Lähes kaikki haluavat lukea Maitotalouden painettuna s. 12

Transkriptio

1 maitotalous MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN LEHTI Lukijatutkimus: Lähes kaikki haluavat lukea Maitotalouden painettuna s. 12 MVL:n ja M 2 L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi s. 8 Sovittelija Minna Helle on uudistaja s. 18

2 Tässä lehdessä MEIJERIALAN AMMATTILAISTEN JÄSENLEHTI 65. vuosikerta JULKAISIJA Meijerialan Ammattilaiset MVL ry TOIMITUKSEN OSOITE Kalevankatu 54 C, Helsinki puhelin: (09) faksi: (09) sähköposti: maitotalous@mvl.fi PÄÄTOIMITTAJA Juha Yli-Kovanen puh: (09) sähköposti: juha.yli-kovanen@mvl.fi TOIMITUSSIHTEERI Tarja Rauhala puh: (09) sähköposti: tarja.rauhala@mvl.fi KERHOJEN TIEDOTUSVASTAAVAT Tuula Kortesmäki, Etelä-Pohjanmaa Jaana Stenholm, Helsinki Irene Ruokonen, Herajoki Teemu Tuominen, Hämeenlinna Eini Halmetoja, Keski-Pohjanmaa Satu Kangassalo, Keski-Suomi Pentti Määttä, Kuusamo Johanna Puustinen, Kymi-Karjala Johanna Moilanen, Oulu Hannu Ainasoja, Pohjois-Pohjanmaa Hanna Anttila, Satakunta Minna Räsänen-Käki, Savo Desirée Engström, Österbottniska Noora Jokiranta, MVL opiskelijat H-linna Sofia Kansikas, Meijeri-insinöörit MVL ry Heikki Lammela, eläkeryhmä Ilmestyy seuraavan kerran PAINO Kirjapaino Uusimaa, Porvoo ISSN (Painettu) ISSN (Verkkojulkaisu) Aikakauslehtien liiton jäsen KANSIKUVA Maitotalouden lukijatutkimuksen perusteella koottu sanapilvi Painotuote 3 Päätoimittajalta 4 Ajassa 6 Ajankohtaista: Työajat eri työaikamuodoissa vuonna 2015 Pääsiäisen ja vapun työaika ja korvaukset Meijeriharjoittelijoiden voimassaolevat palkat 7 Mikä fiilis?! 8 Työehtosopimus: MVL:n ja M 2 L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi STTK:n sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas: Työehtosopimus sitoo 10 Yhdysmies: Perustietoutta yhdysmieskurssilta Uusi yhdysmieskausi alkoi 12 Lukijatutkimus: Lukijat antoivat kiitettävän arvosanan Maitotaloudelle lähes kaikki haluavat lukea lehden painettuna 15 Suomen meijerit Jäsenedut 18 Sovittelija Minna Helle on uudistaja 20 Työmarkkinoilta Uuden keskusjärjestön perustamista tavoitteleva hanke käyntiin STTK:n Palola esittää Suomeen vaalien jälkeen pitkäaikaista työmarkkinaratkaisua Palkansaajajärjestöt: Uusi työ tarvitsee tuekseen ajanmukaisen lainsäädännön 22 Maailmalta 24 Työturvallisuusseminaari: Case: työsuojelurikos, kuolemantuottamus 26 Opiskelu: Hämeen ammatti-instituutista marras-joulukuussa 2014 valmistuneet meijeristit Avoimet ovet Hämeen ammattiinstituutissa Meijeri-iltapäivä Hämeen ammattikorkeakoulussa 29 Työttömyysturva: Muutoksia työttömyysturvaan 30 Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna Kerhot 33 Merkkipäiviä In memoriam Sillai kai! 17 MVL:n 70-vuotisjuhla- ja liittokokousristeily Tukholmaan Uusi yhdysmieskausi alkoi. 24 Työsuojelurikos työturvallisuudesta vastaavien toimihenkilöiden käsittelyssä 2 MAITOTALOUS

3 PÄÄTOIMITTAJALTA Alan vahvinta edunvalvontaa jo vuodesta 1945 MVL täyttää tänä vuonna 70 vuotta! Liittomme perustettiin Tampereella toukokuun 27. päivä Liiton nimeksi tuli Meijeriammattiväen Yhdistys ry. Meijeriväki oli jo vuonna 1909 pitänyt ensimmäisen kokouksen valtakunnallisen meijeristiyhdistyksen perustamiseksi. Suomen senaatti hylkäsi yhdistyksen anomuksen - tosin vasta vuonna peläten toiminnan osoittautuvan liian vallankumoukselliseksi. Perustamisyrityksiä oli muutama tämänkin jälkeen, ja oikeastaan vasta neljäs yritys onnistui ja tuotti tulosta. Aluksi MVL:n toiminta verhottiin aatteellisen yhteistoiminnan taakse. Palkoista ja edunvalvonnasta ei ollut sopiva puhua, vaikka näiden asioiden vuoksi järjestö oli perustettu. Siihen aikaan tieto jäsenyydestä haluttiin piilottaa, etteivät meijereiden hallitusherrat saisi vihiä asiasta, koska seurauksena saattaisi olla irtisanominen. Näiden vuosien jälkeen liittomme jäsenmäärä on jatkuvasti ollut kasvussa. Meijerialan Ammattilaiset puhuvat ylpeästi jäsenyydestään omassa liitossaan. MVL ei ole julkisuudessa ryhtynyt ajamaan mainostoimistojen vauhdittamaa tingeltangelmarkkinointia itsestään. Mielikuvat liitosta ovat syntyneet arjen jäsentyöstä ja yhteistyössä jäsenten kanssa. Kuluva vuosi on jäsenille juhlavuosi työpaikoilla ja liiton jäsentapaamisissa. Taputapa itseäsi selkään hyvästä päätöksestäsi kuulua MVL:ään! MVL mukaan keskusjärjestöhankkeeseen MVL liittyi ja hyväksyttiin vuonna 1971 silloisen Suomen Teknisten Toimihenkilöjärjestöjen Keskusliiton, nykyisen Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseneksi. Sen aikaisen hallintomme päätös oli liittää MVL:n jäsenet muiden samanhenkisten palkansaajien porukkaan. Tämän vuoden alussa ammattiliitot käynnistivät hankkeen uuden palkansaajakeskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Tavoitteena on yhdistää kaikki nykyisten kolmen palkansaajajärjestön STTK:n, SAK:n ja AKAVAn liitot yhden palkansaajakeskusjärjestön alle ja että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 alussa. MVL:n hallinto päätti, että MVL lähtee mukaan hankkeeseen. Tähän saakka MVL:n ja STTK:n yhteistyö on sujunut mallikkaasti. Liitto on saanut pyytämänsä avun sekä päässyt tasapuolisesti vaikuttamaan STTK:ssa tehtyihin linjauksiin. Meitä on kuunneltu tekijänä suomalaisessa meijerikentässä. Yleisesti meitä pidetään pikkuliittona, mutta STTK:ssa on ymmärretty MVL:n asema meijerimaailmassa. Liitolle on tärkeä olla mukana keskusjärjestön toiminnassa: pääsemme vaikuttamaan työmarkkina-asioihin, antamaan komment-timme lainsäädäntötyöhön sekä saamme tarvitsemamme avun myös tulevaisuudessa. Juha Yli-Kovanen Branschens starkaste intressebevakning ända sedan 1945 MVL fyller 70 år i år! Vårt förbund grundades i Tammerfors den 27 maj Förbundet fick namnet Meijeriammattiväen Yhdistys ry. Mejerifolket hade redan år 1909 hållit ett första möte med avsikt att grunda en riksomfattande mejeriförening. Senaten för Finland förkastade föreningens anhållan visserligen först år 1914 av rädsla för att verksamheten skulle visa sig vara för revolutionär. Efter detta gjordes ytterligare några försök att grunda en förening, men det var egentligen först på fjärde försöket det lyckades och gav resultat. Till en början doldes MVL:s verksamhet bakom en ideell rörelse. Det var inte passande att prata om löner och intressebevakning trots att det var på grund av dessa frågor organisationen hade grundats. På den tiden ville man hålla sitt medlemskap hemligt för att inte mejeriernas styrelseherrar skulle få nys om saken eftersom följden annars kunde vara att man blev uppsagd. Efter dessa år har antalet medlemmar i vårt förbund hela tiden fortsatt öka. Meijerialan Ammattilaiset är stolta när de talar om sitt medlemskap i förbundet. MVL har valt att inte marknadsföra sig i offentligheten med den onödiga tingeltangelmarknadsföring som påivras av reklambyråer. Uppfattningarna om förbundet har uppstått via det vardagliga medlemsarbetet och i samarbete med medlemmarna. Innevarande år är ett jubileumsår för medlemmarna på arbetsplatserna och på förbundets medlemsträffar. Ge dig själv en klapp på axeln för ditt goda beslut att höra till MVL! MVL deltar i centralorganisationsprojektet MVL anslöt sig till och godkändes som medlem i dåvarande Finlands tekniska funktionärsorganisationers centralförbund, nuvarande Tjänstemannacentralorganisationen STTK år Den dåvarande styrelsen beslöt ansluta MVL:s medlemmar till en grupp likasinnade löntagare. I början av året drog fackförbunden igång ett projekt med avsikt att grunda en ny löntagarcentralorganisation i Finland. Målsättningen är att sammanslå alla de tre nuvarande löntagarcentralorganisationerna STTK:s, FFC:s och AKAVA:s förbund under en löntagarcentralorganisation och att den nya centralorganisationen ska inleda sin verksamhet i början av MVL:s styrelse beslöt att MVL kommer att delta i projektet. Hittills har samarbetet mellan MVL och STTK fungerat exemplariskt. Förbundet har fått den hjälp som förbundet har begärt och har jämlikt kunnat påverka de riktlinjer som gjorts i STTK. Vi har blivit hörda som den aktör i den finländska mejeribranschen vi är. För det mesta anses vi vara bara ett litet förbund, men i STTK har man insett MVL:s ställning i mejerivärlden. Det är viktigt för förbundet att vi deltar aktivt i centralorganisationens verksamhet. Det ger oss möjlighet att påverka arbetsmarknadsfrågor, kommentera lagstiftningsarbetet och att få den hjälp vi behöver även framöver. MAITOTALOUS

4 AJASSA MVL osallistuu 70-vuotisjuhlavuotensa kunniaksi Mato Mahtavan digilipaskeräykseen, jonka rahat menevät suoraan Uusi Lastensairaala hankkeeseen. MVL haastaa myös kaikki Suomen meijerit mukaan keräykseen. Lisää keräyksestä www. matomahtava.fi JUHLAA MVL täyttää tänä vuonna 70 vuotta! Tarjoamme kakkukahvit meijereissä Sata vuotta sitten toimintansa aloitti suonenjokelainen Osuuskunta Maitomaa! Pidä näyttösi kirkkaana koko vuoden!! MVL:n 70-vuotisjuhlavuoden kunniaksi saat jäsenlahjaksi tämän lehden mukana näytönpuhdistusliinan. Ota talteen! Valio on toiminut Suomessa jo 110 vuotta. Suomalaisten maidontuottajien omistama yritys perustettiin vuonna 1905 voinvientiliikkeeksi, jonka tehtävänä oli valvoa voin laatua ja edistää sen vientiä. Vaalikevät Eduskuntavaalit järjestetään sunnuntaina Ennakkoäänestys on kotimaassa ja ulkomailla Eduskuntavaaleissa 2015 valitaan 200 kansanedustajaa ja siinä saavat äänestää kaikki äänioikeutetut eli viimeistään vaalipäivänä 18 vuotta täyttäneet Suomen kansalaiset. Vielä ehdit mukaan seuraamaan STTK:n vaalipaneeleja Tammikuussa alkanut STTK:n eduskuntavaalikiertue jatkuu maaliskuuhun asti. Illan vaalipaneeleissa alueen kansanedustajaehdokkaat keskustelevat STTK:n hallitusohjelmatavoitteiden pohjalta vaalien tärkeimmistä kysymyksistä. Kiertuepaikkakunnat ja -päivämäärät: Oulu 2.3. Kerava 9.3. Lappeenranta Turku Pori 4 MAITOTALOUS

5 MVL:n tekstiviestipalvelu vaihtuu Oletko tilannut MVL:n tekstiviestipalvelun? Käy tilaamassa palvelu uudelleen tai jos et vielä ole mukana palvelussa, niin tilaa se kännyysi osoitteessa tekstiviestipalvelu Tekemisen puutetta? Käy katsomassa liiton ja alueyhdistyksesi tapahtumat netistä! Jäitkö ilman jäsenkorttia? MVL:n sähköiset ja muoviset jäsenkortit lähetettiin joulukuussa. Lisäksi jäsenkortteja on lähetetty alkuvuodesta jälkitilauksina jäsenille. Jos et vielä ole saanut jäsenkorttiasi, niin käy tilaamassa kortti osoitteessa jasenkorttitilaus Mikäli epäilet, ettei kännykkänumerosi tai muut yhteystietosi ole ajan tasalla, voit päivittää ne samassa osoitteessa. MAITOTALOUS

6 AJANKOHTAISTA Työajat eri työaikamuodoissa vuonna 2015 Eri työaikamuodoissa työskentelevien työntekijöiden vuotuinen työaika on sovittu alakohtaisissa työehtosopimuksissa. Työajat vaihtelevat vuosittain jossain määrin arkipyhien sijoittumisen johdosta. Alla on laskettu eri työaikamuotojen vuosityöajat voimassa olevien työehtosopimusten työaikamääräysten pohjalta. Yksi- ja kaksivuorotyö Vuosityöaika on laskettu siten, että ensiksi vuoden työpäivien lukumäärästä 252 on vähennetty lomapäivien (viisi työpäivää viikkoa kohti) lukumäärä 25, jolloin työpäiviä on 227. Työpäivien lukumäärää (252) laskettaessa on otettu huomioon työaikaa lyhentävät työpäiville sattuvat 9 arkipyhää. Alla olevassa laskelmassa on huomioitu myös työajan lyhennys (pekkaset) 100 tuntia = 227 x 8 = = 1716 tuntia / 215 työpäivää Keskeytyvä kolmivuorotyö Keskeytyvässä kolmivuorotyössä työaika on keskimäärin 35,8 tuntia viikossa. Työviikkojen lukumäärä ilman vuosilomaviikkoja (viiden viikon vuosiloma) on 47,2. Vuosityöaika on 47,2 x 35,8 = 1690 tuntia Työvuoroja on 1690/8 = 211 työvuoroa Tasausvapaita on = 16 päivää Tasausvapaiden lisäksi työaikaa tasaa työpäiville sattuvat 9 arkipyhää. Keskeytymätön kolmivuorotyö Keskeytymättömässä kolmivuorotyössä keskimääräinen viikkotyöaika on 34,6 tuntia. Työviikkoja on 47,14 (viiden viikon vuosiloma). Vuosityöaika on 47,14 x 34,6 = 1631 tuntia Työvuoroja on 1631/8 = 204 työvuoroa. Pääsiäisen ja vapun työaika ja korvaukset Jos toimihenkilö työskentelee pitkänäperjantaina, pääsiäispäivänä tai toisena pääsiäispäivänä, maksetaan hänelle suurjuhlapyhäkorvausta siten, että palkka vähintään 200 prosentilla ylittää peruspalkan. Jos toimihenkilö työtuntijärjestelmän mukaisesti työskentelee pääsiäislauantaina, maksetaan hänelle 50 prosentin suuruinen erillinen korvaus, joka kahdeksan tunnin jälkeen nousee 100 prosenttiin. Pääsiäislauantaina suoritettava työ korvataan klo jälkeen 200 prosentilla kuten suurjuhlapyhinä tehtävä työ. Jaksotyönä viikot 14, 15 ja 18 ovat nelipäiväisiä työviikkoja. Meijeriharjoittelijoiden voimassaolevat palkat Meijeristi/ toinen aste Perusharjoittelu (neljä ensimmäistä kuukautta) Täydennysharjoittelu /kk 5. kuukaudesta lähtien /kk Meijeri-insinööri/ammattikorkeakoulu 1. vsk:n harjoittelija /kk 2. vsk:n harjoittelija /kk 3. vsk:n harjoittelija /kk 6 MAITOTALOUS

