TILINPÄÄTÖS. Hallituksen toimintakertomus. Suomi-yhtiön konserni. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos. Vakuutustoiminta

Transkriptio

1 TILINPÄÄTÖS Hallituksen toimintakertomus Suomi-yhtiön konserni Suomi-yhtiön konsernin emoyhtiö on Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö). Konserniin kuuluu neljä kiinteistöyhtiötä ja yksi kiinteistösijoitusyhtiö. Emoyhtiön ja konsernin vakuutustoiminnan luvut ovat samat. Suomi-yhtiö ei myönnä enää uusia vakuutuksia. Sen tehtävänä on hoitaa vakuutus- ja sijoituskantaansa yhtiön olemassa olevien asiakkaiden parhaaksi. Suomi-yhtiön konsernin taloudellinen tulos Suomi-yhtiön konsernin liiketappio vuodelta 2015 oli 71 miljoonaa euroa (vuodelta 2014 liiketappio oli 109 milj. euroa). Suomi-yhtiön konsernin kirjanpidollinen tappio oli 132 miljoonaa euroa (vuodelta 2014 kirjanpidollinen tappio oli 292 miljoonaa euroa). Tilivuonna merkittävin syy kirjanpidollisen tuloksen tappiollisuuteen oli yksilöllisen henkivakuutuskannan luovutus. Vaikka keskinäisen vakuutusyhtiön vakuutuksenottajat eivät ole sijoittaneet yhtiöön oman pääoman ehtoisia varoja, kuuluu yhtiön nettovarallisuus heille. Vakuutuskannan ja sen osan luovutuksessa eli osittaisessa kannansiirrossa tulee siirtyvän vakuutuskannan osuus nettovarallisuudesta siirtää osana vastuuvelkaa. Yhtiön kirjanpidon tuloksessa se näkyy vastuuvelan täydennyksenä ja vaikuttaa näin ollen yhtiön kirjanpidolliseen tulokseen. Myös vertailuvuonna toteutettiin vastaava vakuutuskannan luovutus ryhmäeläkevakuutuksien osalta. Tilivuoden lopussa konsernin vakavaraisuuspääoma oli 462 miljoonaa euroa (901 milj. euroa) ja vastuuvelkaan suhteutettu vakavaraisuusaste oli 17,2 prosenttia (23,7 prosenttia). Emoyhtiön vakavaraisuusaste oli 17,2 prosenttia. Vakuutustoiminta Suomi-yhtiö ei ole myöntänyt uusia vakuutuksia vuoden 2004 jälkeen. Yhtiön vakuutuskanta muodostuu edellä mainitun yksilöllisen henkivakuutusvakuutuskannan luovutuksen jälkeen vajaasta vakuutuksesta. Vakuutustoiminnan käytännön hoidon yhtiö on ulkoistanut pitkäaikaisella sopimuksella OP Ryhmän henkivakuutusyhtiölle OP-Henkivakuutus Oy:lle. Suomi-yhtiön henkilökunnan keskeinen tehtävä on seurata ja valvoa, että vakuutuskantaa hoidetaan asiakkaiden etujen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo vuonna 2015 oli 27 miljoonaa euroa (43 milj. euroa). Henkivakuutuksen osuus tästä oli 12,6 miljoonaa euroa (13,2 milj. euroa) ja eläkevakuutuksen 14,0 miljoonaa euroa (29,3 milj. euroa). Vakuutusmaksutulon lasku selittyy pääosin vuoden 2014 lopulla tapahtuneesta ryhmäeläkevakuutuskannan luovutuksesta Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiölle. Korvauksia ja korvauksiksi kirjattavia selvittelykuluja maksettiin kaikkiaan 314 miljoonaa euroa (378 milj. euroa). Henkivakuutuksen osalta korvauksia maksettiin 92 miljoonaa euroa ja eläkevakuutuksen osalta 223 miljoonaa euroa. Näihin sisältyi takaisinostoja 18 miljoonaa euroa. Korvauksiin sisältyvien maksettujen säästösummien määrä oli 60 miljoonaa euroa. Yhtiön liikekulut olivat 9,6 miljoonaa euroa vuonna 2015 (14,7 milj. euroa). Liikekulujen suhde vakuutusten hoidosta perittäviin veloituksiin eli liikekustannussuhde oli 100,0 prosenttia vuonna Vastaava luku vuonna 2014 oli 100,0 prosenttia. Yhtiön vakuutussopimusten hoitoveloitus (kuormitustulo) pohjautuu merkittävässä määrin maksutulosta perittävään palkkioon. Maksutulon pienentyessä liikekulut eivät kuitenkaan alene vastaavassa tahdissa ja yhtiö onkin varautunut kuormitustulon alijäämäisyyteen täydentämällä vastuuvelkaansa erillisellä kuormitustulon täydennysvastuulla, jonka määrä tilikauden lopussa oli 7,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 liikekustannussuhde ilman kuormitustulon täydennysvastuusta katettua osaa olisi ollut 108 prosenttia (140 prosenttia). Vakuutussäästöjen sopimuskorko on yhtiön koko vakuutuskannassa pääosin 4,5 prosenttia, joka on markkinakorkoihin verrattuna korkea. Tämän vuoksi yhtiö täydensi tilivuoden aikana vastuuvelkaansa 391 miljoonalla eurolla korkean laskuperustekorkovaatimuksen turvaamiseksi. Tästä 220 miljoonaa euroa kohdistui tilivuoden lopussa yhtiön vastuulla olevaan vakuutuskantaan. Kyseisen vastuuvelkaan sisältyvän perustekoron täydennysvastuun kokonaismäärä tilivuoden lopussa oli 460 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi yhtiö varautui tilivuoden aikana yksilöllisten eläkevakuutusten osalta eliniän odotteen kasvuun täydentämällä vastuuvelkaansa 20 miljoonalla eurolla. Yhtiön riskiliikkeen kokonaistulos oli noin 7 miljoonaa euroa ylijäämäinen (12 milj. euroa). Tämä ei sisällä eläkevakuutusten eliniän odotteen kasvusta johtuvaa vastuuvelan täydennystä. Vakuutustekninen vastuuvelka laski miljoonaan euroon (3 806 milj. euroa). Yksilöllisen henkivakuutuksen kannansiirron vaikutus oli miljoonaa euroa vastuuvelkaa alentava. Yksilöllisen henkivakuutuskannan siirto Suomi-yhtiön yhtiökokous hyväksyi syyskuussa 2015 ylimääräisessä yhtiökokouksessaan kannanluovutussuunnitelmat, joiden mukaan Suomi-yhtiön yksilöllinen henkivakuutuskanta luovutettiin OP Ryhmän vakuutusyhtiöille OP-Henkivakuutus Oy:lle ja OP Vakuutus Oy:lle Finanssivalvonta antoi suostumuksen 12 Vuosikertomus 2015

