Julkistalouden kurssi KEVÄT 2015
|
|
- Jarno Melasniemi
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Julkistalouden kurssi KEVÄT 2015
2 KIRJALLISUUS STIGLITZ, ECONOMICS OF THE PUBLIC SECTOR, 3 RD ed. 2000
3 Muita julkisen talouden kirjoja: Tuomala, Julkistalous, 2009, Gaudeamus Atkinson Stiglitz, Lectures on Public Economics, 1980 Bailey, Public Sector Economics, Bailey, Local Government Economics: Principles and Practise, 1999 Barr, Economics of the Welfare State, Oxford, 2004 Boadway & Wildasin, Public Sector Economics, 2 nd ed. Boadway & Bruce, Welfare Economics, Basil Blackwell Cullis & Jones, Public Finance & Public Choice, Oxford, 3rd ed Hindriks and Myles, Intermediate Public Economics, MIT Press, 2008 Mueller, Public Choice III, 2003 Musgrave & Peacock (Eds.), Classics in the Theory of Public Finance, 1994 Rosen, Public Finance, Irwin, 4 th ed Sandmo, The Public Economics of the Environment, 2000, Oxford Lisää julkisen talouden kirjoja, ks. Käsiteltävien teemojen yhteydessä tulee esiin niihin liittyvää kirjallisuutta.
4 Julkistalouden kurssi KL Johdanto, Heikki Loikkanen HY Markkinoiden Epäonnistuminen, Heikki Loikkanen HY Yhteiskunnallinen päätöksenteko, Heikki Loikkanen HY Verotuksen perusteet, Seppo Kari VATT Verotuksen erityiskysymykset ja sovellutukset, Seppo Kari VATT Työn verotus, Tuomas Matikka VATT Fiskaalinen federalismi, valtion, alueiden ja kuntien rooli, Heikki Loikkanen HY Kustannus-hyötyanalyysi, Heikki Loikkanen HY Julkinen valinta, Janne Tukiainen VATT Koulutus, Tuomo Suhonen VATT Julkisen sektorin tehokkuus, Mika Kortelainen VATT Taloudellinen eriarvoisuus, Marja Riihelä VATT Paikka: ma HY päärakennus, sali 5, ke Economicum (Arkadiankatu 7) luentosali
5 1. JOHDANTOA (HEIKKI LOIKKANEN) 1.1 ALUKSI Miksi kannattaa opiskella julkistaloutta? Käsitteitä ja kysymyksiä Mihin kansalaiset tarvitsevat julkista sektoria Fiskaalinen federalismi monitasoinen julkinen sektori 1.2 JULKISEN SEKTORIN KOOSTA JA RAKENTEESTA Historiallista dataa ja vähän tuoreempaakin 1.3 JULKISEN SEKTORIN KASVUN TEORIOISTA Wagnerin laki Baumolin laki tai tauti Politiikkamalli: uudelleenjaon kysyntä ja demokratian laajeneminen Säppivaikutus Etujärjestöjen rooli Poliittisen järjestelmän rooli Byrokratiamalli
6 1.1 ALUKSI Miksi kannattaa opiskella julkistaloutta? Julkinen talous (public economics) on kehittynyt Millin ja Ricardon poliittisesta taloustieteestä verotuksen analyysin julkisen rahoituksen (public finance) kautta julkiseksi taloudeksi ja palaa jälleen juurilleen kehittämällä uutta poliittista taloustiedettä.
7 Miksi opiskella Julkinen talous on julkisen sektorin päättäjien talousym. politiikan ja sen seuraamusten tutkimusta. Sen näkökulmina ovat vaikutukset talouden (tuotannon ja kulutuksen) tehokkuuteen, vakauteen ja hyvinvoinnin jakaumaan. Se käsittää kaikki hallituksen vuorovaikutukset talouden kanssa. Julkistalous yrittää A. ymmärtää hallituksen tekemiä päätöksiä (mitä, miksi, mitä niistä seuraa) ns. positiivisella analyysillä B. arvioida mitä päätöksiä sen tulisi tehdä vaihtoehtojen seuraamuksia arvioimalla eli ns. normatiivisella analyysillä - tämä edellyttää tavoitteen määrittelyä
8 Kansantaloustieteen ja sen opiskelun yksi tärkeä motiivi on politiikkakysymykset, joita käsitellään julkisen talouden yhteydessä. Suuret kysymykset koskevat talousjärjestelmää ja julkisen sektorin laajuutta. Työn, koulutuksen, ympäristön, liikenteen jne. talous sisältävät politiikkakysymysten arviointeja ja ovat julkisen talouden sektorikohtaisia sovellusalueita.
9 Julkistalous on täynnä arkielämää koskettavia aiheita Millaisia palveluja ja kuinka paljon julkinen sektori tarjoaa ja miksi se niitä tarjoaa on kuuma poliittinen keskusteluteema. Samoin tulonsiirrot (eläkkeet, työttömyysturva..) ja tuet (maatalous-, opinto, asumis- ym. tuet) sekä normipolitiikka (tuotevastuu, oppivelvollisuus, tupakointikielto..). Palveluiden ja muun julkisen toiminnan rahoitus tapahtuu suurelta osin veroilla. Ei ole yhdentekevää, kuinka verot kerätään. Mitä väliä on sillä päättääkö julkisen sektorin asioista EU, kansallisvaltio vai alue- tai kuntataso (ja miten organisoituna).
10 Käsitteitä ja kysymyksiä Mikä ero on julkisella ja kollektiivisella - mitä julkistalous koskee? Mikä erottaa julkisen sektorin päätöksenteon yksityisestä (yritysten ym.) - demokratioissa julkisen sektorin päättäjät ovat joko suoraan tai epäsuorasti vaaleilla valittuja - mahdollisuus säätää lakeja ja käyttää pakkovaltaa
11 Millainen on toimiva (kapitalistinen) markkinatalous 1. SANALLINEN SELITYS - markkinat tuotannon, kulutuksen ja investointien (yritysten lkm) ohjausjärjestelmänä - tarkastellaan yhden homogeenisen hyödykkeen markkinoita täydellisen kilpailun ideaalisissa oloissa 2. GRAAFINEN ESITYS (luennon 2. alussa) 3. ENTÄ MILLAINEN ON TOIMIVA TYÖLÄISITSE- HALLINTOON PERUSTUVA MARKKINATALOUS - työntekijät vuokraavat pääomaa (eikä pääoma työtä) - ent. Jugoslavian talousmalli
12 Miksi kansalaiset (kuluttajat) tarvitsevat julkista sektoria hyvinvointinsa edistämiseksi 1. MARKKINOIDEN EPÄTÄYDELLISYYKSIÄ (ALLOKAATIO) 1.1. Epätäydellinen kilpailu 1.2. Julkishyödykkeet 1.3. Ulkoisvaikutukset 1.4. Markkinoiden puuttuminen 1.5. Epätäydellinen informaatio 1.6. Yhteisomistus 2. MAKROVAIHTELUT (STABILITEETTI) - työttömyys, inflaatio, valuuttakurssin vaihtelut, finanssikriisit 3. HYVINVOINNIN JAKAUMA (DISTRIBUUTIO) - tulon- ja varallisuuden jakaumaa halutaan muuttaa - hyödykkeet vai raha uudelleenjaon välineenä - mahdollisuuksien vai toteutumien tasoittaminen
13 Fiskaalinen federalismi monitasoinen julkinen sektori FISKAALISEN FEDERALISMIN PERUSKYSYMYKSIÄ 1. Mitä julkisen sektorin tulisi tehdä (tehtävät) 2. Montako alueellista tasoa julkisella sektorilla tulisi olla - valtiolliset aluetasot - itsehallinnolliset aluetasot 3. Montako yksikköä ja minkä kokoista kullakin tasolla tulisi olla 4. Mikä taso hoitaa mitäkin tehtäviä - omat tehtävät - määrätyt tehtävät 5. Miten eri tasot rahoittavat toimintansa - oma rahoitus (verot, maksut) - siirrot muilta tasoilta (valtionavut yms.) 6. Miten tehtäviä hoidetaan - tilaten yksityiseltä sektorilta ja/tai VTY:ltä - tuottaen itse (vain itselle tai muillekin) - ohjaten normeilla tai taloudellisilla kannusteilla (verot, tuet)