7 Eija Saharinen jatkaa MVL:n hallituksen varapuheenjohtajana MEIJERITEKNIKKO Eija Saharinen valittiin jatkamaan MVL:n hallituksen varapuheenjohtajana vuonna Valio Oy Jyväskylän meijerissä materiaalin ohjaajana työskentelevä Saharinen on ollut MVL:n hallituksen jäsen vuodesta 2014 alkaen. Valinta tehtiin MVL:n hallituksen tämän vuoden ensimmäisessä kokouksessa Helsingissä. Juha Tikkanen jatkaa TKL:n hallituksen puheenjohtajana MEIJERISTI Juha Tikkanen valittiin jatkamaan TKL:n terveys- ja kuntolomat ry:n hallituksen puheenjohtajana vuonna Juha Tikkanen työskentelee varastovastaavana Valio Oy Suonenjoen tehtaalla. TKL:n hallituksen varapuheenjohtajana jatkaa meijeristi Kari Harsia. Valinnat tehtiin TKL:n hallituksen kokouksessa Helsingissä. Anja Tikka JYTK-kassan johtajaksi EKONOMI Anja Tikka valittiin Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassan JYTK:n kassanjohtajaksi kassan hallituksen kokouksessa Helsingissä. Aikaisemmin Anja Tikka on toiminut Maa- meri- ja metsäalojen työttömyyskassan MMTK:n johtajana. MMTK yhdistyi vuoden vaihteessa Julkis-ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassaan, ja samalla kassan uudeksi nimeksi tuli Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassa -JYTK. Mikä fiilis!? Mikä on tänä päivänä fiilis työelämässä, kannattaisiko asioille tehdä jotain? Otsikon kysymykseen on saattanut törmätä vuodenvaihteessa ja alkuvuodesta facebookissa tai twitterissä, ehkä myös radiossa tai televisiossa. Kysymyksen takana ovat palkansaajat eli SAK, STTK ja Akava sekä niiden yhteinen imagokampanja järjestäytymisen edistämiseksi. Tarkoitus on nostaa esiin ammattiliittojen roolia 2020-luvun työelämässä ja herättää keskustelua ay-liikkeen työn merkityksestä sekä toimintatavoista. Järjestäytymisessä kun on kyse paljon muustakin kuin ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta tai juristipalveluista. - Erityisesti nuorille on hyvä kertoa mahdollisimman konkreettisesti, mistä järjestäytymisessä ja ay-liikkeessä on kyse. Siksi tämä kampanja, kertoo STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja. Eri selvitykset osoittavat, että yksi keskeinen syy olla kuulumatta liittoon on tiedon puute. Ei tiedetä, mitä liitot tekevät ja miten ne vaikuttavat. Kampanjan teemat pohjaavat järjestöille yhteisiin tavoitteisiin: SAK:ta, STTK:ta ja Akavaa yhdistävät esimerkiksi tasa-arvoon, työhyvinvointiin, säällisiin työaikoihin ja tapoihin sekä työn ja yksityis- elämän yhteensovittamiseen liittyvät tavoitteet. Yksi tärkeimmistä viesteistä on, että ammattiliitossa jokainen voi olla mukana päättämässä, mihin suuntaan työelämä kulkee ja millaista töissä on. Järjestäytymisaste Suomessa on yhä Euroopan korkeimpia ja joidenkin liittojen jäsenmäärät jatkavat kasvuaan, mutta yhä useampi nuori jättää liittymättä ammattiliittoon. Pelkät työttömyyskassat eivät tarjoa samanlaisia palveluja tai mahdollisuutta kehittää työn ja arjen yhdistämistä kuin jäsenyys ammattiliitossa. Pönöttäjästä toimijaksi Ay-liike näkyy julkisessa keskustelussa eniten erilaisten työmarkkinaneuvotteluiden tai -selkkausten aikana. Niiden välissä tapahtuva jatkuva työelämän kehittäminen sekä muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen jää piiloon. Mielikuva ay-liikkeestä on äijämäinen, vähän pönöttävä ja poliittinen ei-liike. Kollektiivi, joka ei huomioi yksilön tarpeita. Kampanja tarkoitus on kertoa menneiden saavutusten sijaan 2020-luvun ay-liikkeestä ja kutsua kaikkia mukaan sen kehittämiseen. STTK:n järjestöpäällikkö Juska Kivioja esitteli Mikä fiilis?! kampanjaa MVL:n hallitukselle tammikuussa. Kuvassa lisäksi MVL:stä hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia ja toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen. MAITOTALOUS

8 TYÖEHTOSOPIMUS MVL:n ja M 2 L:n välinen työehtosopimus yleissitovaksi Sosiaali- ja terveysministeriön työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta on vahvistanut MVL:n ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M 2 L:n välisen meijereiden erikoiskoulutuksen saaneiden ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimuksen yleissitovaksi. Tämän vuoksi MVL:n ja Elintarviketeollisuusliiton (ETL) välinen vastaava työehtosopimus menetti yleissitovuutensa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa, kysymyksiin vastasi MVL:n toi- STTK:n sopimusvastaava, lakimies Heli Ahokas: Työehtosopimus sitoo Syyllisiksi Suomen talouden vaikeuksiin on taas, vaalien lähestyessä, löydetty työehtojen, työlakien ja työehtosopimusten sitovuus ja jäykkyys. Jos vain työpaikoilla voitaisiin vapaasti sopia palkoista, lomista ja työajoista, niin jopa lähtisi vienti vetämään, tavara vietäisiin käsistä ja töitä riittäisi kaikille. Ensimmäinen työehtosopimus solmittiin Suomessa 1900-luvun taitteessa, mutta laajemmin sopimuksia syntyi vasta puoli vuosikymmentä myöhemmin. Vapaata työehdoista sopimista on siten Suomessakin kokeiltu pitkään. Afrikassa ja Karibialla pidempiäkin aikoja viettäneenä, olen myös voinut todeta että hyöty kadunkulmissa töitä odottavien kanssa vapaasti tehdyistä työsopimuksista menee kyllä ihan muualle kuin kansantalouteen. Maailmassa ei liene ainuttakaan maata, jossa huonot työehdot, vakaat olot ja hyvä elintaso kohtaisivat. Työehtosopimuksissa on pohjimmiltaan kyse juuri yhteiskuntarauhaa turvaavasta oikeudenmukaisuudesta. Mitä laajemmalle sopimusten sitovuus ulottuu, sitä suurempi joukko ihmisiä voi keskittyä varsinaiseen työhönsä. Kallisarvoista aikaa ja muun alan osaamista tärväytyy sekä johtajilta että työntekijöiltä, jos työehtoja joudutaan jatkuvasti itse miettimään ja neuvottelemaan. Työnantajan yksipuolisesti sanelemat ehdot toki säästävät aikaa, mutta kostautuvat äkkiä motivaation ja työn tuloksen laskuna. Yksittäinen työntekijä harvemmin miettii työehtosopimustoiminnan yhteiskunnallisia merkityksiä tai edes omaa työehtosopimustaan. Kun sopimuksen kanssa on opittu elämään, sitä selaillaan harvakseltaan ehkä palkantarkistusten, työaikojen tai vuosilomaoikeuksien tarkistamiseksi. On myös sa- nottu, että lait ja työehtosopimukset usein kaivetaan esiin vasta kun kaikki jo on mennyt pieleen. Tällöin tulee usein selvitettäväksi myös velvollisuus sopimuksen noudattamiseen, eli se ketä sopimus sitoo. Normaalisitova ja yleissitova työehtosopimus Työehtosopimukset perustuvat sopimusvapauteen ja perusmuoto (ns. normaalisitova työehtosopimus) siihen että sopimuksen tekijät ovat sen noudattamiseen suostuneet. Työnantajan puolelta sopimuksen voi tehdä yksittäinen työnantaja tai rekisteröity yhdistys (työnantajaliitto), työntekijöiden puolelta vain rekisteröity yhdistys. Sopimusjärjestelyn tarkoituksena on ollut turvata heikompana osapuolena pidetyn työntekijän neu- votteluasema. Työnantajan kanssa tasavahvan yhdistyksen (liiton) on katsottu voivan neuvotella työehdoista työnantajan kanssa yksittäisiä työntekijöitä tasa-arvoisempana. Normaalisitovaa työehtosopimusta ovat velvolliset noudattamaan ja noudattamista valvomaan ne työnantajat/työnantajaliitot sekä työntekijäliitot jotka ovat sen tehneet. Noudattamisvelvollisuus koskee myös tekijäliittojen jäseniä. Yleissitova sopimus on normaalisitovana solmittu alalla vakiintunut sopimus, jonka piiriin kuuluu suurin osa alan työntekijöistä. Edellytysten täyttymisen tutkii yleissitovuuden vahvistamislautakunta. Yleissitovaa työehtosopimusta ovat työsopimuslain nojalla velvollisia noudattamaan myös sellaiset työnantajat, jotka eivät itse tai työnantajaliiton jäseninä ole olleet sopimusta tekemässä. Ennen vuoden 2001 työsopimuslain uudistusta yleissitovuudella oli etusija normaalisitovuuteen verrattuna. Alalla, jolla jo oli yleissitova työehtosopimus, voitiin solmia normaalisitova, esimerkiksi talokohtainen työehtosopimus, mutta yleissitovan sopimuksen tasoa ei työehdoissa saanut alittaa. Eri sopimusten erilailla muotoiltujen ehtojen vertailu saattoi kuitenkin olla hyvin hankalaa. Vuoden 2001 muutoksessa etusija annettiin normaalisitovalle sopimukselle. Niille työntekijöille, joiden työnantaja ei ole mukana normaalisitovassa työehtosopimuksessa yleissitovuus turvaa paitsi vähimmäispalkkoja myös muita työehtoja. Normaalisitovan työehtosopimuksen tehneen työnantajan tai työnantajaliiton jäsentyönantajan palveluksessa olevien työntekijöiden työehdot määräytyvät normaalisitovuuden perusteella, joten yleissitova työehtosopimus ei heihin vaikuta. 8 MAITOTALOUS

9 minnanjohtaja Juha Yli-Kovanen. Mitä yleissitovuus tarkoittaa? Sitä, että yrityksessä on noudatettava yleissitovaa työehtosopimusta ja sen määräyksiä ja palkankorotuksia, jos yritys ei ole sitoutunut mihinkään muuhun meijerialan työehtosopimukseen. Esimerkkinä villit työantajat, siis yritykset, jotka eivät ole minkään työnantajajärjestön jäseniä Miksi yleissitovuus on hyvä asia ja mitä hyötyä siitä on ja kenelle? Saadaan varmuudella kaikkien MVL:n jäsenten työehdot tietyn tasoiseksi. Mitä työehtosopimuksen yleissitovaksi vahvistaminen tarkoittaa käytännössä? Sitä, että työehtosopimuksen yleissitovuuden vahvistamislautakunta selvittää, montako mvl:läistä ja montako yritystä on mukana sopimuksessa ja tiettyjen lakien perusteella vahvistaa sopimuksen yleissitovaksi. MVL:lle tilanne on uusi, koska koko historiansa ajan liitolla on ollut vain yksi sopimus ETL:n kanssa. Vuonna 2014 tilanne muuttui, kun MVL solmi kaksi työehtosopimusta: ETL:n kanssa normaalisitovan ja M 2 L:n kanssa ensin normaalisitovan, josta nyt siis tuli yleissitova Meneekö M 2 L:n sopimus ETL:n sopimuksen edelle? Voiko olla meijerialalla kahta sopimusta, kun toinen on yleissitova? Kyllä meijerialan erikoiskoulutetuille voi teoriassa olla vaikka kuinka monta sopimusta. Mutta vain yksi voi olla yleissitova. Normaalisitovaa noudatetaan ETL:n jäsenmeijereissä ja yleissitovaa M 2 L:n jäsenyrityksis- sä, käytännössä valiolaisissa meijereissä. Lisäksi yleissitovaa työehtosopimusta noudatetaan niissä meijereissä, jotka eivät kuulu kumpaankaan edellä mainittuun työnantajaliittoon. Jos alalle jäisi vain yksi työehtosopimus, esimerkiksi tämänhetkinen M 2 L:n kanssa tehty yleissitova sopimus, se koskisi kaikkia Suomen meijereitä. Elintarvike- ja ju uomateollisuuden lisuuden kansainväliset hankintamessut ONE FOR ALL. ALL IN ONE. Food Processing Food Packaging Food Safety Food Ingredients Services & Solutions KÖ ÖLNISSÄ, Tule tutustumaan elintarviketeollisuuden tulevaisuuteen. Uusimmat tekniikat, trendit, innovaatiot. Anuga FoodTec. Aina ajan hermolla. Suora yhteytesi: Edelte Oy Ms. Päivi Ahvenainen Sahakyläntie 5 FIN Sahakylä Tel Fax koelnmesse@kolumbus.fi AFT_2015_Anzeige_Maitotalous_176x120mm_FI.indd :24 MAITOTALOUS

10 YHDYSMIES Peruskurssin tehtäviä ratkottiin ryhmätöinä. Perustietoutta yhdysmieskurssilta MVL:n uusille yhdysmiehille järjestettiin peruskurssi Helsingissä. Kurssilla käytiin läpi yhdysmiehen tehtäviä, kuten esimerkiksi mikä on yhdysmiehen asema, oikeudet ja tehtävä työpaikalla ja mitkä ovat yhdysmiehen tärkeimmät ominaisuudet. Lisäksi käytiin läpi muun muassa työlainsäädännön perusteita, työehtosopimusta, Meipake-palkkausjärjestelmää sekä vallitsevaa työmarkkinatilannetta. Leila Tuori-Laukkonen käyttölaboratorion hoitaja, Hämeenlinnan Osuusmeijeri Miksi lähdit mukaan yhdysmiestoimintaan? Minua pyydettiin mukaan jo kolme vuotta sitten, mutta vasta nyt lupauduin mukaan, koska asiat kiinnostavat minua. Mitä odotat tehtävältäsi? Paljon erilaisten ihmisten kanssa työskentelyä. Toivottavasti voin työpaikallani vaikuttaa moneen asiaan. Mitä kurssi antoi sinulle? Opin paljon uutta työehtosopimusasioista ja sain varmuutta puhumiseen ja esiintymiseen sekä muihin yhdysmiestaitoihin. 10 MAITOTALOUS

