Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus

Transkriptio

1 Sote-uudistuksen ja aluehallintouudistuksen tilannekatsaus STM

2 Miksi sote-uudistus on tarpeen 1 Julkisen talouden kestävyysvajetta pienennettävä Väestö ikääntyy ja ikäsidonnaiset menot kasvavat alhaisen tuottavuuden ja talouskasvun aikakausi lähes puolet vajeesta kohdistuu kuntatalouteen => kuntatalous nykyrakenteilla ei kestä ja perusoikeudet vaarantuvat Kustannusten hallinta tavoitteena

3 Miksi sote-uudistus on tarpeen 2 Ihmisten hyvinvointi- ja terveyseroja halutaan kaventaa vaikuttavammat palvelut ja ennaltaehkäisy parempi ja yhdenvertaisempi palveluihin pääsy => sosiaalinen oikeudenmukaisuus Turvataan perustuslaissa säädetty sosiaalinen perusoikeus riittäviin palveluihin Sirpaloitunut palvelujärjestelmä ja kuntien eriytynyt kantokyky - vaihteleva palvelutaso

4 Kestävyysvajetta vähennetään Sote-uudistuksen säästötavoite on 3 mrd euroa Sote-menojen ennustettu vuosittainen reaalikasvu 2,4 % on hillittävä 0,9 prosenttiin vuosina Ihmiset pidetään työ- ja toimintakykyisinä yhteiskuntapolitiikan eri keinoin Resurssien käyttö tehokkaasti ja oikea-aikaisesti, sujuvat hoito- ja palveluketjut Palveluissa ennaltaehkäisevä painotus, hyvinvoinnin edistäminen Lähipalvelut turvataan, erityistason sote-palvelut uudistetaan (sairaalaverkko, erityisyksiköt) Valtioneuvoston strategiset tavoitteet ja palvelujen priorisointi

5 Kaikille yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut Maakunnat järjestävät ihmisille riittävät ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. Palvelut pitää tarjota lähellä niiden käyttäjiä, alueen asukkaiden tarpeiden mukaisesti. Yhdenvertaiset palvelut voivat olla eri tavoin toteutettuja. Esimerkiksi lääkärinvastaanotto voi tapahtua kasvokkain tai etäyhteyden välityksellä

6 Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Valtakunnallinen aluehallintovirasto Sote-linjaukset: valtakunnallinen työnjako, aluerajat ylittävien tehtävien työnjako, tuotannon järjestämisen linjaukset, laajakantoiset investoinnit, muut palvelujen saatavuuden edellyttämät toimet, tietohallinnon ja ICT:n ohjaus, maakuntien sopimuksellinen ohjaus Yhteinen ICT, muut yhteiset tukipalvelut Maakunnat Sosiaali- ja terveydenhuolto Pelastustoimi Maakuntien liittojen tehtävät Alueelliset kehittämistehtävät ja elinkeinojen edistämisen tehtävät Ympäristöterveydenhuolto Alueiden käytön ohjaus ja suunnittelu Maakunnallisen identiteetin ja kulttuurin edistäminen Maakunnalle lain perusteella annettavat muut alueelliset palvelut Maakuntien välinen yhteistyö Sote-yhteistyöalueet keskitetyt tehtävät vaativimmissa palveluissa palvelurakenteen, investointien ja palveluiden yhteensovitus kehittäminen ja osaamiskeskukset, ensihoitokeskus, yhteistyötehtävät ja -foorumi yhteistyösopimus Palveluntuottajat Julkiset, yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat 18 maakuntaa - järjestämisvastuu - rahoitusvastuu - päättää palvelutasosta ja järjestämissopimuksesta 5 soteyhteistyöaluetta 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksikköä (sis. 5 yliopistosairaalaa) Kunnat Kunnat Lakisääteiset tehtävät - paikalliset tehtävät Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Paikallinen demokratia ja elinvoima Yleinen toimiala

