysi Tavoitetila ja toiminnallisuudet Tekninen määrittely ja järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmän/järjestelmien toimivuuden simulointi ja evaluointi Järjestelmätoimittajan valinta / käyttöönottoprojekti Ehdotus toimijoiksi: Pohjois-Savon Sote Siun Sote Kuopion ja Joensuun kaupungit Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto VE2: Innovatiivinen hankinta

29 Kiitoksia mielenkiinnostanne! Yhteystiedot Seppo Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus Puh Sito Parhaan ympäristön tekijät [Esityksen 9 nimi]

30 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Esitys työohjelmaluonnokseksi, Seppo Huttunen Sito Parhaan ympäristön tekijät

31 Taustaa: Yhdistely- ja välityskeskukset Taustalla liikennepalveluihin lähivuosina vaikuttavat merkittävät muutokset: Digitalisaatio ja palveluistuminen Joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut Liikennekaariuudistus Itä-Suomi ollut 1990-luvulta alkaen edelläkävijä yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana Tällä hetkellä yhdistelykeskukset Kuopiossa ja Joensuussa, Mikkelissä käynnisteillä Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi mukana joukko alueen peruskuntia Yhdistellään palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia Kokeiluluontoisesti mukana ollut myös sairaanhoitopiirien ja Kelan kuljetuksia

32 Tarve kehittämiselle Yhdistelykeskusten toiminta on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen ( ) jälkeen Palveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt vakaana Välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan kehitetty Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa Avoimien markkinoiden liikennepalveluita ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu Kustannustehokkuuden parantaminen ja varmistaminen Enemmän yhdisteltävää, kaikille avoimia kuljetuspalveluita, pienempi julkinen subventio, uusien järjestelmien käyttöönotto Ilman sote-kyytien yhdistelyä ja kuljetusten koordinointia vuonna 2019 kustannukset olisivat arviolta 3,5 milj. /v korkeammat (P-K ja P-S) Jos yhdistelyä laajennetaan muihin julkisesti tuettuihin kuljetuksiin, säästöpotentiaali on vielä huomattavasti suurempi Toiminnan laajentaminen alueellisesti kattavammaksi ja koskemaan kaikkia julkisesti tuotettuja kuljetuksia Osana sote- ja itsehallintouudistusta läpikäytävä kokonaisuus Tukipalveluna logistiikka palveluna koko maakunnalle! 3 Palveluiden tarjoaminen myös yksityisille kuluttajille

33 Työn tavoitteet Muodostaa konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi Tarkastella uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta Tarkastella tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta sote-ratkaisun ja Liikennekaariuudistuksen tavoitteisiin sovittaen Määritellä tekninen toteutus ja järjestelmäarkkitehtuuri Tehostaa nykyisten välitysjärjestelmien toimintaa ja samalla tarjota mahdollisuuksia yksityisten liikenteenharjoittajien kiinnittymiselle mukaan palveluiden tuottajiksi Pääpaino kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita kehitetään nykyisen ja/tai uusien toimijoiden kanssa

34 Kaikki näkökulmat otettava huomioon! Liikennepalveluiden käyttäjät Joukkoliikenneyrittäjät TVV Taksiyrittäjät MYK Sote-järjestäjä Taksien välityskeskukset Julkinen ohjaus Kunnat TEM LVM Tekes

35 Vaatimuksia järjestelmälle Automaattisen yhdistelyn parantaminen Laskutusjärjestelmän digitalisointi Jatkuva ylläpito- ja kehitystyö Avoin lähdekoodi ja toimittajariippumaton kehittäminen Seurannan ja raportoinnin läpinäkyvyyden parantaminen Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat). Markkinaehtoiset kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään. Kolmansien osapuolten järjestelmät (esim. maksaminen) tulee kytkeä osaksi julkista ja yksityistä välitystoimintaa Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi uusien sovellusten ja palveluiden lisäämismahdollisuudet

36 Päätös etenemisestä Päätös etenemisestä Työn vaiheistus Vaihe 1. Vaihe 2. Vaihe 3. 8/2016 2/ VE1: Nykyinen toimittaja T&K-hanke Yhdistelytoiminnan nykytilan analyysi Tavoitetila ja toiminnallisuudet Tekninen määrittely ja järjestelmäarkkitehtuuri Järjestelmän/järjestelmien toimivuuden simulointi ja evaluointi Järjestelmätoimittajan valinta / käyttöönottoprojekti Ehdotus toimijoiksi: Pohjois-Savon Sote Siun Sote Kuopion ja Joensuun kaupungit Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto VE2: Innovatiivinen hankinta

37 Kiitoksia mielenkiinnostanne! Yhteystiedot Seppo Huttunen, Pohjois-Savon ELY-keskus Puh Sito Parhaan ympäristön tekijät [Esityksen 9 nimi]

38 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Esitys työohjelmaluonnokseksi Eloranta, Rautio, Rintamäki, Savolainen Esittelyluonnos

39 2 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen SISÄLTÖ 1 TYÖN TAUSTA JA TAVOITTEET Tausta ja tarve Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset MATKOJEN YHDISTELYTOIMINNAN KEHITTÄMISOHJELMA JA VAIHEISTUS Nykytila-analyysi (Projektin vaihe 1.) Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen Toimintamalli ja prosessit Asiakkaat ja loppukäyttäjät Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) AIKATAULU JA ETENEMISEHDOTUS... 10

