Tietoa. 18 Työaikalaissa säädetään. 12 Mustavalkoinen. Kun rakkaus työhön ei riitä TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 4 : 2012

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tietoa. 18 Työaikalaissa säädetään. 12 Mustavalkoinen. Kun rakkaus työhön ei riitä TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 4 : 2012"

Transkriptio

1 TIETOALAN TOIMIHENKILÖT RY:N JÄSENLEHTI 4 : 2012 Tietoa. 12 Mustavalkoinen ruudukko näkyy nykyään yllättävän monessa paikassa. Mikä QR-koodi on ja mihin sitä käytetään? 18 Työaikalaissa säädetään muun muassa työntekijän oikeudesta ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin. Tietoalan lakimies kertoo mitä kokonaistyöajalla tarkoitetaan. 4 Kun rakkaus työhön ei riitä

2 Keväälle on suunnitteilla jäsenmatka ulkomaille. Lue lisää tapahtumista sivulta 19. 4:2012 TÄSSÄ NUMEROSSA 8 3 Pääkirjoitus 4 Kun rakkaus työhön ei riitä 7 Ajankohtaiskatsaus 8 Tietoala tiedottaa 10 Julkinen tieto aukeaa 12 Yet Another QR-code Article 13 Hyvät työsuhde-edut ovat kaikkien etu 14 Palkat kehittyneet varsin mukavasti 17 Palkkatietämys heikkoa myös tietoalalla Uudenmaan piirin jäsentilaisuuteen osallistui lähes 700 jäsentä ja avecia. Tilaisuuden vetonaulana toimi uusi 007 Skyfall -elokuva. Tästä ja muista ajankohtaisista asioista löytyy lisää tietoa Tietoala tiedottaa osiossa. 18 Työaikalakia tulee noudattaa 19 Tapahtumia 10 Julkishallinnon tietopolitiikka on kuuma peruna. Useiden työryhmien ja raporttien seurauksena tietovarantoa ollaan ehkä pian avaamassa kaikkien käyttöön. 14 Syksyllä Tietoala ja UIL tekivät yhteistyössä työmarkkinatutkimuksen, johon vastasi Tietoalan jäsentä. Tulokset ovat nyt julkistettu. 13 Suomalaisissa it-alan yrityksissä on monenlaisia työsuhde- ja luontaisetuja tarjolla. Tutkimusten mukaan lähes kaikilla on ainakin matkapuhelinetu, lue lisää mitä muita etuja työntekijät voivat saada. 2 TIETOA. 4 : 2012

3 Pääkirjoitus Juha Reinisalo varapuheenjohtaja VARAPUHEENJOHTAJALTA Syksyn palkankorotustarkistukset ovat takanapäin, joko yleiskorotuksena tai erillisenä yrityskohtaisena ratkaisuna. Korotusten pitäisi näkyä työntekijän tilipussissa sovitun ratkaisun mukaisesti. Jos omalla työpaikallasi palkantarkistukset ovat edelleen sopimatta eikä mitään asian tiimoilta ole kuulunut, niin ota yhteyttä liittoon asian selvittämiseksi. Työehtosopimuksen työryhmiin (matkamääräys-, palkkausjärjestelmä- ja kehittämistyöryhmä) liittyvä kysely kohdennettiin luottamusmiehille ja yritysten edustajille. Kysely toteutettiin kesäkuussa yhdessä Teknologiateollisuuden kanssa. Kyselyn tulokset ovat nyt selvillä ja vastauksilla on suuri merkitys työryhmien työhön. Työryhmien valitut työnantaja- ja työntekijäpuolen edustajat ovat käyneet useita keskusteluja selvittäessään käytäntöjä, tarpeita ja ajatuksia työehtosopimuksen kehittämiseksi. Työntekijäpuolen TES-työryh mien jäsenet sekä TES-neuvottelijat ovat myös kokoontuneet säännöllisesti keskustelemaan työryhmien työskentelyssä esiin nousseista asioista. Työryhmien työ jatkuu edelleen. Haluan kiittää luottamusmiehiä aktiivisesta vastaamisesta. Toivon, että jatkossakin kyselyihin suhtaudutaan riittävällä vakavuudella ja vastaillaan aktiivisesti, sillä kyselyjen perusteella työehtosopimustoimintaa kehitetään. Työllisyyslukujen valossa tämä vuosi on ollut synkkä. Synkkyys on näkynyt yt-neuvotteluiden lukumäärän kasvuna vuoden loppua kohden. Neuvottelut ovat toimialamme osalta enenevässä määrin johtaneet vähennyksiin. Työnantajat ovat karttaneet lievempiä keinoja. Yritykset ovat tarjonneet työntekijöille myös ns. irtisanoutumis paketteja. Pakettien osalta kannattaa miettiä tarkkaan ja selvittää Mikä on vaikutus minun omalla kohdallani ennen kuin vastaan ottaa paketin ja itse irtisanoutuu. Suomessa tehtävää työtä siirretään yhä monella toimialalla halvemman kustannusten maihin. Yhteiskunnan kannalta tällainen kehitys ei ole myönteinen, koska sillä on pysyvä vaikutus työpaikkojen määrään sekä maksettuihin verotuloihin. Löydämmekö keinoja säilyttää perustuotantoa myös kotimaassa, vai pärjääkö yhteiskunta palvelujen varassa. Reilu vuosi on nyt kulunut siirtymisestämme Uuteen Insinööri liittoon (UIL). Siitä lähtien Tietoalan toimihenkilöt on tehnyt tiivistä yhteistyötä liiton ja Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestön (YTN) kanssa. Yhteistyö alkaa hiljalleen sujua kun olemme oppineet tuntemaan toisemme sekä tapamme toimia. On ymmärrettävää, ettei kaikki suju aina heti jouhevasti, kun toimintatavat ovat olleet erilaiset. Tietoalan toimihenkilöt linjasi syyskokouksessaan tulevan vuoden toimintasuunnitelman. Pääpaino on työehtosopimusneuvotteluilla, henkilöstöedustajien määrän kasvattamisella, jäsenhankinnalla ja työpaikkatoiminnalla. Tarvitsemme jäsenistön apua edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi, joten jokaisen jäsenen tuleva panos on erityisen tärkeää. Ensivaikutelma tulevan vuoden sopimuskierroksesta riippuu pitkälti siitä miten raamisopimuksessa jo sovittujen koulutuspäivien osalta käy. Keskusjärjestöjen kannanotot aiheesta ovat olleet aika kärkeviä, mutta joka tapauksessa liittokohtaisiin neuvotteluihin on varauduttava. TIETOA. 4 :

4 TYÖELÄMÄ Kun rakkaus työhön ei riitä Teksti: Tiina Sandberg Kuvat: Dani Rönnqvist Tietoalalla lomautukset ja irtisanomiset ovat valitettavasti arkipäivää. Töitä on mutta myös päteviä työntekijöitä. Alan tapa tuntuu olevan se, että työntekijät ovat joustava resurssi. 4 TIETOA. 4 : 2012

5 Ulla Tynjän työuraa Digialla ovat pätkittäneet äitiyslomat. Ensimmäinen lapsi, Joel, syntyi vuonna 2010 ja nyt helmikuussa nuorimmainen Minea. Molempina kertoina äiti on pitänyt vain puolen vuoden tauon töistään ja isä hoitanut lapsia vanhempainlomakauden loppujakson. Susan Lindroos tuntee päässeensä vähällä kun on viidentoista vuoden aikana ollut vain kahdesti lomautettuna. Lomautukset ovat kuitenkin jättäneet jälkensä, niin hyvässä kuin pahassa. Turha murehtiminen ja kitinä on jäänyt pois, ja tilalle tullut näyttämisen halu. Halu osoittaa, että on tarpeeksi arvokas töihin. Lindroos on tullut myös varovaiseksi. Ensimmäisen lomautuksen (2003) jälkeen hän on oppinut järjestämään raha-asiansa ja elämänsä niin, että katto pysyy pään päällä työttömänäkin. Kirjaan menoni ja tuloni tarkasti, menojen karsiminen on helpompaa, kun tietää mihin rahaa menee. Myös liittoon olen oppinut luottamaan ja olemaan yhteydessä. Esimerkiksi entinen Tietoalan ja nykyinen Uudenmaan piirin asiamies Minna Anttonen on auttanut minua monessa kiperässä tilanteessa. Hänestä on sääli, että Helsingissä hyvin harva työntekijä kuuluu mihinkään liittoon tai edes työttömyyskassaan, vapaamatkustajia ja tietämättömiä on paljon. En ole koskaan peitellyt jäsenyyttäni. Minusta tuntuu, että kun työnantaja tietää asiasta, kynnys kohdella huonosti nousee. Liitto on ollut hänen tukenaan isoissa neuvottelemassa irtisanomisehtoja aiemmasta työpaikasta lähtiessä ja pienemmissä asioissa. Näitä pieniä asioita ovat olleet mm. akuutin sairaskäynnin määrittely, pomon puhuttelut, johon sain liiton edustajan mukaan, ja työnantajan ehdotus kesälomarahojen vaihdosta vapaaseen ensimmäisen lomautukseni aikana. Nuoret, kokemattomat esimiehet saattavat tulkita työehtoja varsin villisti, eikä heillä ole mainittavia esimiestaitoja. Samoin minäkään en ollut selvillä oikeuksistani, joten Minnan neuvot ja apu on ollut todella hyödyllistä. Lomautus lamaannuttaa Lindroos on vastikään palannut töihin ja on kaikin puolin tyytyväinen työhönsä. Takana on kuitenkin raskas jakso. Hän aloitti Softabilityllä ja joutui elokuun >> TIETOA. 4 :

