BSE-kuvien digitaaliset kuva-analyysimenetelmät lustosedimenttitutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "BSE-kuvien digitaaliset kuva-analyysimenetelmät lustosedimenttitutkimuksessa"

Transkriptio

1 BSE-kuvien digitaaliset kuva-analyysimenetelmät lustosedimenttitutkimuksessa Turun yliopisto Geologian laitos Pro Gradu -tutkielma Janne Jääskeläinen 2006

2 TURUN YLIOPISTO Geologian laitos JÄÄSKELÄINEN, JANNE: BSE-kuvien digitaaliset kuva-analyysimenetelmät lustosedimenttitutkimuksessa Pro Gradu tutkielma, 84 s., 3 liites. Maaperägeologia Elokuu 2006 Tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella digitaalisen kuva-analyysin soveltuvuutta lustosedimenttitutkimukseen BSE kuvien analysoinnin avulla. Tutkimuksessa on käytetty esimerkkiaineistona kolmea Kortejärven lustosedimenteistä epoksiimeytysmenetelmällä tuotettua kiilloitettua pintahiettä, joista on otettu pyyhkäisyelektronimikroskoopilla korkea-laatuisia näytekuvia. Tutkimuksessa näytekuvista yhdistettiin näytesarjat sekä manuaalisesti että useita yleisimpiä panoramaohjelmia hyväksikäyttäen, ja tutkimustuloksia verrattiin keskenään. Näytesarjoista laskettiin lustojen määrät ja lustojen paksuudet. Lustolaskennan automatisoinnin testaamiseksi tutkimuksen aikana kehitettiin makrokielinen ohjelma, jota käytettiin lustojen laskemiseen näytesarjoista. Yksittäisistä lustoista valituista näytealueista analysoitiin raekokojakauma, mineraaliaineksen määrä ja rakeiden pyöristyneisyys. Lisäksi valituista näytealueista tutkittiin vuodenaikojen tunnistettavuutta. Tutkielmassa analysoitiin myös häviöllisen JPG tiedostoformaatin pakkausasteen vaikutusta raekokojakaumaan, mineraaliaineksen määrään, rakeiden pyöristyneisyyteen, lustolaskentaan ja lustojen paksuuden mittaukseen. Tutkimuksen perusteella BSE kuvista voidaan luotettavasti analysoida lustosedimenttinäytteen raekokojakauma, mineraaliaineksen määrä ja rakeiden pyöristyneisyys. Digitaalisten kuva-analyysimenetelmien käyttö mahdollistaa myös vuodenaikojen tarkkuuteen pääsemisen yksittäisissä lustoissa. BSE kuvien yhdisteleminen kokonaisiksi näytesarjoiksi ei tämän tutkimuksen mukaan ole luotettavasti mahdollista testatuilla ohjelmistoilla. Tutkimuksen aikana kehitetyllä lustolaskentamakrolla päästiin lustojen laskennassa 96 %:n tarkkuuteen. Tutkimuksen mukaan häviöllinen JPG tallennusformaatti vaikuttaa negatiivisesti raekokojakauman, mineraaliaineksen määrän ja rakeiden pyöristyneisyyden analysointiin digitaalisessa kuva-analyysissa. Sen sijaan lustolaskentaan tai lustojen paksuuden manuaaliseen laskentaan JPG tallennusformaatin pakkausasteella ei ollut vaikutusta. Tutkimuksen mukaan on suositeltavaa, ettei häviöllistä JPG tallennusformaattia käytetä tarkkuutta vaativiin kuva-analyyseihin. Asiasanat: BSE, Digitaalinen kuva-analyysi, ImageJ ohjelma, JPGpakkaus, Kortejärvi, lustosedimentti, SEM.

3 1 1. JOHDANTO TERMISTÖ YLEISTÄ KUVA-ANALYYSISTA DIGITAALISET KUVA-ANALYYSIMENETELMÄT LUSTOSEDIMENTTITUTKIMUKSESSA PERINTEISET MENETELMÄT LUSTOSEDIMENTTITUTKIMUKSESSA KUVA-ANALYYSIMENETELMIEN TUTKIMUS KUVA-ANALYYSIMENETELMIEN EDUT KUVA-ANALYYSIN VAIHEET Epoksi-imeytysmenetelmä Digitaalikuvien tuottaminen SEM ja BSE Preparointi Binaarikuvaksi konvertoiminen Booleanoperaatiot Morfologiset filtterit Kuvankäsittelyfiltterit Histogrammin tasapainottaminen ja harmaasävykorjaukset Analyysi Jälkikäsittely, kuvien varastointi ONGELMAT JA VIRHELÄHTEET Datan tulkitseminen Kuvien tuottaminen Laitteiston tarkkuus Tiedon varastoinnin ongelmat Normistojen puute Virhemarginaalit AINEISTO MENETELMÄT LUSTOJEN LASKEMINEN Lustosarjakuvien yhdistäminen manuaalisesti Lustosarjakuvien yhdistäminen ns. autostitching ohjelmien avulla Lustojen laskeminen BSE kuvista manuaalisesti Lustojen laskeminen ImageJ ohjelman plottausdiagrammista Lustojen laskeminen BSE kuvista lustolaskurimakrolla YKSITTÄISISTÄ LUSTOISTA SAATAVAT TULOKSET Raekokojakauma Mineraaliaineksen määrä Luston paksuus...45

4 Pyöristyneisyys Vuodenaikojen tunnistettavuus PAKKAUSFORMAATIN VAIKUTUS DIGITAALISEEN KUVA-ANALYYSIIN JPG pakkausasteen vaikutus lustojen laskemiseen lustosarjasta JPG pakkausasteen vaikutus yksittäisen luston tuloksiin TULOKSET JA TULOSTEN TARKASTELU LUSTOJEN LASKEMINEN Lustosarjakuvien yhdistäminen manuaalisesti Lustosarjakuvien yhdistäminen ns. autostitching ohjelmien avulla Lustojen laskeminen näytesarjasta manuaalisesti Lustojen laskeminen näytesarjan plottausdiagrammista manuaalisesti Lustojen laskeminen näytesarjasta lustolaskurimakrolla YKSITTÄISISTÄ LUSTOISTA SAATAVAT TULOKSET Raekokojakauma Mineraaliaineksen määrä Luston paksuus Pyöristyneisyys Vuodenaikojen tunnistettavuus Pakkausformaatin vaikutus digitaaliseen kuva-analyysiin JPG pakkausasteen vaikutus lustojen laskemiseen lustosarjasta (manuaalisesti ja lustolaskurimakrolla) JPG pakkausasteen vaikutus yksittäisestä lustosta saataviin tuloksiin JOHTOPÄÄTÖKSET KIITOKSET LÄHDELUETTELO OHJELMIEN KOTISIVUT JA MANUAALIT...83

5 3 1. Johdanto Hyvin suuri osa luonnontieteellisistä tutkimusmenetelmistä perustuu vahvasti dataa havainnollistavaan visualisointiin. Erilaisten visuaalisten korostusten ja prosessien periaatteena on tuottaa monimutkaisista ja laajoista datakokonaisuuksista ihmiselle helpommin tulkittavia havaintoesityksiä, joiden avulla materiaalista voidaan vetää oikeanlaisia ja tieteellisesti valideja johtopäätöksiä. Geologia ei ole tässä mielessä poikkeus. Perinteisiä visualisointimetodeja ovat erilaisten karttojen, diagrammien, ohuthieiden ja kuvien käyttäminen tutkimuksen apuvälineenä. Käytännössä kaikki tällaiset metodit nojaavat havainnoitsijan omaan havainnointikykyyn, ja tulokset saattavat vaihdella havainnoitsijasta riippuen. Ihmisen omalla tulkinnalla on erittäin tärkeä rooli koko prosessissa (Stoermer 1996), mutta biologisista ja psykofyysisistä syistä johtuen ihmisen havainnointijärjestelmä on puutteellinen. Digitaalisessa kuva-analyysissa dataa pyritään analysoimaan mahdollisimman pitkälle ohjelmallisesti, ja ihmisen oman havainnointijärjestelmän virheet yritetään minimoida. Digitaalisen kuva-analyysin soveltuvuutta sedimentologisiin tutkimuksiin on tutkittu jo aikaisemminkin (esim. Fortey 1995, Francus 1998), ja saadut tulokset ovat olleet rohkaisevia. Digitaalinen kuva-analyysi on perinteisiin menetelmiin verrattuna nopea, tarkka ja näytettä hajoittamaton tutkimusmenetelmä. Lisäksi tehtävät analyysit on helppo toistaa edullisesti ja suhteellisen nopeasti. Digitaaliseen kuva-analyysiin soveltuvia ohjelmistoja on käytössä eri aloilla ilmaisjakeluversioina. Tällaisia ohjelmia ovat esimerkiksi Java-pohjainen ImageJ ja NIH image. Digitaalinen kuva-analyysi on hyvin laajassa käytössä jo lääketieteessä sekä biologiassa, ja siksi hyvin suuri osa tarjolla olevista ohjelmistoista onkin suunnattu erityisesti näille tieteenaloille. ImageJ ohjelman soveltuvuus sedimentologiseen tutkimukseen on myös osa tämän tutkimuksen ongelmakenttää. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, missä määrin digitaaliset kuvaanalyysimenetelmät soveltuvat sedimentologisiin tutkimuksiin, ja erityisesti testata

6 4 kuva-analyysimenetelmien toimivuutta lustosedimenttien tutkimuksessa BSE kuvien (engl. Back Scatter Electron) analysoinnin avulla. Tutkimuksessa käytettiin esimerkkiaineistona lustosedimenteistä epoksi-imeytysmenetelmällä tuotettuja kiilloitettuja pintahieitä, joista on otettu pyyhkäisyelektronimikroskoopilla korkealaatuisia näytekuvia. Näiden kuvien preparointi, analysointi ja tulkinta olivat tämän tutkimuksen keskeisiä osia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, missä määrin digitaalinen kuva-analyysi soveltuu käytännön sedimentologiseen tutkimustyöhön. Edellisten lisäksi pyrittiin selvittämään, missä määrin BSE kuvista suoritettavaa lustolaskentaa voidaan automatisoida luotettavasti. Markkinoilla on paljon erilaisia automaattisia ja puoliautomaattisia kuvienyhdistelyyn tarkoitettuja ns. panoramaohjelmia, joiden soveltuvuutta BSE kuvien lustosarjojen yhdistämiseen ei aikaisemmin ole tutkittu. Lisäksi tutkimuksessa on yritetty rakentaa makrokielellä lustojen laskentaan soveltuva makro, ja testata sen toiminnan luotettavuutta näytelustojen laskennassa. Lopuksi analysoitiin vielä häviöllisen JPG pakkauksen vaikutuksia saatuihin tutkimustuloksiin.

7 5 2. Termistö Ohessa on selitetty tekstissä esiintyvää termistöä. BMP BSE BSEi CIE (L*a*b) CMYK JPG, JPeG RAW RGB SEM STM TIF, TIFF Väriavaruus Windows käyttöjärjestelmän myötä yleistynyt häviötön bittikarttaformaatti. Ei tue häviötöntä pakkausta. engl. Back Scatter Electron. engl. Back Scatter Electron Image. Universaali värimalli. Neljästä värikomponentista koostuva väriavaruus. Koostuu syaanin (engl. Cyan), magentan (engl. Magenta), keltaisen (engl. Yellow) ja mustan (engl. black) komponentin yhdistelmästä. CMYK väriprofiilia käytetään painoteollisuudessa. Häviöllinen kuvien pakkausformaatti. Lyhenne tulee sanoista Joint Photographic Experts Group. Digikameran raakakuvatiedostoformaatti. RAW formaattia ei ole standardisoitu, joten yhtenäistä tiedostopäätettä ei vielä ole. Valmistajasta riippuen eri päätteet tarkoittavat samaa tiedostomuotoa [BAY (Casio), CR2 (Canon), CRW (Canon), DCR (Kodak), DNG (Samsung, Leica), MRW (Konica, Minolta), NEF (Nikon), ORF (Olympus), PEF (Pentax), RAF (Fujifilm), RAW (Casio, Epson, Konica, Panasonic), RDC (Rollei), SRF (Sony), TIF (Canon, Kodak) ja X3F (Sigma)]. Kolmesta värikomponentista koostuva väriavaruus. Koostuu punaisen (engl. Red), vihreän (engl. Green) ja sinisen (engl. Blue) komponentin yhdistelmästä. Esimerkiksi monitorit käyttävät tätä väriavaruutta. engl. Scanning Electron Microscope. engl. Scanning Tunnel Microscope. engl. Tagged Image File Format on yleinen käytössä oleva häviötön bittikarttakuvien tallennusmuoto. Tukee myös häviötöntä pakkausta. Spektri, väriavaruus, väriprofiili.

8 6 3. Yleistä kuva-analyysista Geologia on vahvasti visualisointiin perustuva tieteenala (Kinnunen 1995). Erilaiset analyysimenetelmät tuottavat tietoa, joita visuaalisesti tulkitsemalla pyritään tuottamaan valideja tutkimuksia käsiteltävistä tutkimuskohteista. Kaikissa tutkimuskeinoissa, joissa käytetään apuna visuaalista tulkitsemista, on kuitenkin suuria erehtymisen mahdollisuuksia. Visuaaliseen havainnointiin vaikuttavat havaitsijan oma tulkinta, valaisuolosuhteet, materiaalit ja viitekehys, jossa tutkimusta tehdään. Tällaisissa tilanteissa tehtyjen visuaalisten analyysien toistettavuus on heikko. Ihmisen optinen havainnointijärjestelmä ei ole luotettava työkalu kvantitatiivisessa kuva-analyysissä. Ihmisillä on hyvä kyky tunnistaa objekteja ja vertailla niitä kolmiulotteisesti muihin objekteihin. Ihmissilmän värien ja valon kirkkauden tulkintakyky on varsin heikko, ellei vieressä ole selkeäkontrastista vertailukohtaa. Toisiaan lähellä olevat sävyt sekoittuvat tulkinnassa helposti. Näkö on altis erilaisille virhetulkinnoille ja illuusioille, jotka vaikeuttavat luotettavaa analysointia pelkkään näköaistiin luottaen (kuva 1). Kuva 1: Esimerkki optisesta illuusiosta. Kohtien A ja B harmaasävyt ovat samat.

9 7 Yksilökohtaisten poikkeavuuksien lisäksi ihmisillä on jo biologisista syistä johtuen huonot edellytykset tulkita värejä kvantitatiivisesti: toiset aallonpituudet suodattuvat toisten kustannuksella. Myös ihmissilmän optiset hermot vääristävät signaaleja. Tämän takia on hyvä pitää oma visuaalinen tulkinta mahdollisimman vähäisenä virheiden välttämiseksi. (Russ 2002). Värien jaottelun ja käytön standardoimiseksi on kehitetty universaali värimalli (L*a*b), johon kaikki nykyisetkin värimallit pohjautuvat. Tämä CIE:n kehittämä värimalli perustuu ajatukseen, että vaikka ihmissilmä ei jotain aallonpituutta havaitsisikaan, on se kuitenkin olemassa ja mitattavissa yksiselitteisessä muodossa. Esimerkiksi tietokonemonitorien CRT kuvaputkien ja TFT näyttöjen käyttämä RGB väriavaruus ylittää ihmissilmän erotuskyvyn kuten myös monitorien nykyisen laatutason (Kinnunen 1995). Ihmissilmän ja monitorin luoman kuvan sijasta tulee siis luottaa mieluummin digitaaliseen kuvadataan kuin henkilökohtaisten aistien tulkintaan. Francuksen mukaan (1998) digitaalinen kuva-analyysi on näytteistä eristetyn kuvadatan analysointia tietokoneavusteisesti. Kuva-analyysi sisältää kaikki tarvittavat operaatiot, jotka tarvitaan kvantitaviisen tiedon jalostamiseksi näytemateriaalista. Kuvadata on yleensä tallennettu digitaaliseen muotoon näytteistä erilaisten menetelmien avulla, esimerkiksi ohutnäytteistä tai valokuvista skannaamalla. Kuva-analyysissa käytettävä kuvamateriaali voidaan hankkia erilaisista lähteistä, mutta paleolimnologisessa kontekstissa kuvat otetaan yleensä tuoreista sedimenttinäytteistä tai ohuthieistä erilaisia kuvausvälineitä ja tekniikoita käyttäen. Käytettäessä kuva-analyysista saatavia tietoja joko korvaamaan tai täydentämään erilaisia kemiallisia, biologisia ja fysikaalisia tutkimustuloksia saadaan uutta ja tärkeää informaatiota menneistä ympäristönmuutoksista (Saarinen ja Petterson 2001). Tietokoneiden, laitteistojen ja kuva-analyysiohjelmien nopea kehitys viime vuosina on mahdollistanut kuva-analyysin käyttämisen standardimenetelmänä paleolimnologiassa luvun loppuun mennessä kuva-analyysimenetelmiä on käytetty vähän paleolimnologiassa, vaikka tekniikkaa onkin käytetty onnistuneesti alaan liittyvissä tutkimuksissa, kuten vuosirengasanalyyseissa, geologiassa, petrologiassa, merisedimentologiassa

10 8 ja maaperägeologiassa (Saarinen ja Petterson 2001). Lustosedimenttitutkimuksessa digitaalista kuva-analyysia on käytetty menestyksellä mm. tutkittaessa rhythmiittien luonnetta lustosedimenttikerrostumien pohjakerroksissa Bredåkran deltassa kaakkois- Ruotsissa (Lindeberg ja Ringberg 1999). Digitaalisen kuva-analyysin perusongelmat ovat luonnollisesti samat kuin perinteisimmissäkin tutkimusmenetelmissä. Vaikka tietokoneella onkin mahdollista suorittaa erittäin vaativia laskuoperaatioita, ei analyysi silti poista näytteenotosta ja preparoinnista aiheutuvia virhelähteitä. Eräs keskeisimmistä digitaalisen kuva-analyysin virhelähteistä on tarvittavan kuvamateriaalin tuottamisprosessi. Tuotettavan kuvamateriaalin tulisi olla analyysin tarpeet huomioon ottaen sen verran tasalaatuista ja laadukasta, että digitaalinen kuva-analyysi olisi mielekästä (Russ 2002). Kuva-analyysissa digitaaliseen formaattiin tallennettua visuaalista dataa pyritään tulkitsemaan matemaattisilla apumenetelmillä. Jotta tulkitsemista voitaisiin tietokoneavusteisesti tehdä, täytyy data muuttaa ensin formaattiin, joka mahdollistaa analyysien suorittamisen. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi näytteestä otetun kuvamateriaalin, kuten diojen tai valokuvien, skannaamista. Joissain tapauksissa tutkimusprosessin kuluessa saadaan jo aikaisessa vaiheessa hyvälaatuista dataa sähköisessä muodossa. Esimerkiksi BSE kuvia voidaan käyttää sellaisenaan digitaalisen kuva-analyysin raakamateriaalina (Bollmann ja muut 2004). Kuva-analyysi on yleensä jaettavissa selkeästi erilaisiin päävaiheisiin. Jaottelu riippuu tutkimuksen suorittajista ja tarkastelun fokuksesta. Yleisimmin kuva-analyysi jaetaan kuitenkin kolmeen erilliseen päävaiheeseen: 1) Tallentaminen digitaaliseen formaattiin (engl. data/image acquisition) 2) Kuvan prosessointi (engl. image processing) 3) Kuva-analyysi (ts. erityisten kiinnostuksen kohteena olevien alueiden mittaus) (Saarinen ja Petterson 2001). Joissain kuva-analyysijärjestelmissä (esim. IBAS 2 järjestelmä) on vielä omat vaiheensa segmentaatiolle ja varjostuksen korjaamiselle, mutta tässä yhteydessä on

11 9 järkevämpää olla käsittelemättä IBAS 2 järjestelmää. IBAS 2 järjestelmää on käytetty onnistuneesti tefrojen tutkimiseen (Eiríksson ja muut 1996). Edellä mainittujen vaiheiden lisäksi jokaiseen kuva-analyysiin liittyy vielä erillisenä jälkikäsittely, eli kuvien varastointi ja säilytys. Digitaalisen kuva-analyysin menetelmistä on kerrottu tarkemmin luvussa Digitaaliset kuva-analyysimenetelmät lustosedimenttitutkimuksessa Suotuisissa geologisissa ja geomorfologisissa olosuhteissa järvet Suomen boreaalisilla alueilla muodostavat kerrostuneita sedimenttejä, jotka heijastelevat sedimentaation vuosittaista sykliä. Tällaiset järvet eivät ole harvinaisia Suomen boreaalisilla vyöhykkeillä. Lustojen muoto, koostumus ja rakenne riippuu useista erilaisista sedimentologisista muuttujista, kuten pohjan ja kerrostumisaltaan muodosta ja kerrostuman sisältämästä aineksesta. Yksittäinen vuoden mittainen kerrostuma eli lusto muodostuu kahdesta tai useammasta kerroksesta (talvi/kesäkausi), jotka voidaan erottaa toisistaan perustuen niiden paksuuteen, rakenteeseen ja tekstuuriin. (Tiljander ja muut 2002). Lustosedimenteillä on erittäin tärkeä rooli kalibroitaessa muilla menetelmillä saatua näytedataa kronologista dataa pehmeiden järvi- tai merisedimenttien tutkimuksessa. Lustosedimenttikerrostumat ovat myös tärkeä työkalu korkearesoluutioisten pitkän aikavälin biologisten ja fysikaalisten sedimenttisysteemien tutkimiseen järviympäristöissä. (Tiljander ja muut 2002, Prokoph ja Patterson 2004). Lustosedimenttidata heijastaa lyhyellä ja pitkällä aikavälillä tapahtuvaa kerrostumaaltaaseen tapahtuvaa materiaalivirtaa. Jotkut kerrostumista ovat seurausta paikallisista tapahtumista, kuten metsäpaloista ja maanvyöryistä, kun taas toiset muutokset ovat seurausta menneistä ilmastonmuutoksista, yleisimmin lumen sulamisvesien ja kevättulvien aiheuttamina. (Petterson 1999, Tiljander ja muut 2002). Useimmissa tapauksissa kerrokset lustoissa kuitenkin kuvaavat pelkkiä vuodenaikoja (Petterson 1999). Kausittaiset vaihtelut lustojen rakenteessa ja paksuudessa kuvaavat tapahtuneita ilmastonmuutoksia (Ripepe ja muut 1991, Tiljander ja muut 2002). Raekokojakauma lustoissa ja muissa kerrostuneissa sedimenteissä liittyy usein läheisesti klastisen materiaalin sisääntuloon (inflow) kerrostuma-altaaseen. Esimerkiksi keväällä

12 10 tulvavesien purkautuminen aiheuttaa eroosiota kerrostumissa, jolloin mineraaliainesta ja karkeampia rakeita kulkeutuu syvänteisiin. (Saarinen ja Petterson 2001). Olennaista lustosedimenteissä on tutkimuksen kannalta se, että lustoihin kerrostuu erilaista ainesta vuodenajasta riippuen. Esimerkiksi Pohjois-Ruotsissa on erotettavissa 3-4 erilaista kaudellista kerrosta. Keväällä syntyy ohut mineraalikerros sulavan lumen ja tulvien seurauksena. Kesällä ja alkusyksystä syntyy tummempi orgaaninen kerros, joka kuvastaa järven orgaanisen materiaalin kasvamista. Syksyllä saattaa syntyä ohut mineraalipitoinen kerrostuma syyssateiden seurauksena, mutta tämä kerros on hankala erottaa johtuen juuri sateiden määrästä. Talviaikaan kerrostuu ainoastaan orgaanista materiaalia, sillä järvi on kokonaan jään peitossa ja ainoastaan orgaaninen aines pääsee kerrostumaan. Talvikerros on kuitenkin selkeästi ohuempi kuin kesän biologisen kuorman tuottama kerros (Petterson ja muut 1993). Lustojen talvikauden kerrostuma on usein ruskeaa ja rakenteeltaan homogeenista. Talvikerros sisältää hyvin vähän tai ei ollenkaan mineraaliainesta saviaineksen seassa. Talvikauden kerrostuman alapuolella oleva kontaktipinta kesäkerrostumaan on useimmiten aaltoileva, teräväreunainen ja ehjä (Lindeberg ja Ringberg 1999). Lustosedimenttien tutkiminen tarjoaa useita eri hyötyjä verrattuna samantyyppiseen tutkimukseen homogeenisissa sedimenteissä. Ensinnäkin, lustosedimenttikerrostumat muodostavat tarkan ja jatkuvan kronologisen sarjan. Toiseksi, lustosedimenttikerrostumat sisältävät kerrostumatietoja vuosi- ja jopa vuodenaikatasolla, ja mahdollistavat paleoekologisen datan tutkimisen. Lustosedimentit tallentavat myös tietoa kerrostumaaltaan valuma-alueiden muutoksista ja kerrostumissykleistä. (Ojala 2001). Lustosedimenttien digitaalisessa kuva-analyysissa on mahdollista hahmottaa lustojen rakenne, mitata yksittäisten kerrosten paksuudet, röntgentiheyden vaihtelut lustoissa ja laskea lustojen lukumäärä (Saarinen ja Petterson 2001, Tiljander ja muut 2002). Tämän lisäksi näytesarjassa voidaan tutkia lustojen kausittaista vaihtelua. Lustoja tai kerroksia vasten kohtisuoraan piirretään yhtenäinen viiva ja koko tämän viivan matkalta mitataan harmaasävyarvot (Saarinen ja Petterson 2001). Tavallisempien operaatioiden lisäksi lustoista voidaan eristää myös tietoja lustojen sisältämän mineraaliaineksen raekoosta.

13 11 Kuva-analyysin eniten käytetty ominaisuus paleolimnologiassa on ollut pelkkä lustojen lukumäärän laskeminen ja lustojen paksuuden mittaaminen. Vaikka tällaisen datan saaminen onkin tärkeää, tarjoaa kuva-analyysi enemmänkin mahdollisuuksia lustosedimenttitutkimuksessa. Lähdekirjallisuudesta saadut viitteet myös tukevat tätä päätelmää. (Saarinen ja Petterson 2001) Perinteiset menetelmät lustosedimenttitutkimuksessa Ilmastonmuutokset, samoin kuin antropogeeniset vaikutukset järviin ja niiden kerrostuma-altaisiin, näkyvät myös sedimenttikerrostumien fyysisissä ominaisuuksissa. Sedimenttikerrostumien vesipitoisuus, kuivatiheys, mineraaliaineksen raekoko, magneettisten mineraalien konsentraatio ja akustiset ominaisuudet vaihtelevat kerrostumisympäristön fysikaalisten piirteiden mukaisesti. Myös kuiva-aineksen geokemia ja paleobiologiset jäänteet antavat tietoa kerrostumisaltaasta. Perinteisesti näitä tietoja on mitattu sedimenteistä otetuista kairasydännäytteistä. Mittaukset on suoritettu yleensä muutaman millimetrin paksuisista näytteistä joko loggaamalla tai paloittelemalla näytepalat laboratoriossa tai kentällä. (Francus 1998) Kairasydämestä on mahdollista ottaa viiden vuoden mittaisia näytepaloja kvantitatiivisesti, mutta prosessi on erittäin työläs ja virhealtis. Toivottava lopputulos olisi, että näytteet voitaisiin analysoida vähintään yhden vuoden tarkkuudella mm paksujen lustojen erottaminen manuaalisesti toisistaan on kuitenkin erittäin hankalaa, varsinkin jos lustojen värit ovat lähellä toisiaan tai lustot ovat kaareutuvia. (Petterson ja muut 1999). Tämän lisäksi perinteisissä tutkimuksissa käytetty lustojen tutkimusmenetelmä tuhoaa alkuperäisen näytteen, jolloin tutkimusta ei enää voida toistaa. Prosessin aikana lustot pääsevät kuivumaan, jolloin lustoihin varastoitunut vesi pakenee haihtumalla ja lustojen tilavuus pienenee (Petterson ja muut 1999). Kuivumisen lisäksi myös lustojen värit muuttuvat veden poistuessa näytteestä (Saarinen ja Petterson 2001). Kuva-analyysimenetelmillä näytteistä otetut kuvat voidaan säilyttää pysyvästi ja parametrit voidaan analysoida tarvittaessa myöhemmin uudelleen. Tiedot säilyvät digitaalisissa kuvatallenteissa varastoinnin aikana kuten perinteisissä valokuvissa. Kuvat ovat kallisarvoisia, jos näytteenotto joudutaan suorittamaan uudelleen (Saarinen ja Petterson 2001).

14 Kuva-analyysimenetelmien tutkimus Erilaisten kuva-analyysimenetelmien soveltuvuutta sedimentologiaan on tutkittu. Esimerkiksi hiekkasedimenttitutkimuksissa käytetty kuva-analyysi on osoittanut vertailukelpoisuutensa perinteisiin seulontamenetelmiin verrattuna. Samoja metodeja on käytetty myös erittäin ohuiden ja pienten näytemäärien analysointiin. (Bonardi ja Tosi 1995). Kuva-analyysi on osoittautunut myös toimivaksi metodiksi agronomisten kuvien tulkitsemisessa (Ewing ja Horton 1999) ja tefratutkimuksissa (Eiríksson ja muut 1996). Lustosedimenttitutkimuksessa käytetään erilaisia metodeja, riippuen siitä mitä tietoa kuva-analyysilla on tarkoitus näytteistä saada. Pelkkien lustojen laskemiseen soveltuu useita kuva-analyysikeinoja, mutta esimerkiksi raekokomäärityksiin tarvitaan röntgenradiografisia menetelmiä. Röntgenradiografia on nopea ja näytettä hajoittamaton loggaustekniikka, jossa näyte altistetaan röntgensäteilylle ja takaisinheijastuva ja läpäisevä säteily taltioidaan röntgenfilmille. Röntgenradiografiaa on käyttänyt paleolimnologisessa tutkimuksessa ensimmäisen kerran jo Hamblin (1964), joten metodi ei ole uusi. Myös erilaisten muotojentunnistamisohjelmien käyttämistä digitaalisessa kuva-analyysissa on tutkittu. Tutkimuksessa käytetyt oppivat neuroverkot tuottivat laadukkaita tuloksia pienillä näytemäärillä, mutta tekniikan jalostuminen käytännön laboratoriotyöskentelyyn on vielä kehitysvaiheessa. (Williams ja muut 1998, France ja muut 2004). Sedimenttien analyysien laatuvaatimukset kasvavat koko ajan. Näytteiden tutkimisen tarkkuudeksi halutaan vuositaso, mielellään jopa vuodenaikataso, jotta näytteistä saatavien tietojen avulla voidaan parantaa ilmastoanalyysien ja muutoksien ennustamista. Kairaussydänten loggaustekniikat ovat myös kehittyneet merellisten sedimenttien tutkimuksen myötä. (Francus 1998). Lustojen laskemisessa on käytetty erilaisia soveltuvia työkaluja. Tällainen on esimerkiksi puiden vuosirenkaiden laskemiseen tarkoitettu ohjelma DendroScan (Tiljander ja muut 2002) ja vuosirengasmikroskooppi. Lustot tai kerrokset sedimentissä tunnistetaan visuaalisesti luston värin tai harmaasävyjen eroista. Visuaaliset erot selittyvät kerrosten ainesten erilaisesta tiheydestä, raekoosta tai sedimentin koostumuksesta (Saarinen ja Petterson 2001). Puulustorengasmikroskoopilla suoritetta-

15 13 vat laskemiset ovat kuitenkin todella aikaa vievää, ja tulokset vaihtelevat tarkastelijasta riippuen (Petterson ja muut 1993). Lustojen manuaalinen laskeminen voidaan korvata kuva-analyysilla. Digitaalinen kuvaanalyysi voidaan suorittaa joko käyttämällä valomikroskoopista otettuja kuvia tai röntgenradiografisia menetelmiä (Francus 1998). Näistä menetelmistä on kirjoitettu tarkemmin luvussa Kuva-analyysimenetelmien edut Digitaaliset kuva-analyysimenelmät tarjoavat lukuisia etuja perinteisiin lustosedimenttien analyysimetodeihin verrattuna: 1) Tekniikka ei tuhoa alkuperäistä näytettä, ja on toistettavissa (Bonardi ja Tosi 1995). 2) Tekniikka on objektiivinen: jokaiselle väri/harmaasävylle saadaan tarkka digitaalinen arvo, ja arvioitsijan visuaaliset arviointikyvyn puutteet eivät pääse vääristämään mittaustulosta (Petterson ja Saarinen 2001). 3) Tekniikka on nopea, erityisesti verrattaessa osanäyteottoon (Bonardi ja Tosi 1995, Petterson ja Saarinen 2001, Francus ja muut 2004). 4) Näytteistä voidaan eristää tietoa, jonka saaminen aikaisemmin on ollut mahdotonta tai erittäin vaikeaa (Ojala 2001): a. Lustojen sisäiset kerrokset voidaan analysoida. Tämä tarkoittaa paleoklimatologisessa mielessä sitä, että näytteiden analysoinnissa päästään jopa vuodenaikojen tarkkuuteen. Perinteisillä metodeilla tämä ei ole ollut mahdollista. (Petterson ja muut 1993, Petterson ja Saarinen 2001). b. Pienestäkin näytteestä voidaan eristää raekokoon liittyviä parametreja, kuten esimerkiksi rakeen pyöristyneisyys (Bonardi ja Tosi 1995). c. Keskiarvollinen raekokomittaus digitaalisen kuva-analyysin avulla on tarkempi kuin mekaanisessa seulonnassa, jossa ainoastaan pienin raekoko on asetettu. Alustavat testit ovat osoittaneet, että raetta riittää tilastollisesti hyvin kuvaamaan raekokojakaumaa näytteessä (Bonardi ja Tosi 1995).

16 14 d. Digitaalisessa kuva-analyysissa on mahdollista tunnistaa rakeet, jotka ovat perinteisissä seulontamenetelmissä tulkittu yhdeksi ja samaksi rakeeksi. 5) Pienet näytekoot mahdollistavat hyvin ohuidenkin kerrostumien yksityiskohtaisen tutkimisen. Stratigrafista historiatietoa voidaan eristää jopa sellaisista näytteistä, jotka näyttäisivät visuaalisesti homogeeniseltä ainekselta. 6) Raekokojen määrittelyä on mahdollista muuttaa vielä myöhemminkin muuttamalla parametreja, jotka määrittelevät raekoot näytteestä. Perinteisessä seulontamenetelmässä koko seulonta jouduttaisiin toistamaan (Bonardi ja Tosi 1995). Myös uudet loggausinstrumentit mahdollistavat jatkuvan, korkearesoluutioisen ja eituhoavan fysikaalisten ominaisuuksien tallentamisen. Näitä ominaisuuksia ovat mm. sedimentin väri, tiheys, P-aaltonopeus, magneettinen suskebiliteetti ja koostumus. Näitä tekniikoita on käytetty useiden vuosien ajan merellisten sedimenttien tutkimuksessa. (Francus 1998). Digitaalinen kuva-analyysi on nopea, objektiivinen, näytettä tuhoamaton metodi, ja se mahdollistaa korkearesoluutioisten tulosten tuottamisen rutiininomaisesti ja edullisesti. Menetelmä soveltuu varsin hyvin kairasydännäytteiden dokumentointiin, lustojen laskemiseen, lustojen paksuuden mittaamiseen, sedimenttikoostumuksen analysointiin sekä raekoko- ja mineraalisisällön vaihtelevuuden tutkimiseen. (Stoermer 1996, Francus 1998, Petterson ja Saarinen 2001). Röntgentiheys- ja BSE kuvien digitaalinen kuva-analyysi ovat osoittautuneet toimiviksi metodeiksi tutkia klastis-orgaanisia sedimenttisarjoja (Ortiz ja muut 2004). BSE kuvien analysointi taas on hitaampaa, mutta tarjoaa sellaista informaatiota (esim. mineraalien raekoko), jota ei pystytä pelkillä röntgentiheysmittauksilla tutkimaan. Joissain tapauksissa myös röntgentiheysmittauksen yhdistäminen viivaskannaukseen (Dendro-Scan) on tuottanut hyviä tuloksia mitattaessa lustojen kronologiaa, paksuuksia ja rakennetta. Tekniikat osoittautuivat myös huomattavasti paremmiksi kuin perinteisesti käytetyt metodit. (Ojala 2001).

17 15 Röntgenradiografialla tuotettujen harmaasävyarvojen on huomattu korreloivan varsin hyvin sedimenttien sisältämän mineraaliaineksen suhteellisen raekoon kanssa. (Lindeberg ja Ringberg 1999, Petterson ja muut 1999). Harmaasävyarvot ovat esimerkiksi ilmastotutkimuksessa tärkeämpää dataa kuin lustojen paksuus (Petterson ja muut 1999). Myös raekokomääritykset onnistuvat välillä mm rutiininomaisesti kuva-analyysimenetelmiä käyttämällä. Nämä menetelmät ovat myös toistettavissa (Francus 1998). Myös neuraaliverkkojen käyttämistä SEM kuvien analyysin apuna on tutkittu (Bollmann ja muut 2004). Tulokset olivat lupaavia, ja neuraaliverkkojen käyttäminen analysoinnin apuna tulee lisääntymään todennäköisesti jo aivan lähitulevaisuudessa (Thomas ja muut 1998). Digitaalinen kuva-analyysi on mahdollistanut nopeamman analyysikeinon sedimenttien tutkimiseen, ja kuva-analyysia käyttämällä voidaan manuaaliset työt suorittaa lähes automaattisesti (Soreghan ja Francus 2004). Tämä on tuonut tutkijoiden käyttöön myös uusia parametreja, joita aikaisemmin ei ole voitu hyödyntää. Esimerkiksi käyttämällä värijärjestelmää harmaasävyjärjestelmän sijaan voidaan saada runsaasti lisätietoa sedimentin ulkoasusta ja koostumuksesta, erityisesti sellaisista näytteistä, jotka sisältävät bakteerien ja mineraalien aiheuttamia värivaihteluita (Petterson ja Saarinen 2001). Värijärjestelmän käyttämistä muissa soveltuvissa geologisissa tutkimuksissa on tutkinut onnistuneesti mm. Juurela (2001) sekä Nederbragt ja Thurow (2004). Lähdeaineistoon tutustuttaessa tuli selkeästi esille, että standardimetodia digitaalisten kuva-analyysimenetelmien kuvankäsittelymetodien käyttöön ei ole olemassa. Näytteenottometodien suhteen tilanne on jo melko vakiintunut. Näytteenottometodit ovat standardisoituneet, koska tavat noutaa sedimenttinäytteitä kerrostuma-altaasta ovat melko lailla samanlaisia. Sen sijaan kuva-analyysissa metodit ja tavat vaihtelevat. Jotta keskenään vertailukelpoisten kronologioiden muodostaminen olisi mahdollista, tulisi kehittää jonkinlainen standardi tai ohjenuora lustojen mittaamiseksi ja kronologioiden luomiseksi (Ojala 2001). Kuvien taltiointi ja prosessin toistettavuus tulisi olla mahdollisimman tasalaatuista koko näytesarjalle (Francus 1998).

18 Kuva-analyysin vaiheet Näytteen preparointi digitaalisen kuva-analyysin vaatimaan muotoon voidaan toteuttaa useilla eri tavoilla, mutta lupaavin kaikista tässä tutkituista menetelmistä on ollut epoksi-imeytysmenetelmän käyttäminen. Epoksi-imeytysmenetelmä on myös ainoa menetelmä, joka mahdollistaa SEM- ja BSE kuvien käyttämisen digitaalisessa kuvaanalyysissa. Epoksi-imeytysmenetelmä on melko uusi ja vähän testattu preparointitapa. Lustosedimenttinäytteet tulee ottaa sellaisista paikoista, joissa lustot ovat säilyneet mahdollisimman hyvälaatuisina ja häiriintymättöminä. Edellytys lustosedimenttien tiedon luettavuudelle on, että kerrostunut materiaali säilyy kerrostumassa häiriintymättömänä, eikä sitä ole sekoittanut kaivautuvat pieneliöt, vesivirtaukset tai sedimentissä tapahtuva kaasunmuodostus. Hapettomat ja kylmät syvänteet minimoivat veden liikkeet ja bioturbaation pitkien kesä- ja talvikausien aikana. Syvänteet ovat siis parhaita potentiaalisia näytteidenottopaikkoja. (Petterson ja muut 1993). Kerrostumasta tulisi ottaa useita rinnakkaisia näytteitä, jotta saataisiin mahdollisimman tarkka ja yhtenäinen kerrossarja (Tiljander ja muut 2002). Perinteisillä metodeilla vuosilustosedimenttejä logatessa paras hetki on yleensä heti näytteenoton jälkeen. Tällöin näytteen rakenteeseen ja laatuun ei ole ehtinyt vaikuttaa dehydraatiosta johtuva rakenteen ja värin muuttuminen. (Francus 1998). Manuaalinen näytteenkeräys yksittäisistä lustoista on aikaa vievä ja virhealtis prosessi (Petterson ja muut 1999). Näytteestä otetaan vuoden kerrostumasta kahden vierekkäisen kerroksen muodostama pari, lusto. Digitaalista kuva-analyysimenetelmää käytettäessä näytteet tulee kuitenkin analysoida laboratorio-olosuhteissa, joten yksittäisten lustojen sisäisen rakenteen (engl. subsampling) tai koko kairasydännäytteen loggaaminen näytteenottopaikalla eivät tule sellaisenaan kysymykseen johtuen näytteenottopaikkojen vaihtelevista valaisuolosuhteista. Kairasydännäyte tulee toimittaa laboratorioon suojattuna, jotta dehydraatio ei pääse pilaamaan näytettä.

19 17 Kairasydännäytteestä voitaisiin tuottaa digitaalista kuva-aineistoa myös muilla tavoilla, mutta tässä tutkimuksessa on keskitytty nimenomaan epoksi-imeytysmenetelmällä otettujen näytekuvien soveltuvuuden tutkimiseen digitaalisessa kuva-analyysissa Epoksi-imeytysmenetelmä Epoksi-imetysmenetelmän periaate on yksinkertainen. Näytepalassa oleva vesi korvataan epoksilla, jolloin näytepala kovettuu. Tämän jälkeen näytteestä sahataan ohuthie sopivalta syvyydeltä, ja näytettä voidaan tutkia erilaisilla metodeilla. Menetelmien yksityiskohdat vaihtelevat. Francus (1998) käytti tutkimuksissaan metodia, jossa näytteet otetaan kairasydännäytteestä lomittain noin 1.5 cm:n matkalla. Näytteet kerätään painamalla ohutreunainen (0.3 mm) näytelaatikko (180 mm x 25 mm x 7 mm) pehmeisiin kairaussydämiin. Näytteet jäädytetään upottamalla ne nestemäiseen typpeen (-196 C), jolloin näytteen sisältämä vesi muuttuu amorfiseen tai mikrokiteiseen muotoon. Jäätyneet näytteet suljettaan tyhjiöön vähintään 24 tunniksi veden sublimoitumisen varmistamiseksi. Lopuksi näytteet kuivataan tyhjiökaapissa ja kyllästetään matalaviskositeettisellä epoksilla (Araldite LY564/HY2954 Belgian ref.). 30 µm paksut näytteet leikataan n. 3.5 mm pintaa syvemmältä, jolloin saadaan häiriintymätön näyte sedimentistä. (Francus 1998). Ojala ja muut (2002) ovat käyttäneet tutkimuksissaan hieman erilaista metodia. Kairanäytteistä otetaan useita lomittaisia näytteitä alumiinilaatikoilla (10 mm x 13 mm x 120 mm). Palaset asetellaan haponkestäviin polyetyleeni- tai polypropyliinisiin muoviastioihin. Astioiden pohja peitetään paperilla tai puuvillakankaalla, jotta näytteiden alta tapahtuva nesteiden korvautuminen olisi mahdollista. Ensimmäisessä vaiheessa sedimenttien sisältämä vesi korvataan asetonilla. Sedimenttinäytteet peitettiin asetonilla ja suljettiin tiiviiseen astiaan. Asetoni on vaihdettava riittävän usein, tutkimuksessa asetoni vaihdettiin 7-8 kertaa 3-4 päivän aikana. Viimeisessä vaiheessa käytetty asetoni on lähes kirkasta, mikä tarkoittaa sitä, että vesi on korvautunut asetonilla onnistuneesti. Dehydraation jälkeen asetoni korvattiin epoksilla matalapaineessa ja epoksi kovetettiin uunissa. (Tiljander ja muut 2002).

20 18 Epoksi-imetysmenetelmällä tuotetuista näytteistä saadusta ohuthieistä voidaan tuottaa digitaalisia kuvia röntgenradiografisin menetelmin Digitaalikuvien tuottaminen Fyysisestä valokuvasta poiketen digitaalinen kuva on kaksiulotteinen varastomuuttuja, joka koostuu kuvapisteistä eli pikseleistä. Yksittäinen pikseli on kuva-analyysin perusyksikkö (Petterson ja Saarinen 2001). Pikselit ovat järjestyneet mosaiikkimaisesti ja pikseleistä muodostuu yhtenäinen kuva tarpeeksi kaukaa katsottaessa. Kuvan resoluutio eli erotuskyky kertoo, kuinka monta pikseliä mahtuu tuumalle. Resoluution yksikkö on DPI (engl. Dots Per Inch) (Kinnunen 1995). Kuvan tarkkuus riippuu monitorin laadun ja asetuksien lisäksi myös käytettävästä näytönohjaimesta. Jokainen yksittäinen kuvapiste sisältää binaarimuotoista dataa, joka kertoo pisteen kirkkaudesta ja värisävystä (yleensä RGB). Visuaalisessa mielessä pikselimuotoon tallentunut informaatio kuvaa esimerkiksi valon heijastumista sedimenttinäytteestä (väri- tai harmaasävyarvojen vaihtelu), tiheyttä (röntgenradiografia) tai keskimääräisen atomipainon (BSE). (Petterson ja Saarinen 2001). Yleisimmissä kuvaformaateissa käytetään 8- tai 24 bittistä koodausta. 24 bittinen koodaus tarkoittaa, että jokaista värikanavaa kohden on 8 bittiä tietoa, kun taas 8 bittisessä järjestelmässä tietoa mahtuu huomattavasti vähemmän. 24 bittisen kuvaformaatin käyttö mahdollistaa jo yli 16 miljoonan eri värisävyn esittämisen (Kinnunen 1995). Värikuvista tallennetaan yleensä 24 bittiseksi RGB:ksi (Russ 2002). Digitaalista kuvamateriaalia voidaan hankkia useiden eri laitteistojen avulla niin makrokuin mikroskooppisistakin sedimenttinäytteistä. Kuvatieto voidaan saada suoraan digitaalikamerasta (joka tallentaa sedimenttinäytteen pinnan digitaaliseen muotoon), tai skannerista (joka tallentaa sedimentin pinnasta otetun valokuvan digitaaliseen muotoon). Tutkimuksen tarkoitus määrää käytettävän metodin. (Petterson ja Saarinen 2001). Kuvamateriaali voidaan muuntaa digitaaliseen muotoon useilla eri tavoilla. Yleisimpiä keinoja ovat erilaiset skannaukset joko digikameralla, digivideokameralla, pöytä- tai filmiskannerilla tai erillisellä digitaalisella kuva-analysaattorilla. Digitaalisen kuvamateriaalin tuottamistapa tulee valita analysoitavan näytteen ja tarpeiden mukaan. Suositelta-

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen.

Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Sivu 1/7 Värilaatuopas Tämän värilaatuoppaan tarkoitus on selittää, miten tulostimen toimintoja voidaan käyttää väritulosteiden säätämiseen ja mukauttamiseen. Laatu-valikko Tulostustila Väri Vain musta

Lisätiedot

Otannasta ja mittaamisesta

Otannasta ja mittaamisesta Otannasta ja mittaamisesta Tilastotiede käytännön tutkimuksessa - kurssi, kesä 2001 Reijo Sund Aineistot Kvantitatiivisen tutkimuksen aineistoksi kelpaa periaatteessa kaikki havaintoihin perustuva informaatio,

Lisätiedot

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito.

Värijärjestelmät. Väritulostuksen esittely. Tulostaminen. Värien käyttäminen. Paperinkäsittely. Huolto. Vianmääritys. Ylläpito. Tällä tulostimella voidaan tulostaa värillisiä asiakirjoja. Värituloste herättää huomiota, lisää arvostusta ja tulosteen tai tietojen arvoa. käyttö lisää lukijoiden määrää, sillä väritulosteet luetaan

Lisätiedot

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset

Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset M 17/Lka-60/1 Liminka 11.1.1960 Limingan Tupoksen savikivikairaus ja suoritettavat jatkotutkimukset Pyhäkosken voimalaitostutkimuksia suoritettaessa löydetty savikivi on Suomen kallioperässä täysin ympäristöstään

Lisätiedot

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager

Muita kuvankäsittelyohjelmia on mm. Paint Shop Pro, Photoshop Elements, Microsoft Office Picture Manager Missio: 1. Asentaminen 2. Valokuvien tarkastelu, tallennus/formaatit, koko, tarkkuus, korjaukset/suotimet, rajaus 3. Kuvan luonti/työkalut (grafiikka kuvat) 4. Tekstin/grafiikan lisääminen kuviin, kuvien/grafiikan

Lisätiedot

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen

Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ohjeet Finna- julisteen PowerPoint- pohjan muokkaamiseen Ennen kuin aloitat: 1. Asenna tietokoneeseesi ilmainen Miso Regular fontti, jonka saat täältä: https://www.fontspring.com/fonts/marten- nettelbladt/miso

Lisätiedot

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA

VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA VÄRISPEKTRIKUVIEN TEHOKAS SIIRTO TIETOVERKOISSA Juha Lehtonen 20.3.2002 Joensuun yliopisto Tietojenkäsittelytiede Kandidaatintutkielma ESIPUHE Olen kirjoittanut tämän kandidaatintutkielman Joensuun yliopistossa

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ

TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ henri.t.talviaho@student.jyu.fi Kuva 1. Nuoli TIETOKONE JA TIETOVERKOT TYÖVÄLINEENÄ 30.3.2016 1. Näytöt... 3 1.1. Kuvaputkinäytöt (Cathode Ray Tube (CRT))... 3 1.2. Kuvanlaatuun vaikuttavia tekijöitä...

Lisätiedot

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa

Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Korkeusmallien vertailua ja käyttö nitraattiasetuksen soveltamisessa Valtakunnallisesti kattavaa laserkeilausaineistoa ei vielä ole. Kaltevuusmallit perustuvat tällä hetkellä digitaalisen korkeusmallin

Lisätiedot

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn

Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Mitä on konvoluutio? Tutustu kuvankäsittelyyn Tieteenpäivät 2015, Työohje Sami Varjo Johdanto Digitaalinen signaalienkäsittely on tullut osaksi arkipäiväämme niin, ettemme yleensä edes huomaa sen olemassa

Lisätiedot

Kuvan käsittelyn vaiheet

Kuvan käsittelyn vaiheet Kuvan käsittelyn vaiheet Kuvan muodostus Kuva kaapataan analogisella tai digitaalisella kameralla [image acquisition]. Analoginen kuva digitoidaan. Digitoituun kuvaan otetaan tehtävän ratkaisun kannalta

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

SKANNAUSVINKKEJÄ. Skannausasetukset:

SKANNAUSVINKKEJÄ. Skannausasetukset: SKANNAUSVINKKEJÄ Tämä skannausohje on tarkoitettu täydentämään Yliopistopainon Xerox-käyttöohjetta (https://www.jyu.fi/palvelut/yopaino/opiskelija/print-it/xerox%20kayttoohje), ei korvaamaan sitä. Yliopistopainon

Lisätiedot

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus

Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Mittausjärjestelmän kalibrointi ja mittausepävarmuus Kalibrointi kalibroinnin merkitys kansainvälinen ja kansallinen mittanormaalijärjestelmä kalibroinnin määritelmä mittausjärjestelmän kalibrointivaihtoehdot

Lisätiedot

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede

S-114.3812 Laskennallinen Neurotiede S-114.381 Laskennallinen Neurotiede Projektityö 30.1.007 Heikki Hyyti 60451P Tehtävä 1: Virityskäyrästön laskeminen Luokitellaan neuroni ensin sen mukaan, miten se vastaa sinimuotoisiin syötteisiin. Syöte

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen:

Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: Moottorin kierrosnopeus Tämän harjoituksen jälkeen: osaat määrittää moottorin kierrosnopeuden pulssianturin ja Counter-sisääntulon avulla, osaat siirtää manuaalisesti mittaustiedoston LabVIEW:sta MATLABiin,

Lisätiedot

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA

VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA VAPAAEHTOISILLA TEHTY TESTIMITTAUS HARMONIFIN TM SUOJAAVIEN VAIKUTUKSIEN SELVITTÄMISEKSI SÄHKÖMAGNEETTISEN KENTÄN MILLIMETRIN AALLONPITUUSALUEELLA ELIMISTÖSI HARMONIASSA Email: info@nanosmart.fi Web: www.nanosmart.fi

Lisätiedot

Testifantomit ja kuvanlaatutestit

Testifantomit ja kuvanlaatutestit Testifantomit ja kuvanlaatutestit Säteilyturvallisuus ja laatu röntgentekniikassa 19.5. 21.5.2014, Viking Mariella 4.6.2014 Eini Niskanen, FT ylifyysikko, röntgen Vaasan keskussairaala Sisältö: Miksi kuvanlaatua

Lisätiedot

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.

Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. 1 Valokuvien, diojen ja filminegatiivien skannaus ION PICS 2 PC Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. ION PICS 2 PC skannerilla voit skannata valokuvia, dioja ja filminegatiiveja tietokoneelle

Lisätiedot

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön

Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Malleja ja menetelmiä geometriseen tietokonenäköön Juho Kannala 7.5.2010 Johdanto Tietokonenäkö on ala, joka kehittää menetelmiä automaattiseen kuvien sisällön tulkintaan Tietokonenäkö on ajankohtainen

Lisätiedot

DYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA

DYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA DYNAAMINEN ULOTTUVUUS DIGITAALISESSA VALOKUVAUKSESSA LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Mediatekniikan koulutusohjelma Teknisen visualisoinnin suuntautumisvaihtoehto Opinnäytetyö 10.5.2010 Heikki Laaninen Lahden

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Hyvät asiakkaat, valmistelkaa painotietonne tässä kuvattujen spesifikaatioiden mukaisesti.

Hyvät asiakkaat, valmistelkaa painotietonne tässä kuvattujen spesifikaatioiden mukaisesti. Tärkeää hyvien painotulosten kannalta Hyvät asiakkaat, valmistelkaa painotietonne tässä kuvattujen spesifikaatioiden mukaisesti. Josnäitä kuvauksia ei noudateta, emme voi hyväksyä mitään vastuuta painotehtävien

Lisätiedot

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit

Kuvat. 1. Selaimien tunnistamat kuvatyypit Kuvat Kuvia voi liittää xhtml-sivulle -elementillä -elementillä -elementillä lomakkeiden yhteydessä lähinnä painikenappeja taustakuvina -elementin background-attribuutilla tai

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto

VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT. Liiketalouden perustutkinto VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT Liiketalouden perustutkinto Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Oulaisten ammattiopisto Hyväksytty: 2 Sisällys JOHDANTO... 3 4. VAPAASTI VALITTAVAT TUTKINNON OSAT... 4

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun

Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Sami Hokuni 12 Syyskuuta, 2012 1/ 54 Sami Hokuni Neuroverkkojen soveltaminen vakuutusdatojen luokitteluun Turun Yliopisto. Gradu tehty 2012 kevään

Lisätiedot

Tässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita.

Tässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita. Sivu 1/5 Värilaatuopas Tässä värilaatuoppaassa selitetään, miten tulostimen toiminnoilla voi säätää ja mukauttaa väritulosteita. Laatu-valikko Tulostustila Väri Black Only (Vain musta) Värinkorjaus Auto

Lisätiedot

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1)

ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) ROMUMETALLIA OSTAMASSA (OSA 1) Johdanto Kupari on metalli, jota käytetään esimerkiksi sähköjohtojen, tietokoneiden ja putkiston valmistamisessa. Korkean kysynnän vuoksi kupari on melko kallista. Kuparipitoisen

Lisätiedot

Graafinen. ohjeistus

Graafinen. ohjeistus Graafinen ohjeistus 1/2015 A-Kiltojen Liitto ry Graafinen ohjeistus Tunnus, käyttö A-Kiltojen Liiton tunnuksen väri on vihreä. Tunnusta tulee pääasiallisesti käyttää valkoisella tai mahdollisimman vaalealla

Lisätiedot

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN

JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN JOHDANTO SENAATTI-KIINTEISTÖJEN SISÄILMATIETOISKUJEN SARJAAN SISÄLLYS 1. Artikkelin tarkoitus ja sisältö...3 2. Johdanto...4 3. Sisäilma syntyy monen tekijän summana...5 4. Sisäilmatietoiskujen teemat...6

Lisätiedot

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys

Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Nikkeliraaka-aineiden epäpuhtausprofiilin määritys Analytiikkapäivät Kokkola 28.11.2012 Paul Cooper 1 Sisältö Tavoitteet Analyyttiset menetelmät / näytteen valmistus Nikkeliraaka-aineiden mittaaminen XRF:llä

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Datan käsittely ja tallentaminen Käytännössä kaikkien mittalaitteiden ensisijainen signaali on analoginen Jotta tämä

Lisätiedot

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara

Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Vanhankaupunginkosken ultraäänikuvaukset 15.7. 14.11.2014 Simsonar Oy Pertti Paakkolanvaara Avaintulokset 2500 2000 Ylös vaellus pituusluokittain: 1500 1000 500 0 35-45 cm 45-60 cm 60-70 cm >70 cm 120

Lisätiedot

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty:

GRAAFINEN OHJEISTO. Päivitetty: Päivitetty: 8.2.2016 Liikemerkki - vaaka Woikosken liikemerkki muodostuu aina tekstilogosta ja sen yhteydessä olevasta tunnuksesta. Liikemerkin muotoja tai niiden suhteita ei saa venyttää tai vääristää

Lisätiedot

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015

Suomi Finland 100 -tunnus. Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Suomi Finland 100 -tunnus Graafinen ohjeisto Lokakuu 2015 Tunnus Tämä on Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden tunnus perusmuodossaan. Se on juhlavuoden visuaalisen ilmeen arvokkain elementti, jota

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet

IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet IHTE-2100 KaSuper 2007-2008 Luento 2: värit, kuvakkeet Aiheet tänään Värit käyttöliittymäsuunnittelussa Kuvakkeiden suunnittelu Värit käyttöliittymässä Of all design elements, color most exemplifies the

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Monivalinta Monivalintatehtävässä opiskelija valitsee vastauksen valmiiden vastausvaihtoehtojen joukosta. Tehtävään voi olla yksi tai useampi oikea vastaus. Varmista, että

Lisätiedot

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu

Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu TUTKIMUSSELOSTUS NRO RTE9 (8) LIITE Kahden laboratorion mittaustulosten vertailu Sisältö Sisältö... Johdanto... Tulokset.... Lämpökynttilät..... Tuote A..... Tuote B..... Päätelmiä.... Ulkotulet.... Hautalyhdyt,

Lisätiedot

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE

Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Ene-58.4139 LVI-tekniikan mittaukset ILMAN TILAVUUSVIRRAN MITTAUS TYÖOHJE Aalto yliopisto LVI-tekniikka 2013 SISÄLLYSLUETTELO TILAVUUSVIRRAN MITTAUS...2 1 HARJOITUSTYÖN TAVOITTEET...2 2 MITTAUSJÄRJESTELY

Lisätiedot

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

PANK PANK- 4306 ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. Asfalttimassat ja päällysteet 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE Asfalttimassat ja päällysteet PANK- 4306 PANK ASFALTTIMASSAN JÄÄTYMIS- SULAMIS-KESTÄVYYS. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 7.12.2011 1. MENETELMÄN TARKOITUS JA SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO

1/2016 GRAAFINEN OHJEISTO GRAAFINEN OHJEISTO 1.1.2016 1 Sisällys 1. Tunnus... 4 2. Värit... 5 3. Suoja-alue... 6 4. Typografia... 6 5. Käyntikortti... 7 6. Lomakkeisto... 8 7. Kirjekuoret... 9 8. PowerPoint... 10 9. Ilmoittelu...

Lisätiedot

NOSTURIDATAN HYÖDYNTÄMINEN. Niilo Heinonen

NOSTURIDATAN HYÖDYNTÄMINEN. Niilo Heinonen NOSTURIDATAN HYÖDYNTÄMINEN SISÄLTÖ Tutkimuksen tausta ja tutkimuskyssärit Tehdasympäristöt Klusterointialgoritmit Työn pohjana oleva monitorointijärjestelmä (CMS) Soveltava osuus Visuaalinen malli nosturin

Lisätiedot

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen

Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen Simulation and modeling for quality and reliability (valmiin työn esittely) Aleksi Seppänen 16.06.2014 Ohjaaja: Urho Honkanen Valvoja: Prof. Harri Ehtamo Työn saa tallentaa ja julkistaa Aalto-yliopiston

Lisätiedot

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS

PANK PANK-4122 ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ 1. MENETELMÄN TARKOITUS PANK-4122 PANK PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA ASFALTTIPÄÄLLYSTEEN TYHJÄTILA, PÄÄLLYSTETUTKAMENETELMÄ Hyväksytty: Korvaa menetelmän: 9.5.2008 26.10.1999 1. MENETELMÄN TARKOITUS 2. MENETELMÄN SOVELTAMISALUE

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA

VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA VRT Finland Oy SAKKA-ALTAAN POHJATOPOGRAFIAN MÄÄRITTÄMINEN KAIKULUOTAAMALLA TARKASTUSRAPORTTI 1 (7) Sisällys 1. Kohde... 2 1.1 Kohteen kuvaus... 2 1.2 Tarkastusajankohta... 2 1.3 Työn kuvaus... 2 2. Havainnot...

Lisätiedot

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I

Havaitsevan tähtitieteen peruskurssi I Havaintokohteita 9. Polarimetria Lauri Jetsu Fysiikan laitos Helsingin yliopisto Havaintokohteita Polarimetria Havaintokohteita (kuvat: @phys.org/news, @annesastronomynews.com) Yleiskuvaus: Polarisaatio

Lisätiedot

Tentti erilaiset kysymystyypit

Tentti erilaiset kysymystyypit Tentti erilaiset kysymystyypit Kysymystyyppien kanssa kannatta huomioida, että ne ovat yhteydessä tentin asetuksiin ja erityisesti Kysymysten toimintatapa-kohtaan, jossa määritellään arvioidaanko kysymykset

Lisätiedot

Kvantitatiiviset menetelmät

Kvantitatiiviset menetelmät Kvantitatiiviset menetelmät HUOM! Tentti pidetään tiistaina.. klo 6-8 Vuorikadulla V0 ls Muuttujien muunnokset Usein empiirisen analyysin yhteydessä tulee tarve muuttaa aineiston muuttujia Esim. syntymävuoden

Lisätiedot

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen

Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet Pekka Vienonen Nspire CAS - koulutus Ohjelmiston käytön alkeet 3.12.2014 Pekka Vienonen Ohjelman käynnistys ja käyttöympäristö Käynnistyksen yhteydessä Tervetuloa-ikkunassa on mahdollisuus valita suoraan uudessa asiakirjassa

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI.

VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA. Lauri Karppi j82095. SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI. VAASAN YLIOPISTO TEKNILLINEN TIEDEKUNTA SÄHKÖTEKNIIKKA Oskari Uitto i78966 Lauri Karppi j82095 SATE.2010 Dynaaminen kenttäteoria DIPOLIRYHMÄANTENNI Sivumäärä: 14 Jätetty tarkastettavaksi: 25.02.2008 Työn

Lisätiedot

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987.

eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. eologian tutkimuskeskus Ahvenanmaa, Jomala ---- eofysiikan osasto J Lehtimäki 16.12.1987 Työraportti Seismiset luotaukset Ahvenanmaalla Jomalan alueella 1987. Jomalan kylän pohjoispuolella tavataan paikoin

Lisätiedot

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS

KUVAMUOKKAUS HARJOITUS KUVAMUOKKAUS HARJOITUS VÄRI, PARANNUS, KUVAKOKO, KEHYKSET Kuvan väri- ja valoisuusarvot ovat sidoksissa kuvanottohetken valaistukseen. Harjoituksen kuva on kuvattu loistevaloissa ja värisävy ei ole kohdallaan.

Lisätiedot

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto

DIGI PRINT. Aineistovaatimukset ja aineiston siirto DIGI PRINT Aineistovaatimukset ja aineiston siirto Glass Jet - Digitaalipainotekniikka Tulostettavan kuvan maksimikoko 2400 x 4000 mm. 6 perusväriä ja hiekkapuhallusta jäljittelevä etch-väri. Väreistä

Lisätiedot

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy

Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, Roadscanners Oy Uudet tarkkuuslämpökamerat ja asfalttipäällysteet? Timo Saarenketo, FT Roadscanners Oy Lämpökameratekniikasta Eräs nopeimmin viime vuosien aikana kehittyneistä mittausteknologioista on infrapunasäteilyä

Lisätiedot

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset.

Passihakemukseen liitettävän valokuvan on täytettävä tässä ohjeessa annetut vaatimukset. Valokuvaohje Suomessa on siirrytty 21.8.2006 uusiin passikuvavaatimuksiin, jotka perustuvat YK:n alaisen kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön määritelmiin. Niiden tehtävänä on yhdenmukaistaa passikuvia

Lisätiedot

elektronikenttien verifioinnissa.

elektronikenttien verifioinnissa. MetrExtRT GafChromic-EBT3 -filmi fotoni-ja elektronikenttien verifioinnissa. Sädehoitofyysikoiden 32. neuvottelupäivät 4.-5.6.2015 Kulosaaren Casino, Helsinki petri.sipilä@stuk.fi Yleistä: Gaf-Chromic

Lisätiedot

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku.

Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. 1/11 4 MITTAAMINEN Mittaaminen menettely (sääntö), jolla tilastoyksikköön liitetään tiettyä ominaisuutta kuvaava luku, mittaluku. Mittausvirhettä johtuen mittarin tarkkuudesta tai häiriötekijöistä Mittarin

Lisätiedot

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä

DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä 1 DC-moottorin pyörimisnopeuden mittaaminen back-emf-menetelmällä JK 23.10.2007 Johdanto Harrasteroboteissa käytetään useimmiten voimanlähteenä DC-moottoria. Tämä moottorityyppi on monessa suhteessa kätevä

Lisätiedot

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003

EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 EVTEK/ Antti Piironen & Pekka Valtonen 1/6 TM01S/ Elektroniikan komponentit ja järjestelmät Laboraatiot, Syksy 2003 LABORATORIOTÖIDEN OHJEET (Mukaillen työkirjaa "Teknillisten oppilaitosten Elektroniikka";

Lisätiedot

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi

Värisuunnitteluopas. www.e-weber.fi okkelit kuntoon Värisuunnitteluopas Värien antamat mahdollisuudet rakennussuunnittelussa okkeliratkaisut kätevästi eberiltä www.e-weber.fi Värien antamat mahdollisuudet Tervetuloa eberin värimaailmaan.

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

2. Graafi nen yrityskuva

2. Graafi nen yrityskuva 2. Graafi nen yrityskuva 2.1. Näin käytät tunnisteita 2.2. Liikemerkki / logo ja sen suhteet 2.3. Logon ja sloganin suoja-alueet 2.4. Logon käyttö 2.5. Typografi a 2.6. Värit TULIKIVI OYJ:N GRAAFINEN YRITYSKUVA

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen

ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI. Mikko Kylliäinen ASUINKERROSTALON ÄÄNITEKNISEN LAADUN ARVIOINTI Mikko Kylliäinen Insinööritoimisto Heikki Helimäki Oy Dagmarinkatu 8 B 18, 00100 Helsinki kylliainen@kotiposti.net 1 JOHDANTO Suomen rakentamismääräyskokoelman

Lisätiedot

Infrapunalämpömittari CIR350

Infrapunalämpömittari CIR350 Infrapunalämpömittari CIR350 Käyttöopas (ver. 1.2) 5/23/2006 Johdanto Injektor solutionsin CIR350 infrapunalämpömittari tarjoaa sinulle laadukkaan laitteen huokeaan hintaan. Tämän laitteen etuja ovat Optiikka

Lisätiedot

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari

Kokemuksia. aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys seminaari Kokemuksia aineistojen paketoinnin piloteista. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 2 Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto OKM:n rahoittama valtakunnallinen palveluresurssi erillisyksikkö Tampereen

Lisätiedot

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3

Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 Sideaineen talteenoton, haihdutuksen ja tunkeuma-arvon tutkiminen vanhasta päällysteestä. SFS-EN 12697-3 1 Johdanto Tutkimus käsittelee testausmenetelmästandardin SFS-EN 12697-3 Bitumin talteenotto, haihdutusmenetelmää.

Lisätiedot

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten "OK".

Kuva 1. GIMP:in uuden kuvan luominen. Voit säätää leveyttä ja korkeutta ja kokeilla muitakin vaihtoehtoja. Napsauta sitten OK. Gimp alkeet III 8 luokan ATK-työt/HaJa Sivu 1 / 6 Uuden kuvan luominen GIMP:illä yleisinfoa ----> LUE! Sen lisäksi, että GIMP on loistava valokuvankäsittelyohjelma, sillä saa piirrettyä myös omia kuvia

Lisätiedot

811120P Diskreetit rakenteet

811120P Diskreetit rakenteet 811120P Diskreetit rakenteet 2016-2017 2. Lukujen esittäminen ja aritmetiikka 2.1 Kantajärjestelmät ja lukujen esittäminen Käytettävät lukujoukot: Luonnolliset luvut IN = {0,1,2,3,... } Positiiviset kokonaisluvut

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

Eristysvastuksen mittaus

Eristysvastuksen mittaus Eristysvastuksen mittaus Miksi eristyvastusmittauksia tehdään? Eristysvastuksen kunnon tarkastamista suositellaan vahvasti sähköiskujen ennaltaehkäisemiseksi. Mittausten suorittaminen lisää käyttöturvallisuutta

Lisätiedot

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje

Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Windows Liven elokuvatyo kalun ka ytto ohje Aloittaminen Hae video kansiosta, johon se on tallennettu painamalla Lisää videoita ja valokuvia painiketta. Kun video on tuotu elokuvatyökaluun sitä voi esikatsella

Lisätiedot

StatCrunch -laskentasovellus

StatCrunch -laskentasovellus StatCrunch -laskentasovellus Yleistä sovelluksesta StatCrunch on Integrated Analytics LLC:n valmistama sovellus tilastotieteellisten analyysien tuottamista varten. Se on verkon yli käytettävä analyysisovellus,

Lisätiedot

1. Sommitelman on sijaittava sivun keskellä sekä vastattava tilauksessa ilmoitettuja mittoja;

1. Sommitelman on sijaittava sivun keskellä sekä vastattava tilauksessa ilmoitettuja mittoja; Digitaalinen alkuperäisversio on komposiitti-pdf, joka on tehty PDF/X- 1a:2001 -versiolla sekä Acrobat Distillerillä. Tilauksen mukaisesti joko CMYK:llä tai CMYK+SPOT -väreillä (PANTONE). Ohjeita ja suosituksia

Lisätiedot

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos

-'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos r -'*. 419/3533/21 /? Geologinen tutkimuslaitos., Seppo ~ i o Geofysiikan osasto Otaniemi TAIVALKOSKEN SAARIJÄRVEN SAVIKIVIESIINTYMÄN GRAVIMETRINEN TUTKIMUS Tämä raportti liittyy työhön, jota geologisen

Lisätiedot

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus

Visuaalinen identiteetti. Graafinen ohjeistus Visuaalinen identiteetti Graafinen ohjeistus MEDRIAN OY SISÄLTÖ 01 VÄRIT 04 02 03 3... CMYK ja RGB 4... HELPien värit TYPOGRAFIA 5... Ensisijainen fontti 6... Toissijainen fontti 7... WWW-sivut LOGO 8...

Lisätiedot

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä

Johdanto. I. TARKKUUS Menetelmä Accu-Chek Aviva -järjestelmän luotettavuus ja tarkkuus Johdanto Järjestelmän tarkkuus on vahvistettu ISO 15197:2003 -standardin mukaisesti. Ulkopuolinen diabetesklinikka toimitti diabeetikoilta otetut

Lisätiedot

Limsan sokeripitoisuus

Limsan sokeripitoisuus KOHDERYHMÄ: Työn kohderyhmänä ovat lukiolaiset ja työ sopii tehtäväksi esimerkiksi työkurssilla tai kurssilla KE1. KESTO: N. 45 60 min. Työn kesto riippuu ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Sinun tehtäväsi on

Lisätiedot

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA

LIITE 1 VIRHEEN ARVIOINNISTA 1 Mihin tarvitset virheen arviointia? Mittaustuloksiin sisältyy aina virhettä, vaikka mittauslaite olisi miten uudenaikainen tai kallis tahansa ja mittaaja olisi alansa huippututkija Tästä johtuen mittaustuloksista

Lisätiedot

Mittausepävarmuuden laskeminen

Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskeminen Mittausepävarmuuden laskemisesta on useita standardeja ja suosituksia Yleisimmin hyväksytty on International Organization for Standardization (ISO): Guide to the epression

Lisätiedot

Esteetön PowerPoint-esitys

Esteetön PowerPoint-esitys ESKEn esteettömyyssuunnistus 4.12.2015 Esteetön PowerPoint-esitys ( SAFA Kirsti Pesola, tekn.lis. (arkkitehti johtaja, Invalidiliiton Esteettömyyskeskus ESKE puh (09) 613 191 tai 050 594 2553 kirsti.pesola@invalidiliitto.fi

Lisätiedot

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko

Luku 8. Aluekyselyt. 8.1 Summataulukko Luku 8 Aluekyselyt Aluekysely on tiettyä taulukon väliä koskeva kysely. Tyypillisiä aluekyselyitä ovat, mikä on taulukon välin lukujen summa tai pienin luku välillä. Esimerkiksi seuraavassa taulukossa

Lisätiedot

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio

Top Analytica Oy Ab. XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio XRF Laite, menetelmät ja mahdollisuudet Teemu Paunikallio Röntgenfluoresenssi Röntgensäteilyllä irroitetaan näytteen atomien sisäkuorilta (yleensä K ja L kuorilta) elektroneja. Syntyneen vakanssin paikkaa

Lisätiedot

TAKAVARIKKO TULLISSA

TAKAVARIKKO TULLISSA TAKAVARIKKO TULLISSA KOHDERYHMÄ: Työ on suunniteltu lukiolaisille. Erityisesti työ soveltuu kurssille KE2. KESTO: n. 30 min. Riippuen näytteiden määrästä ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Tullin haaviin on

Lisätiedot

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA

1 PÄÄTÖS 1 (6) POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA 1 PÄÄTÖS 1 (6) 28.12.2005 26/310/05 POTILAAN SÄTEILYALTISTUKSEN VERTAILUTASOT LASTEN RÖNTGENTUTKIMUKSISSA Säteilyn lääketieteellisestä käytöstä annetussa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksessa (423/2000;

Lisätiedot

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet

6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet 6. Värikuvanprosessointi 6.1. Värien periaatteet Värien käyttö kuvissa on hyödyllistä kahdesta syystä. Väri on tehokas kuvaaja kohteiden tunnistamiseksi ja erottamiseksi näkymästä. Toiseksi normaalilla

Lisätiedot

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin

Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytysohje loppuraporttien vertaisarviointiin Pisteytys olettaa kaikkien kuvattujen vaatimusten täyttymistä pistemäärän saavuttamiseksi. Esimerkiksi: Raportti täyttää rakenteen ja kieliasun osalta kaikki

Lisätiedot

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010

TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta. Yliassistentti Jussi Hakanen syksy 2010 TIES592 Monitavoiteoptimointi ja teollisten prosessien hallinta Yliassistentti Jussi Hakanen jussi.hakanen@jyu.fi syksy 2010 Optimaalisuus: objektiavaruus f 2 min Z = f(s) Parhaat arvot alhaalla ja vasemmalla

Lisätiedot

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta...

1. Johdanto Todennäköisyysotanta Yksinkertainen satunnaisotanta Ositettu otanta Systemaattinen otanta... JHS 160 Paikkatiedon laadunhallinta Liite III: Otanta-asetelmat Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Todennäköisyysotanta... 2 2.1 Yksinkertainen satunnaisotanta... 3 2.2 Ositettu otanta... 3 2.3 Systemaattinen

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot

Ohjeita kirjan tekemiseen

Ohjeita kirjan tekemiseen Suomen Sukututkimustoimisto on yhdessä Omakirjan kanssa tehnyt internetiin uuden Perhekirja-sivuston. Se löytyy osoitteesta: www.omakirja.fi -> Kirjat -> Perhekirja tai http://www.omakirja.fi/perhekirja?product=6

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Sulfidisavien tutkiminen

Sulfidisavien tutkiminen Sulfidisavien tutkiminen Ympäristö- ja pohjatutkimusteemapäivä 9.10.2014 Mikael Eklund Geologian tutkimuskeskus 9.10.2014 1 Peruskäsitteitä Sulfidisedimentti (Potentiaalinen hapan sulfaattimaa) Maaperässä

Lisätiedot