Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM

Transkriptio

1 Työ- ja elinkeinoministeriö MINVA TEM ALUE Hujala Eliisa(TEM) JULKINEN Viite Asia Epävirallinen koheesioministerikokous Riika Epävirallisessa koheesioministerikokouksessa keskustellaan koheesiopolitiikan kauden haasteista ja mahdollisuuksista sekä kaupunkipolitiikasta. Keskustelun pohjalta viimeistellään neuvoston päätelmäluonnos kesäkuun yleisten asioiden neuvoston vahvistettavaksi sekä annetaan ministereiden yhteinen julkilausuma, joka käsittelee EU:n kaupunkiagendan valmistelua. Neuvoston päätelmäluonnos käsittelee EU:n alue- ja rakennepolitiikan uudistuksen onnistumista, rahoitusinstrumenttien käyttöä, hallinnollista kapasiteettia ja yksinkertaistamista. Päätelmät tukevat hallitusohjelman linjauksia kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi tarvittavista laajapohjaisista toimista kokonaistalouden kehityksen kääntämisessä parempaan suuntaan, missä aluepolitiikalla on tärkeä rooli. Komissaari Cretun odotetaan esittelevän suunnitelmia koheesiopolitiikan yksinkertaistamiseksi perustamalla korkean tason ryhmä (HLG) johtamaan tätä työtä. Suomi tukee komissiota koheesiotoimien sisällyttämisessä osaksi EU:n paremman sääntelyn agendaa. Ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvien kustannusten olisi oltava kohtuullisessa suhteessa tuen määrään. Toisen päivän asialistalla on kaupunkipolitiikka. Kokouksessa annetaan ministereiden yhteinen julkilausuma (Riian julistus), joka käsittelee EU:n kaupunkiagendan valmistelua. Erityisenä teemana nousee pienten ja keskisuurten kaupunkien rooli alueiden kehityksessä ja EUtavoitteiden toteuttamisessa. Suomi kannattaa linjausta kaupunkien roolista työpaikkojen, kasvun ja innovaatioiden lähteenä. Sekä neuvoston päätelmät että Riian julistus ovat lähtökohtaisesti Suomen hyväksyttävissä.

2 Suomen valtuuskunta: 2(12) Suomen valtuuskuntaa johtaa elinkeinoministeri Olli Rehn Elinkeinoministeri edustaa Suomea ensimmäisenä kokouspäivänä (koheesio) ja toisena päivänä (kaupunkipolitiikka) ympäristöministeriön osastopäällikkö Helena Säteri. Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä, työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Jussi Yli-Lahti, Suomen pysyvä edustusto Euroopan Unionissa Neuvotteleva virkamies Olli Maijala, ympäristöministeriö Ylitarkastaja Olli Voutilainen, työ- ja elinkeinoministeriö

3 Asialista: 3(12) TIISTAI 9.KESÄKUUTA 2015 (KLO 9.00) - Koheesiopolitiikasta vastaavien ministereiden kokous KESKIVIIKKO 10. KESÄKUUTA 2015 (KLO 10.00) - Alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden kokous

