Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille"

Transkriptio

1 Työelämäsertifikaatti - maahanmuuttajille

2 Sisältö Johdanto... 3 Osa 1 Työlainsäädäntö 1. Yleistä Suomesta Osaaminen ja koulutus Työnhaku Työmarkkinajärjestelmä Työsopimus Erilaiset työsuhteet Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet Työntekijän vakuutukset Verotus Työsuojelu Osa 2: Suomalainen työkulttuuri 11. Tasa-arvo Vaatimattomuus, suora kommunikointityyli ja hiljaisuus Täsmällisyys oma-aloitteisuus luotettavuus Asiakaspalvelu Uskonto Työpaikan arki Lähteet Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

3 Johdanto Työelämäsertifikaatti on osaamissertifikaatti, joka sisältää keskeisiä asioita suomalaisesta työlainsäädännöstä, työelämän käytännöistä ja työkulttuurista. Työelämäsertifikaatin tavoitteena on lisätä maahanmuuttajien ja ulkomaisten työntekijöiden tietoa suomalaisesta työelämästä ja näin vähentää ristiriitatilanteita työpaikoilla sekä edistää tasa-arvoa suhteessa suomalaisiin työntekijöihin. Työnantajalle Työelämäsertifikaatti on hyvä tapa hoitaa uuden työntekijän perehdytys työelämän lainsäädännön avainasioihin. Tämä materiaali sisältää työelämäsertifikaattikokeen aihealueet (lisätietoa tarjoavat Internetlinkkien sisällöt eivät kuulu koealueeseen). Aikuisoppilaitokset järjestävät koetilaisuuksia sekä tarjoavat testiin valmistavaa koulutusta. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

4 Osa 1 Työlainsäädäntö 1. Yleistä Suomesta Suomesta tuli itsenäinen valtio vuonna Sitä ennen Suomi oli noin 600 vuotta Ruotsin osa ja vuodesta 1809 osa Venäjää. Venäjän aikana Suomella oli autonomia ja oma hallinto alkoi toimia. Itsenäistymisen jälkeen Suomesta tuli tasavalta. Suomi on eurooppalainen oikeusvaltio. Suomessa viranomaisten toiminta perustuu lakiin. Suomi on myös demokratia: kansa valitsee presidentin, eduskunnan ja kunnalliset (= paikalliset, alueelliset) päättäjät. Suomi on Euroopan Unionin (EU:n) jäsen. Suomen valuutta on euro. Euroopan unionissa on yhteensä 27 valtiota. Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi eivät ole EU:n jäseniä. Suomella on 13 edustajaa europarlamentissa. Suomi on pohjoismainen hyvinvointivaltio: kaikilla ihmisillä, jotka asuvat maassa pysyvästi, on oikeus ja mahdollisuus saada sosiaaliturvaa. Julkiset sosiaalimenot rahoitetaan veroilla ja erilaisilla maksuilla. Verorahoilla valtio ja kunnat voivat tarjota asukkaille erilaisia palveluja. Palveluihin kuuluu esimerkiksi peruskoulutus ja ammatillinen koulutus, perusterveydenhuolto, lasten päivähoito, vanhusten ja vammaisten hoito. Valtio takaa, että ihminen saa perustoimeentulon myös silloin, kun hän ei itse voi hankkia toimeentuloa (= rahaa) esimerkiksi kun hän on vanha tai sairas tai hänellä ei ole työtä. Kansaneläkelaitos, KELA, hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa ja ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvaan kuuluvat henkilöt. KELA:lla on monta toimipistettä ympäri Suomea. Niissä neuvotaan ja annetaan ohjeita mm. ulkomaalaisten sosiaaliturvasta. Tästä tunnuksesta tunnistat Kelan: Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

5 Väestö Suomessa on vähän ihmisiä: vain 5,4 miljoonaa asukasta. Suurin osa asuu Etelä- ja Länsi-Suomessa. Suomen pääkaupunki on Helsinki, jonka väkiluku on noin Väestö 1. Etelä-Suomi Lounais-Suomi Itä-Suomi Länsi- ja Sisä-Suomi Pohjois-Suomi Lappi Ahvenanmaa Yhteensä Tilastokeskus, Ulkomaiden kansalaisia oli 2010 yhteensä eli noin 2,9 % koko väestöstä. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

6 Lähde: Taskutieto 2010, Väestörekisterikeskus Kieli Suomen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi (6 %:n äidinkieli on ruotsi). Joissakin työtehtävissä täytyy puhua sekä suomea että ruotsia. Suomalaiset opiskelevat vieraita kieliä jo peruskoulussa. Ihmiset puhuvat tavallisesti aika hyvin englantia. Ulkomaalainen työntekijä tarvitsee kuitenkin suomen kieltä työelämässä. Kielitaitovaatimukset riippuvat työpaikasta. Joissakin työpaikoissa voi työskennellä englanniksi. Toisissa riittää, että puhuu vain vähän suomea. Monissa työpaikoissa pitää osata hyvin suomea. Suomen kieli on erilainen kuin esimerkiksi indoeurooppalaiset kielet (englanti, saksa, ruotsi). Suomen kielessä on vain vähän kansainvälisiä sanoja. Myös kielen rakenne on erilainen: sanat taipuvat ja muuttuvat, kun niitä käytetään puheessa. Monilla työpaikoilla voi työt aloittaa niin, että puhuu englantia. Ulkomaalaisen työntekijän on kuitenkin hyvä opetella suomen kieltä. Työelämässä sitä tarvitaan. Ulkomaalaisen työntekijän on hyvä käyttää kieltä rohkeasti. Kun työntekijä haluaa oppia suomea, se tarkoittaa, että hän arvostaa Suomea ja Suomen kulttuuria. Suomessa puhetapa on epämuodollinen (= tuttavallinen, epävirallinen). Myös vieraalle ihmiselle voidaan sanoa sinä. Ei tarvitse teititellä eikä käyttää arvonimiä. Tästä syystä ulkomaalaisen työntekijän ei tarvitse olla huolissaan siitä, puhutteleeko hän esimerkiksi työpaikallaan ihmisiä muodollisesti oikein. Suomessa asiat ovat tärkeitä, ei niinkään se, miten ne sanotaan. Työelämä Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

7 Suomessa suurin osa ammateista on ns. palveluammatteja, esim. myynti- tai hoitotyö. Suomi on palveluyhteiskunta: suurin osa työvoimasta (= ihmisistä, jotka ovat työssä) tekee työtä ja saa palkkaa palveluammateissa. Palvelualoilla työvoiman tarve kasvaa kun väestö ikääntyy (= ihmiset vanhenevat). Lähivuosina Suomessa jää eläkkeelle paljon ihmisiä. Työikäisiä ihmisiä (= vuotiaat) tulee joka vuosi lisää vähemmän kuin työelämästä poistuu. Työikäisten määrä vähenee vuosittain jopa :lla. Väestön ikääntyminen on suuri ongelma: eläkkeelle jää enemmän ihmisiä, kuin työelämään tulee uusia työntekijöitä. Sama ilmiö on monissa muissakin Euroopan maissa. Suurin työvoimapula (työvoiman tarve) vuosina on terveys- ja hoivapalveluiden parissa sekä muissa palveluammateissa (mm. koulutus, kuljetus, ravintola). Uusia työntekijöitä tarvitaan myös kiinteistönhuoltoon, tieto- ja viestintäpalveluihin, puuteollisuuteen ja rakennusalalle. Suomessa naiset osallistuvat aktiivisesti työelämään. Se on mahdollista koska Suomessa on mm. hyvä päivähoitojärjestelmä (= päiväkoti). Suurin osa naisista käy töissä kodin ulkopuolella. Kotona tehtävä työ (esim. lasten hoito) ei ole Suomessa riittävä työ. Suomessa esimerkiksi kotirouva ei ole virallinen ammatti. Suomessa odotetaan, että myös nainen opiskelee, hankkii koulutusta ja toimii työelämässä. Kokoaikaisten työntekijöiden keskiansio (= keskiarvo palkka) oli vuoden 2010 alussa noin euroa kuukaudessa. Miehet ansaitsivat keskimäärin ja naiset euroa. Kuukausipalkkaisten keskiansio oli noin euroa ja tuntipalkkaisten laskennallinen kuukausiansio euroa. Suomalaisten tulot (= palkka, ansiot) ovat Euroopan maiden keskitasoa. Töihin Suomeen Kun ulkomaalainen aikoo tehdä työtä Suomessa, hän tarvitsee yleensä joko oleskeluluvan tai työntekijän oleskeluluvan. Jos EU/ETA-kansalainen tulee Suomeen töihin, hän ei tarvitse oleskelulupaa töitä aloittaessa, sillä vapaa liikkuvuus kuuluu EU:n perusoikeuksiin. Jokaisella EU:n jäsenvaltion kansalaisella on oikeus tehdä työtä toisen jäsenvaltion alueella. Työntekoa koskee sen maan lainsäädäntö, jossa työskentely tapahtuu. Vapaa liikkuvuus ja oikeus tehdä työtä koskee myös EU-kansalaisten perheenjäseniä, puolisoa ja alle 21-vuotiaita lapsia, jos perhe muuttaa toiseen EU/ETA-maahan EU-kansalaisen työnteon takia. Suomen ulkomaalaislaissa kerrotaan maahanmuuttajan oikeudet ja velvollisuudet. Laissa lukee myös, minkälaisen oleskeluluvan voi saada. Luvan saantiin vaikuttaa mm. maahanmuuttajan ammatti, onko hänellä työpaikka Suomessa, onko hänet hyväksytty opiskelijaksi suomalaiseen oppilaitokseen tai onko hänen perheenjäsenillään pysyvä oleskelulupa Suomessa. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

8 Maahanmuuttovirasto (www.migri.fi) hoitaa kaikkia oleskelulupiin liittyviä asioita Suomessa. Tietoa löytyy myös 2. Osaaminen ja koulutus Suomessa koulutus on tärkeää; suomalaiset opiskelevat paljon. Työelämässä osaamista arvostetaan. Monilla työpaikoilla työntekijöille järjestetään täydennyskoulutusta (= lisäkoulutusta). Voi sanoa, että Suomessa työntekijät opiskelevat koko työelämän ajan. Suomi on korkean teknologian maa, jossa täytyy osata esim. tietotekniikkaa (= atk-taitoja). Työssä olevat ihmiset opiskelevat niin, että heidän osaamisensa vastaa työelämän tarpeita, eli ammattitaidon pitää olla ajan tasalla. Jos verrataan muihin maihin, suomalaiset aikuiset osallistuvat aktiivisesti koulutukseen. He kouluttautuvat, koska se auttaa eteenpäin työssä tai ammattiuralla. Suomalaiset opiskelevat paljon myös vapaa-aikanaan. Suomessa on paljon kansalais- ja työväenopistoja, jotka järjestävät monipuolista opetusta aikuisille. Kansalais- ja työväenopistoissa voi opiskella myös suomen kieltä. Suomalainen koulutusjärjestelmä Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

