TIEMIES. Pardian luottamusmiespäivät Naantalissa. PardiaNyt-lehden TAJ:n järjestöliite 2/2005

Transkriptio

1 TIEMIES PardiaNyt-lehden TAJ:n järjestöliite 2/2005 Pardian luottamusmiespäivät Naantalissa Perinteisille, Tieliikelaitoksen Pardialaisten luottamusmiespäiville , tällä kertaa Naantalin Kylpylässä, osallistui tänä vuonna yhteensä 30 luottamusmiestä ja puheenjohtajaa. Tieliikelaitoksen johtoa päivillä edustivat toimitusjohtaja Heikki Koivisto, henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen ja konsultoinnin johtaja Esko Perälä. Pardiaa edusti neuvottelupäällikkö Niko Simola. Luottamusmiespäivien pääkoordinaattori, Tieliikelaitoksen Pardialaisten pääluottamusmies Kimmo Laaksola avasi päivät tervetulotoivomusten kera tarkastellen mm. Tieliikelaitoksen Pardialaisten jäsenmäärän muutosta 2004 huhtikuun 743 henkilöstä tämän vuoden huhtikuun 612 henkilömäärään. Pardialaisten jäsenten keskipalkan muutos oli n % samana ajankohtana. Avauksen jälkeen toimitusjohtaja Heikki Koivisto kävi läpi Tieliikelaitoksen viime vuoden tulosta ja sitä, miten tavoitteisiin päästiin ja missä kohdissa meillä on parantamisen varaa. Tieliikelaitoksen tunnettavuustutkimuksen mukaan sijoituimme kolmanneksi YIT:n ja Lemminkäisen jälkeen. Tässä onkin viime vuosina tapahtunut selvää parannusta. Tavoitteiden täyttämisessä onnistuttiin etenkin innostuneilla osaajilla, jossa lähes kaikki osatavoitteet saavutettiin. Tämän vuoden talousnäkymistä todettiin, että alkuvuodesta mennään vähän budjetoidun alapuolella, mutta loppuvuoden ennusteet ovat lä- hes budjetin mukaiset. Tiehallinnon keväällä kilpailutetuista aluehoitourakoista Tieliikelaitos voitti 88,8%, jossa oli selkeä kasvu viime vuodesta. Projektiosaaminen ja johtaminen tulivat Koiviston puheessa erityisesti esille korostaessaan niiden tärkeyttä toteutuksessa hallitusta ja tuloksellisesta projektista. Toimitusjohtaja kävi lävitse myös visio 2010 ja vuoden 2005 alusta tulleen organisaatiouudistuksen. Tieliikelaitoksen uudistamista selvitysmiehen raportin mukaisesti liikelaitoksesta osakeyhtiöksi kannattivat muut paitsi Pardia ja VAL Koivisto otti myös turvallisuusasiat esille projekteillamme alkuvuoden aikana alihankkijoille sattuneiden vakavien työtapaturmien osalta, ja mitä johto on asioiden parantamiseksi tehnyt. Tieliikelaitoksen toimintajärjestelmän ja vastuuohjeistuksen todettiin olevan kunnossa ja palvelevan hyvin projekteja. Henkilöstöjohtaja Timo Aaltosen mukaan Tieliikelaitoksen vakituinen henkilöstömäärä on 2226, josta muutosta viime vuoden lopussa Toimitusjohtaja esittelee taloutta, henkilöstöjohtaja kertoo tuloksen tekijöistä olleeseen oli -19,6 %. Koko sopeuttamisen aikana henkilöstöä on kaikkiaan vähentynyt n. puolet eli 2100 henkilöä. Terve-organisaatiokyselyn tuloksista Aaltonen otti esille työpaikan pysyvyyden, jonka koki epävarmaksi 37 % henkilöstöstä. Stressiä koki jokapäiväisessä työssään 24 % henkilöstöstä. Kehityskeskustelujen tärkeyttä ja tarvetta pidettiin hyvin suurena jaksamisen kannalta, kuten myös johdon sitoutumista sekä vastuuta henkilöjohtamiseen. Uusrekrytoinnin osalta tullaan jatkossa alalla käymään kovaa kilpailua osaavista koulutetuista henkilöistä, josta johtuen yrityskuvan tulee olla hyvä ja haluttava. Rekrytointeja suunniteltaessa toivottaisiin myös talon sisällä liikkuvuutta työpaikkojen suhteen, jotta osaava henkilöstö jatkuu sivulla 4

2 PUHEENJOHTAJAN PALSTA Uuteen palkkausjärjestelmään ja uusittuihin sopimuksiin liittyy paljon odotusarvoa. Esimiesten asemaan ja vaatimuksiin pitää jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Uusi palkkausjärjestelmämme on viimeinkin saatu valmiiksi ja se on otettu käyttöön lukien. Vanhaan Columbukseen verraten uusi järjestelmämme pitäisi olla luotettavampi ja helpompi käyttää. Siinä on jo valmiiksi pisteytettyinä monia toimihenkilökenttään kuuluvia tehtäviä ja ainoastaan sellaiset tehtävät joudutaan erikseen pisteyttämään, joita tässä ei ole pisteytettyinä. Suoriutumisosan arviointi tulee tietenkin jokaisen kohdalla erikseen arvostella, kuten vanhassakin järjestelmässä oli tehtävä. Tämä tarkoittaa sitä, että esimiesten ja alaisten välinen kehityskeskustelu käydään aidosti ja rehellisesti. Jotta siinä päästäisiin mahdollisimman oikeudenmukaiseen arviointiin, tulee kehityskeskusteluun myös valmistautua huolella ja keskustelun pitää muodostua vuoropuheluksi, ei yksinpuheluksi. Jos arviointi kuitenkin toimihenkilön kannalta on tai tuntuu epäoikeudenmukaiselta, niin silloin pitää ottaa palveluryhmän/-yksikön luottamusmieheen yhteyttä ja selvittää näkökantaerot. Jos uudessa palkkausjärjestelmässä ei heti alusta pitäen hoideta näitä asioita ohjeiden mukaan, käy helposti kuten vanhassa järjestelmässä, että uskottavuus siihen katoaa. Tämän jälkeen toimitaan taas villisti, eli katsotaan minkälainen henkilö ja laitetaan siihen hänelle sopiva palkka. Vaikka uusi palkkausjärjestelmä onkin pitkään ja huolella valmisteltu, tuntuu se vieläkin liian monimuotoiselta ja yksityiseen sektoriin verrattuna työläältä. Hämmennystä ja epäluuloja on aiheuttanut myös palkkaluokkien alarajat, josta monet ovat vetäneet sen johtopäätöksen, että heidän palkkansa tulee alarajaan suhteutettuna alenemaan. Sopimuksessa on kuitenkin maininta, että kenenkään palkkaa ei tulla samassa tehtäväryhmässä toimiessa alentamaan. Uskon ja toivon, että kun tähän uuden palkkausjärjestelmän synnyttämiseen on käytetty paljon työtä ja voimavaroja, niin tämä otetaan täydestä ja laitetaan se toimimaan tarkoitetulla tavalla. Tieliikelaitoksessa on solmittu tai uusittu monia sopimuksia. Kovassa kilpailussa myös näiden sopimusten olemassaolo ja niiden noudattaminen joutuvat välillä kovalle koetukselle. Muistuttaisin jäsenistöä ja myös heidän esimiehiään, että sopimukset ovat tehty noudatettaviksi ja ovat perusta sille työlle, jota tässä talossa tehdään. Siksi on tärkeätä, että jokainen niitä noudattaa ja henkilöstöä