40 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) 1 Työn tausta ja tavoitteet 1.1 Tausta ja tarve Pohjois-Savon ELY-keskus on päättänyt käynnistää yhdistelytoiminnan kehittämistavoitteiden edistämiseksi ja Sote- ja Liikennekaariuudistuksiin proaktiivisesti painottuvan matkojen yhdistelytoimintojen kehittämisen. Asiaa on käsitelty aikaisemmin Itä-Suomen sotetoimijoiden (Ylä-Savo, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo) ja Joensuun ja Kuopion kaupunkien kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskus käynnistää työtä työohjelman laatimisella, joka tullaan esittelemään kaikille alueen yhdistelytoiminnasta vastaaville tahoille. Tällä työohjelman ja alustavan suunnitelman laadinnalla pohjustetaan matkojen yhdistelytoiminnan integrointia osaksi alueellisia sote-järjestäjiä ja avoimen joukkoliikenteen palvelua. Varsinaisen työn käynnistämisestä sovitaan työohjelman esitysten pohjalta. Itä-Suomen alue on toiminut 1990-luvulta alkaen edelläkävijänä erityisesti sosiaali- ja terveystoimen hallinnonalan kuljetuspalveluiden välitys- ja yhdistelypalveluiden kehittämisessä ja käytännön toteuttajana. Matkojen yhdistelytoimintoja on otettu käyttöön vuosien välisenä aikana ensiksi Kuopiossa ja seuraavaksi Joensuussa. Yhdistelytoiminnan laajuus on vaihdellut, ollen välillä kokeiluluontoisesti erittäin kattava myös sairaanhoitopiirien ja Kelan korvausvastuun alla olevien kuljetusten osalta. Nykyisin yhdistelyssä on mukana Kuopion ja Joensuun kaupunkien lisäksi joukko alueen peruskuntia, joiden palveluliikenteitä, sosiaalitoimen kuljetuksia ja osin oppilaskuljetuksia yhdistellään ja välitetään Kuopiossa ja Joensuussa sijaitsevien yhdistelykeskusten kautta. On arvioitu, että nykyisen kaltainen yhdistely- ja välitysjärjestelmä tuottaa Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-toimijoille vuosittain noin 3,5 milj. säästöt. Kuljetuspalveluiden kokonaiskustannus soten osalta on n. 13,5 milj. / vuosi. Koordinoimaton järjestelmä vastaavasti kustantaisi nykytiedon valossa vähintään 17 milj. / vuosi. Kehityshankkeessa toiminnan tehokkuutta olisi tarkoitus kehittää vielä tästäkin pidemmälle. Itä-Suomen kunnissa sote-kuljetukset muodostavat vajaan neljänneksen kuntien vuotuisista henkilökuljetusten kustannuksista. Esimerkiksi koulukuljetusten yhdistelyssä on paljon potentiaalia, mutta yhdistelyn vaikutuksia ei ole järjestelmällisesti selvitetty. Mahdollinen sairasvakuutuslain mukaisten matkojen liittäminen yhdistelytoimintaan moninkertaistaisi säästöpotentiaalin. Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan matkojen yhdistelykeskukset tekevät laajaa yhteistyötä mm. palvelin- ja sovelluspuolella. Molemmat organisaatiot hyödyntävät samaa yhdistelyteknologiaa. Mikkelissä yhdistelytoiminnot ovat käynnistysvaiheessa. Yhdistelykeskusten toiminta liikennepalveluiden ja teknologian suhteen on pysynyt varsin samana nykyisen toimintalaajuuden vakiintumisen ( ) jälkeen. Järjestelmäkehitystä on tapahtunut maltillisesti ja välitysjärjestelmän palvelu- ja optimointikykyä ei ole juurikaan alueen julkisissa välityskeskuksissa kehitetty tämän vuosikymmenen aikana. Operatiivinen toiminta on tehostunut sitä mukaan, kun järjestelmien kyvykkyydet ja mahdollisuudet ovat tulleet tutuiksi teknologian käyttäjille. Liikennepalveluiden kokonaisuus ja yhteistyössä mukana olevien kuntien määrä on pysynyt myös vakaana. Mukana olevien liikennepalveluiden kuten avoimen palveluliikenteen, joukkoliikennekalustolla operoitavien henkilökuljetusten ja yhteistyötaksien palvelut ovat sisältyneet palveluvalikoimaan koko nykyisen toiminnan ajan. Palveluiden kohdennus on ollut vahvasti sosiaalitoimen kuljetusten ydintoiminnoissa vammaispalvelulain, sosiaalihuoltolain ja päivätoiminnan mukaisissa matkoissa. Järjestelmän alle hankittua autokapasiteettia hyödynnetään myös koulutoimen kuljetuksissa.