9 Suomessa 7 17-vuotiailla lapsilla on oppivelvollisuus, ja lähes kaikki suorittavat peruskoulun (katso kuva). Maahanmuuttajalla on oikeus saada peruskoulutusta, jos hän asuu vakinaisesti Suomessa ja on oppivelvollisuusikäinen (7 17-vuotias). Peruskoulun jälkeen voi mennä töihin, mutta koska koulutus on Suomessa tärkeää, nuoret jatkavat yleensä joko ammattikouluun tai lukioon (katso kuva yllä). Ammattikoulusta valmistuu suoraan ammattiin. Lukio on yleissivistävä koulutus ja yleensä nuoret jatkavat sen jälkeen yliopistoon, ammattikorkeakouluun tai joskus myös ammattikouluun. Myös ammattikoulusta voi jatkaa opiskelemaan ammattikorkeakouluun tai yliopistoon. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot antavat korkea-asteen koulutusta. Ammattikorkeakouluissa opetus perustuu työelämän asettamiin vaatimuksiin. Yliopistoissa tehdään tieteellistä tutkimusta ja opetus perustuu siihen. Ammatillinen aikuiskoulutus Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

10 Suomessa on oppilaitoksia, jotka ovat erikoistuneet aikuiskoulutukseen. Aikuinen voi opiskella ammatillisen tutkinnon tai täydentää ammatillista osaamistaan näissä oppilaitoksissa. Aikuiskoulutuksessa voi esimerkiksi opiskella uuden ammatin tai hakea lisä- ja jatkokoulutusta vanhaan ammattiin. Aikuiskoulutus on rakennettu niin, että se vastaa työelämän tarpeita. Kun ihminen hakee opiskelemaan ammatilliseen aikuiskoulutukseen, hänen osaamisensa (= mitä hän on aikaisemmin opiskellut ja tehnyt) otetaan huomioon. Opiskelu on joustavaa. Jokainen voi opiskella vain ne asiat, jotka hän tarvitsee, ja ne taidot, joita hänellä ei vielä ole. Koulutuksen alussa opiskelija näyttää oppilaitoksessa sellaiset todistukset, joiden perusteella osaamista voi arvioida: esimerkiksi työ- ja koulutodistukset sekä työelämässä suoritetut täydennys- ja lisäkoulutukset. Sitten opiskelija ja opettaja yhdessä arvioivat, mitä tietoja ja taitoja opiskelija vielä tarvitsee. Arvioinnin jälkeen yhdessä tehdään opiskelijalle oma opintosuunnitelma. Tavoitteena on, että ulkomailla suoritetut tutkinnot, opinnot ja työkokemus voivat olla pohjana koulutuksen suunnittelulle ja täydentämiselle Suomessa. Sekä ulkomaalaisilla että Suomessa asuvilla maahanmuuttajilla on samat mahdollisuudet opiskella kuin suomalaisilla. On tärkeää, että kielitaito arvioidaan ennen kuin ammatilliset opinnot alkavat. Näin opettajat voivat opiskelemaan haluavan maahanmuuttajan kanssa arvioida, riittääkö kielitaito ammatillisten opintojen suorittamiseen. Monissa oppilaitoksissa voi opiskella kieltä samalla kun opiskelee ammattia. Näyttötutkinto Aikuinen ihminen osaa usein jonkin ammatin hyvin, vaikka hänellä ei olisikaan ammatillista koulutusta. Ammatin voi oppia monella eri tavalla: esimerkiksi työssä, opiskelemalla itse tai harrastamalla. Aikaisemmin täytyi käydä monen vuoden ammatillinen koulutus, jos halusi todistuksen. Vuonna 1994 tuli Suomeen laki näyttötutkinnoista. Nyt aikuinen voi suorittaa näyttötutkinnon ja näyttää käytännössä, että hän osaa ammatin, ja hän saa siitä todistuksen. Tutkinnon näyttökokeet kestävät yleensä monta päivää ja niissä pitää osata paljon asioita. Siksi monet aikuisoppilaitokset järjestävät eri alojen näyttötutkintoihin valmistavaa koulutusta. Näyttötutkinnot suoritetaan usein tämän koulutuksen yhteydessä. Maahanmuuttajat voivat osallistua näyttötutkintoihin samalla tavalla kuin suomalaiset. Suomen kielen taidon täytyy olla niin hyvä, että voi tehdä työtä Suomessa. Eri ammateissa vaadittava kielitaito on kuitenkin erilainen. Esimerkiksi myyjän täytyy osata puhua hyvin; sihteerin täytyy osata myös kirjoittaa hyvin suomen kielellä. Leipuri ei tarvitse työssä suomen kieltä niin paljon kuin myyjä jne. Kielitaidon täytyy vastata ammatissa tarvittavaa kielitaitoa. Oppisopimus Ammatin voi opiskella myös oppisopimuksella. Oppisopimuskoulutus tapahtuu pääasiallisesti työpaikalla työssä oppimalla ja sitä täydennetään ns. teoriaopinnoilla oppilaitoksessa. Työpaikalla oppimista ohjaa ja valvoo työpaikkakouluttaja, jonka työnantaja valitsee. Oppisopimuskoulutuksessa teorian määrä vaihtelee eri koulutusaloilla, mutta keskimäärin Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

11 se on noin 20 prosenttia. Teorian määrä riippuu myös opiskelijan henkilökohtaisesta opiskelusuunnitelmasta. Oppisopimus on opiskelijan ja työnantajan välinen määräaikainen työsopimus. Oppisopimus voidaan tehdä jo työssä olevalle työntekijälle, uudelle työntekijälle, työttömälle työnhakijalle tai yrittäjälle. Opiskelija saa oppisopimuskoulutuksen aikana palkkaa. Teoriajaksojen aikana opiskelijalle maksetaan opintotukea, mikäli työnantaja ei maksa teoriajaksojen ajalta palkkaa. Oppisopimuskoulutus on suosittua Suomessa. Se soveltuu hyvin kaiken ikäisille, ammatinvaihtajille ja niille, jotka tarvitsevat täydennyskoulutusta. Oppisopimus on käytännönläheinen tapa opiskella ammatti, päivittää tietoja ja kehittyä omalla alalla osaajaksi. Oppisopimuksesta voi keskustella tarkemmin työnantajan kanssa, kun työ Suomessa alkaa. Ulkomailla suoritetun tutkinnon hyväksyminen Yksityisen sektorin työnantaja arvioi itse ulkomaisen tutkinnon antamaa pätevyyttä päättäessään työntekijöiden valinnasta, mutta julkisella sektorilla (valtio, kunnat) virkoihin ja tehtäviin on kelpoisuusvaatimuksia (= pätevyysvaatimuksia =millainen koulutus pitää olla). Jos on opiskellut ulkomailla, tarvitsee yleensä Opetushallituksen päätöksen tutkinnon tunnustamisesta. Yksityisellä sektorilla tunnistamispäätöstä ei välttämättä vaadita, mutta siitä saattaa olla apua. Kun yksityisen sektorin työnantaja valitsee työntekijöitä, hän päättää itse, onko ulkomailla suoritettu tutkinto pätevä. Tutkintojen tunnustamisella tarkoitetaan Opetushallituksen päätöstä siitä, millaisen kelpoisuuden ulkomainen korkea-asteen tutkinto (yliopisto tai ammattikorkeakoulu) antaa Suomessa, kun hakee työtä. Opetushallitus antaa Internet-sivuillaan tietoa ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta suomen kielen lisäksi myös englanniksi. (http://www.oph.fi/tutkintojentunnustaminen). Tietyt ammatit ovat Suomessa ns. säänneltyjä ammatteja, joihin tarvitaan ammatinharjoittamisoikeus. Tällaisia ammatteja ovat esim. lääkäri, sairaanhoitaja, opettaja, psykologi ja merenkulun ammatit. Määräykset ovat erilaisia ja riippuvat siitä, onko työhön tuleva EU-maan tai ETA-maan kansalainen vai ei. Suomessa Opetushallitus antaa lisätietoja niistä ammateista, joissa tarvitaan ammatinharjoitusoikeus. Opetushallituksessa myös neuvotaan, miten ja mistä oikeutta voi hakea. Viranomaiset päättävät, kenelle myönnetään ammatinharjoittamisoikeus. Esim. terveydenhuollon oikeusturvakeskus (VALVIRA) myöntää lääkäreille ja muille terveydenhoitoalan ammattilaisille ammatinharjoittamisoikeuden. Ulkomailla suoritettua tutkintoa ei välttämättä hyväksytä Suomessa sellaisenaan, vaan tutkintoa täytyy täydentää Suomessa. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot järjestävät täydennyskoulutusta maahanmuuttajille ja ulkomaalaisille. Oppilaitoksista voi itse kysyä koulutustarjonnasta ja oman tutkinnon täydentämisestä. Opetushallitus antaa asiantuntijalausuntoja myös ulkomaisista ammatillisista tutkinnoista. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