pidetään samanarvoisessa asemassa, jotta työrauha säilyy. Esimiesten asemasta ja heidän jaksamisestaan on viime aikoina paljon puhuttu. Myös terve organisaatiokyselyn tulokset kertovat syystä tästä huolenaiheesta. Johdolla on omat tavoitteet ja paineet, jotka vyörytetään alaspäin yksikkö- ja projektitasolle. Kenttätyötasolla yhteiskunnan ja viranomaisten lisääntyneet odotukset ja tilaajien vaatimukset sekä kireät ja kiristyvät aikataulut luovat oman piikin esimiehen jaksamiseen. Myöskin alaisten odotukset ja heidän johtaminen on saanut uuden ulottuvuuden. Tietoa pitää jakaa ja yksilötasolla kaikki tasapuolisesti huomioida. Projektien saamisen edellytyksenä tehty optimaalinen resursointi ei tätä jaksamisasiaa helpota. Kokonaispalkkauskaan ei tarkoita sitä, että toimihenkilö tekee ympäripyöreitä päiviä, vaan siinä sovitaan ylitöiden määrä/kk ja tällöinkin työaikaseuranta pitää toimia. Jos sovittu ylityömäärä ei riitä, on siitä keskusteltava esimiehen kanssa mahdollisimman pian ja sovittava joko uudesta ylityömäärästä työaikalain puitteissa, tai tehtävä työmäärien uudelleenjako projektilla. Tässä pitää myös jäsenistön olla hereillä, ja jos ei tiedä miten toimia, ottaa sitten yhteyttä palveluryhmän tai yksikön luottamusmieheen. Meillä on suhteellisen kattava ja osaava luottamusmiesverkosto, jota kannattaa käyttää ja informoida asioista. Näin kesälomien lähestyessä on myös jaksaminen esillä. On tärkeätä, että jokainen pääsee sovittuna ajankohtana ansaitulle kesälomalle ja että loman ajaksi on sijainen määrätty. Sijaistaminen ei tarkoita sitä, että nimellisesti vaan hoitaa tehtävää ja kun lomalainen tulee töihin, on rästitöitä iso pinkka odottamassa. Hyvin hoidettu sijaisuus on sitä, että hyvissä ajoin sijainen perehtyy ja tutustuu projektiin ja tekee myös sille ajanjaksolle sovitut tehtävät. Näin hoidettuna lomalainenkin nauttii ja rentoutuu lomallaan. Toivottavasti te kaikki saatte nauttia hyvästä ja rentouttavasta lomasta! TAJ:n puheenjohtaja Teuvo Salolammi 2 Tiemies 2/2005

3 LAAKSOLAN PALSTA Viime Tiemiehessä oli suurin osa meidän sopimuksistamme. Joitakin osia uudesta palkkausjärjestelmästä jäi julkaisematta tilan puutteen takia. Palkkausjärjestelmä kokonaisuudessaan löytyy Netasta osoitteesta: henkilosto/palvelussuhdeasiat/tyoehtosopimukset.asp. Siellä on koko meidän työehtosopimuksemme ja osana sitä on myös palkkausjärjestelmä kokonaisuudessaan. Tähän lehteen tulevat mukaan työaikapankkisopimuksen ja konsultoinnin maastotöiden matka- ja työaikaan liittyvät järjestelyt. Ylityöt ja kokonaispalkkaus Tieliikelaitoksessa on käytössä Ilmo-järjestelmä johon meidän kaikkien tulee kirjata työaikamme. Tämä järjestelmä on meidän virallinen työajan kirjaamisjärjestelmämme. Kaikkien tulee kirjata kaikki tuntinsa tähän järjestelmään. Kokonaispalkkauksessa olevat kirjaavat myös kaikki ylityötuntinsa Ilmoon. Tämä on ainoa tapa seurata tunteja ja siten myös selvittää kokonaispalkan oikea suuruus. Kokonaispalkalla pyritään maksamaan vain tehdyt ylityöt ja päivystykset oikeassa suhteessa eikä maksamaan mitään hyvän henkilön lisää. Palkkausjärjestelmän tehtävän vaativuus huolehtii siitä, että tehtävässä maksetaan oikean suuruista palkkaa ja suoriutumisarviointijärjestelmä antaa lisää palkkaa henkilön oman suoriutumisen mukaan. Kopioin tähän työaikalain 19 :n muistutukseksi siitä miten paljon ylitöitä voi tehdä: 19 Ylityön enimmäismäärät Ylityötä saadaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työnantaja ja 10 :ssä tarkoitetut työntekijöiden edustajat tai henkilöstö taikka henkilöstöryhmä yhdessä voivat sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä 1 momentissa säädettyä 138 tunnin enimmäistuntimäärää ei saa kuitenkaan ylittää. Työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksella sopia 1 momentissa säädetystä ajanjaksosta toisin. Työehtosopimukseen perustuva ajanjakso saa kuitenkin olla enintään 12 kuukautta, ja ylityön vuosittaisen enimmäismäärän tulee vastata 1 ja 2 momentissa säädettyjä enimmäismääriä. Työaikalain mukaan ei siis voi tehdä ylitöitä yli 330 tuntia vuodessa ja silloinkin on jo työnantajan pitänyt pyytää lupa luottamusmieheltä 250 tunnin ylittämiseen. Tästä huolimatta minulle on esitetty taas tänä vuonna tilastoa, jossa vuodelta 2004 esiintyy jopa yli 400 ylityötuntia meidän jäsenillämme. Jäsenten on itse pidettävä huoli siitä, ettei ylitöitä tehdä yli lakimääräisten tuntien. Meillä on jokaisessa palveluryhmässä luottamusmiehet, joiden puoleen voi myös kääntyä ja pyytää neuvoa näissä asioissa. Kokonaispalkkauksessa sovitaan ylityötunnit olemassa olevan tarpeen mukaan. Jos ylityötunteja tulee enemmän kuin mitä on sovittu, pitää asiasta aloittaa sopimuksen mukaan neuvottelut, miten vältetään ylityötuntien määrän lisääntyminen, tai jos se on mahdotonta, miten sopimuksen ylittävät ylityötunnit korvataan. Tässä tapauksessa voidaan sopia ylittyvien ylityötuntien pitämisestä vapaana, ja silloin ne voidaan siirtää nykyisin käytössä olevaan työaikapankkiin. Ylityöt siirtyvät pankkiin vain, jos asiasta sovitaan toimihenkilön kanssa, ei työnantajan päätöksellä. Ylityötunnit siirtyvät pankkiin prosenttien mukaan, eivätkä tunti tunnista. Sellaisissa töissä, joissa on kausivaihteluita töiden määrässä, on työaikapankki hyvä järjestelmä tasaamaan työaikaa tasaisesti ympäri vuoden. Kun tehdään sopimus työaikapankin käytöstä, siirtyvät sovitut tunnit työaikapankkiin ja hiljaisena aikana voidaan pitää vapaata. Tällaisessa tilanteessa ei ole kysymys ylitöistä, vaan työajan tasaamisesta ympäri vuoden. Toivotan kaikille oikein HYVÄÄ KESÄÄ ja pitäkää huoli myös omasta jaksamisesta! Kimmo Laaksola Pääluottamusmies Seinäjoen Impivaarassa Vaasan alaosaston vieraana Tiemies 2/2005 3