11 Uusi yhdysmieskausi alkoi Viime vuoden loka-marraskuussa yhdysmiesvaaleilla valittujen ja erikseen nimettyjen MVL:n yhdysmiesten toimikausi alkoi vuoden alusta kestäen vuoden 2017 loppuun asti. MVL:n yhdysmiehet toimivat paikallisina edunvalvojina ja edustavat MVL:ää työpaikoillaan. Uusina tehtävään valittiin kaikkiaan 20 yhdys-, varayhdysja osastoyhdysmiestä. Ensimmäistä kertaa yhdysmiesvaaleissa valittiin valiolaisiin meijereihin myös omat osastoyhdysmiehet sopimuspalkkaisille henkilöille. Yhdysmies on jäsenen ja liiton välillä tärkein linkki. Esimerkiksi työehtosopimuksen neuvottelujärjestyksessä on yhdysmiehellä oleellinen rooli asioiden käsittelyssä. - Yhdysmies edustaa kaikkia MVL:n jäse- niä työpaikalla työsuhdekysymyksissä. Yhdysmiehellä on valintansa perusteella täysi mandaatti toimia paikallisessa sopimustoiminnassa ja erimielisyystilanteissa neuvottelijana ja sopijana. Lisäksi yhdysmiehellä on tulkitsijan rooli työehtosopimukseen ja työlainsäädäntöön liittyvissä asioissa. Yhdysmies edustaa myös muussa yhteistoimintaan liittyvässä toiminnassa MVL:n jäsenistöä, järjestöpäällikkö Tomi Seppä kertoo. - Isoimmilla työpaikoilla voidaan valita osastoa edustamaan myös osastoyhdysmies. Valintaan vaikuttaa muun muassa varsinaisen yhdysmiehen mahdollisuudet olla osaston jäsenten käytettävissä. Yhdysmiehelle annettava työaikaa tehtäviensä hoitamiseen Yhdysmies saa tehtävästään korvausta edustettaviensa toimihenkilöiden määrän mukaan porrastettuna. Yhdysmiestehtäviin on annettava työaikaa se määrä kuin yhdysmiestehtävien hoitamiseen kuluu aikaa. Yhdysmiestehtäviin käytetty aika ei saa aiheuttaa ansion menetystä. Myös yhdysmiehen palkkakehitys on sovittu vastaamaan yrityksen yleistä palkkakehitystä, joten ansiokehitys on myös suojattu. Yhdysmiehellä on erityisen vahva irtisanomissuoja, joka turvaa tasapuolisen neuvotteluaseman työnantajan kanssa. Näiden lisäksi yhdysmiehellä on laajat tiedonsaantioikeudet tehtävien asianmukaisen hoitamisen varmistamiseksi. Yhdysmiehillä on salassapitovelvollisuus koskien liikesalaisuuksia sekä tietosuoja-asioita, kuten henkilön palkkaan ja järjestäytymisvapauteen liittyvät asiat. Milloin jäsen voi tai hänen kannattaa ottaa yhteyttä yhdysmieheen? - Yhdysmieheen voi ja pitää ottaa yhteyttä aina kun kyseessä on työpaikan johonkin askarruttavaan tilanteeseen liittyvä ongelma tai kehitysidea. Esimerkiksi työaikaan liittyvä ohjeistus voi olla vaikeasti tulkittava asia, jonka selvittämiseen on hyvä pyytää yhdysmiehen apua. Markus Ojanperä vuorovastaava, Valio Oy Riihimäen meijeri Miksi lähdit mukaan yhdysmiestoimintaan? Minua kysyttiin tehtävään. Lisäksi yhdysmiestoiminta oli minulle osittain tuttua, joten ei pelottanut lähteä mukaan. Mitä odotat tehtävältäsi? Ennen koulutusta en oikein tiennyt, mitä odottaa. Nyt kuitenkin odotan innolla niin Meipake-keskusteluja kuin jäsenien asioiden ajamista. Mitä kurssi antoi sinulle? Kurssi antoi paljon perustietoutta sekä selkeyttä omaan rooliin. Lisäksi sain tiedon siitä, etten tule olemaan tulevien ja mahdollisesti vaikeidenkaan asioiden kanssa yksin. MAITOTALOUS

12 LUKIJATUTKIMUS Maitotalouden lukijat ovat tyytyväisiä lehteen. Yleisarvosanaksi asteikolla 1-5 lehti sai 3,9. Viime vuoden marras-joulukuussa toteutetun lukijatutkimuksen mukaan melkein kaikki eli 93,4 prosenttia tutkimukseen osallistuneista haluaa lukea lehteä painettuna. Eniten tutkimukseen osallistuneita lukijoita kiinnostivat meijeriuutiset, liiton ajankohtaiset asiat ja työmarkkinauutiset. Lukijat antoivat kiitettävän arvosanan Maitotaloudelle - lähes kaikki haluavat lukea lehden painettuna Lähes kolme neljästä vastaajasta lukee Maitotalous-lehden jokaisen numeron ja 17 prosenttia satunnaisia numeroita. Ikäryhmittäin tutkittaessa esimerkiksi alle 30-vuotiaista 90 prosenttia lukee joka lehden. Lisäksi niistä talouksista, joissa asuu useampia henkilöitä, 38 prosentissa myös muut henkilöt kotitaloudessa lukevat Maitotalous-lehteä. Useimmiten lehteä säilytetään muutamia kuukausia (40 %) tai seuraavan numeron ilmestymiseen saakka (23 %). Joka neljäs vastaajista hävittää lehden heti lukemisen jälkeen ja 11 % säilyttää lehteä pidempään, jopa vuosia. Kolmannes vastaajista lukee koko lehden tai lähes koko lehden ja 45 prosenttia muutaman artikkelin. Loput selailivat sen pikaisesti läpi. Valtaosa vastaajista (87 %) piti lehden ilmestymistiheyttä sopivana. Painettu Maitotalous pitää pintansa Painettu lehti puolustaa vahvasti asemaansa, sillä lähes kaikki vastaajista haluavat lukea Maitotalous-lehteä painettuna. Painettu Maitotalous-lehti on liiton viestintäkanavista myös ainoa, joka tavoittaa kaikki jäsenet. Sähköiselle versiolle olisi jonkun verran kysyntää erityisesti vaihtoehtoisena ilmestymismuotona, mutta vain 11 prosenttia vastaajista pitää sitä painettua lehteä tärkeämpänä ilmestymismuotona. Yli 30 % nuorista haluaisi lukea lehteä painetun lisäksi myös sähköisillä muilla välineillä (kuvat 1 ja 2). Sähköisistä muodoista näköislehti oli pdf-versiota suositumpi. Sähköistä lehteä luettaisiin useimmiten tietokoneelta (44 %) tai tabletilta (35 %). Tällä hetkellä Maitotaloudesta ei ole varsinaista sähköistä lehteä vaan se on luettavissa pdf-muodossa liiton verkkosivuilla. 12 MAITOTALOUS

13 Missä eri muodoissa haluaisitte lukea Maitotalous-lehteä? Voitte valita useamman. Kuva 1. Vastaajat pitivät tärkeimpinä lehteen liittyvinä tekijöinä etuuksista ja työehdoista tiedottamista, asiantuntevuutta sekä luotettavuutta tietolähteenä. Jos teidän tulisi valita sähköinen tai painettu versio, kumpi olisi tärkeämpi ilmestymismuoto? Kuva 2. Nimetkää mielestänne kaksi mielenkiintoisinta Maitotalous-lehden juttutyyppiä? Meijeriuutiset kiinnostavat eniten Vastaajia eniten kiinnostavat juttutyypit olivat meijeriuutiset (60 %), liiton ajankohtaiset asiat (47 %) sekä työmarkkinauutiset (43 %) (kuva 3). Lehden tärkeimmät ominaisuudet Vastaajat pitivät tärkeimpinä lehteen liittyvinä tekijöinä etuuksista ja työehdoista tiedottamista, asiantuntevuutta sekä luotettavuutta tietolähteenä (kuva 4). Lukioiden vastausten perusteella tehtiin kuiluanalyysi, jonka avulla voidaan tutkia vastaajien tyytyväisyyteen vaikuttavia toiminnan tekijöitä. Kuiluanalyysi kertoo, kuinka hyvin Maitotalous on onnistunut vastaamaan vastaajien odotuksiin. Kuva 3. Lehden tärkeimmät ominaisuudet Kuva 4. MAITOTALOUS

14 Kuiluanalyysissä vihreä pylväs kuvaa kunkin arvioidun tekijän merkitystä vastaajille. Jos vihreä pylväs on pitkä, kyseinen tekijä on vastaajalle tärkeä ja jos pylväs on lyhyt, ei tekijällä ole paljoakaan merkitystä. Lyhyempi punainen pylväs kuvaa puolestaan annetun onnistumisarvosanan ja merkitysarvosanan erotusta (kuilua). Positiiviset (oikealle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu korkeammaksi kuin merkitys. Nämä saattavat olla ylipanostustekijöitä. Negatiiviset (vasemmalle osoittavat) punaiset pylväät osoittavat tekijät, joissa onnistuminen on arvioitu heikommaksi kuin merkitys. Mitä pidemmälle vasemmalle tekijän punainen pylväs ulottuu, sitä kriittisempi tekijä on kyseessä. Tutkimusraportissa toiminnan tekijät luokitellaan kuiluanalyysin perusteella kolmeen luokkaan seuraavasti: Onnistuneet tekijät = kuilu -0,1 tai parempi Parantamisen varaa -tekijät = kuilu -0,2 - -0,5 Kriittiset tekijät = kuilu -0,6 tai heikompi. Kuiluanalyysin neljä onnistuneinta tekijää Kuva 5. Kuiluanalyysin neljä heikoiten onnistunutta tekijää Kuva 6. Kuiluanalyysi kertoo kehitettävät asiat Kuiluanalyysin perusteella lukijat ovat erittäin tyytyväisiä lehteen, eikä mikään tekijä nouse kriittiselle tasolle arvioissa (kuvat 5 ja 6). Eniten kehitettävää tutkimuksen perusteella on sisällön kiinnostavuudessa ja monipuolisessa tiedon tarjoamisessa. Nämä nousevat kehityspisteiksi myös ahkerimmin lehteä lukevien nuorten mielestä. Lukijatutkimuksen kehitysideoissa ja kommenteissa esiin nousivat muun muas- sa toiveet avointen työpaikkojen ilmoittelusta, alan koulutuksen saaneiden meijeristien työllistymisestä ja työtilanteista yleensä kertomisesta sekä alaan liittyvistä tutkimustuloksista, menetelmistä ja trendeistä kertomisesta. Lisäksi lukijat haluaisivat lukea juttuja ihmisistä meijereissä - myös muista kuin meijerityöntekijöistä - sekä ihan tavallisten työntekijöiden haastatteluja, juttuja koti- ja ulkomaisista meijereistä sekä juttuja työoloista, työhyvinvoinnista ja työterveysasioista. Lehden ulkoasuun oltiin pääasiassa tyytyväisiä: teksti on selkeästi luettavaa, mutta värejä kaivattiin lisää. Tutkimuksesta Maitotalouden lukijatutkimus toteutettiin sähköpostikyselynä sekä puhelinhaastatteluina marras-joulukuussa Kohderyhmän muodostivat MVL:n jäsenet. Tutkimus perustuu 116 vastaukseen, joista 66 on internet-vastauksia ja 50 puhelinhaastatteluita. Sähköpostitiedonkeruun vastausprosentiksi muodostui 39. Eniten vastaajia oli Hämeestä, 21 prosenttia. Naisia vastaajista oli 68 prosenttia. 36,5 prosenttia vastaajista oli vuotiaita ja 28,7 prosenttia vuotiaita. 72 prosenttia vastaajista on toimihenkilöitä tai asiantuntijoita. 31 prosenttia vastaajista on ollut MVL:n jäsenenä 6-10 vuotta. Kyselyyn vastanneet saivat vaivanpalkkioksi elokuvalipun. Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Lukijan ehdoilla Maitotalouden toimituksessa lukijatutkimuksen tulokset otetaan nöyrästi ja kiitollisina vastaan. Maitotalous on meijerialan ammattilaisten lehti ja haluamme tarjota lukijoille mielenkiintoista luettavaa jatkossakin. Otamme mahdollisuuksiemme mukaan lukijatutkimuksesta saaduista vinkeistä vaarin. 14 MAITOTALOUS

