Entä nyt sote? Erkki Virtanen

Transkriptio

1 Entä nyt sote? Erkki Virtanen

2 Yhteiset aiemmat sote-tavoi5eet Integraa8o raja-aidat pois Rii5ävät väestöpohjat > asukasta Perustason palvelujen parantaminen lähipalvelut jokaiselle ja paremmiksi Asukkaiden vaikutusmahdollisuuksien lisääminen Sekä soteen lii5yvänä monikanavarahoituksen purku

3 Hallituksen linjaukset Laaja valinnanvapaus sosiaali- ja terveydenhuollossa monituo5ajamallin pohjalta Maakunnalle selkeät tehtävät järjestäjänä, viranomaistehtävien hoitajana, perustuslain mukaisten oikeuksien takaajana (tarvi5aessa ylläpitämällä omaa tuotantoa) ja valinnanvapauden toteu5ajana Järjestäminen ja tuo5aminen on maakunnassa eriyte5y KilpailuneutraliteeT ja markkinoille pääsyn alhaista kynnys PK-yritysten mahdollisuuksia osallistua palvelujen tuotantoon vaalitaan Val8on ohjausrooli laajan valinnanvapauden ja monituo5ajamallin varmistamiseksi on vahva.

4 Brommels & Co. linjaukset Vapaa valinta Monikanavarahoituksen purkaminen

5 Vapaa valinta Val8o pää5ää ne palvelut, joiden kohdalla vallitsee vapaus valita palvelujen tuo5aja sellaisiksi hyväksy5yjen joukosta (auktorisoin8 tai tuo5ajarekisteriin hyväksyminen) Valinnanvapauden piiriin kuuluvien palvelujen tuo5ajille asetetaan vaa8mukset seuraavilta alueilta: amma8llinen osaaminen, toiminnan ylläpitämiseen vaadi5avat voimavarat, taloudellinen kantokyky laatujärjestelmä sekä seuranta- ja raportoin8järjestelmä, joka tuo5aa 8etoja kansalaisille valintojen perustaksi ja järjestäjälle seurantaan ja arvioin8in

6 Tuo5ajalle julkisista varoista makse5ava korvaus on sama samasta palvelusta kaikille julkisille, yksityisille ja kolmannen sektorin tuo5ajille Raha seuraa asukasta eli julkinen rahoitusosuus osoitetaan sille tuo5ajalle, jonka asukas on valinnut Val8o pää5ää (asetuksella) peri5ävistä asiakasmaksuista, jotka myös ovat samoista palveluista samat tuo5ajasta riippuma5a Asiakas kilpailu5aa, ei järjestäjä. Tuo5ajat kilpailevat laadulla, ei hinnalla. Val8on osoi5aa maakunnille sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen rahoituksen, joka pääosin perustuu tarpeella vakioituun asukaslukuun. Lisäksi val8o voi käy5ää terveys- ja hyvinvoin8poli8ikan tavoi5eita ja taloudellista tehokkuu5a tukevia kannus8mia

7 Peruspalvelut Väestövastuinen sosiaali- ja terveyskeskus Sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalityö Sosiaaliohjaus Sosiaalinen kuntoutus Perhetyö Päihdetyö Mielenterveystyö Kasvatus- ja perheneuvonta Yleislääkärin vastaano5o Terveyden/sairaanhoitoajan itsenäinen vastaano5o Lasten- ja äi8ysneuvola Muu terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisy

8 Sosiaali- ja terveyskeskus Asukas listautuu, voi vaihtaa tuo5ajaa 6 kk:n välein Rahoitusmalli: tarvevakioitu kapitaa8o, johon voidaan lii5ää Laatu- ja vaiku5avuustavoi5eiden toteutumiseen lii5yvä lisärahoitus Terveys- ja hyvinvoin8poliitsten tavoi5eiden mukaan priorisoiduista toiminnoista toimintokohtainen lisärahoitus Palvelukohtaiset asiakasmaksut tuloutetaan sosiaali- ja terveyskeskukselle. Toteu5aa perustason sosiaali- ja terveydenhuollon integraa8on

9 Muut peruspalvelut Asukas valitsee palvelujen tuo5ajan saatuaan viranomaisen päätöksen tai sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähe5een tai palveluohjauksen Ko8palvelu Ko8hoito Asumispalvelut Laitospalvelut Liikkumista tukevat palvelut Kuntoutus- ja terapiapalvelut Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Suun terveydenhuolto Muut erityispalvelut (ravitsemusterapia, puheterapia, jalkojen hoito)

10 Muut peruspalvelut Rahoitusmallit määritellään palvelui5ain: Suoriteperusteinen korvaus tai kiinteän ja muu5uvien rahoituserien yhdistelmä palvelujen luonteeseen sopien Hyvin määritellyissä palveluissa vaihtoehtona on hoitoepisodin kiinteä paketrahoitus, johon voi lii5yä vaiku5avuudesta riippuvia lisäeriä, tai henkilökohtainen budjetoin8 Vahvistetut asiakasmaksut suoritetaan palvelujen tuo5ajalle Suun terveydenhuolto on laajan valinnanvapauden piirissä Monituo5ajamalli Asukas valitsee tuo5ajan suoraan ilman palveluohjausta Lapsilta ja nuorilta (alle 18-vuo8alta) ei peritä asiakasmaksua Val8o vahvistaa edellä esitetyn yleisperiaa5een mukaises8 asiakasmaksut ja palvelujen tuo5ajille suorite5avat suoriteperusteiset korvaukset

