Julkinen sektori: Miten minusta tuli tällainen? Mikä minusta tulee pienenä vai kasvanko tästä (tehtävä)?

Transkriptio

1 Julkinen sektori: Miten minusta tuli tällainen? Mikä minusta tulee pienenä vai kasvanko tästä (tehtävä)? Heikki A. Loikkanen HUOM: LUENTOMATERIAALIA EI SAA KOPIOIDA MUUALLA KÄYTETTÄVÄKSI, KS. ALKUPERÄISLÄHTEITÄ Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 1

2 OHJE: LUE 1-4, SITTEN TAVALLISEN LUENTOPÄIVÄKIRJAN SIJASTA LUE JA VASTAA KOHTAAN JOHDANTO 1.1. Miksi kannattaa olla kiinnostunut julkisesta sektorista? 1.2. Käsitteitä ja kysymyksiä 1.3. Julkisen sektorin tehtävistä 1.4. Fiskaalinen federalismi monitasoinen julkinen sektori 2. JULKISEN SEKTORIN KOKO JA RAKENNE (empiriaa) 2.1 Julkisen sektorin - kasvusta ja tehtävien jakaumasta (menorakenne) - velkaantumisesta 2.2. Tulonjaosta 3. ALUEKEHITYKSESTÄ JA ALUEELLISISTA TULOEROISTA 4. JULKISEN SEKTORIN KASVUN TEORIOISTA 4.1. Kehitysmallit 4.2. Wagnerin laki 4.3. Baumolin laki 4.4. Politiikkamalli 4.5. Säppivaikutus 4.6. Muita teorioita 5. JULKISEN SEKTORIN TULEVAISUUS - Miten voisi tulla pieneksi? - Kasvun paineista Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 2

3 1. JOHDANTO 1.1. Miksi kannattaa olla kiinnostunut julkisesta sektorista ja julkistaloudesta taloustieteen osa-alueena? Julkinen sektori - on iso osa taloutta ja yhteiskuntaa - vaikuttaa liki kaikkeen - kehdosta hautaan Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 3

4 Julkinen talous oppiaineena on julkisen sektorin päättäjien talous- ym. politiikan ja sen seuraamusten tutkimusta. Sen näkökulmina ovat vaikutukset talouden vakauteen, tuotannon ja kulutuksen rakenteeseen ja hyvinvoinnin jakaumaan. Se käsittää kaikki hallituksen vuorovaikutukset talouden kanssa. Julkinen talous yrittää ymmärtää hallituksen tekemiä päätöksiä (mitä, miksi) että mitä päätöksiä sen tulisi tehdä. - positiivinen ja normatiivinen ote Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 4

5 Julkistalouden.. suuret kysymykset koskevat talousjärjestelmää, julkisen sektorin laajuutta, osallistumista integraatiokehitykseen. Työn, koulutuksen, terveyden, ympäristön, liikenteen jne. talous sisältävät politiikkakysymysten arviointeja ja ovat julkisen talouden sektorikohtaisia sovellusalueita. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 5

6 1.2. Käsitteitä ja kysymyksiä Mikä ero on julkisella ja kollektiivisella - mitä julkistalous koskee Mikä erottaa julkisen sektorin päätöksenteon yksityisestä (yritysten ym.) - edustuksellisissa demokratioissa julkiset päättäjät ovat joko suoraan tai epäsuorasti vaaleilla valittuja - mahdollisuus säätää lakeja ja käyttää pakkovaltaa Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 6

7 1.3. Julkisen sektorin tehtävistä MILLAINEN ON TOIMIVA MARKKINATALOUS - LYHYT SANALLINEN SELITYS TOISAALTA PUHUTAAN - MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMISISTA, JOITA JULKISEN SEKTORIN TULISI RATKAISTA TAI HOITAA - JULKISEN SEKTORIN EPÄONNISTUMISISTA Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 7

8 RICHARD MUSGRAVEN (1959) JAOTTELU JULKISEN SEKTORIN TEHTÄVISTÄ: 1. ALLOKAATIOTEHTÄVÄ (TUOTANNON JA KULUTUKSEN RAKENTEESEEN VAIKUTTAMINEN) - epätäydellinen kilpailu, julkishyödykkeet, ulkoisvaikutukset, markkinoiden puuttuminen, epätäydellinen informaatio 2. STABILISAATIOTEHTÄVÄ (TALOUDEN VAKAUS) - raha-, finanssi- ja valuuttakurssipolitiikka, joka tähtää talouden vakauttamiseen 3. DISTRIBUUTIOTEHTÄVÄ (HYVINVOINNIN JAKAUMA; TULONJAKOON JA PALVELUJEN SAATAVUUTEEN VAIKUTTAMINEN) - paitsi henkilöiden myös alueiden kesken Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 8

