Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

Transkriptio

1 Itä-Suomi ja Etelä-Savo EU:n aluepolitiikassa Aluekehitysjohtaja Riitta Koskinen

2 EU-tason keskeiset taustat Koheesioraportti (komission linjaukset) Itä-Suomen kannalta keskeiset argumentit mukana Pohjoiset harvaan asutut alueet, ikääntyminen, siirtymäalueiden bkt/as. Eurooppa 2020 strategia: Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu

3 Koheesiofoorum ja keskustelut jäsenmaiden kanssa kevätkaudella 2011 Mm. aluekomissaari Hahn linjasi, että EU:n alue- ja rakennepolitiikka on kytkettävä kansallisiin aluekehityksen menettelyihin vaikuttavuus ja tehokkuus High Level Group epävirallinen komission työryhmä, jossa jäsenmaiden aluekehitysministerit Maantieteellinen tuen keskittäminen Strateginen ohjelmointi Temaattinen keskittäminen Riitta Koskinen

4 Komission ensimmäisiä laskelmia väestö- ja aluevaikutuksista (välialueessa nykyiset konvergenssialueesta ulos kasvavat ja muut % BKT:sta) Konvergenssitavoite Phasing in ja out Kilpailukykytyöllisyystavoite Yhteensä ja väestö: 154,6 milj. väestö: 121,0 milj. alueita: 84 alueita: 68 väestö: 36,3 milj. väestö: 66,7 milj. alueita: 28 alueita: 45 väestö: 305,4 milj. väestö: 308,5 milj. alueita: 159 alueita: 158 väestö: 496,4 milj. alueita: 271 vähiten kehittyneet alueet väliluokka kehittyneet alueet Yhteensä

5 Euroa/asukas/vuosi Tuki-intensiteetit välialueilla (Lähde: komission työpaperi) Alueellinen arvonlisäys/asukas Jäsenmaat, joilla matala BKTL/as Jäsenmaat, joilla korkea BKTL/as Jäsenmaat, joilla keskitason BKTL/as

6 Strateginen ohjelmointi Komission laatima yhteisöstrategia (Eurooppa 2020 riittäisi?) Komission ja jäsenmaan investointi- ja kumppanuussopimus (korvaa nykyisen kansallisen strategian) Jäsenmaan toimenpideohjelmat (komissio hyväksyy kuten aiemminkin)

7 Eurooppa strategian kolme prioriteettia, lippulaivahankkeet ja komission ehdottama menu Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiounioni - tutkimus ja teknologinen kehitys - innovaatiot ja älykäs erikoistuminen Digitaaliagenda - kommunikaatioteknologioiden käyttö ja laatu Nuoret liikkeellä - koulutusjärjestelmien laatu Resurssitehokas Eurooppa - matalahiilinen ja resurssitehokas talous - uusiutuvat energiamuodot - energiaverkkojen päivittäminen - kestävä liikenne - resurssien kestämättömän käytön esto - infrastruktuuriverkkojen pullonkaulat Globalisaation aikakauden elinkeinopolitiikka - pk-yritysten kilpailukyky Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma - naisten ja miesten pääsy työmarkkinoille - rakenteellinen työttömyys ja työn laatu - osaava työvoima työmarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinen oppiminen Köyhyydentorjuntafoorumi -sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys

8 Suomen valmistelutilanteesta Hallituksen linjauksia: EU:n alue- ja rakennepolitiikka kohdistuu koko maahan Painopiste Itä- ja Pohjois-Suomessa VM julkistanut Eurooppa 2020 strategian Suomen kansallisen ohjelmaluonnoksen Itä- ja Pohjois-Suomi yhtenä NUTS2-alueena Tulevan hallitusohjelman linjaukset Koheesiopolitiikan työryhmä

9 Alueiden valmistelusta NSPA pohjoisten harvaan asuttujen alueiden argumentit hyvin sisällä komission linjauksissa; kansall. hall. ja MEPit briiffattu Itä- ja Pohjois-Suomen yhteinen valmistelu; TEM mukana Suorat kontaktit ja tapaamiset Osallistuminen keskeisiin komission konsultaatioihin Itä-Suomen näkemykset hallitusneuvotteluihin EU:n alue- ja rakennepolitiikka tukemaan ja täydentämään kansallista aluekehitystyötä Painopiste Itä- ja Pohjois-Suomeen - Tuki vähintään nykytasolla Itä- ja Pohjois-Suomessa laaja toimenpidevalikoima Integroitu (EAKR+ESR) ohjelma maakunnittainen toimeenpano

10 Keskustelun pohjaksi - volyymista EU:n tasolla on tunnustettu Itä- ja Pohjois-Suomen pysyvä kilpailukykyhaitta. Suomessa on linjattu, että tuki painottuu Itä- ja Pohjois-Suomeen. Itä-Suomi hienoisesti parantanut asemaansa aluebkt-vertailussa potentiaalia on. Absoluuttinen alue-bkt/as selvästi jäljessä erityistoimia tarvitaan edelleen. Pysyvän kilpailukykyhaitan perusteella Itä-Suomen rahoitusvolyymi on säilytettävä vähintään nykyisellä tasolla.