4 Työ- ja elinkeinoministeriö PERUSMUISTIO TEM ALUE Hujala Eliisa(TEM) (12) Asia Epävirallinen aluepolitiikasta vastaavien ministereiden kokous Riika Kokous Epävirallinen ministerikokous U/E/UTP-tunnus Aluepolitiikasta vastaavat ministerit kokoontuvat Riikaan epäviralliseen ministerikokoukseen (Informal Meeting of Ministers for Cohesion and Urban Matters). Ensimmäisenä päivänä keskustellaan koheesiopolitiikasta ja toisena päivänä kaupunkipolitiikasta: 1. Informal Meeting of Ministers responsible for Cohesion Policy (9.6.) 2. Informal Meeting of EU Ministers responsible for Territorial Cohesion and Urban Matters (10.6.) 1. Koheesiopolitiikasta vastaavien ministereiden epävirallinen ministerikokous Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu Ensimmäisenä päivänä on tarkoitus keskustella koheesiopolitiikan kauden täytäntöönpanon haasteista, joista on tarkoitus laatia neuvoston päätelmät pidettävään yleisten asioiden neuvostoon (ÝAN) siten, että ne voitaisiin hyväksyä YAN:ssa A-kohtana (ilman keskustelua). Valtuuskunnille esitetyn keskustelunaiheet-asiakirjan kysymykset: 1) Mikä merkitys koheesiopolitiikan uudistetuilla elementeillä on ollut ohjelmien strategisiin valintoihin? 2) Miten toimien tuloksia ja vaikuttavuutta voitaisiin edelleen parantaa vahvistamalla toimiin osallistuvia viranomaisia ja tiivistämällä yhteistyötä komissioon? 3) Miten koheesiopolitiikalla voidaan lisätä investointeja Euroopassa? Komissio antaa vuoden 2015 loppuun mennessä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista annetun ns. ERI-yleisasetuksen 16 artiklan mukaisen kertomuksen kumppanuussopimuksen ja ohjelmaneuvottelujen tuloksista. Raportista keskustellaan Alankomaiden tammikuussa 2016 alkavalla puheenjohtajuuskaudella. Päätelmissä sivutaan myös komission antaman Paremman sääntelyn agendaa sekä Euroopan investointisuunnitelman osana esiteltyjä toimia parantaa pkyritysten toimintaympäristöä lisäämällä avustusmuotoisen tuen sijaan rajoitusinstrumenttien käyttöä ohjelmien tavoitteiden toteuttamiseksi. Suomen kanta Euroopan tulevaisuudelle olennaista on kokonaistalouden kehityksen kääntäminen kestävälle kasvu-uralle. EU:n alue ja rakennepolitiikka on tärkeä osa tämän muutoksen aikaansaamista.

5 Pääasiallinen sisältö: Euroopan investointisuunnitelmaan sisältyvän EU:n strategisen investointien rahaston (EFSI) potentiaali investointien lisäämiseksi tulisi hyödyntää laajapohjaisesti ja maksimoida sen edut yhtenä kaupunki- ja aluepolitiikan toteutuksen välineenä samalla kun varmistetaan instrumentin täydentävyys ja synergiat Euroopan rakenne ja investointirahastojen toimien kanssa. On tärkeää, että koheesiopolitiikalla tuetaan EU:n yleistavoitteita älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kasvusta ja että koheesiopolitiikka on yhteen sovitettu EU:n talouspolitiikan ohjaukseen ja vuotuiseen eurooppalaiseen ohjausjaksoon. Suomi katsoo, että puheenjohtajamaan yksilöimät koheesiopolitiikan kauden täytäntöönpanohaasteet heijastelevat toimeenpanosta toistaiseksi saatuja käytännön kokemuksia jäsenmaissa. Haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan myös parempaa sääntelyä, toissijaisuusperiaatteen soveltamista ja suhteellisuusperiaatteen toteuttamista kaikessa toiminnassa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hallinnon yksinkertaistamista on jatkettava yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja ohjelmakauden uudistuksista saatavia kokemuksia hyödyntäen. EU:n paremman sääntelyn aloitteiden tulisi sisältää koheesiopolitiikan rahoitusohjelmia koskevat toimet. Komission REFIT-ohjelmaan sisältyvä esitys Euroopan rakenne- ja investointirahastojen korkean tason työryhmän perustamisesta on kannatettava ja sen tulokset tulee hyödyntää nyt käynnistyneiden ohjelmien täytäntöönpanossa. Suomi ei kuitenkaan pidä järkevänä lähteä avaamaan kaudelle juuri sovittua koheesiopolitiikan lainsäädäntöä. Hyvissä ajoin ennen seuraavia rahoituskehysneuvotteluja on arvioitava, miten koheesiopolitiikalla parhaiten tuetaan talouskasvua, kilpailukykyä ja työllisyyttä. EU:n tukemien rahoitusohjelmien tulisi aikaansaada lisäarvoa verrattuna kansallisin resurssein harjoitettuun politiikkaan. Koheesiorahoituksen vaikuttavuutta tulee parantaa nykyisestä ja menettelyjä edelleen yksinkertaistaa. Toimiakseen tasapuolisesti koheesiopolitiikan toimeenpanossa on kiinnitettävä johdonmukaisesti huomiota suhteellisuusperiaatteen noudattamiseen. Jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmistä aiheutuva hallinnollinen taakka on oltava kohtuullisessa suhteessa tuen määrään. Yleistavoite ohjelmien toimeenpanoon osallistuvien elinten hallinnollisen taakan vähentämisestä ei kuitenkaan saa merkitä moitteettoman varainhoidon periaatteiden sivuuttamista. Suomi voi lähtökohtaisesti hyväksyä päätelmäluonnoksen keskeiset elementit. Käsittelyn pohjana yleisten asioiden neuvostossa olevaa asiakirjaa ei ole vielä muistiota kirjoitettaessa jaettu. Luonnosta neuvoston päätelmiksi on työstetty neuvoston työryhmätasolla viimeksi Päätelmäluonnos jakautuu kolmeen osaan: 1. Koheesiopolitiikkauudistusten toimeenpano 2. Rahoitusinstrumentit 3. Hallinnolliset valmiudet ja yksinkertaistaminen 5(12)