9 RICHARD MUSGRAVEN (1959) TYÖNJAKO-OPPI HAJAUTTAMISESTA/KESKITTÄMISESTÄ: 1. STABILISAATIOTEHTÄVÄ (TALOUDEN VAKAUS) - raha-, finanssi- ja valuuttakurssipolitiikka, keskittää (kansallisvaltio tai ylemmäs), koska alue- tai paikallistasolla sen hoito on tehotonta (esim. kuntatason elvytys vaikuttaa lähinnä tuontiin alueelle eikä paikallistuotteiden kysyntään) 2. DISTRIBUUTIOTEHTÄVÄ (henkil. & al. kesken) - kannattaa keskittää, sillä esim kunatatasolla eristeise veroasteiden progressiot & tulonsiirrot johtavat muuttoliikkeeseen; myös uudelleenjakavan hyvinvointipalvelujen tarjonnan tai ainakin sen rahoituksen tulisi olla (osin) keskitettyä jos tähdätään valtakunnalliseen tasa-arvoon 3. ALLOKAATIOTEHTÄVÄ (TUOT.JA KULUTUKSEN RAKENNE) - paikallisten julkishyödykkeiden tarjonta ja rahoitus paikallisverotuksella, valtakunnallisten valtakunnallisesti; kilpailupolitiikka osin paikallisesti, osin laajemmin (EU) HUOM: Suomalainen dilemma: uudelleenjakavien hyvinvointipalvelujen tarjonta ja rahoituskin valtionavuista (joiden osuus vähentynyt) ja verotulojen tasauksesta huolimatta on merkittävässä määrin sälytetty kunnille, vaikka tähdätään valtakunnalliseen palvelutasa-arvoon. Muualla maailmassa erityisesti terv. huolto ei ole peruskuntien tehtävä joko lainkaan tai vain vähäisin osin. 9 Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi!

10 1.4. Fiskaalinen federalismi monitasoinen julkinen sektori FISKAALISEN FEDERALISMIN PERUSKYSYMYKSIÄ 1. Mitä julkisen sektorin tulisi tehdä (tehtävät) 2. Montako alueellista tasoa julkisella sektorilla tulisi olla - valtiohallinnon aluetasot - itsehallinnolliset aluetasot (federaatioissa ja yhtenäisvaltioissa 3. Montako yksikköä ja minkä kokoista kullakin tasolla tulisi olla 4. Mikä taso hoitaa mitäkin tehtäviä - omat tehtävät - määrätyt tehtävät 5. Miten eri tasot rahoittavat toimintansa - oma rahoitus (verot, maksut) - siirrot muilta tasoilta (valtionavut yms.) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 10

11 Julkisen sektorin tasoista - globaali (YK, MP) - ylikansallinen (EU) - kansallisvaltio - alueet, kunnat - kaupunginosat Ns. fiskaalisen federalismin periaatteet koskevat mm. sitä, tulisiko määrätyn julkisen sektorin tehtävän hoito keskittää (valtiolle tai muulle korkealle tasolle) vai hajauttaa (alueille, kunnille tms.). Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 11

12 Taulukko 1 Alue- ja paikallishallinto (osin) kansallisine nimityksineen eräissä Euroopan maissa vuonna 2009 (tai edeltävänä vuonna) Maa Aluehallinto¹ Väliportaan hallinto Paikallishallinto Yhtenäivaltiot Tanska 5 counties 98 kommuner Suomi 348 kuntaa Ranska 26 regions 100 departements communes Irlanti 8 counties 114 munipalicities Italia 20 regions 103 provinces comuni Kreikka 54 prefectures munipalicities Luxemburg 116 communes Alankomaat 12 provinces 441 gemeenten Norja* 19 fylkeskommuner 430 kommuner Portugali 2 auton.regions 308 municipalities Espanja 17 regions 50 provinces municipalities Ruotsi 20 counties 290 kommuner Iso-Britannia 3 regions 28 counties 406 districts Liittovaltiot Itävalta 9 länder gemeinde Belgia 6 regions 10 provinces 589 communes Saksa 16 länder 301 kreise gemeinde Sveitsi* 26 cantons munipalicities ¹ sisältää ne aluehallinnot, joilla vaaleilla valitut päätöksentekoelimet sekä omat verotulolähteet. *tiedot vuodelta 2005 (Loikkanen & Laakso 2004) Päälähde: CEMR-Dexia Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 12

