Liitto kuuluu kaikille kaikki kuuluvat liittoon! SEL:n. jäsenyys kannattaa EXTRA. SEL:n lehti

Transkriptio

1 SEL:n lehti EXTRA SEL:n jäsenyys kannattaa Liitto kuuluu kaikille kaikki kuuluvat liittoon! Liity nyt SEL:n jäseneksi voita miniläppäri! Jos olet jo jäsen, osallistu arvontaan suosittelemalla jäsenyyttä. Lue lisää takakannesta.

2 Pääkirjoitus Ledaren Editorial Karoliina Öystilä Liiton jäsenyys on sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin Suomen Elintarviketyöläisten Liiton jäsenyydellä turvaat selustasi työelämässä ja työttömyyden varalta. Liitto neuvottelee puolestasi palkka- ja muiden työehtojen minimitason työnantajan kanssa. Työehtosopimuksessa sovitaan palkan lisäksi esimerkiksi työajoista, sairausajan palkasta, yli- ja vuorotyökorvauksista sekä lomista. SEL:n jäsenenä olet mukana vaikuttamassa parempien työolojen puolesta ja kehittämässä inhimillisempää työelämää. Liiton jäsenenä käytössäsi ovat kaikki työpaikkasi luottamusmiehen ja liiton palvelut. Luottamusmies on oma edunvalvojasi, joka huolehtii, että työpaikallasi noudetaan lakia, työehtosopimuksia ja muita työnantajan kanssa sovittuja asioita. Luottamusmies on tukihenkilö, joka kuuntelee, auttaa, neuvoo, valvoo, selvittää, neuvottelee ja tiedottaa työpaikalla. Jos työpaikallasi ei vielä ole valittu luottamusmiestä, saat kaiken tarvitsemasi avun liiton aluetoimistolta. Jos ongelma ei ratkea neuvottelemalla, viime kädessä liitto ajaa asiaasi oikeudessa. Kun liityt SEL:n jäseneksi, liityt samalla myös työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, saat kassan jäsenenä ansioihisi suhteutettua työttömyyspäivärahaa, joka on tuntuvasti parempi kuin perusturva. Parempien työehtojen ja työttömyysturvan lisäksi liiton toiminta vahvistaa alan ammattien arvostusta, ammatillista identiteettiä ja lisää työntekijöiden yhteisöllisyyttä. Liiton jäsenyys on monella tavalla elintarviketeollisuuden työntekijälle järkiratkaisu. Se on kannattava sijoitus, joka maksaa itsensä takaisin. Jos olet jo SEL:n jäsen, tee työtoverillesi tai alaa opiskelevalle reilu teko, ja suosittele hänelle liiton jäsenyyttä. Medlemskap i förbundet är en investering som betalar sig tillbaka Genom medlemskap i Finlands Livsmedelsarbetareförbund har du ett garanterat skydd i arbetslivet och vid eventuell arbetslöshet. Förbundet förhandlar för din del med arbetsgivaren om miniminivån på löner och andra arbetsvillkor. I kollektivavtalet kommer parterna överens, inte bara om lönerna, utan om arbetstider, sjuklön, övertidsersättningar, skifttillägg och semestrar och andra ledigheter. Som medlem i SEL är du med och påverkar för bättre arbetsförhållanden och för ett mänskligare arbetsliv. Som medlem i förbundet har du tillgång till alla de tjänster som förtroendemannen på din arbetsplats och förbundet erbjuder. Förtroendemannen bevakar dina intressen och ser till att arbetsgivaren följer lagar, kollektivavtal och andra frågor som parterna har enats om. Förtroendemannen är en stödperson som lyssnar, hjälper, ger råd, övervakar, utreder, förhandlar och informerar på arbetsplatsen. Om man på din arbetsplats inte ännu har valt en förtroendeman får du all hjälp du behöver hos förbundets distriktsbyrå. Om problem inte kan lösas genom förhandlingar driver i sista hand förbundet din sak i rätten. När du blir medlem i SEL blir du samtidigt medlem i förbundets arbetslöshetskassa. Om du blir arbetslös får du som kassamedlem en inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning som är betydligt större än grunddagpenningen. Utöver att verka för bättre arbetsvillkor och arbetslöshetsskydd bidrar förbundet i sin verksamhet till att branschens olika yrken uppskattas och värderas, det stärker den yrkesmässiga identiteten och ökar arbetstagarnas gemenskap. På många sätt är medlem - skapet i förbundet en klok investering för arbetarna i livsmedelsbranschen. Det är en investering som betalar sig tillbaka. Om du redan är medlem i SEL, gör dina arbetskamrater och branschens studerande en god gärning och rekommendera medlemskapet för dem. Union membership is an investment that pays itself back Membership in the Finnish Food Workers Union SEL will provide you security in working life and in case of unemployment. The union