Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle

Transkriptio

1 Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 1

2 Taitto: Mainostoimisto Tin can Oy Painopaikka: Art-Print Oy

3 Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 3

4 4

5 Lukijalle Talentian ydintehtävä on ajaa ja valvoa jäsentensä palkkauksellisia ja ammatillisia etuja työelämässä. Yhä useammin osa palkoista neuvotellaan paikallisesti. Siksi Talentian tehtävä on myös varmistaa, että jäsenet ovat tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan, ja osaavat ajaa etujaan työpaikoillaan myös itse. Tämä opas on tehty sosiaalialan ammattilaisille palkkaedunvalvonnan ja paikallisten palkkaneuvottelujen tueksi. Siinä selvitetään, mistä palkka muodostuu ja miten siihen voi itse vaikuttaa ja missä kohden kaivataan erityistä valppautta, jotta palkkakehitys olisi oikeansuuntainen. Talentia on turvanasi ja tarjoaa tarvittaessa neuvottelutukea ja oikeudellista apua. Tutustu oppaaseen ja löydä oma tapasi toimia ja vaikuttaa oman ja koko sosiaalialan palkkauksen parantamiseksi! Tero Ristimäki puheenjohtaja Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry 5

6 Sisältö Lukijalle 5 Sisältö 6 PALKKAUS SOSIAALIALALLA 8 Miksi palkkauksen pitäisi olla parempi? 8 Ansiokehitys sosiaalialalla 9 Keskipalkat ja ansiokehitys lukuina 10 Talentian palkkaedunvalvonta 10 PALKKA 12 Mistä palkka muodostuu? 13 Muut rahanarvoiset edut 14 Sairausajan palkka 15 Kun lapsi sairastaa 16 Kun sairauspoissaolot liittyvät raskauteen 17 Epäpätevyysalennukset 17 Lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus 19 Poikkeuksellisista työajoista maksettavat korvaukset 21 Sosiaalipäivystys 23 Päivystäminen lisää työn vaativuutta 23 Retket, leirit ja kurssit asiakkaiden kanssa 25 Kokonaispalkka 25 PALKKAAN VAIKUTTAMISEN PAIKAT 28 Kun haet ensimmäistä työpaikkaa 28 Kun vaihdat työpaikkaa 28 Työtehtäväsi ovat muuttuneet tai olet hankkinut lisäkoulutusta 30 Kun jaossa ovat paikallisesti neuvoteltavat palkankorotukset 30 Työ- ja virkatehtävien muuttaminen 33 OIKEAN SUURUINEN PALKKA? 34 Tutustu Talentian palkkasuosituksiin 34 Selvitä alueen ja työnantajan maksama palkkataso 35 MILLAISIA KOROTUKSIA PALKKAANSA VOI SAADA? 37 Henkilökohtaisesti neuvoteltu korotus 37 6

7 Henkilökohtaista lisää 37 Paikallisesti neuvoteltavat järjestelyvaraerät 37 Erikseen sovittavaa korotusta 38 Tulospalkkausta 38 PERUSTELUJA PALKANKOROTUKSELLE 39 Näin perustelet henkilökohtaista lisää 39 Näin perustelet järjestelyvaraerää 39 Palkantarkistuksen työväline TVA 41 Vaativuustekijät 42 Talentian opas työn vaativuuden arviointiin 43 TYÖELÄMÄN SÄÄNNÖT PÄHKINÄNKUORESSA 44 Työelämän lait 45 Työ- ja virkaehtosopimukset 48 Talentilaisten sopimusalat 49 Työsopimus 51 Muuta huomioitavaa 52 Hyvä tietää määräaikaisuudesta 57 Miksi kannattaa pyrkiä vakinaiseen työsuhteeseen? 59 ERILAISET SÄÄSTÖTOIMET 61 Lomauttaminen 61 Lomarahojen vaihto vapaaksi 62 TUKIVERKOSTOSI PALKKAEDUNVALVONNASSA 63 Luottamusmiesverkosto 63 Luottamusmies on lähin apu 64 Julkisen sektorin luottamusmiehet 64 Yksityisen sektorin luottamusmiehet 64 Tiedätkö kuka on oma luottamusmiehesi 66 Talentian työ- ja virkasuhdeneuvonta 66 LYHYT OPPIMÄÄRÄ NEUVOTTELEMISESTA 68 Hyvä valmistautuminen kannattaa 68 Realistinen, mutta kunnianhimoinen tavoite 68 Argumentoi napakasti 68 Varaudu vastaväitteisiin 69 Ole rakentava, mutta pysy vaatimuksesi takana 70 7

8 Palkkaus sosiaalialalla Miksi palkkauksen pitäisi olla parempi? Sosiaalialalla tehtävä työ on inhimillisesti, yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävää. Sosiaalialan ammattilaiset auttavat ja tukevat ihmisiä ja heidän lähipiiriään arjen ja elämän hallinnassa. Sosiaalialan työllä ei tahkota rahaa, mutta hyvin tehtynä sillä tehdään kunnille ja valtiolle merkittäviä säästöjä. Inhimillisten arvojen läpi katsottuna työ on mittaamattoman arvokasta. Hyvän tekijän ei tarvitse olla hyväntekijä ja kutsumuksestakin työtään tekevä ansaitsee työstään kohtuullisen korvauksen. Mikä on kohtuullista? Sosiaalialan vaativiin ammattitehtäviin vaaditaan korkeakoulututkinto. Sosiaalityöhön valmistutaan suorittamalla sosiaalityön maisteriopinnot yliopistossa ja sosiaaliohjauksen ja varhaiskasvatuksen tehtäviin suorittamalla sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinto. Sosiaalialan työtä tehdään kymmenien lakien säätelemänä ja sitä ohjaa myös alan oma ammattietiikka. Sosiaalialan työ on vaativuudeltaan ehkä parhaiten rinnastettavissa terveydenhuollon vaativiin ammattitehtäviin, sillä myös siinä joudutaan usein puuttumaan ihmisten elämään hyvinvoinnin ja turvallisuuden takaamiseksi. Erityisesti sosiaalityössä käytetään julkista valtaa, ja työ on paitsi asiakastyötä myös palvelujen rakenteiden kehittämistä. Tätä taustaa vasten katsottuna olisi luontevaa, että sosiaalialan työstä maksettaisiin sen tasoista palkkaa, jota korkeasti koulutetut, vastuullisessa tehtävässä toimivat palkansaajat Suomessa saavat. Kaikkien palkansaajien keskiansio on /kk (vuonna 2009). Korkeasti koulutettuja edustavan Akavan jäsenten keskipalkka on 4070 /kk (vuonna 2009). Sosiaalityöntekijän alkupalkka on ja vuoden työkokemuksella /kk (vuonna 2009). Sosionomin alkupalkka on puolestaan /kk ja 10 vuoden työkokemuksella /kk (vuonna 2009). Työnantajat voivat vaikuttaa merkittävästi sosiaalipalvelujen riittävyyteen ja laatuun sitouttamalla hyviä työntekijöitä työnantajaan tarjoamalla hyvät työolot, järkevästi mitoitetun työn ja palkan, johon voi olla tyytyväinen. Näin vähennetään 8

9 sosiaalialalle tyypillistä korkeaa vaihtuvuutta, joka vaikuttaa merkittävästi sosiaalipalvelujen laatuun. Ansiokehitys sosiaalialalla Ansiokehitystä on saatu nostettua viime vuosina keskitettyjen palkkaratkaisujen lisäksi erilaisin palkkaohjelmin, jotka on suunnattu nimenomaan korkeasti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkauksen parantamiseen. Kunnallisen ja yksityisen sektorin työ- ja virkaehtosopimuksiin viimeisen vuosikymmenen aikana neuvotellut palkkaohjelmat ovat kohdentuneet erityisen hyvin sosiaalialan korkeasti koulutetuille. Esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden palkat ovat nousseet luvun alusta lähtien yleistä palkkakehitystä nopeammin. Vuosina kuntien palveluksessa olevien sosiaalityöntekijöiden ansiokehitys oli 15,4 %, mikä on 3,3 % kaikkien palkansaajien ansiokehitystä parempi. Hitaammin on onnistuttu parantamaan lastentarhanopettajien sekä lastensuojelussa ja vammaishuollossa työskentelevien ohjaajien palkkausta. Heidän ansionkehityksensä on ollut yleisen ansionkehityksen tasolla. Tulevina vuosina onkin painetta palkkaratkaisuihin, joiden korotukset kohdistuvat juuri ohjaajien ja lastentarhanopettajien palkkatason nostamiseen. Sosiaalityöntekijöiden palkat ovat nousseet 48,8 % viimeisen kymmenen vuoden aikana kuntapuolella. Heidän kokonaisansionsa oli 2932 vuonna Lastentarhanopettajien palkat ovat nousseet 34,2 % samana aikana 9

