Sote-uudistuksen tilannekatsaus. Erja Pentti sosiaali- ja terveysjohtaja

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen tilannekatsaus Erja Pentti sosiaali- ja terveysjohtaja

2 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

3 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja järjestämissopimuksesta 5 soteyhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

4 Reformi: Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus TAVOITE: Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat ja kustannusten hallinta paranee. Sote-menojen taso alenee 3 miljardilla eurolla nykyennusteeseen verrattuna. KUVAUS: Sosiaali- ja terveydenhuolto siirretään kuntaa suurempien itsehallintoalueiden vastuulle. Järjestäjällä on vastuu siitä, että sosiaalija terveyspalvelut toimivat jatkossa sujuvana palvelukokonaisuutena. Monikanavainen sote-rahoitus yksinkertaistetaan. Säädetään laajaan valinnanvapauteen perustuva valinnanvapauslainsäädäntö, jonka perusteella yksilöllä on yleensä mahdollisuus valita palveluiden julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin tuottajien välillä. 3/16 4/16 5-6/16 11/16 2/17 7/ /19 Sote- Järjestämislaki ja maakuntalaki lausuntokierrokselle HE sotejärjestämislaiksi ja maakuntalaiksi eduskuntaan Sotejärjestämis - laki ja maakuntalaki voimaan Muutoshallinto Järjestämisvastuu maakunnille Selvityshenkilöiden esiselvitys valinnanvapauden päävaihtoehdoista ja suositettavasta mallista Selvityshenkilöiden ehdotuksen pääkohdat hallituksen keskusteluun 4/16. Selvitys valmis ja lausunnoille 5/16. Lainvalmistelu valmisteluryhmässä aloitetaan. Hallituksen peruslinjaus HE-luonnos valinnanvapauden laajentamisesta ja monikanavarahoituksen yksinkertaistamisesta lausuntokierrokselle 11/2016 HE valinnanvapauden laajentamisesta ja rahoituksen yksinkertaistamisesta eduskuntaan 2/2017 Lait voimaan Mahdollinen siirtymäaika valinnanvapaudesta. 4

5 Rahoitusratkaisu Sote-järjestämistä ja maakuntia koskeva, voimaantuleva lainsäädäntö valmistellaan valtion rahoitusmallin pohjalta Sote-rahoituksen varat kannetaan valtion verotuksessa muuttamalla ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräitä tuloverotuksen vähennysten parametrejä (asteikkomalli) Maakunnille valtionrahoitus yleisenä valtionosuutena - valtakunnallisiin erityistehtäviin kohdennettua rahoitusta Asiakasmaksulainsäädännön kokonaistarkastelun käynnistäminen 2017

6 Palvelutuotanto Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta Julkista valtaa käytetään virkavastuulla Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta laajennetaan

7 Valinnanvapauden laajentaminen Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle mahdollisuus valita palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Turvataan julkisen ja yksityisen sektorin tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailuun Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat omat palvelut Valinnanvapautta laajentava ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lainsäädäntö voimaan Selvityshenkilötyö ja lainsäädännön valmistelu käynnissä

8 HS Koonnut: Teija Sutinen / HS, grafiikka: Jukka Himanen / HS, lähde: Selvityshenkilön väliraportti 23

9 VALINNANVAPAUS JA MONIKANAVARAHOITUKSEN YKSINKERTAISTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLOSSA Ehdotus Selvityshenkilöryhmä

10 Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa ehdotus Valtio päättää ne palvelut, joiden kohdalla vallitsee vapaus valita palvelujen tuottaja sellaisiksi hyväksyttyjen joukosta (ns. auktorisointimenettely tai tuottajarekisteriin hyväksyminen) Kunkin valinnanvapauden piiriin kuuluvan palvelun osalta vahvistetaan tuottajille asetettavat vaatimukset seuraavilta alueilta: ammatillinen osaaminen, toiminnan ylläpitämiseen vaadittavat voimavarat, taloudellinen kantokyky, laatujärjestelmä sekä seuranta- ja raportointijärjestelmä (viimeksi mainittu tuottaa tietoja sekä kansalaisille valintojen perustaksi että järjestäjälle seurantaa ja arviointia varten)