2 vakuutuskannan luovutuksille. Kannanluovutuksissa vakuutetut edut siirtyivät vastaanottaville yhtiöille sellaisinaan entisin ehdoin. Siirtyvän vastuuvelan määrä oli kaiken kaikkiaan miljoonaa euroa, josta OP-Henkivakuutukselle siirtyi miljoonaa euroa ja OP Vakuutukselle 31 miljoonaa euroa. Vakuutuskannan luovutuksessa noin vakuutussopimuskokonaisuutta siirtyi OP Ryhmälle. Siirtyvän vastuuvelan katteena siirtyi vastaanottaville yhtiöille omaisuutta. Siirtyvä omaisuus on kokonaisuutena pääsääntöisesti määritelty pro rata-säännöllä, jolla jokaista omaisuuserää on siirretty sama suhteellinen osuus. Kyseinen suhteellinen osuus on sama kuin koko siirtyvän vastuuvelan suhteellinen osuus koko yhtiön taseesta. Vakuutuskannan luovutussuunnitelmissa on erikseen sovittu, että OP Vakuutus Oy:lle siirtyi omaisuudesta vain rahamarkkinasijoituksia tai vastaavia vähäriskillisiä sijoituksia. Siirtyvän omaisuuden arvostuksessa on sovellettu käypää arvoa. Vakuutuskannan luovutuksessa yksilöllisen henkivakuutuskannan osuus Suomi-yhtiön nettovarallisuudesta eli vakavaraisuuspääomasta siirtyi OP-Henkivakuutukselle osana vastuuvelkaa tulevien lisäetujen vastuussa ja vaikutti näin ollen yhtiön tilivuoden tulokseen. Vakuutuskannan luovutuksen kokonaisvaikutus kirjanpidon tulokseen oli kaiken kaikkiaan noin 120 miljoonaa euroa tulosta heikentävä. Tässä on otettu huomioon edellä mainitun tulevien lisäetujen vastuun, diskonttokoron alentamisen ja muiden luovutussuunnitelmissa sovittujen täydennysten vaikutus. Kannansiirto liittyy Suomi-yhtiön hallittuun alasajoon, sillä käytännössä run off -tilaa ei voida jatkaa kymmeniä vuosia vakuutuskannan keston loppuun asti. Sijoitustoiminta Emoyhtiön sijoitusten käypä arvo oli vuoden 2015 lopussa miljoonaa euroa (4 728 milj. euroa). Vuoden lopussa emoyhtiön sijoituksista oli 6,1 prosenttia osakkeissa tai erilaisissa osake- ja pääomarahastoissa. Vuoden 2014 lopussa vastaava osuus oli 11,3 prosenttia. Joukkovelkakirjalainojen ja pitkän koron rahastojen osuus emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli vuoden lopussa 66,1 prosenttia (43,7 prosenttia). Samaan aikaan 16,2 prosenttia (35,0 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta oli rahamarkkinavälineitä, talletuksia ja lyhyen koron rahastoja. Lainasaamisten osuus oli 4,6 prosenttia (2,5 prosenttia). Kiinteistösijoitusten osuus oli 5,8 prosenttia (6,2 prosenttia). Tähän sisältyvät myös erilaiset epäsuorat kiinteistösijoitukset kuten osuudet kiinteistöihin ja kiinteistöyhteisöihin sijoittavissa sijoitusrahastoissa ja sijoitukset tällaisiin kohteisiin sijoittavissa yhteissijoitusyrityksissä. Muiden sijoitusten yhteenlaskettu osuus oli 1,2 prosenttia (1,3 prosenttia) emoyhtiön sijoitusomaisuudesta. Edellä esitetyissä prosenteissa ei ole huomioitu johdannaisten riskikorjaavaa vaikutusta. Esimerkiksi osakesijoitusten riskikorjattu osuus yhtiön sijoitusomaisuudesta oli edellä esitetyn 6,1 prosentin sijasta 7,0 prosenttia. Emoyhtiön sijoitustoiminnan tuotto käyvin arvoin oli tilivuonna 25 miljoonaa euroa. Tämä vastasi 0,6 prosentin tuottoa (vuoden 2014 tuotto oli 6,8 prosenttia). Vaikka saavutettu sijoitustuotto oli selvästi alempi kuin vuotta aikaisemmin, se ylitti yhtiön vastuuvelan tuottovaateen ja oman pääoman tuottotavoitteen perusteella johdetun kokonaistavoitteen. Kyseistä kokonaistuottovaadetta alensi tilivuoden aikana tapahtunut markkinakorkojen nousu. Viime vuosina yhtiö on kehittänyt soveltamaansa sijoitustoiminnan ohjausmallia ja parantanut yhtiön sijoitussalkun riskiohjattavuutta. Tilivuoden alusta alkaen yhtiön toimintamalli on sisältänyt vastuuvelkaa kattaville sijoituksille ja vakavaraisuuspääomaa vastaaville sijoituksille omat sijoitusstrategiansa. Toimintamallin muokkaamisen taustalla ovat olleet sekä tulevat kiristykset vakuutusyhtiöiden vakavaraisuusvaatimuksissa että yhtiön toiminnan vaiheittainen alasajo (run off -toiminta). Uudella toimintamallilla pyritään paremmin vastaamaan vakuutussopimusten sisältämiin velvoitteisiin eli korvauskassavirtoihin (vrt. tasehallintariski). Edellä mainittu tasehallintariski on liiketoiminnan ohjauksessa keskeisessä asemassa ja se syntyy vastuuvelan arvostamisesta markkinalähtöisesti. Vastuuvelkaa kattavissa sijoituksissa korkosijoitusten rooli on merkittävä johtuen juuri tasehallintariskin hallinnasta yhtiö käyttää mm. koronvaihtosopimuksia rajoittaessaan velan arvostuksesta syntyvää riskiä. Vastuuvelan markkinaehtoinen muutos ei kokonaisuudessaan näy tilinpäätöksessä, koska tilinpäätöksessä vastuuvelka arvostetaan pitkälti kiinteällä korolla. Korkojen nousun takia yhtiön korkosijoitusten tulos painui negatiiviseksi, mutta vastuuvelan arvon alentuessa tätä enemmän yhtiön toiminnallinen tulos oli kuitenkin positiivinen. Tämä edesauttoi yhtiön markkinaehtoisesti lasketun vakavaraisuusaseman myönteistä kehitystä. Asiakasedut Yhtiö on julkaissut internet-sivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet. Niissä keskeisenä periaatteena on se, että yhtiö ei pidä ylimääräistä vakavaraisuutta itsellään, vaan pyrkii jakamaan ylitteen lisäetuina asiakkaille. Toisaalta lisäetuja jakamalla ei myöskään haluta vaarantaa pitkään jatkuvien vakuutusten etuuksia eikä tulevaisuuden tuottoja. Liitetietojen riskienhallintaosiossa on kuvattu sekä määrällisesti että laadullisesti yhtiön riskiasemaa tilivuoden lopussa. Emoyhtiön asiakashyvityksiin käyttämä euromäärä oli tilivuonna 1 miljoonaa euroa ja oli käytännössä lähes sama kuin edellisvuonna. Näissä luvuissa ei ole huomioitu vakuutuskannan luovutuksien yhteydessä siirtyneen vakuutuskannan tulevien lisäetujen vastuun vaikutusta. Asiakashyvitysten alhainen määrä selittyy sillä, että yhtiö ei jakanut säästöä sisältäville vakuutuksille lainkaan asiakashyvityksiä tilivuodelta tai vertailuvuodelta johtuen Vuosikertomus

