KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?"

Transkriptio

1 KANSALAISJÄRJESTÖT MEDIASSA Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi? Heta Ängeslevä Opinnäytetyö, syksy 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Turun yksikkö Viestinnän koulutusohjelma Medianomi (AMK)

2 2 TIIVISTELMÄ Ängeslevä, Heta. Kansalaisjärjestöt mediassa Miten tiedottaja saa järjestönsä viestin tiedotusvälineissä läpi?, Turku 2003, 31 sivua, 1 liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Turun yksikkö, viestinnän koulutusohjelma, kulttuuriala, medianomi (AMK). Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, mitkä seikat vaikuttavat siihen, että kansalaisjärjestön tiedottaja saa järjestönsä viestin läpi tiedotusvälineissä. Tarkoituksena on myös löytää keinoja, miten kansalaisjärjestötiedottamista voisi parantaa. Sähköinen viestintä on helpottanut viestintää monella tavalla. Yksi tutkielman tavoitteista on selvittää, mitä sähköiset viestimet ovat tuoneet mukanaan järjestötiedottamiseen. Haastattelin opinnäytetyötäni varten kansalaisjärjestön tiedottajia, koska katsoin saavani parhaiten aineistoa juuri heiltä. Sen lisäksi, että tiedottaja vastaa tiedotustoiminnasta järjestössä, on hänen vastuullaan usein muitakin työtehtäviä. Uskoisin järjestötiedottajan olevan paras asiantuntija kertomaan kansalaisjärjestön tiedottamisesta. Opinnäytetyöni kertoo, mitä tiedottajan kannattaa muistaa tiedotusvälineitä lähestyessään. Opinnäytetyöni tuoteosa on järjestötiedottajille tarkoitetun oppaan käsikirjoitus. Sen tarkoitus on auttaa aloittelevaa järjestötiedottajaa työssään. Kansalaisjärjestöjen tiedottajat käyttävät hyvin sähköisiä viestimiä apunaan ulkoisessa tiedotuksessaan. Jokaisella järjestöllä on omat verkkosivut. Tiedotteet lähetetään nykyään nopeasti sähköpostilla. Tutkielman perusteella voidaan kuitenkin päätellä, että edelleen tärkeintä viestinnässä on itse tiedotettava asia. Kehittynyt viestintäteknologia on hyvä apu, mutta sisältö on tiedotustyössä tärkeintä. Asiasanat: Kansalaisjärjestöt, tiedottaja, ulkoinen tiedotus, sähköinen media, sähköiset viestimet, tutkielma.

3 3 ABSTRACT Ängeslevä, Heta. Civic Organisations in Media How Information Officer can improve the penetration the information in media?, 31 pages, 1 appendix. Diaconia Polytechnic, Turku Unit, Degree Programme in Communications and Media, Media Artist. The aim of this study is to reveal what factors affect the perceiving of the message through the media of an information officer in a civic organisation. Diffe r- ent ways to improve the information dissemination are also explored. The advancement of electronic media has helped the process in various ways. What are the factors electronic media has brought to the process of civic information dissemination? A number of information officers from various civic organisations were inte r- viewed, as they are the experts on this subject. On top of being responsible for dissemination of information, the information officer is often in charge of various other tasks. This essay discusses what the information officer should keep in mind when approaching media. The latter part of the work is a script of a hand book aimed at information officers to deal with these issues. Electronic media is used effectively by the information officers in their external communication. Every organisation has their own website. All press releases and announcement are sent via . The results of this study show that even though these new media channels are an effective tool for the information dissemination, the actual content of the message is still at the forefront. Key words: Civic organisations / non-governmental organisations, information officer, external information, electronic media, study.

4 4 SISÄLLYS 1. JOHDANTO 5 2. KUVA KANSALAISJÄRJESTÖISTÄ Järjestötiedottaja asiantuntijana Keskeiset käsitteet tutkimuksessa 8 3. MITEN UUTISKYNNYS YLITTYY? Millaisilla resursseilla kynnyksen yli yritetään? Tiedottajien erilaiset taustat Tiedottajan eri roolit työssä Minne järjestö tavoittelee? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Tekniikan kehityksen vaikutus työhön Sähköposti vie tiedon nopeasti Yhteydenotto toimittajiin KOKEMUKSET UUTISKYNNYKSEN YLITTYMISESTÄ Sanomalehden kynnys on matalin Vuodenaikojen vaihtelut uutiskynnyksen ylittymisessä Muuttuuko sanoma matkalla? TEHOKKUUTTA KANSALAISJÄRJESTÖTIEDOTTAMISEEN Kivijalka on jo olemassa Lisää työvoimaa Verkostoituminen kannattaa Tutustuta toimittajat järjestöösi Aktiivisesti ympäri vuoden LOPUKSI 30 LÄHTEET 31 LIITE

5 5 1. JOHDANTO Kansalaisvaikuttaminen on nykyään suosittua. Ihmiset ovat alkaneet taas kiinnostua vaikuttamisen ja yhdessä toimimisen mahdollisuuksista. Jokainen tiedotusvälineitä seuraava ihminen on todennäköisesti törmännyt kansalaisjournalismiin, kansalaisaktivismiin, kansalaisjärjestötoimintaan tai ainakin tietää nämä termit nimeltä. Erilaisia järjestöjä ja rekisteröityjä yhdistyksiä on Suomessa yli (Ekman 2000, 25). Jotkut ajavat eläinten tai ihmisten oikeuksia, toiset puolustavat luontoa, ja jotkut toimivat esimerkiksi eläkeläisten etujärjestönä. Väkilukuun suhteutettuna Suomi on yksi maailman aktiivisimmista järjestötoiminnan maista. Yhä enemmän kansalaisjärjestöjen edustajia näkyy myös viestintävälineissä. Kuluvana syksynä TV1:n A-studio oli mukana, kun kansalaisjärjestöt tapasivat kansanedustajia eduskunnassa. Kesällä 2003 Helsingin Sanomat seurasi helsinkiläisten nuorten talon valtaamista Herttoniemen kaupunginosassa päivittäin. Kevättalvella 2003 Suomessa kymmenet tuhannet ihmiset ja eri kansalaisjärjestöjen edustajat ympäri Suomea kokoontuivat marssimaan yhdessä vastustaakseen Irakin sotaa tuhansien ja taas tuhansien ihmisten tehdessä samalla tavalla eri puolilla maailmaa. Asiasta uutisoitiin näyttävästi sekä sanomalehdissä että televisiossa. Valtakunnan suosituimmassa saippuasarjassa nuoret innostuivat kevään 2003 jaksoissa puolustamaan eläinten oikeuksia. Seuratessani tiedotusvälineitä olen huomannut, että usein julkisuudessa esiintyvät samat kansalaisjärjestöt. Näiden järjestöjen edustajilta, usein vielä samoilta henkilöiltä, pyydetään kommenttia päivänpolttaviin kysymyksiin toistuvasti, useita kertoja vuodessa. Opinnäytetyössäni tutkin kansalaisjärjestöjen ulkoista tiedotusta ja sitä, miten järjestöt saavat oman viestinsä läpi tiedotusvälineissä. Minua kiinnostaa, mitkä seikat vaikuttavat siihen, että järjestö näkyy ja kuuluu myös tiedotusvälineissä

6 6 ja kuinka paljon omalla aktiivisuudella on vaikutusta siihen, että järjestö ylittää uutiskynnyksen. Informaatioteknologian kehitys on viimeisen viidentoista vuoden aikana muuttanut ja helpottanut viestintää. Kun Internetin, sähköpostin ja matkapuhelimien käyttö on tullut mahdolliseksi myös kansalaisliikkeille, on niiden edustamien asioiden ajaminenkin helpottunut. Opinnäytetyössäni pureudun juuri näiden sähköisten viestimien mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin ja niiden käyttämiseen. Lähempää tarkastelua varten olen valinnut kolme melko tunnettua, toisistaan poikkeavaa kansalaisjärjestöä. Amnesty International on kansainvälisesti toimiva ihmisoikeusjärjestö, joka on saavuttanut mediassa jo eräänlaisen asiantuntija-aseman. Eläinsuojeluliitto Animalia ajaa eläinten oikeuksia, ja vakuuttaa toimivansa vain laillisin keinoin. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry on paikallisjärjestö, joka toimii näkövammaisten etujärjestönä ja kuuluu Näkövammaisten Keskusliittoon. Näitä kolmea järjestöä yhdistää kansalaisvaikuttaminen - toiminta ja tavoitteet kuitenkin eroavat toisistaan. Järjestön tiedottajien haastatteluilla olen kartoittanut järjestöjen tapoja ja keinoja viestiä ja kertoa sanomaansa eteenpäin. Uskon lopputyöni auttavan ainakin sellaisia järjestöjä, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta tiedotustoiminnasta. Samalla työ avaa tavallisia mediaa seuraavien silmiä. Se kertoo, millä tavalla järjestöt toimivat, jotta ne pääsevät julkisuuteen.