10 (kokonaisansio 2404 ). Kunnissa työskentelevien sosiaaliohjaajien palkat ovat nousseet 34,9 % ja heidän kokonaisansionsa oli Kokonaisansiolla tarkoitetaan säännöllisen työajan ansiota eli tehtäväkohtaisen palkan ja lisien yhteismäärää ilman ylitöitä ja veroja vähentämättä. Keskipalkat ja ansiokehitys lukuina Ajantasaisia keskipalkkoja sektoreittain voit tarkastella Talentian verkkosivujen Palkkalaskurista, johon kootaan keskiansiot nimikkeittäin tuoreimpien saatavilla olevien tilastotietojen pohjalta, rinnan Talentian palkkasuositusten kanssa. Tilastotiedoissa ongelmallista on, että ne kerätään vuosittain lokakuun tilanteen mukaan, joten ne vanhentuvat nopeasti ja voivat olla loppukesällä tarkasteltuna jo tasoltaan todellista palkkatasoa alhaisempia. Käsityksen siitä, mikä on sosiaalialan ammattien ajantasainen markkinahinta, voi saada myös tarkastelemalla työpaikkailmoituksissa tarjottavia palkkoja esimerkiksi osoitteesta Ansiotilastoja julkaisee Tilastokeskus osoitteessa ja Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kyseisissä tilastoissa myös seurataan eri nimikkeiden ansiokehitystä. Kaikista sosiaalialan nimikkeistä ei ole julkaistu tilastotietoja. Sosiaalialalla on käytössä yli sata eri nimikettä. Jos palkkatilastoista ei löydy vastaavaa nimikettä, kannattaa vertailukohdaksi ottaa suunnilleen samanlainen tehtävänimike. Ansiotasoa ja ansiokehitystä voi tiedustella Talentiasta. Talentian palkkalaskurin löydät osoitteesta: Sivu vaatii kirjautumisen jäsentunnuksilla. 10

11 Talentian palkkaedunvalvonta Talentian ydintehtävä on jäsentensä palkkaedunvalvonta. Parhaita tuloksia on saavutettu silloin, kun korkeasti koulutettujen palkkaukseen on päästy vaikuttamaan palkkaohjelmilla, kuten tasa-arvoerä, matalapalkkaerä ym. paikallisesti neuvoteltavat palkankorotuserät. Talentia ajaa voimakkaasti tulevaisuudessakin palkkaratkaisuihin erillisiä palkkaohjelmia, joilla sosiaalialan ansiotasoa voidaan nostaa sille kuuluvalle tasolle. Talentia ajaa jäsentensä palkkauksellisia etuja vaikuttamalla Akavan* ja JUKOn** kautta tulo- ja veropolitiikkaan vaikuttamalla talentialaisia edustavien neuvottelujärjestöjen kautta ja neuvottelemalla itse suoraan virka- ja työehtosopimuksiin vaikuttamalla sosiaalialaa ja työelämää koskevaan lainsäädäntöön, jolla on vaikutuksia myös työehtoihin kehittämällä paikallista edunvalvontaa tukevia järjestelmiä (alueyhdistykset, luottamusmiesverkosto, alueasiamiestoiminta, alueyhdyshenkilöt) tukemalla jäsenen henkilökohtaista palkkaedunvalvontaa tiedottamalla, kouluttamalla ja neuvomalla **JUKO ry on julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö ja kirkon, kuntien, valtion ja yliopistojen pääsopijajärjestö. Se valvoo ja ajaa yli jäsenjärjestönsä jäsenen palkkauksellisia etuja. Talentia kuuluu JUKOon. *Akava on korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö, johon kuuluu 34 jäsenjärjestön kautta yli puoli miljoonaa jäsentä. Talentia kuuluu Akavaan ja on sen 9. Suurin jäsenjärjestö. 11

12 Palkka + + työn vaativuuden mukaan määräytyvä tehtäväkohtainen palkka + henkilökohtaiset lisät (palvelussuhdelisä eli entinen kokemuslisä, tuloksellisuuslisä tai muu kannustuslisä, kielilisä) + epämukavan työajan lisät eli ilta-, yö-, lauantai- ja sunnuntailisä + mahdolliset korvaukset varallaolosta sekä lisä- ja ylityöstä muu rahakorvaus, kuten saamatta jääneen viikkolevon korvaus, hälytysraha tms. lomaraha (entinen lomaltapaluuraha), maksetaan yleensä kerran vuodessa (maksuajankohta selviää sovellettavasta työehtosopimuksesta) Peruspalkka usein työ/virkaehtosopimuksen vähimmäispalkka - epäpätevyysalennus (voidaan kunta-alan sopimuksen mukaan tehdä enintään 10 %:n suuruisena peruspalkasta, kun henkilö työskentelee määräaikaisessa palvelussuhteessa ilman lain mukaista kelpoisuutta tehtävään, vähennetään esimerkiksi silloin, kun kelpoisuuteen johtavat opinnot ovat vielä kesken) - 12

13 Mistä palkka muodostuu? Palkka on vastike tehdystä työstä. Palkasta sovitaan, kun työntekijä solmii työsopimuksen työnantajan kanssa. Palkka voi perustua työhön käytettyyn aikaan (kuukausi- tai tuntipalkka), työn tulokseen (urakkapalkka) ja/ tai provisioon. Kaikissa alaa koskevissa virkaja työehtosopimuksissa palkkausperusteina ovat työn vaativuus, työntekijän pätevyys ja suoriutuminen sekä työtulokset (harkinnanvaraiset henkilökohtaiset lisät, tulospalkkiot ym.). Palkkatasoon voi vaikuttaa myös ympäristötekijät mm. työntekijöiden saatavuus ja muiden samalla alueella olevien työnantajien maksamat palkat. Palkan tulee olla kilpailukykyinen sosiaalialalla ja maantieteellisellä alueella. Yksityisellä ja julkisella sektorilla on käytössä useita erilaisia palkkausjärjestelmiä. Palkkausjärjestelmät jakaantuvat kahteen osaan: tehtäväkohtaiseen osaan ja henkilökohtaiseen osaan. Tehtäväkohtainen osa kertoo työn vaativuudesta. Apuna vaativuuden määrittelyssä käytetään tehtävän vaativuuden arviointia (TVA). Henkilökohtaista osaa maksetaan työntekijän osaamisesta ja kokemuksesta. Lisäksi voidaan maksaa tulososaa, jonka tarkoitus on palkita työntekijää tai koko työyhteisöä hyvästä tuloksesta. Palkka maksetaan täytenä myös vuosiloman ja siltä sairausloman ajalta, joka kunkin työehtosopimuksen mukaan on määrätty palkalliseksi. Myös äitiysvapaan alku on yleensä palkallinen, jos työehtosopimuksen palkanmaksuedellytykset muutoin täyttyvät. Virka- ja työehtosopimuksissa palkkaa edellytetään yleisimmin maksettavaksi äitiysvapaan 72 ensimmäiseltä arkipäivältä. (Useimmissa on ehto, että työsuhteen on kestettävä tietyn aikaa ennen jäämistä äitiysvapaalle, äitiysvapaa on haettava ajoissa ja raskaustodistus esitettävä). Palkan vähimmäisehdot määrää työ- tai virkaehtosopimus, jonka mukaisia vähimmäispalkkoja ei saa alittaa. Sen sijaan työnantaja saa maksaa työehtosopimusta parempaa palkkaa. Useimmissa sosiaalialan tehtävissä maksetaankin käytännössä vähimmäispalk- 13

14 koja korkeampia palkkoja. Kuntatyönantajilla sosiaalityöntekijän vähimmäispalkka on alkaen 2522,26, sosiaaliohjaajan (sosiaalihuollon vaativat ammattitehtävät) 2055,90 ja lastentarhanopettajan 2162,31. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa sosiaalihuollon vaativissa ammattitehtävissä, joihin sosionomi AMK:n koulutus on sopiva, vähimmäispalkka on G21, joka on pääkaupunkiseudulla alkaen alle 5 vuoden työkokemuksella 2073,37 ja muualla Suomessa 2043,82. Jos työssä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa, vähimmäispalkkaluokka on G26. Talentian työssä käyvät jäsenet ovat lähes poikkeuksetta jonkin virka- tai työehtosopimuksen piirissä. Suurimpaan osaan Talentian jäsenistä sovelletaan Kunnallista virka- ja työehtosopimusta (KVTES). Muita tärkeitä sopimusaloja ovat Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus ja Yksityistä terveyspalvelualaa koskeva työehtosopimus. Jos työsuhteessa ei sovelleta mitään työehtosopimusta eivätkä työntekijä ja työnantaja ole sopineet työstä maksettavasta vastikkeesta, työntekijälle on työsopimuslain mukaan maksettava tavanomainen ja kohtuullinen palkka. Jos työnantaja on järjestäytymätön, sen vähimmäispalkkojen noudattamista valvoo Aluehallintovirastoon kuuluva työsuojelupiiri, muutoin sopimusmääräysten valvonta on sopimukseen osallisten työnantaja- ja työntekijäjärjestöjen tehtävänä. Muut rahanarvoiset edut Työsopimuksessa voidaan sopia myös muista rahanarvoisista eduista eli niin sanotuista luontaiseduista, kuten ateriaetu (lounasseteli), puhelinetu, autoetu, liikunta-, virike-, ja kulttuurisetelit. Muina rahanarvoisina etuina voidaan myös pitää työnantajan kustantamaa täydennyskoulutusta, työnohjausta, ajanmukaisia työvälineitä, lakisääteistä parempia työter- 14

15 veyshuollon palveluita, erilaisia työnantajan maksamia vakuutuksia (kuten ylimääräiset eläkevakuutukset, vapaa-ajan tapaturma- ja sairauskuluvakuutukset). Aineettomia etuja taas ovat muut työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät, kuten mahdollisuus työnkiertoon, kansainvälisiin vaihtoohjelmiin, erilaiset työaikajoustot ja työn tekemisen muodot (kuten etätyö), työntekijän käytettävissä olevat hyvinvointi- ja virkistyspalvelut, kuten työpaikkojen omat kuntosalit, liikunta- tai kulttuurikerhot, lomamökit ym. Sairausajan palkka Työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hän ei pysty työskentelemään sairauden tai tapaturman takia, eikä hän ole aiheuttanut sairautta tai tapaturmaa itse (esimerkiksi alkoholin osuus). Työehtosopimuksissa on usein sovittu sairausajan palkanmaksusta. Maksukaudet ovat yleensä pitempiä kuin laki edellyttäisi ja kausien pituudet usein porrastettu työsuhteen keston mukaan. Oikeus palkalliseen sairauslomaan alkaa työsuhteen kestettyä jonkin aikaa. 15