11 Keskustelun pohjaksi - sisällöstä Eurooppa 2020 strategian ja lippulaivahankkeiden menu-valikosta kullekin jäsenmaalle tarjolla 1-3 prioriteettia. Itä- ja Pohjois-Suomessa tarvitaan muuta maata laajempi aluekehityksen instrumenttivalikoima, koska kilpailukykyhaitta vaikuttaa aluetalouden eri osa-alueilla Innovaatiounioni Globalisaatioaikakauden elinkeinopolitiikka Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma

12 Eurooppa strategian kolme prioriteettia, lippulaivahankkeet ja komission ehdottama menu Älykäs kasvu Kestävä kasvu Osallistava kasvu Innovaatiounioni - tutkimus ja teknologinen kehitys - innovaatiot ja älykäs erikoistuminen Digitaaliagenda - kommunikaatioteknologioiden käyttö ja laatu Nuoret liikkeellä - koulutusjärjestelmien laatu Resurssitehokas Eurooppa - matalahiilinen ja resurssitehokas talous - uusiutuvat energiamuodot - energiaverkkojen päivittäminen - kestävä liikenne - resurssien kestämättömän käytön esto - infrastruktuuriverkkojen pullonkaulat Globalisaation aikakauden elinkeinopolitiikka - pk-yritysten kilpailukyky Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma - naisten ja miesten pääsy työmarkkinoille - rakenteellinen työttömyys ja työn laatu - osaava työvoima työmarkkinoiden tarpeeseen - elinikäinen oppiminen Köyhyydentorjuntafoorumi -sosiaalinen syrjäytyminen ja köyhyys

13 Keskustelun pohjaksi sisällöstä Innovaatiounioni T&K-toiminta, kaupallistaminen, liiketoimintaosaaminen Läpikäyvästi painotus omien luonnonvarojen ja erityisolojen/- osaamisen hyödyntämiseen kestävällä tavalla

14 Keskustelun pohjaksi sisällöstä Globalisaatioaikakauden elinkeinopolitiikka Yritystuet, yritysverkostot, kansainvälistyminen, yritysten toimintaympäristö, rakennemuutosasiat, ketteryys maailmanmarkkinoilla, palveluliiketoiminta Läpikäyvästi painotus resurssitehokkuuteen, ml. uusiutuva energia

15 Keskustelun pohjaksi sisällöstä Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma Osaava työvoima, nuoret, työn ja työvoiman kohtaanto, työn ja työelämän kehittäminen Läpikäyvästi painotus pienten työmarkkinoiden erityisoloissa, resurssitehokkuutta mm. mobiili-, verkko-, etä- ja muilla ratkaisuilla

16 Keskustelun pohjaksi -menettelyistä Ohjelmien laadinta ja toimeenpano kytkettävä olemassa oleviin aluekehityksen menettelyihin. Aluehallintouudistuksessa rahoittajat vähenivät viidestä kahteen. Itä- ja Pohjois-Suomen NUTS2-alueelle integroitu (EAKR+ESR) alueohjelma, sisältöpainotukset johdetaan maakuntaohjelmista Toimeenpano maakunnissa, yhteistyöasiakirja tai vastaava pitkäjänteinen budjettimenettely Maakunnan liitot ja ELYt rahoittajina ELY yritystuet, Tekes-hankkeet ja ESR Maakuntaliitto EAKR-kehittämishankkeet, ml. pienimuotoinen infra

17 Muitakin näkemyksiä Suomessa ja EU:ssa liikkeellä valtakunnalliset ohjelmat Yksi rahoittajaviranomainen Toimeenpano 9-aluejaolla Sisällöistä joka ministeriöllä omat valmistelut käynnissä Metropolilla ja Sixpackillä omat intressit Komissiolla taipumusta omiin horisontaalisiin vaatimuksiin ja makroaluetarkasteluihin (esim. Itämeri) Alempi tukitaso ja/tai suppea toimenpidevalikoima

18 Tulevassa EU:n alue- ja rakennepolitiikassa kaikki on auki kunnes päätökset tehty. Vaikuttamisen paikka on nyt. Kiitos!