3 korkotason alhaisuudesta ja sen seurauksena tapahtuneesta yhtiön vakavaraisuustilanteen kiristymisestä. Riskivakuutusten osalta vakuutussummien korotukset ja vakuutusmaksujen alennukset pidettiin edellisvuoden tasolla. Aikaisempien lisäetupäätösten johdosta Suomi-yhtiössä voimassa olleiden, edelleen jatkuvien yksilöllisten vakuutusten vakuutussäästöjä hyvitettiin 4,5 prosentin laskuperustekoron lisäksi vuosina 1997 ja 2000 päätetyistä erityiseduista syntyvillä yhteensä 2,7 prosentin vuotuisilla hyvityksillä. Hyvitys rajattiin aikanaan koskemaan vain maksusuunnitelman mukaisten maksujen kerryttämää etuutta ja eläkesuunnitelman määrittelemää eläkeaikaa. Lisäeduista päättäessään yhtiö arvostaa vastuuvelan käypään arvoon parhaan mahdollisen arvion mukaisesti. Niinpä markkinakorkotason muutokset vaikuttavat vastuuvelan arvoon ja sitä kautta yhtiön kykyyn maksaa lisäetuja. Nykyinen historiallisen alhainen korkotaso rajoittaa merkittävästi yhtiön mahdollisuuksia maksaa lisäetuja säästöä sisältäville vakuutuksille. Riskienhallinta Suomi-yhtiön riskienhallinta perustuu yhtiön hallituksen vuosittain hyväksymiin riskienhallinnan toimintaperiaatteisiin. Riskienhallintaa on kuvattu tarkemmin tilinpäätöksen liitetiedoissa. Vuoden 2016 alussa tulivat voimaan vakuutusyhtiölain muutokset, joilla saatettiin kansallisesti voimaan vakuutusyhtiöiden toimintaa säätelevä Solvenssi II -puitedirektiivi. Vakuutusyhtiölain muutokset sisältävät erillisen muutoslain voimaantulolain, jossa on määritelty lain voimaantuloon liittyvät siirtymäsäännökset. Suomi-yhtiö soveltaa vakuutusyhtiölain muutoslain voimaantulolain pykälää 5 (Toimintansa lopettavat vakuutusyhtiöt). Siirtymäsäännöstä ja sen vaikutusta Suomi-yhtiön toimintaan on laajemmin kuvattu tilinpäätöksen liitetiedoissa. Henkilöstö Suomi-yhtiön konsernin palveluksessa vuoden 2015 lopussa olleet 12 henkilöä (13) olivat kaikki emoyhtiön palveluksessa. Yritysjohto Suomi-yhtiön hallitukseen kuuluvat kaupunkineuvos Timo P. Nieminen, puheenjohtajana, MMM Katri Komi, varapuheenjohtajana, VTT Arja Alho, VTM Pekka Kantanen, kansanedustaja VT MMM Esko Kiviranta, professori KTT Jarmo Leppiniemi ja professori KTT Vesa Puttonen. Hallituksen toimikausi kestää varsinaisesta yhtiökokouksesta seuraavaan varsinaiseen yhtiökokoukseen. Yhtiön toimitusjohtajana toimii Jari Sokka. Toimitusjohtajan sijainen on yhtiön talousjohtaja Kai Niemi. Tilikauden jälkeiset tapahtumat Vuoden 2014 lopussa tapahtuneen ryhmäeläkevakuutuskannan siirron ja tilivuoden 2015 lopussa tapahtuneen yksilöllisen henkivakuutuskannan siirron jälkeen Suomiyhtiön vakuutuskanta muodostuu tilivuoden 2016 alussa kokonaisuudessaan yksilöllisistä eläkevakuutuksista. Yhtiö on selvittänyt eri markkinatoimijoiden kanssa mahdollisuuksia kyseisen vakuutuskannan luovuttamiselle ja tätä kautta yhtiön toiminnan lopettamiselle. Tammikuun lopulla 2016 Suomi-yhtiön hallitus teki päätöksen aloittaa neuvottelut OP Ryhmän kanssa jäljellä olevan vakuutuskannan luovutuksesta OP-Henkivakuutus Oy:lle. Järjestely vaatii toteutuakseen yhtiöiden hallitusten hyväksymän luovutussuunnitelman laatimista ja yhtiöiden yhtiökokousten hyväksyntää. Lisäksi järjestelyn toteutumiselle tarvitaan valvovien viranomaisten lupa. Osana tätä hanketta yhtiö on hakenut ja saanut Finanssivalvonnan hyväksynnän edellä mainitun toimintansa lopettavan yhtiön siirtymäsäännöksen soveltamiselle. Tulevaisuuden näkymät Jos Suomi-yhtiö jatkaisi itsenäisenä toimijana, muodostaisi vallitseva ennätysalhainen korkotaso yhdistettynä tuleviin vakavaraisuusvaatimuksiin yhtiön kaltaiselle sijoittajalle suuren haasteen. Ensinnäkin se pakottaa yhtiön varaamaan merkittävän osan vakuutussäästöt ylittävästä omaisuudesta korkeiden korkolupausten vakuudeksi. Toisaalta vakavaraisuuskehikko kannustaa pidentämään joukkovelkakirjalainojen duraatiota, ja samalla korkeat riskipääomavaatimukset rajoittavat yhtiön mahdollisuuksia sijoittaa esimerkiksi osakesijoituksiin. Yhtiön vakuutusten hoitojärjestelmät edellyttävät niiden nykyaikaistamista lähivuosina ja tämä lisää alati pienenevälle vakuutuskannalle kohdistuvaa kustannuspainetta. Muun muassa näistä syistä yhtiö onkin päätynyt neuvottelemaan jäljellä olevan vakuutuskannan luovutuksesta. Edellä esitetyn järjestelyn toteutuessa vakuutuskannan luovutus tulisi näillä näkymin tapahtumaan vuoden 2016 lopussa. Tämän seurauksena Suomi-yhtiön toiminta vakuutusyhtiönä loppuisi vuoden 2017 alussa ja toiminta kokonaisuudessaan arviolta alkuvuonna Hallituksen ehdotus tappion ja voitonjakokelpoisten varojen käsittelystä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat ,31 euroa ja konsernin ,70 euroa. Hallitus ehdottaa, että tilikauden tappiota ja voitonjakokelpoisia varoja käsitellään seuraavasti: Takuupääomalle maksetaan korkoa 6 prosenttia ,83 Käyttörahastosta ,38 Yleishyödyllisiin tarkoituksiin tehtäviin lahjoituksiin varataan ,00 Tilikauden tappio ,55 14 Vuosikertomus 2015

4 TIIVISTELMÄ TUNNUSLUVUISTA Konserni Emoyhtiö Liikevaihto milj Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvak. osuutta milj Liikekulut milj Korvaustoiminnan hoitokulut milj Kuormitustulo milj Liikekustannussuhde kuormitustulosta % 100,2 100,1 100,2 100,0 100,0 99,9 Liikekustannussuhde taseen loppusummasta % 0,4 0,5 0,4 0,4 0,5 0,4 Liikevoitto/-tappio milj Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos milj Kokonaistulos milj Korkokulut ja muut rahoituskulut milj Perustekorkokulu milj Kokonaispääoman tuotto käyvin arvoin % 1,0 6,5 1,6 1,2 6,6 1,7 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle % 0,5 6,7 1,7 0,6 6,8 1,7 Toimintapääoma milj Tasoitusmäärä milj Vakavaraisuuspääoma milj Vakavaraisuusaste prosentteina vastuuvelasta % 17,2 23,7 24,6 17,2 23,7 24,6 Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä tilikauden aikana TULOSANALYYSI Konserni Emoyhtiö milj Vakuutusmaksutulo, netto Sijoitustoiminnan tuotot ja kulut, arvonkorotukset ja niiden oikaisut sekä arvonmuutokset Maksetut korvaukset Vastuuvelan muutos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Liikekulut Muut vakuutustekniset tuotot ja kulut Vakuutustekninen tulos ennen lisäetuja (asiakasetuja) ja tasoitusmäärän muutosta Muut tuotot ja kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Liikevoitto/tappio Tasoitusmäärän muutos Lisäedut (asiakasedut) Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tuloverot Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus

5 SIJOITUSJAKAUMA KÄYVIN ARVOIN Perusjakauma Riskijakauma Emoyhtiö milj. % milj. % milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä , , ,1 60,7 43,4 Lainasaamiset ( , , ,6 2,5 0,0 Joukkovelkakirjalainat , , ,5 49,0 24,8 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( , , ,0 9,2 18,6 Osakesijoitukset yhteensä 194 6, , ,0 6,8 15,3 Noteeratut osakkeet (3 97 3, , ,0 2,7 11,7 Pääomasijoitukset (4 96 3, ,0 96 3,0 3,0 3,4 Noteeraamattomat osakkeet (5 1 0,0 55 1,2 1 0,0 1,2 0,1 Kiinteistösijoitukset yhteensä 186 5, , ,8 6,2 11,5 Suorat kiinteistösijoitukset 120 3, , ,8 3,6 6,3 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset 66 2, ,7 66 2,1 2,7 5,3 Muut sijoitukset yhteensä 38 1,2 59 1,3 38 1,2 1,3 1,0 Hedge-rahastosijoitukset (6 4 0,1 0 0,0 4 0,1 0,0 0,0 Muut sijoitukset (7 34 1,1 59 1,2 34 1,1 1,2 1,0 Sijoitukset yhteensä , , ,1 75,0 71,2 Johdannaisten vaikutus ,9 25,0 28,8 Sijoitukset käyvin arvoin yhteensä ,0 100,0 100,0 Jvk-salkun modifioitu duraatio 6,7 8,9 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin SIJOITUSTOIMINNAN NETTOTUOTTO SITOUTUNEELLE PÄÄOMALLE Emoyhtiö Nettotuotto markk.a. (8 Sitoutunut pääoma (9 Tuotto sitoutuneelle pääomalle Tuotto sitoutuneelle pääomalle milj. milj. % % % Korkosijoitukset yhteensä ,6 5,9-1,8 Lainasaamiset ( ,0 2,9 5,0 Joukkovelkakirjalainat ,1 9,9-3,0 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset (1 ( ,4 0,4 0,4 Osakesijoitukset yhteensä ,8 11,2 14,0 Noteeratut osakkeet ( ,9 5,8 16,0 Pääomasijoitukset ( ,7 9,0 8,2 Noteeraamattomat osakkeet ( ,6 54,2 12,0 Kiinteistösijoitukset yhteensä ,5 8,9 7,6 Suorat kiinteistösijoitukset ,0 3,6 1,2 Kiinteistösijoitusrahastot ja yhteissijoitukset ,2 18,2 16,2 Muut sijoitukset yhteensä ,9 2,7 13,7 Hedge-rahastosijoitukset ( ,3-0,2 17,0 Muut sijoitukset ( ,7 2,8 9,3 Sijoitukset yhteensä ,7 6,9 1,9 Sijoituslajeille kohdistamattomat tuotot, kulut ja liikekulut -8-0,2-0,2-0,2 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin ,6 6,8 1,7 1) Sisältää kertyneet korot 2) Sisältää rahat ja pankkisaamiset sekä kauppahintasaamiset ja -velat 3) Sisältää myös sekarahastot, jos niitä ei voida kohdistaa muualle 4) Sisältää pääomarahastot ja mezzanine-rahastot sekä infrastruktuurisijoitukset 5) Sisältää myös noteeraamattomat kiinteistösijoitusyhtiöt 6) Sisältää kaikentyyppiset hedge-rahasto-osuudet riippumatta rahaston strategiasta 7) Sisältää erät, joita ei voida kohdistaa muihin sijoituslajeihin 8) Raportointikauden lopun ja alun markkina-arvojen muutos kauden aikana tapahtuneet kassavirrat Kassavirralla tarkoitetaan myyntien/tuottojen ja ostojen/kulujen erotusta 9) Sitoutunut pääoma = Markkina-arvo raportointikauden alussa + päivittäin/kuukausittain aikapainotetut kassavirrat 16 Vuosikertomus 2015

