1(7) Kainuun strategiaryhmä

Transkriptio

1 1(7) Kainuun strategiaryhmä Muistio Aika: tiistai klo Paikka: Kajaani, Koskikatu 2-4, Kaukametsän opiston auditorio, Kajaani Läsnä: osallistujat ovat liitteessä Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Alpo Jokelainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Kirjattiin läsnäolijat osallistujalistaan. Ajankohtaisina strategiatyön kohteina Kainuussa ovat maakuntasuunnitelman ja ohjelman sekä maakuntakaavan laadintatyön käynnistys. Tavoitteena on monilukuisten alastrategioitten ja ohjelmien kiteytys toimintaa aidosti ohjaaviksi asiakirjoiksi. Hyväksyttiin edellisestä kokouksesta laadittu muistio. 2. Uusiutuva energia ja Smallest hanke Asiaan liittyvä hanke on SMALLEST -hanke Uusiutuvaa energiaa Euroopan pohjoisille äärialueille ja kuntien energiaratkaisut. Mari Paakkonen alusti hankkeesta ja esittelin kuntien päättäjille ja virkamiehille kohdistetun kyselyn tuloksia. Hankkeen nettiosoite on: Hanke kuuluu NPP -ohjelmaan (Pohjoisen periferian ohjelma). Hanketta hallinnoidaan Skotlannista ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on yksi hankepartnereista. Hankkeen tavoitteina ovat mm. - ratkaisujen kehittäminen energiaa säästävän teknologian käyttöönottoon, - yhteisöjen auttaminen uusiutuvien energianlähteiden tarjoamien taloudellisten, yhteiskunnallisten ja ympäristöllisten hyötyjen maksimoinnissa - koulutus- ja tukipalveluiden tason kohottaminen - neuvonnan puutteiden täydentäminen - tieto- ja taitotason kohottaminen organisaatioiden ja toimijoiden eri tasoilla - alueellisten verkostojen luominen - hyvien poliittisten käytänteiden levittäminen sekä päätöksenteon esteiden kartoittaminen Kuntien luottamushenkilöille ja viranhaltijoille kohdistetun kyselyn pääkohteet olivat: - päätöksentekoon vaikuttavat tekijät - oman alueen potentiaaliset resurssit ja vahvuudet - päätöksenteon esteet Kyselyalueet olivat Kainuu, Lappi ja Pohjois-Karjala. Kyselyn perusteella päätöksentekoon eniten vaikuttavia tekijöitä Kainuussa ovat luonnonvarojen käyttö ja työllisyys. Myönteisyys uusiutuvalle energialle painottuu voimakkaasti positiiviselle alueelle. Myönteisyyden syitä ovat: - hyvä metsäosaaminen - mahdollisuuksien näkeminen alueellisissa energiaresursseissa - energian hinnan nousu kohottaa paikallisen bioenergian arvoa - työllistävä vaikutus

2 2(7) Kielteisyyden syitä ovat: - tietämättömyys ympäristöasioista - passiivisuus ja kielteinen asenne - innovatiivisuuden puute Uusiutuvan energian tuotannon ja liiketoiminnan edistäviä tekijöitä ovat: - bioenergiahankkeet ja -ohjelmat - energialähteet lähellä - maatalouden potentiaali hajautettuun energiantuotantoon - paikallisen yritystoiminnan työllistävä vaikutus - Kainuu edelläkävijä ja esteitä ovat: - rahoitus - hajautetun energiantuotannon vaikeus - asenteet, passiivisuus - julkisen sektorin esimerkin puute - suurten yritysten ylivalta ja suhteet päättäjiin Kainuun merkittävimmät uusiutuvan energian resurssit: - paikallinen osaaminen metsätaloudessa, runsaat metsävarat - yhdyskuntajäte, maatalouden jätteet - turve? - osaava työvoima - yksittäiset, alaan vihkiytyneet henkilöt Alustuksen jälkeen käydyssä keskustelussa keskeiset teemat olivat: Itä-Suomen bioenergiaohjelma ISBEO 2020 Ohjelma on viiden itäisen Suomen maakunnan eli Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Pohjois- Karjalan ja Pohjois-Savon yhteinen ohjelma, jolla konkretisoidaan niitä kansallisia ja alueellisia ilmasto- ja energiatavoitteita käytännön toimenpiteiksi, joita yksittäisen maakunnan ei yksinään kannata tehdä. Kainuun maakuntahallitus käsitteli ohjelmaa Puolueettomat neuvontapalvelut eri lämmitysmuotojen vertailemiseksi Ruotsissa on tiettävästi toimiva puolueeton järjestelmä. Suomessa kuluttajien energianeuvontaa koordinoi TEM alainen valtion omistama MOTIVA Oy ( Kylien lämpöosuuskunnat ja pienvoimalat Käytiin keskustelu maalämpöosuuskunnista ja kylien pienvoimaloista, jotka työllistäisivät paikallista työvoimaa. Kainuun bioterminaalihankkeet ja työllistyminen Kainuuseen on suunnitteilla bioterminaalit Paltamon Kontiomäkeen ja Suomussalmelle Pesiökylään. Bioenergian keräämisen työllistämisvaikutukseksi on arvioitu noin 270 henkilötyövuotta. Lisäksi on otettava huomioon komission lisärahoitusmahdollisuudet. Viimeinen kuitu poltettavaksi Luonnonvarojen hyödyntämisen kannalta oleellista on ns. viimeisen kuidun poltto sahatavaran ja kemiallisten yhdisteiden talteenoton jälkeen.