15 JÄSENEDUT Meijerialan Ammattilaisten jäsenyys antaa Sinulle seuraavia etuja: Työehtosopimus Meijerialan Ammattilaisten solmimat meijereiden erikoiskoulutettujen ja teknisten toimihenkilöiden työehtosopimukset Elintarviketeollisuusliiton ja Maidonjalostajien ja meijeritukkukauppiaiden liitto M2L:n kanssa sekä Meipake-palkkausjärjestelmä takaavat meijerialan ammattilaisille vähimmäispalkkatason sekä tehtävien mukaisen palkkakehityksen sekä tuovat turvaa jäsenen työelämään. Neuvonta MVL:n jäsen saa liitosta henkilökohtaista neuvontaa työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä. Näissä asioissa jäsen voi myös kääntyä suoraan työpaikalla liiton yhdysmiehen puoleen. Yhdysmies Meijerialan Ammattilaisten paikallisina edunvalvojina ja liiton edustajina toimivat yhdysmiehet. Jokaisella työpaikalla on jäsenten valitsema yhdysmies. Työpaikkasi yhdysmiehen yhteystiedot löydät osoitteesta Työttömyysturva Jokainen Meijerialan Ammattilaisten jäsen on vakuutettu Julkis- ja yksityisalojen työttömyyskassassa JYTK:ssa. Työttömyyden tai lomautuksen kohdatessa liiton jäsen saa ansioihinsa suhteutettua päivärahaa. Lisätietoa If-vakuutus Meijerialan Ammattilaisten jäsenillä on vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Ifin liittovakuutus on voimassa sen vakuutuskauden loppuun, jolloin jäsen täyttää 70 vuotta. Vakuutus on voimassa vain sillä edellytyksellä, että jäsenyytesi on voimassa. Lisätietoja saat tarvittaessa Ifin palvelunumerosta tai Apua oikeusasioissa Meijerialan Ammattilaisten jäsenet saavat ilmaista puhelinneuvontaa erilaisissa lakiasioissa Asianajotoimisto Kasanen ja Vuorinen Oy:ltä, puh. (09) Työtä, työehtoja, työpaikkaa, työsopimuksia sekä niiden tulkintaa koskevissa kysymyksissä ota yhteys suoraan liittoon, puh. (09) MVL:n koulutusrahasto MVL:n jäsenet voivat hakea liiton koulutusrahastosta apurahaa meijerialan täydennystai jatkokoulutusta varten. Koulutuksen pitää olla ammatillista osaamista lisäävää koulutusta. Apurahan myöntämiseen vaikuttavat koulutuksen kesto, tavoitteellisuus, kustannukset, opiskeluaikaiset tulosi, aktiivisuus ja mahdolliset aiemmat apurahahakemuksesi. Lisätietoja MVL:n koulutusrahastosta löydät osoitteesta Tyky-tuki Meijerialan Ammattilaiset avustaa jäseniään työkykyä ylläpitävälle kuntokurssille osallistumisessa. Kurssin tulee olla työnantajan/ työterveyshuollon järjestämä ja kurssille osallistumisen tapahtua jäsenen omalla vapaa-ajalla. MVL:n tyky-tuki on Tulostettavan tykytukihakemuksen löydät osoitteesta Lomaedut MVL:n jäsenenä sinulla on käytössä edulliseen jäsenhintaan monia lomakohteita eri puolella Suomea. Lisätietoja MVL:n jäsenetukohteista löydät osoitteesta fi/lomakohteet sekä tämän lehden takakannesta. Polttoainealennus Teboilista Meijerialan Ammattilaisten muovisella jäsenkortillasi saat Teboil-asemilla tankatessasi käteisalennuksen, joka on koodattu kortin magneettiraitaan. Saat alennusta bensiinistä ja dieselöljystä 1,7 senttiä/litra sekä 10 % Lisätietoja MVL:n toiminnasta ja jäseneduista löydät osoitteesta voiteluaineista näyttämällä jäsenkorttisi kassalla ennen maksua tai syöttämällä se automaattiin ennen maksuvälinettä. Polttoainealennusta ei voi toistaiseksi hyödyntää sähköisellä jäsenkortilla. Maitotalous Meijerialan Ammattilaisten jäsenlehdestä Maitotaloudesta saat tietoa liiton asioista ja tapahtumista. Lisäksi lehdessä julkaistaan erilaisia uutisia ja artikkeleita työmarkkinoilta ja meijeri-alalta. Liiton verkkosivuilta löydät tietoa liiton toiminnasta. Sieltä löytyy nopeasti perustietoa liitostamme, liiton tuoreimmat uutiset ja ajankohtaiset asiat, jäsenedut sekä erilaisia lomakkeita. Sivujen kautta on mahdollista esimerkiksi ilmoittaa jäsentietomuutoksista ja täyttää lomahakemuksia. Uutiskirje MVL:n uutiskirjeen tilaajat saavat sähköpostiinsa koottua tietoa meijerialan työehdoista ja MVL:n toiminnasta. Jos et vielä saa uutiskirjettä, tilaa se osoitteesta uutiskirje Jäsenmaksu Jäsenyyden säilyttäminen edellyttää jäsenmaksun säännöllistä maksamista. Tarkasta palkkalaskelmastasi, että työnantajasi on pidättänyt palkastasi Meijerialan Ammattilaisille tilitettävän jäsenmaksun. Jäsenmaksun suuruus päätetään vuosittain liittokokouksessa. Mikäli maksat jäsenmaksusi itse, maksa se kuukausittain tai neljännesvuosittain jäsenmaksutilille Danske Bank FI Ilmoita aina nimesi, henkilötunnuksesi ja ajanjakso, miltä maksat jäsenmaksun tai tilaa maksuviitteet Eija Kousalta, puh. (09) tai eija.kousa@mvl.fi. Muutoksia jäsentietoihisi? Muistathan ilmoittaa liittoon, kun jäsentietoihisi tulee muutoksia: esimerkiksi vaihdat työpaikkaa, jäät äitiys- tai vanhempainlomalle, jäät työttömäksi tai siirryt eläkkeelle tai yhteystietosi muuttuvat. Voit ilmoittaa muutoksista kätevästi sähköisesti osoitteessa tai soittamalla liittoon, puh. (09) MAITOTALOUS

16 Liitto-Orava viihdyttää liittokokousväkeä parhaansa mukaan. Sillai kai! MVL:n 70 VUOTISJUHLA- JA LIITTOKOKOUSRISTEILY TUKHOLMAAN m/s Silja Symphonylla Meijerialan Ammattilaisten liittokokousviikonloppua vietetään Helsinki-Tukholma-Helsinki risteilyllä. Risteilyaluksena toimii m/s Silja Symphony. Risteily alkaa perjantaina lippujen jaolla Helsingin Eteläsataman Olympiaterminaalissa, (Olympiaranta 1). Laiva lähtee klo ja saapuu Tukholmaan lauantaina klo Takaisin Helsinkiin laiva lähtee klo ja Helsingissä se on sunnuntaina klo Liittokokousviikonlopun alustava ohjelma: Perjantai klo Lippujen jako terminaalissa, laivaan nousu ja majoittuminen klo Laiva lähtee klo Aluekokoukset laivalla klo Tervetulotilaisuus New York Club & Loungessa klo Buffet-illallinen Lauantai klo Aamiainen tarjolla klo 9.30 Laiva saapuu Tukholmaan klo Yhdysmieskokous klo MVL:n 70. liittokokous, Atlantis Palace klo Kokouslounas klo TKL:n vuosikokous klo Kokouskahvi-buffet klo Työttömyyskassan kyselytunti klo Laiva lähtee klo á la carte -juhlaillallinen Sunnuntai klo Aamiainen tarjolla klo Laiva saapuu Helsinkiin Majoitusvaihtoehdot ja hinnat ajalle : A2-luokka (kahden hengen hytti) 149 /jäsen, 224/avec A4-luokka (neljän hengen hytti) 109 /jäsen, 184/avec Promenade (kahden hengen hytti) 139 /jäsen, 214/avec Ilmoittautuminen liittokokouspäivän tapahtumiin sekä matkavaraukset hyteittäin oman kerhon kautta: Helsingin Meijerialan Ammattilaiset: Tuula Koppelomaki Herajoen Meijerialan Ammattilaiset: Eero Hynynen MVL Etelä-Pohjanmaa: Tuula Kortesmäki MVL Häme: Teemu Tuominen MVL Keski-Pohjanmaa: Birgitta Jämsä MVL Keski-Suomi: Matti Ylitalo MVL Kuusamo: Pentti Määttä MVL Kymi-Karjala: Tuija Immonen MVL Oulu: Kaisa Hauru MVL Pohjois-Pohjanmaa: Jussi Viitala MVL Satakunta: Liisa Multanen MVL Savo: Tiina Parviainen Österbottniska klubben: Desirée Engström Opiskelijat: Eija Kousa Hinta sisältää - risteilymatkat Helsinki-Tukholma-Helsinki valitussa hyttiluokassa - kaikki ruokailut juomineen (kaksi meriaamiaista, tervetulotilaisuuden, kokouslounaan, buffet-illallisen ja juhlaillallisen sekä kokouskahvit ja hedelmät) Matkalle tarvitset voimassaolevan passin tai kuvallisen henkilökortin. Lisätietoa Silja Symphonysta osoitteessa Viimeinen ilmoittautumispäivä on Varaa jo nyt kalenteristasi aikaa liittokokousviikonlopulle! Lisätietoa sekä Eija Kousa, puh. (09) tai eija.kousa@mvl.fi MAITOTALOUS

17 TEKSTI: MIKA PELTONEN/UP Sovittelija Minna Helle on uudistaja Kolmikannan uskottavuus syntyy vain tulosten kautta Vuoden alusta työssään aloittanut valtakunnansovittelija Minna Helle kannattaa kolmikantajärjestelmää. Olen tehnyt lähes koko 20-vuotisen työurani työmarkkinajärjestöissä ja sinä aikana kolmikanta on ollut keskeinen väline vaikuttaa asioihin ja hoitaa niitä, Helle kertoo. Lainvalmistelussakin on Helteen mukaan saatu kolmikannassa hyviä tuloksia. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee syksyn eläkeuudistuksen. Kolmikannassa saadaan aikaiseksi asiantuntevia esityksiä. Sitä ei kuitenkaan voi enää nykyisin perustella sillä, että kun näin on aina tehty, näin pitää tehdä jatkossakin. Kolmikanta voi Helteen mielestä olla hyvä väline jatkossakin, mutta sillä pitää saada aikaiseksi hyviä tuloksia. Esimerkiksi huonoista tuloksista hän ottaa työlainsäädännön kehityksen. Siinä ei ole tällä hallituskaudella tapahtunut juuri mitään. Nykyaika haastaa näitä yhteiskunnan perinteisiä mekanismeja. Kolmikannan uskottavuuskin syntyy vain tulosten myötä. Järjestelmä kaipaa uudistuksia Suomalaista työmarkkinajärjestelmää Helle kehuu toimivaksi, mutta sitäkin pitää hänen mielestään kehittää. Työmarkkinajärjestelmä on taannut yhteiskuntarauhan ja sen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan ja kehittää sitä. Muuttunut toimintaympäristö haastaa Helteen mukaan myös työmarkkinat. Me olemme ihan erilaisessa globaalissa kilpailussa kuin aikaisemmin. Kun taloustilanne ja työllisyystilanne ovat huonot, millään yhteiskunnan osa-alueella ei voida jatkaa samalla tavalla kuin aikaisemmin. Työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää Työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja meillä on lakko-oikeus. yritetään parhaillaan uudistaa. Mitä sovittelija odottaa uudistukselta? Toivon, että sieltä syntyy lopputulos. Neuvottelujärjestelmää pitää kehittää, Helle vaatii. Sovittelukin voi uudistua Myös sovittelu on työmarkkinajärjestöjen uudistettavien asioiden listalla. Koska sovittelujärjestelmä on yksi osa sopimis- ja neuvottelujärjestelmää, se kannattaa katsoa läpi. Työriitojen sovittelua koskeva lainsäädäntöhän on 60-luvun alusta, eikä sitä ole muutettu sen jälkeen, Helle sanoo. 121 Vuonna 2013 meillä oli työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä. Hän on tyytyväinen, että sovittelulainsäädäntö on kirjoitettu aika väljästi ja joustavasti. Se mahdollistaa järjestelmän kehittämisen ilman, että lakeja tarvitsee lähteä muuttamaan. Toivon, että sovitteluun tulee lisää eväitä, mutta tuskin sieltä mitään mullistavaa uutta on tulossa, Helle arvelee. Hänen mukaansa mahdollisessa uudistamisessa on kyse vain menettelytavoista ja siitä, mitä osapuolet haluavat ja mihin sovittelijan resurssit riittävät. Lakkojen määrä on makuasia Työnantajien mielestä Suomessa lakkoillaan liikaa, palkansaajapuolen mielestä ei. Valtakunnansovittelija puhuu näkökulmista. Vuonna 2013 meillä oli 121 työtaistelua. On makuasia, onko se paljon vain vähän, mutta tavoite on vähentää niitä. Työnantajat arvostelevat jopa päivän tai kahden ulosmarsseja, joita muualla Euroopassa ei pidetä lakkoina. Helle toivoo, että työmarkkinajärjestöt löytävät neuvotteluissaan keinoja ulosmarssien vähentämiseen. Yt-menettelyihin, palkkaukseen ja työnjohtoon sopimuskauden aikana liittyvät ulosmarssit kuuluvat työtuomioistuimen toimivaltaan. Sovittelija sovittelee riitoja, kun sopimus on katkolla ja mahdollinen työtaistelu on laillinen. Helle muistuttaa, että työriidat kuuluvat demokraattiseen yhteiskuntaan ja että meillä on lakko-oikeus. Toissa vuoden 121 tilastoidusta työtaistelusta vain muutamaa soviteltiin täällä. Jokaisen työmarkkina-asioissa toimivan tavoitteena pitäisi Helteen mielestä olla, että työtaisteluja tulisi mahdollisimman vähän. Tavoitteemme on, että tänne Bulevardille ei tulisi kukaan. Silloin on tilanne hyvä, kun meillä ei ole asiakkaita. 18 MAITOTALOUS

18 KUVA JARNO MELA Minna Helteen mukaan kolmikanta on hyvä väline, mutta sen uskottavuus vaatii hyviä tuloksia. MAITOTALOUS

19 TYÖMARKKINOILTA KUVA: STT-LEHTIKUVA Katarina Murto STTK:n johtajaksi KATARINA Murto on aloitti tämän vuoden tammikuussa STTK:n edunvalvonnasta vastaavana johtajana. Katariina Murto on koulutukseltaan varatuomari ja tanssitaiteen maisteri. Ennen työtään STTK:ssa hän toimi SAK:n vastaavana työehtoasiantuntijana. Aiemmin Murto on työskennellyt Teatteri- ja Mediatyöntekijöiden lakimiehenä ja notaarina Helsingin käräjäoikeudessa. KUVA: LIISA VALONEN Vakuutusväen Liiton puheenjohtaja Liisa Halme STTK:sta (vas.), Julkisten ja Hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta SAK:sta ja Insinööriliiton puheenjohtaja Pertti Porokari Akavasta keskusjärjestöhankkeen tiedotustilaisuudessa Helsingissä 16. tammikuuta Uuden keskusjärjestön perustamista tavoitteleva hanke käyntiin Ammattiliitot ovat päättäneet käynnistää hankkeen uuden keskusjärjestön perustamiseksi Suomeen. Hankkeen valmistelukokous järjestettiin Helsingissä ja kokoukseen osallistui yhteensä 73 palkansaajaliiton edustajaa kaikista kolmesta keskusjärjestöstä SAK:sta, STTK:sta ja Akavasta. Uuden keskusjärjestön perustamisen valmisteluun osallistuvat ammattiliitot ilmoittavat mukanaolostaan 10. helmikuuta mennessä. Sen jälkeen alkaa käytännön työ uuden järjestön perustamiseksi. Tavoite on, että uusi keskusjärjestö aloittaisi toimintansa vuoden 2016 aikana. Hankkeeseen voivat liittyä kaikki ammatilliset edunvalvontajärjestöt ja myös ne, jotka tällä hetkellä eivät ole nykyisten keskusjärjestöjen jäseniä. Uuden keskusjärjestön tavoite on vahvistaa palkansaajien ja yksinyrittäjien taloudellista ja henkistä hyvinvointia sekä edistää yhteiskunnallista tasa-arvoa ja oikeudenmukaisuutta. Järjestö on poliittisesti sitoutumaton ja se ottaa vastuulleen lakkautettavien keskusjärjestöjen kansalliset ja kansainväliset tehtävät. Keskusjärjestön toiminta pohjautuu demokraattiseen edustukseen, joka huomioi kaikkien jäsenryhmien tarpeet. Uusi keskusjärjestö ei heikennä ammattiliittojen itsenäistä asemaa työehtosopimusosapuolena. Valmistelukokouksessa professori Harri Melin alusti työmarkkinajärjestelmän tulevaisuudesta. Jatkokeskustelussa arvioitiin uuden keskusjärjestöhankkeen vahvuuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Ulla Hyvönen STTK:n alueasioista vastaavaksi asiantuntijaksi ULLA Hyvönen aloitti vuoden 2015 alussa STTK:n alueasioista vastaavana asiantuntijana. Aikaisemmin hän on työskennellyt STTK:n opiskelija- ja nuorisopoliittisena asiantuntijana. Ulla Hyvönen on koulutukseltaan tradenomi. Alueasioista vastaava asiantuntija toimii yhteyshenkilönä keskusjärjestön ja STTK:n aluetoimikuntien välillä. 20 MAITOTALOUS