14 HUOM! JULKISELLA SEKTORILLA HAJAUTUSTA ON KAHDENLAISTA Valtionhallinnon hajauttamista, jossa muodostuu alueellisia hierarkioita ja verkostoja (esim. läänit ja erilaiset piirit ) Poliittinen ja taloudellinen hajauttaminen, jossa päätöksentekovaltaa hajautetaan itsehallinnollisille yksiköille (kunnat ja alueyksiköt, osavaltiot valtuustoineen ), joilla on lisäksi omia rahoituksen muotoja (vero- ja maksutuloja fiskaalisten siirtojen lisäksi). Jatkossa sub-national government viittaa tällaisiin itsehallinnollisiin yksiköihin!! EU:n tasolla subsidiariteettiperiaate
15 Julkisen sektorin hierarkiat ö
16 EU Kansallisvaltio Yks. sektori Julkinen sektori Y KT VTY Kesk. hall. Itsehallinnolliset yksiköt
17 EU Kansallisvaltio Yks. sektori Julkinen sektori Y KT VTY Administratiivinen desentralisaatio eli hallinnon hajautus Kesk. hall. Itsehallinnolliset yksiköt - osavaltiot - alue- ja välitasot - Kunnat - kaupunginosat
18 Taulukko 1 Alue- ja paikallishallinto kansallisine nimityksineen eräissä Euroopan maissa vuonna 2009 (tai edeltävänä vuonna) Yhtenäivaltiot Tanska 5 counties 98 kommuner Suomi 348 kuntaa (336 Ranska 26 regions 100 departements communes Irlanti 8 counties 114 munipalicities Italia 20 regions 103 provinces comuni Kreikka 54 prefectures munipalicities Luxemburg 116 communes Alankomaat 12 provinces 441 gemeenten Norja 19 fylkeskommuner 430 kommuner Portugali 2 auton.regions 308 municipalities Espanja 17 regions 50 provinces municipalities Ruotsi 20 counties 290 kommuner Iso-Britannia 3 regions 28 counties 406 districts Liittovaltiot Itävalta 9 länder gemeinde Belgia 6 regions 10 provinces 589 communes Saksa 16 länder 301 kreise gemeinde Sveitsi* 26 cantons munipalicities ¹ sisältää ne aluehallinnot, joilla vaaleilla valitut päätöksentekoelimet sekä omat verotulolähteet. Tanskan välitasolla (counties) ei kuitenkaan ole omia verotuloja. Päälähde: CEMR-Dexia
19 RICHARD MUSGRAVEN (1959) JAOTTELU JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVISTÄ: 1. ALLOKAATIOTEHTÄVÄ (TUOTANNON JA KULUTUKSEN RAKENTEESEEN VAIKUTTAMINEN) - epätäydellinen kilpailu, julkishyödykkeet, ulkoisvaikutukset, markkinoiden puuttuminen, epätäydellinen informaatio 2. STABILISAATIOTEHTÄVÄ (TALOUDEN VAKAUS) 3. DISTRIBUUTIOTEHTÄVÄ (HYVINVOINNIN JAKAUMA; TULONJAKO)
20 FISKAALISEN FEDERALISMIN PERIAATTEET Liittyvät siihen - minkä tason tulisi hoitaa mitäkin tehtäviä - tai yleisemmin, tulisiko tehtävien hoito keskittää vai hajauttaa - miten tehtävien hoito tulisi rahoittaa Julkisen sektorin tasoista: - globaali (YK, MP) - ylikansallinen (EU) - kansallisvaltio - alueet, kunnat Seuraavassa on laajempi lista periaatteita, koskevat mm. sitä, tulisiko määrätyn tehtävän hoito keskittää (valtiolle tai muulle korkealle tasolle) vai hajauttaa (alueille, kunnille tms.). Ne sisältävät Musgraven kolme tehtävää, mutta niihin sisältyy lisäksi eräitä muita, jotka ovat allokaatiotehtävään liittyviä asioita Tehtävien hoidon rahoitusta katsotaan erikseen myöhemmin.
21 TEHTÄVIEN HOITOA KOSKEVIA PERIAATTEITA JA PERUSTELUJA 1 Keskitetyn stabilisaation ja keskitetyn tulonjaon periaatteiden mukaan talouden suhdannepolitiikka ja tulonjakokysymysten hoito tulee keskittää (valtiovallan vastuulle). Sama koskee sellaisten julkishyödykkeiden tarjontaa, joilla on valtakunnallisia vaikutuksia talouden kasvuun ja ihmisten hyvinvointiin. MITEN NÄITÄ VOIDAAN PERUSTELLA
22 TEHTÄVIEN HOITOA KOSKEVIA PERIAATTEITA JA PERUSTELUJA 2 (JATKUU) Alueellisen neutraalisuuden periaate. Aluepolitiikan tai muiden alueellisten toimenpiteiden ei tulisi vääristää kilpailua ja taloudellisen toiminnan edellytyksiä eri alueilla. Erilaisuuden hyväksymisen periaate. Tämän mukaan julkisen sektorin päätöksentekoa tulee hajauttaa, mikäli väestön paikallisia julkishyödykkeitä koskevissa preferensseissä ja tuotanto-olosuhteissa on alue-eroja. - alueellisen ja paikallisen itsehallinnon perusta
23 TEHTÄVIEN HOITOA KOSKEVIA PERIAATTEITA JA PERUSTELUJA 3 (JATKUU) Hyötyjä- ja maksajajoukon vastaavuuden periaate. Tämä merkitsee sitä, että vain määrätyn alueen asukkaille hyötyjä tuottavan julkisen sektorin toimenpiteen kustannukset tulisi maksattaa saman alueen asukkailla. Alueellisten ulkoisvaikutusten korjaaminen. Paikallisista julkishyödykkeistä tai hyvinvointipalveluista aiheutuvien ylikunnallisten ulkoisvaikutusten (esimerkiksi koulutetut muuttavat yli kuntarajojen) huomiotta jättäminen paikallistasolla johtaa palvelutarjonnan ali- tai ylimitoitukseen riippuen siitä, onko kyse positiivisista tai negatiivisista vaikutuksista. Tämä vääristymä voidaan korjata niin, että ylempi taso (valtio, EU) ohjaa tarjontaa valtionapujen, EU-tukien (tai -verojen) sekä normipolitiikan avulla, tai kasvattamalla kuntakokoa (ulkoisvaikutuksen sisäistäminen).
24 TEHTÄVIEN HOITOA KOSKEVIA PERIAATTEITA JA PERUSTELUJA 4 Minimipalvelutason turvaaminen. Eri alueilla asuville ihmisille pyritään turvaamaan hyvinvointipalvelujen (peruskoulutus, perusterveydenhuolto jne.) mininimitaso niiden fiskaalisesta kapasiteetista (veropohja per asukas) riippumatta. Tämä tapahtuu tyypillisesti kuntien valtionapujärjestelmän sekä normipolitiikan (subjektiiviset oikeudet) avulla. Alue-erojen tasaus (yksilöiden välisen tasauksen lisäksi). Alueellisten tulotaso-erojen tuloksena alue- ja paikallistason fiskaalisessa kapasiteetissa on eroja, joita tulisi tämän periaatteen mukaan tasata. Tällainen veropohjien tasaus voi olla joko puhtaasti alueyksiköiden välistä tai sitten osa tasauksen rahoituksesta tulee kansallisvaltion (tai EU:n) tasolta.