6 TYÖELÄMÄ Susan Lindroos on datanomiksi valmistumisen (-97) jälkeen tehnyt töitä kolmessa firmassa. Ensiksi viisi vuotta AC Nielsenillä, sitten kymmenen vuotta Digialla ja nyt puolitoista vuotta Softabilityllä. Yksinkertaisten liukuhihnatöiden ja mobiilihommien jälkeen hän on lopulta omimmalla alallaan tekemässä yksinkertaista Windows-koodausta. Irtisanotun tai lomautetun muistilista Ilmoittaudu työ- ja elinkeinotoimistoon viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi, myös mikäli olet lomautettu. Ota mukaan työtodistukset, lomautustodistus, koulu- ja opiskelutodistukset, passi ja todistus armeijan tai siviilipalveluksen suorittamisesta. (www.mol.fi > jos jäät työttömäksi) Ansiosidonnaista päivärahaa voit hakea kahden viikon kuluttua työttömyyden alkamisesta. Mukaan tarvitset nipun liitteitä ja selvityksiä. UIL:n jäsenet kuuluvat IAET-työttömyyskassaan. Tarkemmat ohjeet: Huolehdi raha-asioistasi. Ynnää tulot ja menot ja mieti mistä voit tinkiä. Neuvottele lainanlyhennyksistä pankin kanssa. Myös sosiaalitoimistosta voi saada tilapäistä apua rahaasioissa. (www.stm.fi/toimeentulo/ tuet_ja_etuudet/toimeentulotuki) Huolehdi mielenterveydestäsi. Järjestä rutiineja päivääsi. Tapaa ihmisiä tai chattaile. lopussa lomautetuksi maksimissaan 90 päiväksi. Tiesin mikä minua odottaa, se auttoi käytännön elämän järjestelyissä, mutta ei tietenkään poistanut turhautumista ja tilanteen surkeutta. Tiesin että rahaa on käytössä noin puolet entisestä ja ensimmäistä kassan maksuerää voi joutua odottamaan. Samoin tiesin että mielenterveydestä on huolehdittava jotenkin, mutta minulla on onneksi ystäviä ja viisi kissaa. Surkea ajoitus Ulla Tynjä joutui äitiyslomalta lähes suoraan yt-neuvotteluihin. Kiva päästä takas töihin -tunnelma vaihtui lennossa kuuden viikon piinaan. Työ käytettävyysasiantuntijana on parasta mitä tiedän, joten palasin äitiyslomalta töihin. Mies jatkoi kotona vanhempain rahakauden. Digialla on käyty 3 4 yt:tä jo viime vuonna ja 22 hengen maailman paras työtiimi on säpäleinä, mutta intohimo työhön oli vain niin kova, etten ymmärtänyt jäädä kotiin. Tynjän mielestä Digian yt:t hoidettiin mahdollisimman huonosti. Väliaikatietoja ei tihkunut. Odotimme lopullista neuvottelutulosta kuusi viikkoa. Toivoin viimeiseen asti, enkä vieläkään ymmärrä miksi väkeä karsittiin kovalla kädellä. En tiedä kuka teki päätökset. Meille sanottiin, että excel on tämän päätöksen tehnyt... Hän sanoo olleensa aluksi aivan lyöty ja väsynyt. Aviomiehen tuki ja huolehtiminen pienistä lapsista ovat pitäneet pystyssä. Kuuden viikon piinan jälkeen olisin tarvinnut lepoa, vaikka olisin saanut jäädäkin, ei sellaista pää kestä. Nyt olen hiukan toipunut ja hakenut töitä. Luottamus tulevaisuuteen vaihtelee, mutta onneksi luotan ammattitaitooni. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, että ainutlaatuinen työyhteisö moukaroitiin rikki. En millään usko, että se on työnantajan edun mukaista pidemmän päälle. n Tietoala tukee työttömien koulutuksia Tietoalan toimihenkilöt myöntää korkeintaan 250 euron arvoista kurssi- ja koulutustukea työttömille jäsenilleen. Tukea ei voi hakea päätoimista opiskelua varten. Avustusta voi hakea vapaamuotoisella hakemuksella sähköpostitse osoitteesta 6 TIETOA. 4 : 2012

7 JUURI NYT Raami natisee Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) lopetti aikanaan suurieleisesti työehtosopimustoimintansa ja kielsi TUPO-sanan käytön. TUPOn tilalle kehitettiinkin Raami, joka leivottiin epävarmaan taloustilanteeseen sopivaksi. Raamisopimus jäänee kaikista EK:n ja Teknologiateollisuuden viimeaikaisesta palkkojen jäädytysuhosta päätellen tähän yhteen kokeiluun. Raami näytti komealta syntyessään, mutta sopimuskauden aikana se on natissut moneen otteeseen ja työnantajat pyrkivät hajottamaan koko raamin ennen kuin sopimuskausi on edes päättymässä. Virallinen ilmoituskin raamin hylkäämisestä tuli, kun EK sai valittua uudet keulahahmot itselleen. EK:n uutena toimitusjohtajana aloitti ministeri Jyri Häkämies ja puheenjohtajana ensi vuoden alusta aloittaa vuorineuvos Ilpo Kokkila. Uusilla kasvoilla voi lähteä kiristämään ruuvia työpaikoilla ja sopimuspöydissä. Raamissa sovitun kolmen päivän koulutuksen poispyyhkiminen oli vasta alkusoittoa työantajilta. Tehtyjen sopimusten noudattamatta jättäminen on tullut esiin syksyn palkankorotusneuvotteluiden yhteydessä. IT-alallakin työnantajat ovat monin keinoin pyrkineet yksipuolisiin ratkaisuihin yrityskohtaisissa palkkaratkaisussa ja valitettavasti Teknologiateollisuuden siunauksella, muun muassa järjestämällä henkilökunnalle omia äänestyksiä ja jopa toteuttamalla oman yrityskohtaisen palkkaratkaisun yksipuolisesti tai ajamalla sopimuskorotuksia alle työehtosopimuksen määräysten ilman asianmukaista sopimista ja ilmoituksia liittoihin. IT-alalla on syksyn mittaan tullut uusia isompia yt-neuvotteluita, muun muassa Digia, Logica CGI ja Accenture. Onneksi nyt näyttäisi, että irtisanomisinto olisi laantumassa ja alalle saataisiin joulurauha. Kaikista ilmassa olevista merkeistä voi kuitenkin päätellä, että Teknologiateollisuus on etunenässä ajamassa toimillaan seuraavan sopimuskierroksen liittotasolle. Liittokierros ei tule olemaan helppo ja se vaatii kentän yhtenäisyyttä ja tukea neuvottelijoille sopimuspöytään. Jouko Malinen edunvalvontapäällikkö UIL Raamisopimus kehitettiin TUPOn tilalle epävarmaan taloustilanteeseen sopivaksi. Eija Hiltunen TIETOA. 4 :

8 TIETOALA TIEDOTTAA Dani Rönnqvist Uudenmaan piirin tilaisuus Uuden Insinööriliiton Uudenmaan piirin toiminnan käynnistävä tilaisuus järjestettiin marraskuun alussa yhteisellä James Bond elokuvanäytöksellä. Paikalle saapui lähes 700 jäsentä ystävineen. UIL:n puheenjohtaja Pertti Porokari totesikin ennen elokuvan alkua puheessaan kyseessä olleen Uuden Insinööriliiton suurin tapahtuma sitten syksyllä vietetyn Insinööriopiskelijoiden valtakunnallisen päivän. Vauhdikkaan elokuvan jälkeen ilta jatkui Helsingin keskustassa olevassa ravintola Virgin Oilissa, mihin kovasta räntäsateesta huolimatta tuli noin 200 vierasta. Illan aikana esiintyi Insinöörilaulajat ry:n kuoro ja muutaman sanan kävivät vielä sanomassa järjestöjohtaja Mikko Wikstedt yhdessä Porokarin kanssa. Tietoalan toimihenkilöitä edusti paikalla hallituksen jäsenet Kirsi Huikarinen, Heikki Niemissalo, Sami Vuolanne, Pirkko Venäläinen, Nina Räsänen ja puheenjohtaja Esa Koskinen. Dani Rönnqvist Aki Aktivisti näkyy nyt liikenteessä Tietoalan mainokset levittäytyvät joulukuussa ja tammikuussa Helsingin seudun liikenteeseen. Mainoksia on kolme erilaista ja ne koristavat peräti 221 bussin ja raitiovaunun kylkiä. Mainoksia pyörii myös JCDecaux n mainosnäytöissä metroissa ja raitiovaunuissa. Osallistu kilpailuun! Bongaa Aki Aktivisti, ota siitä kamerakännykällä kuva ja julkaise se Tietoalan toimihenkilöiden Facebook-sivulla: com/tietoala Kaikkien kuvan lähettäneiden kesken arvomme tammikuun lopulla Samsungin tablettitietokoneen. Lisätietoja kilpailusta löytyy sekä Facebookista että osoitteessa 8 TIETOA. 4 : 2012