20 TYÖMARKKINOILTA STTK:n Palola esittää Suomeen vaalien jälkeen pitkäaikaista työmarkkinaratkaisua STTK:n puheenjohtaja Antti Palola kannattaa johtavien poliitikkojen ajatusta yhteiskuntasopimuksesta, jolla Suomi luotsattaisiin ulos talouden taantumasta. Suomea koettelevat työelämän rakennemuutos, kasvava työttömyys ja velkaantuminen. Investoinneista on pulaa ja kasvunäkymiä ei ole. Mikään yksittäinen keino heikennys tänne tai parannus tuonne ei Suomea pelasta. Nyt jos koskaan yhteiskuntasopimusta tarvitaan erilaisten näkemysten yhteensovittamiseen. Työmarkkinajärjestöt ovat kuluvalla vaalikaudella neuvotelleet äärimaltillisen työllisyys- ja kasvusopimuksen. Se kannattelee suomalaisten yritysten kilpailukykyä, mutta on samalla leikannut palkansaajien ostovoimaa. Johtavat poliitikot ovat esittäneet, että sopimukselle neuvoteltaisiin jatko jo ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. - STTK ei ajatukselle lämpene. Ilmassa on luottamuspulaa, joka johtuu ehdotuksista, joilla halutaan alentaa palkkoja, pidentää työaikoja ja heikentää muita työsuhteen ehtoja, Palola arvioi. Palola esittää, että osana yhteiskuntasopimusta arvioitaisiin se, millaisen työmarkkinaratkaisun Suomi oikeastaan tarvitsee. - Nykyisen työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkamisen ei tarvitse olla mikään automaatti. Eduskuntavaalien jälkeen on myös mahdollisuus neuvotella kokonaan uusi, pidempiaikainen työmarkkinaratkaisu. Palkkojen ja verotuksen ohella siinä pitäisi huomioida työelämän kehittämiseen liittyvät asiat. STTK ei kiistä palkkamaltin merkitystä Suomen kilpailukyvyn vahvistamisessa, mutta palkkojen alentamisesta puhuminen on vaarallista. - Heikkenevä ostovoima on myrkkyä kotimarkkinoille ja sulkee tänäkin vuonna erityisesti palveluyritysten ja kauppojen ovia. Myös he, joilla edelleen on ostovoimaa, muuttuvat vaikeina aikoina varovaisiksi. Nollakorotuksista saati palkkojen alentamisesta puhuminen halvaannuttaisi lopunkin ostovoiman, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sanoo. (STTK) Palkansaajajärjestöt: Uusi työ tarvitsee tuekseen ajanmukaisen lainsäädännön Työn tekijät sekä sen tarjoajat tarvitsevat nopeasti ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, vaativat palkansaajajärjestöt. Yhä useampi työn teettäjä ja tekijä kompastuu työlakien, verotuksen ja sosiaaliturvan tulkintojen monimutkaisuuteen. Vanhentunut lainsäädäntö mahdollistaa myös yritysten välisen vääristävän kilpailun työvoimasta ja sysää työntekijöitä turvaverkkojen ulkopuolelle. Järjestöt huomauttavatkin, että muutoksia pohtineen, tammikuussa työnsä päättäneen Trendi-työryhmän johtopäätelmät jäivät puolitiehen. - Hallitusohjelmassa sovittu, työvoiman käyttötapoja ja työn tekemisen muutostrendejä selvittämään asetettu Trendi-hanke oli kunnianhimoinen ja tärkeä. Valitettavasti työryhmä ei löytänyt yhteistä näkemystä ja johtopäätökset jäivät ohuiksi. Palkansaajajärjestöt toivoivat avointa keskustelua tarpeesta uudistaa työn järjestelyjä. - Työnantajapuoli oli haluton käsittelemään työelämän muutosten esiin nostamia ongelmia ja niihin liittyviä ratkaisuvaihtoehtoja. Odotimme myös työ- ja elinkeinoministeriöltä selkeämpää mukaan tuloa. Loppuraportin tulokset jäivätkin laihoiksi. Uudessa työssä epävarmuus työstä ja ansioista on lisääntynyt, kun lainsäädäntö ei tunnista osa-aika- ja nollasopimusten nykyisiä käyttötapoja, palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastossa yleistyvää itsensä työllistämistä eikä näiden yhdistelmiä. Järjestöt korostavat, että toimeentulon kannalta riittämätön työ lisääntyy koko ajan sekä työsuhteisilla että itsensä työllistäjien joukossa. - Tästä aiheutuvat ongelmat eivät häviä, vaan siirtyvät seuraavan hallituksen ratkottaviksi. Tutkimuksia ja selvityksiä on riittävästi, seuraavaksi tarvitaan tekoja ja lainsäädäntöä. Sekä työntekijät että sen tarjoajat tarvitsevat ajanmukaisen ja selkeän työ- ja sosiaalilainsäädännön, järjestöt vaativat. Muuna kuin yrittäjänä tai toistaiseksi voimassa olevassa kokoaikaisessa työsuhteessa töitä tekee jo lähes 30 prosenttia työvoimasta. MAITOTALOUS

21 MAAILMALTA KOONNUT MARTIN VIRTA Danone ostaa osan Yashilin RANSKALAINEN meijerikonserni Danone ostaa 25 %:n osuuden Hongkongissa sijaitsevan Yashilin osakkeista. Myyjänä on Mengniu, joka on Arlan yhteistyökumppani. Mengniun omistus Yashilissä jää kaupan jälkeen 51 %:iin. Ruotsalainen maitotutkimus puhuttaa RUOTSISSA julkaistu maitotutkimus on löytänyt yhteyksiä maidonkäytön ja ennenaikaiseen kuoleman välillä. Tämä on herättänyt keskustelua ja näkyvyyttä tanskalaisessa mediassa. Muun muassa Landbrug & Fødevarer on sitä mieltä, ettei tästä ole syytä huolestua tästä, vaikka maitoa käyttääkin. Ruotsalainen tutkimus luonnollisesti kiinnostaa monia, mutta kun vertaa tulosta tieteelliseen kirjallisuuteen maidosta ja terveellisyydestä, on tutkimuksen tulos ristiriidassa muiden vastaavien tutkimustulosten kanssa. Monista muista tutkimuksista, kuten esimerkiksi Hollannissa ja Englannissa tehdyistä tutkimuksista, on saatu päinvastaisia tutkimustuloksia eli maidonkäyttö vähentäisi ennenaikaista kuolemaa. Lisäksi useat muut tutkimukset osoittavat maidonjuonnin vähentävän riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen, korkea verenpaineeseen ja aivoverenvuotoon. tarkoittaa neljän prosentin laskua. Pelkästään viimeisen vuosineljänneksen aikana vähennys oli lehmää. Syynä tähän voi olla tuottajien yritys sopeuttaa maidontuotantoaan maitokiintiöihin. Arla laski jälleen maidon tuottajahintaa ARLA laski maidon tuottajahintaa 2,5 senttiä (euro) kilolta Tanskassa. Taustalla on pitkään jatkunut epävarmuus ja epävakaus maailman maitomarkkinoilla, kuten maidon ylitarjonta, Kiinan teollisuustuotteiden tuonnin väheneminen ja Venäjän tuontikielto. Edellisen kerran Arla Foods laski tuottajahintaa viime vuoden joulukuussa. Skånemejerier nostaa maidonhintaa SKÅNEMEJERIER nosti vuoden alusta maidon lisähintaa tuottajille. Tämä tarkoittaa sitä, että perinteisestä maidosta maksetaan 24 äyriä (SEK) kilolta ja luomumaidosta 34 äyriä (SEK) kilolta lisätilinä. Tämä on vastaveto loppuvuodesta 2014 meijerin tekemälle voimakkaalle hinnanlaskulle. Meijeri jatkaa yhteistyöt Lactalisen ja Danonen kanssa jatkuu ja ennusteet vuosille 2014 ja 2015 näyttävät hyviltä. Paistettu pekoni Tanskan kansallisruoaksi tanskalaista on viime viikkoina äänestänyt Tanskan kansallisruoasta. Eniten ääniä (27 893) sai paistettu pekoni. Seuraavana tuli smørrebrød (voileipä) äänellä. Kolmanneksi saatiin hakkebøf (kyljys) äänellä. Coca-Colalta maitoa COCA-COLA lanseerasi joulukuussa uuden maidon nimellä Fairlife. Juoma sisältää tavallista maitoa enemmän maitoproteiineja ja vähemmän hiilihydraatteja ja lisäksi se on laktoositon. Fairlife-maidon mainoskampanja jouduttiin keskeyttämään sen saadessa osakseen kritiikkiä mainoksessa esiintyneistä vähäpukeista naisista (pin-up girls). Kaikesta huolimatta Coca-Cola odottaa suurta menestystä tuotteesta. Tuote on kaksi kertaa kalliimpi Israelista juustoa Venäjälle ISRAELIN suurin meijerikonserni Tnuva tutkii mahdollisuutta aloittaa juustonvienti Venäjälle. Venäläiset elintarvikevirastojen edustajat ovat vierailleet useassa Tnuvan tuotantolaitoksessa. Myös israelilaiset delegaatioit ovat tehneet vastavierailuja Venäjällä. Tanskan lehmämäärä vähenee TILASTON mukaan Tanskassa oli viime vuoden syyskuussa lehmää. Luku on vähemmän kuin vuona 2013, mikä Jersey-rodun maito parasta juuston valmistukseen MILK Genomics Initiativin tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että jersey-rodun maito sopii parhaiten juustonvalmistukseen. Siinä on parhaat saostumisominaisuudet verrattuna tanskalaisiin sortbrogede-lehmiin ja ruotsalaisiin punaisiin lehmiin. Tutkimuksessa saatiin selville myös, että noin kaksi prosenttia sortbrogede-lehmien maidosta ja 16 prosenttia punaisten lehmien maidosta ei sovellu juustonvalmistukseen, koska maito ei saostu ollenkaan. Tutkimus osoittaa, että jalostustyöhön kannattaa panostaa. 22 MAITOTALOUS

22 kuin perinteinen maito. USA:ssa perinteisen maidon myynti laskee, kun taas maustettujen ja proteiinipitoisten maitotuotteiden myynti nousee. Norrmejerierillä edessä kova vuosi NORRMEJERIER joutui laskemaan maidon hintaa viime vuoden marraskuussa 30 äyrillä (SEK) kilolta. Nyt tänä vuonna se joutuu säästämään kahdeksanmiljoonaa Ruotsin kruunua. Tämä voi johtaa henkilöstövähennyksiin ja säästöihin laiteinvestoinneissa. Maitomäärän tilanne maailmassa VUOSI 2013 oli ennätysvuosi maitomäärissä muun muassa suosiollisten säidensä vuoksi: tuotantomäärä oli 782 miljoonaa tonnia. Tuotanto kasvoi 1,3 prosenttia verrattuna vuoteen Nyt ennuste vuoden 2014 tuotantomäärälle on 805 miljoonaa tonnia eli kasvua olisiko 3 prosenttia! IDF:n huippukokous Liettuassa KANSAINVÄLISEN meijeriliiton International Dairy Feration IDF:n huippukokous pidetään tänä vuonna Vilnassa Liettuassa. Kokoukseen odotetaan noin vierasta eri puolilta maailmaa. Viime vuonna kokous oli tarkoitus pitää Israelissa, mutta jouduttiin perumaan, koska tilanne Israelissa oli poliittisesti tulehtunut. Kiina ja USA rakentavat yhdessä maitojauhetehtaan USA:N suurin meijeriyhtiö Dairy Farmers of America (DFA) ja Kiinan suurin meijeriyhtiö Inner Mongolia Yili rakentavat yhdessä maitojauhetehtaan Kansasiin. DFA sijoittaa tehtaaseen 320 miljoonaa Tanskan kruunua ja saa siitä 70 prosentin omistuksen. Yili investoi 180 miljoonaa Tanskan kruunua tehtaaseen. Laitoksen tuotantokapasiteetti nousee tonniin vuodessa. Halkivahan meijerin toiminta loppui ARLA Oy lopetti tammikuun lopussa tuorejuuston valmistuksen Halkivahan meijerissä. Urjalan Halkivahassa vuodesta 1929 toimineessa meijerissä on tuorejuuston lisäksi valmistettu teollisuusvoita. Meijerin sulkemisen jälkeen työttömäksi jää kolme Halkivahassa asuvaa työntekijää. (Hämeen Sanomat) Osaavaa suunnittelua elintarviketeollisuudelle asiantuntijapalvelut prosessisuunnittelu putkisto- ja layoutsuunnittelu tuotelogistiikan laitesuunnittelu automaatiosuunnittelu automaatiojärjestelmien kokonaistoimitukset turvallisuussuunnittelu energiakatselmukset MAITOTALOUS