4 jatkoa sivulta 1 Johtaja Perälän konsultointivisiointia Simola esitelmöi Pardiasta, joka on varsin tuttu järjestö TAJ:n puheenjohtaja Salolammelle ei lähtisi talosta. Konsultoinnin johtaja Esko Perälän esityksessä katsottiin Tieliikelaitos-historiaa taaksepäin, tähän päivään ja huomiseen, josta selvitysmies on esittänyt Tieliikelaitoksen yhtiöittämistä vuoden 2007 alusta. Konsultoinnin liikevaihdon kasvukehitystavoitetta viime vuodesta +4,6 % tämän vuoden tavoitteeseen +5,1 % pidettiin tiukkana. Konsultoinnin kannattavan kehityksen painopistealueet ovat asiakastyössä, projektien hallinnassa, osaamisen kehittämisessä ja laajentamisessa sekä sisäisessä yhteistyössä ja verkottumisessa. Menestystekijänä Perälä esitteli mallia, jossa kilpailemme kannattavasti. Tieliikelaitoksen palvelu- ja yhteistyöosaaminen asiakkaiden osalta oli indeksilukuna 80 median osalta, alihankkijoissa ja sisäisessä yhteistyössä huomattavasti pienempi. Yhteistyön sisäiset pelisäännöt muodostuvat, alihankinnasta, jaetusta urakasta ja työyhteenliittymästä. Pardian, liikelaitosten ja yrityspuolen neuvottelupäällikkö Niko Simola esitteli yhteistä ammattijärjestöämme Pardiaa, joka on STTK: n kolmanneksi suurin järjestö 21 ammattiliiton ja n jäsenen voimalla. Visiossa Pardia on vahva, kasvava ja aloitteellinen edunvalvontajärjestö. Valtaosa Pardian jäsenistä on budjettipuolella, yksityistoimialalla on n jäsentä. Pardian organisaatiouudistuksen tarkoitus oli vuoden alusta jäsenistön edunvalvontatyön parantaminen ja tehdä se mahdollisimman edullisesti. Yhteiskuntavaikuttamisen roolin ennustettiin jatkossa korostuvan globalisoituvassa maailmassa. Uutta palkkausjärjestelmää käytiin yksityiskohtaisesti lävitse ja siinä todettiin, että uutta järjestelmää luotaessa on pyritty hyvin kattavaan näkemykseen palkkarajoja määritettäessä. Suurimpia muutoksia uudessa työehtosopimuksessa ovat luottamusmiespalkkiot, joihin järjestelyvarasta käytettiin 0,1 %. Lisäksi muuttuivat valtion matkakustannuskorvaukset lukien verohallinnon aikasäädösten mukaisiksi. Keskeinen muutos oli myös sairasajan palkkauksen liittyvä, jossa palkkaukseen tuli selkeä Pardialaisten luottamusmiesten sekä Tll:en Pardialaisten järjestöjen ja TAJ:n paikallisyhdistysten puheenjohtajajoukkoa huononnus. Tämän lisäksi käytiin lävitse Tieliikelaitoksessa Pardian nimissä tehdyt sopimukset, jotka löytyvät myös talon sisäisestä tietojärjestelmästä, Netasta. Luottamusmiestoiminnasta ja siihen liittyvistä velvollisuuksista ja oikeuksista saatiin tiivis paketti informaatiota. Varsinaisessa luottamusmiestoiminnassa pidettiin tärkeänä sitä, että syntyneisiin ongelmatilanteisiin pureudutaan heti, eikä jätetä asiaa tuonnemmaksi, mihin aikaisemmin on sorruttu. Pääluottamusmiehen ja luottamusmiesten välinen työnjako on toiminut hyvin ja ongelmitta. Luottamusmiehen asemaan ja hänelle annettaviin tietoihin saatiin myös informaatiota. Käydyissä keskusteluissa isona ongelmana koettiin jäsenten aktiivisuuden puute. Sen takia aktiviteetin lisäämiseen ja uusien jäsenten saamiseen haluttiin lisää panostusta. Lopuksi todettiin luottamusmiespäivien sujuneen hyvin ja sen osanottajille jäi viemisinään tiivis sopimus- ja luottamusmiesaineisto. Luottamusmiesten käyttöä ja yhteistyötä painotettiin vielä kentälle viemisenä. Ensi vuoden luottamusmiespäivät sovittiin pidettäväksi samana ajankohtana ja pitopaikaksi valittiin Oulu. Teksti Teuvo Salolammi Kuvat Kimmo Laaksola 4 Tiemies 2/2005

5 TYÖAIKAPANKKI Pöytäkirja Tieliikelaitoksen sekä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n ja Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n välisestä työaikapankkia koskevasta työehtosopimusneuvottelusta 8. päivänä maaliskuuta Tässä sopimuksessa tarkoitettua työaikapankkia voidaan käyttää Tieliikelaitoksen töissä. Työaikapankkijärjestelmä perustuu vapaaehtoisuuteen ja huomioi henkilön yksilölliset tarpeet. Työaikapankin tarkoituksena on edistää Tieliikelaitoksen kilpailukykyä, toimintaedellytyksiä ja tuottavuutta ja antaa joustoa erityisesti sesonki- ja kausiluonteisen työn järjestelyihin. Työaikapankki on tarkoitettu käytettäväksi vain sellaisiin töihin, joissa työaikapankkiin kerättävät tunnit voidaan pitää vapaana tasoittumisjakson aikana. 2 Työaikapankin osatekijöinä voidaan käyttää seuraavia eriä: Henkilön suostumuksella voidaan työehtosopimuksen mukainen säännöllinen työaika pidentää enintään 11 tuntiin vuorokaudessa. Työajan pidennys siirretään työaikapankkiin ja sisään tehtyjen tuntien kertymistä seurataan tuntikirjanpidon avulla. Työehtosopimuksen mukaisen tavanomaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan lisäksi tehdyt säännöllisen työajan työtunnit kirjataan työaikapankkiin ja vapaana pidetty työaika vähentää työaikapankin saldoa. Liukuvan työajan piirissä oleva henkilö voi tapauskohtaisesti erikseen sopia etukäteen esimiehen kanssa siitä, että työehtosopimuksen mukaisen tavanomaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan ylittävät tunnit tehdään työaikapankkiin eivätkä ne tällöin mene liukuvan työajan kertymään. Erityisesti kausiluonteisessa työssä voidaan lomautusten välttämiseksi työaikapankkiin sopia siirrettäväksi työaika, joka on sovittu tehtäväksi ylityönä tai lisätyönä. Työaikapankkiin voidaan sopia siirrettäväksi työajalta suoritettava perusosa ja ylityökorvauksena suoritettava korotusosa tai vain perusosa. Edellä mainitut työaikapankin osatekijät siirretään työaikapankkiin niin, että säännöllistä työaikaa pidentäen tehdyt tunnit ja ylityön perusosat siirretään työaikapankkiin yksinkertaisina tunteina (tunti tunnista). Jos ylityön korotusosat siirretään työaikapankkiin, siirretään ne tuntiperusteisina (esimerkiksi ylityön 50 %:n korotusosa vastaa puolta tuntia ja ylityön 100%:n korotusosa vastaa yhtä tuntia). Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla yhteyden katkeamista osatekijän alkuperäisiin ansainta- ja korvaussääntöihin ja asianomainen osatekijä siirtyy työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi. Henkilö voi työtilanteen salliessa sopia esimiehen kanssa työajan lainaamisesta työaikapankista pidettäväksi etukäteen vapaana. Työntekijän aloitteesta työaikaa voi lainata työaikapankista enintään 40 tuntia. Lainattu vapaa-aika tehdään takaisin pääsääntöisesti säännöllistä työaikaa pidentäen. 