25 HUOM! FISKAALISEN FEDERALISMIN TEHTÄVIEN HOITOA KOSKEVAT PERIAATTEET OVAT OSIN RISTIRIITAISIA KESKENÄÄN ESIM 1. alueellisen neutraalisuuden periaate ja alueerojen tasaus ESIM 2. hyötyjä- ja maksajajoukon vastaavuus ja minimipalvelutason turvaaminen. - EIVÄT OLE KOVIN TÄSMÄLLISIÄ - MITÄ TASOJA PITÄISI OLLA, PALJONKO YKSIKÖITÄ - NE OVAT SUUNTAA ANTAVIA - MELKEIN KAIKKI OVAT OSIN KIISTANALAISIA - HISTORIA, KULTTUURI JA MUUT INSTITUUTIOT VAIKUTTAVAT KUNKIN MAAN JÄRJESTELMÄÄN
26 Valtavirtanäkemyksen mukaiset rahoituksen muodot Rahoituksen osalta musgravelainen perusnäkemys (ks. R. Musgrave ja P. Musgrave 1987, s ja Oates 1994 luku II) on se, että Valtion (tai liittovaltion) tasolle stabilisaatiopolitiikan välineeksi ja henkilöllisen tulonjako- ja alueellisen tulonsiirtopolitiikan rahoittamiseksi soveltuvat progressiivinen tuloverotus, yritysverotus sekä esimerkiksi luonnonresurssien (luonnollisten monopolien) tuottoverot. liikevaihtoverotyyppiset veromuodot sopivat paremmin valtion tai osavaltion tasolle kuin paikallistason veroiksi. Koska tuottoisimmat veromuodot sijoittuvat paikallistasoa korkeammalle, niille syntyy fiskaalista ylijäämää, jolla voi rahoittaa alempia fiskaalisessa vajeessa olevia hierarkiatasoja.
27 Valtavirtanäkemyksen mukaiset rahoituksen muodot, jatkuu Paikallistasolle sopivia rahoitus-muotoja ovat hyötyjä ja aiheuttaja maksaa perusteiset käyttäjämaksut liikkumattomiin verokohteisiin pohjautuvat verot, kuten kiinteistövero. Jos työvoima on kuntien kesken herkästi liikkuvaa, tulo- ja palkkaperusteiset verot eivät ole ideaalisia kuntatason veroja etenkään, jos niistä ajatellaan päätettäväksi kunnittain itsenäisesti. Ellei merkittävää liikkuvuuden asettamaa rajoitusta ole (empiirinen kysymys), ko. verot soveltuvat myös paikallistasolle. Valtionavut paikallis- ja aluetasolle sekä veropohjien tasaus (ellei se ole vain alueyksiköiden keskinäistä) edellyttävät valtio- tai liittovaltiotason fiskaalisen ylijäämän käyttöä alempien tasojen rahoituksen täydentämiseen.
28 1.2 JULKISEN SEKTORIN KOOSTA JA RAKENTEESTA Koska julkinen sektori verojen, menojen ja säätelyn kautta vaikuttaa yksityiseen sektoriin monella eri tavalla, ei yksi luku voi pitää sisällään kaikkia vaikutuksia, joita julkisella sektorilla on koko talouteen. Eri koon mittoja julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta (kaikkien hyödykkeiden arvo, joka taloudessa on tuotettu) Kaikkien tulojen tai pelkästään verojen osuus BKT:stä julkisen sektorin työntekijöiden osuus työvoimasta lakien ja säädösten määrä HUOM: Julkisen sektorin tuottamien hyödykkeiden arvoa mitataan yleensä niihin käytettyjen panosten arvolla eikä niillä aikaansaadun tuotoksen arvolla.
29 Julkiset menot/bkt eräissä OECD-maissa vuosina Suomi Ruotsi Norja Tanska Ranska Saksa Hollanti Iso-Britannia Italia Japani USA Keskihajonta 2,1 3,4 6,1 8,1 5,6 4,0 7,2 9,5 9,5 6,5 Keskiarvo 10,0 12,3 17,0 23,9 26,5 29,3 36,5 46,5 49,0 47,5 Lähteet: Taulukko 1 Mäki (1995), perustuu seuraaviin lähteisiin; Hjerppe (1988), Lybeck- Henrekson (1988), Offentliga sektorn (1990), Taimio (1986) ja 2004 perustuu OECD Economic Outlook 2005.
30 Julkiset menot/bkt OECD-maissa , % Maa Suomi 26,7 31,6 39,0 44,9 46,5 62,3 47,3 Ruotsi 31,4 43,2 61,0 64,4 61,5 74,5 52,5 Tanska 24,6 40,0 55,6 58,7 58,5 61,8 51,0 Norja 30,3 41,0 48,3 45,6 54,8 58,5 46,5 Islanti 24,6 26,2 29,5 31,6 35,6 36,9 43,2 Hollanti 31,0 43,4 57,0 59,0 56,6 58,2 46,6 Belgia 34,2 41,6 57,6 61,5 55,2 58,2 48,7 Ranska 36,2 37,7 45,4 51,9 49,1 54,2 53,0 Luxemburg 29,4 31,8 52,4 50,3 49,4 53,7 44,7 Itävalta 32,8 37,7 47,0 49,6 47,8 51,1 48,2 Saksa 31,1 36,9 46,5 46,1 44,8 50,5 45,0 Irlanti 24,9 35,2 46,8 51,7 42,3 47,4 35,2 Iso-Britannia 32,5 37,6 43,9 45,2 40,4 45,3 45,7 Sveitsi 19,9 26,3 33,1 34,2 34,2 36,9 36,1 Italia 29,3 32,7 41,2 49,0 51,7 54,2 49,0 Kreikka 21,2 26,9 33,1 48,2 53,4 53,6 46,9 Portugali 17,4 21,5 37,9 42,5 42,8 50,7 47,1 Espanja 16,6 21,7 31,7 40,3 42,0 47,2 38,7 Kanada 29,0 34,9 40,2 46,3 47,3 51,0 40,0 Australia 24,1 27,9 33,8 38,5 36,8 40,7 35,5 USA 27,4 32,0 34,0 36,5 36,7 38,8 36,6 Japani 16,6 18,5 31,0 31,3 31,3 33,8 37,8 Keskihajonta 5,7 7,3 9,6 9,3 8,4 9,8 4,6 OECD(Eur) 30,6 35,9 45,0 48,8 47,5 52,3 46,9 Lähteet: Mäki (1995); OECD economic outlook 2009
31 3.22 General government expenditures as a percentage of GDP (, 2009 and ), OECD: Gov. at a glance 2013
32 Yl. julkinen hallinto Puolustus Yl. järjestys ja turvallisuus Elinkeinoelämä Ympäristönsuojelu Asuminen ja yhd.palv. Terveyden huolto Virkistys, kulttuuri ym. Koulutus Sosiaaliturva Yhteensä Julkisen sektorin menot tehtävittäin v (osuus BKT:stä, %) Suomi 6,6 1,6 1,5 4,8 0,3 0,3 6,7 1,2 6,0 21,9 51,1 Ruotsi 7,6 1,9 1,4 4,8 0,3 0,8 7,0 1,0 7,4 24,3 56,7 Norja 4,3 1,8 1,1 4,1 0,7 0,8 7,8 1,2 6,2 17,9 46,0 Tanska 7,4 1,6 1,0 3,7 0,5 0,7 7,1 1,8 8,3 23,0 55,1 Viro 3,2 1,5 2,4 4,4 0,7 0,5 4,1 2,2 6,6 11,0 36,4 Latvia 4,6 1,2 2,2 4,3 0,8 0,8 4,5 1,4 6,0 10,2 35,9 Liettua 4,7 1,4 1,9 3,6 0,5 0,4 4,1 0,7 5,9 10,1 33,2 Puola 5,6 1,0 1,6 3,2 0,6 1,4 4,3 0,9 6,0 17,6 42,2 Espanja 4,9 1,1 1,8 4,9 0,9 1,0 5,5 1,4 4,4 13,0 38,8 Saksa 6,0 1,1 1,6 3,6 0,5 1,1 6,1 0,7 4,0 22,1 46,9 Ranska 7,1 2,2 1,1 3,2 0,8 1,9 7,3 1,5 6,4 21,9 53,4 Iso-Britannia 4,8 2,6 2,6 2,9 0,7 0,7 7,0 0,5 5,8 16,2 43,7 Alankomaat 8,1 1,5 1,8 4,7 0,8 1,2 4,5 1,4 5,2 17,3 46,6 Tshekki 4,8 1,3 2,2 7,4 1,2 0,7 6,0 1,3 5,0 14,2 44,3 Unkari 9,3 1,3 2,1 5,8 0,8 0,8 5,4 1,8 5,8 16,5 49,7 Irlanti 3,5 0,6 1,4 5,0 2,0 7,1 0,5 4,5 9,1 33,7 Kreikka 9,8 2,8 1,3 6,9 0,7 0,5 4,9 0,4 3,5 19,2 49,8 Portugali 6,2 1,4 1,9 4,9 0,6 0,8 6,6 1,2 7,4 15,2 46,1 Itävalta 7,0 0,9 1,4 5,1 0,4 0,6 6,7 1,0 5,7 21,2 49,9 Lähde: T. Matikka (2006)/, Eurostat (2006).