23 TYÖTURVALLISUUSSEMINAARI TEKSTI: TOMI SEPPÄ MVL järjesti elintarvikealojen toimihenkilöjärjestöjen yhteisen työturvallisuusseminaarin työturvallisuudesta vastaaville toimihenkilöille yhteistyössä ammattiliitto PRO:n ja Elintarviketeollisuus liiton kanssa. Toimihenkilöiden työturvallisuusseminaari Tampereella Case: työsuojelurikos, kuolemantuottamus S eminaarissa käsiteltiin ja käytiin läpi vaihe vaiheelta oikeasti tapahtunutta ja oikeudessakin jo käsiteltyä kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Atrian työsuojelupäällikkö Antti Rentolan esittelemässä tapauksessa kyseessä oli vika jauhelihaa tekevässä koneessa: turvakytkimen ohitus mahdollisti koneen käynnistymisen. Vian korjausta ei ollut hoidettu ja valvottu loppuun asti. Tapaus on pysäyttävä esimerkki siitä, miten paljon merkitsee laitteessa todetun vian ilmoittamisen ja sen korjaamisen valvonnasta huolehtiminen alusta loppuun. Kyseisessä tapauksessa kuoleman tuottamuksellisuus johtui oikeuden päätöksen mu- Poliisi Anne Hietala kertoi esitutkintaprosessista. kaisesti siitä, että esimiesasemassa ollut toimihenkilö oli laiminlyönyt valvontavelvollisuutensa. Antti Rentola nosti esiin myös moraalisen ja juridisen vastuun. Kyseisessä tapauksessa moraalinen vastuu voidaan langettaa kaikille osapuolille, jotka tiesivät viasta, eivätkä olleet joko tahallisesti tai tahattomasti piitanneet viasta. Juridinen vastuu johti kolmen esimiesasemassa olevan toimihenkilön tuomioon kuoleman tuottamuksesta valvontavelvollisuuden laiminlyönnin johdosta. Esitutkintaprosessi Työsuojelurikosta kävi omalta osaltaan tapausta tutkinut poliisi Anne Hietala. Annen esityksessä käytiin yleisellä tasolla läpi poliisin toimet tapaturmapaikalla poliisitutkinnan ja esitutkinnan näkökulmasta ja miten työsuojeluviranomaiset liittyvät tapauksiin. Anne Hietala painotti, että syyttäjä harvoin kiistää työsuojeluviranomaisen mielipidettä työsuojelurikoksen tutkintatarpeesta, mutta kiistämisiä on alkanut ilmaantua enemmän viimeaikoina. Vakavat loukkaantumiset (vammantuottamus) ja kuolemantapaukset (kuolemantuottamus) tutkitaan aina. Työturvallisuus tai -suojelurikoksen syytteen yhteydessä on poliisilta myös enenevissä määrin vaadittu selvitystä siitä, millaista taloudellista etua on laiminlyönnillä saavutettu. Saavutettu etu huomioidaan mahdollisesti tuomittavassa rangaistuksessa. Esitutkintaprosessin lopputuloksena kootaan pöytäkirja sekä työsuojeluviranomaisille lausuntoa varten, että syyttäjälle syyteharkintaan. Syyteharkinta ja syyte Kihlakunnansyyttäjä Kaisa Hallenberg- Roine kertoi työsuojelurikoksen syyteharkintaan ja syytteeseen johtavien tapausten viranomaisten yhteistyöstä ja syyttäjän syytepäätöksestä. Syytteiden määrä työsuojelurikoksissa on vuosittain noin 200 valtakunnallisesti ja näistä työtapaturmia on yli 90 prosenttia. Kaisa Hallenberg-Roine kertoi myös poikkeustapauksista, joista rangaistusvaatimuksia ei anneta. Tällaiset tapaukset liittyvät pääsääntöisesti ennalta arvaamattomiin tilanteisiin ja sellaisiin tapauksiin, joihin ei voida vaikuttaa esimies- tai toimihenkilöasemassa. 24 MAITOTALOUS

24 Oikeudenkäynti Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Jukka Soukkanen ja Ammattiliitto PROn lakimies Tero Peltonen kertasivat työturvallisuusrikoksen oikeudenkäyntiä. Työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistö todettiin monisäikeiseksi. Esimerkiksi rikoksen muodostuminen ei edes sinänsä edellytä onnettomuutta tai tapaturmaa. Jo työturvallisuusmääräysten vastainen olosuhde voi jo täyttää rikoksen tunnusmerkistön, vaikka käytännössä prosessi itsessään käynnistyy tapaturmasta. Rikosoikeudelliset periaatteet käytiin vaiheittain läpi. Rikoksen on perustuttava kirjoitettuun lakiin, rikoslain on oltava tarkkarajainen, epäselvissä tilanteissa toimiminen eli miten silloin tuomio annetaan? Tällaiset kysymykset askarruttivat myös paikanpäällä olleita poliisin ja syyttäjän viraston edustajia seminaariväen ohella. Elintarviketeollisuusliiton toimialapäällikkö Jukka Soukkanen kertoi työturvallisuusrikosten oikeudenkäyntiprosessista. Koneiden ja laitteiden riskienarviointi Viimeisenä esiintyjänä toimi Apexautomationin edustaja Jouni Känsälä. Hänen esityksessään käytiin läpi koneiden ja laitteiden riskienarviointia. Laitteiden CE-merkinnöissä ja tuotantolinjan muodostavassa useiden laitteiden kokonaisuudessa todettiin olevan suuria haasteita. Suomalainen lainsäädäntö ja tuomioistuin eivät yllä maan rajojen ulkopuolelle ja CE-merkintä voidaan laitteeseen kuitenkin tehdä toisessa maassa. Tällöin ongelmaksi muodostuu juridinen vastuu, jos laitteen käyttöön liittyy jokin turvallisuusongelma. Työturvallisuusrikokset rangaistaan rikoslain mukaan ja niistä ollaan henkilökohtaisessa vastuussa. Yritys ei pelasta vaikka toimit yrityksen edustajana! Työturvallisuuden ja työsuojelun valvontavelvollisuuden laiminlyönti on rikos! Työturvallisuuteen liittyvän laiminlyönnin valvontavelvollisuuteen kuuluu huolehtia vian, rikkeen tai muun laiminlyönnin korjaustoimenpiteen loppuunviennistä ja valvonnasta sekä koneen tai laitteen käyttökiellosta huolehtimisesta kunnes korjaavat toimenpiteet ja tarkastus on tehty. Jos olet epäiltynä työturvallisuusrikoksesta, ota välittömästi yhteyttä liittoon - jo ennen esitutkintaa! Täysin ennakoimaton tapaturma ei ole rikos. Huolehdi riskien arvioinnin asianpitävyys ja ajantasaisuus. Uusi seminaari huhtikuussa Seminaarissa oli huomattava määrä osaamista ja kokemusta elintarviketeollisuuden työturvallisuusasioista sekä koneista ja laitteista. Yleisöstä nousikin kommentteja, missä todettiin alueellisten erojen olevan ongelma viranomaistyössä ja -valvonnassa. Esimerkiksi otettiin tieliikennelain puolelta nopeusrajoitus, josta Seinäjoella ja Helsingissä samasta ylinopeudesta saa saman rangaistuksen, mutta työsuojelun viranomaisvalvonnassa yhdenvertaisuus ei tunnu toteutuvan. Päivän lopuksi lanseerattiin uusi seminaaripäivä täyttämään kovan kysynnän. Uusi päivä samalle seminaarille on ja paikkana toimii hyväksi havaittuna sama paikka, Holidayclub Tampereen Kylpylä. Tarkemmat tiedot ja ilmoittautumisohjeet löytyvät myös MVL:n kotisivuilta ja facebookista. MAITOTALOUS

25 OPISKELU Hämeen ammatti-instituutista marras-joulukuussa 2014 valmistuneet meijeristit: Aikuispuolelta: Päivi Haikonen Leea Häkkänen Risto Kokko Jenni Lehto Irma Luhti Suvi Länsman Ilkka Pietikäinen Antti Poikkimäki Heikki Savolainen Sanna Saaranen Olli Tenhunen Tapio Toivola Hannu Virtanen Janne Virtanen Nuorisopuolelta: Marja Istolahti Terhi Timonen Mirka Kinnunen valmistuneita meijeristejä. MVL:n stipendin sai Irma Luhti. Onnittelut uusille meijeristeille! HAE KOULUTUKSEEN AMMATILLINEN PERUSTUTKINTO MEIJERISTI Hämeen ammatti-instituutista valmistuu ainoana Suomessa meijerialan ammatillisen perustutkinnon suorittaneita meijeristejä. Opiskelu painottuu käytännön töihin ja harjoituksiin. Koulutukseen sisältyy noin vuosi palkallista työssäoppimista. HAKUAIKA Hakuohjeet MEIJERIALAN INSINÖÖRI (AMK) Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK on ainoa oppilaitos Suomessa, josta val mistuu meijeriteknologiaan erikoistuneita insinöörejä (AMK). Opinnoissa perehdytään maitotuotteiden valmistusprosesseihin ja niihin liittyviin erityisominaisuuksiin. Opiskeluun sisältyvä harjoittelu on palkallista. HAKUAIKA Hakuohjeet MAITOTALOUS

26 Avoimet ovet Hämeen ammattiinstituutissa Hämeen ammatti-instituutin meijerialan opiskelijat järjestivät avoimien ovien päivän Sairion toimipaikassa Hämeenlinnassa Päivän aikana pääsi tutustumaan meijerialan koulutukseen ja tuotteiden valmistukseen opetusmeijerissä. Myynnissä oli opiskelijoiden valmistamia meijerialan tuotteita, kuten esimerkiksi juustoja ja voita. Hämeen ammatti-instituutti on ainoa oppilaitos Suomessa, josta valmistuu ammatillisen perustutkinnon suo- rittaneita meijeristejä. Myös osa Hämeen ammattikorkeakoulun bio- ja elintarviketekniikan koulutuksen ta suoritetaan meijerialan opinnois- yksikössä. MAITOTALOUS

27 OPISKELU TEKSTI: TOMI SEPPÄ Järjestyksessään toinen bio- ja elintarviketekniikan insinööriopiskelijoille suunnattu meijerialaa esittelevä informaatioiltapäivä keräsi yli 50 osallistujaa Hämeen ammattikorkeakoulun HAMKin Visamäen kampuksen auditorioon kuuntelemaan meijerialan opiskeluista harjoitteluineen kaikkineen. Päivän aikana kuultiin alalla eri tehtävissä työskentelevien esityksiä. Meijeri-iltapäivä Hämeen ammattikorkeakoulussa Harjoittelua ja kokemusta Meijeri-insinööri Liisa-Maija Valtonen Arlalta kertoi kansainvälisestä harjoittelusta, josta hänellä on omia kokemuksia harjoittelustaan Hollannissa. Esitys kuvineen oli hyvä esimerkki siitä, mihin rohkeasti ja avoimin mielin lähtemällä voi päästä ja miten voi kerätä uusia mahtavia kokemuksia. Esityksen viesti olikin varsin selvä: opiskeluaikana kannattaa hankkia kaikki mahdollinen kokemus tulevaa työuraa silmällä pitäen! Valion mehutehtaalla Helsingissä työskentelevän Erkki Innasen esityksestä ei intoa puuttunut! Hän kävi läpi meijeriuraansa ja kertoi kokemuksistaan erilaisissa työyhteisöissä. Hän on myös esimerkki siitä, kuinka pitkän työuran jälkeenkin voi olla 200 prosentin innolla mukana viemässä meijerialaa eteenpäin. Kansainvälisyyttä Lehtori Matti Tapaila Hämeen ammatti-instituutista kertoi meijerialan kansainvälisyydestä sekä kansainvälisestä yhteistyöstä ja vaikutuskanavista. Esitys antoi kattavan kuvan siitä, miten meijerialalla eri osapuolet, kuten oppilaitokset, työnantajat ja MVL ovat sijoittautuneet pitämään Suomen meijeriteollisuuden puolta ja kasvattamaan alan mainetta eri elimissä. Esimerkiksi MVL on mukana AEDILissä (Association for European Dairy Industry Learning), jonka tavoitteena on muun muassa lisätä ja kehittää yhteiseurooppalaista meijerialan perus- ja jatkokoulutusta sekä helpottaa meijerialan ammattilaisten työnhakua ja työllistymistä jäsenmaissa. Tämän lisäksi MVL on vahvasti mukana Pohjoismaisessa meijeriteknisessä neuvostossa NMR:ssä, jonka muodostavat pohjoismaisten meijeriväen- ja meijeriteknisten yhdistysten edustajat. NMR järjestää pohjoismaisia meijerikongresseja joka kolmas vuosi eri Pohjoismaissa. Lisäksi NMR:n jäsenet toimivat kontaktihenkilöinä maiden välisten harjoittelupaikkojen vaihto-ohjelmissa. Työelämästä Järjestöpäällikkö Tomi Seppä Meijerialan Ammattilaisista keskittyi esityksessään opiskeluajan ja valmistumisen jälkeiseen työelämään. Esityksessä käytiin läpi harjoittelujaksoja ja -palkkoja sekä työllisyystilannetta työttömyys- ja toisaalta palkkatilastojen kautta. Tomi Seppä totesi, ettei muilla elintarvikealoilla ole vastaavaa liittoa, joka huolehtisi vain kyseisellä alalla työskentelevien toimihenkilöiden asiasta, ja on siten vahva vaikuttaja alan työehtoihin. Maitomaailma Risto Sirén kertoi maitomaailman työllistymismahdollisuuksista. Hän on vuonna 2013 valmistunut meijeri-insinööri ja toimii nykyisin toimitusjohtajana Jokioisten Kartanon meijerissä, jota hän oli myös perustamassa valmistuttuaan. Esimerkillään hän kannustaa tulevia meijeri-insinöörejä ottamaan rohkeita askeleita yrittäjän maailmaan. Päivän päätteeksi henkilöstövastaava Jyri Lammela Valion Seinäjoen tehtaalta opasti työnhakuprosessiin ja työhaastatteluun valmistautumista. Työnhaku on oman osaamisen myymistä ja markkinointia ja haastattelussa nämä taidot mitataan. Tulevaisuus Meijeri-iltapäivä tuli jälleen tarpeeseen opiskeluiden hakumenettelyn monimutkaisuuden vuoksi. Nykyisin meijeri-insinöörikoulutukseen ei voi hakea suoraan vaan siihen suuntaudutaan bio- ja elintarviketekniikan koulutusohjelman kautta. Alan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että alan toimijat pääsevät kertomaan ja markkinoimaan meijerialaa yhdessä ja siten varmistamaan osaavan ja motivoituneen työvoiman saannin tulevaisuudessakin. Hienoa, että saamme liittona olla mukana tällaisessa toiminnassa. Kiitos jälleen järjestäjille! 28 MAITOTALOUS