16 Kuntatyönantajalla, kun palvelussuhde on kestänyt yli 60 päivää, työntekijälle maksetaan tarvittaessa sairausloman ajalta täysi palkka 60 päivältä ja sen jälkeen kaksi kolmasosaa (2/3) palkasta 120 päivältä. Alle 60 päivää kestäneissä virka/työsuhteissa voi sairastuttuaan saada enintään 14 päivän palkan. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksessa palkallisen sairasloma-ajan pituus riippuu siitä kuinka kauan työsuhde on kestänyt. Palkallisen sairasloman pituus on porrastettu työsuhteen pituuden mukaan päivään. Alle kuukauden kestäneessä työsuhteessa työntekijälle maksetaan yhdeksältä arkipäivältä puolet palkasta. Kela maksaa sairasloma-ajalta sairaspäivärahaa yhdeksän arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Työnantaja perii sairaspäivärahan siltä ajalta, kun se maksaa palkkaa. Kun palkanmaksu päättyy, sairaspäiväraha maksetaan työntekijälle itselleen. Työntekijän on tavallisesti esitettävä työnantajalle lääkärintodistus sairauspoissaolostaan. Työehtosopimuksissa tai työpaikoilla voidaan sopia, että lääkärintodistusta ei tarvita lyhyeen sairauspoissaoloon tai todistukseksi riittää työterveyshoitajan todistus. Huomioithan, että sairausloman myöntäminen ei automaattisesti tarkoita palkallista sairauslomaa, vaan joitakin sairauksia on luokiteltu palkallisen sairausloman ulkopuolelle. Eri sektorien työ- ja virkaehtosopimuksissa on muutoinkin joitain eroja palkanmaksusta sairausloman ajalla. Siksi oman alan työ- ja virkaehtosopimus kannattaa käydä huolella läpi, ettei tule ikäviä yllätyksiä. Kun lapsi sairastaa Kun perheessä asuu alle 10-vuotias tai vammainen lapsi, on vanhemmalla tai ns. etävanhemmalla tarvittaessa oikeus jäädä hoitamaan äkillisesti sairastunutta lasta. Tämä tilapäinen hoitovapaa on tarkoitettu lapsen hoidon järjestämiseksi, jos sairaus jatkuu pidempäänkin kuin kolme päivää. Tilapäinen hoitovapaa on palkallinen enintään kolmelta peräkkäiseltä kalenteripäivältä. Jos lapsen sairaus kestää pidempään, voi vanhempi häntä hoitaa edelleen, mutta ylittäviltä päiviltä ei makseta palkkaa. Työnantajalle on esitettävä 16

17 tarvittaessa lääkärintodistus lapsen sairastumisesta sekä selvitys toisen huoltajan esteestä hoitaa lasta. Tilapäistä hoitovapaata ei voi käyttää lapsen etukäteen suunniteltuihin tai säännöllisiin terveydenhoitokäynteihin. Kun sairauspoissaolot liittyvät raskauteen Kaikki terveydenhoitokäynnit tulisi pyrkiä sopimaan työajan ulkopuolelle. Jos työntekijä on raskaana, voi hän käydä synnytystä edeltävissä lääketieteellisissä tutkimuksissa työaikana, jos niitä ei saa sovittua työajan ulkopuolelle. Käynneistä ilmoitetaan työnantajalle ajoissa, käynti ei saa aiheuttaa työlle haittaa ja käynti pitää tehdä joutuisasti. Lääketieteellisillä tutkimuksilla tarkoitetaan lääkärin tai muun terveydenhoitohenkilökunnan suorittamaa tutkimusta tai tutkimukseen liittyvää laboratorio-, ultraääni- tms. käyntiä. Tällaiseen tutkimukseen ja matkoihin mennyttä työaikaa ei tarvitse korvata työnantajalle, koska raskaudesta ei saa aiheutua työntekijälle ansionmenetystä. Epäpätevyysalennukset Laki määrittää kelpoisuudet keskeisimpiin sosiaalialan ammatteihin. Kelpoisuus saadaan suorittamalla sosiaalityön yliopisto-opinnot tai sosiaali- tai terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Mikäli alan opiskelija menee työhön, eikä hänellä ole tehtävään edellytettyä koulutusta tai pätevyyttä, voi työnantaja halutessaan tehdä palkkaan niin sanotun epäpätevyysalennuksen. Mikäli työntekijällä ei ole tehtävään edellytettyä pätevyyttä, mutta hän saavuttaa sen työ- tai virkasuhteen aikana, tehtäväkohtaista palkkaa tulee tarkistaa seuraavan kuukauden alusta lukien siitä, kun hän on esittänyt todistuksen (selvityksen) pätevyyden saavuttamisesta. Epäpätevyysalennus on harkittavissa ja neuvoteltavissa oleva asia. Kuntatyönantaja voi alentaa tehtäväkohtaista palkkaa puuttuvan koulutuksen takia enintään 10 %. Työntekijän kannattaa neuvotella, että vähennys olisi vähemmän kuin enimmäismäärä. Erityisesti lähellä valmistumista olevat työntekijät voivat ehdottaa, ettei epäpätevyysalennusta otettaisi 17

18 ollenkaan. Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen palkkasopimuksen mukaan epäpätevyysalennus puuttuvasta tutkinnosta voi pienentää palkkaa enintään yhden G- palkkaluokan pienemmäksi kuin mitä kyseisen palkkaryhmän vähimmäispalkkaluokka on. Epäpätevyysalennusta ei ole pakko tehdä ollenkaan, jos työntekijällä on vastaavat tiedot, taidot ja osaaminen kuin kelpoisellakin työntekijällä ja hän osaa tehdä kaikki työn edellyttämät työtehtävät. Puuttuvasta koulutuksesta tai pätevyydestä huolimatta tehtäväkohtainen palkka voi olla sama kuin koulutusvaatimukset täyttävällä, jos tehtävien vaativuus on kaikilta osin sama. On kuitenkin huomattava, että epäpätevyysalennus ei ole yksioikoisesti sama asia kuin sosiaalialan kelpoisuuslaissa tarkoitettu pätevyys/epäpätevyys. Työ- ja virkaehtosopimuksilla on voitu sopia esim. siitä, että tietyn vähimmäispalkan maksaminen edellyttää henkilöltä määrätyn tasoista tutkintoa, joka ei välttämättä ole sama kuin tehtävän lakisääteinen kelpoisuus. Aikaisemmin sosiaalityöntekijän kelpoisuuden on voinut saada myös muilla opinnoilla kuin ylemmällä korkeakoulututkinnolla ja kelpoisuuslaissa on lisäksi lain voimaantuloon liittyvä siirtymäsäännös. Tästä esimerkki on kunnallisen KVTES:n sosiaalityöntekijän hinnoittelukohta, jossa viranhaltijalta/työntekijältä edellytetään ylempää korkeakoulututkintoa. Onkin sovittu erikseen siitä, että jos sosiaalityöntekijällä kuitenkin on viran tai toimen vaatima kelpoisuus, hänen tehtäväkohtainen palkkansa samoin kuin muutkin sovellettavat palkanosat määräytyvät ylemmän korkeakoulututkinnon puuttumisesta huolimatta aivan samoin kuin niillä, jotka ovat suorittaneet ylemmän korkeakoulututkinnon. Mitään epäpätevyysalennusta ei sovelleta, vaan hänen tehtäväkohtaisen palkkansa pitää olla tarkalleen työn vaativuuden mukainen. (kts. Kunnallisen työmarkkinalaitoksen yleiskirje 1/2005, Tämä koskee mm. sosiaalihuoltajia. 18

19 Lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus Lisätyötä on sovitun työajan lisäksi tehty työ, joka ei kuitenkaan ylitä lain mukaista säännöllistä työaikaa. Lisätyötä voi muodostua arkipyhäviikoilla sekä osa-aikaisille työntekijöille. Työsuhteessa lisätyötä voidaan teettää vain työntekijän suostumuksella, joka tosin voidaan sisällyttää jo työsopimukseen. Lisätyöstä on sovittava ja siitä maksetaan vähintään samaa palkkaa kuin säännöllisestä työajasta. Ylityö on työtä, joka tehdään säännöllisen työajan enimmäismäärän yli, ei siis esimerkiksi liukuvan työajan puitteissa. Liukuva työaika on joustoa työntekijälle, omia kiireellisiä menoja varten. Ei ylitöiden tekemistä varten. Ylityöhön tarvitaan aina esimiehen kirjallinen ylityömääräys. Työntekijällä on aina oikeus kieltäytyä ylityön tekemisestä. Työntekijältä on saatava suostumus ylityön teettämiseen kutakin kertaa varten erikseen, tai korkeintaan lyhyeksi ajanjaksoksi kerrallaan (2-3 päivän ajaksi), mutta sitä ei koskaan voida kertasuostumuksena sisällyttää työntekijän työsopimukseen. Viranhaltija sen sijaan ei saa kieltäytyä ylityöstä tai lisätyöstä, jos sen tekeminen on työn laadun ja erittäin pakottavien syiden vuoksi välttämätöntä. Ylityötä saa tehdä ja teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjaksolla, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Tämän lisäksi työnantaja ja henkilöstön edustaja voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityötä voi sopimuksesta tehdä 80 tuntia vuodessa. Ylityöstä maksetaan erillinen korvaus. Vuorokautisen säännöllisen työajan ylittävältä kahdelta ensimmäiseltä tunnilta maksetaan 50 prosentilla ja seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka. Viikoittaisen säännöllisen työajan ja jaksotyön työajan ylittäviltä työtunneilta maksetaan 50 prosentilla korotettu palkka. Jaksotyössä ei muodostu vuorokautista tai viikoittaista ylityötä, vaan mahdollinen ylityö katsotaan koko tasausjakson ajalta. 19