12 Lausunto ei anna kelpoisuutta valtion tai kunnan virkaan tai tehtävään. Lausunto voi auttaa työn tai koulutuspaikan haussa, koska siinä kuvataan kotimaassa suoritetun koulutuksen sisältöä ja tasoa. Jos työntekijän täytyy täydentää osaamistaan Suomessa, niin siitä yleensä keskustellaan rekrytointivaiheessa. Osaamisen voi Suomessa päivittää monella eri tavalla, niin että se vastaa suomalaista työelämää. Oppisopimuskoulutus (katso sivu 9) tai näyttötutkinto (katso sivu 9) voi olla hyvä koulutusmuoto niille, jotka tulevat ulkomailta Suomeen töihin. Tutkintojen akateeminen tunnustaminen tarkoittaa sekä pääsyä koulutukseen ulkomaisen koulutuksen perusteella että ulkomaisten opintojen hyväksilukemista osaksi Suomessa suoritettavaa tutkintoa. Päätökset hyväksilukemisesta tehdään korkeakouluissa tai oppilaitoksissa. Korkeakoulututkintotodistuksen liite (Diploma Supplement) auttaa arvioimaan tutkinnon suorittaneiden pätevyyttä. 3. Työnhaku Työntekijällä on hyvä olla kotimaasta todistukset ja muut dokumentit omasta koulutuksesta. Ne ovat tärkeitä, kun etsii työtä. Niistä on hyötyä myös esimerkiksi, jos työpaikalla järjestetään koulutusta työntekijöille. Suomessa avoimet työpaikat ilmoitetaan yleensä Internetin työnvälityssivustoilla: Työvoimatoimisto o Kaikki EU-maat kattava EURES-toimisto o Yksityisiä työnvälityssivustoja o o o o Työpaikkaa haetaan lähettämällä työnantajalle itse kirjoitettu työhakemus ja CV. Hakemuksessa työnhakija kertoo, miksi juuri tämä työpaikka kiinnostaa häntä ja miksi hän olisi sopiva ehdokas ilmoitettuun työpaikkaan. Hakemukseen liitetään myös itse kirjoitettu ansioluettelo eli CV, jossa kerrotaan koulutus, työhistoria ja osaaminen. CV-malleja ja hakemus-malleja löytyy Internetistä. Lisää tietoa työnhausta useilla eri kielillä löytyy mm. Infopankista: CV-malli: Työhakemus-malli: Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

13 Europassi Europassi on Euroopan Unionin (EU) kehittämä järjestelmä, joka auttaa työnhakijoita kertomaan omasta koulutuksestaan muissa EU-maissa. Europassi auttaa työnantajaa ymmärtämään, mitä toisesta Euroopan valtiosta tullut työnhakija osaa ja mitä taitoja hänellä on. Europassia voi käyttää, kun hakee työhön tai koulutukseen. Europassissa on 5 asiakirjaa, joiden avulla työntekijä voi kertoa, mitä hän osaa. Nämä dokumentit ovat käytössä kaikissa EU/ETA-maissa. Europassin perusasiakirja on Europassansioluettelo (CV). Työntekijä voi lisäksi liittää siihen Europass-kielipassin, Europassliikkuvuustodistuksen (Europass Mobility) sekä kansainväliset tutkintotodistusten liitteet (Certificate Supplement ja Diploma Supplement). Europassin käyttäjä voi itse täyttää Europass-ansioluettelon ja Europass-kielipassin. Europass ansioluettelo ja kielipassi löytyy osoitteesta 4. Työmarkkinajärjestelmä Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu sopimiseen ja sovittelemiseen. Työelämän kehittämisessä tehdään kolmikantaista yhteistyötä. Se tarkoittaa, että työelämää koskevissa neuvotteluissa on mukana kolme tahoa: työnantajat, palkansaajat (= työntekijät) ja valtiovalta. Suomessa on korkea järjestäytymisaste. Noin 2,6 miljoonasta palkansaajasta yli 70 % kuuluu ammattiliittoihin (esim. PAM). Ammattiliittoja on kaikkiaan noin 80 ja ne ovat järjestäytyneet kolmen työntekijäkeskusjärjestön (SAK, STTK, Akava) alaisuuteen. Myös suuri osa työnantajista kuuluu oman alansa työnantajaliittoon. Työnantajaliittoja on kymmeniä (esim. PALTA) ja ne ovat järjestäytyneet Elinkeinoelämän keskusliittoon (EK). Lisäksi on olemassa kirkkoa työnantajana edustava Kirkon työmarkkinalaitos (KiT), kuntia edustava Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ja valtiota edustava Valtion työmarkkinalaitos (VTML). Pienten ja keskisuurten yritysten edunvalvojana on puolestaan Suomen Yrittäjät ry. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

14 Työlainsäädäntö määrää työelämän perussäännöt, mutta käytännön työelämää säädellään hyvin pitkälle myös ammattiliittojen ja työnantajaliittojen välisillä työehtosopimuksilla (TES). Työlainsäädäntö ja työehtosopimukset säätävät, mitkä ovat työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet. Lainsäädäntö ja työehtosopimus (TES) määrittelevät esimerkiksi vähimmäispalkat, työajat, lomat, sairausajan palkat ja irtisanomisen ehdot. Vuodesta 2008 lähtien kunkin alan ammattiliitto ja työnantajaliitto ovat käyneet omat neuvottelunsa työehtosopimuksen (TES) solmimiseksi ilman kaikkia ammattialoja koskevaa keskitettyä sopimusta. Näissä neuvotteluissa ammattiliitot yrittävät saada jäsenilleen palkankorotuksia ja parempia työehtoja. Työnantajaliitot taas yrittävät hillitä näitä vaatimuksia. Julkisella sektorilla (kunta tai valtio työnantajana) tämän sopimuksen nimi on virkaehtosopimus (VES). Joskus työnantajajärjestöt ja työntekijäjärjestöt eivät ole samaa mieltä työehtosopimuksesta. Jos ongelmia neuvottelussa on paljon, voi tulla lakko. Silloin kaikki työntekijät kieltäytyvät tulemasta töihin. Jos työntekijä kuuluu ammattiliittoon, hän saa lakon aikana rahaa ammattiliitosta. Jos ammatti- ja työnantajaliitto eivät pääse ratkaisuun työehtosopimuksen sisällöstä, valtion palkkaama valtakunnansovittelija voi toimia puheenjohtajana sopimukseen pääsemiseksi. Työehtosopimukset solmitaan määräajaksi, yleensä vuodeksi, kahdeksi vuodeksi tai tätä pidemmäksi ajaksi. Sopimuskauden aikana (= kun sopimus on voimassa) ei saa järjestää lakkoja. Työehtosopimus sitoo sopimuksen solmineita palkansaajaja työnantajaliittoa ja niiden jäseniä. Työehtosopimus voi olla lisäksi yleissitova. Tällöin myös työnantajaliittoon kuulumattomien saman alan työnantajien on noudatettava sopimusta työntekijöihinsä. Yleissitovia sopimuksia on Suomessa noin 180 ja niiden piirissä noin 90 % työntekijöistä. Työehtosopimus koskee siis melkein kaikkia palkansaajia. Mikä on tulopoliittinen kokonaisratkaisu? Viime vuosikymmenien tärkeä sopimisen muoto ovat olleet tulopoliittisiksi kokonaisratkaisuiksi kutsutut keskitetyt sopimukset, joita on tehty 1960-luvun lopulta alkaen aina vuoteen 2008 asti. Työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt tekevät nämä sopimukset. Lisäksi maan hallitus (valtio) sitoutui erilaisin toimin ja lupauksin näihin sopimuksiin, mm. antamalla lakiesityksiä eduskunnalle. Keskitettyjen sopimusten puitteissa on palkkaratkaisujen lisäksi sovittu talous-, vero- ja sosiaalipoliittisista toimista. Monet työ- ja sosiaalietuudet on sovittu osana keskitettyjä sopimuksia. Työehtosopimus (TES) määrittelee työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet, esim. palkat, työajan ja lomat. Työpaikkahakemuksissa ja työsopimuksissa voi lukea palkkaus TES:in mukainen. On hyvä ottaa selvää, kuinka suuri on oman alan palkka Suomessa. Työehtosopimus (TES) on tärkeä tuntea, koska Suomessa ei ole esim. minimipalkkalakia, vaan palkat sovitaan työehtosopimuksissa (TES). Työehtosopimuksessa sovitut palkka- ja muut edut ovat vähimmäisehtoja (= minimiehtoja), joita sopimukseen sidottujen on noudatettava. Vähimmäisehtoja ei saa alittaa, ellei sopimuksessa ole erikseen annettu mahdollisuutta sopia jostakin asiasta paikallisesti työntekijän ja työnantajan Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

15 kesken. Paikallinen sopiminen onkin lisääntynyt ja työehto-sopimukset antavat siihen yhä enemmän mahdollisuuksia. Voimassa olevat yleissitovat työehtosopimukset voi tarkistaa osoitteesta Työntekijä ja työnantaja tekevät yhdessä työsopimuksen, kun työ alkaa. Työehtosopimuksessa sovitut edut ovat aina vähimmäisetuja. Niitä ei voida alittaa työsopimuksessa. Esim. palkka ei voi olla työsopimuksessa pienempi kuin mitä työehtosopimuksessa (TES) on sovittu. Työnantaja ja työntekijä voivat työsopimuksessa sopia työehtosopimusta (TES) paremmista ehdoista. Esimerkiksi palkka voi olla suurempi kuin mitä työehtosopimuksessa (TES) on sovittu. Työntekijäjärjestö Työehtosopimukset (TES) Työantajajärjestö Akava, STTK ja SAK EK, KiT, KT ja VTML Ammattiliitto Työehtosopimukset (TES) Työnantajaliitto Esimerkiksi OAJ, SVAL, Tehy, Jyty, Esimerkiksi PALTA, ALT, TIKLI Metalli, AKT, Pam, JHL, Paperiliitto Työntekijöiden edustaja Paikalliset sopimukset Työnantaja Ammattiliiton luottamusmies Työntekijä Työsopimus Työnantaja Suomen työmarkkinajärjestöt Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