6 6(12) Koheesiopolitiikkauudistusten toimeenpano Koheesiopolitiikan uudistetuilla elementeillä on keskeinen rooli sen varmistamiseksi, että koheesiopolitiikan investoinnit suunnataan Eurooppa 2020 strategian mukaisesti, Eurooppalaiseen ohjausjaksoon yhteen sovittaen ja voimakkaalla suuntaamisella tehokkuuden lisäämiseen ja tuloksellisuuteen. Uudistuksen mahdollisuudet olisi hyödynnettävä täysimääräisesti keskittäen alueellisen, taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistämiseksi käytettävissä olevat investoinnit vähiten kehittyneille alueille ja edistäen muita eurooppalaisia tavoitteita. Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahaston (ESR) temaattisen keskittämisen tavoitteet on saavutettu ja useissa tapauksissa ylittävät lainsäädännön vaatimukset. Lisäksi ohjelmatyössä on kohdistettu toimet selkeästi Eurooppa strategian prioriteetteihin. Talouden tervettä hallintaa kauden koheesioasetuspaketissa tukevat toimet ovat tervetulleita. Koheesiotoimilla on maakohtaisten suositusten kautta tärkeä merkitys sellaisten rakenteellisten uudistusten tukemisessa, joilla edistetään suotuisan ympäristön kehittymistä ERI-rahastojen tuelle ja jotka kehittävät jäsenvaltioiden ja alueiden yleistä talouden investointiympäristöä. Komission ja jäsenvaltioiden tulisi hyödyntää täysimääräisesti tämä yhteys myös käytännössä. Ennakkoehdoilla on tärkeä merkitys investointien tehokkuuden vahvistamisessa ja mahdollisten myönteisten vaikutusten leviämisessä kansalliseen hallintoon. Kuitenkin jäsenvaltioiden välillä on eroja ennakkoehtojen täyttämisessä. Jäsenvaltioiden tulisi panna toimintasuunnitelmat täyttymättömien ennakkoehtojen täyttämiseksi ripeästi kuntoon, jotta ohjelmat saadaan käyntiin ja kentällä päästään uuden politiikan täytäntöönpanossa vauhtiin. Loput ohjelmat tulisi saada hyväksyttyä jäsenmaissa ja komissiossa. Yhdennettyjen alueellisten investointien ja paikallislähtöisen kehittämisen lisäämiseen kannustetaan, jotta vaikeisiin alueellisiin haasteisiin voidaan paremmin vastata. Rahoitusinstrumentit Rahoitusinstrumenttien käytöllä voi olla merkittävää potentiaalia ERI-rahastojen tehokkuuden ja vaikuttavuuden lisäämisessä, silloin kun käyttöä tukee ennakkoarviointi ja ohjelmassa määritellyt erityistavoitteet, ja kun on kyse jo olemassa olevien alueellisten, kansallisten ja EU-tason rahoitusinstrumenttien kanssa koordinoiduista yksityisistä ja julkisista lisäinvestoinneista. Koheesiopolitiikassa rahoitusinstrumenttien rooli on avustusmuotoista tukea täydentävää. Tämän hetkisten arvioiden mukaan rahoitusinstrumenttien käyttö lähes kaksinkertaistuu ohjelmakauteen verrattuna, ja neuvosto kehottaakin jäsenvaltioita jatkamaan eri vaihtoehtojen kartoitusta miten eri rahoitusinstrumenttien kestävää käyttöä voitaisiin vielä tehostaa. Komission tulisi antaa rahoitusinstrumenttien käytöstä ja instrumenttien välisistä synergioista ohjeistusta ajoissa ja ymmärrettävässä, johdonmukaisessa ja selkeässä muodossa, sekä tutkia kaikkia mahdollisuuksia, joilla selkeyttä voitaisiin lisätä ilman että