3 Työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä määräytyy vapaan ajalta suoritettava palkka vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti, ja tämä palkka määräytyy henkilön normaalin säännöllisen työajan palkan maksuperusteiden mukaisesti. Nollattaessa työaikapankkisaldo (+/-) rahakorvauksena ovat maksuperusteina korvauksen maksamisajankohdan mukainen ylityökorvauksen perusteena oleva perustuntipalkka ja korvattavat työaikapankkitunnit. 4 Tunteja ei tule tehdä työaikapankkiin, mikäli henkilön työaikapankkisaldo tulee muodostumaan niin suureksi, että tunteja ei pystytä pitämään vapaana yhden vuoden kuluessa, ellei henkilön pyynnöstä sovita muusta vapaa-ajan pitämisen ajankohdasta. Jos työaikapankkitunnit joudutaan poikkeuksellisesti maksamaan rahana sen vuoksi, että tunteja ei ole pystytty pitämään työtilanteen vuoksi vapaana yhden vuoden kuluessa, maksetaan korvattavat työaikapankkitunnit 3 :n 2 momentista poiketen 50 %:lla korotettuina. 5 Asianomainen henkilö ja hänen esimiehensä sopivat yksittäisen henkilön osalta työaikapankkiin tekemisestä ja vapaan pitämisestä. Tällöin on huomioitava se, että pidennetty työaika ei saa johtaa henkilötasolla jaksamisongelmiin. Työaikapankin käyttämisestä on sovittava mahdollisimman aikaisessa vaiheessa viimeistään kahta päivää aikaisemmin. Sopimus työaikapankin käyttämisestä ja työvuoroluettelo tallennetaan docsiin. VAL ry:n osalta lukuoikeudet annetaan asianomaiselle alueluottamusmiehelle ja konsultoinnin ja toimihenkilöiden osalta pääluottamusmiehelle. Pardia ry:n ja Tie-Akava ry:n osalta lukuoikeudet annetaan paikalliselle luottamusmiehelle. Silloin kun työaikapankkiin tehdään tunteja säännöllistä työaikaa pidentäen, laaditaan työtä varten ennalta työajan tasoittumisjärjestelmä, jonka kuluessa säännöllinen työaika tasoittuu viikkotyössä keskimäärin 38 tunniksi 15 minuutiksi viikossa ja toimistotyössä keskimäärin 36 tunniksi 15 minuutiksi viikossa. Tasoittumisjakson pituus on enintään 52 viikkoa. Tasoittumisjakson pituus sovitaan työaikapankin käyttöönoton yhteydessä. Työaikapankkijärjestelmän piirissä olevan henkilön osalta työvuoroluetteloon kirjataan vuorokautinen työaika ja vapaapäivät. Työvuoroluettelo laaditaan ennakkoon, samaksi ajaksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä tai niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluettelosta voidaan poiketa vain työntekijän suostumuksella tai työjärjestelyihin liittyvästä painavasta syystä. Mikäli työvuoroluetteloa ei ole ennakkoon laadittu, säännöllisen työajan ylittävä työaika on ylityötä. Esimies ja asianomainen henkilö seuraavat säännöllisesti työaikapankin saldotilannetta ja tarkastelevat tulos- ja kehityskeskustelun yhteydessä vähintään kerran vuodessa henkilön saldotilanteen. Esimies ja asianomainen henkilö sopivat tässä sopimuksessa tarkoitetun vapaa-ajan ajankohdan ottaen huomioon kulloinenkin työtilanne ja henkilön yksilölliset tarpeet. Ellei vapaa-ajan ajankohdasta päästä sopimukseen, työnantajan on ilmoitettava vapaa-ajan ajankohta asianomaiselle henkilölle viimeistään kuukautta aikaisemmin tai painavasta syystä viimeistään kahta viikkoa ennen vapaa-ajan alkamista. Jos tällöin poiketaan alkuperäisistä vapaa-ajan pitämissuunnitelmista tulee tähän työnantajan yksipuoliseen päätökseen olla painava syy. Työaikapankkivapaita voidaan antaa talvitiimikauden aikana kuljettajalle vain kuljettajan pyynnöstä. 6 Mikäli työaika ylittää työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työ- Tiemies 2/2005 5

6 ajan, maksetaan vuorokautisen työajan ylittävältä 2 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta työtunneilta 100 %:lla korotettu palkka. Viikoittaisesta ylityöstä maksetaan 8 ensimmäiseltä tunnilta 50 %:lla ja seuraavilta tunneilta 100 %:lla korotettu palkka. 7 Työnantaja tai henkilö voi työsuhteen jatkuessa irtautua yhden kuukauden ilmoitusaikaa noudattaen työaikapankin soveltamispiiristä. Tällöin henkilön säästetyt tai lainatut tunnit nollataan työaikajärjestelyin 6 kuukauden kuluessa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit korvataan vastaavana rahasuorituksena. Työtehtävien tai palkkausperusteiden olennaisesti muuttuessa työaikapankin saldo voidaan sopia nollattavaksi ennen muutoksen toteuttamisajankohtaa, tai mikäli tämä ei ole mahdollista, säästetyt tai lainatut tunnit voidaan korvata vastaavana rahasuorituksena. Henkilön työsuhteen päättyessä työaikapankin saldo nollataan vapaana tai työnä työsuhteen päättymiseen mennessä. Ellei tämä ole mahdollista, voidaan työaikapankkisaldo nollata myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä. 8 Henkilön sairastuessa työaikapankkivapaan aikana työaikapankkivapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Henkilön on osoitettava sairausloma lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. 9 Tämä sopimus on voimassa lukien. Mikäli sopimuksen osapuoli haluaa lakkauttaa työaikapankkijärjestelmän soveltamisen, on lakkaamisen ajankohdasta ilmoitettava vähintään 3 kuukautta ennen tarkoitettua ajankohtaa. Mikäli työaikapankkiin kertynyttä saldoa (+/-) ei voida nollata vapaana tai työnä viimeistään 3 kuukauden kuluessa työaikapankin lakkaamisesta, nollataan saldo (+/-) rahakorvauksena. Tieliikelaitoksen puolesta: Toimitusjohtaja Henkilöstöjohtaja Heikki Koivisto Timo Aaltonen Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n puolesta: Palkansaajajärjestö Pardia ry:n puolesta: Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n puolesta: Työaikapankin soveltamisohje (Kirje , 59/2001) Tieliikelaitoksen ja henkilöstöjärjestöjen välillä on sovittu työaikapankista, jota voidaan käyttää Tieliikelaitoksen töissä alkaen. Työaikapankki on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti sesonki- ja kausiluonteisen työn järjestelyihin. Työaikapankkijärjestelmässä voidaan sopia säännöllisen työajan pidentämisestä ja työajan pidennyksen siirtämisestä työaikapankkiin tapauksissa, joissa työaikapankkiin kerättävät tunnit voidaan pitää vapaana tasoittumisjakson aikana. Työaikapankkijärjestelmän käyttämisen ehdoton edellytys on, että työaikapankkiin kerätyt tunnit pystytään antamaan vapaana yhden vuoden kuluessa. Työaikapankin soveltamisessa noudatetaan tätä ohjetta. Työaikapankkia koskeva sopimus on ohessa liitteenä. Työaikapankin käyttämisestä sopivat esimies ja asianomainen henkilö viimeistään kahta päivää aikaisemmin. Malli sopimukseksi työaikapankin käyttämisestä on ohessa liitteenä. Kun käytetään oheisen mallin mukaista sopimusta, täyttyvät myös työaikapankkia koskevan sopimuksen vaatimukset työajan tasoittumisjaksosta sopimisesta ja tasoittumisjärjestelmän laatimisesta. Työajan tasoittumisjakso voi olla enintään 52 viikkoa. Työtä varten tulee laatia ennakkoon työvuoroluettelo. Malli työvuoroluetteloksi on ohessa liitteenä. Työvuoroluetteloon kirjataan vuorokautinen säännöllinen työaika ja vapaapäivät. Työvuoroluettelo laaditaan samaksi ajaksi kuin työajan tasoittumisjärjestelmä tai niin pitkälle ajanjaksolle kuin mahdollista. Työvuoroluettelon laatiminen ennakkoon on tärkeää. Jos työvuoroluetteloa ei ole laadittu ennakkoon, esimiehen määräyksestä tehty työehtosopimuksen mukaisen tavanomaisen vuorokautisen tai viikoittaisen työajan ylittävä työaika on ylityötä, joka korvataan kuten työehtosopimuksessa on sovittu ylitöiden korvaamisesta. Sopimus työaikapankin käyttämisestä ja työvuoroluettelo tallennetaan docsiin. VAL ry:n osalta lukuoikeudet annetaan asianomaiselle alueluottamusmiehelle ja konsultoinnin ja toimihenkilöiden osalta pääluottamusmiehelle. Pardia ry:n ja Tie-Akava ry:n osalta lukuoikeudet annetaan paikalliselle luottamusmiehelle ja pääluottamusmiehelle. Pääsääntöisesti työaikapankkiin tehdään työtä säännöllistä työaikaa pidentäen siten, että vuorokautinen säännöllinen työaika voi olla enintään 11 tuntia. Ylityön siirtäminen työaikapankkiin tulee kysymykseen erityisesti kausiluonteisessa työssä lomautusten välttämiseksi ja vain silloin, kun ylityöt voidaan varmuudella pitää vapaana yhden vuoden kuluessa. Ylitöiden osalta tulee erityisesti huomioida, että mahdolliset rahana korvattavat työaikapankkitunnit joudutaan maksamaan 50 %:lla korotettuina, mikäli työaikapankkiin tehtyä työaikaa ei pystytä työtilanteen vuoksi pitämään vapaana yhden vuoden kuluessa. Liukuvan työajan piiriin kuuluvan henkilön kanssa voidaan työtehtävien edellyttäessä sopia tapauskohtaisesti erikseen siitä, että henkilö siirtyy työaikapankkijärjestelmän piiriin eivätkä työehtosopimuksen mukaisen tavanomaisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan ylittävät työtunnit tällöin mene liukuvan työajan kertymään. Mikäli työaikapankkiin tehtävät työtunnit sijoittuvat ilta- tai yötyölisään taikka sunnuntaityökorvaukseen oikeuttavaan aikaan, maksetaan lisät viikkotyössä liikelaitosten työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti ja toimistotyössä Tieliikelaitoksen toimihenkilöiden työehtosopimuksen mukaisesti. Henkilön sairastuessa työaikapankkivapaan aikana työaikapankkivapaa keskeytyy ja muuttuu seuraavan päivän alusta sairauslomaksi. Henkilön on osoitettava sairausloma lääkärintodistuksella tai muulla työnantajan hyväksymällä luotettavalla selvityksellä. Henkilön tulee ilmoittaa viivytyksettä esimiehelle, mikäli henkilö sairastuu työaikapankkivapaan aikana ja haluaa tällä perusteella keskeyttää vapaan. Ohjeet työaikapankkituntien kirjaamisesta Ilmoon ja Keijuun ovat Netassa asianomaisen sovelluksen kohdalla. Henkilöstöjohtaja Timo Aaltonen LIITTEET Työaikapankkisopimus Malli sopimukseksi työaikapankin käyttämisestä Malli työvuoroluetteloksi 6 Tiemies 2/2005

7 Tieliikelaitos MUISTIO Konsultointi KONSULTOINNIN MAASTOTÖIDEN MATKA- JA TYÖAIKAAN LIITTYVÄT JÄRJESTELYT TYÖAIKAPANKKIA KOSKEVAT JÄRJESTELYT Konsultoinnin maastotöissä noudatetaan Tieliikelaitoksen ja työntekijäyhdistysten neuvottelemaa työaikapankkia koskevaa järjestelmää sellaisenaan. MATKUSTAMINEN, MATKAKUSTANNUSTEN KORVAA- MINEN JA MUUT KORVAUKSET Matkustaminen erityiselle työntekemispaikalle/työkohteelle Työt aloitetaan erityisellä työntekemispaikalla/työkohteella työpäivän/työvuoron/töiden alkaessa (esim. kello 7.00) ja lopetetaan erityisellä työntekemispaikalla/työkohteella (esim. kello 16.00). Erityiselle työntekemispaikalle/työkohteelle kuljetaan suoraan kotoa tai majoituspaikasta. Työsopimuspaikan/kokoontumispaikan kautta kuljetaan silloin, kun työjärjestelyt sitä erityisesti edellyttävät. Matka-ajan lukeminen työajaksi Matkaan käytettyä aikaa ei lueta työajaksi, ellei sitä samalla ole pidettävä työsuorituksena. Konsultoinnin maastotöissä matkaan käytetty aika katsotaan työsuoritukseksi, kun kuljetetaan raskasta kalustoa (paino yli 1000 kg) tai perävaunua (paino 750 kg). Matkaan käytetyn ajan omavastuu-aika ja sen ylittävän matka-ajan korvaaminen (matka-aikapankki) Mikäli matkaan käytettyä aikaa ei katsota työsuoritukseksi, korvataan matkaan käytetty aika seuraavasti: Liikkuvilla työryhmillä on päivittäisissä matkoissa yhden tunnin omavastuuaika mennen tullen. Omavastuuaika lasketaan kotoa tai majoituspaikasta taikka työsopimuspaikasta/varikolta, mikäli kuljetaan sen kautta, erityiselle työntekemispaikalle/työkohteelle. Omavastuuajan ylittävä matka-aika siirretään matka-aikapankkiin ja annetaan vastaavana vapaa-aikana. Omavastuuajan ylittävää matka-aikaa ei lueta työajaksi. Vapaa-aika annetaan tasoitusjakson aikana. Töiden suunnittelussa otetaan huomioon matka-aika erityiselle työntekemispaikalle / työkohteelle niin, että työaikalain mukaiseen vuorokautiseen lepoaikaan ei sisällytetä matka-aikaa. Työkykyyn ja työturvallisuuteen olennaisesti vaikuttavien ylipitkien matka-aikojen välttämiseksi