11 Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa Tuottajalle julkisista varoista maksettava korvaus on samasta palvelusta kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuottajille yhtenäinen Raha seuraa asukasta eli julkinen rahoitusosuus osoitetaan sille tuottajalle, jonka asukas on valinnut Valtio päättää (asetuksella) perittävistä asiakasmaksuista, jotka myös ovat samoista palveluista yhteneväiset tuottajasta riippumatta Palvelujen tuottajien kesken vallitsee laatu-, ei hintakilpailu. Valtio osoittaa maakunnille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen rahoituksen, joka voittopuolisesti perustuu tarvevakioituun kapitaatioon. Lisäksi valtio voi käyttää terveys- ja hyvinvointipoliittisia tavoitteita ja taloudellisia tehokkuusvaatimuksia tukevia kannustimia

12 Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa Maakunta järjestäjänä vastaa laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tuottajien kanssa laadittavista sopimuksista ja niiden seurannasta Maakunta suorittaa palvelujen tuottajille sopimusten mukaiset julkiset rahoitusosuudet ja valvoo sopimusehtojen noudattamista Valtio ja maakunta sopivat valinnanvapausjärjestelmän toteuttamista maakunnan alueella koskevista yksityiskohdista

13 Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa Asukas valitsee ensisijaiseksi asiointipaikakseen sosiaali- ja terveyskeskuksen, jonka tehtäviin kuuluu jäljempänä määriteltyjen peruspalveluiden tuottamisen lisäksi suorittaa muita palveluja koskeva ammatillinen tarpeen arviointi. Muita laajan valinnanvapauden piiriin kuuluvia julkisrahoitteisia palveluja voi saada sosiaali- ja terveyskeskuksen toteaman tarpeen mukaisesti lähetteen tai palveluohjauksen perusteella. Laajan valinnanvapauden piirissä on myös sosiaali- ja terveyspalveluja joiden käyttöön oikeuttaa viranomaisen tekemä etuuspäätös.

14 Sosiaali- ja terveyskeskus Asukas listautuu, voi vaihtaa tuottajaa 6 kk:n välein Rahoitusmalli: tarvevakioitu kapitaatio, johon voidaan liittää Laatu- ja vaikuttavuustavoitteiden toteutumiseen liittyvä lisärahoitus Terveys- ja hyvinvointipoliittisten tavoitteiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus Palvelukohtaiset asiakasmaksut tuloutetaan sosiaali- ja terveyskeskukselle

15 Peruspalvelut Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus- ja perheneuvonta Yleislääkärin vastaanotto Terveydenhoitajan ja sairaanhoitajan itsenäinen vastaanotto Lasten- ja äitiysneuvola Muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy

16 Muut peruspalvelut ja erikoispalvelut Asukas valitsee palvelujen tuottajan saatuaan viranomaisen päätöksen tai sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähetteen tai palveluohjauksen Kotipalvelu Kotisairaanhoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Kuntoutus- ja terapiapalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Muut erityispalvelut (esimerkiksi ravitsemus- tai puheterapia ja jalkojen hoito) Maakunnan valtion vahvistamien periaatteiden mukaisesti päättämät erikoispalvelut

17 Muut peruspalvelut Rahoitusmallit määritellään palveluittain: Suoriteperusteinen korvaus tai kiinteän ja muuttuvien rahoituserien yhdistelmä palvelujen luonteeseen sopien Hyvin määritellyissä palveluissa vaihtoehtona on hoitoepisodin kiinteä rahoitus ( tuote- tai pakettihinnoittelu ), johon voi liittyä vaikuttavuudesta riippuvia lisäeriä, tai henkilökohtainen budjetointi Vahvistetut asiakasmaksut suoritetaan palvelujen tuottajalle Suun terveydenhuolto on laajan valinnanvapauden piirissä ja nojautuu monituottajamalliin Asukas valitsee palvelujen tuottajan suoraan ilman palveluohjausta Lapsilta ja nuorilta (alle 18-vuotiailta) ei peritä asiakasmaksua Valtio vahvistaa edellä esitetyn yleisperiaatteen mukaisesti asiakasmaksut ja palvelujen tuottajille suoritettavat suoriteperusteiset korvaukset

18 Palvelutuotannon joustavuutta ja uudistumista edistävät laajan valinnanvapauden järjestämistä koskevat periaatteet Sosiaali- ja terveyskeskukset voivat hoitaa säädetyt tehtävänsä myös käyttämällä alihankkijoita ja verkostoitumalla keskenään esimerkiksi erikoisosaamista koskevissa toiminnoissa Palvelujen tuottajilla on mahdollisuus koota laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja erilaisten palvelukokonaisuuksien muodostamista kannustetaan Palvelujen tuottajille turvataan mahdollisuus tehdä palvelualoite ja ilmoittaa valmiutensa ottaa hoitaakseen osia maakunnan ylläpitämästä palvelutuotannosta