16 Luottamusmies Työpaikalla ammattiliittoa ja siihen kuuluvia työpaikan toimihenkilöitä edustaa luottamusmies. Luottamusmies on työpaikan työntekijä, joka tietää esimerkiksi työelämän lakiasiat ja työehtosopimukset. Jos sinulla on työpaikalla ongelmia, luottamusmies auttaa sinua, jos kuulut ammattiliittoon. Ongelmia voi tulla esimerkiksi ylitöistä, palkasta, lomarahasta jne. Luottamusmiehen valitsevat ammattiliittoon kuuluvat työntekijät. Työntekijäliitto (ammattiliitto) ja työnantajaliitto Liitot pyrkivät turvaamaan jäsentensä edut ja oikeudet. Työntekijäliitot (= ammattiliitto) yrittävät parantaa toimeentuloa (palkka) sekä työsuhdeturvaa. Vastaavasti työnantajaliitot valvovat niiden työnantajien ja yritysten etuja, jotka kuuluvat liittoon. Ammattiliitot ovat riippumattomia poliittisista puolueista. Liitoissa töissä olevat tai niihin kuuluvat ihmiset, voivat kannattaa eri puolueita ja politiikkaa. Sen sijaan sekä työntekijäliitot että työnantajaliitot yrittävät vaikuttaa poliittisiin päättäjiin ja työmarkkinapolitiikkaan, että asiat menisivät niin kuin ne toivovat. Ulkomaalainen työntekijä tai työnantaja voi liittyä oman alansa työntekijäliittoon, jos hän haluaa. Ammattiliittoihin liittyminen tapahtuu ottamalla yhteyttä joko työpaikan luottamusmieheen tai suoraan oman alan ammattiliittoon. Ammattiliittoon kuuluvat työntekijät ja työnantajat maksavat liitolle jäsenmaksua. Maksut ovat suuruudeltaan noin 1-2 % palkasta ja ne ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Ammattiliittojen jäsenet saavat erilaisia etuja ja palveluja kuuluessaan ammattiliittoihin (esim. lehti, matkavakuutus, kalenteri, alennuksia hotelleista ja lomamökeistä). Työttömyyskassa Työttömyyskassa on vapaaehtoinen järjestelmä, jolla työssä olevat ihmiset vakuuttavat (=ottaa vakuutus) itsensä työttömyyden varalle. Ammattiliitto järjestää työttömyyskassan. Ammattiliitto ja työttömyyskassa ovat kuitenkin kaksi erillistä järjestelmää. Kun työntekijä on työssä, hän voi maksaa työttömyyskassalle jäsenmaksua. Ammattiliiton jäsenmaksu sisältää usein työttömyyskassan jäsenmaksun, mutta oma tilanne kannattaa selvittää aina tarkasti ammattiliitosta tai työttömyyskassasta. Jos työ loppuu ja työntekijä jää työttömäksi, hän voi hakea ansiosidonnaisia etuja. Ansiosidonnainen työttömyyspäiväraha tarkoittaa tulojen mukaan määräytyvää päivärahaa (=taloudellinen tuki), joka on huomattavasti suurempi kuin esimerkiksi KELA:n maksama päiväraha. Ansiosidonnainen päiväraha lasketaan sen perusteella, miten suuri palkka on ollut ennen työttömäksi jäämistä. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada noin kahden vuoden ajan. Ansiosidonnaisen päivärahan saamiselle on joitakin ehtoja, jotka on täytettävä, ennen kuin päivärahaa on mahdollista saada, esim. työttömyyskassaan on kuuluttava tietty aika (noin 9 kuukautta). Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

17 Suomessa sekä palkansaajat että yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan. Yrittäjä on työtön, kun hän on lopettanut yritystoimintansa tai myynyt oman osuutensa yrityksestä. Yrittäjyys voi päättyä yrityksen myyntiin, purkamiseen, konkurssiin, selvitystilaan tai avioeron takia. Yrittäjä katsotaan työttömäksi myös, jos yritystoiminta on ollut keskeytyneenä yleensä vähintään neljä kuukautta. Yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu vapaaehtoiseen työttömyysvakuutukseen. Jos yrittäjä on ottanut ja maksanut jäsenmaksua omaan yrittäjille tarkoitettuun työttömyyskassaan, hän voi hakea yritystoiminnan päätyttyä esim. päivärahaa. 5. Työsopimus Kun työnantaja ottaa työntekijän töihin, työnantaja tekee työntekijän kanssa tavallisesti kirjallisen työsopimuksen. Työsopimuksessa sovitaan työtehtävät ja palkka sekä muut työhön liittyvät edut ja ehdot. Työsopimusta tehdään kaksi kappaletta, toisen saa työntekijä ja toisen työnantaja. Lyhyissä työsuhteissa sopimus voi olla myös suullinen, eli työn ehdot voidaan sopia puhumalla, mutta suositeltavaa on, että työsopimus on kirjallinen. Kun asiat on kirjoitettu, sekä työntekijä että työnantaja voivat tarkastaa sopimuksesta, mitä on yhdessä sovittu. Tämä auttaa, jos työssä tulee riitatilanteita. Toistaiseksi voimassa olevissa työsuhteissa sekä yli kuukauden jatkuvissa työsuhteissa työsopimus pitää tehdä kirjallisesti. Jos työnantaja ei anna selvitystä työnteon keskeisistä ehdoista (= työsopimusta) työntekijälle, työnantajan pitää maksaa sakkoa. Työsopimuksessa pitää olla normaalisti ainakin seuraavat asiat: työsopimuksen osapuolet (= tekijät = työntekijän ja työnantajan nimi), työsuhteen alkamisaika, työsuhteen kesto ja määräaikaisuuden peruste, koeaika, työntekopaikka, työtehtävät, palkka, työaika, vuosiloman määräytyminen, irtisanomisaika tai sen määräytyminen sekä sovellettava työehtosopimus. Nämä käsitteet on selitetty seuraavissa kappaleissa. Työsopimusmalleja löytyy eri kielillä osoitteesta: Työsopimuksen osapuolet Sekä työnantaja että työntekijä allekirjoittavat työsopimuksen. Työnteon alkamispäivä Työsuhteen alkamispäiväksi merkitään päivämäärä, jolloin työntekijä aloittaa työnteon. Palkkaa maksetaan heti ensimmäiseltä päivältä. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

18 Työsuhteen kesto Toistaiseksi voimassa oleva työsuhde tarkoittaa, että työ jatkuu, kunnes työntekijä sanoo itsensä irti tai työnantaja sanoo työntekijän irti. Työnantajalla täytyy silloin olla syy, miksi hän sanoo työntekijän irti. Työsopimuslaki sanoo, mitkä ovat mahdolliset syyt. Kun työsopimus on voimassa toistaiseksi, työntekijällä on vakituinen (= pysyvä) työpaikka. Toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen voi päättää (= lopettaa) sekä työnantaja että työntekijä. Silloin työnantaja tai työntekijä irtisanoo sopimuksen. Työsopimuksessa on irtisanomisaika. Se kertoo, milloin työsopimus ei enää sido työntekijää ja työnantajaa. Työnantaja tai työntekijä voi myös purkaa toistaiseksi olevan työsopimuksen. Silloin työsopimus päättyy heti ilman irtisanomisaikaa. Työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen vain, jos hänellä on siihen todella hyvä syy. Irtisanomisen perusteena voi olla työntekijästä johtuvat syyt tai taloudelliset, tuotannolliset ja työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvat syyt. Työsopimus voidaan purkaa vain, jos on todella hyvä syy. Määräaikainen työsuhde tarkoittaa, että työn alkamisesta ja loppumisesta on sovittu. Työsopimus voidaan tehdä määräajaksi, jos on perusteltu syy. Syy voi olla esimerkiksi sijaisuus tai se, että työtä riittää vain lyhyeksi ajaksi (sesonkityö). Määräaikainen työsopimus on voimassa sovitun ajan tai niin kauan, kuin sovitun työn tekeminen kestää. Pätkätyö tarkoittaa lyhytaikaisia määräaikaisia työsopimuksia. Jos työsopimus on määräaikainen, se sitoo työnantajaa ja työntekijää sovitun määräajan. Määräaikainen sopimus voidaan purkaa vain, jos on todella hyvä syy. Työharjoittelu tarkoittaa esimerkiksi työtä, joka on osa opiskelijan opintoja. Siitä ei tavallisesti makseta palkkaa. Suomessa työharjoittelussa olevat voivat olla nuoria, aikuisopiskelijoita, työttömiä työnhakijoita tai ammatinvaihtajia. Koeaika ja sen pituus Työsuhteen alussa voidaan sopia koeajasta. Koeaikana työntekijällä on mahdollisuus katsoa, onko työ hänelle sopivaa, ja työnantaja katsoo, onko työntekijä sopiva työhön. Koeaikana työntekijä tai työnantaja voi purkaa työsopimuksen ilman irtisanomisaikaa. Työsopimuksen purkamisen perusteet koeaikana eivät saa olla syrjiviä eivätkä epäasiallisia. Koeaika voi olla toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa enintään 4 kk. Määräaikaisessa työsuhteessa, joka kestää alle 8 kk, koeaika saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta (= ajasta). Koeajalta työntekijä saa normaalia palkkaa. Työntekopaikka Työn suorittamispaikka = missä maassa, millä alueella tai millä paikkakunnalla työtä tehdään. Työtehtävät Mitä työtehtäviä työntekijä tekee. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

19 Palkka Palkan täytyy olla yleissitovan työehtosopimuksen (TES:in) mukainen. Jos alalla ei ole työehtosopimusta (TES), palkka voidaan sopia. Työnantaja ei saa maksaa pienempää palkkaa, kuin mitä yleissitovassa työehtosopimuksessa (TES) on sovittu. TES pätee heti ensimmäisestä päivästä lähtien ja koskee myös maahanmuuttaja-työntekijöitä. Ennen työsopimuksen kirjoittamista ulkomaalaisen työntekijän olisikin tärkeää selvittää oman alan palkkataso Suomessa. Palkka voi sisältää erilaisia lisiä ja etuja. Niiden perusteena voi olla esim. aika, tehtävien vaativuus, suoritus tai tulos. Muut edut voivat tarkoittaa esimerkiksi asunto- tai autoetua; niistä sovitaan työnantajan kanssa. Tyypillisiä palkan lisiä Suomessa ovat: Ikälisät/kokemuslisä Se, kuinka monta vuotta on ollut työssä, vaikuttaa palkkaan. Jos on ollut työssä pitkän aikaa, palkka on isompi. Ylityölisät Jos työntekijä tekee työtä yli työajan, työnantaja maksaa ylityölisää. Säännöllisen vuorokautisen työajan ylittävältä ajalta on maksettava kahdelta ensimmäiseltä tunnilta peruspalkan lisäksi 50 %:n suuruinen korotus ja sen jälkeisiltä tunneilta 100 %:n korotus. Työpaikoilla ylityöt voidaan korvata työntekijöille ylimääräisinä vapaapäivinä. Ylityö on aina työntekijälle vapaaehtoista. Ylitöistä pitää sopia aina työnantajan kanssa etukäteen. Vuorotyölisät Palkkaan vaikuttaa se, tehdäänkö työtä illalla, yöllä, aamulla vai päivällä. Palkka voi olla: Tuntipalkka Palkka riippuu siitä kuinka monta tuntia on ollut töissä. Tuntipalkka voi olla esimerkiksi 10 /tunnissa. Varastotyöntekijällä tai siivoojalla voi olla tuntipalkka. Kuukausipalkka Kuukausipalkka on joka kuukausi yhtä iso, esimerkiksi /kuukaudessa. Opettajalla voi olla kuukausipalkka. Urakkapalkka Urakkapalkan saa, kun sovittu työ on valmis. Esimerkiksi rakennusmies voi saada talon rakennuksesta urakkapalkkaa , kun talo on valmis. Tulospalkka (= provisio) Tulospalkkaus on vaihteleva palkan osa, jota maksetaan työn tuloksesta kiinteän palkan lisäksi. Esimerkiksi myyjä voi saada 5 jokaisesta uudesta tilauksesta. Palkkapäivä on tavallisesti kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa, yleensä 15. päivä tai kuukauden viimeinen päivä. Työnantaja maksaa palkan pankkitilille. Kun palkka maksetaan, työntekijän täytyy saada palkkakuitti (= palkkaerittely, palkkanauha, tilinauha), jossa lukee, mistä osista palkka muodostuu. Kun työnantaja puhuu palkasta, hän tarkoittaa bruttopalkkaa, josta vähennetään verot ja maksuja. Työnantaja vähentää verot työntekijän palkasta; siitä ei itse tarvitse erikseen maksaa veroja. Työntekijälle jäävä palkka on nettopalkka. Suomessa hyvin harvoin maksetaan palkka suoraan käteen (= käteisellä rahalla). Se maksetaan melkein aina pankkitilille. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