28 TYÖTTÖMYYSTURVA Vuodenvaihde toi muutoksia työttömyysturvaan. Muutoksia tuli muun muassa ansiopäivärahan laskentasääntöihin ja poissaolojen ilmoitusmenettelyyn työllistymistä edistävissä palveluissa. Muutoksia työttömyysturvaan Suurimpien työttömyyspäivärahojen taso laskee Ansiopäivärahan laskentasääntö muuttui vuoden 2015 alussa. Muutoksen myötä ansiopäiväraha laskee yli 3116 euroa ansaitsevien ja korotettua ansiopäivärahaa saavien kohdalla. Muutos vaikuttaa niiden henkilöiden ansiopäivärahaan, joiden työssäoloehto täyttyy tai sen jälkeen ja joiden päiväraha lasketaan tämän vuoksi ensimmäistä kertaa tai uudelleen. Ansiopäiväraha lasketaan vähintään 26 viikon palkan perusteella. Palkkatulosta vähennetään lomarahat ja lomakorvaukset. Näiden erien lisäksi tehdään vähennys, joka vastaa palkansaajan työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja sekä sairausvakuutuksen päivärahamaksua. Vähennys on 4,28 prosenttia vuonna 2015 täyttyvissä työssäoloehdoissa. Jos työssäoloehtoon laskettava viimeinen työpäivä on tai aiemmin ja päivärahan perusteena oleva palkka tulee laskettavaksi, ansiopäiväraha lasketaan vanhan laskentasäännön mukaan. Jos työssäoloehtoon luetaan työssäoloa tai sen jälkeiseltä ajalta, ansiopäiväraha lasketaan uuden laskentasäännön mukaan. Ansiopäiväraha voidaan maksaa korotettuna, jos henkilö on irtisanottu ja hänellä on riittävä työhistoria tai hän osallistuu TE-toimiston kanssa sovittuun työllistymistä edistävään palveluun. Ansiopäivärahataulukko löytyy osoitteesta Poissaolojen ilmoittaminen Poissaolon syy Hakija ja palvelun tarjoaja ilmoittavat poissaolosta Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentit alenevat Korotetun ansiopäivärahan korvausprosentti laskee taitekohtaan (3116 euroa) asti 65 prosentista 58 prosenttiin ja taitekohdan ylittävältä osalta 37,5 prosentista 35 prosenttiin. Korotetun ansio-osan laskentasäännöt määräytyvät sen mukaan, onko hakijan päivärahan määrän laskennassa sovellettu uutta vai vanhaa laskentasääntöä. Jos normaalin ansiopäivärahan laskennassa on noudatettu vanhaa laskentasääntöä, myös korotetun ansio-osan laskennassa sovelletaan vanhoja sääntöjä niin kauan, kunnes ansiopäivärahan määrä tulee laskettavaksi uudelleen. Työmarkkinoilla olon esteet Työttömyyskassa ratkaisee jatkossa työmarkkinoilla olon esteiden vaikutuksen työnhakijan oikeuteen saada työttömyysetuutta. Työmarkkinoilla olon esteitä koskevasta säännöksestä poistetaan samalla harkinnanvaraisuus. Hakijalla ei näin ole oikeutta työttömyysetuuteen hänen - suorittaessaan asevelvollisuutta tai siviilipalvelusta, - suorittaessaan vankeusrangaistusta, - ollessaan sairaala- tai muussa tähän verrattavassa laitoshoidossa tai - hänen ollessaan estynyt olemasta työmarkkinoilla muun näihin rinnastettavan syyn takia. Työ- ja elinkeinotoimisto ratkaisee kuitenkin työnhakijan oikeuden työttömyysetuuteen työmarkkinoilla olon esteen ajalta, jos este on alkanut viimeistään Uudessa ansiopäivärahahakemuslomakkeessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän suorittaa asevelvollisuutta, siviilipalvelusta tai vankeusrangaistusta tai on sairaalatai laitoshoidossa. Maksetaanko ansiopäiväraha ja korotusosa Oma sairaus työttömyyskassaan kyllä, 3 pv jälkeen ei lääkärintodistuksella Alle 10-vuotiaan työttömyyskassaan kyllä, enintään 4 pv ei lapsen sairaus Työhaastattelu tai siihen työttömyyskassaan kyllä ei rinnastettava syy Muu syy (= ei hyväksyttävä syy) työttömyyskassaan ei ei Maksetaanko kulukorvaus Poissaolot työllistymistä edistävistä palveluista Työ- ja elinkeinotoimisto antaa ensi vuonna alkavien palvelujen osalta työvoimapoliittisen lausunnon vain työllistymistä edistävän palvelun aloittamisesta ja palvelun päättymisestä. Työ- ja elinkeinotoimisto ei anna työvoimapoliittista lausuntoa poissaoloista, vaan työnhakija ilmoittaa itse poissaoloistaan työttömyyskassalle etuushakemuksessa. Työttömyysetuus voidaan työttömyyskassan harkinnan mukaan maksaa hakemuksessa ilmoitettujen tietojen perusteella. Myös työllistymistä edistävän palvelun järjestäjä ilmoittaa poissaoloista etuuden maksajalle. Jos palvelun järjestäjän ilmoitus poissaolosta tulee sen jälkeen, kun työttömyysetuus on jo maksettu, palvelun järjestäjän ilmoitusta käytetään hakijan ilmoittamien tietojen oikeellisuuden tarkistamiseen. Työttömyyskassa on ratkaissut työnhakijan omasta tai lapsen sairaudesta johtuvan poissaolon vaikutuksen etuuden saamiseen vuoden 2013 alusta. Työ- ja elinkeinotoimisto antaa nykyistä vastaavasti poissaoloista lausunnon, jos palvelu on alkanut viimeistään Jos palvelu järjestetään jaksoissa, ratkaisevaa on ensimmäisen jakson alkamispäivä. Poissaolojen ilmoittaminen ja vaikutus etuusoikeuteen tai sen jälkeen alkavien palveluiden kohdalla: Työvoimakoulutuksen ja omaehtoisten opintojen ajalta poissaoloilla ei ole vaikutusta ansiopäivärahaan. Uudessa ansiopäivärahahakemuslomakkeessa pyydetään hakijaa ilmoittamaan, jos hän poissa työllistymistä edistävistä palveluista. Hakijaa pyydetään ilmoittamaan myös poissaolon syy, jos se johtuu omasta tai alle 10-vuotiaan lapsen sairaudesta tai työhaastattelusta. Oikeus työttömyysetuuteen työvapaan ajalta Henkilön itse hakeman työ- tai muun vastaavan vapaan ajalta voidaan maksaa työttömyysetuutta lomautukseen rinnastettavan syyn perusteella, jos henkilön tarkoitus on ollut mennä muuhun työhön vapaan ajaksi, mutta hän jää tästä työstä työttömäksi tai lomautetuksi, eikä voi palata aiempaan työhönsä kesken vapaan. (JYTK) MAITOTALOUS

29 Yleinen asumistuki uudistuu, lapsilisät pienenevät ja sairaanhoitokorvauksista säästetään. Muun muassa näihin Kelan maksamiin etuuksiin on tullut muutoksia vuoden alusta. Muutoksia Kelan etuuksiin vuonna 2015 Voimaan tulleet muutokset koskevat suurta osaa Suomessa asuvista. Esimerkiksi yleistä asumistukea saa yli kotitaloutta, ja lapsilisää maksetaan noin perheelle. Kela-korvausta yksityisestä hammashoidosta sai vuonna 2013 lähes 1,2 miljoonaa henkilöä. Useimpia Kelan maksamia etuuksia korotettiin tammikuussa Opintorahaan indeksikorotus tehdään alkaen. Lapsilisiin ei tule indeksikorotusta, vaan lapsilisien määrät pienenevät 8,1 %. Seuraavassa käydään esimerkkejä Kelan hoitaman sosiaaliturvan muutoksista vuonna Yleinen asumistuki selkeytyy Uusi laki yleisestä asumistuesta tuli voimaan Uudistuksen jälkeen yleinen asumistuki on edelleen 80 % hyväksyttävien, enintään enimmäismääräisten asumismenojen ja perusomavastuun erotuksesta. Hyväksyttävien asumismenojen enimmäismäärään vaikuttavat vain asunnon sijaintikunta ja ruokakunnan koko. Uutta on se, että asumisoikeusasunnoissa voidaan asumismenoiksi hyväksyä 73 % asumisoikeuden hankkimiseksi otettujen lainojen koroista. Aiemmin lainojen korkoja hyväksyttiin asumismenoiksi ainoastaan omistusasunnoissa. Vuosittain annetut asunnon sijaintiin perustuvat omavastuutaulukot poistuvat käytöstä. Perusomavastuu määräytyy samalla tavalla koko maassa. Sen määrää laskettaessa otetaan huomioon ruokakunnan yhteenlasketut tulot sekä ruokakunnan aikuisten ja lasten lukumäärä. Lisäksi omaisuusrajat poistuvat, eikä omaisuudesta enää lasketa tuloa. Kuitenkin omaisuudesta saatava tuotto vaikuttaa edelleen asumistuen määrään. Eläkkeensaajan asumistukeen omaisuus vaikuttaa samoin kuin ennenkin. Yleisen asumistuen tarkistamiseen tulee muutoksia. Tuki tarkistetaan, jos tulot pienenevät 200 e/kk tai nousevat 400 e/kk. Tulojen muutokset huomioidaan sitä seuraavan kuukauden alusta, josta alkaen tulojen muutos on ollut voimassa kuukauden 1. päivästä. Esimerkiksi, jos tulot muuttuvat , asumistuki tarkistetaan alkaen. Yleisen asumistuen uudistamisen vaikutuksesta tuen arvioidaan suurenevan tai pysyvän ennallaan noin 73 %:lla tuensaajista ja noin 27 %:lla tuen arvioidaan pienentyvän. Asumistukeen tulee lisäksi voimaan 300 euron suuruinen ansiotulovähennys. Se tehdään ruokakunnan kunkin jäsenen yhteenlasketuista ansio- ja yrittäjätuloista. Hammashoidon korvaukset alenevat Hammaslääkärin tekemästä suun ja hampaiden tutkimuksesta saa ensi vuoden alusta alkaen korvausta vain joka toinen vuosi. Korvaus voidaan kuitenkin edelleen maksaa joka vuosi, jos tiheämpi tutkiminen on potilaan terveydentilan vuoksi tarpeellista. Myös suuhygienistin tekemä suun terveystarkastus korvataan vain joka toinen kalenterivuosi. Samalla hoidosta maksettavat korvaukset alenevat noin neljänneksellä. Kela korvaa yksityisen hammaslääkärin ja suuhygienistin palkkioista enintään vahvistetun korvaustaksan määrän. Lääkekatto on 612,62 euroa vuodessa Lääkkeiden vuotuinen omavastuu, ns. lääkekatto, on asiakkaan vuoden aikana maksama osuus korvattavien lääkkeiden hinnasta. Kun asiakkaan maksamat omavastuuosuudet ylittävät ensi vuonna 612,62 euroa, hänellä on oikeus lääkkeiden lisäkorvaukseen. Tämä tarkoittaa, että vuotuisen omavastuuosuuden täytyttyä asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta lääkkeestä 1,50 euroa. Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismääriin 0,4 %:n korotus Sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan vähimmäismäärä nousee 23,92 eurosta 24,02 euroon arkipäivältä. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta alkaen. Vuonna 2015 alkavien, työtuloihin perustuvien sairaus- ja osasairauspäivärahojen sekä kuntoutusrahan tulorajat tarkistetaan palkkakertoimella, joka nousee hieman alle prosentin. Palkkakerroin ei kuitenkaan korota niitä työtuloihin perustuvia päivärahoja, joita on alettu maksaa ennen vuodenvaihdetta. Päivärahan perusteena olevista työtuloista vähennetään 4,28 % vakuutusmaksuvähennyksenä. Sairausvakuutusmaksut lähes ennallaan Vakuutettujen sairaanhoitomaksu on ensi vuonna 1,32 % kunnallisverotuksessa verotettavasta ansiotulosta. Verotettavista eläkeja etuustuloista perittävä maksu on 1,49 %. Molemmat maksut säilyvät ennallaan. Työnantajan sairausvakuutusmaksu on 2,08 % palkoista, ja palkansaajien sekä yrit- 30 MAITOTALOUS

30 täjien päivärahamaksu 0,78 % palkasta tai työtulosta. Molemmat maksut alenevat 0,06 prosenttiyksikköä vuodesta Työterveyshuollon laskennallisiin enimmäismääriin pieni korotus Kela korvaa työnantajalle ja yrittäjälle työterveyshuollon kustannuksia enintään vuosittain vahvistettavien enimmäismäärien mukaan. Työntekijäkohtainen enimmäismäärä nousee tilikaudelta 2014 maksettavissa korvauksissa noin 1,5 % vuoteen 2013 verrattuna. Yrittäjäkohtainen enimmäismäärä nousee vuonna 2015 maksettavissa korvauksissa samoin noin1,5 % vuoteen 2014 verrattuna. Erityishoitorahaa päivähoito- tai koulukokeilun ajalle Vuodenvaihteen jälkeen erityishoitorahaa voidaan maksaa vanhemmalle, jonka lapsi kokeilee kouluun tai päivähoitoon paluuta mukautetusti. Kokeilun tulee perustua hoitavan lääkärin arvioon ja edellyttää vanhemman varallaoloa kotona. Tämä koskee tilanteita, joissa lapsi ei voi vaikean sairauden hoidon vuoksi palata suoraan täysipainoisesti päivähoitoon tai kouluun. Ulkomailla ansaittu työtulo päivärahan perusteeksi Sairaus- ja vanhempainpäivärahan hakija voi eräissä tilanteissa esittää päivärahan perusteeksi työtulon, joka on ansaittu toisessa EU-jäsenvaltiossa tai valtiossa, jossa sovelletaan EU:n lainsäädäntöä. Edellytyksenä on, että hakija on ennen ulkomailla työskentelyä kuulunut Suomen sairausvakuutukseen ja palaa siihen takaisin ja että hänellä ei ole lainkaan Suomessa ansaittua työtuloa. Muutoksia perhe-etuuksiin Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahan vähimmäismääriin tehdään 0,4 %:n korotus. Minimipäiväraha nousee 23,92 eurosta 24,02 euroon päivässä. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta alkaen. Isälle voidaan ensi vuoden alusta alkaen maksaa vanhempainrahaa työ- ja opiskeluajalta, jolloin vanhempainraha maksetaan työskentely- ja opiskelupäiviltä vähimmäismääräisenä. Äidin tai isän pitämän vanhempainrahajakson vähimmäispituus poistuu. Kotihoidon ja yksityisen hoidon tukeen sekä osittaiseen ja joustavaan hoitorahaan tulee 0,4 %:n korotus. Korotus tulee voimaan ilman hakemusta lukien. Lapsilisän määrä pienenee vuoden 2015 alusta 8,1 % lasta kohden lapsilisälain muutoksen vuoksi. Lapsilisän yksinhuoltajakorotus säilyy entisellään. Kela ei lähetä asiakkaille erikseen päätöstä tai maksuilmoitusta muuttuneista lapsilisän määristä. Lapsilisän määrät vuonna 2015 ovat yhdestä lapsesta 95,75 euroa, toisesta lapsesta 105,80 euroa, kolmannesta lapsesta 135,01 euroa, neljännestä lapsesta 154,64 euroa ja jokaisesta seuraavasta lapsesta 174,27 euroa. Yksinhuoltajakorotus on edelleen 48,55 euroa jokaisesta lapsilisään oikeuttavasta lapsesta. Elatustuen ja elatusavun määrät nousevat 1 prosentilla ensi vuoden alussa. Korotus perustuu elinkustannusindeksin nousuun. Elatustuki on ensi vuoden alusta 155,17 euroa lapsesta kuukaudessa. Kela korottaa maksussa olevia elatustukia automaattisesti. Työttömyysturvassa yrittäjälle suurimmat muutokset Täysi peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ensi vuonna 32,80 e/pv. Yrittäjän työssäoloehto lähenee palkansaajan työssäoloehtoa. Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun hän on 48 edellisen kuukauden aikana työskennellyt vähintään 15 kuukautta yrittäjänä. Jos työssäoloehto täyttyy, työnhakija voi hakea ansiosidonnaista päivärahaa työttömyyskassasta tai Kelasta peruspäivärahaa. Yrittäjien eläkelain YEL:n, maatalousyrittäjien eläkelain MYEL:n ja työntekijän eläkelain TyEL:n yhteenlasketun työtulon tulee olla vähintään e/kk. Vuonna 2015 tämä tarkoittaa palkkakertoimella kerrottuna e/kk eli e/v. TyEL-vakuutetulta työltä edellytetään, että se on yrittäjänä tehtyä työtä, ei palkkatyötä. Kotoutumistuki muuttuu työmarkkinatueksi Kotoutumistukea ei enää makseta, vaan se muuttuu työmarkkinatueksi. Asiakkaalta tämä ei vaadi toimenpiteitä, eikä tuen maksuun tule keskeytyksiä. Lakimuutosta ei vielä ole vahvistettu. Kelan eläkkeet nousevat 0,4 % Kansaneläke, takuueläke ja perhe-eläke nousevat 0,4 %. Indeksikorotukset tehdään automaattisesti ilman hakemusta. Täysi takuueläke nousee 3,19 euroa eli 746,57 euroon kuukaudessa. Tämä on Suomessa asuvan henkilön vähimmäiseläkkeen bruttomäärä vuonna Takuueläkkeestä vähennetään henkilön kaikki muut eläkkeet, eikä sitä saa lainkaan, kun muut eläkkeet yhteensä tuovat lähes saman vähimmäisturvan. Täysi kansaneläke yksin asuvalle henkilölle nousee 2,72 euroa eli 636,63 euroon kuukaudessa. Parisuhteessa olevan täysi kansaneläke nousee 2,42 euroa eli 564,69 euroon kuukaudessa. Lesken alkueläke on ensi vuonna 328,34 e/kk. Lasta huoltavan lesken jatkoeläkkeen täysi määrä vastaa kansaneläkettä. Lapsen perhe-eläkkeen perusmäärä nousee 60,41 euroon kuukaudessa. Eläkkeensaajana töissä Eläkkeellä oleva henkilö voi käydä töissä. Jos hän saa Kelasta kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä, hänen ansiorajansa on 746,57 e/kk vuonna 2015, vaikka hän saisi myös työeläkettä, jonka ansioraja olisi korkeampi. Jos ansioraja ylittyy, siitä on ilmoitettava Kelaan. Yleensä käy niin, että tällöin kuntoutustuen tai työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen keskeytyy. Vanhuuseläkettä saava voi olla työssä ilman rajoituksia. Työtulot vaikuttavat eläkkeen verotukseen sekä mahdolliseen asumistukeen. (Kela) MAITOTALOUS