negotiates the minimum level of wage conditions and other conditions of employment with the employer on your behalf. In addition to the wages, the collective agreement lays down provisions on working hours, sick pay, overtime and shift work compensations and holidays. As an SEL member, you contribute to the improvement of the working conditions and the development of a more humane working life. All the services provided by the shop steward in the workplace and the union are available to the union members. The shop steward supervises your interests and ensures that the laws, collective agreements and other matters agreed upon with the employer are complied with in your workplace. The shop steward is a support person who listens, helps, guides, supervises, negotiates and informs in the workplace. If no shop steward has yet been elected in your workplace, you will get all the help you need from the union s regional office. If a problem cannot be resolved by way of negotiation, the union will ultimately seek a solution in court. When you join SEL, you also join the Food Workers Unemployment Fund. When you are unemployed, as a member of the fund, you will receive an earnings-related daily allowance, which is substantially better than the basic unemployment allowance. In addition to better working conditions and unemployment benefits, the activities of the union enhance the appreciation of the occupations, the professional identity and the community spirit among the employees in the food industry. Union membership is, in many ways, a sensible solution to any worker in the food industry. It is a profitable investment that pays itself back. If you already are an SEL member, you can pay it forward to your fellow worker or someone studying in an educational institution of the sector by recommending that he or she should join the union. 2

3 Puheenjohtajalta Från ordföranden Letter from the Chairman Veli-Matti Kuntonen Tärkeintä on, että kuuluu liittoon Ammattiliiton selkäranka ovat työpaikoilla toimivat jäsenet. Liitto on edunvalvoja jäsentensä voimalla ja äänellä. Ammattiliiton tärkein tehtävä on työehtosopimusten neuvotteleminen. Se, miten hyvin siinä onnistumme, riippuu meistä kaikista. Järjestäytymisprosentti, eli se kuinka suuri osa alalla työskentelevistä kuuluu ammattiliittoon, on elintarviketeollisuuden aloilla suhteellisen hyvä. Hieman yli kahdeksankymmentä prosenttia alan työntekijöistä kuuluu Suomen Elintarviketyöläisten Liittoon. Vahva järjestäytymisaste takaa sen, että kaikki työnantajat joutuvat noudattamaan ammattiliiton neuvottelemia työehtosopimuksia. Valtakunnalliset työehtosopimukset on neuvoteltu noudatettavaksi työpaikoilla. Ne ovat minimitasoja, joita työnantaja ei voi polkea. Koko työelämän kannalta on olennaista, että työnantaja ei yksipuolisesti sanele asioita työpaikalla. Paikallisesti asioista voidaan ja tuleekin sopia, mutta tämän sopimisen pitää aina tapahtua työehtosopimusten vähimmäistason päälle. Ammattiliitto ei ole vakuutuslaitos, josta ostetaan edunvalvontaa. Me kaikki yhdessä muodostamme ammattiliiton ja yhdessä hoidamme edunvalvontaa ja pyrimme kehittämään työehtoja ja -olosuhteita. Siksi on tärkeää, että meitä on monta. Ammattiliittoon kuulumisen kannalta ei ole merkitystä sillä, onko oma työpaikka suuri tai pieni. Tärkeintä on, että kuuluu liittoon. Meidän kaikkien yhteisellä äänellä voimme vaikuttaa siihen, millaiset palkka- ja työehdot meillä on. Det viktigaste är att du hör till förbundet Fackförbundets ryggrad är dess medlemmar som verkar på arbetsplatserna. Förbundet är en intressebevakare med sina medlemmars styrka och röst. Fackförbundets viktigaste uppdrag är att förhandla om kollektivavtal för medlemmarna. Det beror på var och en av oss hur väl vi lyckas med detta. Organiseringsgraden, dvs. hur stor del av branschens arbetare som hör till fackförbundet, är relativt hög i livsmedelsindustrins olika sektorer. Något över åttio procent av branschens arbetstagare hör till Finlands Livsmedelsarbetareförbund. Den starka organiseringsgraden garanterar att samtliga arbetsgivare är förbundna att tillämpa de kollektivavtal fackförbundet har förhandlat fram. De riksomfattande kollektivavtalen har ingåtts för att de skall tillämpas