20 Ei harmaalle ylityölle! Sosiaalialan ammattilaiset ovat hyvin tunnollisia ja vastuuntuntoisia työntekijöitä. Tutkimusten mukaan he ovat myös keskimääräistä eettisempiä. Tämä näkyy myös siinä, että työtä tehdään oman jaksamisen äärirajoilla asiakkaan parhaaksi. Pahimmillaan töissä istutaan omaan piikkiin kirjaamatta ylitöitä kunhan asiakas tulee autetuksi. Ei kuitenkaan ole kenenkään etu tehdä työtä työajan ulkopuolella, varsinkaan ilman korvausta. Kuka tekee työt ja auttaa asiakasta, jos työntekijä itse uupuu? On tärkeää pitää työajoista kiinni ja samalla pitää huolta omasta terveydestään ja jaksamisestaan. On työnantajan velvollisuus saattaa työmäärä ja palvelujen tuottamista edellyttävät henkilöresurssit sille tasolle, että työn ehtii tekemään työajalla. Jos teet ylityötä, tee sitä vain silloin, kun jaksat, kirjallisesta määräyksestä ja ylityökorvausta vastaan. Työaikalain alaisia töitä varten on laadittava työvuoroluettelo, josta ilmenevät päivittäiset työn alkamis- ja päättymisajat sekä se, miten työaika ao. jaksolla tasoittuu säännölliseen työaikaan. Esimerkiksi sosiaalityöntekijät ovat työaikalain alaisia. Koska ennalta laadittu työvuoroluettelo on myös työnantajan määräys, sen noudattaminen estää harmaan ylityön. Lisäksi Talentia suosittelee työaikapankkien käyttöönottoa. Niihin voi kerätä paitsi liukumasaldoa myös muita ylitunteja (jolloin ns. harmaat eli korvaamatta jäävät ylitunnit käytännössä eliminoidaan) sekä säästää tasoitusvapaita ja vuosilomapäiviä. Jos saldoon kertyneitä vapaita ei pysty palvelussuhteen päättymisen takia kokonaan pitämään, ne korvataan rahassa. Työaikapankin säännöt neuvotellaan ja tehdään aina kunta- tai yrityskohtaisesti. Talentian neuvotteluyksikkö avustaa pankin suunnitteluun liittyvissä kysymyksissä. 20

21 Poikkeuksellisista työajoista maksettavat korvaukset Kello 18 jälkeen tehty työ korvataan 15 prosentilla korotettuna. Vastaavasti klo (yksityisellä sosiaalialalla klo 21-06) tehty työ korvataan 30 prosentilla korotettuna. Jaksotyössä yötyön korvaus on 40 prosenttia. Lauantaina tehty työ korvataan prosentilla korotettuna riippuen sovellettavasta työ- tai virkaehtosopimuksesta. Sunnuntaityötä tehdään sunnuntaina, muuna kirkollisena juhlapäivänä, itsenäisyyspäivänä tai vapunpäivänä. Sunnuntaityöstä maksetaan 100 prosentilla korotettu palkka. Sunnuntaityökorvaus alkaa yleensä edeltävästä illasta. Ylityön ja epämukavan työajan korvaukset voidaan suorittaa antamalla vastaavalla prosentilla korotettu hyvitys palkallisena vapaaaikana. KVTES Sunnuntai- tai pyhätyökorvaus edeltävästä päivästä klo 18 alkaen +100 % Lauantaityökorvaus klo % Iltatyökorvaus klo % Yötyökorvaus klo % ja jaksotyössä +40 % korottamattomasta tuntipalkasta Yksityisen sosiaalipalvelualan tes Sunnuntai- tai pyhätyökorvaus edeltä västä päivästä klo 20 alkaen +100 % Lauantaityökorvaus klo % Iltatyökorvaus klo % Yötyökorvaus klo % ja jaksotyössä +40 % korottamattomasta tuntipalkasta 21

22 Ylityöstä maksettava palkka voidaan sopia vaihdettavaksi joko kokonaan tai osittain vastaavalla tavalla korotettuun vapaa-aikaan. Kunta-alalla työnantaja voi harkita, antaako ylityö- tai muut työaikakorvaukset rahassa vai vastaavana vapaa-aikahyvityksenä, kun taas muilla aloilla rahakorvaus voidaan vaihtaa vapaa-aikakorvaukseksi yleensä vain työntekijän suostumuksella. Ylityö korvataan aina korotettuna siten, että: vuorokautisesta ylityöstä korvataan kahdelta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja seuraavilta tunneilta 100 prosentilla korotettu palkka viikoittaisesta ylityöstä korvataan kahdeksalta ensimmäiseltä tunnilta 50 prosentilla ja sitä seuraavilta 100 prosentilla korotettu palkka jaksotyössä tehdystä ylityöstä maksetaan tarkastelujakson pituudesta riippuen 12 tai 18 ensimmäisen ylityötunnin jälkeen 50 tai 100 prosentilla korotettu palkka. Ylityökorvauksiin oikeuttavat tuntirajat voivat kuitenkin vaihdella sovellettavan työehtosopimuksen mukaan ja ne on aina syytä tarkistaa työehtosopimuksesta. 22

23 Sosiaalipäivystys Kunnan tulee huolehtia sosiaalipalveluiden antamisesta kiireellisissä tilanteissa myös virka-ajan ulkopuolella. Pääsääntöisesti tämä päivystys on järjestetty kuntien seudullisena yhteistyönä. Suomessa on erilaisia sosiaalipäivystysjärjestelmiä. Omia päivystysyksiköitä on lähinnä suurimmissa kaupungeissa ja niissä tehdään jaksotyötä kahdessa tai kolmessa vuorossa. Yksikköön työhön tulevat työntekijät tietävät tekevänsä kokoaikaista päivystystyötä ns. aktiivityönä. Työn vaativuus otetaan huomioon tehtäväkohtaisessa palkassa ja lisäksi maksetaan työehtosopimuksen mukaiset ilta-, yö-, sunnuntai- yms. lisät. Yleisempää on päivystäminen varallaolona, jossa vapaaehtoiset työntekijät päivystävät 1-4 viikkoa vuodessa normaalin virkatyöaikansa lisäksi. Päivystämisestä tehdään paikallinen sopimus, jossa sovitaan toimintatavoista sekä korvauksista. Päivystäminen edellyttää vähintään yhtä kelpoista sosiaalityöntekijää, joka pystyy tekemään lastensuojelulain mukaisia päätöksiä. Työparina voi toimia tarvittaessa toinen sosiaalityöntekijä tai sosiaaliohjaaja. Kaikki sosiaalipäivystykseen tulevat yhteydenotot ovat kiireellisiä ja usein kyseessä on jonkinlainen kriisitilanne, joka vaatii välitöntä tarkastamista tai viranomaistoimenpiteitä. Vaarassa on usein lapsi. Kriisitilanteessa työskentely edellyttää hyviä vuorovaikutustaitoja ja kokemusta asiakastyöstä. Asiakkaan tilannetta on usein haasteellista selvittää puuttuvien taustatietojen tai asiakkaan päihtymystilan tai yhteistyöhaluttomuuden takia. Kotikäyntejä tehdään eniten juhlapyhien ja viikonloppujen aikana. Päivystäminen lisää työn vaativuutta Vapaaehtoisia päivystäjiä saadaan tarjoamalla päivystämisestä asiallinen korvaus. Suostumus varallaoloon voidaan ottaa myös työsopimusta tehdessä. Tällöin työnantajalla on velvollisuus selittää sosiaalipäivystysjärjestelmä, jotta työntekijä voi arvioida onko tarjottu päivystyskorvaus riittävä. Varallaolona päivystäville maksetaan työn vaativuuden kasvusta tehtäväkohtaiseen palkkaan päivystyslisää. Talentian suositus on, että 23

24 maksettavan lisän suuruus olisi 5-7% tehtäväkohtaisesta palkasta. Maksettava lisän tulisi olla sitä suurempi mitä suurempaa sidonnaisuutta päivystys vaatii tai mitä enemmän se rajoittaa päivystäjän vapaa-ajan käyttöä. Sidonnaisuus tarkoittaa yhteydenottojen määrää, kotikäyntien määrää, miten suuri osuus yhteydenotoista ja kotikäynneistä tapahtuu nukkumisaikaan klo 22-07, miten nopeasti kotikäynnille on lähdettävä ja miten paljon päivystysviikkoja on vuodessa. Päivystyspuhelinta on pidettävä koko ajan mukana ja jatkuva lähtövalmius estää mm. matkustamisen kauemmas. Yhteydenotto päivystäjään aloittaa aktiivityön. Aktiivityön ajalta työntekijälle maksetaan normaali tehtäväkohtainen palkka sekä mahdollinen ylityökorvaus, jos viikkotyöaika on ylittynyt. Ilta-, yö- ja pyhätyöstä maksetaan työehtosopimuksen mukaiset lisät. Varallaoloaika ei ole työaikaa, mutta siitä maksetaan työehtosopimuksen mukainen korvaus, joka on % työntekijän korottamattomasta tuntipalkasta. Korvaus annetaan joko rahana tai vastaavana korotettuna vapaa-aikana. Työnantaja voi määrätä viranhaltijan päivystämään ainoastaan poikkeustapauksissa ja silloinkin on maksettava vähintään työehtosopimuksen mukaiset korvaukset. Työsuhteessa jo varallaolo on sopimuksen varaista (voidaan sisällyttää kertasuostumuksena työsopimukseen). Myös viranhaltijalta on Talentian ja kuntatyönantajan laatimien päivystysohjeiden mukaan lähtökohtaisesti saatava suostumus varallaoloon. Se voidaan kysyä virkaan valitulta hänen ottaessaan viran vastaan ja suostumuksesta on syytä tehdä merkintä viranhoitomääräykseen tai vastaavaan. Suostumus voi olla myös edellytyksenä virkaan valitsemiselle, jos varallaolo on esim. virkatehtäviin kuuluvan sosiaalipäivystyksen vuoksi tarpeellista, jolloin asia on syytä kertoa jo viranhakuilmoituksessa. 24