9 TIETOALA TIEDOTTAA Terveisiä syyskokouksesta Tietoalan syyskokous vietettiin lauantaina Helsingissä ravintola Katajanokan Kasinolla. Tilaisuuteen osallistui yli 60 jäsentä. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Esa Koskinen Tieto Finland Oy:sta. Koskinen toimi puheenjohtajana myös vuoden 2012 aikana. Kokouksessa vahvistettiin toimintasuunnitelma vuodelle 2013, hyväksyttiin budjetti ja päätettiin pitää jäsenmaksut ennallaan. Jäsenmaksut vuonna 2013: 1,2 prosenttia ennakonpidätyksen alaisesta palkasta ei kuitenkaan lomarahasta, minimimaksu 19 euroa/kk ja maksimimaksu 36 euroa/kk Vuosijäsenmaksu 432 euroa Alennettu jäsenmaksu perhevapaalla oleville 10 euroa/kk Alennettu jäsenmaksu työttömille 16 euroa/kk Eläkeläisjäsenmaksu 10 euroa/kk Kannatusjäsenmaksu 100 euroa Hallitukseen jäseniksi toimikaudelle valittiin: Kirsi Huikarinen, Digia Finland Oy Ilpo Komulainen, Cybercom Finland Oy, Antti Manninen, IBM Oy Heikki Niemissalo, CGI Logica Oy Juha Reinisalo, Tieto Finland Oy Timo Salonen, Tieto Healthcare & Welfare Oy Markus Saukkonen, Kaakontieto Oy Sami Vuolanne, F-Secure Oyj Hallituksen varajäseniksi toimikaudelle 2013 valittiin: Arto Alanen, Aditro Oy Marko Kovanen, Accenture Services Oy Jari Mörsky, Isoworks Oy Milla Pennanen, Avarea Oy Lisäksi hallituksessa jatkavat 2013: Turkka Ahlstedt Jyrki Kopperi, CGI Logica Oy Ari Koskelin, Tieto Finland Oy Nina Räsänen, Fujitsu Finland Oy Markku Syrjälä, Tieto Oyj Mika Thynell, atbusiness Oy Mika Untolehto, Solteq Oyj Pirkko Venäläinen, Aditro Oy Tietoalan hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja 16 jäsentä, joiden toimikausi on kaksi vuotta. Hallituksesta on vuosittain erovuorossa 8 jäsentä. Hallituksen varajäsenten toimikausi on yksi vuosi. Hallitus kokoontuu tammikuussa järjestäytymiskokoukseen, jolloin valitaan muun muassa edunvalvonta-, työ- ja tiedotusvaliokunnan kokoonpanot. Huom. Tiesithän, että kätevin tapa jäsenmaksun maksamiseen on työnantajaperintä. Sinun tarvitsee vain tehdä perintäsopimus työnantajan kanssa ja tarkistaa kuukausittain palkkalaskelmasta, että maksu on peritty oikein. Lisätietoja Tarkista sähköpostiosoitteesi! Tulemme ensi vuonna julkaisemaan vain kaksi painettua jäsenlehteä ja painottamaan sähköistä viestintää. Lähetämme noin neljä kertaa vuodessa jäsentiedotteen sähköpostilla, joten tarkistathan että omat tietosi ovat kunnossa kirjautumalla jäsenkortissa olevan numeron avulla Uuden Insinööriliiton jäsensivuilla ww.uil.fi tai soittamalla jäsentietopalveluun Uusi tietokonelehti Skrolli on perustettu Skrolli on suomalainen tietokonekulttuurin erikoislehti, jonka ensimmäinen numero ilmestyy kevättalvella 2013 sekä paperilla että digitaalisena. Lehden tekijöinä on joukko tietotekniikan harrastajia ja ammattilaisia, joita Suomessa ilmestyvät alan lehdet eivät ole puhutelleet vuosikausiin. Skrolli haluaa palauttaa innostuneen tee-se-itse-hengen harrastajien pariin, esitellä tietokonekulttuurin monia eri muotoja ja kehittää lukijoidensa taitoja ja ymmärrystä. Skrollia kirjoitetaan asiantuntevalla, syvälle asioihin pureutuvalla otteella, mutta lukijan ei toki tarvitse olla huippuosaaja. Koska lehti tuotetaan aluksi vapaaehtoistyönä nollabudjetilla, se tarvitsee tulevien lukijoidensa panosta menestyäkseen. Toimitus ottaa mielellään vastaan juttuideoita ja sisältöä ja kannustaa muutenkin lukijakuntaa mukaan. Skrollin tilaajaksi voi ilmoittautua osoitteessa skrolli.fi. Sivustolla on myös tarjolla maistiaisia lehden tulevista artikkeleista. Ryhdy siis lukijaksi jo nyt, ensimmäisten joukossa! TIETOA. 4 :

10 DATANURKKA Julkinen tieto aukeaa Teksti: Antti Raino Kuka tahansa voi ladata julkaistavaksi tai vaikka kaupalliseen käyttöön karttoja, ilmakuvia ym. maastotietoa Maanmittauslaitoksen tiedostopalvelusta. Pitkään pysähdyksissä ollut keskustelu julkishallinnon tietopolitiikasta roihahti käyntiin marraskuussa 2009, kun EVA julkisti raportin Nykyaikaa etsimässä. Raportti julisti, että julkisen sektorin tieto on vapautettava ja valtion maksuperustelaki joutaa romukoppaan. Pääministeri Matti Vanhanen esitti vastauspuheessaan huolensa, että suomalainen tietoyhteiskunta oli jo kovin vanhentunutta mallia eikä näytä olevan helppoa virittää sitä kilpailukykyiseen kuntoon. Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) asetti heti Julkisen tiedon saatavuus -työryhmän valmistelemaan tarpeellisia toimenpiteitä ja valtiovarainministeriö (VM) heti perään Julkisen tiedon saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmän. Opetus- ja kulttuuriministeriö oli jo aiemmin käynnistänyt Tutkimuksen tietoaineistot -hankkeen. Avaamisen kansainvälinen trendi Keskustelu datan avaamisesta heijastaa kansainvälistä trendiä. OECD julkaisi vuonna 2006 raportin Digital broadband content: Public sector information and content, jossa 10 TIETOA. 4 : 2012