på arbetsplatserna. De utgör en miniminivå som arbetsgivaren inte får underskrida. För arbetslivet som helhet är det viktigt att det inte är arbetsgi- Union membership is what really matters The members who are active in the workplaces constitute the backbone of a trade union. The union supervises its members interests with the powers and voice they have vested in it. The most important task of a trade union consists in the negotiations for collective agreements. How well we succeed in this task depends on each and every one of us. The degree of union participation, i.e. the percentage of workers who have joined the trade union of the sector, is relatively high in the food industries. Slightly over 80 per cent of the workers in this sector have joined the Finnish Food Workers Union SEL. The high degree of union participation ensures that all employers are obliged to comply with the collective agreements negotiated by the trade union. The nationwide collective agreements have been negotiated with a view to being followed in the workplaces. They represent the minimum levels upon which no employer can trample. It is essential for the entire working life that the employer does not unilaterally dictate anything in the workplace. Matters can, and even should be, agreed upon on the local level, but such agreements must always exceed the minimum level defined in the collective agreements. A trade union is not an insurance corporation which provides supervision of interests in return for payment. We all constitute the trade union, and together we contribute to the supervision of interests and aim to enhance working and employment conditions. Therefore, it is important that there are many of us in the union. As regards the union membership, it is irrelevant whether your workplace is large or small. Union membership is what really matters. With a common voice, we can have an influence on what kind of wage and employment conditions we have. varen som ensidigt dikterar villkoren på arbetsplatserna. Lokalt kan och bör man förhandla om saker och ting men de lokala avtalen bör alltid ligga över det man kollektivt har enats om. Fackförbundet är inte en försäkringsanstalt där man köper intressebevakning. Det är vi alla tillsammans som bildar fackförbundet och tillsammans sköter vi också intressebevakningen och arbetar för bättre arbetsvillkor och förhållanden. Därför är det viktigt att vi är många. För medlemskapet spelar det ingen roll om den egna arbetsplatsen är liten eller stor. Det viktigaste är att man hör till förbundet. Med allas vår gemensamma röst kan vi inverka på vilkets slags löner och arbetsvillkor vi får. 3

4 Liity jäseneksi TEKSTI: KAROLIINA ÖYSTILÄ, KUVA: KAI WIDELL Apetit Pakasteen pääluottamusmies Kirsi Roos: Liiton jäsenyys kannattaa laittaa kuntoon luottamusmiehen kanssa Uuden työntekijän kannattaa heti työsuhteen alkumetreillä tavata työpaikan luottamusmies. Luottamusmiehen kanssa voi esimerkiksi käydä läpi työsopimuksen sisällön ennen sen allekirjoittamista. Luottamusmies kertoo työelämän pelisäännöistä, ammattiliitosta ja liiton jäsenyyden hyödyistä. Samalla voi täyttää luottamusmiehen opastuksella liiton jäsenhakemuksen, sanoo pääluottamusmies Kirsi Roos. Kirsi Roos työskentelee Apetit Pakaste Oy:n Säkylän tehtaassa pihvipakkaamossa ja maustevarastossa. Roos on ollut talossa töissä 15 vuotta ja hoitanut pääluottamusmiehen tehtävää viimeisen neljän vuoden ajan. Säkylän tehtaalla tehdään vihannes- ja valmisruokapakasteita kahdessa ja joskus kolmessa vuorossa sadan työntekijän voimin, käyntiaikana työntekijämäärä nousee noin sataankolmeenkymmeneen. Yritys on osa Lännen Tehtaat -konsernia. Pääluottamusmiehen tehtävien hoitamiseen Roosilla on työstävapautusaikaa 14 tuntia viikossa. Luottamusmiehen työtehtävät ovat monenlaisia, jäsenten neuvonnasta neuvotteluihin työnantajan kanssa. Jäsenet kyselevät esimerkiksi työsopimuksen sisällöistä, työajoista, palkkauksesta, lisistä, lomista ja työsuhteen päättymiseen liittyvistä asioista, Roos kertoo. Ammattiliiton jäsenyys on hyvä tuote, jonka myymistä ei tarvitse hävetä. Liiton jäsenyys on paras työntekijän turvallisuuden ja hyvinvoinnin takaava ratkaisu työelämässä. Jäsenhankinnan edellytykset on Apetit