6 VAKUUTUSMAKSUTULO Konserni Emoyhtiö milj Henkivakuutus Eläkevakuutus Yhteensä KORVAUSKULUT Konserni Emoyhtiö milj Maksetut korvaukset Henkivakuutus Eläkevakuutus Takaisinostot Korvausten selvittelykulut Yhteensä Korvausvastuun muutos Korvauskulut yhteensä VAKAVARAISUUS Solvenssi I Konserni Emoyhtiö milj Toimintapääoma Oma pääoma Sijoitusten arvostuserot Laskennalliset verot Aineettomat hyödykkeet Muut erät Tasoitusmäärä Vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma Vakavaraisuusaste, % 17,2 23,7 24,6 17,2 23,7 24,6 Vakuutusyhtiölain toimintapääomavaatimus Vuosikertomus

7 TULOSLASKELMA Konserni Emoyhtiö Vakuutustekninen laskelma Henkivakuutus Vakuutusmaksutulo (4) Vakuutusmaksutulo Jälleenvakuuttajien osuus Sijoitustoiminnan tuotot (5) Muut vakuutustekniset tuotot Korvauskulut Maksetut korvaukset (6) Korvausvastuun muutos Kokonaismuutos Luovutetun kannan osuus Korvauskulut yhteensä Vakuutusmaksuvastuun muutos Kokonaismuutos Luovutetun kannan osuus Liikekulut (7, 8) Sijoitustoiminnan kulut (5) Sijoitusten arvonkorotuksen oikaisu Muut vakuutustekniset kulut Vakuutustekninen tulos Muu kuin vakuutustekninen laskelma Muut tuotot Muut kulut Osuus osakkuusyritysten voitosta/tappiosta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Tuloverot varsinaisesta toiminnasta Laskennalliset verot (9) Voitto/tappio varsinaisesta toiminnasta Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tilikauden voitto/tappio Vuosikertomus 2015

8 TASE Konserni Emoyhtiö Vastaavaa Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Konserniliikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Sijoitukset (12 a, 12 b) Kiinteistösijoitukset Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä Sijoitukset saman konsernin yrityksissä ja omistusyhteysyrityksissä Osakkeet ja osuudet saman konsernin yrityksissä (14, 16) Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä (14) Osakkeet ja osuudet osakkuusyrityksissä (15, 16) Muut sijoitukset Osakkeet ja osuudet (16) Rahoitusmarkkinavälineet Muut lainasaamiset Muut sijoitukset Sijoitukset yhteensä Saamiset Ensivakuutustoiminnasta Vakuutuksenottajilta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut saamiset Laskennalliset verosaamiset (9) Muu omaisuus Aineelliset hyödykkeet Koneet ja kalusto Rahat ja pankkisaamiset Muu omaisuus Siirtosaamiset Korot ja vuokrat Muut siirtosaamiset Vastaavaa yhteensä Vuosikertomus

9 TASE Konserni Emoyhtiö Vastattavaa Oma pääoma (20) Pohjarahasto Takuupääoma Muut rahastot Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto/tappio Vähemmistöosuudet - 12 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vakuutustekninen vastuuvelka Vakuutusmaksuvastuu Korvausvastuu Velat Ensivakuutustoiminnasta Jälleenvakuutustoiminnasta Muut velat Laskennalliset verovelat (9) Siirtovelat Vastattavaa yhteensä Vuosikertomus 2015

10 1 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö Suomi (Suomi-yhtiö), y-tunnus , on keskinäinen vakuutusyhtiö, jonka toiminta käsittää yhtiöjärjestyksen mukaan henkivakuutusluokkiin 1, 3 ja 6 sekä vahinkovakuutusluokkiin 1 ja 2 kuuluvat vakuutukset ja niiden jälleenvakuutukset. Yhtiö on ollut run-off -tilassa vuoden 2005 alusta lukien. Yhtiöllä on Finanssivalvonnan antama lupa soveltaa Solvenssi II -lainsäädäntöön sisältyvää toimintansa lopettavan yhtiön siirtymäsäännöstä, jonka mukaisesti yhtiön vakavaraisuutta tullaan valvomaan myös jatkossa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin tai niitä alempiin käypiin arvoihin perustuen. 1.1 Muutokset laatimisperiaatteissa ja tietojen vertailtavuus Laatimisperiaatteissa ei ole tapahtunut edellisen vuoden vertailtavuuteen vaikuttavia muutoksia. Tilikausien 2015 ja 2014 vertailtavuuteen vaikuttava suurin muutos oli yhtiön henkivakuutuskannan ja sen katteena olleen sijoitusomaisuuden, noin 1,3 miljardia euroa, siirtyminen kannansiirrossa OP-Henkivakuutus Oy:lle ja OP Vakuutus Oy:lle Tilikauden aikana konsernista poistui myös 4 keskinäistä ja yksi ei-keskinäinen kiinteistöyhtiö. Omistukset ulkomaisissa tytäryhtiöissä vähenivät pääomanpalautuksen ja lainan takaisinmaksun johdosta. 1.2 Konsernitilinpäätös Konsernitilinpäätökseen yhdistellään sellaiset yhteisöt, joissa emoyhtiöllä on joko suoraan tai välillisesti määräysvalta. Konsernitilinpäätös laaditaan emoyhtiön ja tytäryhtiöiden tuloslaskelmien, taseiden ja liitetietojen yhdistelminä, joista eliminoidaan yhtiöiden väliset saamiset ja velat, sisäiset katteet ja liiketapahtumat. Konsernin keskinäinen osakeomistus eliminoidaan hankintamenomenetelmällä. Syntynyt konserniaktiiva jaetaan tytäryhtiöiden omaisuuserille ja poistetaan näiden poistosuunnitelman mukaan. Kohdistamaton osuus esitetään konserniliikearvona, joka poistetaan suunnitelman mukaan, eliminoidut sisäiset katteet tuloutetaan suunnitelman mukaan. Vuoden aikana hankitut tytäryhtiöt yhdistellään hankintahetkestä lähtien ja vuoden aikana myydyt yhtiöt yhdistellään myyntihetkeen saakka. Tuloksesta ja omasta pääomasta erotetaan vähemmistön osuus omaksi eräkseen. osuus osakkuusyritysten tuloksista, taseen hankintamenoon ja omaan pääomaan osuus hankinnan jälkeen kertyneistä osakkuusyrityksen voitoista tai tappioista. 1.3 Sijoitusten kirjanpitoarvo Sijoitusten hankintamenoon sisällytetään hankinnasta aiheutuneet välittömät menot. Rakennukset ja rakennelmat esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Kiinteistöosakkeet sekä maa- ja vesialueet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Joidenkin kiinteistösijoitusten kirjanpitoarvoja on korotettu (ks. kohta 1.5). Suunnitelmapoisto vähennetään myös rakennusten arvonkorotuksista. Sijoitusomaisuudeksi katsottavat muut osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Rahoitusmarkkinavälineiden nimellisarvon ja alkuperäisen hankintahinnan erotus jaksotetaan korkotuotoiksi tai niiden vähennykseksi rahoitusmarkkinavälineen juoksuaikana. Vastaerä merkitään hankintamenon lisäykseksi tai vähennykseksi. Hankintameno lasketaan keskihintaa käyttäen. Rahasto-osuudet esitetään taseessa hankintamenon tai sitä alemman käyvän arvon määräisenä. Käyttöomaisuudeksi katsottavat osakkeet ja osuudet sekä rahoitusmarkkinavälineet esitetään taseessa pysyvillä arvonalennuksilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintameno lasketaan fifo-menetelmää käyttäen. Saamisiksi katsottavat sijoitukset esitetään taseessa nimellisarvon tai sitä pysyvästi alemman todennäköisen arvon määräisenä. Johdannaissopimukset arvostetaan markkinoilta saatuun tilinpäätöspäivän käypään arvoon. Kaikki johdannaissopimukset käsitellään kirjanpidossa ei-suojaavina, vaikka niistä osa toimii operatiivisesti suojaavina. Johdannaissopimusten käyvän arvon ja sitä korkeamman kirjanpitoarvon erotus merkitään tuloslaskelmaan kuluksi. Realisoitumatonta arvostusvoittoa ei kirjata. Sijoituksista aikaisemmin tehdyt arvonalennukset palautetaan tulosvaikutteisesti hankintamenoon käyvän arvon noustessa. Mahdolliset arvopaperilainaussopimuksin lainatut arvopaperit säilyvät lainaksi antajan taseessa ja arvostetaan vastaavalla tavalla kuin muut vastaavat arvopaperit. Ulkomaisten tytäryhtiöiden sijoitusomaisuus arvostetaan käypään arvoon paikallisten säännösten mukaisesti. Osakkuusyritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä. Tuloslaskelmaan sisältyy Vuosikertomus