11 kartta- ja paikkatiedolla sekä säätiedolla arvioidaan olevan kaikkein suurin liiketoimintapotentiaali. OECD antoi vuonna 2008 suosituksensa, joka kannusti julkisen sektorin tiedon avaamiseen. Open data sai vahvan jalansijan presidentti Barack Obaman ja pääministeri Gordon Brownin politiikassa. Yhdysvaltain hallitus julkaisi joulukuussa 2009 Open Government -direktiivin, jossa määrättiin virastoille tehtäviä ja mm. annettiin kullekin 45 päivää aikaa tunnistaa ja julkaista avoimessa formaatissa vähintään kolme käyttökelpoisinta tietoaineistoaan. Samaan aikaan Britanniassa Tim Berners-Leen Make data public -projekti sai pääministeri Brownista tukijan, joka lupasi mm. että karttatiedot avataan vuonna 2010 ja paljolti niin tapahtuikin. Kansallisen tietopolitiikan muotoilu Suomessa Kiviniemen hallitusohjelmaan kirjattiin: Hallitus tekee periaateratkaisut, jotka mahdollistavat julkisen sektorin hallussa olevan tiedon avaamisen ja saatavuuden tietosuojaa vaarantamatta. Valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen, jossa linjataan tiedon pääsääntöinen maksuttomuus ja selkeiden käyttöehtojen tarve sekä ohjataan avoimen tietoinfrastruktuurin toteuttamiseen tunnistamalla ja kuvaamalla tietoaineistot että toteuttamalla tiedosto- ja rajapintapalvelut. Päätöksessä kannustetaan myös pilotoimaan tiedon avaamista etenkin kartta- ja paikkatiedon osalta. Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattuna: Julkisin varoin tuotettuja tietovarantoja avataan kansalaisten ja yritysten käyttöön. Tavoitteena on julkisen sektorin hallinnoimien digitaalisten tietoaineistojen saattaminen helposti uudelleenkäytettävässä muodossa tietoverkkojen kautta kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen, viranomaisten, tutkimuksen ja koulutuksen hyödynnettäväksi. Kataisen hallitus sisällytti hallitusohjelman strategiseen toimeenpanosuunnitelmaan julkisen tiedon avaamisen kärkihankkeen, jolla avataan markkinoita uusille palveluille ja liiketoimintamahdollisuuksille. Hallituksen rakennepoliittisessa kannanotossa linjataan, että hallitus avaa julkiset tietovarannot systemaattisesti ja mahdollisimman nopeasti. Käytännön teot ja vaikutukset Konkretiaa toimeenpanoon on tuonut LVM:n keväällä 2010 julkaisema raportti Julkinen data -opas julkisten tietovarantojen avaamiseen. Raportissa esitellään avoimuuden periaatteita ja käyttöehtoja sekä hyviä käytäntöjä korostaen mm. datakatalogin merkitystä tiedon löytämisessä. Avaamisessa esimerkillistä työtä on tehty Helsinki Region Infoshare -hankkeessa. Vuotuinen Apps- 4Finland -kilpailu on lisännyt tietoisuutta avoimesta datasta ja kannustanut koodareita kehittämään uusia palveluja. Tiedon avaamisen vaikutuksia on myös selvitetty. EU:n komission tiedonanto joulukuussa 2011 Avoin data - Innovoinnin, kasvun ja läpinäkyvän hallinnon moottori ennakoi, että uuden liiketoiminnan ja julkisen sektorin palvelujen hyödyt ovat EU:ssa 100 miljardia euroa vuodessa. ETLA on julkaissut tutkimustuloksen, että julkisen paikkatiedon avaaminen vaikuttaa erityisesti pk-yritysten kasvuun. Tutkimus on jatkunut laajalla yrityshaastattelulla. Terakaupalla maastotietoa Maanmittauslaitos ryhtyi kesällä 2011 selvittämään mahdollisuuksia avata maastotietoaineistoja ja lähetti marraskuussa maa- ja metsätalousministeriölle ehdotuksen maksuasetukseksi, jonka mukaan maastotiedot avattaisiin Kun ministeriö pyysi lausunnot ehdotuksesta, VM:n budjettiosasto oli vielä pidättyväinen todeten mm.: Maastotietokantojen avaaminen laajemmin kansalaisten ja yritysten käyttöön on kannatettavaa, mutta se ei tarkoita, että maastotietojen käyttöoikeus olisi jatkossa maksuton tai alle kustannusvastaavuuden. Valtiovarainministeriö ei puolla tällaista muutosta... Poliittiset linjaukset joutuivat tulikokeeseen: olihan kyseessä runsaan miljoonan euron vuotuiset tulonmenetykset. Maastotietojen avaamisesta alkoi kohina sosiaalisessa mediassa ja asia sai runsaasti huomiota mediassa aina Helsingin Sanomien pääkirjoitusta myöten. Viimeistään eduskunnan kyselytunnilla valtiovarainministeri Jutta Urpilainen tuli tietoiseksi tilanteesta ja valtioneuvosto päätti, että maastotiedot avataan ehdotuksen mukaan. Maastotietojen teratavujen avaamisen käytännön toteutukseen jäi aikaa runsaat sata päivää. Maanmittauslaitos toteutti latauspalvelut ja karttaliittymän, josta voi valita, miltä alueelta haluaa saada maastokartat, ilmakuvat tai laserkeilausaineistot. Palvelu myöhästyi runsaan viikon verran määräajasta. Samaan aikaan avoimen tiedon aktiivit toteuttivat maastotiedon jakelun vertaisverkkopalvelussa. Ensimmäisiä merkkejä hyödyistä kansalaisillekin on jo saatu, kun navigaattoreihin on tullut saataville ilmaisia kartta-aineistoja, joista aiemmin on pitänyt maksaa useita satoja euroja. Maksuperustelain uusi tulkinta VM:n työryhmä sai helmikuussa 2012 valmiiksi raporttinsa. Maksuperustelakia ei heitetä romukoppaan, vaan avoimen datan maksuttomuus perustuu lain 5 :n soveltamiseen tiedon luovutuksessa. Työryhmä on luonnostellut myös avoimen datan lisenssimallin, josta on tulossa julkisen hallinnon suositus. Käyttöehdot sallivat kopioinnin, muokkauksen ja levittämisen myös kaupallisesti. Julkisen tiedon avaaminen jatkuu. Vuoden 2013 budjettiehdotuksen yhteydessä VM pyytää ministeriöitä selvittämään, millä aikataululla ja tavoin ne aikovat avata tietovarantojaan. Ainakin säätiedot tulevat vuoden 2013 talousarvioehdotuksen mukaan maksutta saataville. n Kirjoittaja Antti Rainio toimii johtavana asiantuntijana Maanmittauslaitoksessa ja Tietotekniikan liitto valitsi hänet Vuoden 2011 Tietotekniikkavaikuttajaksi julkisen tiedon avaamisen edistämisestä. Artikkeli on julkaistu myös Sytyke ry:n jäsenlehdessä 2012/03 TIETOA. 4 :

12 DATANURKKA Yet Another QR-code Article Teksti: Sami Vuolanne Nuo neliökoodit, joita näemme yhä enenemässä määrin mainoksissa, ovat käteviä linkkejä mainostettavaan tietoon. Tai olisivat, jos linkistä avautuisi jotakin hyödyllistä lisämainostuksen sijasta. Mutta voisiko niistä ihan oikeasti olla jotakin hyötyä muuallakin? QR-koodi on 2-ulotteinen ruutukoodi, joka on yleistynyt ympäristössämme kiihtyvällä vauhdilla. Se ei kuitenkaan ole ainoa laatuaan, vaan esimerkiksi VR käyttää samantyyppistä Aztec-koodia lipuissaan. Muitakin versioita on aina kuriirilähettien monirivisistä viivakoodeista kolmioista rakentuviin koodeihin. 3ulotteisia koodeja ollaan jo kehittelemässä, mutta kuluttajakäytössä niitä ei vielä nähdä. QR-koodin etu on sen yleisyys ja sitä kautta lähes kaikkien viivakoodia lukevien kännykkäsovellusten tuki. Koska Denso Wave ei käytä omistamaansa patenttia, koodi on kaikkien vapaasti käytettävissä kaikkialla ja mitään esteitä leviämiselle ei ole. Mitä iloa näistä sitten on? Pelkkä Internet-linkin näyttäminen tuntuisi vajaakäytöltä. Lähtökohtaisesti koodiin voidaan kirjoittaa mitä tahansa tietoa, mikä sitten tulkitaan eri tavoin sen sisältämän tiedon mukaan. Siinä missä -alku viittaa Internet-linkkiin, ilman tätä alkua koodi voi sisältää pelkkää tekstiä. Koodin yleistymisen myötä sitä on jo alettu käyttää käyntikorteissakin, sisältäen yhteystiedot vakioidussa muodossa. Tällöin käyntikortin saaneen henkilön ei tarvitse yrittää sohia puhelinnumeroa sinnepäin, vaan kännykän sovelluksella kuvaamalla kaikki tiedot tulevat heti oikein, aivan kuten pankkiviivakoodia käytettäessä. Yksinkertaistettuna sisältönä voi olla pelkkä puhelinnumero tai toisaalta Twitter-seurantaosoite, Foursquare-linkki tai yrityksen neuvotteluhuoneessa langattoman lähiverkon liittämistunnukset. On pieniä ja isoja koodeja. Luonnollisesti mitä isompi koodi on, sitä enemmän siihen mahtuu tietoa. Mitä enemmän tietoa, sitä isompi koodi ja kun koodi pitää saada mahtumaan rajalliseen tilaan, koodin neliöistä tulee helposti hyvin pieniä. Tämä on haaste, jos kännykän kamera pitää saada muutaman sentin päähän esim. ulkomainoksessa. Tässä apuun tulevat yleiset lyhennyspalvelut, kuten j.mp. Näissä ideana on lyhentää yleensä Internet-linkki, mutta joissakin pystyy lyhentämään myös muita tietoja. Esimerkiksi lyhentyy mukavasti muotoon mp/107dzjd ja siten vastaavasti QR-koodista tulee pienempi. Nyt koodi voidaan laittaa kauemmaksi, esim. ulkomainokseen ja sieltä se toimii huomattavasti helpommin kuin pientä tuherrusta sisältävä kuva. Maalaisjärjellä ajatellen tällainen herkkä koodi on altis rikkoutumiselle. Pienikin täplä muuttaa koodin sisältöä lopullisesti ja siten tekee siitä käyttökelvottoman. Miten sitten joku uskaltaa laittaa niitä jopa julkisten liikennevälineiden ulkomainoksiin? Yksinkertaisesti siksi, että QR-koodi kestää vaurioita. Pienimmillään 7 % ja suurimmillaan 30 %. Tämä tehdään erityisellä algoritmilla millä tieto sisällytetään koodin sisään useaan kertaan. Luonnollisesti mitä suurempi virheensietokyky, sitä enemmän sisältöä koodissa on. Tämä taas näkyy edellisen kappaleen koko-ongelmana, eli tarkkana pitää Lähtökohtaisesti koodiin voidaan kirjoittaa mitä tahansa tietoa, mikä sitten tulkitaan eri tavoin sen sisältämän tiedon mukaan. olla. Toisaalta tätä ominaisuutta käytetään hyväksi liittämällä vaikka yrityksen logo koodin päälle ja silti se toimii. Ymmärrettävästi tahallinen virheiden luonti ulosmittaa koodin muun osan virheensietoa, joten koodin toimivuus on pakko testata useammilla lukuohjelmilla. Näiden koodien käyttö on jo tänään laajentumassa tilausten tekemiseen ja lounaiden maksamiseen. Mikä sen helpompaa kuin käyttää verkossa olevaa lompakkoa maksamiseen kassalla, kun hinta- ja muut tarvittavat tiedot maksun kohdistamiseen voi napata parissa sekunnissa. Tulevaisuuden sovelluksia voi vain arvailla. n 12 TIETOA. 4 : 2012