33 3.25 Structure of general government expenditures by function (), OECD: Gov. at a glance 2013 General public services Defence Public Economic order and affairs safety Environm ental protection Housing and communit y amenities Health Recreatio n, culture and religion Social Education protection Australia Austria Belgium Czech Republic Denmark Estonia Finland France Germany Greece Hungary Iceland Ireland Israel Italy 12,5 4,1 4,8 11,4 2,6 1,8 19,2 2,1 14,5 27,1 13,1 1,4 2,9 10,5 1,0 1,2 15,3 2,0 11,0 41,6 15,0 1,8 3,4 12,3 1,4 0,7 14,8 2,4 11,6 36,6 10,7 2,1 4,3 13,9 3,1 1,9 18,1 2,9 11,4 31,7 13,7 2,4 2,0 6,1 0,7 0,6 14,5 2,8 13,5 43,8 8,4 4,1 5,6 12,0-0,9 1,6 13,3 5,0 16,9 34,2 13,3 2,6 2,7 8,8 0,5 1,0 14,2 2,2 11,6 43,1 11,5 3,2 3,1 6,3 1,9 3,4 14,7 2,5 10,8 42,6 13,6 2,4 3,5 7,8 1,5 1,2 15,5 1,8 9,4 43,3 24,6 4,6 3,3 6,2 1,0 0,4 11,6 1,2 7,9 39,3 17,5 2,3 3,9 14,4 1,5 1,6 10,4 3,5 10,5 34,5 17,8 0,1 3,1 12,4 1,3 0,7 16,1 7,0 17,1 24,6 11,4 0,9 3,7 16,4 2,1 1,3 15,6 1,8 10,9 35,9 14,7 14,7 3,8 5,8 1,5 1,0 12,3 3,9 16,5 25,9 17,3 3,0 4,0 7,1 1,8 1,4 14,7 1,1 8,5 41,0
34 3.25 Structure of general government expenditures by function (), jatkuu General public services Defence Public Economic order and affairs safety Environm ental protection Housing and communit y amenities Health Recreatio n, culture and religion Social Education protection Japan 11,0 2,2 3,1 9,8 2,9 1,8 17,3 0,8 8,4 42,7 Korea 15,2 8,6 4,2 20,1 2,4 3,3 15,2 2,2 15,8 13,1 Luxembourg 11,4 1,0 2,5 9,9 2,8 1,8 11,4 4,0 12,1 43,2 Netherlands 11,2 2,7 4,2 10,9 3,3 1,2 17,0 3,5 11,6 34,5 Norway 9,7 3,6 2,2 9,6 1,5 1,6 16,5 2,9 12,6 39,8 Poland 13,4 2,7 4,2 13,0 1,6 2,0 10,9 3,0 12,8 36,6 Portugal 17,1 2,7 4,0 8,2 1,1 1,3 13,8 2,2 12,9 36,7 Slovak 15,4 2,7 6,4 9,8 2,7 2,6 15,5 3,0 10,6 31,3 Republic Slovenia 12,4 2,3 3,3 11,4 1,6 1,3 13,5 3,7 13,2 37,3 Spain 12,5 2,3 4,8 11,6 2,1 1,3 14,1 3,3 10,5 37,4 Sweden 14,4 2,9 2,7 8,2 0,7 1,5 13,7 2,2 13,3 40,5 Switzerland 9,9 2,9 5,0 13,7 2,3 0,6 6,1 2,6 17,9 39,0 Turkey 16,4 4,1 5,2 11,9 1,1 3,5 12,1 2,3 11,4 31,9 United 11,6 5,1 5,3 5,3 2,0 1,8 16,5 2,1 13,4 36,8 Kingdom United States 12,4 11,7 5,5 9,4 0,0 2,1 21,4 0,7 15,5 21,3 OECD 13,6 3,6 3,9 10,5 1,6 1,6 14,5 2,7 12,5 35,6 Source: OECD National Accounts Statistics (database). Data for Australia are based on Government Finance Statistics provided by the Australian Bureau of Statistics. Data are not available for Canada, Chile, Mexico and New Zealand Information on data for Israel:
35 Julkiset menot kansantalouden tilinpidossa 1. kulutusmenot. - palkat, tavaroiden ja palvelujen ostot, vuokrat jne. 2. sosiaaliset tulonsiirrot. - eläkkeet, työttömyysturva, sairausturva, lapsilisät ja toimeentulotuki. 3. Julkiset investoinnit - kiinteän pääoman menot (rakennukset, koneet, laitteet jne.) vähennettynä pääoman myynneillä ja korjattuna (ylös tai alas) kirjanpitoarvojen muutoksilla. 4. elinkeinotuet 5. Korkomenot
36 Julkisyhteisöjen menot Suomessa Ks. VATTin rakenneraportti linkissä pdf s. 14 on taulukko Kuvio Julkisyhteisöjen menot Suomessa vuonna *, miljardia euroa
37 Julkisyhteisöjen menot vuonna, miljardia euroa Mrd. euroa Kollektiiviset Muut Korkomenot Tukipalkkiot Yksilölliset Tulonsiirrot kotitalouksille Kulutusmenot Tulonsiirrot Investoinnit
38 Julkiset menot Suomessa vuonna 2007, prosenttia BKT:stä Koko julkinen sektori Valtio (keskushallinto) Sosiaaliturva rahastot Kunnat (paikallishallinto) Menot kulutusmenot sosiaaliset tulonsiirrot investointimenot yritys- ja elinkeinotuet korkomenot Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito
39 Julkisen sektorin koko Suomessa, (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) , , , , , , ,6 Selitykset: (1) Julkiset kokonaismenot/bkt (2) Kuntien menojen osuus julkisista menoista (3) Julkiset kulutusmenot/bkt (4) Kuntien kulutusmenojen osuus julkisista kulutusmenoista (5) Julkiset investoinnit/bkt (6) Kuntien investointien osuus julkisista investoinneista (7) Julkisen sektorin työllisten osuus kaikista työllisistä. (8) Kuntien työntekijöiden osuus julkisen sektorin työllisistä (9) Sosiaaliset tulonsiirrot/bkt Lähde: Mäki (1995), Parkkinen (1995), VATT/Talouden rakenteet 2007, Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpidon historialliset sarjat
40 3.14 Structure of general government revenues (, ), OECD: Gov. at a glance 2013 Taxes other than social contributions Social contributions Grants + Other revenues DNK AUS MEX ISL NZL SWE GBR CAN IRL ISR CHE KOR LUX ITA USA BEL NOR FIN TUR AUT ESP POL FRA PRT EST DEU NLD JPN GRC SVN SVK CZE HUN OECD RUS
41 Julkisen sektorin toiminnan rahoituksesta / verotus Ks. VATTin rakenneraportti linkissä Luku 5 Verotus, s. 79 alkaen, ks. S.81 Kuvio 5.2. Eri verojen osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2008, prosenttia
42 Eri verojen osuus bkt:sta vuonna 2009, % Tanska Ruotsi Italia Belgia Itävalta SUOMI Ranska Unkari Alankomaat Luxemburg Saksa Slovenia Viro Tšekki Iso-Britannia Puola Espanja Portugali Kreikka Slovakia Irlanti Luonn.hlöiden tulovero Sotu-maksut Välilliset verot Omaisuusverot Yhteisövero Muut verot EU %
43 3.16 Breakdown of tax revenues as a percentage of total taxation ( and ), OECD: Gov. at a glance 2013 percentage points 100 Income & Profits Social Security Payroll Property Goods & Services Other DNK AUS NZL NOR CAN CHE ISL USA CHL GBR LUX IRL FIN SWE BEL ITA JPN ISR DEU ESP AUT KOR NLD MEX PRT GRC FRA TUR CZE HUN POL SVN EST SVK OECD