11 1.4 Muun omaisuuden kuin sijoitusten kirjanpitoarvo Aineettomat hyödykkeet sekä koneet ja kalusto esitetään taseessa suunnitelmapoistoilla vähennetyn hankintamenon määräisenä. Hankintamenoon sisällytetään hankinnasta ja valmistuksesta aiheutuneet välittömät menot. Vakuutusliiketoiminnan kaupasta syntynyt goodwill-arvo on poistettu loppuun. Konsernissa jäljellä oleva kohdistamaton liikearvo poistetaan aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Vakuutusmaksusaamiset merkitään taseeseen todennäköiseen arvoon ja muut saamiset nimellisarvoon tai tätä pysyvästi alempaan todennäköiseen arvoon. 1.5 Sijoitusten arvonkorotukset Maa- ja vesialueiden, rakennusten ja arvopapereiden arvoja voidaan korottaa. Sijoitusomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä kirjataan tuloslaskelmaan ja käyttöomaisuudeksi katsottavien hyödykkeiden arvonkorotusten vastaerä arvonkorotusrahastoon. Vanhimpien arvonkorotusten vastaerät ovat aikaisemman kirjauskäytännön mukaisesti arvonkorotusrahastossa tai pohjarahastossa. Jos arvonkorotus osoittautuu aiheettomaksi, tuloutettu arvonkorotus oikaistaan tulosvaikutteisesti ja rahastoitu arvonkorotus peruutetaan arvonkorotusrahastosta tai, mikäli arvonkorotusrahasto on käytetty pohjarahaston kartuttamiseen, vapaasta omasta pääomasta. 1.6 Sijoitusten käypä arvo ja arvostuserot Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetään tase-eräkohtaisesti sijoitusten jäljellä oleva hankintameno, kirjanpitoarvo ja käypä arvo. Kahden ensiksi mainitun arvon erotus muodostuu arvonkorotuksista tai osakkuusyritysten yhdistelyyn liittyvistä oikaisuista. Kahden viimeksi mainitun arvon erotus osoittaa taseeseen kirjaamattomat arvostuserot. Tuloslaskelmaan kirjaamattomat sijoitusten ja johdannaissopimusten arvostuserot sekä ei-suojaavien johdannaissopimusten mahdolliset enimmäistappiot otetaan huomioon toimintapääomalaskelmassa. Sijoitusten käyvät arvot määritellään sijoituskohteittain jatkuvuuden ja varovaisuuden periaatteita noudattaen. Arvostushintoina käytetään ensisijaisesti julkisista markkinainformaatiojärjestelmistä saatavia noteerauksia. Kiinteistösijoitusten osalta käyvät arvot perustuvat OP Kiinteistösijoitus Oy:n asiantuntijoiden vuosittain määrittelemiin kiinteistö- ja kiinteistöosakekohtaisiin käypiin arvoihin. Määrittelyn perustana käytetään joko ulkopuolisilta asiantuntijoilta pyydettyjä arviokirjoja tai tuottoarvomenetelmään perustuvaa arviointia. Rinnakkaisena arviointimenetelmänä käytetään tonttien osalta alueellisia markkinahintatilastoja ja rakennusten osalta teknisiä nykyarvoja. Osakkeiden ja osuuksien sekä rahoitusmarkkinavälineiden, jotka noteerataan virallisessa arvopaperipörssissä tai jotka muuten ovat julkisen kaupankäynnin kohteena, käypänä arvona käytetään tilinpäätöspäivän viimeistä jatkuvan kaupankäynnin mukaista ostokurssia tai sen puuttuessa vastaavaa kaupankäyntikurssia. Mikäli tilinpäätöspäivä ei ole pörssipäivä, tai milloin noteerausta ei ole, käytetään tätä päivää edeltävää vastaavaa kurssia. Muiden osakkeiden, osuuksien ja rahoitusmarkkinavälineiden käypänä arvona pidetään todennäköistä luovutushintaa, jäljellä olevaa hankintamenoa tai substanssiin perustuvaa arvoa. Rahasto-osuuksien käypänä arvona pidetään kunkin rahaston viimeksi ilmoittaman arvon perusteella laskettua rahasto-osuuden arvoa. Saamisten käypänä arvona pidetään nimellisarvoa tai tätä alempaa todennäköistä arvoa. 1.7 Vakuutustekninen vastuuvelka Vastuuvelkaa laskettaessa käytetään pääosin sopimuskohtaista laskentaa. Vakuutussopimusten laskuperustekorko on vakuutussopimusten osalta pääsääntöisesti 4,5 prosenttia. Tämän lisäksi osalle vakuutuskannasta on luvattu aikanaan pysyvänä lisäetuna mm. 2,7 prosentin vuotuinen lisäetu. Vakuutussopimusten normaali diskonttokorko vastaa sopimuksen laskuperustekorkoa. Niiden lisäetujen osalta, joihin vakuutussopimuksissa ei ole sitouduttu, mutta jotka on kuitenkin aikanaan myönnetty pysyvinä, vastuuvelka arvioidaan käyttäen ko. vakuutussopimusten normaalia diskonttokorkoa ja kokemusperäistä informaatiota vakuutusten päättymisestä (ml. kuolevuus). Suomi-yhtiö on täydentänyt vastuuvelkaansa korkean normaalin diskonttokoron vuoksi. Yhtiö täydensi vastuuvelkaansa tilivuonna 2015 yhteensä 391 miljoonalla eurolla, josta 220 miljoonan euron täydennys kohdistui vuoden lopussa yhtiön vastuulla olevaan vakuutuskantaan. Olemassa olevasta täydennysvastuusta katetaan vuonna 2016 koko diskonttokorkokulu, vuonna 2017 siltä osin kuin diskonttokorkokulu ylittää 0,5 prosenttia, vuonna 2018 siltä osin kuin se ylittää 0,8 prosenttia, vuonna 2019 siltä osin kuin se ylittää 1,0 prosenttia, vuonna 2020 siltä osin kuin se ylittää 2,0 prosenttia ja vuonna 2021 siltä osin kuin se ylittää 3,5 prosenttia. Vakuutustekniseen vastuuvelkaan sisältyy lisäetujen vastuu. Lisäetuja ovat Finanssivalvonnan määräysten mukaan kaikki ne edut, joihin vakuutusyhtiö ei ole sitoutunut vakuutussopimuksissa, esimerkiksi maksun alennukset, lisäsummat, korkohyvitykset (laskuperustekoron ylittävä osa) ja lisäetuvastuu tulevia asiakashyvityksiä varten. Tilikautena päätettyjen lisäetujen vaikutus vakuutustekniseen tulokseen määritetään laskemalla lisäetupäätöksistä aiheutuva vastuuvelan määrä. 22 Vuosikertomus 2015