19 Palvelutuotannon joustavuutta ja uudistumista edistävät laajan valinnanvapauden järjestämistä koskevat periaatteet Hallituksen linjauksen mukaan maakuntia velvoitetaan järjestämään uusia ratkaisuja hakevia konseptikilpailutuksia Palvelujen tuottajat (maakunnan sekä yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat) ovat asukkaiden valintojen helpottamiseksi velvollisia tiedottamaan avoimesti ne tiedot, jotka ilmoitetaan järjestäjälle osana seurantaa, arviointia ja valvontaa

20 Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Sairaanhoitovakuutuksen maksujen kanto tapahtuu jatkossa osana valtionverotusta ja vastaavat varat sisältyvät maakunnille maksettavaan valtionosuuteen Yksityissektorin palvelujen käytöstä potilaille suoritettavista sairausvakuutuskorvauksista luovutaan Avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu on maakunnilla Julkisrahoitteisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen rahoitusvastuu on maakunnilla Matkakustannusten järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy maakunnille

21 Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Kelan järjestämän ja korvaaman vaativan kuntoutuksen, kuntoutuspsykoterapian ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen rahoitus ja järjestäminen ratkaistaan osana kuntoutuksen kokonaisuudistusta Lakisääteisen työterveyshuollon rahoitus ja järjestäminen jatkuu nykyisenkaltaisesti. Korvausperusteita kehitetään siten, että työterveyshuollon piirissä olevat sairaanhoitopalvelut tukevat jatkossa nykyistä paremmin työhön liittyvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä. Opiskeluterveydenhuolto kuuluu maakunnan järjestämisvelvollisuuden ja siten rahoitusvastuun piiriin. Ylimenokauden aikana säilytetään Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö palvelujen tuottajana. Osa sen toiminnasta rahoitetaan opiskelijoilta kannettavilla maksuilla.

22 Valtion ohjaus STM:n ohjausyksikkö Valvira THL Kela Uudistuksen toteuttamiseen liittyvä valmistelutyö käynnistettävä pikaisesti

23 Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite 23

24 Henkilöstön siirrot ja eläkkeet Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltija- sekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin.

25 Omaisuusratkaisut Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille Säädetään voimaanpanolaissa Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta vuokraa niitä kunnilta Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin valmistellaan kansallinen ratkaisu

26 Maakuntauudistuksen valmistelu (STM ja VM ) esivalmistelu ( saakka), maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin) ( ), maakunnan käynnistymisvaihe ( ) uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi ( alkaen) Maakuntien liitoilla koordinaatiovastuu

27 Maakuntauudistuksen valmistelu Esivalmisteluvaiheessa selvitetään konkreettiset tarpeet ja toteutustavat tietohallinto-toiminnoista ja ICT-palveluista, toimitilajärjestelyistä, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisestä sekä muutosviestinnästä ja yhteistoiminnasta henkilöstön kanssa Väliaikainen valmistelutoimielin vastaa ensimmäisten maakuntavaalien valmistelusta sekä maakunnan toiminnan ja hallinnon käynnistämisen teknisestä valmistelusta siihen saakka, kunnes maakuntavaltuusto on valittu ja maakunta-valtuusto ja sen asettama maakuntahallitus ovat aloittaneet toimintansa

28 Maakuntauudistuksen valmistelu Maakuntavaltuuston toimikausi alkaa Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen, joka ryhtyy muun muassa valmistelemaan ja täyttämään maakuntajohtajan ja sotejärjestämisjohtajan ja muiden keskeisten viranhaltijoiden valintaa. Maakuntahallitus valmistelee vuoden 2019 talousarvion ja maakunta-strategian ja sen sisältämän palvelustrategian.