31 KERHOT Meijerialan Ammattilaiset MVL Satakunta ry MVL Satakunnan vuosikokous pidetään lauantaina Liisa Multasella, Tuohimaantie 8 as.3, Pori. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Liitosta paikalla toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen. Tervetuloa! Johtokunta Meijerialan Ammattilaiset MVL Kymi-Karjala ry MVL Kymi-Karjalan sääntömääräinen kevätkokous pidetään perjantaina klo alkaen Hostina Piimälinnassa, Siltakatu 4, Joensuu. Kokouksen jälkeen olut-tasting ja iltapalaa. Tervetuloa! Johtokunta Helsingin Meijerialan Ammattilaiset MVL ry Helsingin Meijerialan Ammattilaisten sääntömääräinen kevätkokous on lauantaina klo ravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Espoo (Leppävaara) Liiton edustaja paikalla. Tarkemmat tiedot kokouksen ohjelmasta sekä kokoukseen ilmoittautumisesta kerhon kotisivuilla ja toimipaikkojen ilmoitustauluilla. Tervetuloa! Johtokunta MVL Keski-Suomen kerho ry MVL Keski-Suomen kerhon sääntömääräinen kevätkokous pidetään lauantaina klo ravintola Harmoonissa, Väinönkatu 1, Jyväskylä. Kokouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat. Kokouksen jälkeen ruokailu. Ennen kokousta käymme Jyväskylän Kaupunginteatterissa katsomassa näytelmän Lainahöyhenissä klo 13 alkaen. Omavastuu jäsenille 20. Lisätietoa ja sitovat ilmoittautumiset 3.4. mennessä Matti Ylitalolle. Tervetuloa! Johtokunta Meijerialan Ammattilaiset MVL Oulu ry MVL Oulun kevätkokous pidetään perjantaina klo Valion konttorin saunakabinetissa, Kangaskontiontie 2, Oulu. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Tervetuloa! Johtokunta Meijerialan Ammattilaiset MVL Etelä-Pohjanmaa ry MVL Etelä-Pohjanmaan sääntömääräinen kevätkokous pidetään keskiviikkona Valio Oy Seinäjoen tehtaalla. Tilaisuus aloitetaan kokouksella klo 18 konttorin Luuva - neuvotteluhuoneessa. Kokouksen jälkeen tarjoillaan ruokalassa maittava buffet hyvien juomien kera. Liiton edustaja tulee kertomaan tilaisuuteen ajankohtaisia asioita. Tervetuloa! Johtokunta Meijerialan Ammattilaiset MVL Pohjois-Pohjanmaa ry MVL Pohjois-Pohjanmaan kevätkokous pidetään lauantaina klo 17 alkaen Nivalassa. Kokouksessa käsitellään liiton sääntöjen kevätkokoukselle määräämät asiat. Ohjelmassa hohtokeilausta ja yhteistä illanviettoa. Aikataulu: klo kevätkokous, klo hohtokeilaus Kokoukseen järjestetään autokuljetus Haapavesi - Nivala Haapavesi. Tervetuloa! Johtokunta Meijerialan Ammattilaiset MVL Savo ry MVL Savon kevätkokous pidetään lauantaina klo Vuorelassa, Kunnonpaikan rantasaunalla. Esillä sääntöjen määräämät asiat. Tarkempia tietoja lähempänä ajankohtaa sähköpostilla ja kerhon nettisivuilla! Tervetuloa! Johtokunta 32 MAITOTALOUS

32 KERHOT Meijerialan Ammattilaiset MVL Häme ry KEVÄTKOKOUS Tänä vuonna vietämme juhlavuotta MVL:n täyttäessä 70 vuotta. Yhdistyksen kevätkokous pidetään lauantaina klo Hämeen Linnassa, Kustaa III:n katu 6, Hämeenlinna. Kokouksessa käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kokouksen jälkeen klo alkaen ohjelmassa on historiallisesti merkittävään kokouspaikkaan liittyen, Kustavilainen elämyskierros linnassa. Illan aikana nautimme pitopöydän antimista Sibeliuksen jalanjäljillä -menuun mukaisesti, trubaduuri Markku Huumarsalon musisoinnista, sekä juhlavasta tunnelmasta. Omavastuu jäsen 20 euroa, avec 50 euroa. Kerro ilmoittautumisen yhteydessä mahdollisista ruoka-allergioistasi. Sitovat ilmoittautumiset mennessä: Marjo Jussila, puh tai Kun olet saanut vahvistuksen ilmoittautumiseesi, voit maksaa omavastuuosuuden kerhon tilille FI MERKKIPÄIVIÄ IN MEMORIAM Koneenhoitaja SEPPO RUMMUKAINEN 85 v Tutjuntie 11 A Liperi ei vastaanottoa Linjaesimies JUHO KOKKOSALO 75 v Kaskelanrinne 3 D Vantaa ei vastaanottoa Meijeristi MAIRE MILANTO 75 v Kopolankatu Varkaus Alikonemestari SULO HÄKKINEN 75 v Sahatie 27 C Kausala matkoilla Maakuntaneuvos PAULI SAAPUNKI 70 v Paimenpojankuja Kuusamo ei vastaanottoa Meijeristi Pirkko Uusimaa s Merikarvialla k Seinäjoella Pirkko Uusimaa teki pitkän päivätyön Osuuskunta Maitojalosteella. Häntä kaipaamaan jäivät tytär ja poika perheineen. MAITOTALOUS

33 Maitotalous 2015 Ilmestyminen: Ilmoitushinnat: 4-väri aukeama /1 sivu /2 sivu 750 1/4 sivu 500 1/8 sivu 400 Aineistot: Tiedostomuoto: painokelpoinen pdf sähköpostina studio.uusimaa@lehtiyhtyma.fi ja faksivedokset Leikkuuvara 5 mm aineistoissa, jotka menevät leikkauksiin saakka. Aineiston viimeinen sisäänjättöpäivä 3 viikkoa ennen ilmestymistä. MVL:n kerhot: Kerhon myymien ilmoitusten hinnasta 70 % tulee kerhon käyttöön. Joko saat MVL:n uutiskirjeen? MVL:n sähköinen uutiskirje tarjoaa katsauksen MVL:n ajankohtaisiin asioihin ja tapahtumiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi osoitteessa MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi Joko sinulla on käytössäsi MVL:n tekstiviestipalvelu? Sen kautta saat MVL:n tiedotteet suoraan kännykkääsi. Tekstiviestipalveluun voit liittyä osoitteessa MVL Facebookissa Seuraa Meijerialan Ammattilaisia Facebookissa: MVL:n jäsenedut Maitotalouden ja edullisten lomakohteiden lisäksi MVL:n jäsenenä saat monia erikoishintaisia palveluja yhteistyökumppaneiltamme. Katso jäsenedut osoitteessa Muutoksia jäsentiedoissa? Muistathan ilmoittaa jäsentiedoissasi tapahtuneista muutoksista liittoon. Jos vaihdat työpaikkaa, ilmoita siitä liittoon välittömästi. Laadi uuden työnantajasi kanssa jäsenmaksun perintäsopimus sekä päättymisilmoitus entisen työnantajasi kanssa ja toimita ne liittoosi viikon kuluessa työpaikan vaihtumisesta. Voit myös pyytää yhdysmiestäsi hoitamaan asian. Häneltä saat tarvittaessa lisätietoja asiasta. Eläkkeelle jäävien on itse ilmoitettava asiasta liittoon. Jäsentietomuutosilmoituslomake löytyy MVL:n internet sivuilta 34 MAITOTALOUS

34 TOIMISTO Kalevankatu 54 C, Helsinki, puh. (09) , faksi (09) sähköposti: Toiminnanjohtaja Juha Yli-Kovanen puh. (09) , Järjestöpäällikkö Tomi Seppä puh.(09) , Tiedottaja Tarja Rauhala puh. (09) , Toimistonhoitaja Eija Kousa puh. (09) , HALLINTO Valtuuston puheenjohtaja Paula Kyyrönen Valio Oy Lapinlahden tehdas, puh , Hallituksen puheenjohtaja Kari Harsia Valio Oy Seinäjoen tehdas, puh , Hallituksen ja valtuuston kokoonpanot löytyvät osoitteesta MVL:N ALUEYHDISTYKSET PUHEENJOHTAJAT 2015 ETELÄ-POHJANMAA Kari Harsia, Valio Seinäjoki, puh HELSINKI Tuula Koppelomäki, Valio Helsinki, puh HERAJOKI Eero Hynynen, Valio Riihimäki, puh HÄME Teemu Tuominen, Valio Turenki, puh JÄSENPALVELUJA JULKIS- JA YKSITYISALOJEN TYÖTTÖMYYSKASSA - JYTK Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puhelin Faksi Puhelinpalvelu (ma- pe klo ) Sähköposti kassa@jytk.fi Internet Kassanjohtaja Anja Tikka OIKEUSPALVELUA Meijerialan Ammattilaisten jäsenenä saat maksutonta oikeuspalvelua puhelimitse. Työsuhdekysymyksissä yhteys ensin liittoon. Puhelin (09) , faksi (09) Asianajotoimisto Kasanen & Vuorinen Oy TKL:N TERVEYS- JA KUNTOLOMAT RY VAKUUTUSETU JÄSENILLE: LIITTOVAKUUTUS on vapaa-ajan turvana kaikille Meijerialan Ammattilaiset MVL ry:n alle 70-vuotiaille jäsenille. Liittovakuutuksen numero on Lisätietoja lähimmästä Ifin konttorista tai If-Palvelusta, puhelin KESKI-POHJANMAA Birgitta Jämsä, Valio Toholampi, puh KESKI-SUOMI Matti Ylitalo, Valio Jyväskylä, puh KUUSAMO Ulla Nivala, Kuusamon Juusto Oy, puh KYMI-KARJALA Tarja Loppi, Valio Joensuu, puh OULU Jaakko Mäkikallio, Valio Oulu, puh POHJOIS-POHJANMAA Jussi Viitala, Valio Haapavesi, puh SATAKUNTA Hanna Anttila, Osuuskunta Satamaito Pori, puh SAVO Tiina Parviainen, Valio Lapinlahti, puh ÖSTERBOTTNISKA KLUBBEN Desirée Engström, Valio Kaitsor, tel Kalevankatu 54 C, Helsinki puh. (09) faksi (09) Toiminnanjohtaja: Juha Yli-Kovanen (oto) Toimistonhoitaja: Eija Kousa (oto) Kausikämpät: Vapaa-ajan asuntojen vuokraus. Varaukset: Rönnäs, puh Levi, puh MEIJERIALAN OPISKELIJOIDEN KERHO MVL RY Roosa Oja-Lipasti puh MEIJERI-INSINÖÖRIT MVL RY Olli Ruotsalainen puh Meijerialan Ammattilaiset MVL ry pitää jäsenrekisteriä sääntöjensä mukaisen toiminnan ylläpitämistä varten. Rekisterin jäsentiedot on koottu jäsenhakemuksesta saatujen tietojen perusteella. Jäsentietoja käsitellään voimaan tulleen henkilötietolain mukaisesti. MVL-ELÄKERYHMÄ Heikki Lammela puh MAITOTALOUS

35 Laatuaikaa edullisesti liiton jäsenetukohteissa Katinkulta Villas Vuokatissa Vuoden 2015 alusta alkaen MVL:n jäsenten käytössä on Vuokatissa sijaitseva kahden makuuhuoneen lomahuoneisto Katinkulta Villas. Vuokraus viikoksi kerrallaan, la-la, hinta 450 euroa/viikko. Varaukset: käyttäjätunnus: MVL salasana: lomavaraus Muistathan myös muut Holiday Clubin lomakohteet: Uutta Katinkulta Villas MVL:n jäsenille vähintään 15 %:n alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 %:n alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Varaukset: - kampanjakoodi: mvl15 Levin Kausikämpät ja Levin Origo Tiedustelut ja varaukset: Polarmeetings, puh tai polarmeetings@levi.fi Levin kohteiden hinnat osoitteessa Rönnäsin Kausikämpät Tiedustelut ja varaukset: Rönnäsin Kausikämpät, puh tai info@ronnas.fi Hinnat osoitteessa Levin Kausikämpillä tai Origossa ja Rönnäsin Kausikämpillä majoittuvat MVL:n jäsenet saavat 35 %:n ja TKL:n jäsenet 45 %:n alennuksen ohjehinnoista. Lisäksi Levin kohteissa majoittuvat MVL:n tai TKL:n jäsenet saavat kaksi lippua Hotelli Levitunturin kylpylään. Liput Polarmeetingsistä. Tahkonpellon loma-asunnot Tahkovuoressa Tiedustelut ja varaukset: varauskalenterista - käyttäjätunnus : jytypellot - salasana : pellot234 TAHKOcom Oy, myyntipalvelu Marje Toom, puh tai sähköposti: marje.toome(at)tahko.com Hotelli Terme Ikaalisten Kylpylä Varaukset 3 vkr (pe-ma) tai 4 vrk (ma-pe) puh. (09) tai MVL:n jäsenille vähintään 15 % alennus Holiday Club Resortsin kylpylähotellien ja vähintään 20 % alennus loma-asuntojen päivän hinnoista. Hinnat ja lisätietoja kohteista osoitteessa UUTTA! Varaa Terme itse suoraan kalenterista osoitteessa varauskalenteri