7 Erikoissairaanhoidon toimintaverkko uudistetaan Terveydenhuollon puhelinneuvonta 112 hätätilanteissa Ensihoitoyksiköt, 500 kpl Kiireellinen vastaanottotoiminta terveyskeskuksissa arkisin, iltaisin ja viikonloppuisin Kuntouttavat sairaalat, ilman ympärivuorokautista erikoisalapäivystystä Ympärivuorokautisesti joitakin erikoisaloja päivystävät sairaalat ja muutama terveyskeskus Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen keskussairaalat, 7 kpl 5 yliopistollista keskussairaalaa

8 Maakuntien rahoitus Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan Ansiotuloverojen tuloveroasteikkoa ja eräiden tuloverotuksen vähennysten parametreja muutetaan Maakuntien omaa verotusoikeutta ei valmistella tällä hallituskaudella, mutta asiasta käynnistetään selvitys Kokonaisveroaste ei saa nousta Työn verotus ei saa kiristyä millään tulotasolla

9 Rahoitusratkaisun toteutus Laskennallisia sote-kustannuksia vastaavat menot irrotetaan kuntataloudesta noin 17,1 mrd. nettokustannukset (v tasossa) Kuntien tulee laskea veroprosenttejaan Sote-kustannuksia vastaavat tulot irrotetaan kuntataloudesta kuntaveron tuotosta siirretään vajaa n. 11,5 mrd. maakunnille (vuoden 2014 tasossa) sote-kriteerejä ja toimintaa vastaava osa kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta siirretään maakunnille (noin 5,5 mrd v tasossa) Soten osuus laskennallisista kustannuksista noin 4,8 mrd (2/3) Tarkastelu täytyy tehdä kunnittain sote-menojen osuus kunnan kokonaismenoista vaihtelee n % välillä otettava jossain määrin huomioon kustannustasoerot - siirto ei voi olla räikeän epäoikeudenmukainen niille kunnille, jotka ovat tehostaneet toimintaansa => kuntatasolla siirtyvä tulojen ja menojen määrä ei ole sama, mutta jos tuloja siirtyy enemmän kuin menoja, tulee erotusta tasata kuntien valtionosuusjärjestelmässä

10 Palvelutuotanto Maakunta vastaa viranomaistehtävistä sekä koko palvelujärjestelmän toimivuudesta ja perusoikeuksien toteutumisesta Julkista valtaa käytetään virkavastuulla Maakunta tuottaa tarvittavat sote-palvelut itse, yhdessä muiden maakuntien kanssa tai käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita Asiakkaan ja potilaan valinnanvapautta laajennetaan

11 Valinnanvapauden laajentaminen Säädetään valinnanvapauslainsäädäntö: asiakkaalle mahdollisuus valita palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja Valinnanvapaus pääsääntö perustasolla ja soveltuvin osin erityistason palveluissa Turvataan julkisen ja yksityisen sektorin tasapuoliset mahdollisuudet osallistua kilpailuun Maakuntien yhtiöitettävä valinnanvapauden piiriin kuuluvat omat palvelut Valinnanvapautta laajentava ja monikanavaisen rahoituksen yksinkertaistamista koskeva lainsäädäntö voimaan Selvityshenkilötyö ja lainsäädännön valmistelu aloitettu

12 Sosiaali- ja terveyspalveluihin lisää valinnanvapautta Palveluntuottajat hyväksytään, laatuvaatimukset asetetaan Hyväksymismenettely ja kriteerit ovat valmistelussa. Pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuus tarjota palveluja turvataan. Maakunta tarjoaa asukkaille tietoa valintojen tekemiseksi. Asiakas valitsee palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan valinnanvapauden piiriin kuuluvissa palveluissa. Maakunnan korvaus on sama julkiselle ja yksityiselle tuottajalle

13 Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus yksinkertaisemmaksi Jatkossa pääasiallisena rahoittajana valtio Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään

14 Palveluintegraation toteuttaminen Monituottajamallissa maakunnan tehtävä on huolehtia palvelujen yhteensovittamisesta Edellytyksenä: järjestämisen integraatio rahoituksen integraatio tiedon integraatio palveluketjujen integraatio tuotannollinen integraatio Tarpeen huolehtia erityisesti palveluketjujen ja tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta

15 Asiakaslähtöisyys - toiminnallinen muutos Ihminen ja palvelujen vaikuttavuus keskiössä Asiakaslähtöisyys integraatiossa asiakkailla mahdollisuus saada oikeanlaisia, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti asiakkaan saama palvelu on sujuva kokonaisuus palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalveluiden keinoja, toimenpiteitä ja osaamisia. palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. asiakkaalla on käytettävissä omat hoitotiedot Kanta-palveluissa asiakkaalla on mahdollisuus arvioida palveluja ja osallistua niiden kehittämiseen

16 Toiminnallinen uudistus - digitalisaatio Digitalisaation avulla palveluita voidaan tuottaa täysin uusilla tavoilla ja tehostaa prosesseja. Sähköisillä palveluilla kannustetaan myös kansalaisia itse ylläpitämään toimintakykyään ja terveyttään. ICT-ratkaisujen lähtökohta: asiakkaiden tietoja voidaan käyttää organisaatio- ja aluerajoista riippumattomasti. Hallituksen linjaus: vahva valtakunnallinen ohjaus Maakuntien yhteinen ICT-palvelukeskus ja yhteiset hankinnat

17 Omaisuusratkaisut Lakisääteisten kuntayhtymien varat ja velvoitteet sekä kuntien irtain omaisuus siirtyy maakunnille Säädetään voimaanpanolaissa Kuntien rakennukset eivät siirry - maakunta vuokraa niitä kunnilta Mallilla ei saa olla alijäämävaikutusta kunnissa Kuntien käyttämättä jääneisiin kiinteistöihin valmistellaan kansallinen ratkaisu

18 Omaisuus siirtyy maakunnille Maakunnan käyttöön turvataan osin omaisuuden siirrolla ja osin vuokraamalla se omaisuus, jota se tarvitsee tehtävissään (sote-voimaanpanolaki). Maakunnille perustetaan yhteinen ammattimainen toimitilapalveluja tuottava kiinteistöyhtiö: tavoitteena toimintaa tukevat tilat, toimiva palveluverkko ja hyvä tilojen käyttöaste. Toimitilapalveluilla on osaaminen erityiskiinteistöjen suunnitteluun, rahoitukseen ja investointeihin siten, että tilat tukevat toimintaa ja ottavat huomioon tulevaisuuden tarpeet hoitoteknologian ja digitaalisuuden edetessä. Maakunta voi tarjota kilpailutuksessa toimitilayhtiön omistamia tiloja kaikkien tuottajien käyttöön

19 Maakuntien palvelukseen yli työntekijää Sote- ja aluehallintouudistus on Suomen työmarkkinahistorian ylivoimaisesti suurin henkilöstön uudelleenorganisointi. Tässä noudatetaan hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Uudistus koskee: yli sote-työntekijää tukipalvelujen työntekijää (ruokahuolto, siivous, kiinteistöhuolto) ELY-keskuksista noin 2 500, TE-toimistoista noin 2400 ja aluehallintovirastoista noin 60 työntekijää

20 Henkilöstön siirrot ja eläkkeet Siirtyminen liikkeenluovutuksen periaatteiden mukaisesti ns. vanhoina työntekijöinä -> siirtymähetkellä voimassa olevat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät Henkilöstöön sovelletaan jatkossakin kunnallista viranhaltijasekä työ- ja virkaehtosopimuslainsäädäntöä muokataan niin, että ne koskevat myös maakuntien henkilöstöä Kuntatyönantajat KT toimii jatkossa myös maakuntien työnantajaedustajana. Henkilöstösiirtojen ja palkkojen yhteensovittamisen kustannukset pidetään mahdollisimman pieninä. Maakunnilla on niiden henkilöstömäärää ja taloudellista painoarvoa vastaava asema uudessa työnantajaorganisaatiossa. Maakuntien yhtiöt voivat valita, tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän ja kunnallisen ja maakunnallisen alan työehtosopimusten piiriin