7 7(12) lainsäädännön tarjoamia mahdollisuuksia rajoitettaisiin. Sääntelyn selkeys on myös edellytys yksityisten sijoittajien houkuttelemiselle. Päätelmissä korostetaan myös osaamisen ja aiempien kokemusten merkitystä rahoitusinstrumenttien käytössä, ja komissiolta odotetaan käytännönläheistä ohjeistusta havaittujen ongelmien voittamiseksi. Tässä tarkoituksessa komission neuvontakanava FIcompass platform on tervetullut. Hallinnolliset valmiudet ja yksinkertaistaminen Hyvä hallinto ja osaamisvalmiudet ovat tuloksellisen koheesiopolitiikan ennakkoedellytys, josta päävastuun kantavat jäsenvaltiot ja alueet, mutta komissiolla on asiassa tärkeä tukea antava rooli. Tarvitaan hallinnollisten valmiuksien lisäämistä, julkiset hankinnat ja valtiontuet mukaan lukien. Jäsenvaltioiden tulisi panostaa hallinnon kehittämiseen ja hyvien käytäntöjen levittämiseen. Tässä työssä tarvitaan komission tukea. Komission eri palveluiden tulisi tehostaa koordinaatiotaan ja vahvistaa kapasiteettiaan, jotta se voi antaa sääntöjen soveltamisesta ajoissa selkeät ohjeet ja komission päätökset. Komission tulisi tutkia mahdollisuuksia lisätä yksinkertaistamistoimia ja suhteellisuutta ottaen huomioon kuudennen koheesiokertomuksen havainnot vaihtelusta hallinnon kapasiteetissa. EU:n paremman sääntelyn -ohjelman tulisi sisältää koheesiopolitiikan yksinkertaistamistoimet. Päätelmissä varauduttaisiin ERI-rahastoille perustettavan korkean tason yksinkertaistamista työryhmän perustamiseen. Neuvostolle tulisi raportoida säännöllisesti työryhmän työn tuloksista, jotta niitä voitaisiin hyödyntää jo meneillään olevalla ohjelmakaudella. Komission tiedonannon Paremmalla sääntelyllä parempiin tuloksiin EU:n agenda (COM(2015) 215 final ) mukaan työryhmän tehtävänä olisi seurata jäsenvaltioiden yksinkertaistamistoimien toteutumista ja etsiä lisämahdollisuuksia kustannussäästöihin tavoitteena tarpeettoman byrokratian purkaminen ja tavoitteisiin nähden tarkoituksenmukaisen sääntelyn edistäminen. Koheesiopolitiikan yksinkertaistaminen on kaikkien toimijoiden vastuulla jaetun hallinnon periaatteen mukaisesti ja kaikkien toimijoiden tulisi hyödyntää lainsäädännön sallimat yksinkertaistamista tukevat mahdollisuudet ylimääräisen hallinnollisen taakan ja kulujen karsimiseksi sekä mahdollisuudet yksinkertaistaa sääntelyä ilman että hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkuus kärsii. Sekä EU:n että kansallisen tason tarkastuselimet voivat omalla toiminnallaan edesauttaa havaitsemaan tarpeettomia menettelyjä ja esittää niiden parantamiseen hyviä käytäntöjä. Oikeusvarmuutta lisääviä ennaltaehkäiseviä toimia tulisi tukea riittävällä resursoinnilla virheriskien minimoimiseksi ja pyrkiä välttämään ongelmat varhaisessa toimeenpanon vaiheessa nimeämismenettelyssä, järjestelmätarkastuksin sekä ennakkovaroitusjärjestelmällä. Komissiolta toivotaan ajoissa riittävää ja koordinoitua ohjeistusta myös kansallisille tarkastajille, jotta koko tarkastajayhteisöllä ja ohjelmaviranomaisilla olisi käytössään tarvittavat tiedot tarkastustuloksista. Komission tulisi raportoida rahoitusinstrumenttien käyttöönotosta, ennakkoehdoista ja relevanteista maakohtaisista suosituksista kasvua haittaavien pullonkaulojen eliminoimiseksi ja paremman investointiympäristön luomiseksi, sekä sisällyttämään tiedot ERI-yleisasetuksen (1303/2013) 16 artiklan mukaiseen kertomukseen