25 Retket, leirit ja kurssit asiakkaiden kanssa Poikkeuksellisista tilanteista ja olosuhteista ei välttämättä ole sovittu työehtosopimuksessa. Jos työntekijä osallistuu erilaisille retkille, leireille ja kursseille toimipaikan asukkaiden tai asiakkaiden kanssa, tulee etukäteen sopia työajoista ja työaikakorvausten määräytymisestä. Mahdollisuuksien mukaan tulisi laatia työvuoroluettelo, josta ilmenee työajaksi luettava aika ja mahdollinen varallaoloaika. Matkaan käytettyä aikaa ei yleensä lueta työaikaan, ellei sitä voida pitää työsuorituksena tai sitä ole merkitty työvuoroluettelossa työajaksi. Erityistä huomiota työaikasuunnittelussa tulisi kiinnittää riittäviin lepotaukoihin, vuorokausilepoon, mahdollisen oman vapaa-ajan määrään sekä vastuun ja valvonnan jakautumiseen asiakkaiden hoidossa ja huolenpidossa erityisesti yöllä. Myös erityistilanteisiin tulisi olla suunnitelma ja työnjako esimerkiksi jos asiakas karkaa tai saa sairauskohtauksen. Työaikakorvauksista sovittaessa tulisi ottaa huomioon, että retkeily ja leireily antavat positiivisen kuvan työnantajan palvelusta ja imagosta. Asiakkaiden hoitaminen maksaisi enimmillään sen verran kuin asiakkaista huolehtiminen veisi normaaleissa työpaikan olosuhteissa. Työntekijän näkökulmasta itse retki tai tapahtuma voi olla osa korvausta esim. ulkomaan matkalle tai tiettyyn konserttiin pääseminen. Päiväraha tulee maksaa, jos sen saamisen edellytykset täyttyvät. Kokonaispalkka Joskus kuulee puhuttavan kokonaispalkkauksesta. Kokonaispalkalla tai kokonaistyöajalla tarkoitetaan sitä, ettei työntekijälle makseta ylityökorvauksia. Kokonaispalkkausta ei ole kuitenkaan työaikalain mukaan olemassa: ilta-, ylityö- ja muut korvaukset kuuluvat työntekijälle. Ylityökorvaus edellyttää sitä, että työnantaja antaa kirjallisen määräyksen tehdä ylityötä. Työsopimukset, joissa työaikakorvaukset on sisällytetty palkkaan, ovat siten lainvastaisia, ellei kyseessä ole työaikalain 39 :n 2 momentissa tarkoitettu johtavassa asemassa oleva tai työnjohtotehtävissä toimiva henkilö. 25

26 Myös työnjohtaja ja muu johtavassa asemassa oleva voi kuulua työehtosopimuksen soveltamispiiriin (nämä rajat vaihtelevat sopimuksittain), jolloin häneen tai muuhun työntekijään sovellettu kokonaispalkka on myös vastoin työehtosopimusta, jos siinä on määrätty erikseen maksettavista työaikalisistä ja -korvauksista, kuten lähes aina on. Jos lopputulos on työntekijän kannalta huonompi, ts. hänen kokonaispalkkansa jää pienemmäksi kuin kiinteä palkka plus ne lisät ja korvaukset, jotka hänelle olisi pitänyt tekemiensä työtuntien ja -vuorojen perusteella maksaa, katsotaan tällainen ehto hänen henkilökohtaisessa työsopimuksessaan mitättömäksi. Hän voi silloin vaatia saamatta jääneet lisät ja korvaukset takautuvasti korkoineen. Työaikalakia ei sovelleta yrityksen johtoon, eivätkä he yleensä myöskään ole työehtosopimusten piirissä, joskin esim. PTY-työehtosopimuksen määräykset koskevat myös mm. yksiköiden johtajia (esimerkiksi toimitusjohtajia). Lakia ei myöskään sovelleta työhön, jota tehdään olosuhteissa, joissa työnantajalla ei ole mahdollisuutta valvoa työajan järjestelyä. Työn jääminen työaikalain ulkopuolelle on siis poikkeuksellista. 26

27 Samasta työstä sama palkka Tasa-arvolaki edellyttää, että samansisältöisestä ja vaativuudeltaan samanlaisesta työstä maksetaan samaa palkkaa riippumatta työntekijän sukupuolesta. Syrjintäkielto koskee sekä palkkaa että muita työn tekemiseen liittyviä ehtoja. Silloin, kun palkkaus koostuu erilaisista palkanosista, kaikkien palkanosien tulee olla erikseen syrjimättömiä. Tasa-arvolaki koskee pääsääntöisesti palkkaeroja saman työnantajan palveluksessa olevien, eri sukupuolta olevien työntekijöiden välillä. Osa palkkaeroista voi olla tasa-arvolain kannalta hyväksyttäviä, toiset taas voivat olla perusteettomia ja tasa-arvolain vastaisia. Hyväksyttäviä syitä palkkaeroille voivat olla ainakin henkilön koulutus, ammattitaito, aloitteellisuus ja henkilön sopivuus vaativampiin työtehtäviin. Myös ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan niukkuudesta johtuva kilpailutilanne voi olla tällainen syy. Lisätietoja Tasa-arvovaltuutetun verkkosivuilta: Määräaikaisissa ja osa-aikaisissa työ- ja virkasuhteissa on kielletty soveltamasta muita epäedullisempia työehtoja, ellei tälle ole palvelussuhteen kestosta tai työajan pituudesta riippumatonta muuta perustetta. Siten esim. määräaikaisen työntekijän/viranhaltijan tehtäväkohtaista palkkaa ei saa sopia pienemmäksi, kuin mitä samasta työstä maksetaan vakinaisille. 27

28 Palkkaan vaikuttamisen paikat Palkkataso ja palkantarkistus kannattaa ottaa esimiehen kanssa puheeksi erityisesti silloin, kun olet vastavalmistunut ja hakemassa ensimmäistä työpaikkaasi olet vaihtamassa työpaikkaa olet kartuttanut osaamistasi täydennyskoulutuksella työtehtäväsi ovat huomattavasti muuttuneet asiakkaasi ovat muuttuneet vaativammiksi tai asiakasmäärä on merkittävästi lisääntynyt ja asialle ei ole työnjohdollisesti tehty mitään, kuten kevennetty työmäärää tehtävänkuvaasi uudistetaan kuntaliitoksen tai muun organisaatiomuutoksen yhteydessä jaossa ovat paikallisesti neuvoteltavat palkan korotukset Kun haet ensimmäistä työpaikkaa Esitä Talentian palkkasuositusten mukainen palkkatoive. Virka- ja työehtosopimuksissa sovitaan vain vähimmäispalkoista. Lopullinen palkka määritellään tehtäväkohtaisesti ja henkilökohtaisesti kanssasi. Ei siis ole pakko tyytyä virka- ja työehtosopimusten minimiin, vaikka työpaikkailmoituksessa palkkaukseksi ilmoitettaisiin esim. KVTES:n mukainen palkkaus. Aina voi ja pitää osata vaatia enemmän. Jos työpaikkailmoituksessa ei pyydetä palkkatoivetta, sitä ei kannata hakemukseen laittaa, mutta työhaastattelussa se kannattaa viimeistään esittää. Arvosta omaa osaamistasi ja anna sen näkyä palkkavaatimuksessasi. Hyödynnä eduksesi se, että sosiaalialan osaajista on pulaa ja palkkauksen ylärajaa ei ole missään määritelty. Kun vaihdat työpaikkaa Työpaikan vaihtaminen on erityisen hyvä tilanne vaikuttaa palkkaukseen. Olet jo hankkinut kokemusta ja kenties myös saanut osallistua täydennyskoulutuksiin. Kokeneen työntekijän 28

29 on ehdottomasti kannattavaa esittää vähintään Talentian palkkasuositusten mukainen palkkatoive, vaikka sitä ei erikseen pyydetä. Muista myös ottaa palkkatoiveessasi huomioon se, että edellisessä työpaikassasi kertyneet henkilökohtaiset lisät ovat työpaikkakohtaisia ja nollautuvat, kun vaihdat työnantajaa. Palvelussuhteen alussa työnantaja tarkastaa työntekijän aiemman työkokemuksen ja määrittelee palveluslisään oikeuttavan työkokemuksen. Työntekijän kannattaa esittää työkokemuksensa mahdollisimman laajana, vaikka kaikkea työkokemusta ei aina oteta huomioon. Työnantajissa on eroja: jotkut ottavat työkokemusta huomioon laajemmin ja jotkut suppeammin. Pakko on ottaa huomioon kaikki samanlainen työ kuin mitä työntekijä tulee tekemään (esimerkiksi lastentarhanopettajan tehtävään kaikki työ jota on tehty lastentarhanopettajana) sekä kaikki työ, mikä on tehty ko. kunnalle tai kuntayhtymälle tai yksityiselle työnantajalle. Työnantaja voi harkintansa mukaan ottaa huomioon myös muun työkokemuksen, josta on oleellista hyötyä ko. tehtävässä. Erityisen tarkkana tulee olla kuntasektorilta siirtyvien työntekijöiden, jotka ovat saaneet henkilökohtaisen lisän vuosisidonnaista osaa yli 15 vuoden työkokemuksesta. Lisä säilyy niin kauan kuin palvelussuhde jatkuu keskeytymättä, mutta uusi (kunta)työnantaja ei sitä enää maksa. Reilu työnantaja toki voi jatkaa lisien maksamista. Palvelussuhteen kestosta riippuvat henkilökohtaiset lisät tai suoraan palkkataulukkoon lasketut korotukset ( ikälisät ) perustuvat puhtaasti virka- ja työehtosopimuksiin, ne eivät ole lakisääteisiä. Esimerkiksi sosiaalialan järjestöjen sopimuksessa niitä ei ole lainkaan. Palvelussuhdelisä, jos sellaisesta on sovittu, voi alan sopimuksesta riippuen karttua myös työstä poissaolojaksoilta, kuten kunnallisessa KVTES:ssa perhevapailta ja muutenkin kaikista luvallisista poissaoloista mikäli työstä poissa ollessa on voimassa oleva työsopimus tai virkasuhde. Kannattaa aina kysyä viimeistään työhaastattelussa, paljonko palkkasi tulisi kokonaisuudessaan olemaan, jotta saat tiedon todellisesta ansiotasostasi, sillä kuten edellä on selvitetty, palkka koostuu muustakin kuin työ- ja virkaehtosopimuksen palkkataulukoiden peruspalkoista. Missään nimessä ei tule suostua pienempään palkkaan, kuin vastaavassa työssä edellisellä työnantajalla. 29