44 Julkisen sektorin toiminnan rahoituksesta / velkarahoitus Ks. VATTin rakenneraportti linkissä s. 10, Kuvio 1.8. Julkinen bruttovelka euroalueella ja Suomessa vuosina 1995, prosenttia bruttokansantuotteesta
45 Julkinen bruttovelka euroalueella ja Suomessa vuosina 1995, prosenttia BKT:sta % % 160 Euroalueen vaihteluväli Euroalue (16 maata) Suomi
46 3.3 General government debt as a percentage of GDP (, 2009 and ), OECD: Gov. at a glance 2013
47 Ireland United States Greece Spain Japan United Kingdom New Zealand Slovenia Iceland Canada France Slovak Republic Poland Netherlands Israel Portugal Australia Belgium Italy OECD Czech Republic Austria Denmark Finland Turkey Germany Chile Luxembourg Mexico Sweden Switzerland Estonia Korea Hungary Norway India South Africa Ukraine Brazil China Russian Federation Indonesia 3.1 General government fiscal balance as a percentage of GDP (, 2009 and ), OECD: Gov. at a glance 2013 %
48 Kansainvälistä tilasto- ym. tietoa julkisesta sektorista OECD:n Government at a Glance 2013, linkissä _gov_glance-2013-en Ja paljon muuta tietoja, mm. OECD revenue statistics IMF:n tietoja mm. Government finance statistics Eurostatin tietoja internetissä age=en&pcode=tec00023&plugin=1 e_statistics/data/main_tables guage=en&pcode=tec00023
49 1.3. Julkisen sektorin kasvun teorioista Seuraavat julkisen sektorin menojen teoriat yrittävät selittää tapahtuneen julkisen sektorin kasvun. Ne eivät vastaa kysymykseen ovatko menot liian pienet tai liian suuret.
50 Wagnerin laki Adolf Wagner esitti jo 1880-luvulla Wagnerin lakina tunnetun teorian, jonka mukaan teollistuminen, kaupungistuminen ja demokratisoituminen yhdessä tulotason nousun kanssa johtavat sekä julkishyödykkeiden että hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvuun (tulojousto yli yksi), ja kun julkinen sektori ottaa niistä vastatakseen, sen osuus kansantaloudessa kasvaa. Taustalla on seuraavia perusteluita: - Talouden kasvu lisää kompleksisuutta, se edellyttää uusia ja uusia lakeja ja laillisia rakenteita ja jo osin siksi julkiset menot kasvavat. - Kaupungistuminen synnyttää ulkoisvaikutuksia, joita julkinen sektori pyrkii korjaamaan - Julkisen sektorin tarjoamat meriittihyödykkeet (ns. hyvinvointipalvelut) ovat korkean tulojouston hyödykkeitä, joten tulojen kasvaessa niiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Ongelma: johtuvatko menot tuloista vai tulot menoista (esim. koulutukseen)?
51 Baumolin (1967) laki tai tauti Taloudessa kaksi sektoria: teollisuus ja palvelut Teollisuus pääomaintensiivistä ja siellä on keskimääräistä korkeampi tuottavuuskehitys Palvelut työvaltaisia (opetus, terveydenhuolto, kulttuuri) ja siellä on keskimääräistä alhaisempi tuottavuuskehitys Solidaarinen palkkapolitiikka: kaikilla sektoreilla maksetaan palkkaa koko talouden keskimääräisen tuottavuuskehityksen mukaan. Tästä seuraa palvelujen yksikkökustannusten ja hintojen nousupaine Palvelujen kysyntä on tulojoustavaa ja toisaalta hintajoustamatonta Julkinen sektori ottaa palvelut rahoittaakseen (ja tuottaakseen) Nämä tekijät yhdessä tarjoavat selityksen, miksi julkisesti tarjottujen palvelujen (ns. meriittihyödykkeiden) osuus BKT:n arvosta kasvaa tulotason noustessa HUOM: - Palvelusektorin tuottavuuskehityksen ei tarvitse olla nolla, riittää että se on alhaisempi kuin teollisuudessa - jos palvelut rahoitetaan osana yksityistä kulutusta, sen BKT osuus kasvaa samassa määrin kuin julkiset menot ellei yksityinen tarjonta ole halvempaa
52 Tulojen uudelleenjaon kysyntämalli Korkeampi tulonjaon tavoite johtaa korkeampiin tulonsiirtoihin ja siten julkisten menojen kasvuun, esim. sosiaaliturva, köyhyyden vastaiset ohjelmat, julkiset työt. Tähän liittyy Meltzerin ja Richardin (1981, 1983) tulojen "uudelleenjaon kysynnän" kasvuun perustuva selitys julkisen sektorin kasvulle.
53 Tulojen uudelleenjaon malli (jatkuu 2) Jos sovelletaan enemmistöperiaatetta, niin yksinkertaisen enemmistön kannalta ratkaiseva mediaaniäänestäjä on tulonjakokysymyksissä mediaanituloinen. Mediaanitulon alapuolella olevat suosivat korkeampia veroja ja suurempaa tulojen uudelleenjakoa ja sen yläpuolella olevat taas haluavat pienempiä veroasteita ja vähäisempää uudelleenjakoa. Näin ollen mediaanituloinen äänestäjä on ratkaisevassa asemassa veroasteen ja tulonsiirtojen kannalta. Kun äänestäjien keskuudessa keskimääräinen tulo nousee mediaanituloon nähden (tuloerot kasvavat), verot nousevat ja päinvastainen kehitys taas laskee veroja. Näin ollen tulonjakauman vinous vaikuttaa tulojen uudelleenjaon kysyntään.
54 Tulojen uudelleenajon malli (jatkuu 3) Historiallisesti yleisen äänioikeuden laajeneminen ja äänestysaktiivisuuden kasvu ovat lisänneet nimenomaan pienituloisempien äänestäjien määrää, ja vieneet mediaaniäänestäjän asemaa alaspäin tulonjakaumassa. Tämä äänestäjäkunnan rakenteen muutos selittää osaltaan tulonsiirtojen ja niiden rahoittamiseksi tarvittavien verojen BKTosuuden kasvua 1900-luvulla.
55 Säppivaikutus (ratchet effect) Poliittisessa vuorovaikutuksessa hallituksen (poliitikot) preferenssit on kuluttaa rahaa, yleisö (äänestäjät) ei halua maksaa veroja. Menojen kasvuun tarvitaan verojen kasvua. Hallituksen on otettava huomioon yleisön preferenssejä tullakseen uudelleen valituksi. Menot asettuvat näiden kahden pyrkimyksen tasapainoon. Eksogeenisten muutosten puuttuessa ja preferenssien pysyessä samoina menot pysyvät vakaina. Kun nämä muuttuvat niin, että menot kasvavat, menot myös pyrkivät jäämään uudelle korkeammalle tasolle.