3 3(7) 3. Strategiaryhmän tehtävän ja kokoonpanon tarkistus Kainuun strategiaryhmä asetettiin Kainuun maakuntahallituksen päätöksellä Tämän jälkeen on eri organisaatiossa tapahtunut rakenteellisia muutoksia ja ryhmän kokoonpanon tarkistus on tarpeen. Käytiin keskustelu ryhmän tehtävistä ja kokoonpanosta. Laadittiin esitys strategiaryhmän kokoonpanoksi, liite 2. Ryhmä todettiin tarpeelliseksi neuvottelukuntatyyppisenä Kainuun strategiatyön tuki-, seuranta- ja koordinaatioelimenä. Tavoitteeksi asetettiin, että maakuntahallitus käsittelee strategiaryhmän kokoonpanon ja tehtävien päivitystä helmikuussa Kainuun maakuntasuunnitelman, -ohjelman ja -kaavan laadinta Aluekehitysjohtaja Pentti Malinen ja suunnittelujohtaja Hannu Heikkinen alustivat maakuntaohjelman ja kaavan laadintatyöstä. Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Tavoitteena on työohjelman valmistelun käynnistys vuonna 2011 ja maakuntaohjelman hyväksymien Työohjelmassa huomioon otettavia asioita ovat mm., sidosryhmien strategiat (AVI, ELY- keskukset, kunnat, yritykset ja muut), EU:n ohjelmat, valtion budjetti- ja politiikkalinjaukset (esimerkiksi Kainuun asemoituminen kuntarakenneuudistuksen). Linjattavia asioita ovat lisäksi ohjelman ohjausvaikutus vs. sallivuus, ohjelman painotukset ja rakenne. Maakuntakaava Kaavan laatiminen vaatii maakuntavaltuuston laatimispäätöksen. Tavoitteena on kaavan hyväksyminen 2014 ja vahvistaminen Maakuntakaavan päivitykseen on kaksi mahdollisuutta, eteneminen vaihekaavoituksen kautta tai maakuntakaavan kokonaisuudistus. Kainuun 1. vaihemaakuntakaavan laatimisprosessi on käynnissä. Kohteena on Vuosangan ampuma- ja harjoitusalue. Kaavan kokonaistarkastelu on tarpeen mm. ns. maisematien ja muun logistiikan, energiatuotannon (mm. bioenergia, tuulivoima ja turve) ja kaivosteollisuuden kannalta. Keskustelu Asiasta käytiin keskustelu, jonka pääteemat olivat: Ytimekäs ohjelma Tavoitteena tulee olla nykyistä lyhyempi ohjelma, johon integroidaan lyhyesti mahdollisimman monta nykyisestä yli 60 alastrategiasta tai ohjelmasta. Nykyinen ohjelma lähtökohdaksi Nykyisen ohjelman kärjet todettiin maakuntavaltuuston työkokouksessa edelleen sopiviksi. Tarkennusta vaativat tämän hetken näkemyksen mukaan maaseututoimintalinjan mukana olo ja hyvinvointi- ja kilpailukyvyn määrittely sekä asettaminen ohjelman päätavoitteiksi.