13 Local government structures in some European Capital City areas, unitary countries Luennolla esitettiin taulukko, jonka perusteella nähtiin, että kaikissa Yhtenäisvaltioissa pääkaupunkiseuduilla on moniportainen hallintorakenne. Taulukko tulee pian julkaistavaan kirjaan, siksi se ei ole tässä Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 13

14 Local government structures in some European Capital City areas, federal countries Luennolla esitettiin taulukko, jonka perusteella nähtiin, että myös kaikissa kolmessa liittovaltiossa pääkaupunkiseuduilla on moniportainen hallintorakenne. Taulukko tulee pian julkaistavaan kirjaan, siksi se ei ole tässä. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 14

15 2. JULKISEN SEKTORIN KOON JA RAKENTEEN KEHITYKSESTÄ 2.1. Julkisen sektorin kasvusta (empiriaa) Tyypillisen teollistuneen valtion julkiset menot suhteessa BKT:een olivat varsin alhaiset vielä 1900-luvun alussa ja ovat sittemmin kasvaneet aina 1990-luvulle asti. Vaikka maiden välisiä tasoeroja on esiintynyt koko ajan, julkisten menojen kasvu ja rakenne on ollut verraten samankaltainen. Seuraavassa esitetään julkista sektoria, sen kokoa ja rakennetta koskevaa tietoa eri lähteistä Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 15

16 Julkisen sektorin koon mittaus Koska julkinen sektori verojen, menojen ja säätelyn kautta vaikuttaa yksityiseen sektoriin monella eri tavalla, ei yksi luku voi pitää sisällään kaikkia vaikutuksia, joita julkisella sektorilla on koko talouteen. Eri koon mittoja - julkisten menojen osuus bruttokansantuotteesta (kaikkien hyödykkeiden ja palvelujen arvo, jota taloudessa on tuotettu jonakin vuonna) - verojen osuus BKT:stä - julkisen sektorin työntekijöiden osuus työvoimasta Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 16

17 Julkisen sektorin menorakenteen mittaus Julkiset menot kansantalouden tilinpidossa 1. kulutusmenot. - palkat, hyödykkeiden ja palvelusten ostot, vuokrat jne. 2. sosiaaliset tulonsiirrot. - eläkkeet, työttömyysturva, sairausturva, lapsilisät ja toimeentulotuki. 3. Julkiset investoinnit - kiinteän pääoman menot (rakennukset, koneet, laitteet jne.) vähennettynä pääoman myynneillä ja korjattuna (ylös tai alas) kirjanpitoarvojen muutoksilla. 4. elinkeinotuet 5. Korkomenot Toisaalta menoja yms voidaan tarkastella sektoreittain (koulutus, terveys ) Myös rahoitusta voidaan tarkastella eri luokitteluin (verot, maksut..) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 17

18 Taulukko 2.5 Julkiset menot/bkt eräissä OECD-maissa vuosina Suomi Ruotsi Norja Tanska Ranska Saksa Hollanti Iso-Britannia Italia Japani USA Keskihajonta 2,1 3,4 6,1 8,1 5,6 4,0 7,2 9,5 9,5 6,5 Keskiarvo 10,0 12,3 17,0 23,9 26,5 29,3 36,5 46,5 49,0 47,5 Lähteet: Taulukko 1 Mäki (1995), perustuu seuraaviin lähteisiin; Hjerppe (1988), Lybeck- Henrekson (1988), Offentliga sektorn (1990), Taimio (1986) ja 2004 perustuu OECD Economic Outlook Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 18