20 Työaika Keskeiset työaika-asiat ovat työaikalaissa, mutta työehtosopimuksilla (TES) voidaan sopia myös muista säännöistä. Sen takia työaika-asiat pitää aina tarkistaa työpaikalla sovellettavasta työehtosopimuksesta (TES). Työaikalain mukaan säännöllinen työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän kuin säännöllinen työaika. Yleensä osa-aikatyö tarkoittaa työtä, jota tehdään alle 30 tuntia viikossa. Työehtosopimuksessa (TES) osa-aikatyö voidaan määritellä myös muun pituiseksi. Työpaikalla voidaan käyttää sopimukseen perustuvaa ns. liukuvaa työaikaa. Silloin työntekijä voi itse päättää, milloin päivän työ alkaa ja loppuu. Työntekijän täytyy kuitenkin tehdä sovittu tuntimäärä, siis sovittu aika työtä. Liukumaa voi käyttää niin, että joskus on työssä pitempään ja joskus lähtee aikaisemmin. Tämä tarkoittaa, että työntekijä tulee töihin vähän aikaisemmin tai myöhemmin ja lähtee pois töistä vastaavasti vähän aikaisemmin tai myöhemmin. Liukuma voi olla enintään kolme tuntia. Jos vuorokautinen työaika on pidempi kuin 6 tuntia (6 h), työntekijälle pitää antaa työvuoron aikana vähintään tunnin (1 h) kestävä lepoaika (ruokatauko). Työnantaja ja työntekijä voivat sopia päivittäisen lepoajan lyhentämisestä puoleen tuntiin (1/2 h). Pääsääntö on, että työntekijälle pitää antaa jokaisen työvuoron alkamisesta seuraavan 24 tunnin aikana vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön vuorokausilepoaika. Jaksotyössä vuorokausilepo on vähintään 9 tuntia. Liukuvassa työssä vähintään 7 tuntia. Yleensä työtä tehdään viisi päivää viikossa. Työaika on Suomessa järjestetty niin, että työntekijä saa viikon aikana vähintään 35 tuntia yhtenäistä vapaa-aikaa. Se pitää sijoittaa, mikäli mahdollista, sunnuntain yhteyteen. Loma Vuosiloman määrä riippuu siitä, kuinka kauan on ollut töissä. Jos työsuhde on kestänyt alle vuoden, lomaa saa 2 arkipäivää/kuukausi. Jos työsuhde on kestänyt vähintään vuoden, saa lomaa 2,5 arkipäivää/kuukausi. Lomapäiviä kertyy, jos työntekijä on ollut työssä kuukauden aikana vähintään 14 päivänä. Työntekijälle kertyy vuosilomaa, myös osa-aikaisessa työssä. Loma-ajalta työntekijällä on oikeus saada samaa palkkaa kuin mitä hän saa työssä ollessaan. Lisäksi maksetaan lomarahaa. Lomarahan maksaminen perustuu työehtosopimukseen (TES). Kun työsuhde päättyy, työntekijällä on oikeus saada lomakorvausta, jos hän ei vielä ole pitänyt lomaa. Lomaraha on yleensä 50 % lomapalkasta. Lomapäivät ovat arkipäiviä, eli lauantait lasketaan mukaan loma-aikaan. Jos työntekijälle on kertynyt vuodessa esimerkiksi 24 lomapäivää ja hän haluaa käyttää ne kaikki kesällä, hän voi olla lomalla 4 viikkoa (ei 4 viikkoa ja neljä päivää). Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

21 Suomessa työntekijät pitävät yleensä kesäloman touko-syyskuussa ja joulu- ja/tai talviloman silloin, kun se sopii omaan ja työpaikan aikatauluun. Työnantaja ja työntekijä sopivat (= neuvottelevat) yhdessä, milloin työntekijä voi pitää lomaa. Sairausajan palkka Työnantaja maksaa työntekijälle sairausajan palkkaa. Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijä saa palkkaa sairastumispäivää seuraavilta yhdeksältä päivältä. Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on oikeus saada puolet palkastaan. Jos sairausaika on pitkä, työntekijä saa sairauspäivärahaa Kelasta. Lyhyt sairausloma ei vähennä vuosilomaa. Työntekijän pitää ilmoittaa välittömästi (= heti) työnantajalle sairastumisesta. Kun hän on sairas ja jää pois työstä, hänen täytyy soittaa heti esimiehelle. Ilmoitus pitää tehdä itse. Ei käy, että mies, vaimo tai ystävä ilmoittaa. Jos sairaus kestää alle 3 päivää, ei tavallisesti tarvitse antaa työnantajalle todistusta poissaolosta. Yli 3 päivän sairauslomasta pitää antaa työnantajalle lääkärintodistus. Joskus riittää myös terveydenhoitajan tai työterveyshoitajan todistus. Jos työntekijän alle 10-vuotias lapsi sairastuu, äiti tai isä voi jäädä hoitamaan lasta kotiin 1-4 päiväksi. Tältä ajalta toimitetaan myös lääkärintodistus. Työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa tältä ajalta, jos asiasta ei ole muuta sovittu. Irtisanomisaika Jos työnantaja sanoo työntekijän irti (= antaa potkut, erottaa), hänen täytyy kertoa siihen syy. Työsopimuslaki kertoo hyväksytyt syyt. Niitä ovat muun muassa tuotannolliset ja taloudelliset tai työntekijään liittyvät perusteet (= syyt). Tuotannolliset ja taloudelliset syyt tarkoittavat, että työtä ei enää ole (esimerkiksi kauppa tarvitsee vähemmän myyjiä, jos lähelle on tullut uusi kauppa ja asiakkaat ovat menneet sinne). Työntekijään liittyviä irtisanomisperusteita (= syitä) voi olla esimerkiksi, että työntekijä ei ole tehnyt töitä, jotka hänelle on annettu, tai että hän on tehnyt monta pahaa virhettä, ollut töissä humalassa, myöhästynyt jatkuvasti tai muuten rikkonut työsopimusta. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päättyy joko työntekijän tai työnantajan irtisanomisajan jälkeen. Irtisanomisaika on se aika, joka työntekijän täytyy tehdä työtä ennen kuin työ loppuu. Irtisanomisaikana työntekijä saa normaalia palkkaa. Irtisanomisaikana työntekijällä on normaalit työntekijän oikeudet ja velvollisuudet, myös työntekovelvollisuus. Työnantaja voi erikseen vapauttaa työntekijän tästä velvollisuudesta. Tämä pitää työnantajan kirjata erikseen irtisanomisilmoitukseen. Työsopimuslain mukaan työntekijällä irtisanomisaika on 14 päivää alle 5 vuotta keskeytyksettä jatkuneessa työsuhteessa ja 1 kk yli 5 vuotta jatkuneessa työsuhteessa. Työnantajan noudatettavat irtisanomisajat riippuvat työsuhteen kestosta. Ne voivat olla 14 päivää 6 kuukautta. Työsopimuksessa voidaan myös sopia noudatettavasta irtisanomisajasta. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

22 Työsuhde jatkunut alle 1v. 1-4 v. 1 kk 4-8 v. 2 kk 8-12 v. 4 kk yli 12 v. 6 kk Irtisanomisaika 14 päivää Jos työntekijä tai työnantaja ei noudata irtisanomisaikoja, siitä voi joutua maksamaan vahingonkorvausta. Noudatettava työehtosopimus Työsopimuksessa on maininta siitä, mitä työehtosopimusta (TES) työsopimus noudattaa. 6. Erilaiset työsuhteet Työsopimuksessa sovitaan ne ehdot, joiden mukaan työntekijä tekee työnantajalle työtä. Työsuhteet voivat olla erilaisia sen mukaan, tehdäänkö sopimus yksityisen työnantajan, valtion vai kunnan kanssa, kuinka kauan työsuhde on voimassa, kuinka pitkä päivittäinen työaika on. Työsuhde - virkasuhde Kun työntekijä työskentelee yksityisessä yrityksessä, hän solmii työnantajan kanssa työsuhteen. Kun työntekijä on valtion tai kunnan palveluksessa, kysymyksessä on usein virkasuhde. Näiden ero työntekijälle on se, että virkasuhteisessa työssä voi olla tietyt pätevyysvaatimukset (esim. suomen ja/tai ruotsin kielen osaaminen). Työsuhteessa työn luonne ja työnantaja määrittelevät, mitä työssä täytyy osata ja mitä työntekijältä/hakijalta odotetaan. Toistaiseksi voimassa oleva (pysyvä) työsuhde määräaikainen työsuhde Työsuhde voi olla joko toistaiseksi voimassa oleva (pysyvä) tai määräaikainen. Lait ja työehtosopimukset säätelevät tarkkaan, milloin määräaikaisia työsuhteita saa käyttää. Työsuhde voi olla määräaikainen, jos syynä on esimerkiksi sijaisuus palkallinen työharjoittelu projekti kysyntä- tai sesonkihuippu (esim. joulumyynti) Kokoaikainen työsuhde osa-aikainen työsuhde Työsuhde voi olla kokoaikainen tai osa-aikainen. Osa-aikatyötä on työ, jota tehdään vähemmän (esim. 30 h/vko) kuin täysi työaika (esim. 40 h/vko, TES:n mukaan). Edut (palkka, lomat, tauot) eivät saa olla osa-aikaisilla huonommat kuin kokoaikaisilla. Edut riippuvat kuitenkin tehdystä työajasta. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

