Rovaniemen kaupungin talouden, toiminnan ja maankäytön strategiset valinnat. Kehitysjohtaja Riitta Erola

Transkriptio

1 Rovaniemen kaupungin talouden, toiminnan ja maankäytön strategiset valinnat Kehitysjohtaja Riitta Erola Kristiina Strandman

2 Muutoksiin vaikuttavat: 1. Sote-uudistus Kristiina Strandman

3 Maakuntien Sote Lakiluonnokset lausuntokierrokselle Henkilöstö siirtyy Tukipalvelut Rakennukset: LKS sairaalarakennus osto Vuokraus Huonokuntoiset? Kristiina Strandman

4 Paikallinen ja alueellinen toimintaympäristö Tämän hetkiset kaupungin sosiaali- ja terveyspalvelujen toimipisteet karttapalvelussa ( Meillä on paljon olemassa olevia keskuksia, keskittymiä ja palvelupisteitä palveluverkkoa päivitetään parhaillaan Meillä on ylläpito- ja korjausremontoimisen tarvetta sotekiinteistöissä (kts. FCG selvitys) Olemme osa Lapin SOTE-uudistusta jo nyt hyvinvointikeskusverkkoa tarkasteltava yhdessä Olemme mukana uudistukseen liittyen Lapin Sote savottahankkeessa ja Lshp:n kuntien tuotantoalueen valmisteluprosessissa (asiakasprosessit) Kristiina Strandman

5 Hyvinvointikeskus - käsite ja hyvinvointikeskusverkko muotoutui X määrä hyvinvointiasemia Hyvinvointikeskus = koko palveluverkko X määrä hyvinvointipisteitä (Ks. Tarkemmin toimipisteet ja FCG:n selvitys) X määrä seinistä riippumattomia lähipalveluja -Sähköiset ja mobiilit -Kiertävät ja liikkuvat -Kotiin vietävät -Jalkautuvat -Itse- ja omahoitopisteet -Teknologiavälitteiset jne. Kristiina Strandman

6 Keskussairaalan kampuksen hyvinvointiasema Keskustan hyvinvointiasema Pulkamontien hyvinvointiasema Keskitetty akuutti- ja erityishoito Tukipalvelut Intensiivinen palvelutarpeen arviointi sekä palveluohjaus ja neuvonta Avovastaanoton tiimit Asuminen Järjestöjen ja yritysten palvelut Kuntoutus ja terapiat Avovastaanoton tiimit Asuminen Sosiaali- ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon integraation toimeenpano Paljon tukea tarvitsevien asiakkaiden uudenlaisen integroidun palvelumallin toimeenpano yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa Laaja-alaisen kuntoutuksen uusien lähipalvelumallien kehittäminen ja toimeenpano Laaja-alainen hyvinvoinnin, terveyden ja sosiaalisen turvallisuuden tukeminen ja edistäminen Ennakoiva, etsivä ja ennaltaehkäisevä työ Varhainen puuttuminen

7 Muutoksiin vaikuttavat: 2. Rakentaminen ja sen vaiheistus Kristiina Strandman

8 Valmistuneet asuinrakennukset , sekä koulut

9 Valmistuneet asuinrakennukset Rakentaminen on keskittynyt voimakkaasti kaupungin keskustaan, 8 km säteelle. Aikavälillä rakennettiin yhteensä 1696 asuinrakennusta. Näissä oli yhteensä 4285 asuntoa. 8 km säteelle keskustasta rakennettiin 1415 asuinrakennusta (83,4%), ja asuntoja 4001 kappaletta (93,4 % asunnoista)

10 Kaavoituksella sidotaan kustannuksia ja optimoidaan tuloja Maanhankinta: oikealla hinnalla, oikeasta paikasta, oikeaan tarkoitukseen Maanhankintaan liitettävä ennakkoarvio tuloista ja kuluista Infra: investointimäärärahat suhteessa toimintaympäristön muutoksiin, investoinnit oikea-aikaiseksi ja kysynnän mukaiseksi Tonttijako: hinnoitteluperusteet ja luovutuksen ajoitus keskeisiä tekijöitä Kristiina Strandman