13 HYVINVOIVANA TYÖSSÄ Hyvät työsuhde-edut ovat kaikkien etu Teksti: Milla Pennanen Uutta työpaikkaa harkitessa yksi kiinnostavimmista kysymyksistä lienee: minkälaisia työsuhde-etuja teillä on tarjota? Se on myös asia, jota työnantaja esittelee ja kertoo mielellään; silloin kun ne ovat kohdallaan. Yleisin luontoisetu tietoalalla on matkapuhelin, joka syksyn työmarkkinatutkimuksessa todettiin olevan jopa 85 prosentilla työntekijöistä. Luontoisedulla tarkoitetaan sellaista etua, joka otetaan huomioon verotuksessa. It-alalla varsin tärkeä asia, eli laajakaistaliittymä kuuluukin luontoisetuna vain 29 prosentille jäsenistöstä. Lähes joka toisella työntekijällä on mahdollisuus ateriaetuun, josta maksaa verotusarvon itse. Vain kahdeksalla prosentilla ateriaetu sisältyy osaksi palkkaa. Ateriaetu voi olla esimerkiksi lounassetelit tai kortti tai työpaikalla muutoin säännöllisesti tarjottava ruoka. Muita etuja löytyi melko hajanaisesti ja vähin määrin, esimerkiksi liikuntaseteli ja kulttuuriseteli sekä lakisääteisen työterveyshuollon ylittävä etu, kuten erikoislääkäri tai fysioterapia, olivat kuitenkin kärkikymmenikössä. Etuja tarpeen ja mielikuvituksen mukaan Perinteisten etujen lisäksi työnantaja voi tarjota muitakin etuja, joita työntekijät eivät välttämättä mielläkään heti eduiksi. Esimerkiksi erilaiset palkitsemiset, matkat, terveysbonukset, työmatkakuljetukset, alennukset eri palveluista tai vaikka tuoreet hedelmät ovat myös työnantajan tarjoamia etuja. Kannattaa kysyä omalta työnantajaltaan mitä etuja voisi lisätä tai hankkia yrityksen työntekijöiden käyttöön. Etujen tarkoitushan on lisätä työntekijöiden viihtyvyyttä ja työtyytyväisyyttä sekä vastavuoroisesti myös sitoutuneisuutta yritykseen. Ja työnantaja voi erottautua positiivisesti kilpailijoistaan tarjoamalla kohtuullisen määrän tasapuolisia etuja työntekijöilleen. Tutkimustulokset luontoiseduista: Vapaa autoetu... 1 % Auton käyttöetu... 5 % Puhelin, matkapuhelin...85 % Laajakaistaliittymä...28 % Ateriaetu (maksan itse verotusarvon)...48 % Ateriaetu (osana palkkaa)... 8 % Liikuntaraha/seteli...29 % Kulttuuriseteli...17 % Työsuhdematkalippu... 2 % Asuntoetu... 0 % Autotallietu... 1 % Lisäeläkevakuutus... 2 % Muu vakuutusetu... 4 % Polkupyöräetu... 0 % Sairaan lapsen hoitaja... 4 % Kotiapu (esim. siivous)... 0 % Hammashoito / silmälasikorvaus... 8 % Muu tai lakisääteisen työterveyshuollon ylittävä etu (esim. erikoislääkäri, fysioterapia, lääkkeet)...15 % Vuosilomalain ylittävä lomaetu... 3 % Lomamökkien käyttö-/alennusetu... 9 % Alennusetu (esim. oman yrityksen tuotteista/palveluista)... 4 % Muu etu, mikä... 2 % Lisää vinkkejä etuihin ja palkitsemiseen löytyy osoitteesta TIETOA. 4 :

14 TYÖELÄMÄ Palkat kehittyneet varsin mukavasti Teksti: Aila Tähtitanner Tietoalan toimihenkilöillä on jo pitkät perinteet jäsentutkimuksissa. Ilahduttavaa oli, että vaikka tutkimus tehtiin tietosisällöiltään aiempaa laajempana, vastaajamäärä nousi uuteen ennätykseen. Tutkimukseen vastasi tällä kertaa yhteensä Tietoalan toimihenkilöiden jäsentä. Suuri kiitos kaikille vastanneille! Tutkimukseen vastanneiden tietoalan toimihenkilöiden mediaanipalkka (ilman tulospalkkioita) oli lokakuussa 2012 keskimäärin ja keskiarvopalkka Kuluneiden 20 kuukauden ajanjaksolla eli helmikuusta 2011 lokakuuhun 2012 Tieto alan toimihenkilöiden palkat olivat nousseet varsin hyvin, nousua mediaanipalkassa oli 6,6 %, euroina laskettuna keskimäärin 228. Keskiarvopalkan muutos oli hieman suurempi, keskimäärin 6,9 %, euromääräisesti 238. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tutkimuksen vastaajajoukko kasvoi edellisestä tutkimuskerrasta merkittävästi, joten tapahtunut rakennemuutos heijastuu myös ansiokehitykseen. Miesten ja naisten palkkaero on viiden viime vuoden aikana kaventunut. Nyt naisen euro oli 96 % miesten eurosta keskiarvopalkoista laskettuna. Naiset olivat tällä kertaa saaneet miehiä enemmän painoa palkkapussiinsa niin euromääräisesti kuin prosenttimääräisestikin tarkasteltuna. Miesten palkat ovat kuitenkin, alinta kymmenystä lukuun ottamatta, edelleen suuremmat kuin naisten. Alimman kymmenyksen joukossa naiset ovat saavuttaneet miesten tulotason, tässä joukossa naisten palkat olivat tutkimusajanjaksolla parantuneet eniten. Palkkaero on kuitenkin kaventunut kaikilla tulotasoilla. Suurimmista tehtäväryhmistä parhaimmat palkat maksettiin tänäkin vuonna projekti-/järjestelmävastuun tehtäväryhmässä. Palkkahajonta oli tänäkin vuonna suu- Lkm Keskiarvo 10 % 25 % 50 % 75 % 90 % 2/ / muutos, muutos, % 6,9 7,0 6,6 6,8 5,9 6,7 14 TIETOA. 4 : 2012