23 Henkilöstövuokraus (ns. vuokratyö) Työ voi olla myös ns. vuokratyötä. Työnantaja voi tehdä työsopimuksen sellaisen yrityksen kanssa, joka vuokraa työvoimaa. Silloin työntekijän palkka ja työntekopaikka voi vaihdella. Asiakasyritys, joka tarvitsee työntekijöitä, tekee sopimuksen työvoimaa vuokraavan yrityksen kanssa. Henkilöstöpalveluyritys etsii asiakasyritykselle sopivan työntekijän. Lähde: Oiva väylä työelämään. Henkilöstövuokraus opas työnhakijalle. HPL henkilöstöpalveluyritysten liitto ja Työministeriö. Henkilöstöpalveluyritys on vuokratyössä työntekijän työnantaja. Työntekijä tekee työsopimuksen henkilöstöpalveluyrityksen kanssa, vaikka hän tekee työtä asiakasyrityksessä. Henkilöstöpalveluyritys maksaa työntekijän palkan ja hoitaa kaikki muutkin työnantajan velvoitteet. Asiakasyritys ohjaa ja opastaa työntekijää työn tekemisessä. Vuokratyössä työntekijän ei tarvitse maksaa mitään välitysmaksua henkilöstöpalveluyritykselle eikä hänen palkasta saa vähentää palkkioita työnvälittämisestä. Asiakasyritys maksaa laskun työvoiman vuokrauksesta henkilöstöpalveluyritykselle. Kun työntekijä tekee vuokratyötä, hänen pitää saada työehtosopimuksen (TES) mukaista palkkaa. Vuosilomaa kertyy vuosilomalain mukaisesti samojen säännösten mukaan kuin tavallisessa työsuhteessa. Vuokratyössä voidaan noudattaa joko asiakasyrityksen tai henkilöstöpalveluyrityksen työehtosopimusta (TES). Ulkomailta rekrytoitu työvoima tulee tavallisesti työvoimaa vuokraavien yritysten kautta. Samat henkilöstövuokraukseen liittyvät säännöt ja sopimukset koskevat sekä Suomessa asuvia että Suomeen töihin tulevia työntekijöitä. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

24 7. Työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet Suomalaiset työntekijät tuntevat maan työmarkkinoiden järjestymisen ja ymmärtävät melko hyvin työnantajan ja työntekijän oikeudet ja sopimukset. Työnantajat eivät yleensä kerro työntekijälle kaikkea suomalaisesta työlainsäädännöstä. Se ei tarkoita, että työnantaja ei välitä työntekijöistä. Työnantajat odottavat ja olettavat, että työntekijä ottaa itse selvää työehtosopimuksesta ja muista työelämän pelisäännöistä. Työntekijä voi hankkia tietoa työkavereilta, luottamusmieheltä tai oman alan ammattiliitosta. Työnantajat voivat vastaavasti hankkia työelämätietoa työnantajaliitoista. Suomen työlainsäädännön mukaan työntekijän ja työnantajan oikeudet ja velvollisuudet ovat kaikille samat. Suomessa kaikilla työntekijöillä on oikeus tasa-arvoiseen kohteluun. Työnantaja ei siis saa syrjiä ketään: sukupuoli, syntyperä, etninen alkuperä, kansalaisuus, kansallinen alkuperä, uskonto, ikä, terveydentila, vammaisuus, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta tai muu vastaava eivät saa vaikuttaa negatiivisesti työntekijän asemaan. Työntekijä ei myöskään saa ilman syytä sanoa, että työnantaja syrjii häntä. Syrjinnästä syyttäminen ilman perusteita on vakava asia. Suomen työlainsäädännön mukaan oikeudet ja velvollisuudet voidaan jakaa näin: Työntekijän oikeudet työ- tai virkaehtosopimuksen (TES ja VES) mukainen palkka lakien ja sopimusten antama suoja järjestäytyminen (politiikka, ammattiyhdistystoiminta) terveellinen ja turvallinen työympäristö Työntekijän velvollisuudet tehdä työ huolellisesti noudattaa ohjeita, jotka työnjohto antaa kieltäytyä työnantajan kanssa kilpailevasta toiminnasta (työntekijä ei saa tehdä toiselle työnantajalle tai tehdä itsenäisenä yrittäjänä sellaista työtä, joka vahingoittaa työnantajan asemaa) pitää liikesalaisuus ja ammattisalaisuus ei saa olla päihtyneenä (= humalassa) työpaikalla. Se voi johtaa työsuhteen purkamiseen välittömästi. Kielto koskee kaikkia työpaikalla työskenteleviä ihmisiä. joissakin ammateissa (esim. lääkäri, pappi) työntekijällä on vaitiolovelvollisuus tai salassapitovelvollisuus ja sen laiminlyöminen on vakava asia Työnantajan oikeudet ottaa työhön johtaa työtä ja antaa työnjohdollisia ohjeita ja määräyksiä irtisanoa ja purkaa työsopimus Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

25 Työnantajan velvollisuudet noudattaa lakeja ja sopimuksia kohdella työntekijöitä tasapuolisesti huolehtia työturvallisuudesta antaa työntekijälle kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista edistää hyvää työilmapiiriä, työntekijän työssä suoriutumista ja ammatillista kehitystä Työtodistus Työntekijällä on lakisääteinen oikeus saada työnantajalta työtodistus kun työsuhde päättyy. Yleensä työtodistusta pitää itse pyytää. Työtodistus on tärkeä asiakirja, jossa lukee työsuhteen kesto ja työtehtävät. Lisäksi työntekijä voi pyytää, että todistukseen kirjoitetaan myös työsuhteen päättymissyy (= miksi työsuhde loppui) ja/tai arvio työtaidosta ja käytöksestä (= mitä työntekijä osaa ja minkälainen työntekijä hän on). Aikaisempi työkokemus on tärkeää, kun hakee esimerkiksi koulutuspaikkaa tai uutta työpaikkaa. Työnantajalla on velvollisuus antaa työtodistus vielä 10 vuoden ajan päästäkin työsuhteen päättymisestä ja tämän jälkeen ainoastaan, jos siitä ei aiheudu työnantajalle kohtuutonta hankaluutta. Jos työntekijä haluaa saada työtodistukseen arvion työtaidoista ja käytöksestä, työnantajan pitää antaa sellainen työntekijälle vielä 5 vuoden kuluessa työsuhteen päättymisestä, jos työntekijä sitä pyytää. Työnantajien on myös annettava työntekijälle uusi työtodistus, jos työntekijän vanha työtodistus katoaa tai menee pilalle (= kastuu, repeää, palaa jne.). Työnantaja, joka tahallaan tai huolimattomuudesta ei anna työtodistusta, rikkoo työsopimuslakia. Perhevapaat Kun perheeseen syntyy lapsi, vanhemmilla on oikeus pitää perhevapaata (jäädä hoitamaan lasta kotiin). Kun perhevapaat päättyvät, työntekijällä on oikeus palata omaan työhön tai vastaavanlaiseen työhön vanhassa työpaikassa. Perhevapaa tarkoittaa äitiysvapaata isyysvapaata vanhempainvapaata (äiti tai isä voi pitää) hoitovapaata (äiti tai isä voi pitää) Kun perheeseen on syntymässä lapsi, työntekijän on ilmoitettava työnantajalle hyvissä ajoin (= ajoissa, tarpeeksi aikaisin) äitiys-, isyys- ja hoitovapaasta. Tavallisesti ilmoitusaika on 2 kk. Äitiysvapaan kesto on 105 arkipäivää. Äitiysvapaan aikana työnteko on sallittua, jos se ei vaaranna äidin, sikiön tai lapsen turvallisuutta. Äitiysvapaan aikana työtä ei kuitenkaan saa tehdä kahden viikon aikana ennen laskettua synnytysaikaa eikä kahden viikon aikana synnytyksen jälkeen. Äitiysvapaan jälkeen joko äiti tai isä voi jäädä kotiin hoitamaan vauvaa vanhempainvapaalle, joka on 158 arkipäivää. Molemmat vanhemmat yhdessä eivät voi olla vanhempainvapaalla. Silloin kun lapsi syntyy, isä voi jäädä lyhyeksi aikaa isyysvapaalle. Se on 18 arkipäivää. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

26 Suomessa isät ovat usein mukana synnytyksessä, joten monet isät ottavat isyysvapaata. Isällä on mahdollisuus myös jäädä pidennetylle isyysvapaalle (= isäkuukausi ) vanhempainvapaan jälkeen, jos hän on pitänyt osan vanhempainvapaasta. Niin kannustetaan myös miehiä hoitamaan lapsia. Jos isä pitää vanhempainvapaata tai pidennettyä isyysvapaata, perheen äiti palaa työelämään. Perhevapaiden jälkeen lapselle voi hakea päiväkotipaikan tai jatkaa hoitovapaalla kotona. Suomessa lapset aloittavat tavallisesti päiväkodin 1 3-vuotiaina. Hoitovapaata voi saada siihen asti kun lapsi täyttää 3 vuotta. Työnantajat ja työntekijät tuntevat perhevapaat ja niitä käytetään yleisesti. Raskaana olevan naisen työsopimusta ei saa purkaa eikä häntä saa syrjiä raskauden vuoksi. Työsopimuslain mukaan työnantajan ei tarvitse maksaa palkkaa perhevapaan ajalta. Perhevapaiden ajalta maksettava palkka perustuu alan työehtosopimuksen (TES) määräyksiin. KELA hoitaa kaikki perhevapaa-asiat. Perhevapaiden ajalta KELA maksaa korvausta. Sen määrä riippuu työntekijän tuloista. Lisätietoa: 8. Työntekijän vakuutukset Työnantajan lakisääteiset vakuutukset ovat: eläketurva, tapaturmavakuutus, työttömyysvakuutus ja ryhmähenkivakuutus. Työnantajan on lain mukaan hoidettava ne työntekijälle. Eläke Eläkkeet turvaavat toimeentuloa kun on vanha, työkyvytön tai jos perheen huoltaja kuolee. Suomessa on kaksi toisiaan täydentävää lakisääteistä eläkejärjestelmää kansaneläkejärjestelmä, jota täydentää takuueläke, sekä työeläkejärjestelmä. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä. Kansaneläke ja takuueläke turvaavat perustoimeentulon (= minimitoimeentulon, vähimmäistoimeentulon), jos ihminen ei saa lainkaan työeläkettä tai se jää pieneksi. Suomessa eläkkeestä maksetaan veroja. Kansaneläkettä voi saada Suomessa vakinaisesti asuva henkilö. Kansaneläkkeen myöntää ja maksaa Kela. Se turvaa vähimmäistoimeentulon, jos hakija ei saa työeläkettä tai se on pieni. Kun työeläke kasvaa, kansaneläke pienenee. Kansaneläkettä voi saada, kun on täyttänyt 65 vuotta. Jos maahanmuuttaja ei kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin, hän saa kansaneläkkeen sijaan takuueläkettä, jos hän on asunut Suomessa vähintään 3 vuotta 16 vuotta täytettyään. Työeläkkeen järjestää työnantaja. Yksityisyrittäjä hoitaa vakuutusmaksunsa itse. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

27 Työeläkkeen suuruus riippuu tehdyistä työvuosista ja ansaitusta palkasta. Jos työntekijä on ollut kauemmin (= pidemmän ajan) työelämässä, hänellä on isompi työeläke. Jos tulot (= palkka) ovat pienet, työeläke on pienempi. Jos tulot ovat suuremmat, työeläke on suurempi. Työeläkettä maksetaan, kun työelämä loppuu, yleensä vuotiaana. Työntekijä voi työskennellä myös osa-aikaisesti osa-aikaeläkkeen avulla. Ikääntynyt (= vanha) työntekijä voi jäädä ennen varsinaista eläkkeelle siirtymistä osa-aikaisesti eläkkeelle, jolloin hän tekee työtä osa-aikaisesti (= vähemmän kuin normaalin työajan). Velvollisuutta osa-aikatyön järjestämiseen työnantajalla ei ole, mutta osa-aikaeläkkeet ovat tuttuja suomalaisilla työpaikoilla ja niistä voi työnantajan kanssa neuvotella. Työeläkkeen rahoittavat (= maksavat) työnantajat ja työntekijät yhdessä. Työnantaja ottaa työntekijän palkasta työntekijän maksuosuuden ja tilittää sen ja oman osuutensa vakuutusmaksuista eläkelaitokselle. Työeläkevakuutusyhtiöt, eläkekassat ja -säätiöt hoitavat työeläkevakuutuksia. Suomessa Eläketurvakeskus (ETK) hoitaa eläketurvaan liittyviä asioita. Eläketurvakeskus (ETK) lähettää määräajoin työntekijöille tiedon kertyneistä eläkkeistä. Työntekijä voi myös pyytää Eläketurvakeskukselta (ETK) rekisteriotteen kertyneestä eläkkeestä. On tärkeää, että työntekijällä on kaikista Suomessa tehdyistä työsuhteista työtodistus. Työtodistusten avulla rekisteritietoja voi korjata tarvittaessa. Työntekijän on hyvä seurata itse eläkekertymää (= paljonko eläkettä on kertynyt) ja tehdä tarvittaessa korjauksia omiin tietoihin. Silloin pitää ottaa yhteyttä eläketurvakeskukseen (ETK). Jos ulkomainen työntekijä lähtee pois Suomesta ennen kuin hän jää eläkkeelle, hänelle maksetaan Suomesta kertynyttä eläkettä sitten kun hän on eläkeiässä. Eläkkeen voi saada mihin tahansa maahan riippumatta kansalaisuudesta. Viranomaiset hoitavat käytännön työn, mutta työntekijän on hyvä säilyttää kaikki dokumentit (mm. työtodistukset) Suomessa työskentelystään. Tapaturmavakuutus Työnantajan on otettava työntekijöilleen tapaturmavakuutus. Se on tehtävä aina työsuhteen alussa. Työntekijä voi saada korvausta työtapaturman sattuessa. Korvaus voi olla sairaanhoitokulujen ja ansiomenetyksen korvaaminen päivärahana, tapaturmaeläke, tapaturmasta aiheutuneen vamman korvaus, kuntoutus tai kuolemantapauksissa perhe-eläke omaisille. Palkkaturva Työnantaja maksaa myös työttömyysvakuutusmaksuja, joilla rahoitetaan mm. palkkaturva ja työttömyyskassat. Jos työnantaja tekee konkurssin tai ei voi enää maksaa työntekijöille palkkoja, työntekijä voi vaatia maksamatta jääneitä palkkojaan palkkaturvana. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

28 Joskus työnantaja menee konkurssiin tai tulee muuten maksukyvyttömäksi. Silloin palkkaturvajärjestelmä turvaa työntekijän työsuhteesta johtuvien saatavien (= palkan) maksamisen. Työntekijän on tehtävä palkkaturvahakemus 3 kuukauden kuluessa saatavan (palkan) erääntymisestä. Lisätietoja suomalaisesta palkkaturvasta urva/index.jsp Ryhmähenkivakuutus Työntekijät kuuluvat yleensä ryhmähenkivakuutuksen piiriin. Työnantajan pitää ottaa työntekijöilleen vakuutus, jos alalla on yleissitova työehtosopimus (TES), jossa sitä vaaditaan. Ryhmähenkivakuutus korvaa pysyvästä työkyvyttömyydestä työntekijälle tullutta haittaa ja kuolemantapauksen takia yleensä omaisille tai määrätylle edunsaajalle. On hyvä selvittää työnantajan kanssa, millaisia vakuutuksia työntekijä on työntekijöille ottanut. Tällä on merkitystä, jos vaikka työntekijä harkitsee yksityisten vakuutusten ottamista. Esim. asunnon oston yhteydessä pankit voivat markkinoida erilaisia vakuutuksia työttömyyden ja kuolemantapausten varalle. Voi olla, että työntekijällä on jo nämä vakuutukset hoidettu työnantajan kautta. Kun työntekijä selvittää työnantajan ottamat vakuutukset, hän voi välttyä ottamasta päällekkäisiä vakuutuksia (= maksaa kaksi samanlaista vakuutusta). Työnantaja voi ottaa työntekijöille myös erilaisia vapaaehtoisia vakuutuksia näiden lakisääteisten vakuutusten lisäksi. Työntekijät voivat ottaa itse vapaaehtoisia lisävakuutuksia. Esimerkiksi työttömyyskassan jäsenyys antaa turvaa, jos jää työttömäksi. 9. Verotus Suomessa kaikesta palkkatyöstä pitää maksaa veroja. Työnantaja pidättää palkasta veroennakot (= ennakonpidätys). Ennakonpidätyksessä maksetaan tulovero, kunnallisvero, työeläke-, työttömyys- ja sairausvakuutusmaksut. Suomessa on käytössä ns. progressiivinen verotusmalli. Veroja maksetaan tulojen mukaan. Jos tuloja on vähän (esim. palkka on pieni) niin veroprosentti on pieni. Jos tuloja on enemmän, veroja pitää maksaa suhteellisesti enemmän, eli veroprosentti on silloin suurempi. Vero menee valtiolle ja kunnalle. Verorahoilla maksetaan erilaisia palveluja ja sosiaaliturvaa, esimerkiksi sairaanhoito, eläkkeet ja koulut. Kun suomalaiset puhuvat palkasta, he puhuvat bruttopalkasta. Työsopimuksessa määritellään bruttopalkka. Se on palkka ennen verojen ja muiden pakollisten mm. työnantajamaksujen maksamista. Palkka, joka jää työntekijän käyttöön, on nettopalkka. Työnantajan on palkan maksamisen yhteydessä annettava työntekijälle palkkakuitti (= palkkalaskelma, tilinauha, palkkanauha), josta käy ilmi palkan suuruus ja siitä tehdyt Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

29 vähennykset (ennakonpidätys, vakuutukset ym.). Palkkalaskelma on välttämätön apuväline silloin, kun selvitetään palkan laskemisessa mahdollisesti tapahtuneita laskuvirheitä tai muita erehdyksiä. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

30 Kun työ alkaa, työntekijän täytyy antaa työnantajalle verokortti. Verokortti on paperi, jossa lukee työntekijän veroprosentti. Se on tärkeä, koska työnantajan pitää tietää, kuinka paljon työntekijän palkasta maksetaan veroa. Verokortin saa verotoimistosta (lisää tietoa: Verotoimiston tunnistat tästä logosta: Jos työntekijä ei toimita verokorttia työnantajalle, palkasta menee veroa 60 %. Verotoimistoon voi viedä oman työsopimuksen, ja siellä voi virkailijoiden kanssa yhdessä laskea omiin tuloihin perustuvan veroprosentin. Jos olet arvioinut veroprosentin liian suureksi ja olet maksanut liikaa veroa, saat seuraavana vuonna veronpalautusta eli saat rahaa takaisin. Jos taas olet maksanut liian vähän veroa, saat jälkiveroa (= mätkyt ) eli sinun pitää maksaa lisää veroja jälkikäteen. Jokaisen verovelvollisen on keväällä annettava veroilmoitus, jossa kaikki mahdolliset tulot on ilmoitettava. Valtioiden välillä on paljon verotusta koskevia sopimuksia. Siksi kannattaa aina kysyä verotoimistosta neuvoa ulkomaalaisen työntekijän verotuksesta. Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

31 Verotoimisto lähettää jokaiselle palkansaajalle veroehdotuksen aina huhtikuussa. Se on valmiiksi esitäytetty. Tiedot on saatu esimerkiksi työnantajilta, pankeilta, vakuutusyhtiöiltä ja KELA:lta. Jos veroehdotuksessa on vääriä tietoja tai siellä ei ole kaikkia tietoja, se pitää korjata itse. Sen jälkeen lomake palautetaan allekirjoitettuna verotoimistoon. Korjaukset voi tehdä myös Internetissä Jos kaikki tiedot ovat oikein, veroehdotusta ei tarvitse korjata. Syksyllä verotoimisto lähettää jokaiselle palkansaajalle veropäätöksen, jossa lukee mm. oletko maksanut oikean määrän veroa ja saatko veronpalautusta tai pitääkö sinun maksaa jälkiveroa. Suomalaiset pitävät itse kirjaa tuloistaan, jotta he voivat tarkastaa verottajan tiedot. Tarkistus on helppoa, kun työntekijä säilyttää kaikki verovähennyksiin oikeuttavat kuitit, mm. palkkakuitit, jotka hän on saanut työnantajalta. Verokalenteri Jäännösveron 1. eräpäivä on joulukuussa Veronpalautukset maksetaan joulukuussa Jäännösveron 2. eräpäivä on helmikuussa Esitäytetty veroilmoitus tulee kotiin postissa -tiedot pitää tarkastaa itse Verotoimisto lähettää veropäätöksen kotiin Veroilmoituksen palautus on toukokuussa -korjaukset pitää toimittaa verotoimistoon Amiedu - Työelämäsertifikaatti maahanmuuttajille /47

m a t k a o p a s t y ö e l ä m ä ä n

m a t k a o p a s t y ö e l ä m ä ä n T E K - S A F A m a t k a o p a s t y ö e l ä m ä ä n Arkkitehtiopiskelijan arkea Kaisa oli opiskeluaikana töissä enonsa arkkitehtitoimistossa. Palkasta sovittiin suullisesti, kun Kaisa siitä parin työpäivän