Pakasteella sovittu työnantajan kanssa, luottamusmies saa ilmoituksen uusista työntekijöistä ja pyrkii yhdessä osastojen luottamusmiesten kanssa jututtamaan kaikki uudet ihmiset. Yritän itsekin tavata kaikki uudet työntekijät, mutta koska meillä tehdään joillain osastoilla töitä kolmessa vuorossa, kaikkia en ehdi näkemään ennen kuin he ovat olleet jo vähän pidempään talossa. Saamme kaikista uusista työntekijöistä ilmoituksen työnantajalta, mutta joskus tieto tulee niin pitkällä viiveellä, että määräaikaisessa työsuhteessa oleva työntekijä ehtii jo työsuhteessaan pitkälle ennen kuin pääsen häntä tapaamaan. Säkylän Apetit Pakasteen tehtaalla on korkea järjestäytymisaste. Lähes kaikki vakituisessa työsuhteessa olevat kuuluvat liittoon. Määräaikaisessa työsuhteessa oleville liiton jäsenyyttä voi joutua perustelemaan enemmän. Joidenkin kanssa olen käynyt välillä pitkiäkin keskusteluja ennen kuin ovat päättäneet liittyä jäseneksi. Ja jäseneksi liittyminen on tietysti jokaisen oma valinta, Roos sanoo. Järkevää jäsenyys kuitenkin olisi kaikille. Suosittelen aina myös kesätyöntekijöille ja muille määräaikaisille liiton jäsenyyttä. Myös lyhyessä työsuhteessa voi tulla ongelmia, joissa voi tarvita luottamusmiehen ja liiton apua. Ja kesätyöntekijäkin voi kerryttää työssäoloehtokuukausia, joita tarvitaan ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan saamiseen. Yksi silloin tällöin eteen tuleva perustelu olla liittymättä liittoon on, että jäsenyys maksaa liikaa ja että Yleinen työttömyyskassa YTK, eli niin sanottu Loimaan kassa, on halvempi ja sieltä saa saman työttömyysturvan. Loimaan kassa ei ole ammattiliitto, se ei neuvottele työehtoja, eikä anna työsuhdeasioista neuvontaa. YTK-kassa ei paranna työoloja, eikä koskaan taistele työnantajan heikennysvaatimuksia vastaan, Roos muistuttaa. Olen sanonut Loimaan kassan jäsenille, jotka ovat kysyneet minulta neuvoa, että hoidan vain ammattiliiton jäsenten asioita. Onneksi osa Loimaalle liittyneistä ajattelee asian uudestaan. Alkuvuodesta meillä YTK-kassan jäsen vaihtoi ammattiliiton jäsenyyteen, kun määräaikainen sopimus alkoi olla lopuillaan ja hän odotteli vakituista paikkaa, Roos sanoo tyytyväisenä. Jos ammattiliittoja ei olisi, ei työntekijöillä olisi moniakaan oikeuksia, joita monet pitävät nykyisin itsestään selvinä. Ilman ay-liikettä Suomessa ei esimerkiksi olisi aikanaan saavutettu kahdeksantuntista työpäivää, viisipäiväistä työviikkoa, äitiys- tai vanhempainlomaa, ylityökorvauksia, lomaltapaluurahaa, sairausajan palkkaa tai irtisanomissuojaa. Nämä kaikki ovat ay-liikkeen taistelemia etuja, joiden säilyttämiseen tarvitaan jatkossakin liittoon kuuluvia työntekijöitä. Näin liityt SEL:n jäseneksi 1. Jos työpaikallasi on luottamusmies, täytä SEL:n jäsenhakemus yhdessä luottamusmiehesi kanssa. 2. Jos työpaikallasi ei ole vielä luottamusmiestä, liity jäseneksi SEL:n aluetoimistolla tai SEL:n verkkosivuilla 4

5 Työehtosopimus TEKSTI: MINNA RÄSÄNEN, KUVA: KAROLIINA ÖYSTILÄ Työehtosopimus ja sen noudattamisen valvominen on liiton tärkein jäsenetu Työehtosopimus takaa työn tekemisen ehdot SEL neuvottelee Elintarviketeollisuusliitto ETL:n kanssa elintarviketeollisuuden työntekijöiden työehtosopimukset, joissa sovitaan palkka- ja muiden työehtojen vähimmäistasot, joita työnantaja ei voi alittaa. Kun työehtosopimuksista neuvotellaan työnantajaliiton kanssa, on alan järjestäytymisasteella, eli sillä kuinka moni alalla työskentelevä kuuluu ammattiliittoon, suuri merkitys. Mitä useampi alan työntekijä on liiton jäsen, sitä suuremmalla voimalla liitto pystyy ajamaan neuvotteluissa jäsentensä etua. Yli 80 % alan työntekijöistä on SEL:n jäseniä. Liiton jäsenillä, jotka ovat työpaikoilla valmiita ajamaan yhteisiä, hyväksi kokemiaan asioita läpi työehtosopimuksiin, on tärkeä merkitys työehtosopimusten syntymisessä. SEL neuvottelee ETL:n kanssa koko alaa koskevista työn tekemisen ehdoista. Neuvottelutulokseen pääseminen vaatii välillä koviakin otteita, mutta kun sovittavista asioista päästään yhteisymmärrykseen, on alalle syntynyt työehtosopimus, joka yleissitovana koskee kaikkia alan työntekijöitä ja työnantajia. Työehtosopimuksen yleissitovuudella tarkoitetaan sitä, että alan työnantajien on noudatettava valtakunnallisella