12 Vakuutustekniseen vastuuvelkaan on myös varattu vakuutuskannan hoitoon arviolta kuluvien tulevien kustannusten ja vakuutuskannasta kertyvien tulevien kuormitustulojen erotuksen pääoma-arvo. Tilivuonna Suomi-yhtiö täydensi vastuuvelkaansa 20 miljoonalla yksilöllisen eläkevakuutuksen kuolevuuden osalta. Tällä varaudutaan kyseisen vakuutuskannan odotettua pidempiin eläkkeiden maksuaikoihin. 1.8 Vastuuvelan kate Yhtiön vastuuvelka on katettu vakuutusyhtiölaissa säädetyllä tavalla. 1.9 Muiden velkojen kirjanpitoarvo Muut velat kuin vakuutustekninen vastuuvelka merkitään taseeseen nimellisarvoon tai, jos velka on sidottu indeksiin tai muuhun vertailuperusteeseen, muuttuneen vertailuperusteen mukaiseen nimellisarvoa korkeampaan arvoon Verot sekä laskennalliset verovelat ja -saamiset Tuloslaskelmaan merkitään tilikauden ja aikaisempien tilikausien veroihin verotettavan tulon perusteella maksetut tai palautetut sekä maksuun pantavat tai palautettavat verot. Tilinpäätökseen voidaan verotuksellisista syistä kirjata vapaaehtoisia varauksia ja suunnitelman ylittäviä poistoja (poistoero). Konsernitilinpäätöksessä nämä erät jaetaan toisaalta tilikauden tulokseen ja omaan pääomaan sekä toisaalta laskennallisen verovelan muutokseen ja laskennalliseen verovelkaan. Emoyhtiön osalta laskennallisia verovelkoja tai -saamisia ei kirjata, koska niiden toteutumista ei voida pitää todennäköisenä. Asiakkaille tehtyjen päätösten mukaisesti jaettavien lisäetujen vuoksi yhtiölle ei odoteta tulevina vuosina syntyvän merkittävää verotettavaa tuloa eivätkä verovelat tai -saamiset näin ollen realisoidu. Sijoitusten arvostuseroihin liittyvien laskennallisten verojen toteutumista ei pidetä todennäköisenä emoyhtiössä tai konsernissa. Tuloutettuihin arvonkorotuksiin ei liity verovelkaa, sillä ne luetaan korotusvuoden verotettavaan tuloon ja niistä tehty poisto ja arvonalennus vähennetään verotettavasta tulosta. Kohdistetusta konserniaktiivasta ei lasketa laskennallista verovelkaa. Konsernissa merkittävimmät erät syntyvät jaksotuseroista ja kiinteistö- ja osakesijoitusten arvonalennuksista. Toimintapääomasta ja vakavaraisuuspääomasta vähennetään laskennallinen verovelka vain, mikäli sen toteutumista pidetään lähitulevaisuudessa todennäköisenä eikä tunnuslukuja laskettaessa tehdä laskennallisista veroista johtuvia oikaisuja. Laskennallinen verovelka esitetään tilinpäätöstä laadittaessa vahvistetun verokannan mukaisena Toimintapääoma Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta. Keskeisimpänä mittarina käytetään toimintapääomaa, jolla tarkoitetaan erotusta, jolla varovaiseen käypään arvoon arvostettujen varojen määrä ylittää yhtiön velat. Toimintapääoman on täytettävä vakuutusyhtiölaissa säädetyt vähimmäismäärävaatimukset. Toimintapääomalaskelma esitetään liitetiedoissa. Vakuutusyhtiölain sisältämän ennakoivan valvonnan luvun mukaisesti lasketut vakavaraisuusrajat riippuvat yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamista riskeistä, mutta vielä voimassa olevan Solvenssi I -säännöstön mukaan vaade lasketaan kaavamaisesti lähinnä vakuutusmaksutulosta ja vastuuvelasta. Suomiyhtiö täyttää myös ennakoivassa valvonnassa määritellyt vakavaraisuusvaatimukset Ulkomaanrahan määräiset erät Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän kurssiin tai kirjauskuukauden keskikurssiin. Tilikauden päättyessä avoinna olevat ulkomaanrahan määräiset tase-erät muutetaan euroiksi Euroopan Keskuspankin tilinpäätöspäivänä noteeraamaan keskikurssiin. Kurssivoitot ja -tappiot merkitään tuloslaskelmaan ao. tulojen ja menojen oikaisueriksi tai sijoitustoiminnan tuotoiksi ja kuluiksi, mikäli kurssierot liittyvät rahoitustapahtumiin Eläkejärjestelyt Emoyhtiön henkilöstön lakisääteinen eläketurva on järjestetty Keskinäisestä Eläkevakuutusyhtiöstä Ilmarisesta otetulla eläkevakuutuksella ja lisäeläketurva on hoidettu Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiön tai OP-Henkivakuutus Oy:n myöntämillä ryhmäeläkevakuutuksilla. Eläketurvan järjestämisestä aiheutuvat kustannukset on kirjattu tuloslaskelmaan myös siltä osin kun eläketurva on jätetty yhtiön vastuulle vakuuttamatta sitä Toimintokohtainen tuloslaskelmakaava Vakuutusyhtiöiden toimintokohtaisessa laskennassa liikekulut sekä aineettomien hyödykkeiden ja koneiden ja kaluston poistot sisällytetään toimintokohtaisesti tuloslaskelman eriin. Korvausten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sisällytetään maksettuihin korvauksiin ja sijoitusten hoitamiseen liittyvä kuluosuus sijoitustoiminnan kuluihin. Liikekuluina esitetään vakuutusten hankinnan ja hoidon sekä yleishallinnon kulut. Menevästä jälleenvakuutuksesta saadut palkkiot ovat liikekulujen vähennyserä. Myytävistä palveluista (muut tuotot) aiheutuneet kulut sisällytetään muihin kuluihin. Rakennusten suunnitelmapoistot esitetään sijoitustoiminnan kuluina. Vuosikertomus