7 7 2. KUVA KANSALAISJÄRJESTÖISTÄ Opinnäytetyössäni tutkin kansalaisjärjestöjen ulkoista tiedotusta ja sitä, miten järjestöt saavat oman viestinsä läpi tiedotusvälineissä. Organisaatioviestintä on suosittu tutkimusaihe. Eri organisaatioiden viestintää on tutkittu monesta eri lähtökohdasta ja näkökulmasta katsottuna. Uskon, että kansalaisjärjestöjen viestintä poikkeaa muiden yhteisöjen viestinnästä ainakin jossain määrin. Kansalaisjärjestötoiminta kasvattaa suosiotaan koko ajan, mutta silti järjestöt joutuvat tekemään kovasti töitä sen eteen, että ne saavat näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Tiedotustoimintaan voi olla käytettävissä myös huomattavasti vähemmän rahaa kuin taloudellista voittoa tuottavissa yrityksissä. Minua kiinnostaa, millä tavalla kansalaisjärjestöt tavoittelevat näkyvyyttä tiedotusvälineissä ja miten tavoitteessa on onnistuttu. Kiinnostavaa on myös selvittää, miten järjestöt käyttävät hyödykseen sähköisen viestinnän mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Tutkielmani voi auttaa niitä järjestöjä, joilla on vielä parannettavaa tiedotustoiminnassaan. 2.1 Järjestötiedottaja asiantuntijana Selvittäessäni, miten järjestötiedottaja saa viestinsä läpi tiedotusvälineissä, käytin tutkimusmenetelmänä puolistrukturoitua haastattelua. Haastateltavat vastasivat kyselylomakkeen (Liite 1) monivalintakysymyksiin itsenäisesti, mi n- kä jälkeen haastattelin heitä. Haastattelutilanteessa haastateltavilla oli mahdollisuus kommentoida ja täydentää suullisesti myös monivalintakysymyksiä. Avointen kysymysten yhteydessä esitin tarvittaessa tarkentavia kysymyksiä aiheesta. Haastateltavikseni valitsin järjestön tiedottajat, koska katsoin tässä tapauksessa saavani heiltä parhaiten tietoa. Usein organisaatiossa hallitus vastaa toi-

8 8 minnasta sekä toimintatavoista, toiminnanjohtaja puolestaan sitoutuu noudattamaan tätä. Tiedottaja voi siis olla organisaation työrukkanen, joka tekee kuten johtoporras määrää. Uskon, että valitsemissani järjestöissä, kuten kansalaisjärjestöissä yleensäkin, tilanne on siinä mielessä erilainen, että tiedottaja istuu usein myös itse hallituksessa ja voi toimia yhteisössä samanaikaisesti jollain toisella nimikkeellä. Hän on hyvin perillä siitä, mitä järjestössä tapahtuu. Siksi olen haastatellut tutkimuksessa juuri järjestön tiedottajia. Aineiston hankintaan valitsin puolistrukturoidun haastattelun, koska uskoin näin saavani syvällisempää tietoa kansalaisjärjestöjen näkyvyydestä mediassa verrattuna siihen, mitä pelkkä kysymyslomake olisi antanut. Monivalintakys y- mysten avulla haastateltavat kuitenkin pääsivät paremmin sisälle aiheeseen. Tutkimusotanta on tässä tutkielmassa suhteellisen pieni, sillä aikaa tällaisen tutkielman tekemiseen oli rajoitetusti. Uskon avointen kysymysten vastausten antavan luotettavaa laadullista tietoa järjestöjen tiedottamisesta. Järjestötiedottajan työ kiinnostaa minua myös ammatillisessa mielessä. Tällä oli vaikutusta myös tutkielman aiheen valintaan. Haluan opinnäytetyölläni luoda konkreettisen kuvan siitä, mitä järjestötiedottajan työ ja viestin perille saaminen pitää sisällään. 2.2 Keskeiset käsitteet tutkielmassa Pasi Saukkosen (verkkojulkaisu, 2003) käyttämän määrittelyn mukaisesti kansalaisjärjestönä voidaan pitää yhdistyspohjaisesti toimivaa järjestöä, joka toimii monella tasolla, yhä useammin myös kansainvälisesti. Saukkonen katsoo, että osa näistä järjestöistä on saanut perinteisesti valtiovallan piiriin kuuluvia tehtäviä, jolloin näitä voidaan kutsua toimeenpaneviksi järjestöiksi. Osa järjestöistä toisaalta tukee aatteellisesti tai ideologisesti valtion virallista linjaa enemmän tai vähemmän selvästi, muttei kuitenkaan ota osaa varsinaiseen päätöksentekoon. Toisaalta osa järjestöistä suhtautuu avoimen kriittisesti viralliseen politiikkaan tai yhteiskunnan perusrakenteisiin pyrkien samalla vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen ja poliittiseen päätöksentekoon.

9 9 Kehittynyt teknologia on mahdollistanut paikallistasolla vaikuttavien järjestöjen näkyvyyden myös laajemmalti. Omilla kotisivuillaan Internetissä järjestö on ainakin teoriassa koko maailman silmien alla. Myös kansalaisjärjestöissä on nähtävillä niin sanottuja muotivirtauksia aikakaudesta riippuen vallalla ovat erilaisia asioita ajavat järjestöt. Nykypäivän suosituimpiin aiheisiin liittyvät sekä ihmis- ja eläinoikeudet että ympäristöasiat. Mitä suositumpi tiedotusaihe järjestöllä on, sitä enemmän se saa näkyvyyttä joukkotiedotusvälineissä. (Ekman 2000, 26.) Tiedottajalla on yleensä keskeinen rooli yhdistyksen viestinnän suunnittelussa ja organisoinnissa. Tiedottaja toimii myös linkkinä ulkomaailmaan, tiedottaa yhdistyksen muutoksista ja tapahtumista, hoitaa suhteita yhteistyöryhmiin ja pitää yhte yttä tiedotusvälineisiin. Tiedottaja voi olla vastuussa koko yhdistyksen tiedottamisesta tai hänen vastuullaan voi olla oma erityisalue yhdistyksen viestinnässä. Tiedottaja voi toimia työssään kokopäivätoimisesti tai oman työnsä ohella. (Ikävalko 1999, ) Ikävalkon (1999, 80) mukaan tiedottajaa voidaan pitää eräänlaisena yhteisön sisäisenä uutistoimistona ja yhteysassistenttina. Kansalaisjärjestön ulkoisen tiedotuksen tehtävä on tiedottaa järjestön sisällä tapahtuvista asioista järjestön ulkopuolelle, julkisuuteen. Ulkoisen tiedottamisen avulla järjestö luo kuvaa itsestään ulospäin. Tiedotuksen kohderyhmät vaihtelevat järjestökohtaisesti. Esimerkiksi tiedotusvälineet, päättäjät, viranomaiset, niin sanottu suuri yleisö ja toiset yhdistykset ovat ulkoisen tiedotuksen kohderyhmiä. Tässä tutkielmassa paino on erityisesti tiedotusvälineissä. Järjestön sisäisen tiedottamisen (Ikävalko 1999, 46.) keskeisiä tehtäviä ovat informointi yhteisön sisällä tapahtuvasta toiminnasta ja sen tuloksista, henkilöstön perehdyttäminen työhön ja työyhteisöön sekä kiinnittäminen organisaatioon. Tässä tutkielmassa keskityn lähinnä järjestön ulkoisen tiedotuksen käsittelemiseen. Sähköinen viestintä kuvaa tutkielmassani niitä välineitä ja keinoja, joita järjestötiedottaja käyttää apunaan viestiessään järjestönsä asioita julkisuuteen.