21 Valmistelun eteneminen Sote -rakenneuudistus HE-luonnos lausunnoille 5-6/2016 Sote - valinnanvapaus- ja monikanavarahoitusuudistus selvityshenkilöryhmän (pj. prof. Brommels) loppuraportti ehdotuksineen Lakivalmistelu erillisessä valmisteluryhmässä HE-luonnos lausunnoille 11/2016 Hallituksen esitykset eduskuntaan 11/2016-2/

22 Sote-uudistuksessa valmisteltava lainsäädäntö Keväällä 2016 valmisteltavat lakiluonnokset: sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki järjestämislain ja maakuntalain voimaanpanolaki (mm. omaisuusjärjestelyt) maakuntalaki (perussäädös itsehallintoalueista) maakuntien valtionosuuslaki (valtionrahoitus maakunnille) uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuuslaki tuloverolain ja muun verolainsäädännön muutokset valtiontalouden tarkastusvirastosta annetun lain, vaalilain ja vaalirahoituslain sekä hallintolain, julkisuuslain, kielilain, arkistolain, tietohallintolain yms. hallinto-oikeudellisen ja informaatiooikeudellisen yleislainsäädännön muutokset viranhaltijoita sekä virka- ja työehtosopimusjärjestelmää sekä eläkejärjestelmää henkilöstösiirtojen johdosta koskevat muutokset Luettelo voi vielä osin muuttua Myöhemmin valinnanvapaus- ja monikanavarahoituslainsäädäntö

23 Sote-järjestämislaki Järjestämisvastuu siirretään kunnilta itsehallintoalueille (maakunnille) Järjestämistehtävän määrittely, ohjausmalli Integraatiota ja julkisen sote-tuotannon perusteita koskevat säännökset sekä tehtävien kokoaminen ympärivuorokautisten sairaalayksiköiden palveluverkko, johon integroituina sosiaalialan osaamiskeskukset ja vaativimmat sosiaalipäivystykset velvoitteet tukeutua järjestämisessä em. kokonaisuuteen, nykyisten erva-alueiden tehtäviä vastaavat uudet, vahvemmat yhteistyövelvoitteet järjestämissopimus alueen maakuntien kesken integraation toteuttamisesta tietointegraation perusteet (rekisterinpitäjä) jne

24 Voimaanpanolaki Sosiaali- ja terveydenhuollon ja rahoituksen siirtymäjärjestelyt Kuntien kuuluminen itsehallintoalueisiin (maakuntiin) Väliaikaishallinto sekä 1. vaalit Henkilöstön siirtoa koskevat järjestelyt ensisijaisesti lailla täsmennetään sekä toteutetaan liikkeenluovutuksen periaattein Omaisuuden siirtoa koskevat periaatteet ja järjestelyt Valtakunnallisten maakuntien tukipalveluyhtiöiden perustaminen Valtakunnallisten yhtiöiden perustaminen tilahallinta - toimitilapalvelut yhteishankinnat - yhteishankintayksikkö ja arvioinnin asiantuntijatuki ICT-palvelut erikseen määriteltävät muut tukipalvelut

25 Maakuntalaki Itsehallintoalueiden toimintaa, taloutta ja hallintoa koskeva perussäädös (vrt. kuntien osalta kuntalaki) Tehtävät ja suhde kuntaan Suhde valtioon ja kuntiin neuvottelumenettely valtion kanssa, oma osio julkisen talouden suunnitelmassa Maakuntakonserni Aluejaon muuttaminen Vaalit ja valtuusto Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet

26 Maakuntalaki Hallintorakenteet, toimielimet ja johtaminen Henkilöstö ja hallintomenettely hallintosääntö keskeinen ohjausasiakirja Talous: taloudenhoito ja talouden tasapainosääntö Talouden sekä järjestämis- ja kantokyvyn arviointimenettely => voi johtaa itsehallintoalueen yhdistämiseen toiseen laissa säädettyjen kriisikriteerien täyttyessä (nk. kriisimenettely) Ulkoinen tarkastus ja tarkastuslautakunta Yhtiöittämisvelvollisuus Oikeussuoja - oikaisuvaatimus ja maakuntavalitus

27 Lisätietoja: alueuudistus.fi #sote #alueuudistus