11 Erikoispalvelut Maakunnan val8on vahvistamien periaa5eiden mukaises8 pää5ämät osat erikoissairaanhoidosta ja sosiaalihuollon erikoispalveluista ovat osa laajaa valinnanvapau5a Asukas valitsee palvelujen tuo5ajan saatuaan sosiaali- ja terveyskeskuksesta lähe5een tai palveluohjauksen taikka viranomaisen etuuspäätöksen Esimerkkejä: Erikoisalojen avohoito sekä diagnos8ikka- ja toimenpideyksiköt ja ennakolta suunnitellut hyvin raja5avissa olevat hoitokokonaisuudet (palveluketju sisältää sekä sairaalae5ä avohoitoa)

12 Palvelutuotannon joustavuu5a ja uudistumista edistävät laajan valinnanvapauden järjestämistä koskevat periaa5eet Sosiaali- ja terveyskeskukset voivat hoitaa säädetyt tehtävänsä myös käy5ämällä alihankkijoita ja verkostoitumalla keskenään Palvelujen tuo5ajilla on mahdollisuus koota laajan valinnanvapauden piirissä olevia palveluja suuremmiksi kokonaisuuksiksi, mitä kannustetaan Palvelujen tuo5ajille turvataan mahdollisuus tehdä palvelualoite Maakun8a velvoitetaan järjestämään uusia ratkaisuja hakevia konsep8kilpailutuksia Palvelujen tuo5ajat ovat velvollisia 8edo5amaan asukkaille avoimes8 ne 8edot, jotka ilmoitetaan järjestäjälle osana seurantaa, arvioin8a ja valvontaa

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoi;ajana val<o Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.

14 Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Sairaanhoitovakuutuksen maksut kerätään jatkossa osana val8onverotusta ja vastaavat varat sisältyvät maakunnille makse5avaan val8onosuuteen Yksityissektorin palvelujen käytöstä po8laille makse5avista sairausvakuutuskorvauksista luovutaan Avohuollon lääkekorvausten rahoitusvastuu on maakunnilla Maakunta seuraa Kelan ja Valviran avustamana e5ä lääkkeiden määrääjät nouda5avat hyväksy5yjä ns. ra8onaalisia lääkkeenmääräämiskäytäntöjä Julkisrahoi5eisessa sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävien laboratorio- ja kuvantamispalvelujen rahoitusvastuu on maakunnilla Maakunnat voivat järjestää kyseiset palvelut itse, maakun8en välisenä yhteistyönä tai hankkia palvelut yksityisiltä tai kolmannelta sektorilta. Maakunnat valvovat e5ä laajan valinnanvapauden piiriin hyväksytyt palvelujen tuo5ajat nouda5avat hyväksy5äviä käytäntöjä tee5äessään laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia

15 Monikanavarahoituksen yksinkertaistaminen Matkakustannusten järjestämis- ja rahoitusvastuu siirtyy maakunnille Lakisääteisen työterveyshuollon rahoitus ja järjestäminen jatkuu nykyisenkaltaises8. Korvausperusteita kehitetään siten, e5ä työterveyshuollon piirissä olevat sairaanhoitopalvelut tukevat jatkossa nykyistä paremmin työhön lii5yvien sairauksien varhaista toteamista sekä työkyvyn ylläpitoa ja edistämistä Opiskeluterveydenhuolto kuuluu maakunnan järjestämisvelvollisuuden ja siten rahoitusvastuun piiriin. Ylimenokauden aikana säilytetään Ylioppilaiden terveydenhoitosää8ö palvelujen tuo5ajana. Osa sen toiminnasta rahoitetaan opiskelijoilta kanne5avilla maksuilla

16 Val8on ohjaus Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ohjausyksikkö Järjestämislain mukaiset tehtävät Maakunnille osoite5avan val8onosuuden laskentaperusteiden valmistelu Asiakasmaksujen vahvistamista koskeva valmistelu Valinnanvapausjärjestelmään ja monituo5ajamalliin lii5yvä sääntely Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Kansalaisten valinnanvapauden toteutumista tukevat palvelut Sosiaali- ja terveyspalveluja koskevien tuotanto8etojen valtakunnallinen 8edonhallinta STM:n ohjausyksikön toimintaa tukeva arvioin8- ja tutkimustoiminta Kela Po8las- ja asiakas8edon integraa8on mahdollistavan Kanta-arkiston ja Omakanta-palvelun ylläpito Asukkaiden avohoidon lääkekorvausten maksatus vaa8vien kuntoutuspalvelujen tuo5ajien arvioin8 ja rekisteröin8 sekä niiden korvausten maksatus

17 Mikä tässä si5en mä5ää? Integraa8o o Vapaa valinta todennäköises8 tuhoaa sen Vapaa valinta o Miten ja mistä demen8kko tai enontekiöläinen valitsee? Järjestäjän ja tuo5ajan ero5aminen => yh8öi5ämispakko Rahoitus o Maakun8en verotusoikeus/val8on rahoitus o Ohjausvoima: vm/stm/kehys Väestöpohjat Köyhän asema asiakasmaksut Prosessin demokraatsuus miten pienin hallituspuolue saa läpi tahtonsa, jota kaikki muut puolueet vastustavat, vaikka se ei siinä pääministeripuolueena onnistunut?