13 1.15 Tunnuslukujen laskentakaavat Tunnusluvut lasketaan emoyhtiön ja soveltuvin osin konsernin tietoina Finanssivalvonnan vakuutusyhtiöille antaman määräyksen mukaisesti. Vakuutusmaksutulo = Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta Liikevaihto = + Vakuutusmaksutulo ennen jälleenvakuuttajien osuutta ± Sijoitustoiminnan nettotuotto tuloslaskelmassa + Muut tuotot Liikevoitto tai -tappio = ± Voitto tai tappio ennen tasoitusmäärän muutosta, lisäetuja (asiakasetuja), satunnaisia eriä, tilinpäätössiirtoja ja veroja Kokonaistulos = ± Liikevoitto/-tappio ± Taseen ulkopuolisten arvostuserojen, käyvän arvon rahaston ja arvonkorotusrahaston muutos Liikekustannussuhde kuormitustulosta (%) = + Liikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Kuormitustulo Kuormitustulo on laskuperusteiden mukaan liikekustannusten kattamiseen tarkoitettu erä. Liikekustannussuhde taseen loppusummasta (%) = + Kokonaisliikekulut ennen vakuutusten aktivoitujen hankintamenojen muutosta + Korvausten selvittelykulut x 100 Taseen loppusumma Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin sitoutuneelle pääomalle (%) = Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin suhteessa sitoutuneeseen pääomaan lasketaan ns. mukautettua Dietz:in kaavaa käyttäen niin, että sitoutunut pääoma lasketaan lisäämällä kauden alun käypään arvoon kauden aikaiset kassavirrat painotettuina sillä suhteellisella osuudella koko kauden pituudesta, joka on jäljellä tapahtumapäivästä tai tapahtumakuukauden puolivälistä kauden loppuun. Sijoitusjakauma käyvin arvoin Perusjakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten yhteenlaskettua markkina-arvoa. Riskijakauma tarkoittaa käteissijoitusten ja johdannaisten deltakorjattujen kohde-etuusarvojen yhteenlaskettua arvoa. Kokonaispääoman tuotto ilman sijoitussidonnaista vakuutusta % (käyvin arvoin) = ± Liikevoitto tai -tappio + Korkokulut ja muut rahoituskulut + Perustekorkokulu ± Arvonkorotusrahastoon/käyvän arvon rahastoon kirjattu arvonkorotus/peruutus ± Sijoitusten arvostuserojen muutos x Taseen loppusumma Sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelka ± Sijoitusten arvostuserot (tilikauden ja edellisen tilikauden keskiarvoina) Perustekorkokulu on vuoden aikana vakuutuksille hyvitetty laskuperustekorko lisättynä/vähennettynä mahdollisilla laskuperustekoron täydennysvastuun muutoksilla. Toimintapääoma = + Oma pääoma ehdotetun voitonjaon vähentämisen jälkeen + Tilinpäätössiirtojen kertymä ± Sijoitusten arvostuserot ± Laskennalliset verovelat + Pääomalainat (Finanssivalvonnan luvalla) Aineettomat hyödykkeet ± Muut laissa säädetyt erät Vakavaraisuuspääoma = Toimintapääoma + tasoitusmäärä + vähemmistöosuus Vakavaraisuuspääoma prosentteina vastuuvelasta (vakavaraisuusaste) = Vakavaraisuuspääoma x Vakuutustekninen vastuuvelka Tasoitusmäärä 75 % sijoitussidonnaisten vakuutusten vastuuvelasta Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä = Tunnusluku lasketaan keskiarvona kuukausien lopussa lasketuista henkilökunnan lukumääristä. Laskelmaa oikaistaan yksinomaan osa-aikaisesti palveluksessa olleiden henkilöiden osalta Luettelo aineistoista ja kirjanpidoista Kirjanpidon aineistot: Tositteet paperimuotoisina tai elektronisesti arkistoituina Pääkirja elektronisesti arkistoituna LEA-arkistossa Päiväkirja elektronisesti arkistoituna LEA-arkistossa Liitetietojen erittelyt paperimuotoisina Tase-erittelyt paperimuotoisina tai elektronisesti arkistoituina Tasekirja sidottuna Kirjanpidot: Pääkirjanpito SAP R/3 -järjestelmä Osakirjanpidot: Vakuutusjärjestelmät Palkanlaskentajärjestelmä Kiinteistösijoitusten hoitojärjestelmä Arvopaperisijoitusten hoitojärjestelmä 24 Vuosikertomus 2015

14 2 Riskienhallinta sijoitustoimintaan liittyvät riskilimiitit). Tunnistettujen riskien seuranta on vastuutettu. 2.1 Riskienhallinnan toimintaperiaatteet Riskienhallinnan tehtävä Suomi-yhtiön riskienhallinnan tehtävänä on varmistaa, etteivät yhtiön hallittavissa olevat riskit vaaranna yhtiön tavoitteiden toteutumista Suomi-yhtiön toiminnan ohjauksesta Suomi-yhtiössä työskentelee 12 henkilöä. Yhtiön toimintojen käytännön hoito on pitkälti ulkoistettu. Yhtiön henkilöstön tehtävänä on varmistaa se, että toiminta näin organisoituna johtaa vakuutuksenottajien kannalta tavoiteltuun tulokseen ja että ulkoistetut toiminnot täyttävät niille asetetut taloudelliset ja laadulliset tavoitteet. Vuoden 2015 aikana riskienhallinnan parissa työskentelevien henkilöiden yhtenä painopistealueena ovat olleet ja tulevat edelleen olemaan ne laadulliset vaatimukset, joita Solvenssi II -direktiivi asettaa yhtiön hallinto- ja riskienhallintajärjestelmälle. Yhtiössä on seurantaryhmä, joka koordinoi hankkeiden etenemistä Riskinottohalu Keskeinen osa yhtiön liiketoiminta- ja riskistrategiaa on ottaa kantaa siihen, millaista riskiä ja kuinka paljon yhtiö haluaa ja voi ottaa. Tällä on luonnollisesti suora yhteys yhtiöltä vaadittavaan vakavaraisuuteen. Suomi-yhtiön osalta tällä on myös merkitystä siihen, millä aikataululla lisäetuja maksetaan: mitä enemmän riskiä yhtiö ottaa, sitä enemmän vakavaraisuuspääomaa toiminta vaatii ja lisäetujen jakamista joudutaan rajoittamaan. Toisaalta, jos yhtiö ei lainkaan kanna riskiä, vakuutusten pitkän aikavälin tuotto odotusarvoisesti alenee. Yhtiön toiminnan osalta merkittävin osa riskistä syntyy sijoitustoiminnasta. Tämä on tietoinen valinta, sillä yhtiön tulee jo kokonsa puolesta sijoittaa vastuuvelan katteena olevat varat hajautetusti eri omaisuuslajeihin. Tästä syntyy toimintaympäristössä aina riskejä, sillä ei ole olemassa riskittömiä sijoituksia. Riskillisistä omaisuuslajeista on mahdollista saada myös ylituottoa, mikä toteutuessaan parantaa aikanaan mahdollisuuksia jakaa vakuutuksenottajille lisäetuja. Vakuutustoiminnan biometristen riskien osalta riskit rajoittuvat olemassa olevaan vakuutuskantaan, ja sen sisältämiä riskejä yhtiö hallitsee muun muassa sisäisillä riskianalyyseilla. Liikekuluihin liittyvien riskien osalta yhtiö on päätynyt siihen, että kannanhoito on siirretty yhtiön ulkopuolelle pitkäaikaisilla ulkoistamissopimuksilla Riskien tunnistaminen Suomi-yhtiö tunnistaa toimintaansa ja sen tavoitteita uhkaavat riskit etukäteen ja listaa ne yhtiön riskirekisteriin. Yhtiö ylläpitää menetelmiä, joilla se voi sekä mitata riskejään ja niiden toteutumistodennäköisyyksiä että ehkäistä riskien toteutumista tai ainakin vaimentaa niiden vaikutuksen toimintaansa taloudellisen kantokykynsä edellyttämälle tasolle. Yhtiö ymmärtää, että vain hallitulla riskinotolla se voi saavuttaa riittävän hyvän taloudellisen tuloksen. Riskienhallinta on Suomi-yhtiössä jatkuvaa toimintaa. Yhtiö on valmis muuttamaan riskienhallinnan sisältöä ja laajuutta yhtiön kulloistakin tilaa ja toimintaympäristöä vastaaviksi Riskienhallinnan vastuut Kokonaisvastuu yhtiön riskienhallinnasta on yhtiön hallituksella ja toimitusjohtajalla. Hallitus hyväksyy vuosittain riskienhallinnan toimintaperiaatteet. Yhtiön toimiva johto vastaa riskienhallinnan toteuttamisesta näiden periaatteiden mukaisesti. Suomi-yhtiö on aikatauluttanut riskienhallintatehtävät vuosittain säännöllisinä aikoina toistuviksi. Osa riskienhallintatehtävistä on luonteeltaan sellaisia, että niitä toteutetaan osana päivittäisrutiineja (esimerkiksi useat 2.2 Riskien mittaaminen Viranomaisvalvonta Euroopan unionissa on ollut jo useita vuosia kehitteillä uusi vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevä direktiivi, Solvenssi II -direktiivi, joka on velvoittavaa sääntelyä alkaen. Uusi kehikko poikkeaa merkittävästi Solvenssi I -direktiivin mukaisesta vakavaraisuussääntelystä. Suurin muutos on se, että yhtiön operatiivisessa toiminnassaan ottamat riskit vaikuttavat suoraan vaadittavaan vakavaraisuuspääomaan. Laskenta perustuu taloudelliseen näkökulmaan eli yhtiön taseen molemmat puolet pyritään arvostamaan markkinaehtoiseen arvoonsa. Edellä esitetty sääntely sisältää voimaan tullessaan erinäisiä siirtymäsäännöksiä, joista osa vaatii erillisen hyväksynnän Finanssivalvonnalta. Suomi-yhtiö on hakenut Finanssivalvonnalta lupaa noudattaa toimintansa lopettavan yhtiön siirtymäsäännöstä. Finanssivalvonta on myöntänyt luvan tietyin ehdoin. Siirtymäsäännöksen perusteella Suomi-yhtiön vakavaraisuutta valvotaan myös jatkossa ennen voimassa olleiden vaatimusten mukaisesti. Vuonna 2015 olivat edelleen voimassa vanhan, Solvenssi I -direktiivin mukaiset lait ja määräykset. Solvenssi I perustuu pitkälti kirjanpidolliseen tarkasteluun, ja siinä käytännössä ainoastaan yhtiön koko vaikuttaa Vuosikertomus

