1(5) Kainuun strategiaryhmä

Transkriptio

1 1(5) Kainuun strategiaryhmä Muistio Aika: maanantai klo Paikka: Kajaani, Kauppakatu 35, Kajaanin kaupunginkirjasto, sali Elias Läsnä: osallistujat ovat liitteessä Kokouksen avaus ja läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja Alpo Jokelainen avasi kokouksen ja toivotti osallistujat tervetulleiksi. Todettiin läsnäolijat. Tavoitteena on Kainuun strategiaryhmän kokouksen pitäminen vähintään kaksi kertaa vuodessa. Ajankohtaisina strategiatyön kohteina Kainuussa ovat maakuntasuunnitelman ja ohjelman laadinta sekä monilukuisten alastrategioitten ja ohjelmien kiteytys toimintaa aidosti ohjaaviksi asiakirjoiksi. 2. Uusiutuva energia ja Smallest -hanke Asiaan liittyvä hanke on SMALLEST -hanke Uusiutuvaa energiaa Euroopan pohjoisille äärialueille ja kuntien energiaratkaisut. Hankkeeseen liittyvä kyselylomake jaettiin kokouksen osallistujille vastattavaksi kokouksen aikana (liite 2). Hankkeen nettiosoite on: Alustaja Mari Paakkoselle tulleen yllättävän esteen vuoksi asian käsittely siirrettiin seuraavaan kokoukseen. 3. Kainuun ilmastostrategian valmistelutilanne Kainuun ilmastostrategian projektipäällikkö Sanna Kopra alusti ilmastostrategian valmistelutilanteen (liite 3). Hanke toteutetaan ajalla Parhaillaan on menossa lausuntovaihe, joka päättyy Tavoitteena on ilmastostrategian käsittely maakuntavaltuuston syyskuun 2011 kokouksessa. Hankkeen nettiosoite on Asiasta käytiin keskustelu. Pääaiheina olivat: Hankkeen tavoitteet - toteuttaa paikallisella tasolla Suomen ilmastopolitiikan tavoitteita Kainuun ilmastovisio Kainuun on valtakunnallisesti merkittävä hiilinielu Lähiruoka ja luomuviljely - luomuruokatavoitteet vs. tuontihedelmien hinta erityisesti talvella Rakentaminen - puurakentaminen vs. betonirakentaminen - nollaenergiatalot Energia - maakunnan energiaomavaraisuus Merkittiin ilmastostrategian valmistelutilanne tiedoksi.

2 2(5) 4. Kainuun ikääntymisstrategian valmistelutilanne Projektipäällikkö Aila Ryhänen alusti ikääntymispoliittisen strategian laadintatilanteen (liite 4). Hankkeen pääteemat ovat palvelut, asuminen ja liikkuminen. Aloitusseminaari järjestettiin tiistaina Kajaanin Kaukametsän Kouta -salissa. Oleellista hankkeessa on, että pääkohderyhmänä ovat keski-ikäiset (45+) ikääntyvät. Kohderyhminä ovat luonnollisesti myös omatoimisesti toimeen tulevat sekä hoidon tarpeessa olevat henkilöt. Hanke järjestää kuntakohtaiset tilaisuudet viimeistään syksyllä Hankkeen nettiosoite on Aiheesta käytiin keskustelu. Erityistä huomiota kiinnitettiin ansaintalogiikkaan (ikääntymiseen liittyvät liiketoimintamahdollisuudet), ikääntymisen vaikutuksista muihin suunnittelutehtäviin esimerkiksi maankäytön suunnitteluun ja kuntien maahankintapolitiikkaan. Merkittiin ikääntymisstrategian valmistelutilanne tiedoksi. 5. Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti Kehittämistyöryhmän sihteeri Anssi Tuominen esitteli loppuraportin, joka oli kokouskutsun liite 1. Työryhmän asetti Kainuun maakuntahallitus kokouksessaan Työryhmän tehtävänä oli valmistella toimenpide-ehdotuksia Kajaanin opettajakoulutusyksikön lakkauttamisen jälkihoidosta ja korkea-asteen koulutuksen kehittämisestä Kainuussa. Loppuraportissa kuvataan toimintaympäristön haasteet, koulutus- ja korkeakoulupolitiikan yleinen tilanne ja linjaukset, Kainuun tulevaisuuden näkymät, Kainuun korkeakouluyksiköt sekä korkeakoulujen yhteistyörakenteet ja strategiat. Loppuraportissa esitetään alakohtaiset kehittämisehdotukset sekä jatkotoimenpiteet. Oleellinen asia loppuraportissa on opetus- ja kulttuuriministeriöltä saatu palaute. Peruslähtökohtana on rakentaa uutta olemassa olevan osaamisen pohjalle, alueen kehittämisedellytyksiä tukien. Kainuun keskeisin koulutuspoliittinen viesti on, että Suomi on alueellisesti erilainen. Sen tulee näkyä valtakunnan tason koulutuspoliittisissa linjauksissa. Jokaisessa maakunnassa tulee olla vähintään yksi itsenäinen korkea-koulu. Kajaanin ammattikorkeakoulun itsenäisyyden turvaaminen on Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämisen ensisijainen tehtävä. Kajaanin yliopistokeskuksen jäsenyliopistojen toiminnan kehittäminen ja tukeminen niiden vastuualueilla on yliopistollisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämisen kärki. Yliopistokeskusta voi vahvistaa muiden yliopistojen mahdollinen uusi aluetoiminta. Työryhmän keskeiset jatkotoimenpide-esitykset ovat: - Raportin alueellisia linjauksia ja tavoitteita esitetään OKM:lle mukaan seuraavan hallituskauden koulutuspolitiikan linjauksiin. - Koulutuspolitiikkaa ja koulutusrakenteita koskevat suositukset tulee sisällyttää maakuntahallinnon ja Kajaanin kaupungin edunvalvontaan. - Raportin keskeiset korkea-asteen kehittämislinjaukset tulee sisällyttää maakuntaohjelmaan. - Alakohtaisten kehittämissuositusten toteuttamisesta vastaavat niiden yhteydessä nimetyt korkeakoulut tai muut tahot.

3 3(5) - Kajaanin ammattikorkeakoulu, Oulun yliopisto ja Kajaanin yliopisto-keskuksen jäsenyliopistot sisällyttävät raportin suositukset uuteen yhteiseen Kainuun korkeakoulustrategiaan. Asiasta käytiin keskustelu. Huomiota kiinnitettiin korkea-asteen koulutuksen tulevan hallitusohjelman mahdollisiin linjauksiin korkea-asteen koulutuksesta, alakohtaisiin koulutustarpeisiin, työurien pidentämiseen ja toimintaympäristön muutoksiin. Korkea-asteen koulutuksen edunvalvonta on yksi Kainuun edunvalvonnan päätehtävistä. Merkittiin Kainuun korkea-asteen koulutuksen kehittämistyöryhmän loppuraportti tiedoksi. 6. Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiatyötilanne Esa Toivonen esitteli Kainuun maakunta -kuntayhtymän strategiatyötilanteen. Maakuntavaltuusto käsitteli asiaa työkokouksessa Kokouksessa käsitellyt teemat ja keskeiset tulokset olivat: Aluekehitys Maakuntaohjelmatyö käynnistetään syksyllä Laadinta tehdään virkatyönä ja periaatteena: pieni valmistelijajoukko ja laaja kuuleminen. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman yhdistämistä samaan asiakirjaan pidettiin hyvänä ratkaisuna. Nykyisen maakuntaohjelmien kärjet (ICT ja elektroniikka; matkailu ja luonnonvarat) ei ole tarpeen muuttaa. Kärkien muoto ja sisältö on tarkistettava. Konsernistrategia Strategiatyökalun (tasapainotettu mittaristo, BSC) ja sen viiden kainuulaisen näkökulman välitöntä muutostarvetta ei ole. Esillä oli kunnallisen työmarkkinalaitoksen (KT) suosituksen mukainen malli, jonka käyttöönottoa harkitaan vuoden 2013 talousarvion valmistelussa. Palvelustrategia Työkokouksessa käsiteltiin palvelustrategian strategiaperustaa (palvelutarpeen kasvu vs. resurssit), päämääriä sekä uusia avauksia ja poistettavia käytäntöjä. Tavoitteena on strategiaähkyn sulattaminen tiiviiksi selkokielisiksi strategisiksi ohjaustyökaluiksi aluekehityksen ja kuntayhtymän palvelutuotannon ohjaukseen. Merkittiin kuntayhtymän strategiatyötilanne tiedoksi. 7. Kainuun hallintokokeilun jatkon valmistelutilanne Esa Toivonen raportoi Kainuun hallintokokeilun jatkovalmistelutilanteen. Kainuun hallintokokeilulain voimassaoloa on jatkettu vuoden 2016 loppuun (laki 508/ ). Kokeilun jatkaminen neljällä vuodella on kuntien käsissä. Kuntien tulee tehdä päätös asiasta kuluvan vuoden loppuun mennessä. Lain mukaan laissa mainittujen kokeilualueen jokaisen kunnan tulee osallistua yhteistoimintamenettelyyn. Kunnat käsittelevät perussopimusta kesän aikana. Maakunnan ja kuntien kesken valmistellaan yhteistoimintasopimus, jossa määritetään neuvottelumenettely em. osapuolten kesken. Merkittiin Kainuun hallintokokeilun jatkovalmistelutilanne tiedoksi.

4 4(5) 8. Yhteispalvelupisteet Paula Karppinen esitteli yhteispalvelupisteiden toteutustilanteen Suomessa ja Kainuussa. Julkisen hallinnon yhteispalvelusta on annettu laki (223/2007) ja viimeisin muutos lakiin on tehty joulukuussa 2010 (Laki 1096/2010). Lainsäädännön mukaan valtiovarainministeriö johtaa yhteispalvelun valtakunnallista kehittämistä ja maakunnan liittojen tehtävistä säädetään alueiden kehittämisestä annetussa laissa (Laki 1651/ kohta 9). Yhteispalvelupisteitä koko maassa on noin 200. Kainuussa aito yhteispalvelupiste on Ristijärvellä. Tavoitteena on palvelujen takaaminen jokaisessa kunnassa mm. yhteispalveluratkaisuilla viimeistään vuonna Asiasta lähetetään kysely kunnille. Yhteispalvelupistetarkastelu tehdään lokakuun 2011 loppuun mennessä. Merkittiin yhteispalvelupistetilanne tiedoksi. 9. Kainuun laajakaista hanke Paula Karppinen esitteli Kainuun laajakaista hankkeen tilanteen. Ensimmäisessä haussa vuoden 2010 syksyllä hanke-ehdotukset saatiin neljän kunnan eli Puolangan, Sotkamon, Suomussalmen ja Vaalan kunnan hankkeiden toteuttamiseksi. Maakuntajohtaja hyväksyi jätetyt hanke-ehdotukset ja valitsi toteuttajaksi Kaisanet Oy:n (aiemmin KPO). Kuntien hallitukset hyväksyivät hanke-ehdotukset omalta osaltaan, sopivat operaattorin kanssa toteutuksen jakamisesta osahankkeisiin ja osahankkeiden rakentamisen järjestyksestä ja aikataulusta. Hankkeiden suunnittelu ja ensimmäisten hankealueiden kaivutyöt ovat käynnissä. Ensimmäisten toteutettavien hankkeiden alueilla tilaajayhteyden hinta on noin Toisessa, vuoden 2011 alussa, avatussa valtiontuenhaussa hanke-ehdotukset on saatu Hyrynsalmen, Kuhmon ja Ristijärven kuntien hankkeiden