4 4(7) Maakuntaohjelman sovitus muihin ohjelmiin Oleellinen asia on laadittavan ohjelman sovitus uuteen EU rakennerahastokauteen ja sen NUTS perusteiseen ohjelmatyöhön ja hallinnointiin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Periaateratkaisu seuraavan 2014 alkavan 7-vuotisen rakennerahastokauden ohjelma- ja hallintoratkaisusta on auki. Vetovoima-ohjelma tavoitteeksi Ohjelman tulee tähdätä Kainuun vetovoiman parantamiseen elinkeinoelämän kehittämisessä ja henkilöstön rekrytoinnissa. Toimialajaon rajausvaikutus vs. yritysten kehitysvaiheen huomioon ottaminen Toimialajako rajaa ohjelman kohteista pois joukon kasvuyrityksiä, jonka ovat potentiaalisia uusien työpaikkojen synnyttäjinä. Kehitystarkastelussa tulee ottaa huomioon yrityksen kehitysvaihe esimerkiksi siemenyritys kasvuyritys elinkaaren loppuvaiheessa olevat yritykset. Osaavan työvoiman saatavuus ja työttömyys Kohtaanto - ongelman ydin on, etteivät työnhakijan osaaminen ja työtehtävässä vaadittava osaaminen vastaa toisiaan. Tähän liittyy ilmiönä myös siipan työllistymismahdollisuudet Kainuussa. Ongelma tulee voimistumaan erityisesti julkisella sektorilla. Korkean työttömyyden ongelmasta siirrytään työvoimapulaan. Välittäjäorganisaatioiden rooli Finnvera käyttää Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ohjelmarahoitusta pääomasijoitustoimintaan. Muita välittäjäorganisaatioita ovat esim. ELY:t ja maakuntien liitot. Uhkana on välittäjäorganisaatioiden vähentäminen. Karsiminen ei ole Itä- ja Pohjois-Suomen edun mukainen ratkaisu. Venäjä Ohjelmaan on syytä sisällyttää kv-osio, jossa otetaan huomioon yhteistyö Venäjän kanssa. Väkiluvun lasku Oleellisia tekijöitä ovat muuttoliike sekä syntyneiden ja kuolleiden välien erotus. Muuttoliikkeessä oleellista on tulomuuton (vuosittain noin 3000) ja lähtömuuton (vuosittain noin 4000) erotus. Palvelutarpeen kasvu Palvelutarve kasvaa erityisesti sosiaali- ja terveystoimialalla ja laskee koulutustoimialalla. Oleellista on, ettei sosiaali- ja terveystoimialalla ole varaa palkata ennakointilaskelmissa ennakoituja henkilöstömääriä. Palvelutarpeen tyydyttämiseen on haettava muitakin ratkaisuja kuin henkilöstömäärän lisäys. 5. Hallitusohjelman vaikutukset aluekehitystyöhön Jyrki Kataisen hallitusohjelma valmistui Puheenjohtaja esitteli ohjelman keskeiset tekijät aluekehitystyön kannalta. Kuntauudistus Hallitusohjelmaan on kirjattu koko maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin kuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Vahva peruskunta perustuu hallitusohjelman mukaan työssäkäyntialueisiin. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmä laatii esityksen myös Kainuun kunta- ja palvelurakenteeksi. Vahvan peruskunnan määrittelykriteerejä on tarkistettu hallitusohjelman laatimisen jälkeen. Kriteerejä on nyt kaikkiaan kuusi. Kuntaministeri Henna Virkkunen vieraili Kainuussa Ministeri keskeinen lausuma oli, ettei tavoitteena Kainuussa ole yhden kunnan malli.