19 Taulukko 2.1 Julkiset menot/bkt OECD-maissa , % Maa Suomi 26,7 31,6 39,0 44,9 46,5 62,3 47,3 Ruotsi 31,4 43,2 61,0 64,4 61,5 74,5 52,5 Tanska 24,6 40,0 55,6 58,7 58,5 61,8 51,0 Norja 30,3 41,0 48,3 45,6 54,8 58,5 46,5 Islanti 24,6 26,2 29,5 31,6 35,6 36,9 43,2 Hollanti 31,0 43,4 57,0 59,0 56,6 58,2 46,6 Belgia 34,2 41,6 57,6 61,5 55,2 58,2 48,7 Ranska 36,2 37,7 45,4 51,9 49,1 54,2 53,0 Luxemburg 29,4 31,8 52,4 50,3 49,4 53,7 44,7 Itävalta 32,8 37,7 47,0 49,6 47,8 51,1 48,2 Saksa 31,1 36,9 46,5 46,1 44,8 50,5 45,0 Irlanti 24,9 35,2 46,8 51,7 42,3 47,4 35,2 Iso-Britannia 32,5 37,6 43,9 45,2 40,4 45,3 45,7 Sveitsi 19,9 26,3 33,1 34,2 34,2 36,9 36,1 Italia 29,3 32,7 41,2 49,0 51,7 54,2 49,0 Kreikka 21,2 26,9 33,1 48,2 53,4 53,6 46,9 Portugali 17,4 21,5 37,9 42,5 42,8 50,7 47,1 Espanja 16,6 21,7 31,7 40,3 42,0 47,2 38,7 Kanada 29,0 34,9 40,2 46,3 47,3 51,0 40,0 Australia 24,1 27,9 33,8 38,5 36,8 40,7 35,5 USA 27,4 32,0 34,0 36,5 36,7 38,8 36,6 Japani 16,6 18,5 31,0 31,3 31,3 33,8 37,8 Keskihajonta 5,7 7,3 9,6 9,3 8,4 9,8 4,6 OECD(Eur) 30,6 35,9 45,0 48,8 47,5 52,3 46,9 Lähteet: Mäki (1995); OECD economic outlook 2009 Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 19

20 Yl. julkinen hallinto Puolustus Yl. järjestys ja turvallisuus Elinkeinoelämä Ympäristönsuojelu Asuminen ja yhd.palv. Terveyden huolto Virkistys, kulttuuri ym. Koulutus Sosiaaliturva Yhteensä Taulukko 2.4 Julkisen sektorin menot tehtävittäin (BKTosuuksia) Euroopan maissa 2004 Suomi 6,6 1,6 1,5 4,8 0,3 0,3 6,7 1,2 6,0 21,9 51,1 Ruotsi 7,6 1,9 1,4 4,8 0,3 0,8 7,0 1,0 7,4 24,3 56,7 Norja 4,3 1,8 1,1 4,1 0,7 0,8 7,8 1,2 6,2 17,9 46,0 Tanska 7,4 1,6 1,0 3,7 0,5 0,7 7,1 1,8 8,3 23,0 55,1 Viro 3,2 1,5 2,4 4,4 0,7 0,5 4,1 2,2 6,6 11,0 36,4 Latvia 4,6 1,2 2,2 4,3 0,8 0,8 4,5 1,4 6,0 10,2 35,9 Liettua 4,7 1,4 1,9 3,6 0,5 0,4 4,1 0,7 5,9 10,1 33,2 Puola 5,6 1,0 1,6 3,2 0,6 1,4 4,3 0,9 6,0 17,6 42,2 Espanja 4,9 1,1 1,8 4,9 0,9 1,0 5,5 1,4 4,4 13,0 38,8 Saksa 6,0 1,1 1,6 3,6 0,5 1,1 6,1 0,7 4,0 22,1 46,9 Ranska 7,1 2,2 1,1 3,2 0,8 1,9 7,3 1,5 6,4 21,9 53,4 Iso-Britannia 4,8 2,6 2,6 2,9 0,7 0,7 7,0 0,5 5,8 16,2 43,7 Alankomaat 8,1 1,5 1,8 4,7 0,8 1,2 4,5 1,4 5,2 17,3 46,6 Tshekki 4,8 1,3 2,2 7,4 1,2 0,7 6,0 1,3 5,0 14,2 44,3 Unkari 9,3 1,3 2,1 5,8 0,8 0,8 5,4 1,8 5,8 16,5 49,7 Irlanti 3,5 0,6 1,4 5,0 2,0 7,1 0,5 4,5 9,1 33,7 Kreikka 9,8 2,8 1,3 6,9 0,7 0,5 4,9 0,4 3,5 19,2 49,8 Portugali 6,2 1,4 1,9 4,9 0,6 0,8 6,6 1,2 7,4 15,2 46,1 Itävalta 7,0 0,9 1,4 5,1 0,4 0,6 6,7 1,0 5,7 21,2 49,9 Lähde: T. Matikka (2006)/Eurostat (2006). Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 20

21 Taulukko 2.2 Julkisen sektorin koko Suomessa (1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8) (9) , , , , , , ,6 Selitykset: (1) Julkiset kokonaismenot/bkt (2) Kuntien menojen osuus julkisista menoista (3) Julkiset kulutusmenot/bkt (4) Kuntien kulutusmenojen osuus julkisista kulutusmenoista (5) Julkiset investoinnit/bkt (6) Kuntien investointien osuus julkisista investoinneista (7) Julkisen sektorin työllisten osuus kaikista työllisistä. (8) Kuntien työntekijöiden osuus julkisen sektorin työllisistä (9) Sosiaaliset tulonsiirrot/bkt Lähde: Mäki (1995), Parkkinen (1995), VATT/Talouden rakenteet 2007, Tilastokeskus/Kansantalouden tilinpidon historialliset sarjat Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 21