56 Muita teorioita Mm. Stigler (1981) korostaa eri eturyhmiä edustavien painostusryhmien merkitystä. Ne pyrkivät (vastavuoroisesti?) painostamaan poliitikkoja tarjoamaan etuja taustaryhmiensä eduksi jakaen subventioiden ym. etujen edellyttämän rahoituksen verotuksen kautta ainakin osittain painostusryhmän kannattajien ulkopuolelle. Pommerehne (1978) edustuksellisen demokratian ja budjettivallan etäisyys kansalaisista kasvattaa julkista sektoria. Sveitsissä suoran demokratian (kansanäänestys) tapauksessa julkiset menot / BKT paikallistasolla pienemmät kuin edustuksellisen demokratian tapauksessa. Edustuksellinen demokratia, jossa on suoran demokratian uhka, sijoittuu välitapaukseksi.
57 Muita teorioita (jatkuu 2) William Niskasen (1971, 1975) byrokratiamallit - äänestäjät ja luottamushenkilöt eivät tunne palvelutarjonnan todellisia kustannuksia - Virkamiehet voivat synnyttää luppoa käyttämällä agendakontrolliaan (mahdollisuus tehdä esityksiä) - virkamiesjohdon oletetaan pyrkivän maksimoimaan virastojensa menoja - näin saavutetaan mm. suuren viraston ja henkilökunnan arvonanto sekä erilaisia maksuttomia työsuhde-etuja
HUOM: yhteiskunnallisilla palveluilla on myös tärkeä osuus tulojen uudelleenjaossa.
1 2. JULKISEN SEKTORIN MENOT SUOMESSA JA ERÄISSÄ MUISSA MAISSA (NÄMÄ TIEDOT OVAT TUOMALAN UUDESTA JULKAISEMATTOMASTA KÄSIKIRJOITUKSESTA) EI SAA LEVITTÄÄ ULKOPUIOLELLE LUENTOJEN! Tässä luvussa tarkastelemme
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2016
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2015 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2015: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedotmuutos *) %-yks. % 2017*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2016 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2016: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
Lisätiedot*) %-yks. % 2018*)
TERVEYDENHUOLLON KÄYTTÖMENOT SUHTEESSA (%) BKT:HEN OECD-MAISSA 2000-2017 SEKÄ SUHTEIDEN MUUTOKSET %-YKSIKKÖINÄ JA PROSENTTEINA Vuosi 2017: laskeva järjestys Current expenditure on health, % of gross domestic
LisätiedotJulkinen sektori: Miten minusta tuli tällainen? Mikä minusta tulee pienenä vai kasvanko tästä (tehtävä)?
Julkinen sektori: Miten minusta tuli tällainen? Mikä minusta tulee pienenä vai kasvanko tästä (tehtävä)? 9.2.2012 Heikki A. Loikkanen HUOM: LUENTOMATERIAALIA EI SAA KOPIOIDA MUUALLA KÄYTETTÄVÄKSI, KS.
LisätiedotTalouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen
LisätiedotSuomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne
Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten
LisätiedotOvatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta?
Ovatko globalisaation vaikutukset luonnonlaki? Lisääkö globalisaatio eriarvoisuutta? Matti Tuomala STN Vuosiseminaari 14022017 Helsinki 1 Työ, Tasa-arvo ja Julkisen Vallan Politiikka Globalisaatio ja ulkomaankauppa:
LisätiedotHyvinvointiyhteiskunta. mahdollinen yhtälö 1.1 5.2.2003
1. HYVINVOINTIYHTEISKUNTA MAHDOLLINEN YHTÄLÖ BKT:n vuosimuutos 1988 21... 1.2 T&K-panosten osuus bruttokansantuotteesta... 1.3 T&K-toiminnan osuus BKT:sta eräissä maissa... 1.4 T&K-henkilöstön osuus työssäkäyvistä
LisätiedotLihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori
Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi
LisätiedotNiin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014
Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotSisällys. 1. Energiatehokkuudesta. 2. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla
Sisällys 1. Energiatehokkuudesta. Energiatehokkuusindikaattorit kansantalouden makrotasolla 3. Hiilidioksidipäästöihin vaikuttavia tekijöitä dekompositioanalyysi 4. Päätelmiä Energiatehokkuudesta Energiatehokkuuden
LisätiedotSeuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus
Seuraava vaalikausi: Työllisyys ja hyvintointivaltion rahoitus Työmarkkinoiden toiminta Oikeudenmukaisia ratkaisuja työllisyyden parantamiseen Työllisyyteen vaikuttavat monet asiat Työnhaun kannustimet
LisätiedotTalouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin. TELA-seminaari 24.1. 2014. OLLI KANGAS olli.kangas@kela.
Talouskurin ja säästäväisyyspolitiikan vaikutuksia eurooppalaisten hyvinvointiin TELA-seminaari 24.1. 214 OLLI KANGAS olli.kangas@kela.fi Esityksen sisältö Mitä on hyvinvointi Taloudelliset raunaehdot
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua
LisätiedotSUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA
SUOMEN JULKISHALLINNON KEHITTÄMINEN OECD:N NÄKÖKULMA Mari Kiviniemi OECD:n apulaispääsihteeri Helsinki, 17.8.2016 Mari Kiviniemi Vuoden 2015 Suomen julkishallintoa koskeva arvio: pääsuositukset Yksi hallinto
Lisätiedot4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA
4. KORKEA VEROTUS VIE MITALISIJAN HYVINVOINTIKILPAILUSSA Bruttoveroaste Suomessa... 4.2 Efektiivinen tuloveroaste eräissä maissa 21... 4.3 Tuloveroprosentit tulotasoittain 22... 4.4 Tuloveroprosentit 22
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15
LisätiedotJulkiset hyvinvointimenot
Julkiset hyvinvointimenot Talouden Rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kotitalouksien tulonsiirrot ja hyvinvointipalvelut 199 9, miljardia euroa vuoden 9 hinnoin Mrd. euroa 7 Tulonsiirrot
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli
LisätiedotTyöllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)
Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.
LisätiedotMarkkinaraportti / heinäkuu 2010
Markkinaraportti / heinäkuu 21 Yöpymismäärissä merkittävää kasvua heinäkuussa Yöpymiset Helsingin majoitusliikkeissä lisääntyivät heinäkuussa 18,2 % edellisvuoden heinäkuusta. Lisäystä tuli sekä kotimaasta
LisätiedotSuomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa?
Suomi ja suomalaiset yritykset globaalitaloudessa keiden kanssa kilpailemme tulevaisuudessa? Pekka Ylä-Anttila ETLA ja Etlatieto Oy ELKOM 07 - ECT Forum 5.9.07 Esityksen teemat Mitä maailmantaloudessa
LisätiedotMonikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto
Monikanavaisen rahoituksen vaikutuksia priorisoitumiselle? Markku Pekurinen, tutkimusprofessori Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Rahoituksen tarkastelussa kolme tasoa 1. Rahoitustapa Miten sosiaali-
LisätiedotMarkkinaraportti / elokuu 2015
Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta
LisätiedotMarkkinaraportti / lokakuu 2010
Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät
LisätiedotElämää PISA:n varjossa
Professor Markku Niemivirta, PhD, Docent Institute of Behavioural Sciences University of Helsinki, Finland Elämää PISA:n varjossa Tasapainottelua menestyksen ja hyvinvoinnin välissä? PISA 2000 Finland
LisätiedotAlihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa
Alihankinnan kilpailukyky elintärkeää työpaikkojen säilymiselle Suomesssa 24.9.2013 Pääekonomisti Jukka Palokangas Maailmantalouden kasvunäkymät vuodelle 2014 (ennusteiden keskiarvot koottu syyskuussa
LisätiedotTalous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki
Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125
Lisätiedotaineksina Esitelmän pääpiirteet
Osaaminen ja oppiminen innovaatioiden ja hyvinvoinnin aineksina Kansainvälisiä suuntaviivoja tulevaisuuteen Kiira Kärkkäinen Project Director FCG International Osaaminen ja oppiminen innovaatioiden ja
LisätiedotLentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle
Lentoliikenteen taloudellinen merkitys Suomelle Oxford Economics yhteenveto Helsinki 2012 To represent, lead and serve the airline industry Lentoliikenne : Taloudellisen kasvun perusta On kustannustehokasta
LisätiedotKuntien talous ja sote-uudistus. Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki
Kuntien talous ja sote-uudistus Olli Savela, kaupunginvaltuutettu, Hyvinkää 28.9.2014 Helsinki 1 Sote-alueiden rahoitus Kunnat rahoittavat sote-alueiden toiminnan painotetun asukasluvun perusteella, painotekijöinä
LisätiedotMarkkinaraportti / tammikuu 2011
Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan
LisätiedotPorvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012
Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli
LisätiedotKunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä. Jouko Isolauri 26.9.2013
Kunta- ja palvelurakenne Kanta-Hämeessä Jouko Isolauri 26.9.2013 Sen jälkeen kun kuntien valtionosuuksia on edelleen leikattu 500 me toimintaa tehostettu toisella 500 me:lla velvoitteita kevennetty niin,
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n
LisätiedotTyöllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)
1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23
LisätiedotKuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri
Kuka päättää sote-palveluiden kehittämisestä: asukas, professio vai manageri? Jouko Isolauri Mistä hyvinvointi ja erityisesti sen kokemus tulee? Palveluista: 20% Väestötasolla terveydestä terveydenhuollosta
LisätiedotMarkkinaraportti / helmikuu 2009
II / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / helmikuu 29 Paluu vuoden 27 tasolle Yöpymiset jäivät Helsingissä tammi-helmikuussa lähelle toissa vuoden lukuja. Yöpymiset vähenivät helmikuussa
LisätiedotEduskunnan tarkastusvaliokunta
Eduskunnan tarkastusvaliokunta 20.3.2018 lausunto asiakirjoista Valtiontalouden tarkastusviraston erilliskertomus eduskunnalle: Finanssipolitiikan valvonnan raportti 2017 Valtioneuvoston selvitys: Euroopan
LisätiedotSuomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014
Suomi osaamisen kärjessä 2030 Olli Luukkainen Educa 24.1.2014 1 OAJ:n tulevaisuustyö Suomessa on tehty suuria: Kansakoulu Yliopistot Peruskoulu Ammatillinen koulutus Ammattikorkeakoulut Vapaa sivistystyö
LisätiedotPoistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti
Poistavatko kannustimet ja sanktiot työttömyyttä? Heikki Ervasti heikki.ervasti@utu.fi Lähtökohdat Käänne työllisyyspolitiikassa 1990-luvulla Painopiste työvoiman tarjonnassa Rakenteellisen työttömyyden
LisätiedotElinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 21.3.2006
Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n verolinjaukset 2006 Kuvio 1. Markkinatasapaino ennen verotusta Hinta Hinta ennen veroa Kuluttajan ylijäämä Tuottajan ylijäämä Tarjonta Kysyntä 2 Tuotanto ennen veroa Määrä
LisätiedotJulkisen talouden näkymät Eläketurva. Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009
Julkisen talouden näkymät Eläketurva Finanssineuvos Tuulia Hakola-Uusitalo Työeläkepäivät, Eläketurvakeskus 17.11.2009 Julkisen talouden tasapaino pitkällä aikavälillä Julkinen talous ei saa pitkällä aikavälillä
LisätiedotMarkkinaraportti / toukokuu 2015
Markkinaraportti / toukokuu 2015 Yöpymiset 3,5 % miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä toukokuussa 3,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset vähenivät runsaat viisi prosenttia ja ulkomailta
LisätiedotRahoitusmarkkinoiden näkymiä. Leena Mörttinen/EK 5.3.2013
Rahoitusmarkkinoiden näkymiä Leena Mörttinen/EK 5.3.2013 Fundamentit, joiden varaan euron vakaus rakentuu Poliittinen vakaus Euroalueen vakaus Politiikka: Velkoja ja velallismaiden on löydettävä poliittinen
LisätiedotMarkkinaraportti / joulukuu 2015
Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin
LisätiedotPalkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014
Palkat, voitot, tulonjako ja niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 1.2.2014 1 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes 3. neljännes 1. neljännes
LisätiedotMarkkinaraportti / huhtikuu 2015
Markkinaraportti / huhtikuu 2015 Yöpymiset lähes ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä huhtikuussa melkein vuoden takaisella tasolla. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaan prosentin yöpymismäärän
LisätiedotMarkkinaraportti / maaliskuu 2015
Markkinaraportti / maaliskuu 2015 Yöpymiset runsaan prosentin plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä maaliskuussa 1,2 %. Kasvu tuli pääosin ulkomailta yöpymismäärän lisääntyessä 2,0 %. Kotimaasta
LisätiedotMarkkinaraportti / lokakuu 2015
Markkinaraportti / lokakuu 2015 Yöpymiset 7 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä lokakuussa 7 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät runsaat neljä prosenttia ja ulkomailta
LisätiedotMarkkinaraportti / marraskuu 2014
Markkinaraportti / marraskuu 214 Yöpymiset ulkomailta hieman nousussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa 1,1 %. Vähennys tuli kotimaasta miinuksen ollessa 2,5 %. Sen sijaan ulkomailta kirjattiin
LisätiedotStenvest Oy - kultakolikkotaulukko
Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- Suomi 10 Markkaa 1878-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105 0,9000 0,1218 3,789
LisätiedotMarkkinaraportti / maaliskuu 2014
Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.