30 Työtehtäväsi ovat muuttuneet tai olet hankkinut lisäkoulutusta Jos työtehtäväsi ovat olennaisesti muuttuneet, olet saanut kokonaan uusia tehtäviä, huomattavasti lisää vastuuta tai asiakkaita, on aika olla yhteydessä esimieheen ja pyytää palkantarkistusta. Palkantarkistusesitystä varten Talentian verkkosivuilta löytyy palkantarkistuslomake. Palkantarkistus on paikallaan myös silloin, jos olet hankkinut täydennyskoulutuksella tietoja ja taitoja, joita työnantajasi haluaa hyödyntää. Jos esimies/työnantaja suhtautuu nihkeästi palkantarkistuspyyntöösi, pyydä selvitystä siitä, mitä työlläsi odotetaan saavutettavan ja keskustele siitä, mitä teet ja mitä työlläsi saavutat. Monesti esimies tai palkkauksesta päättävä johtaja ei ole edes tietoinen siitä, mitä kaikkea alaisten työ pitää sisällään. Jos palkankorotusta ei jostain syystä makseta erillisenä, on esitys korotukseen hyvä jättää esimiehelle ja toimittaa tiedoksi luottamusmiehelle seuraavia paikallisia palkankorotusneuvotteluja varten. Kun jaossa ovat paikallisesti neuvoteltavat palkankorotukset Palkoista osa neuvotellaan yhä useammin paikallisesti, jolloin palkkaukseen voi vaikuttaa myös itse. Näitä niin sanottuja paikallisia järjestelyvaraeriä ovat mm. tasa-arvoerä, matalapalkkaerä, tuloksellisuuserä jne. Paikallisten palkankorotuserien maksupäivät sovitaan keskitetyissä työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa ja niistä tiedotetaan myös Talentian jäsenille. Niistä neuvotellaan yleensä joitakin viikkoja ennen maksupäivää, joten palkankorotusesitys kannattaa tehdä omalle luottamusmiehelle hyvissä ajoin. Palkankorotusneuvottelujen aikatauluista tiedon saat Talentia-lehdestä, Talentian verkkosivuilta tai omalta luottamusmieheltäsi. Paikallisesti neuvoteltavien erien saamisen edellytys on, että olet yksin tai yhdessä kollegojesi kanssa tehnyt työnantajan kanssa erästä neuvottelevalle luottamusmiehelle perustellun esityksen erän kohdentamisesta sinulle/teille. 30

31 Solidaarisuutta korotuksen saaneelle kollegalle Jos kollega tai vastavalmistunut onnistuu neuvottelemaan itselleen paremman palkan kuin sinä, on hän itse asiassa tehnyt palveluksen kollegoilleen ja kenties auttanut koko alan palkkakehitystä pitkällä juoksulla. Tällöin tilanne on otollinen palkkaneuvottelulle esimiehen kanssa tasa-arvoiseen palkkaukseen vedoten. Ei niin, että parempaa palkkaa saanut henkilö joutuu kollegojensa kaunan kohteeksi. 31

32 Kun haluat palkantarkistuksen, toimi näin: Vertaa tehtäviäsi työn vaativuustekijöihin ja palkkaasi verrattavissa olevista tehtävistä maksettuihin palkkoihin työyhteisösi sisällä ja/tai naapurikunnassa. Mieti perusteet ja perustelut palkantarkistukselle. Lähetä palkantarkistuspyyntö perusteluineen kirjallisesti esimiehellesi, jonka tehtävä on viedä asiaa eteenpäin. Lähetä pyyntö tiedoksi myös henkilöstöasioista vastaavalle sekä luottamusmiehellesi siltä varalta, että esimies ei asiaan reagoi. 32

33 Työ- ja virkatehtävien muuttaminen Työntekijän tehtävistä sovitaan työsopimuksella. Tämä ei edellytä, että tehtävistä olisi laadittava työsopimukseen luettelo, vaan tarkoitetaan yleensä ammattiin kuuluvia tehtäviä. Lisäksi työntekijä on tietyissä rajoissa velvollinen tekemään myös muita esimiehen määräämiä tehtäviä. Työntekijältä ei kuitenkaan voida vaatia olennaisesti erilaista työsuoritusta kuin mistä hänen kanssaan on sovittu. Työntekijän tehtäviä voidaan muuttaa olennaisesti tai siirtää hänet pitempiaikaisesti toisiin tehtäviin (esimerkiksi KVTES:ssa rajana on 8 viikkoa) vain hänen suostumuksellaan, tai jos työnantajalla on perusteet irtisanoa työsopimus. Virkatehtävistä ei sovita, vaan työnantaja päättää niistä yksipuolisesti viran perustamisen yhteydessä, johtosäännöllä, tai muulla tavalla. Virantoimitusvelvollisuutta voidaan muuttaa, jos siihen on perusteltu syy. Perustellun syyn harkitsee työnantaja. Myös siirto väliaikaisesti tai pysyvästi toiseen virkaan on mahdollinen edellyttäen muun muassa, että viranhaltija täyttää toisen viran kelpoisuusehdot. Väliaikaisessa siirrossa viranhaltijan palkka ei alene. Mikäli viranhaltija taas siirretään pysyvästi toiseen alempipalkkaiseen virkaan, hänen palkkansa voi alentua, jos hän on antanut siirtoon suostumuksensa. Viranhaltijan kieltäytyessä palkka ei alene, mutta hänet voidaan mahdollisesti irtisanoa tuotannollisella perusteella, jos siirron syynä on esimerkiksi toiminnan uudelleenjärjestely. Viranhaltijaa on kuultava ennen hänen tehtäviensä uudelleenjärjestelyä tai siirtoa toiseen virkaan. Olennaiset muutokset työ- ja virkatehtävissä ovat yleensä myös yhteistoimintamenettelyn piiriin kuuluvia neuvoteltavia asioita, jos niiden peruste on taloudellinen tai tuotannollinen. Eräiden yksittäistapausten valossa näyttäisi, että tuomioistuimet haluavat myös viranhaltijoiden kohdalla selvityksen siitä, oliko työnantajalla todella irtisanomisperusteet, jos se olennaisesti muutti viranhaltijan tehtäviä tai siirsi hänet toiseen virkasuhteeseen ilman suostumusta (vrt. työsuhteiset). Erityisesti tämä koskee tapauksia, joissa muutos johti tai olisi johtanut viranhaltijan palkan alenemiseen merkittävästi. 33

34 Oikean suuruinen palkka? Talentiaan tulee paljon tiedusteluja siitä, millaista palkkaa voi pyytää, mikä on sopiva, asiallinen, oikea palkka mistäkin tehtävästä. Virka- ja työehtosopimukset määrittelevät vain vähimmäispalkat. Myös julkisen sektorin virkoihin palkattaessa hakijan omalle palkkatoivomukselle annetaan nykyisin painoa. Monessa sosiaalialan ammatissa on työntekijän markkinat. Esimerkiksi pätevistä sosiaalityöntekijöistä on pulaa lähes koko Suomessa. Työpaikkaa hakevan kannattaa mitoittaa palkkatoiveensa realistisesti, että ei tule sen takia poistetuksi varteenotettavien hakijoiden joukosta. Jos palkkavaatimus on epärealistisen suuri, tai hakija pyytää selvästi alempaa palkkaa kuin mitä kyseisestä työstä työmarkkinoilla maksetaan, syntyy helposti se vaikutelma, ettei hakija tiedä millaiseen tehtävään hän on pyrkimässä. Työnantaja on yleensä määrittänyt vaaditun tai toivotun koulutuksen jo hakuilmoituksessa ja koulutus on tehtävän vaativuuden paras osoitin. Julkisiin virkoihin ja toimiin on erikseen säädetty sosiaalihuollon henkilöstön kelpoisuusehdot, joita myös yksityisellä sosiaalialalla ja terveyspalvelualalla tulee noudattaa. Tutustu Talentian palkkasuosituksiin Talentia päivittää vuosittain palkka- ja palkkiosuositukset verkkosivuilleen talentia.fi/palkkasuositus. Talentia kannustaa jäseniään asettamaan palkkatoiveensa näiden tavoitetasojen mukaan. Palkkasuositukset uusitaan yleensä keväisin, kun kunta-alan korotukset ovat tiedossa. Palkkasuositukset perustuvat Talentian omaan palkkatutkimukseen ja tilastokeskuksen tilastoihin. Talentian palkkasuositukset pohjautuvat maksettujen palkkojen ylimpään neljännekseen. Ne ovat palkkoja, joita todellisuudessa jo maksetaan, mutta ei vielä kaikille. Suositus toimii hyvänä palkkakeskustelun avauksena työntekijän ja työnantajan välillä ja on apuna 34