10 10 Sähköisen viestinnän välineisiin voidaan laskea kuuluvan sähköposti, Internet, verkkosivut, puhelin sekä faksi. Tiedotusvälineillä tarkoitetaan tässä tutkielmassa niitä joukkotiedotusvälineitä, jotka ovat yleisimmin tunnettuja, eli radiota, televisiota sekä sanomalehtiä. Olen rajannut tiedotusvälineet näihin kolmeen, koska uskon lähes jokaisen ihmisen tuntevan nämä välineet. Ne ovat myös heidän ulottuvillaan jokapäiväisessä elämässä. Kun uutiskynnys ylitetään, pääsee tiedotusaihe julkisuuteen, eli siitä tehdään uutinen johonkin tiedotusvälineeseen. Uutiskynnyksen korkeus vaihtelee media-, toimittaja-, päivä- ja tapauskohtaisesti. Uutinen, joka aamun toimituskokouksessa päätettiin ottaa mukaan lähetykseen, saattaa tippua pois jonkun tärkeämmän uutisen tieltä. Tällöin uutiskynnys ei ylity. Mitä enemmän uutista r- jontaa on, sitä korkeammaksi kynnys nousee. (Ikävalko 1999, ) Myös uutiskriteeri vaihtelee tiedotusvälineen mukaan. Esimerkiksi radiossa ja televisiossa uutisille on varattu sama lähetysaika riippumatta siitä, onko uutistarjontaa paljon vai vähän. Uutiskriteerit eroavat toisistaan eri viestintävälineissä. Paikallisradioissa positiivisia uutiskriteerejä ovat muun muassa paikallisuus, human interest, asuminen ja palkansaajien varallisuus. Negatiivisia kriteerejä puolestaan ovat esimerkiksi kuuluvuusalueen ulkopuolinen juttu, aiheen vanhentuminen ja ajanpuute jutun toimittamiseen. Erikoislehdissä positiiviset uutiskriteerit lähtevät lukijoita yhdistävistä tekijöistä: esimerkiksi ammatista tai harrastuksesta. Jos aihe on tuore ja ajankohtainen, on uutiskynnyksen ylittyminen todennäköistä. Yksinkertaistettuna uutisen kiinnostavuuden voidaan katsoa perustuvan kolmeen tekijään: koskettavuuteen, vaikutusalueen laajuuteen sekä edellisten voimakkuuteen eli intensiteettiin. (Ikävalko 1999, )

11 11 3. MITEN UUTISKYNNYS YLITTYY? Tutkimani järjestöt poikkeavat toisistaan melko paljon. Jotta järjestöjen lähtökohtien ymmärtäminen olisi helpompaa, esittelen jokaisen järjestön tiedotustoimintatavat lyhyesti. Amnesty International (myöhemmin Amnesty, tässä tutkielmassa sillä tarkoitetaan ainoastaan järjestön Suomen osastoa) on maailmanlaajuisesti toimiva ihmisoikeusjärjestö, jonka Suomen osastolla on reilut jäsentä. Amnesty tutkii maailmalla tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia ja tiedottaa niistä. Suomen osastossa työskentelee yksi kokopäivätoiminen tiedottaja, jonka tehtäviin kuuluu muun muassa yhteydenpito tiedotusvälineisiin ja järjestön tutkimustulosten sekä kampanjoiden saaminen julkisuuteen. Tiedottaja vastaa pääasiallisesti tiedotustoiminnasta, mutta lisäksi hänen apunaan tiedotustoiminnassa on kolmesta neljään henkilöä. Järjestön kohderyhmänä on suuri yleisö, tavoitteena on tiedottaa maailmalla tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista kaikille. Amnestyn toiminta rahoitetaan jäsenmaksujen sekä yksityisten lahjoituksin turvin. Järjestön elinehto on saada ajamiaan asioita julkisuuteen ja hankkia samalla uusia jäseniä. (Lindgren Tommy, 2003.) Eläinsuojeluliitto Animalia (myöhemmin Animalia) toimii valtakunnallisesti, ja tiedottaa sekä kampanjoi eläinsuojeluasioista muun muassa kuluttajille ja päättäjille. Animaliassa on reilut jäsentä ja järjestön päätoimisto sijaitsee Helsingissä. Liiton toiminta on rajattu kolmeen eläinsuojelun pääkohteeseen: maatalouden eläimiin, koe-eläimiin sekä turkiseläimiin. Järjestössä on yksi päätoiminen tiedottaja, joka työskentelee yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa. Koska järjestössä ei ole monia työntekijöitä, tekee tiedottaja monipuolisesti erilaisia työtehtäviä. (Vanhanen Sirpa, 2003.) Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry (myöhemmin Näkövammaiset ry) toimii Suomen Näkövammaisten Keskusliiton alaisena paikallisyhdistyksenä pääkaupunkiseudulla. Jäseniä järjestöllä on hieman alle Järjestö toimii alueen näkövammaisten etujärjestönä. Se valvoo näkövammaisten etuja, kou-

12 12 luttaa sekä järjestää vapaaehtoistoimintaa. Järjestö pitää kohderyhmänään suurta yleisöä, koska sen kautta löydetään potentiaaliset vastavammautuneet näkövammaiset ja voidaan kertoa heille järjestön toiminnasta. Myös silmälääkärit ja sosiaali- ja terveysalan työntekijät ovat järjestön kohderyhmää, koska he ovat tekemisissä näkövammaisten kanssa työnsä puolesta. Järjestöllä on yksi kokopäivätoiminen tiedottaja, tarpeen vaatiessa tiedotustehtäviä tekee kolmesta neljään muuta henkilöä. (Väisänen Ilkka, 2003.) 3.1. Millaisilla resursseilla kynnyksen yli yritetään? Vaikka järjestötiedottaja olisi kuinka viisas, kekseliäs sekä perillä siitä, mikä on hänen edustamansa järjestön kuumin ja kiinnostavin uutisaihe, on taloudellisillakin seikoilla vaikutusta siihen - ainakin epäsuorasti - miten tiedotusaihe menee viestintävälineissä läpi. Karkeasti jaoteltuna voi sanoa, että mikäli järjestön tiedotusbudjetti on suuri ja kattava, on järjestön helpompi olla enemmän näkyvillä ja kuuluvilla: esimerkiksi lähettää lehdistötiedotteita useammin, järjestää tempauksia ja kampanjoita tai suunnitella sitä, miten tiedotusta pystyttäisiin parantamaan. Omassa tutkielmassani olen yrittänyt rajata taloudelliset resurssit ja niiden vaikutuksen kuitenkin mahdollisimman minimiin ja keskittyä sen sijaan aineettomaan pääomaan ja sen mukanaan tuomiin mahdollisuuksiin. Animalian tiedotusbudjetista ei ole tässä tutkimuksessa julkaistavia lukuja, mutta tiedottaja kuvaa budjettia hyvin pieneksi. Suurimman osan tiedotukseen varatusta budjetista nielee neljä kertaa vuodessa ilmestyvä järjestölehti. Myös lehden postitus vie osan tiedotusbudjetista. (Vanhanen, 2003.) Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n tiedotuskulut (sisältää muun muassa palkat sekä jäsentiedotukseen menevät kulut) ovat vuodessa noin euroa (Väisänen, 2003). Amnestyllä kampanjointiin ja tiedotukseen on varattu euron vuosibudjetti, summaan sisältyy myös neljän työntekijän (osa heistä osa-aikaisia) palkat (Lindgren, 2003). Edellä mainittujen lukujen toivon antavan jonkinlaista suuntaa tiedotuksen taloudellisista resursseista. Kuten myöhemmin tutkielmasta on pääteltävissä,