15 rin laitteiston ja ohjelmiston ylläpitotehtävissä. Palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä oli nyt 496 keskiarvopalkoista mitattuna. Mediaanipalkoista mitattuna ero oli hieman suurempi, 503. Suurin euromääräinen palkkaero pääkaupunkiseudun ja muun Suomen välillä löytyy korkeimpien palkkojen kohdalla. Valtaosalla vastaajista ansiokehityksen syy oli yleiskorotus. 11 % vastaajista ilmoitti saaneensa yleiskorotuksen lisäksi sitä suuremman paikallisen/yrityskohtaisen korotuksen. Henkilökohtaiseen suoriutumiseen liittyvän palkankorotuksen oli saanut 16 % vastaajista. Jonkin verran oli myös liikuttu tehtävästä tai työpaikasta toiseen. Uuteen työpaikkaan oli vaihtanut 4 % ja samassa talossa uuteen tehtävään oli siirtynyt 6 % tutkimuksen vastaajista. Työn vaativuuden arviointiin perustuvan palkankorotuksen oli saanut 5 % vastaajista. Noin 40 % vastaajista ilmoitti saaneensa tulospalkkion. Tulospalkkion suuruus oli tyypillisesti 5 % vuosiansioista. Suurimmat tulospalkkiot oli maksettu projekti- ja järjestelmävastuun tehtäväryhmässä. Taustatietoja Vastaajat edustivat varsin hyvin koko Tietoalan toimihenkilöiden jäsenkuntaa. Naisia oli 36 % vastaajista. Vastaajien mediaaniikä oli 42 vuotta. Valmistumisesta vastaajilla oli kulunut keskimäärin 14 vuotta. 44 % kaikista vastaajista oli valmistunut 2000-luvulla. 91 % tutkimuksen vastaajista työskenteli vakituisessa kokopäivätoimessa. Vain alle 2 % oli määräaikaisessa työsuhteessa, määräaikaisista joka neljäs oli vuokratyöntekijä. Tyypillisimmin määräaikaisen työsuhteen kestoksi oli sovittu 12 kk. Yli puolet vastaajista työskenteli pääkaupunkiseudulla. Toinen merkittävä työssäkäyntialue oli Oulun seutu. Pohjois-Suomessa ja Hämeessä työskenteli kummassakin noin 10 % vastaajista, muut alueet jäivät alle 10 % osuuden. Reilu kolmannes vastaajista työskenteli suurissa, yli 3000 hengen yrityksissä. Tehtäväryhmä Myynti (esim. myyntineuvottelijat, myyntisihteerit ja -päälliköt) Markkinointi ja viestintä (esim. markkinoinnin ja viestinnän asiantuntijatehtävät) Asiakaspalvelu ja -tuki (esim. yhdyshenkilöt, kouluttajat, neuvojat) Suunnittelu/kehitys (esim. ohjelmointi, tietokanta-asiantuntija, sovellus- ja systeemisuunnitteluja asiantuntija tehtävät, testaus) Projekti/järjestelmävastuu (esim. vastuu projektista ja järjestelmäkokonaisuuksista) Verkko- ja tietoliikennepalvelut (esim. verkon valvonta, suunnittelu ja asiantuntijatehtävät) Käyttö- ja laitepalvelut (esim. operaattorit, käytön suunnittelu ja käyttöjärjestelmäasiantuntijat) Laitteiston ja ohjelmiston ylläpito (esim. huolto- ja ylläpitotehtävät ja ohjelmistoasiantuntijatehtävät) Hallinto (esim. taloushallinto, henkilöstöhallinto, assistentit) Tehtäväryhmää ei ole määritelty En osaa sanoa / joku muu, mikä % Hieman vajaa kolmannes työskenteli hengen yrityksissä ja 30 % teki töitä alle 250 hengen yrityksissä. Pieniin, alle 30 hengen yrityksiin oli työllistynyt 10 % kaikista vastaajista. Valtaosa vastaajista ilmoitti työskentelevänsä asiantuntijoina. Esimiehinä toimi lähes joka kahdeksas vastaaja. Lisäksi 23 % vastaajista ilmoitti, ettei heillä ole alaisia, mutta heidän työtehtäviinsä kuuluu toisen työn johtamista ja tehtävien jakamista toisille työntekijöille. n TIETOA. 4 :

16 TYÖELÄMÄ Liiton vaihto oli hyvä asia Olen tyytyväinen liiton vaihtoon Liiton palvelut parantuivat vaihdon myötä Liiton vaihtaminen sujui helposti % n Täysin samaa mieltä n Jokseenkin samaa mieltä n Jokseenkin eri mieltä n Täysin eri mieltä n En osaa sanoa Tietoalan työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien mielipiteitä koskien Tietoalan toimihenkilöt ry:n siirtymistä Erityisalojen toimihenkilöt ERTO ry:n jäsenyydestä Uusi Insinööriliitto UIL ry:n jäsenyyteen. Valtaosa vastaajista oli tyytyväisiä liiton vaihtoon. Tyytyväisyyttä liiton vaihtoon kommentoitiin mm. näin: Liittyminen oli oikea toimenpide, paljon uusia mahdollisuuksia edunvalvontaan, Kaikki ainakin tähän mennessä ollut selvää parannusta, Suuri liitto, suuri turva. Myös palvelujen osalta vastaajien vaaka painui selvästi plussan puolelle. 44 % vastaajista uskoi palvelujen parantuneen liiton vaihdon myötä ja vain 11 % oli eri mieltä. Palvelujen osalta vastaajien joukossa oli runsaasti en osaa sanoa vaihtoehdon valinneita, mikä on luonnollista, koska palveluja ei todennäköisesti ole vielä kovin runsaasti ehditty käyttää. Neljä viidestä vastaajasta koki liiton vaihtamisen sujuneen helposti. 13 % katsoi vaihtoprosessissa olleen kitkaa. Liiton vaihtoprosessia kommentoitiin avoimessa palautteessa runsaasti. Aiempi liitto sai runsaasti kritiikkiä toiminnastaan liiton vaihdon yhteydessä, välillä kirpeinkin sanakääntein. Tiedotus liiton vaihdon yhteydessä sai sekä positiivista että negatiivista palautetta. Osa oli hämmentynyt kun monelta taholta tuli tietoa. Toisaalta vastaajilta tuli myös kehuja hyvin sujuneesta tiedotuksesta. Avoimessa palautteessa käsiteltiin myös muita asioita. Osa tietoalan toimihenkilöiden ei-insinööri jäsenistä ei vielä tunne oloaan ihan kotoiseksi insinöörien joukossa, tältä osin yhteenkuuluvuuden tunnetta on varmasti syytä vahvistaa. Palautetta tuli myös vastaajien omasta sekä työelämän tilanteesta. Useimmiten palaute käsitteli ulkoistuksia ja yt-neuvotteluja. Positiivisesti oli noteerattu niiden tiimoilta tapahtuneet liiton kannanotot mediassa, mutta osa vastaajista toivoi liitolta niiden osalta järeämpääkin toimintaa. Osa vastaajista kommentoi myös paikallisia palkkaratkaisuja ja viimeaikaisia palkankorotuksia tyyliin palkankorotusten pitäisi olla yleiskorotuksia, Paikallisessa sopimisessa palkankorotukset palvelevat ainoastaan työnantajaa. Tuli myös toivomuksia palveluja kohtaan. Eniten toivottiin mahdollisuutta seurata sähköisesti omien jäsenmaksujen karttumista ja sähköistä asiointipalvelua. Myös alueellista toimintaa toivottiin nykyistä enemmän, samoin työpaikkavierailuja. Moni vastaaja toivoi myös saavansa enemmän tietoa liiton tarjoamista palvelumahdollisuuksista, jotta osaisi niitä paremmin hyödyntää. Tiedotus sai osakseen sekä kritiikkiä että kehuja. Tietotekniikan alalta toivottiin enemmän omaa tiedotusta harvoin ilmestyvän jäsenyhdistyksen lehden lisäksi. Osa totesi, että painettua tietoa tulee liikaa, sähköinen olisi tervetulleempaa. n Jäikö jokin askarruttamaan? Haluatko lisätietoa tutkimuksesta? Ota yhteys 16 TIETOA. 4 : 2012

17 TES Palkkatietämys heikkoa myös tietoalalla Teksti: Minna Anttonen Suomalaisten palkkatietämys on varsin heikkoa, selviää Aalto yliopiston marraskuussa julkaistusta palkkatietämystutkimuksesta. Työntekijä tietää toki oman palkkansa, mutta peräti puolet ei tiedä, miten oma työsuoritus vaikuttaa palkkaan. Palkan määräytymisperusteiden tuntemus on heikkoa myös tietoalalla. Tietoalan toimihenkilöiden lokakuussa tehdyn työmarkkinatutkimuksen mukaan peräti 59 % vastaajista ei tiennyt oman palkkansa vaativuustasoa. Lisäksi 16 % vastaajista ilmoitti, että vaativuustasoa ei ole määritelty. Käytännössä siis vain joka neljäs vastaaja pystyi ilmoittamaan palkkansa vaativuustason. Tehtäväryhmä sen sijaan oli lähes kaikilla Tietoalan tutkimuksen vastaajilla tiedossa. Vain 4 % vastaajista ei osannut kertoa tehtäväryhmäänsä ja 2 % ilmoitti, että tehtäväryhmää ei ole määritelty. Tietotekniikan palvelualan työehtosopi- mukseen lisättiin vuosi sitten määräys: Työnantaja ilmoittaa työntekijälle vuosittain tämän tehtäväryhmän ja tason joko kehityskeskustelussa tai muulla sopivalla tavalla. Tehtäväryhmä ja taso voidaan ilmoittaa myös palkkalaskelmassa. (TES 3 luku 6 ) Valitettavasti määräys ei joko tunnu olevan työnantajien tiedossa tai siitä ei välitetä. Avoin puhuminen palkoista työpaikalla lisää palkkatietämystä ja samalla palkkatyytyväisyyttä. Mitä avoimemmin palkoista puhutaan, sitä oikeudenmukaisemmaksi palkkaus koetaan. Hyvä palkkatietämys heijastuu niin työsuoritukseen kuin työpaikan ilmapiiriinkin ja lisää sitoutumista työyhteisöön. Siksi ei voi kuin ihmetellä, miksi palkoista puhuminen työpaikoilla on edelleen tabu. Paranna omaa palkkatietämystäsi ja lue lisää palkanmääräytymisperusteista Tietoalan nettisivulta. n Palkankorotusten toteutta misesta tehdään luottamusmiehille kysely, jonka tuloksia käytetään hyväksi ensi syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Prosenteista eurokorotuksiin Tietotekniikan palvelualalla toteutettiin työehtosopimuksen mukaiset palkankorotukset marraskuussa. Jaossa oli kustannusvaikutukseltaan 1,9 % korotus. Korotuksesta oli mahdollista sopia kokonaan yrityskohtaisesti tai niin, että 1,3 % jaettiin yleiskorotuksena ja 0,6 % yrityskohtaisesti. UIL:oon tulleiden yhteydenottojen sekä luottamusmiehille tehdyn pikagallupin mukaan on pääteltävissä, että yleisin korotusmalli tällä kertaa on ollut sellainen, missä 1,3 % on muutettu euroiksi ja jaettu tasasuuruisena korotuksena kaikille työntekijöille. Loppuosa 0,6 % on niin ikään muutettu euroiksi, mutta se on jaettu erisuuruisina summina osalle työntekijöistä. Tasaeuromallin hyvä puoli on se, että vähemmän ansaitsevat saavat keskimääräistä isomman korotuksen eivätkä pakkaerot kasva entisestään. Esimerkki: Yritys Oy sopi luottamusmiehen kanssa niin, että kaikille 100 työntekijälle maksettiin 50 palkankorotus, mikä vastasi 1,3 % yrityksen keskipalkasta. Sen lisäksi 30 työntekijää sai korotuksen. Suurimmat korotukset saivat ne työntekijät, joiden palkka oli alle yrityksen keskipalkan. Lisäksi korotuksen määrään vaikutti työntekijän suoriutuminen. TIETOA. 4 :