35 varsinkin silloin, jos alalta ei löydy omaa työtai virkaehtosopimusta. Talentian palkkasuositukset tehdään markkinahintojen mukaan, joten suosituksen mukainen palkka on täysin mahdollista myös saada. Sosiaalialalla on satoja nimikkeitä. Talentian palkkasuosituksesta ei aina löydy juuri omaa nimikettä, mutta silti suositus on käyttökelpoinen. Työntekijän kannattaa kartoittaa mitä työtehtävä sisältää ja verrata sitä lähinnä rinnastettavaan tehtävään. Päätehtävät eivät poikkea toisistaan niin paljon, että verrattavaa nimikettä ei löytyisi, eikä näin pystyisi palkkasuosituksesta katsomaan omaa palkkaansa. Huomioithan, että Talentian palkkasuosituksissa kunkin tehtävän alin palkka tarkoittaa tehtävään tulevan peruspalkkaa, joka ei sisällä vuosisidonnaisia tai muita lisiä. Tehtäväkohtaisen palkan lisäksi säännöllisen työajan palkka voi muodostua vuosisidonnaisista lisistä, harkinnanvaraisista henkilökohtaisista lisistä, vuorotyössä epämukavan työajan lisistä (ilta-, yö- ja viikonloppulisät) jne. Talentian palkkasuositus on siis suositus tehtäväkohtaisen palkan perusosaksi. Selvitä alueen ja työnantajan maksama palkkataso Jos oma palkkataso mietityttää tai olet vaihtamassa työpaikkaa, kannattaa myös selvittää, millaista palkkaa työnantajasi vastaavista tehtävistä maksaa, jotta osaat mitoittaa palkkatoiveen tai palkankorotuspyynnön realistisesti. Palkkatoiveen argumenttina voi käyttää myös naapurikunnan palkkatasoa vastaavista tehtävistä, mikäli ne ovat korkeammat kuin kunnalla, jonka palvelukseen haet. Palkkatasoa tai aiottua maksettavaa palkkaa voi kysyä myös työnantajalta esim. työhaastattelussa. Mitä edelliselle työntekijälle on maksettu tai mitä suunnilleen työnantaja on tehtävästä aikonut maksaa? Tai haarukoiden alkaako palkka kolmosella vai nelosella? Jos kyseessä on uusi tehtävä, jonka vaativuutta sekä sinun että työnantajan on vaikea etukäteen arvioida, voisi sopia että palkkaa tarkastetaan esimerkiksi 3-6 kuukauden kuluttua. Tällöin työntekijä on ehtinyt perehtyä työhön ja 35

36 36 tuntee sen vaativuustekijät ja osaa paremmin perustella palkkaa työtehtävien kautta. Tietyn työnantajan soveltamasta palkkatasosta saa tietoa parhaiten työpaikan akavalaisilta luottamusmiehiltä (kunnat, kuntayhtymät, valtion virastot, seurakunnat), tai yksityisen sosiaalialan työpaikoilla toimivilta Talentian luottamusmiehiltä. Jos luottamusmiestä ei ole, ota yhteys Talentiaan, niin pyrimme hankkimaan tiedon sinulle. Harjoittelijoiden ja kesätyöntekijöiden palkoista on erikseen määräykset virka- ja työehtosopimuksissa. Niistä saat parhaiten tietoa ottamalla yhteyttä Talentiaan.

37 Millaisia korotuksia palkkaansa voi saada? Henkilökohtaisesti neuvoteltu korotus Tämä on suositeltavin palkankorotuksen muoto ja paikka korotukselle eri palkkaelementeissä siksi, että tehtäväkohtaiseen palkkaan neuvotellut korotukset poikivat parempia korotuksia myös myöhemmin. Keskitetyissä sopimuksissa kaikille automaattisesti maksettavien yleiskorotusten euromäärä lasketaan tehtäväkohtaisen palkan mukaan. Mitä suurempi tehtäväkohtainen palkka, sitä suurempi on yleiskorotuksen vaikutus palkkaan. Henkilökohtaista lisää Työnantaja ja työntekijä voivat keskenään sopia esimerkiksi erillisestä harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä, joka määräytyy työsuoritusten, tuloksellisuuden tai erityisosaamisen perusteella. Esimerkiksi lisä- tai erikoistumiskoulutuksen hankkiminen voi olla sekä tehtäväkohtaisen palkan peruste, koska tehtävien vaativuus kasvaa. Henkilökohtaista lisää voi perustella sillä, että osaaminen syventyy tai monipuolistuu. Joissakin tapauksissa henkilökohtaista lisää maksetaan ei-harkinnanvaraisesti, kuten palvelusajan pituuden perusteella (henkilökohtaisen lisän vuosisidonnainen osa KVTES:ssa), tai korvauksena työajan pidennyksestä. Koko henkilöstöä koskevien henkilökohtaisten lisien maksuperusteista työnantaja neuvottelee erikseen keskitetyn sopimuksen yhteydessä. Paikallisesti neuvoteltavat järjestelyvaraerät Kaikkien sektorien keskitetyissä sopimuksissa on viime vuosina yleiskorotusten lisäksi sovittu palkankorotuseristä, joista neuvotellaan paikallisesti. Neuvottelut hoitaa pääluottamusmies/luottamusmies työnantajan kanssa. Paikallisesti neuvoteltavat erät eivät siis tule pyytämättä, vaan niiden saaminen vaati yhteydenottoa luottamusmieheen ja palkankorotusesityksen tekemistä peruste- 37

38 luineen. Tässä kohtaa vaaditaan jokaisen talentialaisen omaa valppautta. Ota selvää, mitä sinuun sovellettavassa työ- ja virkaehtosopimuksessa on sovittu palkankorotuksista ja niiden maksupäivämääristä. Tiedon löydät Talentian verkkosivuilta fi/edunvalvonta/tyo-_ja_virkaehtosopimukset. Paikallisesti neuvoteltavat erät neuvotellaan 1-2 kk ennen kuin ne tulevat maksuun, joten palkankorotuspyyntö luottamusmiehelle kannattaa ajoittaa viimeistään siihen. Tulospalkkausta Sosiaalialalle kaivataan uusia keinoja motivoida henkilöstöä. Tulospalkkaus olisi toimiva keino, mutta toistaiseksi järjestelmiä on käytetty sosiaalialalla vähän. Tulospalkkaus perustuu asetettujen tulostavoitteiden saavuttamiseen. On tärkeää, että tulospalkkausjärjestelmiä luodaan yhdessä työntekijöiden kanssa ja tavoitteet asetetaan yhdessä. Erikseen sovittavaa korotusta Mikäli työtehtävät on merkittävästi muuttuneet vaativammiksi tai työ-/asiakasmäärä on huomattavasti kasvanut, voi palkankorotusta pyytää myös oman esityksen mukaan. Jos työhön tulee lisätehtävä tai -vastuu, kannattaa samalla sopia mitä korvausta sen hoitamisesta maksetaan. Tällainen lisä voi olla määräaikainen, ts. sitä maksetaan niin kauan kuin lisätehtävä tai -vastuu on. Tulospalkkio Palkanlisä, jonka maksaminen perustuu toiminnan tuloksellisuuden parantamiseksi asetettujen tavoitteiden todettuun ylittämiseen. Talentian verkkosivuilta löydät lisää tietoa ja esimerkkejä tulospalkkauksesta 38

39 Perusteluja palkankorotukselle Näin perustelet henkilökohtaista lisää Kunnallisella puolella yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on soveltamisohjeet, joissa kerrotaan miten tehtäväkohtainen palkka pitää määrittää. Nämä muutamat sivut kannattaa tutkia tarkoin, koska lähes kaikissa tapauksissa sieltä voi löytää omaan työhön liittyviä palkka- ja tarkistusperusteita omaan tehtäväkohtaiseen palkkaan (KVTES II luvun 5 ). Palvelusvuosilisät karttuvat automaattisesti, niitä ei siis tarvitse erikseen perustella. Muuta, hyvän työntekijän lisää sen sijaan tulee perustella. Henkilökohtaista lisää voi perustella esim: I) Työsuorituksilla, osatekijöinä esim.: kyky saavuttaa asetetut tavoitteet työtulosten laatu aikaansaavuus, kustannustehokkuus II) Ammatinhallinnalla, esim.: tiedot, taidot, erityisosaaminen omatoimisuus ja -aloitteisuus kyky priorisoida III) Yhteistyökyvyllä, esim.: ryhmä-/tiimityöskentelytaidot neuvottelutaidot yhteistyön edistäminen työyhteisössä IV) Kehityskykyisyydellä, esim.: halukkuus kouluttautua ja hankkia uusia tietoja ja taitoja valmius uusiin työmenetelmiin luovuus Näin perustelet järjestelyvaraerää Paikallisten järjestelyvaraerien saaminen vaatii omaa aktiivisuutta. Liikkeellä voi olla yksin tai yhdessä kollegojen kanssa. Jokaisen jäsenen kannattaa ensin ottaa selvää, kuka on 39