13 13 vaikuttavat taloudelliset resurssit voimakkaasti tiedotuksen onnistumiseen: Amnesty tiedottaa tehokkaasti, mutta sillä on myös vertailtavista järjestöistä suurin tiedotusbudjetti. Taloudelliset seikat ovat olennainen osa tiedotusta. Näiden asioiden vertaileminen vaatisi kuitenkin suuremman ja kattavamman tutkimusotoksen, jotta asioita pystyisi analysoimaan luotettavasti. Myöhemmin tutkielmassani en enää käsittele taloudellisia seikkoja. Haluan myös uskoa siihen, että järjestöllä on mahdollisuus tiedottaa ja ylittää uutiskynnys tiedotusvälineissä ilman suurta tiedotusbudjettiakin Tiedottajan erilaiset taustat Tämän tutkielman aikaisemman määritelmän mukaan tiedottaja on henkilö, jonka vastuulla on yhteisön tiedottaminen ja yhteydenpito sekä organisaation sisällä että yhteisön ulkopuolella. Elisa Juholinin (2003, verkkojulkaisu) mukaan yhteisöjen viestinnässä on havaittu viime vuosina kaksi kehityssuuntaa. Viestintä toisaalta ammattimaistuu, jolloin viestinnän suunnittelusta vastaavat usein alan ammattilaiset ja yhä useammin viestintäalan akateemisen tutkinnon suorittaneet. Toisaalta usein myös yhteisöjen esimiehet vastaavat viestinnästä osana työtään, sillä viestintä on vaikuttamista, asioiden johtamista ja organisointia. Alan yliopistollinen koulutus alkoi Suomessa 1970-luvulla. Vuosittain Helsingin ja Jyväskylän yliopistoihin otetaan yhteensä noin 50 yhteisö/organisaatioviestinnän pääaineopiskelijaa. Tiedotustehtäviin tullaan usein journalistin tehtävistä tai toimittajan tutkinnon suorittaneena. Ammattikorkeakoulujen medianomi- ja tradenomi tutkinnot ovat yleistyneet. (Juholin 2003, verkkojulkaisu.) Haastattelemieni järjestöjen tiedottajien taustat vaihtelivat paljon. Amnestyn tiedottaja (valtiotieteiden ylioppilas) tuli järjestöön vuonna 1997 suorittamaan

14 14 siviilipalvelusta, jonka jälkeen hän jatkoi järjestössä osa-aikaisena työntekijänä. Syksystä 2002 lähtien hän on työskennellyt Amnestyn täyspäiväisenä tiedottajana. (Lindgren, 2003.) Animalian tiedottaja (kulttuurituottaja, AMK) on työskennellyt järjestön tiedottajana reilun vuoden. Aikaisemmin hän työskenteli Helsingin kaupungin Taidemuseolla tiedotuksessa ja näyttelyiden assistenttina sekä erään kansalaisjä r- jestön järjestösihteerinä. (Vanhanen, 2003.) Näkövammaiset ry:n tiedottaja (ylioppilas) opiskeli lukion jälkeen ensin muuta alaa. Järjestömaailmaan hän siirtyi oman harrastuksen kautta. Hän on työskennellyt järjestössä 17 vuotta. (Väisänen, 2003.) Kansalaisjärjestöjen eri koulutustaustat kertovat mielestäni siitä, että kansalaisjärjestön tiedottajan työtä ja taustoja selvitettäessä tulee huomioida henkilökohtaisen kiinnostuksen vaikutus työhön päätymiseen. Uskon, että kansalaisjärjestön tiedottajan tulee tukea oman järjestönsä ideologiaa ja olla järjestön ajamista asioista kiinnostunut jo ennen kuin hän on yhteisön työntekijä. Tämän takia hän ei välttämättä ole kouluttautunut varsinaisesti tiedottajan ammattiin Tiedottajan eri roolit työssä Elisa Ikävalkon (1999, 40) mukaan organisaation tiedottajilla on erilaisia rooleja työyhteisöstä riippuen. Organisaation tiedottajat voi jakaa neljään perustyyppiin. Nämä tyypitykset liittyvät ehkä kiinteämmin yhteisön sisäiseen tiedotukseen, mutta koska katson tiedottajalla työntekijänä ja persoonana olevan vaikutusta myös ulkoiseen viestintään, on seuraavat määritelmät syytä ottaa mukaan. Kokonaisvastuullinen tiedottaja laatii organisaation viestintäsuunnitelman yhteistyössä johdon kanssa. Hän seuraa suunnitelman toteutumista ja työskentelee itse parhaiten osaamillaan alueilla. Viestintäasiat pysyvät hyvin koossa ja

15 15 ainakin yhdessä yksikössä yhteisössä ollaan tietoisia meneillään olevista viestintähankkeista. (Ikävalko 1999, 41.) Ammattilainen luo suuntaviivat koko organisaatiolle, mutta toteuttaa tiiviimmin jotakin osa-aluetta organisaation viestinnässä. Tällöin tiedottaja toimii enemmän viestinnän tekijänä kuin koordinoijana. Organisaation yksiköt vastaavat itse viestintäsuunnittelustaan ja voivat ostaa palveluja myös ulkoa. Suurin vastuu on yksiköillä itsellään. (Ikävalko 1999, 41.) Erikoistuja vastaa jonkin osa-alueen tiedotuksesta, muttei ota kantaa muiden yksiköiden viestintään. Tällainen toimintatapa on tyypillistä yhteisössä, jolla on useita, itsenäisiä, toisistaan erillään toimivia yksikköjä. Kannattaa kuitenkin huolehtia, että mahdollisesti useampi eri puolilla yhteisöä toimiva tiedottaja tietää kollegansa työskentelystä. Informaatiokatkoksen seurauksena järjestö saattaa viestiä ulospäin ristiriitaisesti. Oto-tiedottaja työskentelee yleensä oman toimensa ohella ja tulee mukaansa projekteihin erikseen sovittaessa. Vastuualueet ja tehtävät määritellään tapauskohtaisesti. Oto-tiedottajan vastuulla voi esimerkiksi olla viikoittaisen tiedotteen toimittaminen. Esimerkiksi uusi järjestö voi katsoa, ettei sillä ole ta r- peeksi painavaa tiedotettavaa tarpeeksi usein, jolloin varsinaista tiedottajaa ei yhteisössä tarvita. Oto-tiedottaminen voi onnistua hyvin, mutta ainakin ruuhkaaikoina tiedottajan tulisi saada apua. Huonoja puolia oto-tiedottamisessa ovat esimerkiksi suunnittelemattomuus sekä satunnaisuus. (Ikävalko 1999, ) Haastattelemieni järjestöjen tiedottajista jokaisen työroolia vastaa parhaiten määritelmä kokonaisvastuullinen tiedottaja. Jokainen tiedottaja kertoi saava n- sa tarpeen mukaan apua myös muilta yhteisön työntekijöiltä, Animaliassa se on esimerkiksi toiminnanjohtaja, Amnestyssä joku kampanjatiimin jäsenistä. Toisaalta tilanne ei aina ole niin auvoinen: Animalian tiedottajan mukaan vähäisen työntekijämäärän takia hänen vastuulleen kuuluu myös tehtäviä, jotka eivät välttämättä tiedottajalle kuuluisi.