Lisätiedot

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto

Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5. Työsuojeluhallinto Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Työsuojeluhallinto Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluoppaita ja -ohjeita 5 Pienyrityksen työympäristö tuloksen tekijänä 2014 Työsuojeluhallinto

Lisätiedot

Suomeen työhön. te-palvelut.fi. Opas Suomesta kiinnostuneille työntekijöille ja yrittäjille. Anton Ivanov/Shutterstock

Suomeen työhön. te-palvelut.fi. Opas Suomesta kiinnostuneille työntekijöille ja yrittäjille. Anton Ivanov/Shutterstock Suomeen työhön Opas Suomesta kiinnostuneille työntekijöille ja yrittäjille Anton Ivanov/Shutterstock te-palvelut.fi Työ- ja elinkeinoministeriö, 11/2014 Taitto: Edita Publishing Oy Paino: Edita Prima Oy

Lisätiedot

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle

Palkkaopas. sosiaalialan ammattilaiselle Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 1 Taitto: Mainostoimisto Tin can Oy Painopaikka: Art-Print Oy 2012 2 Palkkaopas sosiaalialan ammattilaiselle 3 4 Lukijalle Talentian ydintehtävä on ajaa ja valvoa

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE

HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE HENKILÖKOHTAISEN AVUN OHJE Kirkkonummen kunta Perusturva Vammaispalvelut Voimassa 1.5.2013 alkaen SISÄLLYSLUETTELO 1 YLEISTÄ - MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON...3 2 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN...3 2.1

Lisätiedot

Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015

Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015 Hiusalan työehtosopimus 1.11.2013-31.5.2015 I SOVELTAMISALA JA VOIMASSAOLOAIKA 1 Sopimuksen ulottuvuus Tällä sopimuksella määrätään Suomen Hiusyrittäjät ry:n jäsenliikkeiden palveluksessa olevien parturien,

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 YKSITYISEN SOSIAALIPALVELUALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.3.2014 31.1.2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 Sopimuksen ulottuvuus... 3 2 Työn johto, jakaminen

Lisätiedot

Terveyspalvelualan työehtosopimus

Terveyspalvelualan työehtosopimus Terveyspalvelualan työehtosopimus 1.3.2014 31.1.2017 Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry Asemamiehenkatu 4, 00520 Helsinki TSN:n jäsenjärjestöt: Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO Asemamiehenkatu

Lisätiedot

Työsopimuslaki. Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan

Työsopimuslaki. Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan Työsopimuslaki Työnantajan ja työntekijän asema työsopimuslain mukaan Sisällys 1 Lain rakenne ja soveltamisala... 4 2 Työsopimuksen tekeminen... 6 Muoto... 6 Kesto... 8 Koeaika... 10 3 Työnantajan velvollisuudet...

Lisätiedot

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa

Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa OPAS 5 2013 Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityksen rekisteröinti Suomessa Осуществление предпринимательской деятельности и регистрация фирмы в Финляндии Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

TYÖNHAUN TEHTÄVÄKIRJA

TYÖNHAUN TEHTÄVÄKIRJA TYÖNHAUN TEHTÄVÄKIRJA OPAS TYÖLLISTYMISEN TUEKSI Tähän Työnhaun tehtäväkirjaan on kerätty Maamark - projektin (Maahanmuuttajat markkinoille ESR 2003-2007) työnhakuklubeissa käytettyä materiaalia. Kaikkea

Lisätiedot

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # "! &

7T]ZX[ÝbcÝ_P[eT[dP[P] chýtwc^b^_x\db $! # ! & Henkilöstöpalvelualan työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Sisällys I YLEISET MÄÄRÄYKSET. 1 1 Soveltamisala... 1 2 Määritelmät... 1 3 Keskusjärjestöjen ja liittojen väliset muut sopimukset.. 2 4 Työn johto,

Lisätiedot

Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus

Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus Sisällysluettelo Yliopistojen yleinen työehtosopimus Yliopistojen yleisen työehtosopimuksen uudistamista koskeva allekirjoituspöytäkirja... 2 1 luku Yleiset määräykset... 6 2 luku Vuosilomaa koskevat määräykset...

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017

TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 1 TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 Työehtosopimuksen perusosa 1 Irtisanomissuojasopimus 2 Allekirjoituspöytäkirja 3 2 YKSITYISMETSÄTALOUDEN TYÖNANTAJAT - PRIVATSKOGSBRUKETS ARBETSGIVARE RY:n ja METO METSÄALAN

Lisätiedot

LUOTTOTIETO- JA PERINTÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017

LUOTTOTIETO- JA PERINTÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 LUOTTOTIETO- JA PERINTÄALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.4.2014 31.1.2017 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Ammattiliitto Pro ry PALVELUALOJEN TYÖNANTAJAT PALTA ry PL 62, 00131 Helsinki (Eteläranta 10, 6 krs.) Tomi

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi 2011 Sisällys Kun muutat Suomeen ja Suomesta 1 Kun muutat Suomeen

Lisätiedot

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db "! # "! &

B^bXPP[XP[P] YËaYTbcÝYË Z^bZTeP chýtwc^b^_x\db ! # ! & Sisällysluettelo 1 Sopimuksen ulottuvuus...1 2 Työn johto, jakaminen ja järjestäytymisoikeus...1 3 Työsuhteen alkaminen...1 4 Työsuhteen päättyminen...2 5 Palkat...2 6 Työaika...3 7 Arkipyhät...6 8 Lisätyö...6

Lisätiedot

Vuoden 2012 kysymykset USEIN KYSYTTYÄ KYSYMYSTEN VASTAUKSET

Vuoden 2012 kysymykset USEIN KYSYTTYÄ KYSYMYSTEN VASTAUKSET Vuoden 2012 kysymykset USEIN KYSYTTYÄ KYSYMYSTEN VASTAUKSET Sisällysluettelo 1. Yleiset kysymykset... 4 1.1. Mikä työeläkeote on?... 4 1.2. Kuka saa työeläkeotteen?... 4 1.3. Miksi en ole saanut työeläkeotetta?...

Lisätiedot

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016

MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016 MAA- JA VESIRAKENNUSALAN TYÖEHTOSOPIMUS 20.3.2014 29.2.2016 INFRA ry:n ja Rakennusliitto ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS AJALLE 20.3.2014 29.2.2016 ISBN 978-952-269-117-0 ISBN 978-952-269-118-7 (pdf) Taitto:

Lisätiedot

Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä?

Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä? Mitä tulee tietää, kun palkkaa uutta henkilöstöä? Aloitamme Kuntatyönantajassa artikkelisarjan, jossa kerromme palvelussuhteen alkamisen, sen kulkuun ja päättymiseen liittyviä juridisia perusasioita.tässä

Lisätiedot

MAST. selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä. Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä

MAST. selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä. Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä MAST selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Työhön! selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Työhön! Selkomateriaali työnhausta ja työllistymisestä Kirjoittajat: Piia Virtanen ja Hanna Stenroos

Lisätiedot

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus

tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Apurahatietoa tutkijalle Työskentelyn ehdot, sosiaaliturva ja verotus Elina Katainen Elina Katainen, Tieteentekijöiden liitto Taitto: Tuomo Tamminen/Päälause Paino: Unigrafia Oy, Helsinki 2013 ISBN 978-952-67153-6-0

Lisätiedot

Yt-henki haiskahtaa HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU. pätee myös työelämässä. mitään ei tapahdu, ei tee mitään Ammattiosaston aktiivit esittäytyvät s.

Yt-henki haiskahtaa HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU. pätee myös työelämässä. mitään ei tapahdu, ei tee mitään Ammattiosaston aktiivit esittäytyvät s. 2014 HELMI HUHTI KESÄ ELO LOKA JOULU mitään ei tapahdu, jos kukaan ei tee mitään Ammattiosaston aktiivit esittäytyvät s. 4 SAnanvapaus pätee myös työelämässä s. 28 EU laimea vai hotti? Joonas Tuomivaara

Lisätiedot

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS

Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS Kunnallisen esimiehen VIRKASUHDEOPAS KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS Helsinki 2008 KUNNALLINEN TYÖMARKKINALAITOS 3. uudistettu painos Painetun julkaisun ISBN 978-952-213-359-5

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

Sisällys. 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25

Sisällys. 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25 Vuosilomalaki Sisällys 6 Oikeus poiketa laista työ- ja virkaehtosopimuksella... 24 Työ- ja virkaehtosopimusmääräysten soveltaminen... 25 1 Lain soveltamisala ja pakottavuus... 4 Yleissitovan työehtosopimuksen

Lisätiedot

ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007

ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 ENERGIA-ALAN TOIMIHENKILÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUS 16.2.2005 30.9.2007 ENERGIATEOLLISUUS RY TOIMIHENKILÖUNIONI RY SUOMEN KONEPÄÄLLYSTÖLIITTO RY 1 Työehtosopimuksen sisältö SISÄLLYSLUETTELO TYÖEHTOSOPIMUKSEN

Lisätiedot

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS

FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS 4. päivitetty painos FUDUT VAI? YHTEISTOIMINTA - NEUVOTTELUOPAS TEAM PRO YTN Sisällysluettelo YHTEISTOIMINTANEUVOTTELUOPAS HENKILÖSTÖVAIKUTUKSISTA 3 1. TAUSTATIEDOT 3 1.1 Taloudelliset taustatiedot ja

Lisätiedot

TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry

TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS. Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry TIETO- JA VERKOSTO- TEKNOLOGIA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI ry Sähköalojen ammattiliitto ry 1 VUOSIEN 2007-2010 TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA...5 1

Lisätiedot

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi

Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille. Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille Miten pääset Suomen sosiaaliturvaan ja mitä tapahtuu kun muutat ulkomaille? Lyhyesti ja selkeästi Sisällys Kun muutat Suomeen tai Suomesta Kun muutat Suomeen tai

Lisätiedot