41 4 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Uusia kuntia ja niiden lakisääteisiä kuljetuspalveluita ei juuri viime vuosien aikana ole tullut toimintaan mukaan, mikä olisi tärkeää kustannustehokkuuden ja operatiivisen tehokkuuden saavuttamisessa. Avoimien markkinoiden liikennepalveluita, jotka mahdollistaisivat paremmat yhdistelyasteet ja asiakastulon kasvun ei käytännössä ole toiminnassa huomioitu. Tämä toisi yhdistelytoimintaan aivan uuden ulottuvuuden, joka mahdollistaa palvelutason turvaamisen ja kehittämisen käyttäjä- ja yrittäjälähtöisesti kaikille liikennepalveluita tarvitseville, ei vain kuljetusoikeuksien piirissä oleville. 1.2 Työn tavoitteena avoimet ja palvelevat julkiset kuljetukset Hankkeen tavoitteena on kehittää nykyistä julkissektorivetoista toimintaa suuntaan, jossa yritystoiminnan edellytykset lisäpalvelun tuottajana, kustannustehokkuuden tarjoajana ja ennen kaikkea palvelukyvyn lisääjänä otettaisiin palvelun luonnollisena elementtinä paremmin huomioon. Merkittäviä lähivuosien palveluihin vaikuttavia trendejä ovat: 1. Edelleen jatkuva joukkoliikenteen kilpailun lisääntyminen ja markkinoiden avautuminen 2. MaaS-palveluiden kehitystyö ja pilottikokeilut ja 3. Liikenteen ja liikennepalveluiden digitalisaatio mahdollistaa toiminnan tehostumisen ja käyttäjäpalveluiden kustannustehokkaan kehittämisen. Tämä tarkoittaa suurempaa painotusta palvelujen asiakaslähtöiselle suunnittelulle. 4. Liikennekaari-uudistuksen kautta mahdollistuvat uudet liikennepalvelut, jotka todennäköisesti vaikuttavat suuresti erityisesti kaupunkien ja kaupunkien vaihealueiden tavaraja henkilökuljetusten uudelleen järjestäytymiseen. Ohjelmoitavassa hankkeessa selvitetään kuntien liikennepalveluiden kokonaisuutta ja niiden tarkoituksenmukaista kytkemistä osaksi yhdistelytoimintoja avointen kuljetusten, ei pelkästään perusturvan lakisääteisten kuljetusten osalta. Samalla tarkastellaan uudistushenkisesti tuetun/ostetun liikenteen ja yksityisen liikennetarjonnan suhdetta ja tarjontaa osana yhdistelykeskusten kokonaisuutta, tulevan sote-ratkaisun ja Liikennekaari-uudistuksen tavoitteisiin sovittaen. Työssä selvitetään muun muassa, miten palvelutasoa ja kustannustehokkuutta voitaisiin parantaa, mikäli yksityisillä liikenteenharjoittajilla olisi mahdollisuus tarjota liikennepalveluitaan myös julkisesti rahoitetun yhdistelykeskuksen kautta. Markkinaehtoisten toimijoiden mukaan tulo osaksi julkista välitystä tehdään mahdolliseksi, mutta pääpaino on kuitenkin julkisten henkilökuljetusten toiminnan tehostamisessa ja nykyisten yhdistelykeskusten toiminta-alueiden laajentamisessa koko Itä-Suomen kattavaksi kokonaisuudeksi. Työn kohteena ovat erityisesti Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueen sote-organisaatiot, joiden palvelutuotannon tukena ja tehostajana matkojen yhdistelykeskukset jatkossa mahdollisesti toimivat. Tässä hankkeessa muodostetaan riittävän konkreettiset tavoitteet ja suunnitelma matkojen yhdistelytoimintojen kokonaisuudistuksen käynnistämiseksi. Pääpaino on tietojärjestelmien kehittämisessä ja julkisten henkilökuljetusten tehostamisessa. Työssä yksilöidään periaatteet sille, miten yhdistelykeskusten yhteistyötä, tietojärjestelmiä, toimintamalleja, palveluprosesseja ja yhdistelykeskusten välitettävänä olevia liikennepalveluita lähdetään kehittämään. Valmistelutyötyhmä pitää yhdistelytoimintojen kriittisen tärkeinä tekijöinä mm.: Liikennöitsijöillä tulee olla mahdollisuus tarjota omia palveluitaan julkisen sektorin henkilökuljetusten lisäksi yksityisille kuluttajille. Yrittäjillä ja heidän tarjoamillaan liikennepalveluilla tulee olla vapaa liittymisoikeus osaksi yhdistelykeskuksen perinteistä ja digitalisoituvaa välitystoimintaa (avoimet rajapinnat). Markkinaehtoisten kutsujoukkoliikennepalvelut tulee ottaa mukaan järjestelmään.

42 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) Yhdistely- ja välityskeskustoimintojen lisäksi kolmansien osapuolten järjestelmien kuten maksaminen tulee voida kytkeä mukaan osaksi julkista ja yksityistä välitystoimintaa. Välitysjärjestelmän kehittäminen ja optimointi jatkuvaksi, ei projektiluontoiseksi toiminnaksi Yhdistelyn automatisointiasteen kasvattamisen lisäksi painopistä na digitaalinen laskutus Liikennepalveluiden (nykyisten ja uusien) markkinapaikan mahdollistaminen, jossa liikenteenharjoittajien palvelukokonaisuus ja kyytien hinnoittelua voidaan jatkuvasti muuttaa dynaamisesti. Mahdollisuus kehittää yhdistelypalvelua suuntaan, jossa toimijat voisivat sopia koko matkaketjun kokonaishinnoittelusta ja hoitaa maksamiset ja tilitykset, joko välityskeskuksen natiivilla järjestelmällä tai siihen liitettävällä kolmannen osapuolen järjestelmällä. Yhdistely- ja välitystoiminnan lisäksi palveluiden asteittaisen kehittämisen mahdollistaminen. Avoimen lähdekoodin periaatteet ja avoimet rajapinnat. Toiminta-alueen ja välitysmäärien kasvattaminen nähdään kustannustehokkuuden kannalta tavoiteltava kehityssuuntana. Sairausvakuutuslain mukaisten kuljetusten yhdistely- ja välittäminen osana matkojen yhdistelykeskuksen toimintaa on tutkittava. Kuljetukset voitaisiin hoitaa maakunnallisina kokonaisuuksina. 2 Matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisohjelma ja vaiheistus 2.1 Nykytila-analyysi Kehittämishanke on jaettu seuraavien lukujen mukaisesti limittäiseen kuuteen työvaiheeseen: 1. Matkojen yhdistelytoimintojen nykytila-analyysi Pohjois-Savossa ja Pohjois- Karjalassa 2. Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen. 3. Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset 4. Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana 5. Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi 6. Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) Työvaiheessa laaditaan tiivis kuvaus Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon matkojen yhdistelykeskuksista. Palvelujen kuvaukset kirjataan vuoden 2016 tietojen mukaan. Käyttötilastoissa hyödynnetään vuodenvaihteen tietoja. Yhdistelykeskusten toiminta kuvataan palvelujen, mukana olevien kuntien ja tilastointien perusteella. Keskeinen työvaihe, jotta kehittämistyönlähtökohdat saadaan kuvattua toiminnan ja lukujen valossa! Kuvataan välitystoiminnan suorittaja, henkilöstöresurssit, osaamisvaatimukset, järjestelmä, kalusto, kalustojärjestelmät, organisaatiot, toiminta- ja taloustiedot, välitysmäärät ja muut alueelliset välitystoimijat Faktatietoa nykytilanteesta ja nykytilanteen ongelmista