toteuttamiseksi. Näistä Ristijärven osahanke on edennyt tarkemman suunnittelun ja toteutuksen valmisteluvaiheeseen. Kuntien maksuosuuden 8 % ryhmässä ovat: Hyrynsalmi, Kuhmo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi ja Vaala; 22 % ryhmässä Paltamo ja 33 % ryhmässä Kajaani. Maakunnan kiintiö on ylittynyt tai ylittymässä Kainuussa, Satakunnassa ja Keski-Suomessa. Esillä on valtion valtionrahoituksen uudelleen jakaminen, sillä työ ei ole käynnistynyt kaikissa maakunnissa. Suuret operaattorit eivät kovin ole kiinnostuneita hankkeen toteuttamisesta. Merkittiin Kainuun laajakaistahankkeen tilanne tiedoksi. 10. Mielenterveys- ja päihdestrategia Projektipäällikkö Sari Marita Ikäheimo Kainuun maakunta -kuntayhtymän sosiaali- ja terveystoimialalta esitteli mielenterveys- ja päihdestrategian laadintatilanteen. Työ liittyy Tervein mielin Pohjois- Suomessa - Kainuun osahankkeeseen ja edelleen sosiaali- ja terveysministeriön KASTE ohjelmaan (Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma). Strategian laadinnan periaatteita ovat elinkaarimallin huomioon ottaminen, alhaalta ylös (bottom up) lähestymistapa ja yhteistyö. Kiteytyksenä on Puhuva Kainuu - lapsuudesta vanhuuteen. Tar-

5 5(5) kastelurakenteina ovat asiakaspolku ja kuntapolku. Asiakaspolulla oleellinen asia on kuntoutuksen kehittäminen saumattomaksi osaksi asiakkaan hoitoketjua mielenterveys- ja päihdetyössä. Strategiassa tullaan huomioimaan valtakunnallisen Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdeohjelman keskeiset kehittämislinjaukset ehkäisevässä ja korjaavassa työssä. Merkittiin mielenterveys- ja päihdestrategian laadintatyö tiedoksi. 11. Kainuun metsäohjelma 2015 Juhani Pyykkönen esitteli Kainuun metsäohjelman 2015 laadintatyötä. Kainuussa metsien kasvun ja poistuman ero on kohonnut myös poikkeuksellisen suureksi. Lähivuosien puunkäytön lisääminen on metsäenergian käytön varassa, mutta sillä ei kyetä nopeasti paikkaamaan paperintuotannon aiheuttamaa lovea. Ohjelman tavoite on, että metsät luovat hyvinvointia ja elinkeinot tuovat kestävästi toimeentuloa. Metsäohjelmassa ei ole rajoituta vain viiden ohjelmavuoden tulevaisuusnäkymään. Tulevaisuutta hahmotetaan aina vuoteen 2030 saakka. Toimenpiteet ja seurantamittarit on jaettu metsätalous-, elinkeino- ja ekosysteemipalvelujen ryhmiin. Kannattavuuden parantamisen keinot keskittyvät metsänomistajan tavoitteiden selvittämiseen, kustannusten hallintaan ja metsätiedon käyttöön uusin tekniikoin. Metsätieto ja sosiaalinen tieto yhdistetään uudenlaiseksi paikkatiedoksi. Nuorten metsien hoidon ja energiapuun hankintamenetelmiä kehitetään. Tavoitteena on puunjalostuksen kohoava lisäarvo ja kannattavuus metsätaloudesta. Merkittiin tiedoksi Kainuun metsätalousohjelman 2015 laadintatyö. 12. Muut esille tulevat asiat Ei käsitelty. 13. Seuraava kokous Kutsutaan erikseen. Kokousaikaa ei sovittu. 14. Kokouksen päätös Puheenjohtaja päätti kokouksen klo ja kiitti osallistujia aktiivista kokoustyöskentelystä. Alpo Jokelainen maakuntajohtaja puheenjohtaja Esa Toivonen strategiajohtaja sihteeri