LisätiedotMarkkinaraportti / syyskuu 2015
Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden
LisätiedotTeollisuustuotannon määrä kuukausittain
Teollisuustuotannon määrä kuukausittain Industrial Production Volume Monthly 11 15 28=1 USA 1 95 9 EU28-maat / EU28 countries 85 8 Japani / Japan 75 7 Suomi / Finland 65 28 29 21 211 212 213 Kausipuhdistettu
LisätiedotMarkkinaraportti / heinäkuu 2015
Markkinaraportti / heinäkuu 2015 Yöpymiset voimakkaassa kasvussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä heinäkuussa selvästi eli 18 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 437.800, oli kaikkien aikojen heinäkuun
LisätiedotMarkkinaraportti / helmikuu 2012
Markkinaraportti / helmikuu 212 Yöpymiset 4 % plussalla helmikuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui helmikuussa ja kasvua kirjattiin 4,2 %. Lisäys painottui nyt kotimarkkinoille kasvun
LisätiedotMarkkinaraportti / kesäkuu 2015
Markkinaraportti / kesäkuu 2015 Yöpymiset 2,5 % plussalla Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä kesäkuussa 2,5 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät yli neljä prosenttia ja ulkomailta
LisätiedotTerveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet
Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa
LisätiedotHallituksen budjettiesitys ja kunnat. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013
Hallituksen budjettiesitys ja kunnat Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Turku 22.9.2013 1 0-200 -400 Hallitusohjelman, kehysriihen 22.3.2012 ja kehysriihen 21.3.2013 päätösten vaikutus kunnan
Lisätiedotkultakolikko.fi - kultakolikkotaulukko 2011-07
Maa Nimellisarvo Lyönti- Kolikon paino Kulta- vuosi pitoisuus unssia Suomi 10 Markkaa 1879-1913 3,2258 0,9000 0,0933 2,903 (Finland) 20 Markkaa 1878-1913 6,4516 0,9000 0,1867 5,806 100 Markkaa 1926 4,2105
LisätiedotAjankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK
Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -
LisätiedotTyömarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät
Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen
LisätiedotMarkkinaraportti / syyskuu 2014
Markkinaraportti / syyskuu 214 Yöpymiset syyskuussa hieman miinuksella Yöpymiset vähenivät Helsingissä syyskuussa 2,3 %. Vähennyksestä suurin osa tuli kotimaasta yöpymismäärän pienentyessä lähes neljä
LisätiedotSirpa Rajalin. tutkijaseminaari
Sirpa Rajalin 35. Liikenneturvallisuusalan tutkijaseminaari Helsingissä 20.5.2010 2010 Tieliikenteessä kuolleet 100 000 asukasta kohden eräissä maissa 2008 0 5 10 15 20 25 Islanti Iceland Malta Malta
LisätiedotMarkkinaraportti / marraskuu 2015
Markkinaraportti / marraskuu 2015 Yöpymiset vähenivät lähes 3 % Yöpymiset vähenivät Helsingissä marraskuussa vajaat 3 % vuoden takaisesta. Vähennystä tuli suhteellisesti suunnilleen yhtä paljon kotimaasta
LisätiedotOsaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia
Osaaminen, innovaatiot ja vihreä teknologia Elias Einiö Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT VATT päivä 2.10.2013 Päästöjä vähennetään 1990=100 Kasvihuonekaasujen päästöt, Suomi 140 120 100 80 Tavoite
LisätiedotAjankohtaista verotuksesta
Ajankohtaista verotuksesta Konsultit 2HPO 1 Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä prosentissa Lähde: VATT 2 Bruttotulojen koostumuksen kehitys Lähde: VATT 3 Bruttotulojen koostumus
LisätiedotKansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012
1 AIKUISKOULUTUS MARGINAALISTA KESKIÖÖN KVS140-Juhlavuoden seminaari Helsinki 21.3.2014 Kansaianvälinen aikuistutkimus PIAAC 2012 Antero Malin Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto 2 Kansainvälinen
LisätiedotKOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä
KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa
Lisätiedotkoulutuksesta kuvaajia
3 25 2 15 1 5 22. Teknillisten korkeakoulujen ja tiedekuntien opiskelijamäärät opettajaa kohti (1981, 199 ja 2) Lähde: Opetusministeriön KOTA-tietokanta. TKK TTKK LTKK OY ÅA Perus- ja jatko-opiskelija/opetuksen
LisätiedotMarkkinaraportti / heinäkuu 2009
VII/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / heinäkuu 29 Yöpymiset vähenivät Helsingissä Kotimaasta ja etenkin ulkomailta tullut työajan matkailu väheni selvästi heinäkuussa edelliseen vuoteen
LisätiedotNUORET JA LIIKENNE. Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi Rovaniemi
NUORET JA LIIKENNE Aluepäällikkö Rainer Kinisjärvi 14.2.2013 Rovaniemi 2 Rainer Kinisjärvi Liikenneonnettomuudet ja uhrit 2012 254 kuollutta Yhteensä 26 000 loukkaantunutta (vuonna 2011). Poliisin tietoon
LisätiedotElintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013
Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta
LisätiedotPalvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012
Palvelut kansantaloudessa kasvu ja rakennemuutos 11.9.2012 Palvelualojen työnantajat PALTA ry ETLAn tekemä tutkimus julkaistaan kokonaisuudessaan syksyllä 2012. TEEMAT Mitä kehittyneempi talous, sitä suurempi
LisätiedotMarkkinaraportti / maaliskuu 2013
Markkinaraportti / maaliskuu 213 Helsingin yöpymiset 5 % miinuksella Yöpymisten määrä väheni maaliskuussa Helsingissä 5, %. Miinusta tuli sekä kotimaasta yöpymisten vähentyessä 7,8 % että ulkomailta, josta
LisätiedotIrlannin tilanne. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010
Irlannin tilanne Valtiovarainministeri Jyrki Katainen Hallituksen tiedotustilaisuus 22.11.2010 Irlanti pyysi lainaa rahoitusmarkkinoidensa vakauttamiseksi Irlannin hallitus pyysi eilen Euroopan rahoitusvakausjärjestelyjen
LisätiedotMarkkinaraportti / tammikuu 2015
Markkinaraportti / tammikuu 2015 Yöpymiset kotimaasta 11 % plussalla Yöpymiset vähenivät Helsingissä tammikuussa 6,1 %. Vähennys tuli kokonaan ulkomailta miinuksen ollessa 19,2 %. Kotimaasta tilastoitiin
LisätiedotOpiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta
Jussi Kivistö ja Seppo Hölttä Opiskelijarahoitusjärjestelmät tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden näkökulmasta Tiivistelmä Johdanto Kuka maksaa ja miten? 111 Opiskelijarahoitusjärjestelmät ja tehokkuus 112
LisätiedotKunnan perusolemus ja tehtävät. Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri
Kunnan perusolemus ja tehtävät Kunnallisalan kehittämissäätiö Kuntakoulutus toimittajille Arto Haveri Sisältöä Kuntien rooli ja tehtävät Itsehallinnon merkitys ja nykytila Miten idea kunnasta on muuttunut
LisätiedotMarkkinaraportti / elokuu 2014
Markkinaraportti / elokuu 214 Yöpymiset kotimaasta selvässä nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa 1,9 %. Kasvu tuli kokonaan kotimaasta yöpymisten lisääntyessä lähes kymmenen prosenttia.
LisätiedotTilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009. Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja
Tilastokeskuksen asiakasaamu kirjastoille ja tietopalveluille 3.12.2009 Kansainväliset hintavertailut Harri Kananoja KANSAINVÄLINEN HINTAVERTAILU = OSTOVOIMAPARITEETTIOHJELMA 1. Mihin ostovoimapariteetteja
LisätiedotVANTAA Matkailun tunnuslukuja
VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta
LisätiedotMarkkinaraportti / joulukuu 2011
Markkinaraportti / joulukuu 211 Yöpymiset 4 % plussalla joulukuussa Helsingin majoitusliikkeiden yöpymisten nousu jatkui joulukuussa ja kasvua kirjattiin 4,1 %. Lisäys painottui vientimarkkinoille kasvun
LisätiedotTalouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta
Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,
LisätiedotMarkkinaraportti / tammikuu 2009
I / 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / tammikuu 29 n kampanjat Helsinkiä kampanjointiin tammikuussa näkyvästi yhteistyössä Expedia-matkanjärjestäjän kanssa Iso-Britanniassa, Yhdysvalloissa,
LisätiedotTalouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017
Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina
LisätiedotVälillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa
Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos
LisätiedotElintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012
Elintarvikkeiden verotus Suomessa 27.2.2012 Elintarvikkeiden kuluttajahinnasta noin 40 % on veroja Erilaisten verojen osuus on noin 40% elintarvikkeiden kuluttajahinnasta: Kuluttajat maksavat elintarvikkeiden
LisätiedotMarkkinaraportti / huhtikuu 2009
IV/ 29 HELSINGIN MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Markkinaraportti / huhtikuu 29 Yöpymiset laskeneet vuoden 27 tasolle Helsingin majoitusliikkeiden yöpymiset ovat taloudellisen taantuman hiipuneet selvästi vuodesta
LisätiedotTuottavuuskehitys pkyrityksissä
Tuottavuuskehitys pkyrityksissä Mika Maliranta (ETLA & Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu) Talouskasvua pk-yritysten tuottavuutta kehittämällä, TEM, 20.10.2010 1 Johtopäätökset (1/2) Kasvupolitiikka
LisätiedotMarkkinaraportti / joulukuu 2014
Markkinaraportti / joulukuu 214 Yöpymiset ennallaan Yöpymiset pysyivät Helsingissä joulukuussa edellisvuoden tasolla. Ulkomailta tuli vähennystä 6,7 % kotimaisten yöpymisten lisääntyessä 7 %. Ulkomaalaisyöpymisten
Lisätiedot