16 16 Mitä enemmän tiedottajalla on resursseja keskittyä pelkästään ulkoiseen tiedotukseen, sitä helpommin uutiskynnys on ylitettävissä. Yksin ulkoisesta tiedotuksesta huolehtiva järjestötiedottaja on myös eräänlainen asiantuntija. Hän osaa ainakin kertoa tiedotusvälineille tuoreimman ja oleellisimman asian. Järjestötiedottaja myös tietää, milloin asiasta on viimeksi kerrottu julkisuuteen Minne järjestö tavoittelee? Suomen tiedottajien liiton, Procomin, yhteisöviestinnän periaatteissa (Procom 2001.) sanotaan suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden olevan ominaista yhteisöviestinnälle. Organisaatio voi tavoitella esimerkiksi ympäristön- tai eläintensuojeluun liittyvän tietoisuuden levittämistä. Kolme haastattelemaani järjestötiedottajaa nimesi näkyvyyden ja kuuluvuuden saamisen tiedotusvälineissä erittäin tärkeiksi (Liite 1). Syyt tavoitteiden takana vain poikkeavat hieman toisistaan. Näkövammaiset ry valvoo näkövammaisten etuja. Omien jäseniensä auttamisen ja palvelemisen lisäksi heidän tavoitteenaan on löytää uusia jäseniä, eli näkövammautuneita, ja kertoa heille järjestön toiminnasta ja auttamismahdollisuuksista. Tällaiset uudet näkövammaiset ovat parhaiten löydettävissä suuren yleisön joukosta. Siksi järjestö tavoittelee julkisuutta tiedotusvälineissä. (Väisänen, 2003.) Animalia puolestaan haluaa tiedottaa eläinsuojeluasioista kuluttajille, koska järjestön mielestä heillä on tässä asiassa suuret vaikutusmahdollisuudet. Päättäjille tiedottaminen, ja sitä kautta asioihin vaikuttaminen on myös oleellinen osa Animalian tavoitteista. (Vanhanen, 2003.) Amnestyn tiedottajan mukaan näkyvyys viestintävälineissä on järjestölle jopa kaikki kaikessa. Osa järjestön toimintaa on tuoda julkisuuteen maailmalla tapahtuneita ihmisoikeusloukkauksia, joita yritetään pitää salassa. Median rooli on ratkaiseva, sillä muuten Amnesty ei pysty painostamaan hallituksia tai ihmisoikeusloukkauksiin syyllistyneitä henkilöitä. (Lindgren, 2003.)

17 Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Elisa Ikävalko (1999, 20) opastaa tiedottajaa suunnittelemaan tarkasti viesti n- nän tavoitteet ja tarkoituksen. Hänen mukaan organisaatiossa on tarpeen osata tunnistaa riski- tai vaaratilanteet ja tiedettävä, miten niissä tulee toimia. Nopeasti eteen tulevassa tilanteessa voidaan siten toimia suunnitelmallisesti ja tarkkaan, niin kuin etukäteen on mallinnettu. Havaitsin järjestötiedottajia haastatellessani, että tiedotussuunnitelmat sekä niiden laatiminen vaihtelivat melko paljon. Amnestyssä tiedotussuunnitelma oli viety pisimmälle. Järjestö hyväksyi vuoden 2002 vuosikokouksessa mediastrategian vuosille Strategian tarkoituksena on määrittää sitä, mitä tiedottajan tehtäviin kuuluu, miten tiedotusvastuuta järjestössä jaetaan ja mi l- laista yhteydenpidon pitäisi olla sekä järjestön itsensä sisällä että järjestön ja tiedotusvälineiden välillä. Suunnitelma laadittiin yhdessä tiedottajan, järjestön johtokunnan tiedotusasioista vastaavan jäsenen sekä kolmen mediatiedotusryhmään kuuluvan vapaaehtoisen aktiivin kanssa. Amnestyssä tiedotuksesta pyritään tekemään erittäin suunnitelmallista. Jo viikkoja, joissain tapauksissa jopa kuukausia etukäteen, yritetään suunnitella, miten mistäkin asiasta tiedotetaan ja kampanjoidaan. Toisaalta järjestön on pakko pysytellä varpaillaan koko ajan ja varautua siihen, että suunnitelmat saattavat mennä uusiksi jo huomenna. Tästä kertoo esimerkiksi tiedottajan seuraava kommentti. Jos Lähi-idässä puhkeaa vakava kriisi huomenna, niin silloin Amnestyn pitää pystyä reagoimaan siihen. Silloin voi joutua laittamaan monia kuukausia suunniteltuja asioita sivuun ihan vaan sen takia, että se kriisi on pakko ottaa ykkösprioriteetiksi kahden seuraavan kuun aikana. (Lindgren, 2003.) Amnestylläkin muistetaan syyskuun 11. päivä vuonna 2001, joka muutti täydellisesti sen työpäivän, mutta vaikutti samalla koko järjestön tulevan tiedotustoimintaan. Me hyvin pian pyrittiin tuomitsemaan iskut sinänsä rikoksena ihm i- syyttä vastaan, mutta myöskin sen jälkeen asettumaan puolustus-

18 18 kannalle - - nähtiin et tää tulee johtamaan siihen, et oikeuksia ympäri maailmaa tullaan kaventamaan. (Lindgren, 2003.) Animaliassa valmista tiedotussuunnitelmaa ei ole kirjoitettuna, vaan se on syntynyt ennemminkin vakiintuneiden tiedotuskäytäntöjen kautta. Ennen kampanjoita ja tapahtumia tiedottaja pitää palavereita toiminnanjohtajan kanssa ja suunnittelee, mitä ja milloin tiedotetaan. Osa tiedotustoiminnasta Animaliassa on reagointia jo tapahtuneisiin asioihin. Esimerkiksi turkistarhaiskujen jälkeen järjestön odotetaan reagoivan iskuihin. Viime vuonna Animaliassa mietittiin, tarvitseeko iskuun reagoida millään tava l- la, koska järjestöllä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Toimittajien jatkuvaan soittelemiseen väsyneenä järjestö päätti lähettää lehdistötiedotteen, jossa Animalia kertoi irtisanoutuvansa myös tästä iskusta. Tänä syksynä Animalia lähetti tiedotteen tiedotusvälineille heti ensimmäisen turkistarhaiskun jälkeen. Järjestö sanoi harmittelevansa iskua, koska se hankaloittaa järjestön työtä. (Vanhanen, 2003.) Näkövammaiset ry:n tiedotuksen pääkohderyhmä ovat järjestön omat jäsenet. Ulospäin järjestö tiedottaa muutaman kerran vuodessa teema- ja kampanjaaikoina kuten esimerkiksi Valkoisen kepin päivänä ja Sokeain viikolla lokakuussa. Valmiiksi kirjoitettua suunnitelmaa tiedotustoimintaan järjestöllä ei ole. Näkövammaisten Keskusliitto tiedottaa asioista säännöllisemmin ja se myös ilmoittaa valtakunnallisesta teemasta esimerkiksi Sokeain viikolle. Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry saa kuitenkin päättää omasta teemastaan, mikäli se niin haluaa. Osa tiedotuksesta tapahtuu suhteellisen nopeallakin aikataulutuksella, kuten järjestön tiedottaja esimerkissään kertoo. Kun oli nää jääkiekon MM-kisat - - sinne saatiin sitten vähän yllättäen Yleltä urheiluradion toimittaja selostamaan tää ottelu näkövammaisille - - Siitä tiedotettiin kyllä yks kaks yllättäen - - hyvin meni selostus ja hyvin meni se tiedotuskin läpi, että oli sitten jossain aamutelevisiossakin meidän toimikunnasta kertomassa yksi henkilö - -Ehkä tässä nyt auttoi sitten se, että tää selostaja oli itse Yleltä niin se sai sen jutun sinne aamutelevisioon ehkä helpommin. (Väisänen, 2003.)