tasolla työehtosopimuksissa sovittuja asioita riippumatta siitä, onko työnantaja itse tai yksittäinen työntekijä omaan liittoonsa järjestäytynyt jäsen, kertoo liittopuheenjohtaja Veli-Matti Kuntonen. Suomessa yleissitovien työehtosopimusten piirissä on noin 90 prosenttia työntekijöistä. Yleissitovuus määritellään sopimuskohtaisesti ja määrätyksi ajaksi. Yleisenä ohjeena yleissitovan työehtosopimuksen syntymiseen on pidetty sitä, että alan työnantajista ja työntekijöistä yli 50 prosenttia on järjestäytynyt omaan liittoonsa. JÄSENET OVAT LIITTO SEL neuvottelee työehtosopimukset leipomo-, liha-, meijeri- ja elintarviketeollisuus- sekä panimo- ja virvoitusjuoma-aloille, joilla työskentelee noin työntekijää. Työehtosopimuksissa sovitut asiat ovat ns. vähimmäisehtoja, joita alan työnantajien on vähintään noudatettava. Työntekijän ja työnantajan keskenään tekemässä työsopimuksessa ei saa olla huonompia työn tekemisen ehtoja, esimerkiksi palkkaa kuin mitä työehtosopimuksessa on määrätty, muistuttaa Kuntonen. Työpaikalla voidaan aina sopia paikallisesti työehtosopimuksia paremmista työehdoista, esimerkiksi korkeammista palkoista. SEL:n keväällä 2010 neuvottelemat työehtosopimukset ovat voimassa vuoden 2014 maaliskuun loppuun asti. Sopimustoiminnalla SEL parantaa jäsentensä taloudellista toimeentuloa, edistää turvallisia ja terveellisempiä työoloja sekä kehittää jäsentensä sosiaalista asemaa. Liiton jäsenet muodostavat yhdessä liiton selkärangan kun käydään neuvotteluja valtakunnallisista työehtosopimuksista tai vaikka kun jostain asiasta neuvotellaan työpaikkatasolla. Viime keväisessä työtaistelutilanteessa jäsenten toiminta työpaikoilla ja ulosmarssit parempien työehtojen puolesta kertoivat neuvottelupöydissä istuville työnantajille, että alalla työskentelevät työntekijät eivät suostu mihin tahansa, Kuntonen toteaa. Ilman vahvaa jäsenistöä, liiton neuvotteluvoima olisi toista luokkaa ja se vaikeuttaisi alan työehtojen kehittämiseksi tehtävää työtä, muistuttaa Kuntonen. TES-NEUVOTTELUISSA KUUNNELLAAN JÄSENIÄ SEL kerää työehtosopimusneuvotteluihin aloitteita ja tavoitteita suoraan jäseniltä. Työpaikoilla toimivat selliläiset ovat työelämän parhaita asiantuntijoita sekä edunvalvojia, joiden äänellä alan palkka- ja muita työehtoja kehitetään. Liiton tehtävänä on turvata jäsenilleen hyvät työolot ja kunnollinen palkka. Liittoon kuulutaan, koska halutaan olla mukana vaikuttamassa siihen, etteivät työelämässä vallitse viidakon lait, ja olla mukana turvaamassa se, että työstä maksetaan kunnon palkka, mikä mahdollistaa elämän myös työpaikan ulkopuolella, sanoo Kuntonen. TES Työehtosopimus eli TES tai tuttavallisemmin tessi on ammattiliiton ja työnantajaliiton välinen sopimus niistä vähimmäistyöehdoista (mm. työajat, palkkaus, sairausajan palkka, yli- ja vuorotyökorvaukset sekä lomat), joita alalla noudatetaan. Työsopimus on työntekijän ja työnantajan välinen sopimus siitä, millä ehdoilla työntekijä tulee työnantajan palvelukseen. Työsopimuksessa mm. mainitaan, mitä työehtosopimusta noudatetaan. 5

6 Luottamusmies TEKSTI JA KUVA: TAINA SAARINEN Yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta Luottamusmies edustaa kahteen suuntaan Jesse Järveläisellä on kokemusta sekä sujuvasta että hankalasta työyhteisöstä. Nykyinen työpaikka Turun Felix Abballa on se sujuva. Järveläinen on talon pääluottamusmies, yksi SEL:n 600:sta luottamusmiehestä, joiden tieto ja taito jäsenillä on käytettävissään. Luottamusmies joutuu välillä hankaliinkin tilanteisiin ja paineet voivat olla kovat. Jesse Järveläinen kertoo tähän mennessä raskainta olleen SEL:n ja ETL:n väliset työehtosopimusneuvottelut viime keväänä. En ole sellainen luonne, että stressaisin henkilökohtaisesti, mutta jännitti, kun ei tiennyt miten neuvottelut venyvät. Palkitsevinta on huomata työtovereiden olevan tyytyväisiä liiton ja luottamusmiesten panokseen. Uskon, että meillä ollaan tyytyväisiä. Aika näyttää onko asia niin. 6 Luottamusmies Ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työntekijöitä edustaa työpaikalla luottamusmies. Liiton jäsenet valitsevat keskuudestaan luottamusmiehen hoitamaan asioitaan. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa, että työpaikalla noudatetaan työlainsäädäntöä, työehtosopimusta ja muita sopimuksia. Luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa työolosuhteiden kehittämisestä ja muista paikallisesti sovittavista asioista. Luottamusmies auttaa ja neuvoo jäseniä työsuhdeasioissa sekä selvittää jäsenten ja työnantajan välisiä erimielisyyksiä. Neuvon ja autan työntekijöitä, ihan pienissäkin asioissa, kertoo Jesse Järveläinen, Felix Abban Turun tehtaan pääluottamusmies. Järveläinen kertoo, että Felix Abballa on neuvotteluasenne kohdallaan ja työnantaja Työsuhdeasiat ovat työsuhteen ehtoja koskevien lainsäännösten ja sopimusmääräysten sekä näihin perustuvien toimenpiteiden ja työkäytäntöjen kokonaisuus. Keskeisimmät työsuhdesäännökset sisältyvät työsopimuslakiin, työaikalakiin ja vuosilomalakiin. Sopimuksista tärkeimmät ovat työsopimus ja työehtosopimus. Vaikutuksiltaan laajin on yleissitova työehtosopimus, jollaisia kaikki SEL:n työehtosopimukset ovat. Se määrää vähimmäisehdot alan kaikissa työsuhteissa. Tärkeä luottamusmiehen tehtävä on myös tiedottaa jäsenille ammattiliiton toiminnasta ja hoitaa liiton jäsenhankintaa tarjoamalla jäsenyyttä uusille ja järjestäytymättömille työntekijöille. pyrkii pitämään välit työntekijäpuolen kanssa hyvinä. Kun asioista neuvotellaan, niin aidosti neuvotellaan. TOIMIVAT SUHTEET TARPEEN Felix Abballa on asioita saatu neuvottelemalla kuntoon, mutta kaikkialla näin ei ole. Järveläinen oli kolmisen vuotta töissä Raisio Oyj:llä, jonka suhtautumista työntekijäpuoleen hän pitää huonona esimerkkinä. Siinä suhteessa melkein kaikki tässä on koettu. Kun minua pyydettiin Felix Abballa pääluottamusmieheksi, harkitsin pitkään, ja mietin asioita. Minulla on vahva oikeudenmukaisuudentunne. Raisiolla näin, miten työntekijäpuolta voidaan kohdella, ja kiinnostus ammattiliiton toimintaan eli työntekijöiden etujen puolustamista kohtaan heräsi. Neuvottelu- ja yhteistoimintasuhteiden ylläpitäminen ja kehittäminen työnantajan ja työntekijöiden välillä on luottamusmiesten tehtävä. Järveläinen kuvaa pääluottamusmiehen roolia edunvalvojana, joka puolustaa ja auttaa oman liiton jäseniä neuvotteluissa ja kiistatilanteissa. Tehtävä on ollut innostava. Jatkuvasti oppii uutta ja verkostot lujittuvat. Hetkeäkään ei ole tarvinnut katua, että ryhdyin hommaan. Luottamusmiehen asema ja oikeudet työpaikalla perustuvat yhteistoimintalakiin, työehtosopimuksiin ja luottamusmiessopimuksiin, jotka ammattiliitto ja työnantajaliitto ovat tehneet. Luottamusmies hoitaa tehtäväänsä oman toimensa ohella. Vain isoilla työpaikoilla pääluottamusmiehen tehtävä on kokoaikainen. Luottamusmies saa työpaikan koon mukaan määräytyvää vapautusaikaa töistään tehtäviensä hoitamiseen. Luottamusmiehellä on oikeus saada käyttöönsä riittävästi tietoa yrityksen normaalista toiminnasta sekä työntekijöiden oloihin liittyvistä asioista.

7 LUOTTAMUSMIES VALVOO, NEUVOO JA AUTTAA Merkittävin tehtävä luottamusmiehenä on valvoa, että työlainsäädäntöä, työehtosopimusta ja muita sopimuksia noudatetaan. Erilaisia välittäjän tehtäviä on paljon. Oman aikansa ottavat juoksevat asiat. Neuvon ja autan työntekijöitä, ihan pienissäkin asioissa. Yt-neuvottelut mielletään vain irtisanomisneuvotteluiksi, mutta niissä käsitellään työnantajapuolen kanssa paljon muutakin. Järveläinen kertoo saavansa vaivatta käyttöönsä palkkatilastot, yrityksen taloustiedot, henkilöstösuunnitelmat ja muut työntekijöiden oloja ja yrityksen toimintaa koskevat tiedot. Felix Abballa suhtautumisesta henkilöstöön kertoo omalta osaltaan työturvallisuustilanne. Viime vuosi meni tapaturmitta, tänä vuonna niitä on ollut vain muutama. Tarvittaessa luottamusmies neuvottelee työnantajan kanssa työolosuhteiden kehittämisestä. Yrityksessä nähdään yhteistyön arvo. Luottamusmiehet eivät toimi yksin. Yhteistyö SEL:n aluesihteeri Erkki Rantamaan kanssa toimii hyvin. Järveläinen on myös tullut tutuksi muiden firmojen pääluottamusmiesten kanssa muun muassa ammattiosaston johtokunnan kokouksissa. Keskusteluyhteyksiä on hyvä olla eri suuntiin, siitä on hyötyä. Luottamusmieskursseja on ollut riittävästi, olen saanut siellä hyvät perustat. Työ kuitenkin opettaa tekijäänsä, tässä hommassa tietotaito lisääntyy käytännön tilanteissa. Jatkuvia iltamenoja ja muita vastuita Järveläinen on tietoisesti halunnut välttää tässä vaiheessa elämää. Lapset tarvitsevat aikaa, tyttäret ovat vasta 4- ja 7-vuotiaita. ITSESTÄÄNSELVYYKSIÄ EI OLE Järveläinen tiedostaa olevansa osa yli satavuotista ammattiyhdistysliikkeen ketjua, vaikka samasta syystä hänestä joskus tuntuu, että työt on tehty jo. Mutta jos oikeudenmukaisuus olisi luonnonlaki, ay-liikettä ei tarvittaisi. Yhtään etua ei olisi olemassa ilman ammattiyhdistysliikkeen työtä. Tämä tosiasia on unohtunut varsinkin nuoremmilta, joille työpäivän pituus, sairaus- ja loma-ajan palkka tai ylityökorvaukset ovat itsestäänselvyyksiä. Tietoako sitten puuttuu, vai mitä, mutta nämä edut voidaan menettääkin ja työoloja voidaan kiristää. Mitään itsestäänselvyyksiä ei ole. Ne, jotka eivät kuulu ammattiliittoon, eivät tue yhteistyötä. Jesse Järveläinen toteaa, että ellei sitovia velvoitteita olisi, työnantajapuoli kokonaisuutena poistaisi ensi metreillä ylityökorvaukset. Sitähän jo nyt keväällä yritettiin. Työnantaja ei koskaan tee päätöksiä, joista se ei hyödy itse. Se on hyvä muistaa. TEKSTI JA KUVA: KAROLIINA ÖYSTILÄ Oulun Valio kasvaa, haasteena työssäjaksaminen Käytössä kaikki työaikamallit Valion Oulun meijerin työsuojeluvaltuutettu Ritva Tolosesta tuli alkuvuodesta yllättäen myös pääluottamusmies, kun Pekka Hauru siirtyi SEL:n aluetoimistoon töihin. Talossa 25 vuotta ruokalatyöntekijänä töitä tehnyt Tolonen on ottanut innolla uuden kaksoisroolinsa vastaan. Meijeri on iso yli 260 työntekijän työpaikka, koko tontilla työskentelee noin 310 henkilöä. Kylmiltään Tolonen ei pääluottamusmiehen tehtäviin joutunut, takana on 10 vuotta työsuojeluvaltuutettuna ja 14 vuotta varapääluottamusmiehenä. Työnantajan kanssa neuvotellessa pääluottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun tehtäväkentät menevät limittäin, raja on hiuksen hieno, ja asioita pystyy niputtamaan hyvin yhteen, sanoo Tolonen. Monet luottamusmiehen hoitamista asioista vaikuttavat suoraan myös työilmapiiriin ja työntekijöiden työssäjaksamiseen. Ja esimerkiksi tasa-arvot asiat kuuluvat molemmille. Työsuojeluvaltuutettu on työsuojeluasioissa työntekijöiden edustaja. Jokaisella työpaikalla, jolla työskentelee vakituisesti vähintään 10 työntekijää, on valittava työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua. Työsuojeluvaltuutettu perehtyy työpaikkaansa koskeviin työsuojeluasioihin ja osallistuu työsuojelutarkastuksiin. Lisäksi työsuojeluvaltuutettu edistää työturvallisuutta ja -terveellisyyttä. Olen jakanut töitä niin, että tiettyinä päivinä keskityn työsuojeluvaltuutetun töihin, esimerkiksi työsuojelukierroksiin ja riskien arviointiin. Tärkeää on kiertää porukan keskuudessa juttelemassa, vaikka välillä on pakko pitää toimistopäiviä, ja hoitaa asioita tietokoneen ja puhelimen ääressä. Oulu Valiolla ei ole tarvinnut käydä ytneuvotteluita työntekijöiden irtisanomiseksi. Meijerin tuotantomäärä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa. Tämä on kehittyvä tehdas, johon on investoitu ja otettu lisää väkeä, Tolonen kertoo. Kun varastot yhdistyivät, järjestimme työterveyshuollon kanssa työntekijöille koulutusta, jossa kaikki saivat kertoa kokemuksistaan uudessa tilanteessa. Kasvu tuo mukanaan haasteensa. Oulun Valiolla tehdään töitä seitsemänä päivänä viikossa ja käytössä ovat kaikki työehtosopimuksen mahdollistamat työaikamallit: päivävuoro, kaksivuoro, keskeytymätön sekä keskeytyvä kolmivuorotyö ja yövuoro. Vuorotyössä perheen ja työn yhteen sovittaminen ei ole aina yksinkertaista. Varaston noin 150 työntekijän keskiikä on alle 35-vuotta. Tällä hetkellä kaikki elää, meille on tullut uusia tuotteita, tuotanto on lisääntynyt, työaikamalleja kehitetään ja esimerkiksi varastolla työajat ovat muuttumassa iltapainotteisemmaksi, koska kauppa vaatii niin. Katsotaan nyt, miten saamme työaikajutut loksahtamaan paikoilleen, Tolonen sanoo. Työsuojeluvaltuutetun työtä Tolonen kuvaa ihmisläheiseksi. Välillä soi puhelin iltaisinkin. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Sanonkin aina, että kysy mieluummin kuin että jäät yksin miettimään, Tolonen kannustaa. 7