5 5(7) Kuntien ja alueiden kuuleminen kuntauudistuksesta on tarkoitus järjestää helmi maaliskuussa Tavoitteena on kunnallishallinnon rakennelain laatiminen vuoden 2012 aikana siten, että laki tulee voimaan 2013 alusta. Lisäksi kuntalain kokonaisuudistus ja VOS lain uudistus valmistellaan vuosina ja niiden voimaantulotavoitteeksi on asetettu vuoden 2015 alku. Itä ja Pohjois-Suomen kehittämisohjelma Ohjelma laadinnasta on kirjaus hallitusohjelmassa. Työtä varten on asetettu työryhmä. Puheenjohtajan toimii kansanedustaja Jouni Backman. Kainuun edustajana on Juha Tanskanen Pohjolan Mylly OY. Tavoitteena on ohjelmaluonnoksen valmistuminen kesäkuussa Tavoitteena on ennakkoluulottomien toimenpiteiden esittäminen rahoituksen suuntaamiseen ja kehittämistyön ja hallintojärjestelmän kehittämiseen. Kainuun kehittämisohjelmaan sopivina esimerkkeinä ovat jo Kainuun hallintokokeilu ja Paltamon työllisyyskokeilu. Kainuun hallintokokeilun jatko Laki Kainuun hallintokokeilun Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muuttamisesta annettiin toukokuussa (laki 508 / ). Muutoslain perusteella Kainuun hallintokokeilua voidaan jatkaa vuoden 2016 loppuun saakka. Ehtona on, että kaikki kokeilualueen kunnat sopivat yhteistoimintamenettelyn käyttöönotosta kokeilualueella. Sopimus tulee hyväksyä jokaisen kunnan valtuustossa ja siitä tulee ilmoittaa valtioneuvostolle ennen vuoden 2011 päättymistä. Hallitusohjelmassa todetaan, että Kainuun mahdollisuudet muusta maasta poikkeavaan hallintomalliin ratkaistaan kuntauudistuksen edetessä. Perussopimus on hyväksytty kokeilualueen seitsemässä kunnassa. Puolangan kunnanvaltuusto on tehnyt asiasta kielteisen päätöksen kesäkuussa. Kuntien päättäjät ja virkamiehet käyvät neuvotteluja asian ratkaisemiseksi. 6. Kainuun korkeakoulustrategia Kajaanin korkeakoulukonsortion muodostettiin syyskuussa Konsortiosopimukseen perustuen valmisteltiin Kajaanin korkeakoulustrategian, jonka konsortion strategiaryhmä hyväksyi helmikuussa Tämän jälkeen Kajaanin korkeakoulutilanne on merkittävästi muuttunut Oulun yliopiston päätettyä lopettaa opettajankoulutus Kajaanissa. Kajaanin korkeakoulustrategian uudistamisesta päätti konsortion strategiaryhmä syyskuussa Samalla päätettiin, että Kajaanin yliopistokeskuksen (KYK) jäsenyliopistojen osaaminen sisällytetään strategialinjauksiin. Työnimenä laajennetulle strategialle on Kainuun korkeakoulustrategia. Aikataulutavoitteena on strategian käsittely helmikuussa 2012 Kajaanin kaupunginvaltuustossa ja maakuntavaltuustossa. Kainuun korkeakoulustrategian uudistamista pohjaksi on valmistunut esiselvitys syyskuussa Yhteyshenkilöt ovat rehtori Turo Kilpeläinen ja johtaja Vesa Virtanen. Esiselvityksessä on mm. analysoitu Kainuussa toimivien korkeakoulujen yhteistyötä ja strategioita suhteessa Kainuun korkeakoulustrategiaan, jonka kärkinä ovat hyvinvointi, mittaus- ja tietojärjestelmä sekä kaivannaisala.

6 6(7) Anssi Tuominen alusti Kainuun korkeakoulustrategian uudistamisen valtakunnallisista haasteista. Oleellisia strategiaperustaan vaikuttavia asioita ovat nuorten ikäluokkien pieneneminen, valtion kaavailemat talousarvioleikkaukset ennakoidut työvoimatarpeet. Karkea jakautuma lähivuosien uusien työntekijöiden koulutustaustasta on toisen asteen koulutus noin 50%, amk-koulutus noin 30% ja yliopistokoulutus noin 20%. Asiasta käytiin keskustelu, jonka pääteemat olivat: - Opettajankoulutus lakkautus Kajaanissa ja sen palauttaminen tai kompensointi - Kemiallisen metsäteollisuuden uudet haasteet - Yhteistyö myös muiden kuin Kajaanin yliopistokeskuksen sopimusyliopistojen kanssa (esimerkiksi Aalto yliopisto ja Woodpolis) - ammattikorkeakoulun opiskelijarekrytointi Kainuun toiselta asteelta 7. Katsaus EU:n rakennepolitiikan uudistusesityksiin Pentti Malinen alusti