8 8(12) kumppanuussopimuksista ja ohjelmista. Jäsenvaltioiden tulisi tukea komissiota tässä työssä. Tarvitaan säännönmukaista keskustelua ERI-rahastojen toimeenpanosta ja tuloksista yleisten asioiden neuvostossa asiaankuuluvien ministereiden toimesta siten että toimien tuloksellisuus varmistetaan. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Kokouksessa ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. EU asioiden komitean rakenne- ja aluepolitiikkajaosto (EU4) EU-ministerivaliokunta Komission 6 koheesiokertomuksesta annetun E 128/2014 kansalliset käsittelyt Komission pj. Junckerin investointiohjelmasta annetun E 139/2014 kansalliset käsittelyt Suuri valiokunta Asiakirjat Käsittelyn pohjana olevaa asiakirjaa ei ole vielä muistiota kirjoitettaessa jaettu: Draft Council conclusions on the implementation challenges of the cohesion policy Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot TEM neuvotteleva virkamies Leif Ehrstén TEM neuvotteleva virkamies Pasi Rantahalvari, puh TEM ylitarkastaja Eliisa Hujala, eliisa.hujala@tem.fi; Alueellisesta koheesiosta ja kaupunkipolitiikasta vastaavien ministereiden epävirallinen kokous Käsittelyvaihe ja jatkokäsittelyn aikataulu EU:n puheenjohtaja Latvia järjestää kaupunkipolitiikan ja alueellisen koheesion epävirallisen ministerikokouksen, jonka pääaiheena on EU:n kaupunkiagenda. EU:n kaupunkiagendan valmistelemiseksi ja tukemiseksi Latvia on laatinut ministereiden julkilausuman (ns. Riian deklaraatio). Kaupunkipolitiikasta vastaavat ministerit ottavat julkilausumalla ensimmäistä kertaa kantaa EU:n kaupunkiagendaan, jonka kehittäminen on aloitettu vuoden 2013 lopulla. Julkilausumalla on tarkoitus tukea kaupunkiagendan valmistelemista ja sen kautta käydään poliittista keskustelua agendan sisällöstä. Valmis kaupunkiagenda hyväksyttäneen myöhemmässä vaiheessa Alankomaiden puheenjohtajakaudella Julkilausumassa kohdistetaan myös huomio pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittämisen teemaan, joka on Trio-maiden (Italia, Latvia ja Luxemburg) yhteinen painopiste.