19 19 Suunnitelmallisuus auttaa tiedotusaiheen läpimenossa ja uutiskynnyksen ylittymisessä. Kun tiedottaja tuntee tiedotusvälineiden rytmin ja aikataulun, on hänen helpompi lähestyä toimitusta otollisena aikana. Usein arkielämässä suunnittelemattomat ja nopeaa reagointia vaativat aiheet ovat kuitenkin kiinnostavia ja niin päivänpolttavia jo itsessään, että ne pääsevät julkisuuteen he l- posti. Tällaisessa tapauksessa on hyvä, että järjestö on valmistautunut nopeaan reagointiin ja tiedottamiseen, jotta se saa langat pysymään omissa käsissään, kun tiedotusvälineen edustaja kaipaa kommenttia tai haastattelua Tekniikan kehityksen vaikutus työhön Järjestötiedottajien mukaan informaatioteknologian kehitys on muuttanut järjestön ulkoista tiedotusta melko paljon (Liite 1). Amnestyssä ja Animaliassa muutos tulkittiin suuremmaksi kuin Näkövammaiset ry:ssä. Vastauksista kävi kuitenkin ilmi myös se, että varsinainen työn perusta on kuitenkin jossain muualla kuin teknologian kehittymisessä. Amnestyn tiedottajan esimerkki kertoo tilanteesta. Koko tää tutkimus- ja tiedotusprosessi on aika hidas ja sitä ei pysty -- kohtuuttomasti nopeuttamaan sillä perusteella, että asiat tapahtuu nopeammalla tempolla niin kuin muuten maailmassa. Perusydin siellä jossain on aika lailla muuttumaton. (Lindgren, 2003) 3.7. Sähköposti vie tiedon nopeasti Jokainen järjestö nimesi sähköpostilistat erittäin tärkeiksi tiedottamisen keinoiksi ulkoisessa tiedottamisessa. Sähköpostilistat ja tiedotteet yhdistettiin samaksi asiaksi, koska sähköpostilistalla on juuri niitä henkilöitä, kenelle tiedote lähetetään. Aikaisemmin faksi oli kätevä keino lähettää tiedotteita eteenpäin, nykyään sähköposti nähdään parempana keinona. Sähköpostin huonoiksi puoliksi mainittiin esimerkiksi sen mahdollisuus joutua hukkaan viestien tulvassa.

20 20 Kotisivuja Internetissä pidetään myös tärkeinä, varsinkin suoran vaikuttamisen keinona. Omilla sivuillaan järjestö saa viestiä ja tiedottaa toiminnastaan parhaaksi katsomallaan tavalla ilman tiedotusvälineiden tahallista tai tahatonta suodatusta. Suuren yleisön uskotaan löytyvän kuitenkin parhaiten tiedotusvälineiden kautta. Sanomalehteä lukee lähes jokainen täysi-ikäinen, ja järjestöä koskeva uutinen saattaa osua lukijan silmien eteen kuin huomaamatta. Hakeutuessaan järjestön kotisivuille ihmisen täytyy olla jo etukäteen kiinnostunut jä r- jestöstä edes jollakin tasolla. Tekstiviestit ovat yleistyneet viestinnän välineenä voimakkaasti viime vuosina. Monet yritykset ovat huomanneet, että 160 merkkiä riittää esimerkiksi päivän tärkeimpien uutisten kertomiseen, viikon horoskoopin, ruokaohjeen tai vaikka painoindeksin laskemiseen. Nykyään tekstiviestien avulla on mahdollista lähe t- tää myös kuvamateriaalia. Järjestöhaastatteluista kävi ilmi, että tekstiviestejä ja mobiilipalveluja oli ulkoisessa tiedotuksessaan kokeillut ainoastaan Amnesty. Tekstiviestejä ei pidetä ainakaan vielä tässä vaiheessa tärkeänä viestinnän keinona. Puhelin nähdään yhä tärkeänä apuvälineenä järjestön ulkoisessa tiedottamisessa. Animaliassa toimittajia lähestytään kuitenkin nykyään enemmän sähköpostilla. Puhelimella annetaan lähinnä neuvontaa järjestön jäsenille. (Vanhanen, 2003.) Myös Näkövammaiset ry käyttää puhelinta lähinnä jäsentiedotuksensa apuvälineenä. Ulkoisessa tiedottamisessa puhelinta tarvitaan, jos halutaan ottaa yhteyttä esimerkiksi johonkin tiettyyn toimittajaan. Tiedottajan mukaan resurssit eivät kuitenkaan aina riitä toimittajille soittamiseen. (Väisänen, 2003.) Amnestyssä puhelin on edelleen erittäin tärkeä ulkoisen tiedotuksen apuväline. Puhelimen on huomattu olevan tehokas varsinkin silloin, kun toimittajaa yritetään vakuuttaa jonkin uutisoita van aiheen merkityksellisyydestä. Puhelu tuo henkilökohtaisuutta lähestymiseen. (Lindgren, 2003.)

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta tärkeänä ja haluaa osallistua sen tuottamiseen ja ylläpitää

Lisätiedot

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ

YHDISTYKSEN VIESTINTÄ YHDISTYKSEN VIESTINTÄ Sisäinen viestintä - eri yhdistyksissä eri apuvälineitä, kuitenkin yleensä: Henkilökohtainen vuorovaikutus: puhelin, yhteiset kokoontumispaikat Jäsenkirje, sähköinen tai fyysinen

Lisätiedot

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA

Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA Laukaan ja Konneveden kuntien kuntaliitosselvityksen VIESTINTÄSUUNNITELMA 2 SISÄLTÖ 1 VIESTINNÄN PERUSTA...4 2 VIESTINNÄN SÄÄNNÖT...4 2.1 Viestintäsuunnitelman muutoksenhallinta...5 3 SISÄINEN VIESTINTÄ...5

Lisätiedot

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies

ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace. Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies ESLUn viestinnän seuraseminaari 21.9.2013 Viking Grace Lauri Nurmi, urheilutoimituksen esimies Sanomalehti onnistuu, jos sen levikkialueen urheilu- ja liikuntaväki pitää paikallista urheilujulkisuutta

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Kenelle, mitä, missä? Kenelle? Kenelle suuntaatte viestinne? Mitä? Määritelkää kolme tärkeintä asiaa, jotka haluatte

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty:

Nivalan kaupungin viestintäohje. Karikumpu Nivalan kaupunki. Hyväksytty: 2012 Nivalan kaupungin viestintäohje Karikumpu Nivalan kaupunki Hyväksytty: Sisältö 1. Lainsäädäntö määrittelee tiedotustoiminnan lähtökohdat... 3 2. Tiedottamisen vastuut oltava selkeät... 3 Kaupungin

Lisätiedot

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015

Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Urheiluseuran viestintä 18.2.2015 Sisältö Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Mediaviestintä Kriisiviestintä Seuraviestintä sisäinen viestintä Seuraviestintä (sisäinen viestintä) Hyvä sisäinen viestintä

Lisätiedot

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana

Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Sykleissä mennään tiedotuksessakin olet tarkkana Keväällä tapahtuu paljon (touko-kesäkuu) Heinäkuussa hiljenee vaikka kv-kisoja ympäri maailmaa- nyt olisi tiedottamisen paikka Elokuussa jälleen tahti kiihtyy

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009

Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Muutos! Tehokasta tiedotusta! Tehokkaan tiedotuksen abc Toimittaja Soila Ojanen Vuojoen kartano 12.6.2009 Miten toimittaja katsoo maailmaa? Toimittaja etsii AINA uutista Dramaattista Ristiriitaista Erilaista

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö)

VIESTINTÄ TAPAHTUMA SANOMA SANOMA PALAUTE. LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA YHTEINEN KOODISTO JA KIELI PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta -

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori

Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa. Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Sosiaalinen Media organisaation kommunikoinnissa Jukka Ruponen, IT Arkkitehti, Innovaattori Hiljaista tietoa syntyy kun yhteisöllistä keskustelua ja tiedonvaihtoa ei tapahdu vaan kommunikointi rajoittuu

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Tiedotejakelun trendit 2014!

Tiedotejakelun trendit 2014! Tiedotejakelun trendit 2014 Riina Vasala Toimitusjohtaja epressi.com epressi.com epressi.com on kotimainen yksityisesti omistettu yritys. Tarjoaa yritysviestinnän ammattilaisille työkalun mediajulkisuuden

Lisätiedot

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä

Tiedotetta tekemään. Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään Tarja Chydenius Anna Perttilä Tiedotetta tekemään 1 Tavoite 2 Kohderyhmä 3 Uutiskriteerejä 4 Sisältö 4.1 Asia 4.2 Sisällönrakenne 4.3 Otsikko 4.4 Sisällön kieli 7 Tiedotteen muoto 7

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ!

KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU ONNISTU TIEDOTUSTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISESSÄ! Hyvä ammattikorkeakoulumme henkilöstön jäsen, Tämä ohjeistus on tehty auttamaan ammattikorkeakoulumme henkilöstöä tiedotustilaisuuksien

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät

TiVoLin viestintä. Seuran www-sivujen päivitysvastaavat. rahastonhoitaja, toimialavastaavat. Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät TiVoLin viestintä Seuran www-sivujen päivitysvastaavat Seuratoiminnan työryhmä Projektien työryhmät Johtokunta: pj, sihteeri, rahastonhoitaja, toimialavastaavat Kiva-, Aili-, ja Lanu työryhmät Valmentajat,

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen

2.12.2015 KOKO TOTUUS. Sisäilmahankkeen tiedottaminen. 2.12.2015 Toimitusjohtaja Miika Natunen KOKO TOTUUS Sisäilmahankkeen tiedottaminen Toimitusjohtaja 1 Viestintä Mitä? Oikean tiedon välittäminen, oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan. Tärkeät kysymykset: 1. MITÄ? ( oleellinen tieto, aikataulut

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma

Viestintäsuunnitelma VIESTINTÄSUUNITELMA 1(10) Viestintäsuunnitelma Tervarit Juniorit ry VIESTINTÄSUUNITELMA 2(10) Sisällys 1. Johdanto 2. Tervarit Juniorit 3. Arvot 4. Viestinnän kohteet ja tavoitteet 5. Tervarit Juniorit

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007.

Tutkimusta on toteutettu vuodesta 1982 lähtien 3-4 neljän vuoden välein. 2000-luvulla tutkimus on toteutettu vuosina 2001, 2004 ja 2007. Nuorison mediankäyttötutkimus 2007 Tutkimustiivistelmä Taloustutkimus Oy on tehnyt tämän tutkimuksen Sanomalehtien Liiton toimeksiannosta. Sanomalehtien Liitto on vuodesta 1982 lähtien säännöllisin väliajoin

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä

Palveluverkkotyöryhmä. Viestintä + Palveluverkkotyöryhmä Viestintä + Sisältö n Ymmärrämmekö sidosryhmiä? n Ymmärretäänkö meitä? n Mistä sidosryhmät saavat tietoa palveluverkkoasioista ja keneltä? n Mikä voi mennä pieleen jos viestintävastuu

Lisätiedot

9.12.2011. www.kepa.fi

9.12.2011. www.kepa.fi 9.12.2011 www.kepa.fi Mikä Kepa? Vuonna 1985 perustettu Kepa on kehitysyhteistyön kattojärjestö. Kepaan kuuluu lähes 300 kehitysmaa- ja globaalikysymysten kanssa työskentelevää tai niitä seuraavaa järjestöä.

Lisätiedot

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS

VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS VIESTINTÄ TAPAHTUMA VUOROVAIKUTUS SANOMA PALAUTE SANOMA LÄHETTÄJÄ - ilmaisukyky - esitystapa - taustat (media/yksilö) KANAVA - häiriöt - no-signal VASTAANOTTAJA - tulkinta - taustat (kohdennettu/yleisö)

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Täytetty kysely palautetaan sähköpostitse osoitteeseen leirit@kvtfinland.org. KVT:n johtokunta käsittelee kyselyn ja tekee päätöksen leirin hyväksymisestä seuraavassa kokouksessaan.

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET

Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Hyväksytty kunnanhallituksen kokouksessa 15.11.2006 306 SIMON KUNNAN VIESTINNÄN OHJEET Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Viestinnän tehtävä 3 3. Simon kunnan viestinnän periaatteet 3 4. Ulkoinen viestintä

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa

JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA. toimintasuunnitelma 2008. Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ www.jyvaskyla.fi/japa JYVÄSKYLÄN ASUKKAIDEN PAIKALLISAGENDA toimintasuunnitelma 2008 Kilpisenkatu 8 40100 JYVÄSKYLÄ 2 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTASUUNNITELMA 2008 sivu 1. JOHDANTO 3 2. PERUSTOIMINTA 3 3. PERUSTOIMINTAAN KUULUVAT

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Huippuyksikköohjelmien viestintä

Huippuyksikköohjelmien viestintä Huippuyksikköohjelmien viestintä 14.12.2011 Riitta Tirronen 1 1 Suomen Akatemian viestinnän tavoitteet viestiä aktiivisesti tutkijoille, tiedeyhteisölle ja päättäjille toiminnastaan keskeisenä tieteellisen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Videotuotanto SOK:lla. Tehokas nettivideo 5.2.2015

Videotuotanto SOK:lla. Tehokas nettivideo 5.2.2015 Videotuotanto SOK:lla Tehokas nettivideo 5.2.2015 Viestintä ja yhteiskuntasuhteet +asiakasvuorovaikutus ja asiakasymmärrys Kai Ovaskainen Strateginen viestintä ja vaikuttaminen Kai Ovaskainen Monikanavainen

Lisätiedot

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi?

Tiimiakatemia: Mikä ihmeen työpajabrandi? 23.8.2011 Vähäisen ilmoittautujamäärän vaivaama Kesäpäivä aloitettiin tavan mukaan aamukahvilla. Vaikka järjestäjien tunnelma ennen päivien alkua olikin ollut alavireinen, nousi tunnelma nopeasti, kun

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus

Kävijäkysely 6.-7.9.2007. Helsingin Messukeskus Kävijäkysely 6.-7.9.2007 Liikelahjat-messut t Helsingin Messukeskus Business to Business Mediat Oy Kävijäkysely Liikelahjat-messut 6.-7.9.2007, Helsingin Messukeskus Vastaajia 242 Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

Viestinä ja avoimuus

Viestinä ja avoimuus Viestinä ja avoimuus - Ajatuksia sisäilma-asioista viestimiseen Sisäilmapaja 2 Jyväskylä, Agora 25.11.2010 Viestintäpäällikkö Antti Laukkarinen Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut antti.laukkarinen@jkl.fi

Lisätiedot

Viestinnän työkalut ja Best practices

Viestinnän työkalut ja Best practices Viestinnän työkalut ja Best practices ISYY:n ainejärjestökoulutus 11.2. Joensuu klo 13 15 (E102) 12.2. Kuopio klo 15 17 (S32) Esittelykierros - Mistä ainejärjestöstä/kerhosta tulet? Missä tehtävässä/roolissa

Lisätiedot

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia

Erotu joukosta. Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia. Arja Vartia Erotu joukosta Miksi seurojen on oltava aktiivisia tiedottajia Arja Vartia Toimitusten resurssit Urheilutoimituksissa on yleensä viikonloppuisin vain muutama toimittaja Medioiden kustannuspaineet ovat

Lisätiedot

Maailmankansalainen ja media

Maailmankansalainen ja media Maailmankansalainen ja media Pirjo-Riitta Puro 14.5.2008 Sanomalehtien Liitto n. 200 jäsenlehteä joista 53 ilmestyy 4-7 kertaa viikossa joista n. 150 paikallislehteä toimialajärjestö jäsenlehtien yhteislevikki

Lisätiedot

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski

Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry. Taina Raiski Kokemuksia viestinnästä - ProMartat ry Taina Raiski Mistä kaikki alkoi? Helsingin Ekonomien vierailu Marttaliittoon syksyllä 2010 ProMartat perustettiin 13.12.2010 Perustamiskokouksessa 7 jäsentä Hallituksella

Lisätiedot

Suomen Lions-liitto piirien ja klubien tukena

Suomen Lions-liitto piirien ja klubien tukena Lions Clubs International MD 107 Finland 1 Suomen Lions-liitto piirien ja klubien tukena Thorleif Johansson Suomen Lions-liitto ry Viestintäjohtaja Julkisuuskuvatutkimus Tiedotuksen uudet työkalut Liiton

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi

Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Finanssiosaamisen tarjoajien sidosryhmädialogi Silja Petäjäinen 1 Opinnäytetyön tavoitteet ja ongelmanasettelu Tavoite Työn tavoitteena on selvittää miten eri toimijat tällä hetkellä jakavat finanssiosaamista.

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Ensimmäinen läksy jokaiselle yhdistykselle on kirkastaa sen tärkein tavoite. On mietittävä, miksi yhdistys ylipäätään toimii.

Ensimmäinen läksy jokaiselle yhdistykselle on kirkastaa sen tärkein tavoite. On mietittävä, miksi yhdistys ylipäätään toimii. Page 1 of 5 Yhteys Palaute Mediatiedot Info Rekisteröidy Kirjaudu ulos Kommentti» Uutiset» Kyliltä» Lukijalta» Näköislehti» Netti-tv Ilmoitukset» Tilausasiat» Kilpailut (1 kpl) Hae... Submit Query Viestintäpaja:

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2015

Viestintäsuunnitelma 2015 Viestintäsuunnitelma 2015 OAJ Varsinais-Suomen viestintää toteutetaan vuosittaisen viestintäsuunnitelman mukaisesti. Se noudattaa aina voimassa olevaa OAJ V-S:n viestintästrategian linjauksia. Viestintäsuunnitelma

Lisätiedot

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010

Viestintä. C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010. Esa Ojapalo 2010 Viestintä C-piirin SuurPNAT, Loppi, 24.8.2010 Esa Ojapalo 2010 Viestintä Denuntiatio Solum Translata Valet Viesti vain perille vietynä ratkaisee oikeat viestintäkanavat ja välineet ymmärrettävyys, kiinnostavuus

Lisätiedot

Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet

Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet Viestintäpäällikkö Marjukka Vainio, Suomen Kiinteistöliitto Miten asukasviestintä muuntuu hyödyksi? - viestinnän haasteet sekä erilaiset viestinnän välineet Hyvä viestintä linkittyy arkeen ja vastaa kaikkein

Lisätiedot

FIDAn merkitys ( oma kokemus)

FIDAn merkitys ( oma kokemus) Suurtalousalan yhteistyöjärjestö FIDA ry:n jäsenkyselyn 2011 tulokset 4.11.11/ MH FIDA ry:n jäsenkysely toteutettiin viikolla 43. sähköpostitse ja FIDAn www-sivuilla. Saimme määräaikaan mennessä 189 vastausta.

Lisätiedot

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri?

ALUSTAVA LEIRIKYSELY. Kyselyyn vastasi: Yhdistys/yhteisö: Puhelin: Sähköposti: Osoite: 1. Mistä saitte tiedon mahdollisuudesta järjestää työleiri? ALUSTAVA LEIRIKYSELY Mikäli kaipaatte täsmennystä tai mahdolliseen leiriin liittyvät lisäkysymykset askarruttavat mieltänne, vastaamme niihin mielellämme joko puhelimitse 097568 3333 tai osoitteessa leirit@kvtfinland.org.

Lisätiedot

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry

Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014. Vastuullinen lahjoittaminen ry Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi 2014 Vastuullinen lahjoittaminen ry KESKEISET TULOKSET 1(2) 2 23.4.2014 T- 12240 Kansalaisjärjestöjen nykytila- analyysi» Varainhankinta kuuluu useimmin (73 %) osana

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti

Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö - toimittajan kommentti Rakenteellinen sosiaalityö -työryhmä/ Aikuissosiaalityön päivät, Jyväskylä 8.-9.1.2014 Nosteen toimituspäällikkö Erja Saarinen 8.1.2014 Näkökulmat Julkisuustyö,

Lisätiedot

Viestintäsuunnitelma 2009

Viestintäsuunnitelma 2009 Viestintäsuunnitelma 2009 maaliskuu 2009 1 Itämerihaaste Turun ja Helsingin kaupungit sitoutuivat julkisesti kesäkuussa 2007 toteuttamaan sellaisia käytännön toimenpiteitä, joilla ne voivat vaikuttaa vesien

Lisätiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot

3.3 Jutun saatekaaviotiedot 3.3 Jutun saatekaaviotiedot STT:n jutun saatekaavio sisältää jutun oheistietoja, jotka kertovat käyttäjälle muun muassa jutun sisällöstä ja juttutyypistä sekä antavat tiedot jutun luokittelua ja lähettämistä

Lisätiedot

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle. ntästrategia Vuosikokous 25.11.2014 Kansalaisareenan viestintästrategia tukee järjestöstrategiaa. Toiminnan osa-alueet on käsitelty viestintästrategiassa erikseen. Osa-alueisiin panostetaan toimintasuunnitelman

Lisätiedot

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa

JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa JOURNALISMIN NYKYVAATIMUKSET PELASTUSTOIMELLE Alan käytäntöjen sekä tutkimustiedon hyödyntäminen tiedottamisessa Asta Tenhunen toimittaja, YTM Savon Sanomat PL 68 70101 Kuopio asta.tenhunen@savonsanomat.fi

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA

Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA Yhteenveto 10.12.2012 Eija Seppänen MARKKINOINNIN UUSI KUVA 1 Verkkoaivoriiheen osallistuneet olen markkinoinnin ammattilainen 42% ostan markkinointipalveluja 19% myyn markkinointipalveluja 4% vastaan

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015

Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta. Sidosryhmätutkimus 2015 Mielipiteitä meistä ja vesivoimasta Sidosryhmätutkimus 2015 1 Sisältö Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tietoa vastaajista Tutkimuksen tulokset 2 Tutkimuksen taustaa ja tavoitteita Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Kansalais- ja vapaaehtoistyö Kansalais- ja vapaaehtoistyö Yhdistysverkosto ry 2016 Juha Saurama 2015 Kansalais- ja vapaaehtoistoiminta Ihmiset eivät enää osallistu entisessä määrin perinteiseen kansalaisja vapaaehtoistoimintaan Ihmiset

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015

VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 VAIKUTTAMISEN ABC 15.9.2015 PÄIVÄN AGENDA Puhutaan vaatimattomasti: Maailman muuttumisesta Vaikuttajaviestinnästä ennen ja nyt Vaikuttajaviestinnän tekemisestä MAAILMA ON MUUTTUNUT. PYSYVÄSTI. Ai miten

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken

Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Viestinnän ammattilainen: strategian toteuttaja? Saku Mantere, Professori (mvs) Hanken Kysymys! Onko yrityksen viestintäfunktion keskeisin rooli yrityksen strategian toteuttamisen tukeminen? Kaksi käsitystä

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy

Lukijatutkimus 2015. Tutkimusraportti 11.8.2015 Focus Master Oy Lukijatutkimus 05 Tutkimusraportti.8.05 Focus Master Oy Lukijaprofiili () työtehtävät % työnantaja % toimittaja 9 tuottaja / toimitussihteeri toimituksen esimies / päällikkötoimittaja freelancetoimittaja

Lisätiedot