22 Kuvio 21 Kuntien ja valtion osuudet Suomen työllisistä vuosina *, prosenttia (laskettu työtunneista) % 25 Kunnat ja kuntayhtymät Valtio *vuodet arvio työllisten määrän perusteella, koska tilastotiedot työtunneista puuttuvat Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito ja historialliset sarjat, Loikkanen-Nivalainen (2010) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 22

23 Taulukko 5 Julkiset menot Suomessa vuonna 2007, prosenttia BKT:stä Koko julkinen sektori Valtio (keskushallinto) Sosiaaliturva rahastot Kunnat (paikallishallinto) Menot kulutusmenot sosiaaliset tulonsiirrot investointimenot yritys- ja elinkeinotuet korkomenot Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 23

24 Kuvio 30 Julkisen sektorin nettoluotonanto vuosina *, prosenttia bruttokansantuotteesta % 6 Valtio Kunnat ja kuntayhtymät Sosiaaliturvarahastot * 2009* *vuodet ennakkotietoja Lähde: Tilastokeskus, kansantalouden tilinpito, Loikkanen-Nivalainen (2010) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 24

25 Kuvio 31 Valtion ja kuntasektorin bruttovelka vuosina *,prosenttia BKT:sta % 60 Valtio 50 Kunnat ja kuntayhtymät * 2009* *vuodet ennakkotietoja Lähde: Tilastokeskus, julkinen talous, Loikkanen-Nivalainen (2010) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 25

26 2.2.Tulonjaon muutokset Suomessa Perustuu seuraaviin lähteisiin, joita on osin päivitetty. Loikkanen, H.A.- Riihelä M. Sullström R. (2007):Tuloerot ja tulonjako alueittain: jakautuko Suomi 2000-luvulla. Kirjassa Heikki Taimio (toim.): Talouskasvun hedelmät kuka sai ja kuka jäi ilman? Loikkanen, H.A.- Nivalainen, H. (2011): Economic Development of the Finnish Local Government Sector: the Path to the Present, HECER DP 317 Riihelä, M. - Sullström, R. - Tuomala, M. (2005): Trends in top income share in Finland. Published in VATT Discussion Papers No.371, Government Institute for Economic Research. Riihelä, M. - Sullström, R. - Tuomala, M. (2010): Trends in top income share in Finland Research Reports 157, Government Institute for Economic Research (VATT). Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 26

27 Käsitteitä Tulonjakoa tarkastellaan kotitalouden tasolla: sen jäsenten saamat tulot ja tulonsiirrot ja maksamat verot otetaan huomioon (lasketaan yhteen tai vähennetään). Toimeentulontason arviointia varten tulot jaetaan ekvivalenttien aikuisten lukumäärällä. OECD-ekvivalenttiskaala: 1. aikuinen painolla 1, seuraavat yli 17-vuotiaat painolla 0,7 ja lapset painolla 0,5. Tulonjaon epätasaisuuden mittana käytettään mm. Gini kerrointa, joka voi saada arvoja 0-1 välillä (tai %). Gini-kertoimen laskentatavasta ja perusideasta katso esim. sivu 152 raportissa Gini kertoimen arvo 0 vastaa täysin tasaista tulonjakoa ja 1 (tai 100 %) sitä, että suurituloisin saa kaiken. Desiilitarkasteluissa 1. desilissä on 10 % köyhimmistä ja 10. desiilissä 10 % suurituloisimmista. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 27

28 Tulokäsitteet: Ansiotulot (palkkatulot + yrittäjätulot) + Omaisuustulot (myös laskennallinen asuntotulo asunnosta) =Tuotannontekijätulot + Saadut tulonsiirrot = Bruttotulot - Välittömät verot ja veron luontaiset maksut = Käytettävissä olevat tulot Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 28

29 Gini-kerroin, % Kuvio 1. Tuloerot Tuotannontekijätulot Bruttotulot Käytettävissä olevat tulot Lähde: VATT DP 371, päivitetty Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 29

30 % Kuvio 3. Reaalisten käytettävissä olevien tulojen kasvu Top 1% Decile Total Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 30

31 Kuvio 4. Reaaliset käytettävissä olevat tulot desiileissä ja ylimmässä 1 prosentissa Euroa desiili 2. desiili 9. desiili 10. desiili Ylin 1 % Kaikki Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 31