8 Liitto puolustaa SEL myöntää vuosittain oikeusapua kymmenille jäsenille. jäsentä riitatilanteissa Joskus työpaikalla tulee eteen tilanteita, joissa työntekijän oikeuksia ei ole kunnioitettu ja asiat eivät ratkea työnantajan kanssa keskustelemalla. Tällöin ammattiliittoon järjestäytyneen työntekijän apuna on liitto, joka ajaa jäsenen asiaa tarvittaessa oikeudessa asti. Jos erimielisyysasiaa ei saada työpaikalla selvitettyä luottamusmiehen ja liiton aluesihteerin avulla, voidaan asia viedä eteenpäin SEL:n ja työnantajia edustavan Elintarviketeollisuusliitto ETL:n ratkaistavaksi. Ja jos sopua ei synny, tarvittaessa voidaan mennä oikeuteen asti. SEL myöntää vuosittain oikeusapua useille kymmenille jäsenille. Jäsen on oikeutettu oikeusapuun silloin, kun hän on ollut liiton jäsenenä vähintään kuuden kuukauden ajan, kertoo SEL:n sopimussihteeri Tom Sundberg. Yleisimpiä oikeusapuun päätyviä riita-asioita ovat työsuhteen purku, palkkasaatavat, työturvallisuusrikkomukset ja tapaturmat sekä työaikoihin liittyvät kysymykset, Sundberg jatkaa. Oikeusavun myöntäminen tarkoittaa sitä, että jäsenen asian hoitajina ovat koko ajan asiantuntevat ihmiset, ja itse ei paperisodassa tarvitse polttaa päreitään. Lisäksi koko prosessi on jäsenelle maksuton. Asianajo- ja oikeudenkäyntikulut hoitaa liitto ja mahdolliset oikeudessa myönnetyt korvaukset saa puolestaan jäsen, kertoo Sundberg. TEKSTI: MINNA RÄSÄNEN, KUVA: KAI WIDELL Esimerkki SEL:n oikeusavusta jäsenelle: Elintarvikealalla yleistä irtisanoa työntekijä vetoamalla työkyvyn alenemiseen Raskaat työtehtävät, kylmä- ja kuumatyö sekä vuorotyö verottavat usein elintarvikealan työntekijöiden terveyttä. Muutama vuosi sitten työnantaja irtisanoi Pekan (nimi muutettu) työsuhteen normaalia 6 kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen, ilman työvelvoitetta. Työnantaja katsoi, ettei sillä ollut tarjota Pekalle hänen nykyistä työkykyään vastaavaa työtä. Pekka vei asian työpaikkansa luottamusmiehen hoidettavaksi. Työntekijäpuoli piti irtisanomista laittomana, koska Pekka pystyi edelleen tekemään työnsä. Työntekijät olivat eri mieltä työnantajan kanssa siitä, että Pekan työkyky olisi alentunut olennaisesti ja pitkäaikaisesti. Työnantaja vetosi työkyvyn alenemiseen siksi, että Pekka oli loukannut aiemmin jalkansa ja leikkauksien vuoksi hän oli joutunut olemaan pitkällä sairauslomalla. Pekka oli hakenut jo sairaseläkettä, mutta eläkekassa oli katsonut, että työkykyä oli vielä runsaasti jäljellä. Työnantaja puolestaan väitti, että Pekan työkyky ja tehtävien hoito olisi huonontunut juuri jalan vuoksi. Koska irtisanomisesta ei päästy työpaikalla sopimukseen, laadittiin tapauksesta erimielisyysmuistio, joka käsiteltiin SEL:n sopimusosaston kokouksessa, jossa päätettiin, että riita-asiaa lähdetään viemään eteenpäin. Näin erimielisyys siirtyi Pekkaa edustaneen SEL:n ja työnantajaa edustaneen ETL:n välisiin neuvotteluihin. Neuvotteluissa Pekkaa edusti SEL:n sosiaalisihteeri Jouni Hiltunen yhdessä Pekan työpaikan luottamusmiehen kanssa. Tapauksissa, joissa työsuhteen päättymistä pidetään laittomana, neuvotteluihin lähdetään tietenkin vaatimaan työsuhteen palauttamista, kertoo Hiltunen. Neuvottelujen edetessä tuli selväksi, että työnantajapuoli ei ollut tästä asiasta suostuvainen neuvottelemaan. Tämän jälkeen lähdimme vaatimaan Pekalle rahallista korvausta perusteettomasti päätetystä työsuhteesta. SEL:n työehtosopimuksissa on olemassa oma pykälä, jossa määritellään korvaus työsopimuksen perusteettomasta irtisanomisesta. Työehtosopimuksen mukaan irtisanomisesta suoritetaan korvauksena vähintään kolmen kuukauden ja enintään 24 kuukauden palkka, kertoo Hiltunen. Nojaten tähän TES:n pykälään, pääsimme neuvotteluissa pikkuhiljaa eteenpäin ja useiden työnantajapuolen matalien tarjouksien jälkeen pääsimme sellaiseen tasoon, jonka jälkeen Pekka ei enää halunnut riidan jatkuvan oikeudenkäyntiin asti. Vaikka yhteiskunnassa puhutaan työurien pidentämisen tärkeydestä, ikävän usein elintarvikealan yritykset hoitavat ikääntyneet ja sairastavat ulos työpaikoilta juuri näiden laittomien irtisanomisten kautta, harmittelee Hiltunen. Tämä riita saatiin sovittua toiseksi parhaalla mahdollisella tavalla, työsuhdetta ei palautettu, mutta liittojen välisissä neuvotteluissa saatiin Pekalle rahallinen korvaus aiheutuneesta vahingosta. Tämä oli myös noin 1 1,5 vuotta nopeampi tie kuin odottaa asiassa oikeuden päätöstä, toteaa Hiltunen. 8