11 Kaavatalous on keskeinen osa kuntataloutta Kristiina Strandman

12 Kaavatalous on keskeinen osa kuntataloutta Kristiina Strandman

13 Muutoksiin vaikuttavat: 3. Kouluverkko Kristiina Strandman

14

15 Muutoksiin vaikuttavat: 4. maaomaisuus Kristiina Strandman

16 Kaupungin maaomaisuus ja Maaton 2015 asemakaavat

17 Muutoksiin vaikuttavat: 5. toiminnassa tapahtuvat muutokset Kristiina Strandman

18 Toimintamuutoksia Toimistorakennusten suunnitteluperiaatteet muuttuvat: henkilöä kohti laskettu huonepinta-ala pienenee ja työtavat muuttuvat Koulujen opetussuunnitelmat muuttuvat; koulujen oppimisympäristöille asetetaan uusia vaatimuksia Yksityiset palveluntuottajat korvaavat julkisia palveluja: sairaalat, päiväkodit, palveluasuminen Työtavat ja ajankäyttö muuttuu (etätyö) Ikääntyminen on mahdollisuus ja haaste: kotona asumiseen kannustaminen ja palveluasuminen

19 Keskustassa muutospaineessa olevat korttelit: omistajaohjauksen näkökulma

20 Kaupungin omistuksessa olevat kiinteistöt Linja-autoaseman tontti Ns. Häken tontti Sairaalakadun terveyskeskuksen tontti Ns. oppipojan tontti (koulutuskuntayhtymän omistuksesta kunnille?) Kaupungintalo Rovakatu 2 Torin ympäristö Mac Donald sin tontti Erottajan alue Lampelan alue Valionrannan- Koskipuiston alue Ounasvaara

21 Omistajaohjaus Muutoskohteet edellyttävät uutta toimintatapaa: Asiakkuus-näkökulma: Kenen tarpeisiin kiinteistöjä jalostetaan, jotta investointi on hinta-laatusuhteeltaan realistinen? Elinkaarinäkökulma: Investoinnin elinkaaren ymmärtäminen (10 v, 25 v vai 50 v?). Miten sopimuksia voidaan päivittää taloudellisesti järkeviksi? Kumppanuusnäkökulma: Kenen kanssa kiinteistöjä jalostetaan ja miten kumppanit valitaan? Monitoimijainen kumppanuus? Taloudellinen näkökulma: Kuka investoi ja kenen taseeseen? Millä reunaehdoilla investointiin on taloudellisesti järkevää ryhtyä? Ongelmien hallinnan näkökulma: Pilaantuneet maat, purkukustannukset, tasearvo sekä ristiriitaiset arvovalinnat. Innovaationäkökulma: Toimijat mukaan kehittämiseen. Sparraus ja Benchmarking, uudet teknologiat ja toimintatavat sekä kansainvälisyys. Kristiina Strandman

22 Linja-autoasema

23

24

25 Häken tontti

26

27 Sairaalakatu

28

29

30 Sairaalakadun tulevaisuuden käyttötarkoitus Ehdotetaan, että kaikki nykyinen toiminta siirtyy porrastetusti pois Sairaalakadun kiinteistöstä Kiinteistön uuden käyttötarkoituksen selvittäminen muodostaa oman hankkeensa jatkossa Tämä on tehtävä yhteistyössä ulkopuolisten toimijoiden kanssa Sijainti ja ympäristö huomioon ottaen tarkasteltava koko kaupunkikehityksen näkökulmasta monipuolisesti tarkastellen

31 Toripuistikko (Oppipoika)

32

33

34 Kaupungintalo

35

36

37 Rovakatu 2 Kristiina Strandman

38

39

40 Kauppatori

41

42

43 Kaupunkistrategian ja talousarvion välinen suhde Kristiina Strandman

44 Kaupunkistrategian ja talousarvion välinen suhde Talouskehys tulisi yhdistää riittävään toimintaympäristön analyysin ja strategiaprosessiin. Toimintaympäristön muutokset tulee kuvata ja kirjata kattavasti sekä käsitellä ensin. Kehykset tulee sitoa toimintaympäristön muutoksiin. Toimintaympäristön muutoksista tulisi keskustella ja tehdä analyysiä ja kuvata asia selkeästi. Kaupunkistrategia tulee paremmin osaksi talousarviota. Kristiina Strandman

45 Tulosbudjetoinnin teoriamalli Ensin määritellään vaikuttavuus ja kysyntätiedot, joista voidaan johtaa tuotantotavoitteet ja edelleen arvioida määrärahan objektiivinen taso. Kristiina Strandman

46 KAUPUNGINHALLITUS Kristiina Strandman

47 Tärkeimmät asiat, joihin Kh keskittyy Talouden tasapainotus Talouden kokonaishallinta Mistä luovutaan (menot?) Palvelurakenteet, toimivat prosessit Elinkeinopolitiikka Matkailu, työllisyys ja kaavoitus Maankäyttö ja kaavoitus Maankäytön ja kaavoituksen tuloksellinen johtaminen talouden parantamiseksi Tehokas ja toimiva organisaatio Valmiina uuden valtuustokauden alussa Kristiina Strandman