43 6 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen 2.2 Toimintamallin, prosessien ja matkojen yhdistelytoiminnan kehittämisen tavoitetilan ja toiminnallisuuksien selvittäminen Toimintamalli ja prosessit Ennen varsinaista uuden ja/tai päivitettävän matkojen yhdistelyjärjestelmän teknistä määritystä toteutetaan laajassa alueellisessa ja valtakunnallisessa yhteistyössä 1 yhdistely- ja välitystoiminnan toiminta- ja palvelumallin kuvaus kuntien ja sairausvakuutuslain kuljetusten osalta. Työvaiheen tavoitteena on tuottaa faktatietoa julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille siitä, millaisia vaihtoehtoja yhdistely- ja välitystoimintaa on kehittää osana organisaatioiden toimintaa, mitkä ovat ennakoidut kiinteät kustannukset, riskit, säästöpotentiaali, vaikutus markkinoille, vaikutus asiakkaiden palveluihin yms. Työvaiheen pohjalta tehdään esitys kehittämistyön jatkosta Työvaiheessa rakennettaan yhteisesti hyväksytty MYK-toiminnan, sote-kuljetusten, opetustoimen, sairausvakuutuslain, 2.asteen koulumatkatuen kuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen toimijoiden kanssa toimintamalli, jossa kuvataan kuinka, missä ja kenen toimijan toimesta kuljetukset alueella järjestetään ja mitkä toiminnot tulevat yhteisen tai mahdollisesti hajautetun yhdistelytoiminnan piiriin. Työvaiheessa kuvataan kuinka kuljetuspalveluita koskeva päätöksenteko ja kuljetusten järjestämisvastuu kulkee palveluohjausprosessissa kunta- ja sote-rakenteen kannalta mahdollisemman tehokkaasti. Määritetään kuljetusoikeuksien myöntöön liittyvää poikkeamispäätösten yhteistä runkoa ja jäsennellään joukko- ja henkilöliikenteen alueellista toimijakenttää siten, että eri tehtäville saadaan tavoitetilanteeseen selvät vastuut ja samalla liittymäpinnat matkojen yhdistely- ja välitystoimintaan. Työvaiheessa tehdään koonti kaikista toiminta-alueen liikennepalveluista ja niiden integrointimahdollisuudesta osaksi yhteistä välitystä. Tähän tehtävään liittyen ao. kuljetusten kustannukset ja asiakasryhmät yksilöidään. Tämän lisäksi ennen järjestelmäarkkitehtuurin määritystä kuvataan tarkasti alueen julkisten kuljetuspalveluiden kokonaisuus, jota pystytään hyödyntämään osana tarjousvaihetta. Toimijoille, jotka tarjoavat varsinaista yhdistely- ja välitysjärjestelmän palveluratkaisuja syntyy yhtäläinen kuva välitykseen sisällytettävistä kuljetuspalveluista, niiden asiakaskunnasta, erityistarpeista, kysynnän jakautumisesta, kustannuksista ja miten liikennöitsijäkenttä on järjestäytynyt tuottajan rooliin. Keskeisiä kehittämishankkeessa selvitettäviä asiakokonaisuuksia ovat: Yhdistely- ja välitystoiminnan organisaation kehittämisen lähtökohdat. Kuinka tehokas toiminta olisi varmistettavissa ja voidaanko esimerkiksi toimintaa sijoittamaan nykyisten organisaatioiden osaksi vai tuleeko kysymykseen mahdollinen osakeyhtiön perustaminen tai kokonaisulkoistus? Vaihtoehtojen toiminta- ja kustannusarviointia tehdään työn alkuvaiheessa toiminnallisesta, taloudellisesta ja teknologisesta lähtökohdasta. Nykyisten kuljetuksissa hyödynnettävien tietojärjestelmien kuvaaminen ja niiden roolien määrittäminen joukko- ja henkilöliikenteen kokonaisuudessa. Yksilöidään ne, joilla on suora liittymäpinta nykyiseen ja tulevaan matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmään. Käytössä olevien liikennetietovarantojen (mm. Koontikanta) ja niiden saatavuuden kuvaaminen. Ratkaistaan puutteellisen tiedon digitointi. Henkilökuljetusten ja yhdistelyn kytkentä avoimeen joukkoliikenteeseen ja yhdistelyn alle siirrettävien avointen liikennepalveluiden kuvaaminen. 1 LVM, STM, Tekes, ITS Finland