9 Suomen kanta 9(12) Agendasta on aiemmin syksyllä 2014 toteutettu komission toimesta konsultaatio, jonka tulokset julkistetaan ennen ministerikokousta Julkilausumaa on valmisteltu virkamiestasolla ja se on määrä hyväksyä ministerikokouksessa Suomen kannalta Latvian esittämä ministereiden julkilausuma on kannatettava. Suomi voi yhtyä asiakirjan keskeisiin kohtiin, joissa perustellaan EU:n kaupunkiagendan tarvetta ja joilla tuetaan EU:n kaupunkiagendan valmistelua ja sitoutetaan eri tahoja yhteistyöhön asian valmistelussa ja kaupunkiagendan toteuttamisessa. Suomi painottaa, että kaupunkiagendasta on saatava lisäarvoa, konkreettiseen yhteistyöhön on edettävä riittävän ripeästi ja tätä varten on määriteltävä alustava työsuunnitelma. Suomen näkökulmasta tärkein peruste EU:n kaupunkiagendalle on vahvistaa kaupunkien kilpailukykyä, elämänlaatua ja kestävää kehitystä ja samalla Euroopan kilpailukykyä muiden maanosien joukossa. Erityisesti Suomi kannattaa linjausta kaupunkien roolista työpaikkojen, kasvun ja innovaatioiden lähteenä. Kaupungit ovat samallakeskeisiä EU:n ja kansallisten politiikkojen toimeenpanijoita. Suomen kannalta on hyvä, että korostetaan myös monikeskuksisuuden ja erityyppisten kaupunkien verkoston tärkeyttä EU:n alueella. Suomi katsoo, että agendan avulla voidaan ottaa nykyistä paremmin huomioon kaupunkien erityishaasteet ja vahvistaa sektorikohtaisten politiikkojen tehokkuutta. Kaupunkien tarpeiden paremmalla huomioimisella voidaan tuoda näkyviin sektoripolitiikan rajoitteita ja kehitystarpeita ja tuoda esiin uusia, kaupunkilähtöisiä ratkaisuja poikkisektoraalista otetta vaativiin haasteisiin. Suomen näkökulmasta deklaraation tavoitteet vahvistaa kaupunkiulottuvuutta, paikkaperusteisuutta ja integroivaa kehittämisotetta tukevat hyvin näitä päämääriä. Suomi tukee pitkäjänteisempää, johdonmukaisempaa ja tehokkaampaa jäsenmaiden yhteistyötä ja kokemustenvaihtoa keskeisten eurooppalaisia kaupunkeja yhdistävien haasteiden ratkaisemisessa. Samalla Suomi pitää julkilausuman tapaan tärkeänä, että jäsenmaiden lisäksi myös komissio, kaupungit ja muut keskeiset toimijatahot ovat mukana yhteisen eurooppalaisen kaupunkiagendan luomisessa ja toteuttamisessa, jolloin syntyy vaikuttavuutta. Suomen näkökulmasta komissiolle ja alue- ja paikallistason toimijoille julkilausumassa esitetyt kehotukset ovat oikeansuuntaisia ja kannatettavia. Samalla Suomi haluaa painottaa, että vaikka eurooppalaisella kaupunkiagendatyöllä on oltava tunnustettu asema, yhteistyö pidetään luonteeltaan epävirallisena ja vapaaehtoisena huomioiden sen, että kaupunkipolitiikan lainsäädäntö on kansallisessa toimivallassa. Toissijaisuusperiaatetta on noudatettava ja toimivaltainen taso on valittava kullakin politiikanalalla sitä noudattaen. Suomen näkökulmasta nämä tavoitteet on julkilausumassa huomioitu riittävästi. Suomen kannalta on myönteistä, että julkilausumassa halutaan varmistaa agendan valmistelun selkeä jatkuvuus ja ripeä eteneminen käytännön toteuttamisvaiheeseen. Samalla Suomi haluaa painottaa sen tärkeyttä, että EU:n kaupunkiagendan valmistelussa ja toteuttamisessa käytetään keveitä ja joustavia työtapoja, ja että yhteistyö tuottaa todellista lisäarvoa eri osapuolille. Suomi tukee myös julkilausuman erityisteeman linjauksia eli pienten ja keskisuurten kaupunkien esille nostoa osana koko kaupunkiverkkoa ja roolia alueiden kehityksessä ja