on aina harkittava majoitusvaihtoehtoa, jos matka yhteen suuntaan on yli 80 km. Majoituspaikka etsitään työntekemispaikan välittömästä läheisyydestä. Jos matka yhteen suuntaan on yli 80 km tai kestää yli tunnin ja tapahtuu työnantajan aloitteesta omavastuuajan ylittävä aika merkitään matka-aikapankkiin. Mikäli matka on yhteen suuntaan yli 80 km tai matka-aika ylittää yhden tunnin ja tapahtuu työntekijän aloitteesta, omavastuuajan ylittävää aikaa ei merkitä matka-aikapankkiin. Matkakustannusten korvaaminen Maastotyöntekijät kuuluvat ns. liikkuviin työryhmiin, joille matkakustannusten korvaukset maksetaan, toimihenkilöille tieliikelaitoksen toimihenkilöitä koskevan työehtosopimuksen 18 :n, ja työntekijöille tienhoitoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 18 : n mukaan. Valtion ja oman auton ajoista on pidettävä ajopäiväkirjaa. Oman auton käytöstä työajoissa maksetaan LTY:n yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukainen kilometrikorvaus. Muut korvaukset Työkalujen säilyttämisestä sekä mittausvälineiden akkujen latauksesta kotona maksetaan työntekijälle/toimihenkilölle 6 euron verollinen korvaus työpäivää kohti. Työntekijälle/toimihenkilölle, joka pääsääntöisesti säilyttää valtion autoa kotonaan lämmityspistokkeessa, voidaan maksaa 9 euron kulukorvaus lämmityskuukautta kohti. TYÖAIKOIHIN LIITTYVÄÄ Lepoajat Vuorokautinen lepoaika Toimihenkilölle/ työntekijälle on annettava vähintään 11 tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika jokaisen työvuoron alkamista seuraavan 24 tunnin aikana. Jos työn tarkoituksenmukainen järjestely sitä edellyttää, vuorokausilepoaikaa voidaan tilapäisesti lyhentää seitsemään tuntiin toimihenkilön/työntekijän suostumuksella. Viikkolepo Toimihenkilölle/työntekijälle on annettava sunnuntain ajaksi, tai jollei se ole mahdollista, muuna viikon aikana viikkolepona vähintään 35 tuntia kestävä keskeytymätön vapaa-aika. Pääsääntönä pidetään sitä, että toimihenkilöillä/työntekijöillä on viikon aikana kaksi perättäistä vapaapäivää ja vapaapäivät mahdollisimman tasaisesti jokaista viikkoa kohden. Jos toiseksi vapaapäiväksi määrätään kiinteä viikonpäivä, tulee sen mikäli mahdollista olla lauantai. Jollei viikkolevon yhteyteen järjestettyyn yhdenjaksoiseen vapaa-aikaan sisälly kahta kokonaista kalenterivuorokautta, vapaa-ajan pituuden tulee olla vähintään 54 tuntia. Vuorokautisia ja viikoittaisia lepoaikoja on ehdottomasti noudatettava. Viikkolepokorvaus: Mikäli toimihenkilö/työntekijä on määrätty työhön viikkolevon aikana, toimihenkilölle/työntekijälle on korvattava työhön käytetty aika lyhentämällä hänen säännöllistä työaikaansa yhtä pitkällä ajalla kuin hän ei ole saanut em. vapaa-aikaa. Työaikaa on lyhennettävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työn tekemisestä, jollei siitä työnantajan ja toimihenkilön/työntekijän kesken toisin sovita. Toimihenkilön/työntekijän suostumuksella tällainen työ voidaan korvata myös yksinkertaista tuntipalkkaa vastaavalla rahakorvauksella. Ylityöt Työvuoroluetteloon merkityn säännöllisen työajan ylittävä ja esimiehen määräyksestä tehty työ on ylityötä, joka korvataan LTY:n yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti. Ylityömääräys annetaan tapauskohtaisesti. Ylityöt merkitään työaikailmoitukseen ja esimies vahvistaa ne työaikailmoituksen hyväksymisen yhteydessä. Siirretty työaika Konsultoinnin maastotöissä voidaan työtehtävien niin vaatiessa ottaa käyttöön tienhoitoalan työntekijöitä koskevan työehtosopimuksen 13 :ssä sovittu teiden kunnossapidon siirretty työaika. Murskaamoilla ja päällysteasemilla työskentelevien laboranttien siirretyn työajan järjestelyjä koskevasta soveltamisesta on erillinen ohje. 13 Teiden kunnossapidon siirretty työaika 1. Siirrettyyn työaikaan siirtymisestä eli säännöllisen vuorokautisen työajan sijoittamisesta työehtosopimuksen 5 :n 3 momentin mukaisesta poikkeavasti tulee ilmoittaa niille työntekijöille, joita siirto koskee sekä luottamusmiehelle viimeistään viisi ( 5) vuorokautta ennen siirretyn työajan käyttöönottoa. Ilmoitus siirretyn työajan käyttöönotosta on konsultoinnin maastotöissä tehtävä vähintään kaksi (2) vuorokautta ennen sen käyttöönottoa. 2. Siirrettyä työaikaa tekeville maksetaan: 2.1 Ennen klo 7.00 tehdyiltä tunneilta 20 %:n suuruista epämukavan työajan lisää (palkkatekijätunnus Tl:230, 2.2 Klo jälkeisiltä tunneilta 10 %:n suuruista epämukavan työajan lisää (palkkatekijätunnus Tl:229) Tiemies 2/2005 7

8 2.3. Tarvittaessa voidaan teettää myös yötyötä Epämukavan työajan lisä lasketaan työntekijän henkilökohtaisesta tuntipalkasta Ajan henki 2.5. Epämukavan työajan lisä maksetaan päällekkäin ilta- tai yötyölisän kanssa. Kuitenkaan lisää ei makseta työstä, mikä on vuoro-, yli-, hätä- tai hälytysluonteista työtä. Kello välisenä säännöllisenä työaika tehdystä työstä maksetaan iltatyölisänä 15 % tuntipalkasta. Kello välisenä säännöllisenä työaikana tehdystä työstä maksetaan yötyölisänä 30 % tuntipalkasta. Vuosiloman pitäminen Valittaessa vuosiloman ajankohtaa, on kausiluontoisessa työssä huomioitava toimihenkilön/työntekijän työtehtävät. Pääosa vuosilomasta suositellaan pidettäväksi sesonkikauden ( ) ulkopuolella. Toimihenkilön/työntekijän niin halutessa on osa vuosilomasta (vähintään kaksi viikkoa) annettava kesälomakauden ( ) aikana. Työtilanteen salliessa on suositeltavaa antaa vuosilomaa kesälomakautena edellä mainittua enemmän. Voimassaoloaika Tämä ohje on voimassa Sopimuskauden aikana tarkastellaan matka-aikapankin merkitystä ja tutkitaan mahdollisuudet luopua matka-aikapankista. Tieliikelaitoksen puolesta: Konsultoinnin johtaja Henkilöstöjohtaja Esko Perälä Timo Aaltonen Julkisalojen koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n puolesta: Palkansaajajärjestö Pardia ry:n puolesta: Valtion ja erityispalvelujen ammattiliitto VAL ry:n puolesta: PAKINANURKKA Kiipijä Pari vuosikymmentä sitten sattui mökilläni