29 Maakunnassa jatkossa tarkentuu lakiesityksissä Pelastustoimi Ympäristöterveydenhuolto ja elintarvikevalvonta, eläinten terveys ja hyvinvointi ja sen valvonta Aluekehittäminen ja sen rahoitus Alueellisten yhteispalveluiden järjestäminen ja kehittäminen Alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus sekä kulttuuriympäristön hoito Elinkeinoelämän ja elinkeinojen sekä innovaatioympäristön kehittäminen ja rahoittaminen sekä siihen liittyvät yritys- ja neuvontapalvelut Työ- ja elinkeinopalveluiden järjestäminen ja kotoutumisen edistäminen Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaan kuuluva alueellinen varautuminen

30 KESKI-UUDENMAAN ALUEYKSIKKÖHANKE SOTE IHMISEN KOKOISEKSI Erja Pentti, sosiaali- ja terveysjohtaja

31 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Hyvinkään, Järvenpään, Nurmijärven, Mäntsälän, Pornaisten ja Tuusulan valtuustot tehneet päätöksen sitoutumisestaan Sote -hankkeen jatkovalmisteluun alueyksikkömallilla tammihelmikuussa 2016 siten, että alueyksikkö käynnistyy vuoden 2018 alusta Kunnilla tiivis yhteistyö yhdessä ja Hyvinkään sairaanhoitoalueen kanssa jo vuosia Väestöpohja STM ja VM kannustavat aktiiviseen kehittämistyöhön ennen valtakunnallista toimeenpanoa Keski-Uudenmaan hanke edelläkävijä Uudellamaalla

32 KESKI-UUDENMAAN KUNTIEN SOTE- ALUEYKSIKÖN VALMISTELU Tuetaan hallituksen linjauksia ja toteutetaan reformin tavoitteita Suunnittelu tehdään asiakkaiden ja potilaiden palvelujen kehittämisen näkökulmasta, ei organisaatiolähtöisesti Monituottajuus ja valinnan vapaus huomioidaan suunnittelussa Mallin halutaan hyödyttävän myös Uudenmaan maakuntatason valmistelua

33 SIJOITTUMINEN VALTIONTASON MUUTOSVALMISTELUUN NÄHDEN Kun valtiontason muutostyö ja -hallinto käynnistyy 7/2017, toivotaan hankkeen integroitumista tähän valmisteluun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa Yhteyttä pidetään ministeriöön

34 TAVOITTEET JA KEINOT Tavoitteet Triple Aim Asukkaiden toimivat ja tarpeenmukaiset palvelukokonaisuudet turvataan alueella Kustannusten nousu saadaan hallintaan Asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen varmistaminen Keinona Keski-Uudenmaan alueen kehittäminen tehokkaaksi ja kilpailukykyiseksi tuottajaksi valmistauduttaessa maakunnalliseen yhtiöön siirtymiseen

35 SUUNNITTELUN PÄÄPERIAATTEET Matalan kynnyksen palvelut ja ennaltaehkäisy painopistealueena Uudenmuotoinen palvelumuotoilu, pois siiloista Koko alueen resurssien ja mahdollisuuksien hyödyntäminen Suunnittelu tehdään yhdessä kuntalaisten, kolmannen sektorin, yksityisten toimijoiden, HUS/Hyvinkään sairaanhoitoalueen ja Eteva-kuntayhtymän kanssa

36 SUUNNITTELUN JAKSOTUS Suunnittelu hankkeistettu kevät: palveluiden ylätason periaatteet, ideointi ja yhteensovitus 2016 syksy: muutosten käytännön suunnittelu ja yhteensovitus 2017: muutosten toteutus, jotta alueyksikön toiminta voi alkaa 2018

37 KESKI-UUDENMAAN SOTE-ALUEYKSIKÖN PERUSRAKENNE ON PALVELUIDEN VERKOSTO Terveyspalvelut ja sairaanhoito

38 SUUNNITTELURYHMÄT Palveluryhmät käynnistyneet loppuvuodesta 2015: Lasten, nuorten ja perheiden palvelut, pj Eija Rintala, Mäntsälä Ikäihmisten palvelut, pj Pirjo Vainio, Tuusula Mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä aikuisten sosiaalipalvelut, pj Tiina Salminen, Järvenpää Vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, pj Erja Pentti, Nurmijärvi Terveyspalvelut- ja sairaanhoito, pj Pirjo Laitinen-Parkkonen, Hyvinkää