32 Kuvio 5.Reaaliset keskimääräiset tulot desiileissä ja ylimmässä 1% vuosina 1990, 1995 ja Maksetut tulonsiirrot, mm. verot Omaisuustulot Ansiotulot Saadut tulonsiirrot Kaikki Ylin 1 % Lähde: VATT DP 371, päivitetty versio Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 32

33 Köyhyysaste, % Kuvio 9. Köyhyysasteet Köyhyysraja 40 % mediaanitulosta Köyhyysraja 50 % mediaanitulosta Köyhyysraja 60 % mediaanitulosta Lähde: VATT Publications 52, päivitetty versio Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 33

34 % Kuvio 10. Köyhyyden koostumus Köyhyysraja 60% mediaanitulosta Maatalousyrittäjät Yrittäjät Ylemmät toimihenkilöt Alemmat toimihenkilöt Työntekijät Opiskelijat Eläkeläiset Pitkäaikaistyöttömät Muut Lähde: VATT DP 418, päivitetty versio Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 34

35 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, yksityiset kulutusmenot sekä maksuttomien (tai subventoitujen) hyvinvointipalvelujen rahallisesti arvioitu etu desiilittäin vuonna 2006 Desiili Käytettäviss ä ol. tulo Yksityinen kulutus Hyvinvointi palv. arvo - osuus tuloista, % -osuus kulutuksesta % Lähde: Tilastokeskuksen Kulutustutkimus 2006 ja Lindqvist (2008) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 35

36 Hyvinvointipalvelujen rahallinen arvo desiilittäin vuonna 2006* 1 Keskiarvo, euroa Osuus Koulutus- Terveys- Sosiaali- Hyvinvointi- Koulutus- Terveys- Sosiaali- Hyvinvointi- Desiili palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut palvelut ,8 28,5 11, ,1 34,9 16, ,8 31,9 16, ,1 33,8 16, ,8 42,5 10, ,3 42,4 10, ,2 35,8 13, ,8 46,4 9, ,4 36,1 9, ,3 44,3 6,5 100 Kaikki ,4 37,1 12,5 100 Lähde: Kulutustutkimus 2006 *2006 hinnoin, vanha OECD skaala, desiilijako: käytettävissä olevien tulojen desiilejä Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 36

37 3. ALUEKEHITYKSESTÄ JA ALUEELLISISTA TULOEROISTA Alueellinen kasaantuminen Alueiden väliset tuloerot Mikä on palvelutarjonnan rooli Alueiden sisäiset tuloerot Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 37

38 Kaupunkiväestön osuus, % Kuvio 2 Kaupungistumisaste ja BKT henkeä kohti (indeksi, 1926=100) Suomessa Bkt/asukas, indeksi (1926=100) Lähde: Laakso & Loikkanen (2004), päivitetty vuoteen 2008 Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 38 38

39 Kuvio 10 Suomen väestö suuralueittain (NUTS2) tuhatta henkeä vuosina , tuhatta henkeä Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, väestötilastot, Loikkanen-Nivalainen (2010) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 39

40 Kuvio 13 Suomen BKT tuottajahintaan suuralueittain (NUTS2) vuosina , miljardia euroa miljardia euroa Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito, Loikkanen-Nivalainen (2010) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 40

41 Kuvio 14 BKT (tuottajahintaan) henkeä kohti suur-alueittain(nuts2) Suomessa vuosina , indeksi (Suomi=100) Indeksi (Suomi=100) Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Tilastokeskus, aluetilinpito ja väestötilastot, Loikkanen-Nivalainen (2010) Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 41

42 Kuvio 15 Keskimääräinen käytettävissä oleva tulo henkeä (ekvivalenttia aikuista) kohti suuralueittain (NUTS2) Suomessa vuosina , indeksi (Suomi=100) Indeksi (Suomi=100) Etelä-Suomi ml. Ahvenanmaa Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois-Suomi Lähde: Loikkanen, Riihelä, Sullström (2007), päivitetty Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 42

43 4. Julkisen sektorin kasvun selityksiä Seuraavat julkisen sektorin menojen teoriat yrittävät selittää tapahtuneen julkisen sektorin kasvun. Ne eivät vastaa kysymykseen ovatko menot liian pienet tai liian suuret. Lue näitä sillä silmällä että löytäisit sisältöä ja ideoita vastauksillesi kohtaan 5. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 43

44 4.1. Kehitysmallit Talouskehityksen rakennemuutoksia: Jo ensivaiheessa teollistuminen johtaa väestön muuttoliikkeeseen maaseudulta kaupunkialueille ja kaupunkikehitys edellyttää infrastuktuurin rakentamista ja ylläpitoa ja siitä aiheutuu julkisia menoja. Toisessa vaiheessa julkisen sektorin investoinnit infrastruktuuriin (esim. tiet) ovat komplementaarisia yksityisten investointien (esim. tehdas) kanssa. Kaupungit ja väestöntiheys kasvavat ja se luo ulkoisvaikutuksia, saastumista ja rikollisuutta. Kasvava osuus julkisista menoista kohdistuu siten infrastruktuurin sijasta näiden ulkoisvaikutusten hallintaan. Talouden kehittyneessä vaiheessa julkiset menot kohdistuvat infrastruktuurin ja markkinoiden epäonnistumisen sijasta enemmän oikeudenmukaisuuskysymyksiin, tulonsiirtoihin, sosiaaliturvaan, terveyteen, koulutukseen ja sosiaalipalveluihin. Kritiikki: Tämä on enemmän kuvaus kuin ihmisten käyttäytymiseen perustuva selitys. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 44

45 4.2. Wagnerin laki Adolf Wagner esitti jo 1880-luvulla Wagnerin lakina tunnetun teorian, jonka mukaan teollistuminen, kaupungistuminen ja demokratisoituminen yhdessä tulotason nousun kanssa johtavat sekä julkishyödykkeiden että hyvinvointipalvelujen kysynnän kasvuun (tulojousto yli yksi), ja kun julkinen sektori ottaa niistä vastatakseen, sen osuus kansantaloudessa kasvaa. Taustalla on seuraavia perusteluita: - Talouden kasvu lisää kompleksisuutta, se edellyttää uusia ja uusia lakeja ja laillisia rakenteita ja jo osin siksi julkiset menot kasvavat. - Kaupungistuminen synnyttää ulkoisvaikutuksia, joita julkinen sektori pyrkii korjaamaan - Julkisen sektorin tarjoamat meriittihyödykkeet (ns. hyvinvointipalvelut) ovat korkean tulojouston hyödykkeitä, joten tulojen kasvaessa niiden kysyntä kasvaa merkittävästi. Ongelma: johtuvatko menot tuloista vai tulot menoista (esim. koulutukseen)? Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 45

46 4.3. Baumolin (1967) laki tai tauti Taloudessa kaksi sektoria: teollisuus ja palvelut Teollisuus pääomaintensiivistä ja siellä on keskimääräistä korkeampi tuottavuuskehitys Palvelut työvaltaisia (opetus, terveydenhuolto, kulttuuri) ja siellä on keskimääräistä alhaisempi tuottavuuskehitys Solidaarinen palkkapolitiikka: kaikilla sektoreilla maksetaan palkkaa koko talouden keskimääräisen tuottavuuskehityksen mukaan. Tästä seuraa palvelujen yksikkökustannusten ja hintojen nousupaine Palvelujen kysyntä on tulojoustavaa ja toisaalta hintajoustamatonta Julkinen sektori ottaa palvelut rahoittaakseen Nämä tekijät yhdessä tarjoavat selityksen, miksi julkisesti tarjottujen meriittihyödykkeiden osuus BKT:n arvosta kasvaa tulotason noustessa HUOM: - Palvelusektorin tuottavuuskehityksen ei tarvitse olla nolla, riittää että se on alhaisempi kuin teollisuudessa - Jos palvelut rahoitetaan osana yksityistä kulutusta, sen BKT osuus kasvaa samassa määrin kuin julkiset menot ellei yksityinen tarjonta ole halvempaa Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 46

47 4.4. Politiikkamalli tulonjaosta Korkeampi tulonjaon tavoite johtaa korkeampiin tulonsiirtoihin ja siten julkisten menojen kasvuun, esim. sosiaaliturva, köyhyyden vastaiset ohjelmat, julkiset työt. Tähän liittyy Meltzerin ja Richardin (1981, 1983) tulojen "uudelleenjaon kysynnän" kasvuun perustuva selitys julkisen sektorin kasvulle. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 47

48 4.4. Politiikkamalli (jatkuu 2) Jos sovelletaan enemmistöperiaatetta, niin yksinkertaisen enemmistön kannalta ratkaiseva mediaaniäänestäjä on tulonjakokysymyksissä mediaanituloinen. Mediaanitulon alapuolella olevat suosivat korkeampia veroja ja suurempaa tulojen uudelleenjakoa ja sen yläpuolella olevat taas haluavat pienempiä veroasteita ja vähäisempää uudelleenjakoa. Näin ollen mediaanituloinen äänestäjä on ratkaisevassa asemassa veroasteen ja tulonsiirtojen kannalta. Kun äänestäjien keskuudessa keskimääräinen tulo nousee mediaanituloon nähden (tuloerot kasvavat), verot nousevat ja päinvastainen kehitys taas laskee veroja. Näin ollen tulonjakauman vinous vaikuttaa tulojen uudelleenjaon kysyntään. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 48

49 Politiikkamalli (jatkuu 3) Historiallisesti yleisen äänioikeuden laajeneminen ja äänestysaktiivisuuden kasvu ovat lisänneet nimenomaan pienituloisempien äänestäjien määrää, ja vieneet mediaaniäänestäjän asemaa alaspäin tulonjakaumassa. Edustuksellisessa demokratiassa samankaltainen mekanismi toimii puolueiden kautta: suurta pienituloisten joukkoa edustavat puolueet pystyvät äänioikeusreformin jälkeen saamaan enemmistön kannatuksen esityksille, joilla tuloja siirretään progressiivisella verotuksen ja tulonsiirtojen avulla pienituloisille. Tämä äänestäjäkunnan rakenteen muutos selittää osaltaan tulonsiirtojen ja niiden rahoittamiseksi tarvittavien verojen BKTosuuden kasvua 1900-luvulla. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 49

50 4.5. Säppivaikutus (ratchet effect) Poliittinen vuorovaikutus: hallituksen preferenssit on kuluttaa rahaa, äänestäjäkunta ei halua maksaa veroja. Menojen kasvuun tarvitaan verojen kasvua. Hallituksen on otettava huomioon äänestäjäkunnan preferenssit tullakseen uudelleen valituksi. Julkiset menot asettuvat näiden kahden pyrkimyksen tasapainoon. Eksogeenisten muutosten puuttuessa ja preferenssien pysyessä samoina julkiset menot pysyvät vakaina. Kun nämä muuttuvat niin, että menot kasvavat, menot myös pyrkivät jäämään uudelle korkeammalle tasolle. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 50

51 4.6. Muita teorioita Mm. Stigler (1981): korostaa eri eturyhmiä edustavien painostusryhmien merkitystä. Ne pyrkivät (vastavuoroisesti?) painostamaan poliitikkoja tarjoamaan etuja taustaryhmiensä eduksi, jakaen subventioiden ym. etujen edellyttämän rahoituksen verotuksen kautta ainakin osittain painostusryhmän kannattajien ulkopuolelle. Pommerehne (1978): edustuksellisen demokratian ja budjettivallan etäisyys kansalaisista kasvattaa julkista sektoria. Suoran demokratian (kansanäänestys) tapauksessa julkiset menot paikallistasolla pienemmät kuin edustuksellisen demokratian tapauksessa. Edustuksellinen demokratia, jossa on suoran demokratian uhka sijoittuu välitapaukseksi. Tulokset koskevat Sveitsiä. Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 51

52 4.6. Muita teorioita (jatkuu ) William Niskasen (1971, 1975) byrokratiamallit - äänestäjät ja luottamushenkilöt eivät tunne palvelutarjonnan todellisia kustannuksia - Virkamiehet voivat synnyttää luppoa käyttämällä agendakontrolliaan (mahdollisuus tehdä esityksiä) - Jos todellinen tarve on 100, esitetään päättäjille edullinen vaihtoehto 120 ja kalliimpi 140, mutta 100 vaihtoehtoa ei kerrota - virkamiesjohdon oletetaan pyrkivän maksimoimaan virastojensa menoja - näin saavutetaan mm. suuren viraston ja henkilökunnan arvonanto sekä erilaisia maksuttomia työsuhde-etuja Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 52

53 5. JULKISEN SEKTORIN TULEVAISUUS TAVALLISEN LUENTOPÄIVÄKIRJAN SIJASTA KIRJOITA VASTAUS SEURAAVIIN KAHTEEN KYSYMYKSEEN 1. Miten julkinen sektori voisi tulla pieneksi? - millä mitattuna - mikä sen voi mahdollistaa - kuka sitä haluaa - mikä siihen voi pakottaa 2. Kasvun paineista jatkossa - MITKÄ TEKIJÄT SYNNYTTÄVÄT PAINETTA JULKISEN SEKTORIN KASVULLE VASTAISUUDESSAKIN? Heikki A. Loikkanen, TTT luento , aineisto ja kuvat vain luentokäytössä, ei kopioitavaksi! 53