tapaus, että löin itseäni kirveellä päähän. Tosiaan! Miten se oli mahdollista? Lyödä itseään kirveellä otsaan? Menin nimittäin halkoliiteriin pilkkomaan saunapuita. Asettelin pölkyn paikoilleen ja annoin kirveellä vauhdikkaan korkean kaari-iskun pölkyn päähän. Mutta mitä sitten tapahtui? Kirves ei mennytkään pölkkyyn saakka, vaan se pasahti kovana iskuna otsaani! Syöksyin toperruksissa jalat harallaan liiteristä pihalle käsillä otsaani haroen, tuleeko verta, halkesiko otsaluu? Verta ei kuitenkaan näkynyt, kun katsoin käsiäni - se siis oli onneksi ollut hamarapuoli! Kivun hellitettyä palailin liiteriin katsomaan, miten näin oli voinut käydä? Selvisi, että liiterin orsilla oli lasten muovipulkka, jonka vetonaru riippui löysänä lenkkinä. Kirves oli siis parhaassa iskuvauhdissaan tarttunut naruun, ja pulkka joustanut kirveen takaisin otsaani! Aivan käsittämätön tapaus! Työturvallisuusasiat olivat tuolloin jo tuttu asia työelämässä. Tämähän oli työturvallisuuskysymys ja vaaratilanne. Asia pitäisi tutkia. Läheltä piti tapauksetkin on hyvä tutkia, näin kerrottiin kahden viikon työturvallisuuskurssilla Tampereella. Niinpä tästä päättelin, että olisi tehtävä selvitys: Halkaisukirveen liikeratojen selvitys ja vapaatilan tarve puun pilkonnassa liiteriolosuhteissa. Pari kuukautta sitten luin lehdestä, että yliopistossa oli tehty tutkimus: Lajien välisten suhteiden vaikutus puukiipijän pesintämenestykseen metsäluonnossa. Saattoipa se olla peräti tohtorin- väitöskirja. Vähän aikaa raksutti tyhjää, mitä tämä oikein tarkoittaa? Kuka siitä hyötyy? Millainen otus on puukiipijä? Lintu kai, tai hyönteinen, ehkä ei kuitenkaan kala. Myöhemmin on selvinnyt, että se on Suomessa harvinainen, noin tiaisen kokoinen lintu, joka kiipeilee kuusen runkoja. Tehty tutkimus saattaa kenties parantaa kuusipuun laatua ja puuteollisuuden kilpailukykyä maailmalla? Vähän paremmin olisin ymmärtänyt tutkimuksen urakiipijästä, esim: Ammattijärjestöjen välisten suhteiden vaikutus urakiipijän etenemismenestykseen työyhteisössä. Voitaisiin tutkia muutakin, vaikkapa: Poliittisten puolueiden välisten suhteiden vaikutus urakiipijän etenemisnopeuteen politiikassa yhteiskunnan kriisiolosuhteissa, tai muuta vastaavaa. Mutta onko meillä urakiipijöitä? Mielestäni niitä näkee siellä täällä. Enimmäkseen he lienevät yhteiskunnalle ja työyhteisölle hyödyksi, aiheuttaen toisinaan närää ja kateuttakin. Tutkimus on siis tärkeää. Paljon on vielä tutkimattakin - sekin halkaisukirveen vapaatilaselvitys! Heikki Vapaalento 8 Tiemies 2/2005

9 Yhdistyskuulumisia Itä-Suomen yhdistys käväisi Virossa TAJ :n Itä-Suomen yhdistyksen jäsenten kevätmatka tehtiin Tallinnaan ja Viron kauniille maaseudulle. Mukana oli kaikkiaan 22 henkilöä laajalta Itä-Suomen alueelta. Matkan aikana ajatukset eivät juuri työelämässä viihtyneet, vaan ne olivat siirtyneet yhteiseen hauskanpitoon ja matkakohteen erilaisten nähtävyyksien ja palveluiden nauttimiseen. Mukana olleiden jäsenten osalta tällainen katkaisu ennen kiivaan työrupeaman alkamista on varmaan sitä parasta stressin ehkäisyä. Se tuli todettua matkalaisten kesken moneenkin otteeseen. Palmsenin kartanon päärakennus. Meidän Tieliikelaitoksen tulevaisuuden uusi toimiala saattaisi olla vaikka kartanon rakennus? Kartanon herroja ja ladyja jäsenistöstä jo löytyneekin! Matkalla Viron maaseudulle tutustuttiin Sagadin ja Palmsenin vanhoihin kartanoihin sekä niiden mielenkiintoisiin ympäristöihin vanhoine rakennuksineen. Se tuli todettua, että kehitys Virossa on ollut itsenäistymisen jälkeen todella kiivasta ja kunnioitusta herättävää. Uudistuneessa ympäristössä (sfääreissä) näyttivät viihtyvän erityisen hyvin myös itäsuomalaiset TAJ:n jäsenet. Erityisesti kirjoittajaa ja varmaan muutakin jäsenistöä ilahdutti jo työelämästä siirtyneiden mestareiden Heikki Valkosen, Tauno Suhosen ja Heikki Arbeliuksen, sekä viime vuoden aikana kilpailijoiden palvelukseen siirtyneiden Juha Hiltusen ja Markku Avelinin mukana olo matkalla. Vaikka enää ei ollakaan niin tiiviisti yhteistyössä kuin ennen, ei se näyttänyt vaikuttavan yhdessä viihtymiseen ja iloitsemiseen. Matkalla vietettiin myös rakennusmestari Tauno Suhosen viralliset läksiäiset ja muistamiset yli 30 vuotta kestäneestä työurasta vaativien rakennushankkeiden johtamisesta pääosin Savon alueella. Hänelle luovutettiin liiton lahjana ukkomestaripatsas ja yhdistyksen osalta mestarin pullo (= kallis konjakki) ja erämiehelle vielä kunnon eräpuukko syksyn metsästysrientoihin. Varapuheenjohtaja Jari Lievonen kertoi puheessaan Taunon pitkään työuraan mahtuvan kymmeniä eri rakennusprojekteja, joista suurimmat ovat olleet vt. 5 Varkaus - Leppävirta ja kt. 69 Rautalammen ja Suonenjoen alueille sijoittuvat hankkeet viimeisimpänä Haminalahti - Lamperila -projekti. Tauno on ollut myös johtamassa muutamia kaatopaikkojen pohjarakenteiden uudis- ja laajennusrakentamisia. Suurimman projektien arvo on ollut yli 10 M. Eli, hän ei ole pelännyt ottaa uusia Varapuheenjohtaja Jari Lievonen muistelee Taunon työuraa ravintola Oliverissa ja vaativia haasteita viimeisinä työvuosinakaan. Se kertoo paljon Taunon asennoitumisesta yleensäkin koko elämään. Lisäksi merkille pantavaa Taunon työurassa on se seikka, että hän on toiminut työmaa/projektipäällikkönä yli neljännesvuosisadan ja vielä pystynyt tekemään kovaa tulosta vaikeissakin hankkeissa. Se kuvastaa hyvin Taunon rautaista Palmsenin kartanon sali ja osa matkalaisista osaamista ja ammattitaitoa. Olet ollut yksi esikuva meille nuoremmille mestareille ja insinööreille, totesi Lievonen henkilöhistoriikissään. Taunon muu yhteiskunnallinen vaikuttaminen ja toiminta eri luottamustehtävissä on myös ollut esimerkillistä ja merkille pantavaa. Hän on toiminut Varkauden kaupungin valtuuston varajäsenenä ja lautakunnissa ja Taunon hymylle ei näy loppua kun Kristiina valmistautuu halaamaan Tiemies 2/2005 9