44 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) Kuljetusten ja yhdistelyn toimintamallien ja vastuiden kuvaaminen. Tuotetaan suunnitelma niiden viemiseksi osaksi kokonaisyhdistelyä (esim. kiireettömät sairaalakuljetukset, pientavaralogistiikka). Sovitaan, mikä on tavoiteltavien yhdistelyyn vietävien kuljetusten laajuus hallintokunta- ja kuntatasolla. Sovitetaan yhteen aluehallintouudistuksen aikataulujen kanssa. Määritetään, kuinka yhdistelypalveluiden toiminta rahoitetaan ja kuinka eri toimijoiden yhteisillä resursseilla toimintaa ohjataan. Tutkitaan ja yhtenäistetään liikennöitsijäkilpailutusten hankintaehtoja ja mietitään, kuinka kaluston seurantaa, kontrollointia ja käytön tehostamista saadaan parannettua. Tunnistetaan palvelun kannalta kriittiset rajapinnat. Välitystoiminnan manuaalisen työn (nykyinen tilanne toimii lähtötasona) vähentäminen ja yhdistelyn automaatioasteen kasvattaminen. Asiakasrekisterien ja sähköisen laskutuksen laadukas hallinta jokaiselle yhdistelykeskuksen toiminnassa mukana olevalle taholle. Laskutuksen oikeellisuuden seuranta ja riittävän yksinkertaiset ja automatisoidut raportoinnit toteutuneista kyydeistä. Määritetään yhdistely- ja välityspalvelulle tavoitteellinen toiminnan laajuus ja palvelukomponentit, joiden pohjalta tehdään seuraavassa työvaiheessa teknologia- arkkitehtuurikuvaukset. Maksu- ja lippujärjestelmien yhteiskäyttöisyyden kuvaaminen. Selvitetään kuinka käytössä olevat joukkoliikenteen maksujärjestelmät yhteen sovitetaan henkilökuljetusten kokonaisuuden kanssa. Arvioidaan kustannuksia ja selvitetään jatkotoimenpiteet palvelujen yhteiskäyttöisyyden mahdollistamiseksi myös maksujärjestelmien osalta. Keskeinen tavoite on kuvata, kuinka matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän uusi kehitysversio toteutetaan modulaarisena ja avoimiin rajapintoihin perustuvana ratkaisuna, jossa keskeiset komponentit ovat korvattavissa ja toiminnallisuuksien laajentaminen ei ole riippuvainen varsinaisen alustaratkaisun toimittajasta Asiakkaat ja loppukäyttäjät Keskeinen lähestymisnäkökulma kehityshankkeessa on asiakaspalvelun ja palvelevuuden parantaminen. Erityisryhmien kuten koulu- ja sote-kuljetusten lisäksi palvelua tullaan kehittämään entistä laajemmin avoimen joukkoliikennepalvelun suuntaan. Tämä merkitsee sitä, että loppukäyttäjällä on nykyistä huomattavasti laajemmat mahdollisuudet hakea yhdistelykeskuksen alla olevia liikennepalveluita oman käyttöliittymän (mobiilipalvelut ja netti) kautta ja varata/maksaa kulloiseenkin tarpeeseen soveltuvat liikkumispalvelut helposti. Henkilökuljetusten asiakkaille pyritään varmentamaan nopeampaa palvelua, jota pystyttäisiin tuomaan laajemmalla yhteistyöllä alueellisten taksikeskusten kautta ja niiden välityksessä olevien autojen paremmalla integraatiolla julkiseen yhdistely- ja välitystoimijaan. Asiakaan ja loppukäyttäjän näkökulmasta kehittämishankkeessa erityishuomioita aiheuttavat: Joustavat tilaustavat, jotka lisäävät kuljetuspalveluiden houkuttelevuutta ja alentavat julkisten toimijoiden subvention tarvetta. Liittyminen lakisääteisiin henkilökuljetuksiin ja kyytien tarjontatiedon aktiivinen markkinointi loppukäyttäjille. Mahdollisuus saada palvelun kautta myös itse maksettuja liikennepalveluita. Mahdollisuus informaatiohakuihin, matkojen varaukseen, perumiseen ja maksamiseen digitaalisesti ilman käteistä rahaa. Mahdollisuus matkustaa voimassa olevalla joukkoliikenteen lipputuotteella.

45 8 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen Yhtenä työn tavoitteena on selvittää voisiko yhdistely- ja välitystoimintaa siirtää kokonaisuudessaan aloittaville sote-alueille Liikennöitsijät ja liikennepalveluiden tuottajat Tavoitteeksi työohjelmaa valmistellut työryhmä on asettanut liikenteenharjoittajien tarjoamien palvelujen nykyistä laajemman kytkemisen osaksi julkisesti hallinnoitua yhdistely- ja välityskeskusta. Tavoitteena on, että yksittäiset liikenteenharjoittajat pääsevät helposti tarjoamaan kuljetuspalveluita järjestelmän kautta, niin julkisille organisaatioille kuin yksityisille kuluttajille. Toiminnalla tähdätään keskuksen kautta kulkevan kyytimäärän voimakkaaseen kasvattamiseen, yhdistelytodennäköisyyden lisäämiseen ja julkisten kuljetusten subventioasteen alentamiseen. Työvaiheessa tutkitaan, mikä on julkisen yhdistelytoiminnan suhde avoimilla markkinoilla tapahtuvaan taksivälitykseen ja uusiin täysin digitaalisiin kuljetuksia yhdisteleviin mobiilipalveluihin. Vähimmäistavoitteena on, että julkisen yhdistely- ja välityskeskuksen kuljetusten ylivuodot ja hiljaisten aikojen matkapyynnöt ohjataan suoraan tai järjestelmien välisen rajapinnan kautta keskukseen, joka on avoinna ympäri vuorokauden. Järjestelmien tulisi kyetä vaihtamaan rajapinnan kautta suoraan tietoja, jolloin toisen järjestelmän välittämä kalusto on aina välittömästi yhdistelykeskuksen saatavilla hintakyselyjä ja mahdollisia ylivuototilanteita varten. Koko projektin ajan alueen liikenteenharjoittajat linja-auto- ja taksiliikennepuolelta pidetään työn etenemisestä tietoisena ja työvaiheiden aikana keskeisistä ehdotuksista pyydetään nopeutetulla kuulemismenettelyllä sidosryhmäpalaute. Liikennöitsijäpuolelta haetaan erityisesti vaihtoehtoja ja näkemyksiä sille, kuinka yhdistelykeskuksen toimintaa kyettäisiin kehittämään taloudellisesti järkevästi ja kuinka käytössä olevien järjestelmien tulisi toimia suhteessa autoilijalaitteiden suuntaan. Osana kehittämishanketta on suunniteltu toteuttavaksi alueellisia ja paikallisia kokeiluja, joissa liikenteenharjoittajat voivat tuoda osaksi nykyisiä ja tarjottavia yhdistelyjärjestelmiä omia palveluitaan tarjolle julkisen sektorin ja yksityisten asiakkaiden hyödynnettäväksi. Tällä toiminnalla haetaan kokemusta uusien markkinaehtoisten palveluiden kytkemisestä kokonaisvälitykseen. Kehittämishankkeessa haetaan tarvittaessa rahoitusta kokeiluihin osallistuville liikennöitsijöille uusien palvelumallien testaamiseen osana laajempaa julkisen ja yksityisen sektorin liikennepalveluiden kehittämiskokonaisuutta Matkojen yhdistelytoiminnasta vastaava(t) taho(t) Työn aikana selvitetään toimintamallien, teknologiavaatimusten, asiakaspalvelun ja liikennöitsijäyhteistyön näkökulmasta vaihtoehdot yhdistelykeskuksesta tai keskuksista vastaavista nykyisistä tai täysin uusista organisaatioista. Matkojen yhdistelykeskus on olennainen osa uusien toimivaltaisten viranomaisten toimintaa. Keskeistä toiminnan taloudellisten toimintaedellytysten ja palvelukyvyn varmistamisessa on, että toimijalla on riittävät valtuudet. Lisäksi toiminnassa tulee olla riittävästi yhdistettäviä henkilökuljetuksia sekä riittävästi kalustoa. Kuljetusten järjestämisvastuun tulee olla yhdistely- ja välityskeskusta pyörittävällä organisaatiolla. Palvelupäätökset, kuten vpl- ja shlkuljetuspäätökset voidaan tehdä erillään yhdistely- ja kuljetustoiminnasta, mutta varsinainen palveluiden operatiivinen toteutusvastuu on selkeästi oltava uudella toimijalla / toimijoilla. Sote- ja maakuntahallintouudistuksessa yksi keskeinen suuri kuljetussegmentti on sotekyytien lisäksi kuntien vastuulle todennäköisesti jäävät sivistystoimen oppilaskuljetukset. Näiden kuljetusten ne osat, jotka eivät ole kytkettynä osaksi markkinaehtoista tai toimivaltai-

46 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) sen viranomaisen joukkoliikenneverkostoa, katsotaan toiminnan volyymin ja yhdistelymahdollisuuksien kehittämisen näkökulmasta tärkeäksi osaksi kehittämishanketta. Tämä korostaa kuntien ja kuntayhteistyön merkitystä hankkeessa. Toiminnan volyymin ollessa suuri on palvelujen koordinointi toimivaltaisten viranomaisten kanssa keskeinen osa MYK:n toimintaa. Osana lähivuosien uudistuksia tulee alueellisesti myös pohtia kuinka joukkoliikenteen toimivaltaiset viranomaiset alueella järjestyvät ja kuinka joukkoliikenteen viranomaistehtävät saataisiin hoidettua mahdollisimman tehokkaasti maakuntiin tai keskuskaupunkeihin tukeutuvilla toimivaltaisilla viranomaisilla. 2.3 Järjestelmäkehityksen tekninen määrittely ja arkkitehtuurikuvaukset Vaiheen toteutus on vahvasti riippuvainen siitä, syntyykö edellisten työvaiheiden kautta tilanne, jonka pohjalta voidaan kehitystyötä jatkaa nykyiseen teknologiaan ja järjestelmätoimittajaan tukeutuen vai päätetäänkö edetä innovatiivisen hankinnan valmisteluun ja valmistautua samalla mahdollisuuteen, jossa teknologia korvataan uudella vuoden 2018 aikana. Kun toimintamallit (eri kuljetukset, käyttötilanteet, toimijat) on kuvattu, järjestelmään liitettyjen asiakasprosessien tavoitetila määritetty sekä järjestelmäytimen ja tarvittavien moduulien toiminnallisuudet, laajennusvaatimukset, avoimen lähdekoodin periaatteet ja päiväkohtaiset käsittelymäärät on määritetty, siirrytään järjestelmän tekniseen määrittelyyn ja arkkitehtuurikuvauksiin. Kuvaukset rakennetaan a. nykytilaan tukeutuen tai b. innovatiiviseen hankintavaihtoehtoon tukeutuen. Keskeistä järjestelmä- ja palvelutoimittajan valinnassa on, kuinka taataan yhdistely- ja välitystoiminnan käytönaikainen jatkuva operoinnin ja optimoinnin kehittäminen. Käyttäjä- ja kalustomäärän laajentuessa sekä uusien liikennepalveluiden asteittaisen mukaan tulon kautta muodostuu tilanteita, joissa perinteinen järjestelmätoimittaja ei kykene vastaamaan kustannustehokkaan toiminnan ylläpidosta. Tarvitaan jatkuvaa toimintaprosessien ja järjestelmän parametrien säätämistä ja tehokkuuden hakemista. Työvaiheessa työtä ohjaava ohjausryhmä kuvaa (ulkopuolisen toimittajan valmistelemana) parhaaseen nykyiseen käsitykseen, tavoitetilaan ja tiedossa olevien järjestelmien mahdollisuuksien perustuen matkojen yhdistely- ja välitysjärjestelmän tavoiteteknologiat ja rakentaa tarjousvaihetta varten järjestelmän arkkitehtuurikuvauksen. Tästä arkkitehtuurista voidaan innovatiivisen hankintavaiheen aikana poiketa ja kuvausta voidaan päivittää koko kehittämishankkeen ajan ennen kuin varsinainen hankintapäätös tehdään. Tällä varmistetaan, että käyttöönotettava palvelu vastaa jatkuvasti muuttuvaan toimintaympäristön tarpeeseen ja että riittävän laaja joukko asiantuntijoita on ollut kuultavana koko Itä-Suomen julkisia kuljetuksiin merkittävästi vaikuttavan kokonaisuuden määrittelyssä. Työvaiheessa tavoitteena on tehdä tiivistä yhteistyötä Tekes:n, LVM:ön ja ITS Finlandin kanssa. Työvaihe päättää kehittämishankkeen 1. vaiheen, joka toteutetaan ulkopuolisen asiantuntijatoimittajan tukemana alueen toimijoiden yhteisrahoituksella. Yhteisrahoitusmalli on kuvattu luvussa Hankintavaiheen toteuttaminen innovatiivisena hankintana (Projektin vaihe 2.) Seuraava työvaihe on suunniteltu osaksi innovatiivista hankintaprosessia, jolle haetaan alueen ulkopuolista rahoitusta. Toiminnallisuuksien, järjestelmäarkkitehtuurin ja modulaarisuuden määrittelyn jälkeen hankkeessa avataan varsinainen järjestelmätoimittajien kilpailutus. Perinteisen kilpailutuksen sijaan ensisijaisena lähtökohtana uuden ajan matkojen yhdistely-