18 LAKIMIES VASTAA Työaikalakia tulee noudattaa Teksti: Eeva Salmi, lakimies Työaikalaki on yleislaki, jota lähtökohtaisesti sovelletaan kaikkiin työsuhteisiin. Laissa säädetään muun muassa työntekijän oikeudesta ylityö- ja sunnuntaikorvauksiin. Poikkeustapauksissa yksittäisten työntekijöiden työ voi jäädä lain soveltamisalan ulkopuolelle. Mutta, kuten sanottu, nämä ovat poikkeuksia. Ensimmäinen Tietotekniikan palvelualaakin koskeva poikkeus lain soveltamisesta on johtavassa asemassa olevat työntekijät. Työaikalakia ei sovelleta työhön, jota siihen kuuluvien tehtävien ja muutoin työntekijän aseman perusteella on pidettävä yrityksen, yhteisön tai säätiön taikka sen itsenäisen osan johtamisena tai tällaiseen johtamistehtävään välittömästi rinnastettavana itsenäisenä tehtävänä. Arvio perustuu tapauskohtaiseen kokonaisharkintaan, jossa otetaan huomioon muun muassa työntekijän tehtävät, palkkaus, toimintaoikeudet, vastuusuhteet sekä mahdollisuudet vaikuttaa itse työaikaansa. Useimmiten kriteerit täyttyvät vain toimitusjohtajan sekä johtoryhmän jäsenenä toimivan itsenäisen tulos- tai tuotantoyksikön tulos vastuullisen johtajan kohdalla. Poikkeus koskee myös työntekijöitä, joiden tehtävät heidän asemansa, työtehtäviensä ja työn itsenäisyyden perusteella ovat rinnastettavissa edellä mainittuihin johtamistehtäviin. Tällaisilla työntekijöillä on erityistä asiantuntemusta ja työssään johtamiseen rinnastettavaa itsenäistä päätösvaltaa. Lisäksi he voivat itsenäisesti päättää työajastaan. Palvelutoimintaa tukevat asiantuntijat eivät kuitenkaan yleensä ole riittävän itsenäisiä, jotta heidän tehtävänsä jäisi lain soveltamisalan ulkopuolelle. Toinen poikkeus lain soveltamisesta koskee työntekijöitä, jotka tekevät töitä kotona tai muutoin sellaisissa oloissa, ettei voida katsoa työnantajan asiaksi valvoa siihen käytetyn ajan järjestelyjä. Olennaista tällöin on, että työnantajalla ei ole tosiasiallista mahdollisuutta valvoa työajan käyttöä ja toisaalta, että työntekijä tosiasiallisesti päättää itse työn tekemisen ajankohdasta ja paikasta. Kyseessä voi olla esimerkiksi myyntimiehen työpaikan ulkopuolella tekemä työ. Jos työnantaja voi etukäteen määrätä työpaikan ulkopuolella tehtävän työn päivittäiset ajankohdat samoin kuin jos työntekijällä on velvollisuus ilmoittaa, milloin hän aloittaa ja lopettaa päivittäisen työnsä, Eeva Salmi. työaikalakia on sovellettava. Lisäedellytyksenä on, että työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus valvoa työajan käyttöä. Työtehtävien vaativuudestakin huolimatta suurin osa työntekijöistä kuuluu työaikalain piiriin ja on oikeutettu lain mukaisiin korvauksiin. Työsopimuksella ei tätä oikeutta voi rajoittaa. n 18 TIETOA. 4 : 2012

19 TAPAHTUMAT Tunnetko vakuutusetusi? Vakuutukset ovat tärkeä osa liiton jäsenilleen sopimia etuja. Tietoalan toimihenkilöillä ovat pullat hyvin uunissa, ainakin mitä on vakuutuksiin katsominen. Tietoalan toimihenkilöt ovat oikeutettuja UIL:n vakuutusetuihin, joten he saavat liiton jäsenyyden mukana vapaa-ajan tapaturmavakuutuksen, matkustajavakuutuksen sekä matkatavaravakuutuksen. Ammatissa aiheu tuvien vahinkojen varalta liiton jäsenille on hankittu ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus, jonka lisäksi jäsenet on vakuutettu liiton tapahtumiin osallistuessa. Liiton maksamien vakuutusten päälle If tarjoaa Tietoalan toimihenkilöille muutaman varteen otettavan erityisedun. Tietoalan toimihenkilöt perheineen ovat esimerkiksi oikeutettuja edulliseen henki- ja tapaturmavakuutukseen. Ammattiliitojen ja järjestöjen jäsenille suunnattu Ryhmäsampo Primus on Suomen edullisin henkivakuutus*. Lasten Ryhmäsampo Primus -tapaturmavakuutus on voimassa kaikella vapaa-ajalla, myös urheiluharrastuksissa. Noin kaksikymmentä euroa maksavalla vakuutuksella voi korvata usean urheilulajiliiton edellyttämät lajikohtaiset vakuutukset. Lue lisää osoitteesta if.fi/uil tai soita Ifiin, p * Lähde: Vakuutus- ja rahoitusneuvonta Vakuutusedut Tietoalan toimihenkilöille / UIL:n jäsenille: Vapaa-ajan tapaturmavakuutus Vapaa-ajan matkustajavakuutus Matkatavaravakuutus Ammatillinen vastuu- ja oikeusturvavakuutus Järjestövakuutus Keskittäjäasiakkaille etua Ifin vakuutuksista % Mahdollisuus hankkia Suomen edullisin henkivakuutus, Ryhmäsampo Primus. Lue lisää Ifin vakuutukset kerryttävät S-ryhmän Bonusta Tulevia tapahtumia Ensi keväälle on suunnitteilla jäsenmatka Eurooppaan. Kohdekaupunki julkaistaan Tietoalan www-sivuilla tapahtumakalenteriosiossa. Lisäksi keväällä on tulossa jäsenhintaisia lippuja muun muassa vene- ja kevätmessuille. Kesällä on luvassa lippuja useille eri festivaaleille ja muihin kesäaikaan järjestettäviin tapahtumiin. Myös suosittu perhepäivä huvipuistoissa järjestetään Linnanmäellä, Särkänniemessä, PowerParkissa ja Tykkimäessä. Mökit! Vapaita mökkiviikkoja on vielä jäljellä talveksi Lisätietoja Rauhallista joulua ja onnea vuodelle 2013! TIETOA. 4 :

20 Tietoa. Tietoa-lehti julkaistaan kaksi kertaa vuoden 2013 aikana. Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Päätoimittaja: Milla Pennanen Toimituskunta: Tiina Sandberg Nina Räsänen Minna Anttonen Sami Vuolanne Ulkoasu ja taitto: Markku Laitinen / Kaaripiste Painopaikka ja paperi: Painopaikka Scanweb Oy Kansi: Galerie Art 130 g Sisäsivut: Solaris brite matta 65 g Tietoalan toimihenkilöt ry Ratavartijankatu Helsinki Puhelinvaihde Faksi Luitko jo lehden? Vinkki: vie se työpaikalle kollegalle tai kahvihuoneen pöydälle!

8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa

8/2009. JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa 8/2009 JUKOn pääluottamusmies Ari Hoppania: Sama palkka samanarvoisista tehtävistä samassa virastossa sisältö 10 Maailmalta vyörynyt taantuma mullisti suomalaisen ohjelmistoyrityksen ja ajoi henkilöstön

Lisätiedot

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 1 Taitto: Mainostoimisto Tin can Oy Painopaikka: Art-Print Oy 2012 2 Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 3 4 Lukijalle Talentian ydintehtävä on ajaa ja valvoa

Lisätiedot

Yt-henki haiskahtaa HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU. pätee myös työelämässä. mitään ei tapahdu, ei tee mitään Ammattiosaston aktiivit esittäytyvät s.