10 10(12) EU-tavoitteiden toteuttamisessa. Pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittämisellä voidaan myös tehostaa kaupungin ja maaseudun vuorovaikutusta. Pääasiallinen sisältö Ministerikokouksen aiheena on yhteinen julkilausuma, joka käsittelee EU:n kaupunkiagendan valmistelua ja tukemista. Lisäksi julkilausuman erityisenä painopisteenä on pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittäminen. Julkilausuman linjauksen mukaisesti kaupunkiagendalla tavoitellaan parempaa kaupunkialueisiin kohdistettua politiikkaa, kaupunkien haasteiden ottamista huomioon EU-politiikkojen muotoilussa, kaupunkien valjastamista koko EU:n kehittämisen moottoriksi ja EU2020-tavoitteiden edistäjäksi sekä jäsenmaiden ja kaupunkien välistä aiempaa tehokkaampaa tiedonvaihtoa ja keskinäistä oppimista. Julkilausuma sisältää useita yleisiä linjauksia sekä kohdistettuja suosituksia eri toimijatahoille: jäsenmaille, komissiolle, paikallis- ja alueviranomaisille ja kaupungeille. Yleisistä linjauksista keskeisimpiä on, että kaupungit tunnistetaan kestävän taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion vahvistajina ja keskeisinä EU- ja kansallisten politiikkojen toimeenpanijoina. Kaupungit myös tunnistetaan keskeisinä työpaikkojen, kasvun ja innovaatioiden lähteinä. Samalla monikeskuksista, erityyppisten kaupunkien verkkoa EU:ssa pidetään tärkeänä. Deklaraatiossa halutaan kaupunkiagendan avulla vahvistaa kaupunkiulottuvuutta EU- ja kansallisen tason politiikoissa samalla läheisyysperiaatetta ja suhteellisuusperiaatetta kunnioittaen. Agendalla halutaan vahvistaa kaupunkeihin vaikuttavien EU-politiikkojen koordinaatiota ja parantaa EU-säännöksiä, joilla on vaikutusta kaupunkikehitykseen. Mainittuja käytännön tapoja ovat mm. alue- ja kaupunkivaikutusten arviointi, paremmin kaupunkikehitykseen soveltuvat EU-rahastot ja kokemustenvaihto. Kokonaisuudessaan halutaan vahvistaa paikkaperustaista politiikkaa, jossa kaupunkien kehityspotentiaali otetaan paremmin käyttöön. Jäsenmaille kohdistetuista linjauksista keskeisimpiä ovat pyyntö jäsenmaille tukea kaupunkeja sekä paikallis- ja aluetasoa valmisteltaessa kaupunkipolitiikkaa ja toteutettaessa sitä. Samoin jäsenmaiden toivotaan tukevan paikkaperustaisilla toimenpiteillään erityyppisten alueiden, ml. pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittämistä. Kaupunkiagendan valmistelussa halutaan varmistaa jatkuvuus siten, että seuraavat puheenjohtajamaat yhteisesti tunnistetun aikatauluraamin mukaisesti ja ripeästi valmistelevat agendaa tavoitteena sen poliittinen hyväksyminen Hollannin puheenjohtajakaudella Euroopan komissiota ministerit pyytävät mm. paremmin koordinoimaan kaupunkikehitykseen vaikuttavia EU-politiikkoja ja edistämään jäsenmaiden yhdessä valitsemien painopisteteemojen kehittämistä. Komissiota myös pyydetään varmistamaan, että EU-säädökset ja kehittämisinstrumentit ovat joustavia ja alueiden erityispiirteet huomioonottavia, sallien jäsenmaiden toteuttaa joustavasti kansallisia strategioita, joissa erityyppiset kaupunkialueet on huomioitu. Paikallis- ja aluetason toimijoita (ml. kaupungit) ministerit pyytävät aktiivisesti osallistumaan EU:n kaupunkiagendan kehittämiseen määrittelemällä tärkeimmät kaupunkien haasteet, jotta kaupunkien todelliset kehittämiskysymykset tulevat näkyviin

11 11(12) agendassa. Niitä pyydetään myös osallistumaan kaupunkeihin vaikuttavien politiikkojen muotoiluun. Erityisteemana julkilausumassa tunnistetaan pienten ja keskisuurten kaupunkien rooli alueiden kehityksessä ja EU-tavoitteiden toteuttamisessa. Deklaraation liitteenä olevassa pieniä ja keskisuuria kaupunkeja koskevissa johtopäätöksissä korostetaan ko. kaupunkien kehitysmahdollisuuksia, kuten taloudellinen kehitys, elämänlaatu ja ketteryys tehdä politiikkainnovaatioita. Lisäksi määritetään toimivia pienten ja keskisuurten kaupunkien kehittämisstrategioita, kuten älykäs erikoistuminen. EU:n oikeuden mukainen oikeusperusta/päätöksentekomenettely Ministerikokouksessa ei tehdä Suomea oikeudellisesti sitovia päätöksiä. Käsittely Euroopan parlamentissa Kansallinen valmistelu Eduskuntakäsittely Ei käsitellä EP:ssä. EU4 Alue- ja rakennepolitiikkajaosto EU-minva Aiempi EU-perusmuistio aiheeseen (EU:n kaupunkiagenda) liittyen EU:n politiikkojen kaupunkiulottuvuus; Suomen kannanotot komission konsultaatiota varten. SuV Taloudelliset vaikutukset Ei budjettivaikutuksia. Muut asian käsittelyyn vaikuttavat tekijät - Asiakirjat Ministereiden julkilausuma EU:n kaupunkiagendasta (Riian deklaraatio) Laatijan ja muiden käsittelijöiden yhteystiedot EUTORI-tunnus YM neuvotteleva virkamies Olli Maijala, puh TEM/ALUE ylitarkastaja Olli Voutilainen, puh Liitteet Viite

12 12(12) LIITTEET Asiasanat alue- ja rakennepolitiikka, EU-ministerivaliokunta, jaosto alue- ja rakennepolitiikka (EU 4), kaupunkikehitys, koheesiopolitiikka, rakennerahastot Hoitaa Tiedoksi MMM, TEM, YM ALR, EUE, LVM, MAVI, OKM, OM, PLM, SM, STM, TPK, TULLI, UM, VM, VNK, VTV