EU:n rakennepolitiikan uudistusesityksistä ohjelmakaudelle. Oleellisia asioita ovat: - siirtyminen tulosperusteiseen koheesiopolitiikkaan valvontaa ja tarkastusta painottavasta ohjauksesta, - temaattinen keskittäminen EU2020 strategian mukaisesti, (komissio rajaa kehittymättömien alueiden toimenpiteitä, joustavuus kärsii), - yhteiset säännöt rahastoille (Suomessa 4 rahastoa) ja hallinnon yksinkertaistaminen Eurooppa 2020 strategian kolme prioriteettia ovat 1) älykäs kasvu, 2) kestävä kasvu ja 3) osallistava kasvu. Em. prioriteettien alla on kaikkiaan 7 lippulaivahanketta. EAKR:n alle on sijoitettu 11 teemaa ja ESR:n alle 4 teemaa. Teemat jakaantuvat ensisijaisiin kehittämistoimiin. Asiasta käytiin keskustelu, jonka pääteemat olivat: Harvan asutuksen alueiden rahoitus Komission asetusluonnoksessa harva asutuksen kriteeri on mukana. Neuvottelu kohdistuu kriteerin perusteella jaettavaan lisärahoitukseen. Kuluvalla kaudella tämä on 35 /asukas. Tulevalle kaudelle tavoitteeksi on asetettu 50 /asukas. Valmistelussa on ollut esillä vain 20 / asukas. Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmat Esillä on ollut Itä- ja Pohjois-Suomen rahastojen sijoittaminen samaan ohjelmaan. Mikäli Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmat ovat erillisiä, on Kainuun harkittava ratkaisu em. kahden ohjelman kesken. Ohjelmien hallinnointi Ohjelmien hallinnoinnissa ovat esillä keskitetty ministeriöjohtoinen hallinto tai hallinto alueilla. Kansallinen vastinrahoitus EU ohjelmiin valtion talousarvioesityksessä Budjettiesityksessään hallitus aikoo leikata EU-hankkeiden kansallista maksuosuutta eli vastinrahaa 30% vuosina 2012 ja Kaikkiaan hallitus on leikkaamassa vastinrahoitusta koko maassa noin 30 miljoonaa euroa. Mikäli kunnat eivät pysty paikkaamaan valtion jättämää rahoitusaukkoa, valuu jo sovittua EU-rahoitusta takaisin Brysseliin. Kainuussa kahden ensi vuoden vastinraha on vähenemässä kahdella ja puolella miljoonalla eurolla. Mikäli Kainuun kunnat eivät kerää vastineek-

7 7(7) si rahaa omasta pussistaan, maakunnan aluekehittämis- ja yrityshankkeita joudutaan karsimaan 5 miljoonan euron edestä. Merkittiin tiedoksi ja huomioon otettavaksi Kainuun edunvalvonnassa.. 8. Tiedoksi merkittävät asiat Kainuun edunvalvonta 2012 Kainuun edunvalvontateemat esitetään lyhyesti maakuntayhtymän talousarviossa 2012 ja taloussuunnitelmassa Tarkempi kuvaus laaditaan hankeluettelo asiakirjaan, joka otetaan käyttöön Yhteyshenkilö on kehittämisjohtaja Jorma Teittinen maakunta kuntayhtymässä. Vuoden 2012 edunvalvontateemat ovat: 1. Korkea-asteen koulutus 2. Saavutettavuus 3. Työpaikkojen varmistaminen ja luonti 4. Kainuun malli Vuoden 2011 talousarvion muiden edunvalvontateemojen toteutusta jatketaan: Kainuun asema Euroopan unionin tulevassa aluepolitiikassa Kelan rahoitusmallikokeilu Kuntatalouden vahvistaminen 6. Varautuminen äkillisiin edunvalvontatehtäviin Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiatyötilanne Esa Toivonen esitteli lyhyesti kuntayhtymän strategiatyötilanteen. Kuntayhtymän strategiatyössä on kaksi pääkokonaisuutta, aluekehitykseen ja kuntayhtymän palvelutuotantoon liittyvä strategiatyö. Viimeksi mainitussa ajankohtainen kokonaisuus on palvelustrategian laadinta. Kuntayhtymän strategiaa tarkastellaan uudelleen Kainuun mallin jatkon selvittyä. Kainuun ilmastostrategia 2020 Painettu versio jaettiin kokouksessa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt ilmastostrategian Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään keskiviikkona klo alkaen. Kokouspaikka ilmoitetaan kutsussa. 7. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo ja kiitti osallistujia aktiivista kokoustyöskentelystä. Alpo Jokelainen maakuntajohtaja puheenjohtaja Esa Toivonen strategiajohtaja sihteeri