40 oma luottamusmies. Kunta-alalla ja valtiolla paikallisiin eriin liittyvät palkankorotuspyynnöt esitetään suoraan pääluottamusmiehelle tai oman työpaikan luottamusmiehelle, joka vie esityksesi työnantajan kanssa neuvottelevalle pääluottamusmiehelle. Yksityisellä sosiaalipalvelualalla palkankorotuksista neuvottelee työpaikan luottamusmies, joka voi olla talentialainen. Luottamusmies voi olla myös jonkun muun liiton jäsen, mutta hän edustaa neuvotteluissa myös talentialaisia. Yksityissektorilla on työpaikkoja, joissa ei ole luottamusmiestä. Tällöin talentialainen voi esittää palkankorotustoiveensa suoraan työnantajalle. Työyhteisöstä voidaan myös valita edustaja palkankorotusneuvotteluihin. Esitä palkankorotuspyyntösi hänelle. Tulevaisuuden etujen ajamisen vuoksi on hyvä huolehtia, että seuraavissa luottamusmiesvaaleissa valitaan työpaikalle mieluiten talentialainen luottamusmies. Omaa palkankorotuspyyntöä kannattaa perustella viittaamalla siihen, mitä korotusten kohdentamisesta on eri sopimusaloilla sovittu. Nämä ovat jo tuttuja työnantajalle sekä luottamusmiehille ja ne ovat varmasti päteviä perusteluja. Kohdentamisohjeet löydät ajantasaisista työja virkaehtosopimuksista. Tarvittaessa voit pyytää apua luottamusmieheltäsi. 40

41 Palkankorotusperusteeksi voi aina esittää palkkaus ei vastaa työn vaativuutta ja vastuullisuutta (merkittävät muutokset työtehtävissä) lisääntynyt osaaminen (hankittu lisäkoulutus ja -kokemus) vanha osaaminen tullut uudestaan arvokkaammaksi (aiempi työkokemus tai koulutus otetaan uudelleen hyötykäyttöön) palkkauksessa on lainvastaisia tai työehtosopimuksen vastaisia epäkohtia (esim. vastakkaista sukupuolta oleva kollega saa samasta tehtävästä parempaa palkkaa tai saat määräaikaisena samasta tehtävästä huonompaa palkkaa kuin vakituiset työntekijät) saavutat ja jopa ylität työllesi asetetut tavoitteet hakeudut vapaaehtoisesti vaativampiin tehtäviin palkitseminen työsi on erityisen vastuullista ja laaja-alaista työhösi edellytetään erityiskoulutusta tai -kokemusta teet normaalitehtävien ulkopuolisia erityistehtäviä sinulla on toiminnallista erityisvastuuta, kuten erityinen hoito- tai turvallisuusvastuu, tekninen, taloudellinen, kasvatus-, ohjaus- tai perehdyttämisvastuu sinulla on pätevyys, jota työssä vaaditaan, mutta sitä ei ole huomioitu tehtäväkohtaisessa palkassa kehität ammattitaitoasi aktiivisesti työnantajan eduksi osoitat työlläsi erityistä tehokkuutta ja vaikuttavuutta hankit lisäkoulutusta ja hyödynnät sen antia työssäsi sinulla on erityisiä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, joita käytät esimerkiksi verkostotyössä eri sidosryhmien kanssa. Palkantarkistuksen työväline TVA Palkantarkistuksen tueksi voidaan tehdä tehtävän vaativuuden arviointi (TVA). TVA on väline oikean tehtäväkohtaisen peruspalkan määrittämiseksi. Arviointi koskee viranhaltijan/työntekijän tehtäviä, ei hänen persoonaansa tai ominaisuuksiaan. Tosin vaa- 41

42 tivammissa tehtävissä ja etenkin ihmissuhdeammateissa myös työtä tekevän henkilön ominaisuudet voivat vaikuttaa tehtävän sisältöön ja sitä kautta tehtävän vaativuuteen. Vaativuustekijät Osaaminen eli tehtävän edellyttämät tiedot, taidot ja itsenäinen harkinta Tehtävän vaikutukset ja vastuu, mm. johtaminen ja vaikutukset toimintaedellytyksiin Tehtävän edellyttämät yhteistyötaidot eli vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot Työolosuhteet Työ on siis sitä vaativampaa, mitä enemmän se vaatii osaamista, mitä laajempia ja/tai syvällekäyvempiä sen vaikutukset ovat, mitä enemmän se vaatii yhteistyötaitoja ja mitä rasittavammissa olosuhteissa sitä tehdään. Osaamisella on arvioinnissa suurin painoarvo. Lisäksi asiantuntija-, johtamis- ja esimiestyössä korostuvat toimintaedellytyksiä, tuloksellisuutta, vaikuttavuutta sekä työyhteisön toimivuutta koskeva vaikuttaminen ja vastuu. Myös muita tekijöitä kuin yllämainittuja voidaan arvioinnissa käyttää, mutta kokonaan niistä poikkeavien uusien tekijöiden käyttöönottoon on suhtauduttava kriittisesti. Johto- ja esimiestehtävissä on kuitenkin erikseen otettava peruspalkassa huomioon mm. johdettavan yksikön koko ja vastuualueen laajuus. Kun työn vaativuus on kokonaisarviointina määritelty, määritellään sitä vastaava viranhaltijan/työntekijän peruspalkka. Tehtävien vaativuuden arvioinnin tulos sitoo työnantajan harkintaa. Tehtäväkohtaista palkkaa voidaan alentaa vain, jos siirtyy olennaisesti vähemmän vaativaan työhön. Tämä on ainoa peruste (vrt. KVTES, Valtion virka- ja työehtosopimus). Samoin on todettu kuntaalan sopimuksen vastaiseksi tilanne, jossa samaa työtä tekevien ja yhtä vaativiksi todettujen (työnantaja on TVA:ta käyttäen itse todennut) tehtävien perusteella maksetaan henkilöstä riippuen olennaisesti erisuuruista tehtäväkohtaista palkkaa. 42

43 Kiellettyä on myös se, että määräaikaisen työsuhdetta jatkettaessa alennetaan hänen palkkaansa uudella työsopimuksella, jos hän jatkaa täsmälleen samassa työssä. Vaikka vakanssi saattaa muuttua, palkkausperusteena pysyy silti tehtävän vaativuus, ts. palkat eivät määräydy vakanssin vaan todellisten työtehtävien perusteella. Kuntaliitoksissa ja vastaavissa on tilapäisesti ehkä sallittava tietty aika erisuuruisten palkkojen yhdenmukaistamiseen, joka tehdään ao. työstä maksettujen korkeimpien palkkojen mukaan. Kenenkään tehtäväkohtaista palkkaa ei tässäkään tilanteessa voida alentaa. Tätä ajanjaksoa ei kuitenkaan pidä venyttää kohtuuttoman pitkäksi ja mm. tasa-arvolain palkkasyrjinnän kielto on voimassa alusta lähtien. Pääsopijajärjestöjen luottamusmiehet voivat myös edellyttää, että työnantaja esittää kohtuullisen aikataulun palkkaerojen poistamiselle. Talentian opas työn vaativuuden arviointiin Talentia on laatinut oppaan työn vaativuuden arvioinnin tekemiseen. Oppaassa on liitteenä tehtäväkuvausmalli sekä palkantarkistuslomake. Löydät oppaan ja palkantarkistuslomakkeen Talentian verkkosivuilta

44 Työelämän säännöt pähkinänkuoressa Työelämää säätelee viimekädessä työlainsäädäntö. Lainsäädäntöä paremmin sovitaan työ- ja virkaehtosopimuksissa ja niissä määriteltyjä ehtoja parempia sopimuksia voidaan vielä solmia työpaikkatasolla ja henkilökohtaisesti. Työelämän lakien toteutumista valvoo Aluehallintovirastoon kuuluva työsuojelupiiri ja työ- ja virkaehtosopimusten toteutumista ammattiliittoon järjestäytyneiden osalta eri ammattiliittojen ja neuvottelujärjestöjen luottamusmiehet sekä liitot ja neuvottelujärjestö itse. Järjestäytymätön ei saa liiton tai luottamusmiehen palveluita. Työvoimasta Suomessa noin 80 % on järjestäytynyt ammattiliittoihin. Järjestäytynyt työntekijä kuuluu alansa ammattiliittoon (esim. Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentiaan), joka puolestaan kuuluu palkansaajien keskusjärjestöön (Talentia kuuluu Akavaan). Suomessa on kolme palkansaajien keskusjärjestöä: Korkeasti koulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö AKAVA Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Myös valtaosa työnantajista on järjestäytynyt työnantajaliittoihin ja työnantajaliitot kuuluvat työnantajien keskusliittoon. Yksityisten työnantajien keskusliitto on Elinkeinoelämän keskusliitto EK. Valtion, kuntien, kuntayhtymien ja seurakuntien osalta työnantajia edustavat Valtion työmarkkinalaitos VTML, Kunnallinen työmarkkinalaitos KT ja Kirkon sopimusvaltuuskunta KiSV. Työelämän lait Palvelussuhteen ehdoista on säännelty monella tasolla. Erilaiset lait ja asetukset luovat pohjan kaikille palvelussuhteille. Myös kansainväliset, työelämää koskevat normit ja EU:n 44

45 direktiivit sääntelevät suomalaisia palvelussuhteita. Keskeisimpiä työelämää sääteleviä lakeja ovat: Työsopimuslaki (55/2001): Sovelletaan sopimukseen, jolla työntekijä sitoutuu henkilökohtaisesti tekemään työtä työnantajan lukuun tämän johdon ja valvonnan alaisena palkkaa tai muuta vastiketta vastaan. Laki kunnallisesta viranhaltijasta (304/2003): Sovelletaan kunnallisiin viranhaltijoihin, säätelee viranhaltijan oikeuksia, velvollisuuksia ja oikeusasemaa (vrt. palvelussuhteen ehtoja koskevat virka- ja työehtosopimukset). Vuosilomalaki (162/2005): Lailla säädetään työ- ja virkasuhteessa tehtävään työhön liittyvistä vuosilomaeduista (huom. valtakunnallisilla työ- ja virkaehtosopimuksilla on laajat mahdollisuudet poiketa vuosilomalaista). 45