Yt-henki haiskahtaa HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU. pätee myös työelämässä. mitään ei tapahdu, ei tee mitään Ammattiosaston aktiivit esittäytyvät s. 2014 HELMI HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU mitään ei tapahdu, jos kukaan ei tee mitään Ammattiosaston aktiivit esittäytyvät s. 4 SAnanvapaus pätee myös työelämässä s. 28 EU laimea vai hotti? Joonas Tuomivaara

Lisätiedot

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä

Kauppakamari. -lehti. Satakunnan. Satakuntalaisen talouselämän ykköslehti! 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Satakunnan 1 2014 Kauppakamari -lehti 6 Pöytä on katettu, kelpaako tarjonta vieläkään? 8 10 22 Tieverkon peruskunnostus pahasti myöhässä Mainoseurot uusjaossa Luontoisedut osa palkkaa Satakuntalaisen talouselämän

Lisätiedot

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki

Työelämätaidot Tarja Surakka & Tomi Rantamäki o s a a Miten toimit työmarkkinoilla tiedä Millaisessa maailmassa työyhteisöt toimivat Miten toimit osana työyhteisöä Miten työyhteisöt toimivat Miten toimit töissä Mikä sinulle on tärkeää Työelämätaidot

Lisätiedot

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille Sisältö Johdanto... 3 Osa 1 Työlainsäädäntö 1. Yleistä Suomesta... 4 2. Osaaminen ja koulutus... 8 3. Työnhaku... 12 4. Työmarkkinajärjestelmä... 13 5. Työsopimus...

Lisätiedot

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8

s. 22 Karjaan asema on Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 R a u t a t i e v i r k a m i e s 1 3. 6. 2 0 1 1 n : o 3 s. 22 Karjaan asema on seitsemän palveluneuvojan työpaikka Etelä-Suomen liikenteenohjaus Linnunlaulusta Opastinsiltaan s. 8 TÄSSÄ NUMEROSSA Puheenjohtaja

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

Liiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011

Liiton ARKKI SYYSKARAOKE. www.rttl.fi. Onko TES jo aivan täynnä? RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 RTTL:n jäsenlehti Lokakuu 2011 www.rttl.fi SYYSKARAOKE Onko TES jo aivan täynnä? Yle haluaa erottua eettisimpänä Förkortningen av Kvällsnytt ledde till personalnedskärningar Liiton ARKKI Liiton ARKKI 3/2011

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

MAINE- MYrSKYSTÄ VOI OPPIA

MAINE- MYrSKYSTÄ VOI OPPIA Ilmarisen viestintäjohtaja Päivi Sihvola: TYÖELÄKE 3 2012 MAINE- MYrSKYSTÄ VOI OPPIA Liite: Työeläkelaitosten tilinpäätöstiedot 2011 Pääkirjoitus Paluuta ei ole Ihminen on turvallisuushakuinen olento.

Lisätiedot

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta

OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE. Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta OPAS TOIMINNAN KEHITTÄJÄLLE Onnistunut vapaaehtoistoiminta Sisältö Lukijalle... 5 1 Ennen kuin vapaaehtoinen saapuu... 7 1.1. Koko yhteisö toimintaa

Lisätiedot

Tällaista se on hoitoalan todellisuus

Tällaista se on hoitoalan todellisuus Tällaista se on hoitoalan todellisuus selvitys vanhustyössä toimivien lähi- ja perushoitajien työstä ja työhyvinvoinnista motto: mihinkään muuhun en työtäni vaihtaisi. 18.10.2006 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto

Lisätiedot

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä

taito-hanke Syyttäjälaitospäivä 2 2014 taito-hanke Syyttäjälaitospäivä Tom IFStröm Mika AALto sisältö Tässä numerossa Pääkirjoitus: Kuuluuko? Kuuntelen 3 Lapsesta tuli TAITO 4 Korutonta kertomaa talousnäkymistä 7 Mika Aalto: Vain osaava

Lisätiedot

Soolibooli 1/12. Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 27.1.2012

Soolibooli 1/12. Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 27.1.2012 Soolibooli 1/12 27.1.2012 Iina Luoto: Antaako luokanopettajakoulutus riittävät valmiudet työelämään? s. 8 Sisällys >>> 3 Tutkimuksesta potkua opettajankoulutukseen Pääkirjoitus. 4 Mennen tullen Ajankohtaisia

Lisätiedot

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN

EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN EDUNVALVOJA SE ON MINUA VARTEN Lasten ja edunvalvojien kokemuksia edunvalvojasta lastensuojelussa ja rikosprosessissa Toimittaneet Milja Laakso, Paula Marjomaa ja Kaisi Peltoniemi EDUNVALVOJA SE ON MINUA

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamisopas

Nuorten vaikuttamisopas Nuorten vaikuttamisopas Me voimme vaikuttaa! Nuorten vaikuttamisopas Julkaissut Suomen Verkkodemokratiaseura ry Julkaistu Creative Commons Nimeä-Epäkaupallinen-Jaa samoin 1.0 Suomi -lisenssillä (CC BY-NC-SA

Lisätiedot

Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus. 19.5.2014, Joensuu

Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus. 19.5.2014, Joensuu Raportti Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten hankkeiden yhteistyöstä, esille nousseista teemoista sekä hankkeiden toimintaan vaikuttaneista lakimuutoksista ajalta 1998 2014 Juho Kervinen, HTM Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

m a t k a o p a s t y ö e l ä m ä ä n

m a t k a o p a s t y ö e l ä m ä ä n T E K - S A F A m a t k a o p a s t y ö e l ä m ä ä n Arkkitehtiopiskelijan arkea Kaisa oli opiskeluaikana töissä enonsa arkkitehtitoimistossa. Palkasta sovittiin suullisesti, kun Kaisa siitä parin työpäivän

Lisätiedot

SKVL:n syystiedote 2012

SKVL:n syystiedote 2012 SKVL:n syystiedote 2012 Syksy 2012 1 Sisältö Toimitusjohtajan palsta... 4 Ensi tunnelmat laatuvalmennuksesta valmentajana... 6 Nappaa laatujärjestelmän hyödyt käyttöösi... 8 Asuntoportaalien kuopus Jokakoti.fi

Lisätiedot

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan.

2/2014. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti. Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Turun Seudun TST ry:n jäsenlehti 2/2014 Kyllä Turussa varmasti tahtotila on hyvin kohdallaan. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Minna Arve Kuntien panostus kolmannen sektorin toimintaan tuo moninkertaiset

Lisätiedot

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1

V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0. Osa-aikatyö helpottaa elämää. Lapsiperheissä rahat tiukilla 11. Koulukiusaamista. voi ehkäistä 1 V ä e s t ö l i i t t o 1 / 0 Osa-aikatyö helpottaa elämää Lapsiperheissä rahat tiukilla 11 Koulukiusaamista voi ehkäistä 1 Tässä numerossa Ilmestyy 4 kertaa vuodessa Ensimmäinen vuosikerta Päätoimittaja

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13 YHDISTYKSEN ABC Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon kanssa. Kari Loimu Into Kustannus Oy Hämeentie 48 00500 Helsinki www.intokustannus.fi ISBN: 978-952-264-263-9 Paino: InPrint,

Lisätiedot

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35

Sosiaalivakuutus. Juoksutusta koko rahalla s. 10. Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16. Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 kel an sid osryhmälehti 4 2010 Sosiaalivakuutus Juoksutusta koko rahalla s. 10 teema: PERUSTURVAN VARASSA Köyhät kyykkyyn vai ylös? s. 16 Tutkijalta Asiointi Kelassa ei ole aina vaivatonta s. 35 Tulottomien

Lisätiedot

Liiku! Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni. 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista

Liiku! Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni. 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista HYVINVOINNIN TALOUSLEHTI 1/2015 15 x Agenda Lisää liikettä, vähemmän istumista Katsaus Itsestä välittäminen kannattaa aina Pysähdys Pekka Sauri: pysähdyn arjessa uusiutuakseni Case S01 Valinnanvapautta

Lisätiedot

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie

Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie 1 Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kajaanin ammattikorkeakoulu 2015 Kajaanin ammattikorkeakoulu Kimmo Nikkanen, Aki Savolainen Kainuun kasvupolku Yrittäjän haastava tie Kajaanin ammattikorkeakoulu PL 52,

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Vanhustenpäivä 5.10.2014

Vanhustenpäivä 5.10.2014 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vanhustenpäivä 5.10.2014 Vanhustenviikko 5.10. 12.10.2014 Sisällys Pääkirjoitus: Onko arvokas vanhuus ihmisoikeus aina?...3 Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina...4

Lisätiedot