10 Retkiporukkaa yhteiskuvassa. Osa puuttuu, kun ovat palvelujen perässä? missa hän on saanut aina hyvää tulosta aikaan. Sen näkee aina syksyisin kun lukee hirvihaukkukokeiden tuloksia valtakunnantasolla, Sari Eerola vielä mietteliäänä. Ilta taitaa olla vasta alussa? on Taunon koira siellä kärkisijoilla lähes aina! Yhdistyksen matka sattui sikäli hankalaan aikaan, että huolimatta noin 52 vuosittaisesta viikonlopusta reissun ajalle sattui äitienpäivä. Jonkinlaisissa omantunnontuskissa (?) me miespuoliset kukitimme matkalla mukana olleet Kristiinan, Sarin ja Päivin oikeilla ruusuilla, joten sekin puoli tuli hoidettua ainakin osittain. Teksti Jari Lievonen Kuvat Päivi Pokkinen ja Kristiina Kuosmanen Pohjois-Suomen yhdistyksen kuulumiset Kokouksen jälkeen nautittiin Pohjanhovin kuuluisa poronkäristys, jota tässä vielä odotellaan Pohjoisen porukkaa Artikumin edessä lisäksi mm. teknisen koulun johtokunnassa. Taunon rakkaimpia harrastuksia ovat olleet ravihevoset ja hirvikoirat. Molem- Pohjois-Suomen yhdistyksen kevätkokous pidettiin Rovaniemellä perinteikkäässä Pohjanhovi-hotellissa. Kokousta edelsi käynti Arktisessa museossa, Artikumissa. Rovaniemen kutsuvoima ei yltänyt lähellekään edellisen kevään Pardia-risteilyn tasolle, vaan osallistujien määrässä jäätiin vakiotilaan, eli noin kymmenen hengen tasolle. Yhdistyksen johtokunta sai kevätkokouksessa edellisen vuoden toiminnasta ja tilinpidosta vastuuvapauden, jota tietysti helpotti taloudellisestikin hyvin mennyt toimintavuosi. Lapin alaosasto teki hivenen myöhästyneen talviretken helmikuun lopulla Thaimaahan. Matka-ajankohdan siirto aiheutti muutaman peruutuksen, ja matkalle osallistujien määrä jäi kahdeksaan henkilöön. Vaasan alaosasto järjesti toukokuun alussa kevättapaamisen Seinäjoen Impivaarassa. Tilaisuuden ohjelmassa oli Tieliikelaitoksen Seinäjoen alueen esittely projektipäällikkö Palojär- 10 Tiemies 2/2005

11 JÄRJESTÖLEIKKEITÄ Uusi työmarkkina-avain julkaistu Internetissä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat yhdessä julkaisseet Työmarkkina-avain -oppaan, joka on kattava peruspaketti työelämään ja työmarkkinoihin liittyvistä asioista. Oppaassa kerrotaan muun muassa Suomen työmarkkinajärjestelmästä, työhön perustuvista oikeuksista ja velvollisuuksista sekä työntekijän sosiaaliturvasta. Opas löytyy STTK:n verkkosivuilta osoitteesta Pohjanhovin ravintolasalista avautuu näkymä Jätkänkynttilä-sillalle Jäsenkortti on vakuutuskorttisi Muistathan, että TTT:n jäsenkortti on samalla vakuutuskortti. TTT:n jäsenenä sinulla on voimassa vapaa-ajan tapaturmasekä matkustaja- ja matkatavaravakuutus. Uudet jäsenet saavat jäsenkortin noin kuukauden kuluttua liittymisestä. Jos sinulla ei ole vielä TTT:n jäsenkorttia/vakuutuskorttia ja olet lähdössä matkalle, pyydä jäsenkortti TTT:n toimistosta. Pyydä jäsenkorttia toimistosihteeri Lotte Forsblomilta p. (09) tai Lisätietoja vakuutuksesta kotisivujen kohdasta Jäsenedut tai TTT:n toimistosta jäsenpalvelusihteeri Leena Vesannolta, p. (09) tai Voit myös soittaa If Vahinkovakuutuksen palvelunumeroon (arkisin klo 8-20) Soittaessa kannattaa mainita vakuutuksemme numero, joka on MERKKIPÄIVIÄ ven toimesta, pääluottamusmies Laaksolan ja alueluottamusmies Rikalan puheenvuorot sekä vapaata keskustelua saunan ja iltapalan keralla. Tilaisuuteen osallistui myös naapuriyhdistysten väkeä. Eero Kemppainen LUOTTAMUSMIESVAIHDOS Päällyste- ja kiviainespalvelujen luottamusmiehen, Salmijärven Eeron siirryttyä konsultoinnin palveluryhmään ja Jyrki Piiraisen siirryttyä toiselle työnantajalle, on PTK:n Pardialaisten luottamusmieskuvio mennyt uusiksi. Käydyn, PTK:n sisäisen äänestyksen perusteella on uudeksi luottamusmieheksi valittu Kai Mattila ja varaluottamusmieheksi Ilkka Rantala. Kain istumapaikka on Seinäjoen Impivaarantiellä, ja hänen puhelinnumeronsa on ( ). Ilkan tuoli löytyy Pasilasta, ja hänen puhelinnumeronsa on ( ). 60 vuotta Aaltonen Jorma Hintikka Mauri Pohjolainen Pentti Pulska Leo Kuusela Martti Seppänen Jorma Sydänmaanlakka Ahti Myllylä Pentti Kallio Hannu Kuparinen Matti Ristimäki Aulis TAJ ja Tiemies-järjestöliite onnittelevat! 50 vuotta Tsupari Tapani Volotinen Tuomo Meriläinen Leino Sihvo Pekka Mikäli joku ei halua 50- tai 60-vuotismerkkipäiväänsä julkaistavaksi tässä yhteydessä, ilmoittakoon siitä hyvissä ajoin ennen h-hetkeä Tiemiehen toimitukselle. Tiemies 2/

12 TIELIIKELAITOKSEN AMMATTIJÄRJESTÖ TAJ ry. Puheenjohtaja Teuvo Salolammi Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL 12 Toimipiste: Tehtävänimike: HELSINKI Pasila, ER Työsuojelupäällikkö Työpuhelin: , , Sähköp. Liittosihteeri Timo Krigsman Työosoite: Opastinsilta 12 B, PL 73 Toimipiste: Tehtävänimike: HELSINKI Pasila, Pääkonttori Tietohallintopäällikkö Työpuhelin: , Sähköp. Varapj., koulutusvast. Pentti Rosenberg Työosoite: Toroksenkatu 4, PL 84 Toimipiste: Tehtävänimike: KANKAANPÄÄ Kankaanpään tukikohta Projektivastaava Työpuhelin: , Sähköp. Toimistonhoitaja Sähköp. Seija Honkakuru Ratamestarinkatu HELSINKI Puh Pääluottamusmies (Tieliikelaitoksen PARDIA-laiset toimihenkilöt): Kimmo Laaksola Osoite: Harjutie MASKU Työpuhelin: ( ) Faksi: (03) Sähköp. TIEMIES-JÄRJESTÖLIITE Tieliikelaitoksen ammattijärjestö TAJ:n julkaisu Vastaava päätoimittaja: Teuvo Salolammi , , Toimittaja: Eero Kemppainen Toimituksen osoite: Eero Kemppainen Urpiaisentie 35 B OULU eero.kemppainen@pp.inet.fi , Osoiteasiat: TAJ ry Seija Honkakuru Ratamestarinkatu HELSINKI Taitto: Painotalo Auranen Oy Kirjapaino: Painotalo Auranen Oy Toimitus ottaa vastaan järjestöliitteen luonteeseen sopivia kirjoituksia, kuvia ja piirroksia. Toimitus pidättää itselleen oikeuden päättää aineiston julkaisukelpoisuudesta. Aineiston julkaisu- ja käyttöoikeudet siirtyvät TAJ:lle, ellei sitä ole aineiston lähetyksen yhteydessä erikseen rajattu. Tiemies-liitteen kirjoitusten osia voi lainata kun lähde mainitaan. Järjestö- ja jäsenasiat internetissä: Tiemiehen seuraava ilmestymispäivä on Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä.