Sote edistyy kansallisella tasolla Lapin Sotea rakentamassa Lapin keskussairaala Ounasrinteentie 22, Rovaniemi

Transkriptio

1 Sote edistyy kansallisella tasolla Lapin Sotea rakentamassa Lapin keskussairaala Ounasrinteentie 22, Rovaniemi Timo Keistinen lääkintöneuvos STM

2 Matematiikkaa

3 Sote- ja maakuntauudistus historiallisen suuri muutosprosessi Toimintaympäristö muuttuu radikaalisti: rakenne, hallinto Lainsäädäntö raamittaa Toiminnallinen, sisällöllinen ja asenteellinen muutos tehdään maakunnissa, lähellä ihmisiä Edellyttää taitavaa muutosjohtajuutta

4 Miksi sote -uudistus on tarpeen? Julkisen talouden kestävyysvajeen pienentäminen Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat, alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinnan tavoite uudistuksessa 3 mrd euroa alhaisempi sote-menojen taso vuoden 2030 alussa kuin nykyisessä perusuran mukaisessa ennusteessa (some -malli) 2,4 % kasvu -> 0,9 % kasvu

5 Tavoitteena kestävyysvajeen vähentäminen Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina

6 Sote-uudistuksen tavoitteet Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisen tavoitteena on terveyserojen kaventaminen kustannusten hallinta Uudistus toteutetaan palveluiden täydellisellä horisontaalisella ja vertikaalisella integraatiolla; sekä vahvistamalla järjestäjien kantokykyä

7 Sote-järjestämisuudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatio-oikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin elää. Linjattu käytettäväksi maakunta - termiä

8 Aluejako Perustetaan 18 maakuntaa (itsehallintoaluetta), joilla Sotejärjestämisvastuu ja rahoitusvastuu Viisi yhteistyöaluetta nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta Suurta väestöpohjaa ja volyymiä sekä erikoistumista vaativien ja harvainaisempien ja kalliimpien palveluiden valtakunnallinen ja alueellinen kokoaminen Maakuntien arviointimenettely turvaa perusoikeudet sekä sote-järjestämiskyvyn ja taloudellisen kantokyvyn

9 18 maakuntaa järjestämisvastuu rahoitusvastuu päättää palvelu-tasosta ja järjestämissopimuksesta (yhteistyösopimuksesta) 5 Sote-yhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa)

10 YLE:n kartta laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalat

11 Valtio Sote- linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus

12 Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö

13 Sote- yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja - foorumi yhteistyösopimus

14 Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

15 Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot maakunnan oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laite-infrastruktuuripalvelut

16 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi soterakenne Valtio Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Muut yhteiset tukipalvelut Yhteishankinnat Asiantuntija-arviot maakunnan oman tuotannon laadusta, vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta suhteessa muihin tuotantotapoihin Toimitilapalvelut Henkilöstö- ja taloushallintopalvelut ICT -palvelut Tutkimuksen koordinaatiopalvelut Mahdolliset laiteinfrastruktuuripalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Julkiset palveluntuottajat Yksityiset palveluntuottajat Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Kolmannen sektorin palveluntuottajat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

17 Asiakaskeskeinen palveluintegraatio Asiakkaan tarpeita voidaan arvioida kokonaisuutena. Eri Sote- ammattilaisten osaamista ja eri Sotepalveluita ja toimenpiteitä voidaan joustavasti ja oikea-aikaisesti yhdistää asiakkaan tarpeisiin mahdollisimman kustannusvaikuttavasti vastaavaksi kokonaisuudeksi

18 Valinnanvapaus ja sen edellytykset Maakunta vastaa järjestäjänä viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta. Maakunta tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itse tai yhdessä muiden maakuntien kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Maakunta erottaa aidosti järjestämisen ja tuotannon eri organisaatioihin (oikeushenkilöihin). Se voi tapahtua hyödyntäen yhtiömuotoa

19 Julkisen ja yksityisen tuotannon tasapuoliset mahdollisuudet Julkisen ja yksityisen sekä kolmannen sektorin palveluntuotannon tasapuoliset toimintaedellytykset Maakunnan tehtävänä varmistaa, että kaikkialla saatavilla palveluita sekä huolehtia palveluiden vaikuttavasta ja kustannustehokkaasta tuottamisesta Maakunnan markkinoilla tapahtuvaa toimintaa koskee EU-oikeuden mukainen yhtiöittämisvelvoite

20 Henkilöstön asema Henkilöstön siirrot liikkeenluovutuksen periaattein ja hyvän henkilöstöpolitiikan mukaisesti Henkilöstö keskeisessä asemassa uudistuksen tavoitteiden saavuttamisessa - henkilöstöjärjestöt ja henkilöstö mukaan toteutukseen Muutostilanteissa huolehditaan henkilöstön asemasta

21 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Täs sä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus koskee: yli sotetyöntekijää tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto) ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää

22 Missä on onnistuttava Palvelurakenteen muutokset Toimintatapojen kehittäminen yhtä aikaa fyysisen palveluverkon tiivistämisen kanssa tuottavuutta uusilla työtavoilla tehokkaampi resurssien käyttö digitaalisaation tehokas hyödyntäminen Monituottajuus Valinnanvapaus Henkilöstöjohtaminen, työn vetovoimaisuus Kansalaisen omavastuu 2

23 Sote- ja maakuntauudistus Integraatio Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensovitetaa n asiakaskeskeisiksi kokonaisuuksiksi > Ihmisten hyvinvointija terveyserot vähenevät > Asiakaskeskeiset, kustannustehokkaat ja vaikuttavat palvelut > Julkisen sektorin kestävyysvaje supistuu 3 mrd euroa vuoteen 2029 Valinnanvapaus Asiakas valitsee hyväksytyistä palvelun tarjoajista Julkiset, yksityiset ja järjestötuottajat Kilpailulla tarjontaa ja kustannustehokkuutta Rahoitusuudistus Monikanavainen rahoitus yksinkertaistetaan Maakuntauudistus Uudet monialaiset maakunnat

24 Valmistelun eteneminen Sote -rakenneuudistus ja maakuntien perustaminen Lakiluonnosten julkistaminen 6/2016 HE-luonnos lausunnoille loppukesästä 2016 Valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmän (pj. prof. Brommels) loppuraportti ehdotuksineen Lakivalmistelu erillisessä valmisteluryhmässä HE-luonnos lausunnoille 11/2016 Hallituksen esitykset eduskuntaan 11/2016-2/

25 Sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen saakka esivalmistelu maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto (väliaikainen valmistelutoimielin), maakunnan käynnistymisvaihe ja alkaa uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi

26 Muutos tehdään maakunnissa Tarvitaan yhteinen tahtotila Tarvitaan sitoutumista Mukaan tarvitaan: kaikki keskeiset toimijat henkilöstö alueen asukkaat

27 Muutos tehdään maakunnissa Tarvitaan muutossuunnitelma muutosvisio tavoitteet: toiminnalliset ja taloudelliset keinot tavoitteiden saavuttamiseen aikataulu Tarvitaan taitavaa johtajuutta Tarvitaan tehokasta viestintää

28 Tulevaisuuden elinvoimainen yhteiskunta Tiedon hyödyntäminen Mahdollistajina tieto ja digitalisaatio Hyvinvoinnin edellytyksenä yrittäminen ja työn tekeminen Innovaatiotoiminta Ympäristöja terveysteknologia Älykkäät uudet palvelut ja toimintamallit Osaaminen ja koulutus Aito monituottajamalli sotessa Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen kunnissa Tukena uudistetut asiakaskeskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut Kilpailukykyä ja työllisyyttä edistävät toimet Toimintaperiaatteena omahoidon kannustaminen, ennaltaehkäisy ja varhainen tuki Innovatiiviset hankinnat Kustannustehokkuus Perustana hyvinvoivat, työ- ja toimintakykyiset ihmiset