47 10 (11) Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen palvelun hankinnassa tulisi käyttää ns. innovatiivista hankintamenettelyä. Tämä tehtäisiin lähtökohtaisesti yhteistyössä Tekesin Huippuostajat-ohjelman ja sen Innovatiiviset julkiset hankinnat -rahoitusmenettelyn kautta. Innovatiivisessa hankinnassa haetaan Itä-Suomen alueelle uutta ja julkisen ja yksityisen sektorin poikkeuksellisen tavoitteellisessa yhteistyössä yhteiskunnalliseen haasteeseen ratkaisuja, joka ei ole sidottu pelkästään Suomen toimintaympäristöön. Samalla mukana olevat yritykset voivat omia olemassa olevia palveluita kehittämällä ja ratkaisuja tarjoamalla saavuttaa merkittävää kansainvälistä kilpailukykyä ja -etua vastaavankaltaisissa hankkeissa Pohjoismaissa ja laajemmin maissa, joissa hyvinvointipalvelut ovat pitkälle kehittyneitä ja joissa julkisella rahoituksella on merkittävä rooli sosiaalivakuutuksen järjestämisessä. 2.5 Toimittajien kyvykkyyden testaus ja toiminnan simulointi Innovatiiviseen hankintamenettelyyn valittujen järjestelmä- ja palvelutoimittajien kanssa sovitaan yksityiskohtaisesti kriteeristö, johon kehitettävän palvelun on vastattava palvelun laadulla, teknisellä kyvykkyydellä, ylläpidon osalta, virhetilainteiden hallintana ja mahdollisen matkavälityspuolen käyttäjäpuolen hallinnan suhteen. Näiden kriteerien pohjalta yhdistely- ja välityspalvelun tilaajatahot työstävät kehittämishanketta vetävän toimijan kanssa oikeisiin jokapäiväisiin matkapyyntö- ja tilausdataan perustuen demoaineistoja, joita ajetaan sisään järjestelmätoimittajien järjestelmiin. Käyttötapauksia voidaan joko simuloida tai toteuttaa mahdollisuuksien rajoissa myös live-aineistolla testejä, mikäli tämä on järjestelmätoimittajien tasapuolisen kohtelun kannalta mahdollista. Järjestelmätoimittajien palvelut auditoidaan tämän vaiheen aikana ulkopuolisen arvioitsijaryhmän toimesta, jossa on edustettuna kehittämishankkeen toteuttamisesta vastaava toimija. Testaus tapahtuisi vuoden 2017 aikana luvussa 3 tarkemmin kuvatun aikataulusuunnitelman mukaisesti. Toimittajien kyvykkyyden arvioinnin lopputuloksena voi olla myös, että lopulliseen valintamenettelyyn valikoituu kahden tai useamman alkuperäisen tarjoajan muodostama konsortio. 2.6 Matkojen yhdistelytoimintojen järjestelmätoimittajan valinta ja käyttöönoton projektointi (Vaihe 3. toteutetaan kehittämishankkeen jatkona operatiivisena toimintana) Varsinainen käyttöönottoprojekti on jo tässä työohjelmassa kuvatun kehittämishankkeen ulkopuolinen kokonaisuus ja on palvelun tilaajan/tilaajien ja järjestelmätoimittajan normaalia käyttöönottotoimintaa. Palvelutoimittaja voi olla jo nykyään markkinoilla toimiva yritys tai täysin uusi toimija. 3 Aikataulu ja etenemisehdotus Työohjelma käsitellään huhti-toukokuun 2016 aikana Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla tarvittavien tahojen toimesta. Liitemateriaalina ja asian varsinaisena esittelyaineistona toimii liitteenä toimitettava power-point aineisto. Kehittämishankkeen on tarkoitus käynnistyä kesäkuussa tai viimeistään elokuussa Tavoitteena on, että maakuntaliittojen ja keskuskaupunkien määrittelemä toiminnallinen osa on valmis kesällä Tämän jälkeen haetaan mukaan alueen muita kuntia. Käyttöönottoprojekti voisi käynnistyä aikaisintaan vuodenvaihteessa , kuitenkin niin, että viimeistään järjestelmä olisi täysin tuotantokäytössä mennessä soteuudistuksen määrittämässä aikataulussa.

48 Itä-Suomen matkojen yhdistelytoimintojen kehittäminen (11) Työ jakautuu työohjelmaluonnoksen mukaisesti kolmeen osaan, joista tarkemmin on kuvattu vaiheita 1 ja 2. Vaihe 1 käynnistetään aikataulusyistä mahdollisimman pikaisesti kesä- tai elokuussa 2016 ja se valmistuu kokonaisuudessaan (kommentointikierroksen huomioiden) helmikuussa Kehittämishankkeen käynnistymisen rahoittajatahoiksi ehdotetaan alueen sote-toimijoita / keskuskaupunkeja, Pohjois-Savon ELY-keskusta ja Liikenne- ja viestintäministeriötä. Vaiheen 1 toteutuksen kokoluokka on kustannuksiltaan alle kansallisen euron (alv %) kynnysarvon. Helmi-maaliskuussa 2017 tehdään päätös vaiheen 2. toteuttamisesta alla olevan aikataulukaavion mukaisesti. Vaihe 3. arvioitu käynnistyminen on vuodenvaiheessa Vaiheessa 1 työn ohjauksen ehdotetaan koostuvan seuraavien organisaatioiden edustajista Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan sote-palveluiden valmistelutyöryhmä/järjestäjätahot Pohjois-Savon liitto ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Savon ELY-keskus Peruskuntien edustus (Kuopio, Joensuu, jne.) Mahdolliset rahoittaja- ja yhteistyötahot Liitteet: Työohjelman esittelyaineisto, XX

49 PoSoTe Taloushallinnon palveluiden palvelukeskus Selvitys Pohjois-Savon tilanteesta Kari Janhonen

50 Valtakunnallinen tilanne Sote-uudistuksessa Suomeen pyritään luomaan valtakunnallinen, maakuntien omistuksessa oleva talous ja henkilöstöpalveluiden yhtiö Ministeriöiden linjaus marraskuussa 2015 VM:n tiedotustilaisuus

51 Pohjois-Savon selvitys Tausta : PoSoTe talous ja rahoitustyöryhmän raportti Aikataulu : Nykytilanteen kuvaus 2016 kesäkuuhun mennessä. palveluiden tuottaminen ( kuka, kenelle, volyymit, sopimukset, yhteiset palvelut ) henkilöstö ( tehtävät, sijoittuminen organisaatioihin ) käytössä olevat tietojärjestelmät tietojärjestelmäpalveluiden tuottajat

52 Pohjois-Savon selvitys Muutokset ja mahdollinen siirtymäpolku valtakunnalliseen palvelukeskukseen syyskuuhun 2016 mennessä -Esim palvelutuottajan toimiala, kirjanpidon perustehtävät, raportointi ja budjetointi? -Aikataulu, siirtymäkausi ? -Valtakunnalliset linjaukset : tilipuitteet,budjetointiprosessi,kirjanpitotapa,tilinpää tökset, raportointi

53 Organisointi Nimetään ohjausryhmään 5 jäsentä Kauppatieteiden kanditaatti Sara Korhonen toimii tietojenkerääjänä

54 Organisointi Asiantuntijat : Osastopäällikkö Juha Sarkio,VM Kehittämispäällikkö Maritta Korhonen, STM Ohjausryhmä seuraa työn etenemistä ja hyväksyy loppuraportin sekä ottaa huomioon valtakunnalliset linjaukset

55 PoSoTe yhteistyöryhmä KYSin investoinnit ja talous Talousjohtaja Kari Janhonen

56 Laskelmien oletukset Uusien investointien poistoaika Rakennuksille 30 vuotta, ( 20 vuotta ) Vuosikate on asetettu siten, että se kattaa poistot ja lainanhoitokate on 2 KYS lainojen keskikorko on noin 1,1 % Lainojen suojausaste on % hallituksen päätöksen mukaan Tällä hetkellä noin 60 %

57 Korot ja poistot (M ) * KYS 50,0 45,0 40,0 5,7 5,8 6,1 6,2 35,0 5,4 30,0 25,0 3,8 4,3 4,7 5,1 20,0 15,0 10,0 5,0 0,5 0,2 0,3 0,3 0,4 0,4 0,3 0,2 0,1 8,4 8,6 9,0 9,4 9,4 10,7 10,1 10,4 10,8 0,4 1,1 2,6 11,7 13,4 13,2 3,2 18,7 22,0 23,5 26,0 27,8 30,9 35,0 36,0 37,3 38,7 0, Poistot Korot * Vuodet ennuste

58 Korot ja poistot Korot ja poistot siirtyvät kunta ja ulkokuntalaskutuksen hintoihin Korkojen ja poistojen osuus toiminnantuotoista 2014 : 3,8 % 2015 : 4,6 % 2016 : 5,4 % 2017 : 5,7 %

59 Velan määrän kehitys M * (lainakanta) 400,0 350,0 300,0 250,0 200,0 210,1 251,0 179,3 274,6 202,3 292,5 223,8 308,4 242,9 321,9 332,2 337,8 342,5 345,5 351,8 260,1 274,1 300,8 307,0 293,1 284,1 150,0 132,1 139,0 100,0 50,0 0,0 77,1 66,0 34,2 31,7 5,3 8,6 9,8 11,8 12,9 5,8 9,5 11,3 17,4 18,4 20,7 22,3 23,5 11,9 10,7 9,3 7, KYS Konserni * Vuodet ennuste

60 Nettoinvestoinnit ja vuosikate * KYS 90,0 85,4 80,0 70,0 60,0 56, ,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0, ,9 35,0 36,0 37,3 38,7 30,9 27,8 26,0 16,9 10,8 12,5 13,5 15,0 22,0 23,5 12,9 14,3 18,7 11,1 9,1 9,0 10,1 12,8 15,3 14,7 14,5 12,0 11,8 6,1 6,2 5, Nettoinvestoinnit Vuosikate * Vuodet ennuste

61 Investoinnit, lainojen lyhennykset ja vuosikate * KYS 90,0 80,0 70,0 60,0 45,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 85,2 37,3 36,0 45,0 45,0 45,0 45,0 38,7 45,0 59,0 45,0 35,0 45,0 45,0 30,9 27,8 26,0 22,0 23,5 18,7 33,9 14,5 8,0 9,8 11,4 13,0 14,5 15,9 17,6 19,4 3,8 0, Lainojen lyhennykset Investoinnit Vuosikate

62 PoSoTe Taloushallinnon palveluiden palvelukeskus Selvitys Pohjois-Savon tilanteesta Kari Janhonen

63 Valtakunnallinen tilanne Sote-uudistuksessa Suomeen pyritään luomaan valtakunnallinen, maakuntien omistuksessa oleva talous ja henkilöstöpalveluiden yhtiö Ministeriöiden linjaus marraskuussa 2015 VM:n tiedotustilaisuus

64 Pohjois-Savon selvitys Tausta : PoSoTe talous ja rahoitustyöryhmän raportti Aikataulu : Nykytilanteen kuvaus 2016 kesäkuuhun mennessä. palveluiden tuottaminen ( kuka, kenelle, volyymit, sopimukset, yhteiset palvelut ) henkilöstö ( tehtävät, sijoittuminen organisaatioihin ) käytössä olevat tietojärjestelmät tietojärjestelmäpalveluiden tuottajat

65 Pohjois-Savon selvitys Muutokset ja mahdollinen siirtymäpolku valtakunnalliseen palvelukeskukseen syyskuuhun 2016 mennessä -Esim palvelutuottajan toimiala, kirjanpidon perustehtävät, raportointi ja budjetointi? -Aikataulu, siirtymäkausi ? -Valtakunnalliset linjaukset : tilipuitteet,budjetointiprosessi,kirjanpitotapa,tilinpää tökset, raportointi

66 Organisointi Nimetään ohjausryhmään 5 jäsentä Kauppatieteiden kanditaatti Sara Korhonen toimii tietojenkerääjänä

67 Organisointi Asiantuntijat : Osastopäällikkö Juha Sarkio,VM Kehittämispäällikkö Maritta Korhonen, STM Ohjausryhmä seuraa työn etenemistä ja hyväksyy loppuraportin sekä ottaa huomioon valtakunnalliset linjaukset

68 Henkilöstön siirtoon liittyviä kysymyksiä ennen vuotta 2019 Posote yhteistyöryhmä