39 SOTE- PALVELURYHMÄ- KEVÄT Periaatteiden määrittely käytännön suunnittelun pohjaksi Tarkennetut tavoitteet ja riskit W Nykytilan analyysin kohteet ja mittarit W Palvelutuotannon organisointimallin ja organisaatiorakenteen periaatteet V Palvelujen päällekkäisyyksien poisto ja palveluiden yhteensovittaminen V Kärkihankkeiden toteutussuunnittelu V Tuotosten ja tukipalveluiden yhteensovittaminen Palveluverkon periaatteet V Rajapintamäärittelyt kuntiin ja muihin toimijoihin V Nykytila-analyysin tulosten käsittely V

40 PALVELUTUOTANNON PERIAATTEET Palvelujen saavutettavuus Ehyt asiakaslähtöinen palvelukokonaisuus Kotona asumisen mahdollistaminen Voimavaralähtöisyys

41 TUKIPALVELURYHMÄT TYÖSTÄVÄT Henkilöstöryhmä: ennakoiva resurssisuunnittelu ja yhtenäinen palkkapolitiikka Esimiesten ja henkilöstön muutostukiohjelma käynnistyy syksyllä 2016 Hallintoryhmä: alueyksikön juridinen olomuoto Infrastruktuuriryhmä: sote-omaisuus ja tukipalvelut ICT-ryhmä: miten alueyksikkö saadaan toimimaan käytännössä, mahdollisuudet liittyä Apottiin Talousryhmä: realistinen rationointitavoite

42 KOLMAS JA YKSITYISSEKTORI MUKAAN Mm. Keski-Uudenmaan yhdistysverkosto yhteistyöhön Haettu RAY:n rahoitusta, alkaen 2017 Käynnistysseminaari yksityissektorin kanssa Käynnistysseminaari kolmannen sektorin kanssa

43 KUNTALAISTEN MUKAANOTTO Kuntalaisten toimintakuukausi suunnitteilla kun hallituksen esitykset tarkentuvat Sähköiset menetelmät, sosiaalisen median hyödyntäminen Road show alueella Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa

44 ENSIMMÄISET KÄRKIHANKKEET Ohjausryhmä on päättänyt, että projektisuunnitelmia aletaan työstää Alueellinen akuuttihoito akuuttihoidon keskittäminen, potilasturvallisuus ja laatu, sosiaalityön integrointi vahvasti akuuttihoidon eri vaiheisiin Mielenterveys ja päihdepalveluiden potilaiden ja aikuissosiaalityön asiakkaiden palveluiden porrastus palvelurakenne tukee asiakkaan itsenäistä selviytymistä, omaa aktiivisuutta ja vastuunottoa. Vammaispalveluiden ja kehitysvammahuollon asiakkaiden alueellinen palvelumalli yhteisen asiointiluukun toimintaperiaate, yhtenäinen palvelutarpeenarviointi, palveluohjaus, sosiaalityö ja palvelujen hankinta.

45 KÄRKIHAKKEITA JATKOSSA Suunnitellaan osallistumista STM:n ikääntyneiden, omaishoidon ja lapsiperheiden muutosohjelman kärkihankkeisiin Soten yhdyspinta muihin toimijoihin Erityistä tukea ja apua tarvitsevien psyykkisesti ja sosiaalisesti oireilevien lasten ja nuorten palvelukokonaisuus Kotoa kotiin

46 SYKSYN OHJELMAA Palvelutuotannon konkretisointi Palveluverkko- ehdotuksen työstäminen Palvelutuotannon ja tukipalveluiden yhteensovitus Taloustavoitteiden tarkennus, muutoskustannukset Mahdollinen hakeutuminen ministeriön valinnanvapaus-kokeilualueeksi

47 ALUEYKSIKKÖMALLI MAHDOLLISTAA Reformin tavoitteena olevan integraation toteutumisen hallittavan kokoisena Asiakaslähtöisten, eheiden palvelukokonaisuuksien toteuttamisen Tehokkaan johtamisen Henkilöstön aidon mukaan ottamisen jatkuvaan toiminnan kehittämiseen yhdessä tekemisen kautta Kustannustehokkuuden, palveluiden laadun ja vaikuttavuuden parantamisen kilpailumekanismilla Alueen elinvoiman kasvattamisen

48 JATKO Hanke jatkuu - hankkeen seuraava jakso Lausunto lakiesityksistä syksyllä Ohjausryhmän suositukset kunnille Kuntien sitoutuminen lausunnon yhteydessä Seuraava seminaari syksyllä; työpajoja, tietoa valinnanvapauskokeilusta (mikäli suunnittelu on konkretisoitumassa)

49 Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti