YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 44/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-189

Transkriptio

1 LÄNSI-SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 44/2004/3 Dnro LSY-2003-Y-189 Annettu julkipanon jälkeen ASIA LUVAN HAKIJA Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 158/1965 muuttaminen ja veden johtaminen Hakjärven ja Brobackaån väliseen puroon Espoon kaupunki/ Espoon Vesi AIKAISEMMAT LUPAPÄÄTÖKSET Länsi-Suomen vesioikeus on antamallaan päätöksellä nro 158/1965 myöntänyt Espoon Vesihuolto Oy nimiselle yhtiölle muun ohella luvan veden johtamiseen Bodominjärvestä nesteenä käytettäväksi silloisessa Espoon kauppalassa sekä tätä tarkoitusta varten suoritettavaan Bodominjärven ja Grundträsk nimisen järven vedenjuoksun säännöstelemiseen Espoon kauppalassa päätöksessä mainitun suunnitelman mukaisesti ja noudattaen päätöksessä sanottuja lupaehtoja. Päätöksen lupaehdot 1), 5) ja 6) kuuluvat seuraavasti: "1) Vedenottamo on rakennettava Bodominjärven etelärannalle suunnitelmaan liitetyissä piirustuksissa N:ot D ja D osoitettuun paikkaan. Hakijan on suojattava vesialueelle ulottuvat rakenteensa ja laitteensa vesiliikenteestä johtuvalta vahingolta. 5) Vedenottamolla saadaan Bodominjärvestä johtaa vettä enintään 150 litraa sekunnissa. 6) Veden johtaminen ja säännöstely on toimitettava siten, ettei Bodominjärven vedenpinta - y l i t ä säännöstelyn ylärajaa, jota kuvaavan murtoviivan taitepisteet ovat: 1.I NN +22,95 m 20.III +22,70 10.IV +23,05 1.VI +23,05 1.VII +22,85 1.X +22,85 1.XI +22,95 31.XII +22,95 eikä

2 2 - A l i t a toukokuun 10 päivän ja syyskuun 1 päivän välisenä aikana korkeutta NN+22,45 m eikä vuoden muuna aikana korkeutta NN +22,25 m." Ympäristölupavirasto on päätöksillään nrot 8/2003/1 ( ) ja 38/2003/1 ( ), jotka koskevat Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn tilapäistä alittamista, myöntänyt Espoon kaupungille/espoon Vedelle luvan poiketa Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen N:o 82/1974 ( ) lupaehdon 4) vedenkorkeuksia koskevista määräyksistä. Päätösten mukaan Nuuksion Pitkäjärven säännöstelyn alaraja saatiin alittaa siten, että Pitkäjärven vedenkorkeuden on oltava vähintään tasolla N ,60 m. Päätös nro 8/2003/1 oli voimassa saakka ja päätös nro 38/2003/ saakka. HAKEMUS Espoon kaupunki/espoon Vesi on ympäristölupavirastoon toimittamassaan, myöhemmin täydentämässään hakemuksessa pyytänyt muutosta Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 158/1965 lupaehtoon 1) siten, että Bodominjärven etelärannalle rakennetun vedenottamon sijasta vesi saadaan johtaa Hakjärven ja Brobackaån väliseen puroon. SUUNNITELMA Hakija ottaa raakavettä Dämmanin tekojärvestä Länsi-Suomen vesioikeuden päätöksen nro 80/1969 ( ) mukaisesti. Päätöksen mukaan Dämmanista saadaan ottaa vettä enintään m 3 /d eli keskimäärin enintään 300 l/s. Suurin osa vedestä tulee Nuuksion Pitkäjärvestä, jonka säännöstelyä ja veden juoksutusta koskevat vesioikeuden päätökset nrot 28/1971 ( ) ja 82/1974 ( ). Kesän 2002 kuivuuden seurauksena Nuuksion Pitkäjärven vedenpinta laski alle säännöstelyn alarajan (N ,54 m) ja palautui kesäaikaiselle alarajalle (N ,04 m). Muutokset veden johtamiseen Bodomin vesilaitoksen toiminta on lopetettu vuonna 1998 ja laitoksen laitteisto on suurelta osin purettu. Laitoksen kiinteistö ei ole enää hakijan hallinnassa. Ainoa taloudellisesti kannattava vaihtoehto hakijan mielestä on johtaa vettä Dämmanin vesilaitokselle käsiteltäväksi. Lisävesi on tarkoitus johtaa Hakjärven ja Brobackaån väliseen puroon ja edelleen Dämmaniin. Lisäveden johtamisen tarkoitus on, ettei Nuuksion Pitkäjärven vedenpintaa jouduta enää laskemaan alle säännöstelyn alarajan kuten vuoden 2002 syksynä ja talvena. Bodominjärvestä johdettavalla vedellä voidaan korvata kuivana kautena Nuuksion Pitkäjärvestä otettava raakavesi lähes kokonaan ja Nuuksion Pitkäjärvestä juoksutetaan ainoastaan vesioikeuden määräämä minimivirtaama 20 l/s.

3 3 Suunnitelman mukaan vanhoista rakenteista on tarkoitus säilyttää säännöstelypato ja raakavesipumppaamo ja vuonna 1977 rakennettu maan alle sijoitettu pumppaamo, joka on yhdistetty vanhaan pumppaamoon. Maanpäällisiä muutoksia pumppaamoon ei ole tarkoitus tehdä, ainoastaan sisäisiä pumppu- ja putkistomuutoksia. Vesi johdetaan puroon Lauri Rönnbergin omistaman kiinteistön Kevätkangas RN:o 1:159 ( ) kohdalla paineputkella 315 PEH purkukaivon kautta. Purkukohdassa putkikoko on 560 PEH. Vedenkorkeudet ja virtaamat Kalasto Hakjärven valuma-alueen pinta-ala on noin 1,67 km 2. Järven pintaala vedenkorkeudella N ,0 m on 0,128 km 2. Järvisyys on 12,5 %. Hakjärvestä lähtevän puron virtaamat ovat seuraavat: Keskialivirtaama MNQ 0 l/s Keskiylivirtaama MHQ 145 l/s Ylivirtaama HQ 260 l/s Lisävettä on tarkoitus johtaa kun pitkään jatkunut kuiva kausi alentaa järven vedenkorkeuksia eikä järviin sada lisävettä. Tällöin purossa ei todennäköisesti virtaa vettä lainkaan ja johdettava vesi parantaa sen vesitilannetta sekä vesieliöiden ja vesikasvien selviytymismahdollisuuksia. SCC Viatekin (Vesihydro) päivätyn kalastoselvityksen mukaan Hakjärvenojan (puron) kalastoa ja kalataloudellista merkitystä voidaan pitää vähäisenä. Lähimmät kalastuspaikat ovat Brobackaå ja Hakjärvi, jossa tavataan mm. haukea, lahnaa, särkeä, ahventa, suutaria ja ankeriasta. Hakijan suunnitelmat tulevaisuudessa Hankkeen vaikutukset Hakijan tavoitteena on lisätä vesijohtoverkoston vedensiirtokapasiteettia siten, että tarvittaessa Dämmanin vesilaitoksen tuotto voidaan ainakin hetkellisesti korvata Helsingin Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitokselta johdettavalla vedellä. Tästä huolimatta Dämmanin laitoksen vettä tarvitaan vedensaannin turvaamiseksi ja laitosta on tarkoitus käyttää tulevaisuudessakin. Hakijan arvion mukaan Bodominjärvestä johdettava vesi ei aiheuta olennaista muutosta Hakjärven alapuolisessa ojassa (purossa). Sähkönjohtavuus, rauta-, kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet kasvavat jonkin verran ja väriluku pienenee. Veden ph-arvo tulee lähemmäksi neutraalia. Ojan happipitoisuus kasvanee minimivirtaamien kasvaessa. Raakavedenottosyvyyttä säätämällä voidaan tarvittaessa vaikuttaa myös pumpattavan veden laatuun niin, ettei alapuolisessa vesistössä tapahdu haitallisia muutoksia.

4 HAKEMUKSESTA TIEDOTTAMINEN 4 Veden johtamisella ei arvioida olevan vaikutusta rantakiinteistöihin eikä niiden käyttöön. Veden pumppausta on tarkoitus toteuttaa kuivina ajanjaksoina, jolloin ojan virtaama on lähes nolla ja pumppauksen johdosta virtaama kasvaa luonnontilaisen keskivirtaaman suuruiseksi. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Espoon kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen ja mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta viimeistään MUISTUTUKSET, VAATIMUKSET JA MIELIPITEET 1) Uudenmaan ympäristökeskus on lausunnossaan muun ohella todennut, että Bodominjärven ja Matalajärven välillä saattaa olla geohydrologinen yhteys, mutta hakemuksessa ei ole asiaa käsitelty. Kesällä 2003 ympäristökeskuksesta on käyty Matalajärven padolla, jolloin Matalajärven laskuoja padon kohdalla oli kuiva, eikä laskuojan kautta tullut vettä Matalajärvestä Bodominjärveen. Suunnitelmassa ei ole myöskään arvioitu sitä, miten lisävesi vaikuttaa vastaanottavan vesistön tilaan. Vesimäärän lisäys kuivana kautena on ilmeisesti myönteistä mm. Nupurijärven kannalta. Johdettavan veden laadulla voi kuitenkin kuivana kautena olla tärkeä merkitys. Ajoittuessaan tuotantokaudelle voi melko pienikin ravinnelisäys vaikuttaa mm. levätilanteeseen. Ympäristökeskus on vaatinut, että ennen luparatkaisua vesistövaikutuksista on tehtävä selvitys, jossa käytetään hyväksi saatavilla olevia tietoja ottaen erityisesti huomioon vedenlaatu kuivina kausina. Johdettavan veden laatua ja määrää sekä veden oton ja johtamisen vaikutuksia vesiluontoon on tarkkailtava tarpeellisessa laajuudessa ja tarkkailuohjelma on esitettävä keskuksen hyväksyttäväksi kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. Lisäksi ympäristökeskus on huomauttanut, ettei kalastoselvityksessä ole selostettu Espoonjoen vesistöalueella sijaitsevien purojen (Glomsån ja Ryssängsbäcken) kalastoa ja niiden kalastusoloja, vaikka putken linjaus kulkee purojen poikki. Ympäristökeskuksen mielestä hanke voidaan toteuttaa, jos suunnitelmaa täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla ja lisäveden vaikutukset vastaanottavassa vesistössä on arvioitu eikä haitallisia vaikutuksia ole odotettavissa. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa myönnetään viiden vuoden määräajaksi, jonka jälkeen asiaa on tarkasteltava uudelleen. Lupamääräyksissä keskus on esittänyt noudatettavaksi seuraavia periaatteita: - Hankkeesta ei saa aiheutua haitallisia vaikutuksia, kuten vesitilavuuden pienentymistä, Matalajärven Natura 2000-alueelle.

5 5 - Rakentamisen aikaiset haitat ja vauriot alueen vesistöihin ja muuhun ympäristöön tulee minimoida. Purojen (Glomsån ja Ryssängsbäcken) alitukset tulee tehdä uoman pohjan alittavalla suuntaporauksella. Jos puroissa suoritetaan kaivutöitä, on työalueet kunnostettava töiden jälkeen. Purojen samentumista tulee välttää etenkin syys-marraskuussa, jotta taimenten nousu merestä kutualueilleen ja kuteminen ei estyisi. Kaivutöiden mahdolliset vaikutukset purojen kalastoon tulee selvittää ja haitalliset vaikutukset korvata. - Alueelle ei tule hakata uusia linjoja, vaan putki tulee rakentaa pääosin olemassa olevia tie- ja latupohjalinjauksia pitkin. - Veden johtaminen ei saa aiheuttaa haitallista tulvimista tai eroosiota Hakjärven laskuojassa. Tarvittaessa ojaan on tehtävä eroosiosuojaus. Vesi tulee johtaa ojaan mahdollisimman tasaisella virtauksella, jotta haitallisia tulva-aaltoja ei synny. - Rakentamisesta ei saa aiheutua haittaa virkistyskäytölle. Mikäli jostakin ennalta arvaamattomasta syystä haittoja syntyy, on ne korjattava viivytyksettä. 2) Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on lausunnossaan todennut, että ennalta arvioiden hankkeen kalataloudelliset vaikutukset ovat vähäiset. Uudenmaan työvoima- ja elinkeinokeskus on katsonut, että lupa veden johtamiselle Hakjärvenojaan voidaan myöntää. Lisäksi keskus on katsonut, ettei erillistä kalataloustarkkailua tarvita. 3) Espoon kaupungin ympäristölautakunta on lausunut, että hakijalle voidaan myöntää määräaikainen lupa raakaveden johtamiselle Bodominjärvestä Hakjärvestä laskevaan puroon vain mikäli vanhaa raakaveden ottamislupaa ja säännöstelyehtoja muutetaan siten, että Matalajärven Natura-alue ei vaarannu ja ettei myöskään Bodominjärven tila huononnu esim. sinilevätilanteen takia. Perusteellisessa lupaharkinnassa on otettava huomioon Matalajärven (Grundträsk) Natura-alue ja vesioikeuden päätöksen nro 158/1965 lupaehdot on muutettava sellaisiksi, ettei alueella oleva Natura-alue vaarannu. Matalajärven yksi keskeisimmistä ongelmista nykyisin on vedenpinnan mataluus. Mikäli Bodominjärvestä aiotaan johtaa vettä Dämmanin lisävedeksi matalan veden aikana, voidaan sen katsoa vaikuttavan merkittävän haitallisesti Matalajärven Natura-alueen ekologiaan. Asia on selvitettävä lupaharkinnassa, mutta lautakunnan mielestä peruslähtökohtana ei voida pitää mahdollisena johtaa vettä Matalajärvestä Bodominjärveen johdettavaksi edelleen Dämmanin vesilaitokselle. Lautakunta ei ole pitänyt haetun luvan mukaista vedenhankintaa hyvänä ratkaisuna. Mikäli luvan myöntäminen katsotaan kuitenkin mahdolliseksi, lupa on myönnettävä enintään kolmen vuoden määräajaksi. Tuona aikana Espoon Vedellä on teknillistaloudellinen mahdollisuus lisätä veden johtamista Päijännetunnelista. Mikäli lupaa halutaan jatkaa määräajan jälkeen, on säännöstelylupa tarkistettava nykyajan vaatimusten mukaiseksi.

6 6 Lupaharkinnassa on lisäksi otettava huomioon Nuuksion alueen suuri merkitys pääkaupunkiseutulaisten virkistysalueena, mikä on otettava huomioon mahdollisen muutetun luvan lupaehdoissa. Lautakunta on esittänyt lupapäätökseen seuraavia lupaehtoja: - Rakentamisen takia alueelle ei saa syntyä uusia hakkuulinjoja ja maasto tulee siistiä töiden jälkeen. - Ympäristövaurioiden välttämiseksi raakavesiputki tulee rakentaa Kellonummen hautausmaalla olevalta tieltä Hakjärvestä laskevaan puroon Oittaalta Nuuksion ulkoilumajalta kulkevan latulinjauksen alle. - Rakentamisen aikaiset haitat ja vauriot ympäristöön ja erityisesti alueen vesistöihin on estettävä ja tarvittaessa korjattava. - Raakavesiputkea pitää käyttää siten, että virtaama Hakjärvestä laskevassa purossa nousee hitaasti, eikä aiheuta purossa tulvaaaltoa. - Raakavesiputki tulee rakentaa siten, ettei siitä aiheudu haittaa alueen virkistyskäytölle. - Veden pumppaamisen aloittamisesta tulee etukäteen tehdä ilmoitus Espoon ympäristökeskukselle. 4) Espoon seurakuntayhtymä on muistutuksessaan ilmoittanut, että hakemusasiakirjoissa tarkoitettu putkilinja sivuaa tai kulkee seurakuntayhtymän omistamien seuraavien kiinteistöjen alueilla: Lommilan kylän tila Kellolaakso RN:o 17:0 Lommilan kylän tila Kellonummen hautausmaa RN:o 1:92 Karhusuon kaupunginosan tontti Lommilan kylän tila Ristimäki RN:o 1:93 Seurakuntayhtymä on ilmoittanut, että Kellonummen hautausmaa on aktiivisessa käytössä. Hakemusasiakirjojen mukaan suunniteltu putkilinja kulkee seurakuntayhtymän omistamalla maalla Ryssänniitylle kaavaillun laajennusalueen reunalla ja Kellonummen nykyisen alueen pohjoispuolella. Hakemuksen mukaan on mahdollista, että putki sijoittuisi osittain tulevan hautausmaalaajennuksen alueelle nykyisen alueen luoteispuolelle. Seurakuntayhtymä on ilmoittanut, ettei se hyväksy putkilinjan sijoittamista hautausmaan alueelle, koska Raikorventien linjausta noudattava maahan sijoitettu johtolinja rajoittaa hautausmaan ratkaisuja ja tulevaa käyttöä jo tässä vaiheessa. Hautausmaan laajennusvaraukseksi on määritelty myös Ryssänniityn alue, jonka kaavoitus hautausmaaksi on seurakuntayhtymän lähiajan tavoitteena. Muistuttaja on esittänyt seuraavat vaatimukset: - suunnitellun putkilinjan sijaintia on muutettava niin, että se sijaitsee kokonaisuudessaan sekä nykyisen Lukkarinpuron asemakaavan että valmisteilla olevan Kellonummen asemakaavan mukaisten hautausmaa-alueiden (H, EH) ulkopuolella ja niin, ettei putken sijoittelu haittaa alueiden käyttämistä kaavassa tai kaavaluonnoksessa varattuihin tarkoituksiin.

7 7 - Putkilinjan sijaintia on täsmennettävä em. hautausmaa-alueiden ulkopuolella niin, että se on Kellonummentien katualueella tai muulla vastaavalla tiealueella. - Mikäli em. sijoitukset osoittautuvat mahdottomaksi, on linjan sijoitus toteutettava hautausmaan laajennusalueiden suunnitelmiin perustuen seurakuntayhtymän määräämään paikkaan. - Muistuttajalle on varattava riittävästi aikaa tarkoituksenmukaisen ratkaisun selvittämiseen. 5) Bodominjärven kalastusyhdistys r.y. on todennut, että hankkeen mukainen toiminta nopeuttaisi ja suurentaisi vedenpinnan vaihteluita. Kuivana aikana vedenpinta laskisi haitallisen alas. Vedenpinnan suuri ja nopea vaihtelu vaikeuttaa eliöstön elinmahdollisuuksia sekä järvessä että sen läheisyydessä ja haittaa myös järven virkistyskäyttöä. Alhainen vedenpinta kuivana aikana haittaa merkittävästi järven kalataloutta ja virkistyskäyttöä, mistä on myös kokemuksia ainakin vuoden 2002 ja 2003 kuivina kesinä. Kalastusyhdistys on vaatinut järven vedenpinnan sallittujen vaihtelurajojen uudelleen harkitsemista ja niiden pienentämistä. Kalastuskuntien jäsenten tekemien havaintojen mukaan järven kalakanta on selvästi elpynyt sen jälkeen kun vedenotto järvestä on lopetettu. Mikäli lupa myönnetään, muistuttaja on vaatinut, että vedenottamiseen on käytettävä jo olemassaolevaa vanhaa imuputkea. Putken kunto on tarkastettava ja varmistettava, että sen pää on varustettu suojalaitteilla, jotka estävät kalojen ja kalanpoikasten joutumisen putkeen. Vaikutuksia kalakantaan on tutkittava ja seurattava, ja jos ilmenee negatiivisia vaikutuksia, hakijan on tehtävä korvausistutuksia. Lisäksi kaikki haitat Matalajärveen ja sen Natura-alueeseen on estettävä. HAKIJAN SELITYS Hakija on antanut selityksen muistutusten ja lausuntojen johdosta. Uudenmaan ympäristökeskuksen (1) muistutuksesta hakija on muun ohella ilmoittanut, ettei sillä ole tietoa muusta yhteydestä Bodominjärven ja Matalajärven välillä kuin että niitä yhdistää laskuoja. Ojassa oleva pohjapato estää normaalioloissa Matalajärven liiallisen alenemisen. Hakija kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei hankkeesta aiheudu haitallisia veden laadun muutoksia vastaanottavassa vesistössä. Hakija tulee tekemään tarvittavat selvitykset ennen hankkeen toteuttamista. Vesistövaikutusten tarkkailuohjelman osalta hakija on esittänyt, että se toimitetaan hyväksyttäväksi ennen pumppauksen aloittamista.

8 8 Luvan määräaikaisuutta koskevan huomautuksen osalta hakija on katsonut, ettei esitetty viiden vuoden määräaika ole riittävä. Lupa tulisi myöntää jatkuvasti voimassa olevaksi. Hakija on lisäksi korostanut, ettei viidessäkään vuodessa välttämättä satu samanlaisia kuivia jaksoja kuin vuosina 2002 ja 2003, joten hankkeen vaikutuksia ei mahdollisesti nähdä. Vesitilavuuden pienenemistä ei Matalajärven Natura 2000-alueella aiheudu, sillä vedenpinnan korkeuteen hankkeella ei vaikuteta. Säännöstelyä on tarkoitus jatkaa nykyisten lupaehtojen mukaisesti. Rakentamisen aikaiset haitat ja vauriot alueen vesistöihin ja muuhun ympäristöön minimoidaan sekä Ryssängsbäcken ja Glomsån purojen alituksissa otetaan huomioon taimenten kutuaika ja kutuolosuhteet töiden suunnittelussa. Myös haitallisten tulva-aaltojen syntyminen Hakjärven laskuojassa estetään pumppausteknisesti. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan (3) muistutuksen osalta hakija on muun ohella huomauttanut, että esitetty kolmen vuoden periodi on hankkeen toteuttamisen kannalta lyhyt. Ympäristövaurioiden välttämisen kannalta hankkeen huolellinen suunnittelu ja toteutus on paikallaan. Nykyisen säännöstelyluvan ehtojen mukaan Matalajärven vedenpinnan liiallisen alenemisen estämiseksi laskupuro on varustettu pohjapadolla, joka kuivana kautena estää Matalajärven veden virtauksen Bodominjärveen. Hakijan mielestä säännöstelyn ei voida katsoa vaarantavan Natura-aluetta. Bodominjärven tilan kannalta vedenoton ei voida olettaa huonontavan sitä, vaan vaikutus on hakijan mielestä päinvastainen. Järven tilaa on hoidettu mm. alusveden poistolla ja hapettamalla. Vuoden 1980 jälkeen sinileväkukintoja ei ole esiintynyt lukuun ottamatta kesää 2003, jolloin hapettamista ei ollut enää useaan vuoteen suoritettu. Espoon seurakuntayhtymän (4) muistutuksessa esitetyt vaatimukset hakija on ilmoittanut hyväksyvänsä. Bodominjärven kalastusyhdistys r.y.:n (5) muistutuksen osalta hakija on huomauttanut, ettei hankkeella nopeuteta eikä suurenneta vedenpinnan vaihteluita, sillä nykyisen säännöstelyluvan mukaisia vedenpinnan korkeuksia noudatetaan. Vaatimus säännöstelyrajojen vaihteluvälin pienentämisestä ei ole aiheellinen, sillä säännöstelyllä pyritään säästämään vettä mahdollisimman paljon, jotta kuivana kautena vesivarastoa olisi käytettäväksi raakavedeksi. Lisäksi hakija on ilmoittanut käyttävänsä jo olemassa olevaa raakavesiputkea, jonka kunto tarkastetaan. Hakijan mielestä haitallisia vaikutuksia ei ole odotettavissa, kun säännöstelyä jatketaan nykyisten säännöstelyrajojen mukaan.

9 YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU 9 Luparatkaisu Ympäristölupavirasto muuttaa Länsi-Suomen vesioikeuden antamaa päätöstä N:o 158/1965, joka koskee Espoon kaupungille (entiselle kauppalalle) myönnettyä lupaa veden johtamiseen Bodominjärvestä sekä sanotun järven ja Grundträsk nimisen järven säännöstelyä siten, että Bodomin vesilaitoksen sijasta vesi saadaan johtaa Hakjärven ja Brobackaån väliseen puroon. Lupamääräykset Lupamääräys 1) muutetaan kuulumaan seuraavasti: 1) Bodominjärvestä otettava vesi saadaan johtaa Hakjärven ja Brobackaån väliseen puroon hakemukseen liitetyn päivätyn kartan (1:2000) osoittamaan paikkaan. Lisäksi luvan saajan on noudatettava seuraavia uusia lupamääräyksiä. 1a) Luvan saajan on tarkkailtava vedenjohtamisen vaikutuksia Bodominjärven, Matalajärven (Grundträsk) sekä Hakjärven ja Brobackaån välisen puron vedenkorkeuksiin, virtaamiin ja vedenlaatuun Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailuohjelmaehdotus on toimitettava ympäristökeskukselle kahden kuukauden kuluessa päätöksen antamisesta. 1b) Veden johtaminen ei saa aiheuttaa haitallista tulvimista tai eroosiosta Hakjärven laskuojassa. Tarvittaessa ojaan on tehtävä eroosiosuojaus. 1c) Vedenjohtamisen aloittamisesta on etukäteen ilmoitettava Uudenmaan ympäristökeskukselle ja Espoon kaupungin ympäristölautakunnalle. 1d) Luvan saaja on vastuussa hankkeesta mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, haitasta ja muusta edunmenetyksestä siten kuin vesilaissa on säädetty. Muilta osin on noudatettava vesioikeuden päätöksen N:o 158/1965 lupaehtoja. Perustelut Lupapäätöksen N:o 158/1965 muuttaminen on tarpeen Espoon kaupungin vedensaannin turvaamiseksi. Lisäveden johtamisesta saatava hyöty on siitä johtuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna huomattava. Hankkeesta ei ennalta arvioiden aiheudu kenellekään vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa, haittaa tai muuta edunmenetystä.

10 Lainkohdat Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti ja 28 sekä 9 luvun 2 10 LAUSUNTO MUISTUTUKSISTA JA VAATIMUKSISTA Tutkimatta jätetyt vaatimukset Ympäristölupavirasto toteaa, että tämä lupahakemus koskee vain vesioikeuden päätöksen N:o 158/1965 muuttamista vedenjohtamisen osalta siten, että vesi johdetaan Bodomin vedenottamon sijasta Hakjärvenojan ja Brobackaån väliseen puroon. Tämä lupahakemus ei koske vesijohtolinjan rakentamista. Tämän vuoksi ympäristölupavirasto jättää tutkimatta kaikki muistuttajien tekemät huomautukset ja vaatimukset, jotka liittyvät putken linjaukseen, sijaintiin tai rakentamiseen. Lausunto muistutuksista ja vaatimuksista muilta osin Uudenmaan ympäristökeskuksen muistutuksesta (1) ympäristölupavirasto toteaa, että asiassa esitetyt tiedot hankkeen vesistövaikutuksista ovat riittäviä luvan myöntämisen edellytysten ratkaisemiseksi. Lisäksi ympäristökeskuksen tarkkailua ja vahinkojen korvaamista koskevat vaatimukset on otettu huomioon päätöksestä ja lupamääräyksistä ilmenevällä tavalla. Espoon kaupungin ympäristölautakunnan muistutuksen (3) osalta ympäristölupavirasto toteaa, että tämän lupahakemuksen yhteydessä ei muuteta voimassaolevia Bodominjärven ja Matalajärven vedenkorkeuksia koskevia säännöstelymääräyksiä. Hankkeella ei siten ole vaikutusta Matalajärven Natura 2000-alueeseen. Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa ja hylkää vaatimuksen luvan epäämiseksi. Vaatimukset, jotka koskevat rakentamisen aikaisia haittoja, pumppaamisen aloittamisesta ilmoittamista ja veden johtamista Hakjärvestä laskevaan puroon on otettu huomioon lupamääräyksissä. Luvan määräaikaisuutta koskevien vaatimusten osalta ympäristölupavirasto toteaa, että Espoon kaupungilla on voimassaoleva lupa vedenottamiseen Bodominjärvestä. Hakemuksessa tarkoitettu vedenottojärjestelyjen muutos on tarpeen Espoon kaupungin vedenhankinnan turvaamiseksi poikkeuksellisissa olosuhteissa. Ympäristölupavirasto katsoo, että edellytykset pysyvän luvan myöntämiselle ovat olemassa ja hylkää luvan määräaikaisuutta tarkoittavat vaatimukset. Espoon Seurakuntayhtymän muistutuksessa (4) esitetyt vaatimukset ympäristölupavirasto on jättänyt tutkimatta edellä kohdassa "Tutkimatta jätetyt vaatimukset" esitetyillä perusteilla. Ympäristölupavirasto toteaa kuitenkin, että hakija on selityskirjelmässään ilmoittanut hyväksyvänsä Espoon seurakuntayhtymän esittämät vaatimukset. Bodominjärven kalastusyhdistys r.y:n muistutuksen (5) osalta ympäristölupavirasto toteaa, ettei tämän asian yhteydessä muuteta voi-

11 11 massaolevan vesioikeuden päätöksen N:o 158/1965 säännöstelymääräyksiä. Hakemuksen mukaisella vedenotolla ei rajoiteta eikä muuteta Bodominjärven vedenpinnan vaihteluita nykyisestä. Hakija on myös ilmoittanut, että säännöstelyllä pyritään säästämään vettä mahdollisimman paljon, jotta mahdollisena kuivana kautena vesivarastoa olisi käytettävissä raakavedeksi. Lisäksi hakija on ilmoittanut käyttävänsä jo olemassa olevaa raakavesiputkea. KÄSITTELYMAKSU euroa Sovellettu oikeusohje Ympäristöministeriön asetus ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista /1416

12 MUUTOKSENHAKU 12 Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla Valitusaika päättyy Valitusosoitus on liitteenä. Leena Simpanen Tapio Kovanen Hannu Kokko Ulla Kuusiniemi Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Leena Simpanen, Tapio Kovanen ja Hannu Kokko. Asian on esitellyt esittelijä Ulla Kuusiniemi. UK/mk

13 VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE Länsi-Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Valituskirjelmä on toimitettava liitteineen Länsi- Suomen ympäristölupavirastoon. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antamispäivästä sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksia päätöksen johdosta voivat esittää ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - ympäristölupaviraston päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) - miltä kohdin ympäristölupaviraston päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia ympäristölupaviraston päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta - jäljennös valituskirjelmästä (jos valituskirjelmä toimitetaan postitse) Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi-Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä on toimitettava Länsi-Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, Helsinki postiosoite: PL 115, Helsinki puhelin: vaihde (09) telekopio (09) sähköposti kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 80 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.