15 vakavaraisuusvaateeseen. Nämä vaatimukset siis säilyvät yhtiöllä velvoittavina myös jatkossa johtuen edellä mainitun siirtymäsäännöksen soveltamisesta. Huolimatta edellä mainitusta siirtymäsäännöksestä, Suomi-yhtiö seuraa aktiivisesti myös Solvenssi II vakavaraisuusvaatimuksia ja niiden täyttämistä. Mikäli yhtiön suunnitelmat viimeisen vakuutuskannan luovutuksesta jostakin syystä eivät toteutuisikaan, niin tällöin vuoden 2016 alussa voimaan tulleet vakavaraisuusvaatimukset tulisivat aikanaan myös yhtiötä velvoittaviksi Yhtiön sisäinen malli Suomi-yhtiön soveltama sisäinen malli pyrkii määrittämään yhtiön toiminnan vaatiman taloudellisen pääoman määrän. Tämä riskienlaskentamalli perustuu pitkälti Solvenssi II:n mukaiseen malliin eli riskit lasketaan modulaarisesti ja ne summataan ottaen huomioon riskien väliset yhteisvaikutukset. Kyseistä mallia on yksinkertaistettu niiden riskien osalta, joiden merkitys keskinäiselle run off -yhtiölle on vähäinen. Eri riskitekijöistä huomioidaan eksplisiittisesti seuraavat pääriskilajit ja niiden alariskilajit: Markkinariski Osakeriski Kehittyneet markkinat Muut Epälikvidit sijoitukset Korkoriski Kiinteistöriski Valuuttariski Korkomarginaaliriski Vakuutusriski Operatiivinen riski Yhtiön soveltaman sisäisen mallin merkittävin poikkeama Solvenssi II -kehikkoon on epälikvidien sijoitusten luokittelu omaksi alariskilajiksi. Syynä tähän on, että yhtiön ei ole tarkoitus tehdä uusia vastaavia sijoituksia ja jäljellä olevien osalta niiden määrä tulee lähivuosina merkittävästi vähenemään sijoitusten normaalin erääntymisen kautta. Tämä noudattaa tavallaan Solvenssi II -kehikon sisältämää osakeriskien siirtymäsäännöstä, joskin laajennettuna pääoma- ja kiinteistösijoitusrahastoihin. Tällä tavoin yhtiö katsoo parhaiten saavuttavansa vastuuvelan asettamat pitkän aikavälin tavoitteet. Pääomaa, jota vastaan riskiä otetaan, kutsutaan riskinkantokyvyksi. Riskinkantokyky vastaa pitkälti asetusten mukaisen kehikon pääomaa, jossa vastuuvelkaan ei sisällytetä pääoman purkautumisen kautta maksettavia lisäetuja ja jossa vastuuvelan markkinaehtoinen arvo lasketaan soveltaen yhtiön sisäistä diskonttokorkoa. Riskinkantokykyä määritettäessä diskonttokorkona käytetään Solvenssi II -kehikon riskitöntä korkoa, johon lisätään erillinen likviditeettipreemio (vrt. Solvenssi II -kehikon volatiliteettikorjaustekijä). Sisäisen mallin mukaan laskettua riskin yhteismäärää suhteutetaan yhtiön riskinkantokykyyn, eikä suhdeluku saa normaalitilanteessa ylittää 95 prosentin tasoa. Yhtiön pitkän aikavälin tavoiteluotettavuustaso vastaa A-luottoluokituksen omaavan yrityksen vakavaraisuutta. Tätä tavoitetta yhtiö ei vielä täysin täytä. Tavoite on mahdollista täyttää tulevaisuudessa pidättäytymällä lisäetujen maksamisesta ja toteuttamalla vakuutussopimuksiin ehtomuutoksia, jotka voimassa oleva sääntely mahdollistaa. Sisäisellä mallilla on myös ohjaava vaikutus yhtiön myöntämiin lisäetuihin. Yhtiön hallitus on vahvistanut vakuutusyhtiölain mukaisesti lisäetujen jakamista koskevat tavoitteet ja yhtiö on julkaissut nämä internetsivuillaan ja tilinpäätöksen liitetiedoissa. Näiden tavoitteiden mukaisesti se osa vakavaraisuuspääomasta, jota ei tarvita riskien kantamiseen asetetulla luotettavuustasolla, jaetaan lisäetuina vakuutuksenottajille. Tarvittavaa vakavaraisuuspääomaa määritettäessä sovelletaan sisäistä mallia. Lisäetujen riittävään tasaisuuteen ja sitä kautta eri aikoina päättyvien vakuutuksien tasapuoliseen kohteluun päästään sallimalla yhtiön vakavaraisuusasteen vaihdella perusvakavaraisuustavoitteen ympärille määritellyssä vakavaraisuusputkessa. 2.3 Keskeiset riskitekijät Markkinariski Osalle sijoitustoimintaan liittyvistä riskeistä voidaan johtaa laskentamalleja, joilla voidaan määrällisesti mitata otettujen riskien tasoa. Osa riskeistä on puolestaan sellaisia, joita on vaikea kuvata laskentamalleilla, ja ne ovatkin enemmän itse toimintaan liittyviä. Alla on kuvattu ensin niitä riskitekijöitä, joita mitataan määrällisesti. Osakeriski kuvaa osakekurssien arvonmuutosriskiä tietyissä stressitilanteissa. Tämän osalta menettely on Solvenssi II -standardikehikkoa myötäilevä eli stressitekijät on määritelty kolmelle eri kategorialle: kehittyneet osakemarkkinat, kehittyvät osakemarkkinat ja epälikvidit sijoitukset. Epälikvidit sijoitukset -luokka pitää sisällään pääomarahastot ja epäsuorat kiinteistörahastot. Korkoriskillä tarkoitetaan markkinakorkojen muutoksesta aiheutuvien omaisuuden ja velkojen muutosten nettovaikutusta yhtiön kantokykyyn. Tämä on selkeästi keskeisin tekijä, jossa omaisuuden ja velkojen välillä on riippuvuutta. Korkojen noustessa joukkovelkakirjojen arvo laskee, mutta kun vastuuvelka lasketaan markkinaehtoisesti, myös velan arvo laskee. Korkotason muutoksen vaikutus riippuu siis siitä, kuinka omaisuus ja velka yhdessä muuttuvat. Korkoriskiä mitataan olettamalla korkojen nousevan/laskevan paralleelisti ja laskemalla tämän vaikutus sekä omaisuuteen että velkaan. Noususta ja laskusta valitaan riskitekijäksi se, josta koituu suurempi negatiivinen vaikutus yhtiön kantokykyyn. Kiinteistöriski kuvaa suorien kiinteistösijoitusten arvonmuutosriskiä tietyille stresseille. Epäsuorat kiinteistösijoitukset luetaan pääsääntöisesti osakesijoituksiin kuuluviksi. Valuuttariski kuvaa valuuttamääräisten sijoitusten arvonmuutosriskiä valuuttakurssien muuttuessa. Yhtiön sijoitussuunnitelmassa on asetettu valuuttariskille tavoitesuojaustaso. 26 Vuosikertomus 2015