LIFE06 ENV/FIN/ ELINKAARITARKASTELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIFE06 ENV/FIN/000195 ELINKAARITARKASTELUT"

Transkriptio

1 LIFE06 ENV/FIN/ Cement manufacturing Production of Industrial Residues /by-products Transport of dredging equipment to the site Transports Atmospheric emissions Energy (fuel etc.) Dredging Storage of binder components and aggregates Releases to water / sea environment Natural resources - stone materials - other Transport of dredged material Stabilisation process Stabilisation lagoon Filling with stabilised material Solid waste Transport of stabilisation equipment to the site Transport of equipment for the lagoon filling to the

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Maaliskuu 2009 (final) Aino Maijala Pentti Lahtinen Viite LIFE06 ENV/FIN/ Task 3

3 SISÄLTÖ Terminologiaa 5 1. Johdanto 7 2. Elinkaariarvioinnin menetelmät Ympäristövaikutusten arviointi, LCA Elinkaaritaloudellisuuden arvioiminen, LCC Elinkaaritarkastelun kuvaus Tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointi ja valitut vaikutusluokat Skenaariot, tuotejärjestelmät ja toiminnallinen yksikkö Elinkaarilaskennan tiedot Materiaalit Ruoppaus Stabilointi Kaatopaikkakäsittelyt Kiviainestäyttö Ominaispäästöt Tarkastelun ulkopuolelle jätetyt prosessit ja järjestelmät Elinkaarilaskennan tulokset Ympäristövaikutukset Materiaalien tuotanto Materiaalien kuljetukset Ruoppaus ja purku Stabiloinnit ja satama-altaan täyttö Koneiden ja laitteiden mobilisaatio Yhteenveto ympäristövaikutuksista Kustannusvaikutukset Lähtötietojen muutoksen vaikutus tuloksiin Ruoppauksen ja stabiloinnin kapasiteetin käyttöasteen paraneminen Sementin korvaaminen lentotuhkalla sideaineseoksessa 56 3

4 6. Ympäristövaikutusten testaus ja seuranta Materiaalien testaukset reseptoinnin yhteydessä Pilottikohteessa tehty ympäristöseuranta Pilottiin liittyvät samentumistutkimukset Johtopäätöksiä elinkaaritarkasteluista 69 Kirjallisuus 71 4

5 TERMINOLOGIAA Seuraavassa on joitakin keskeisiä elinkaaritarkasteluihin liittyviä määritelmiä, joista osa on poimittu standardista SFS-EN ISO ja osa mm. RIL:in Elinkaaritekniikan sanastosta (RIL ) sekä Myllymaa ym. raportista Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset (SY39/2008) Elinkaaren jakso Elinkaari Elinkaariarviointi on erikseen määritelty tuotteen elinkaaren osa; esimerkiksi tien käyttöikäjakso peruskorjausten välillä, ja tämä puolestaan koostuu kunnossapitojaksoista. Tuotteen l. tuotejärjestelmän elinkaarella tarkoitetaan sen peräkkäisiä ja vuorovaikutteisia vaiheita raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta luonnonvaroista loppusijoitukseen on ISO ja standardeissa määritelty, tuotejärjestelmän elinkaaren aikaisten syötteiden ja tuotosten sekä potentiaalisten ympäristövaikutusten arviointi. Elinkaareen sisällytetään kaikki vaiheet raakaaineiden hankinnasta loppusijoitukseen. Elinkaareen kuuluvat myös järjestelmän energian kulutus ja kuljetukset. Kustakin elinkaarivaiheesta kootaan tiedot käytetyistä materiaali- ja energiavirroista sekä ilmaan, veteen ja maaperään päätyvistä päästöistä, ns. inventaariovaiheessa. Inventaarioanalyysin tulokset luokitellaan eri ympäristövaikutusluokkiin. Elinkaariarvioinnissa arvioidut ympäristövaikutukset eivät pyri kuvaamaan todellisia vaikutuksia. Ympäristövaikutustuloksia verrataan aina johonkin, minkä takia erilaisten tuotejärjestelmien tai niiden osien suhteelliset erot ympäristövaikutusten aiheuttajana riittävät arviointien perustaksi. Elinkaarikustannus GWP Toiminnallinen yksikkö Tuote on tuotteen eli rakennetun kohteen tai sen osan kokonaiskustannukset koko tarkasteltavan elinkaarijakson ajalta Ilmaston lämpenemispotentiaali (global warming potential) 1 on indeksi, joka kertoo tarkasteltavan tuotejärjestelmän, tietyn yksikköprosessin, jonkin aineen ym. vaikutuksen ilmaston muutokseen / lämpenemiseen. Hiilidioksidin (CO 2 ) GWP-arvo on 1.0 ja muiden aineiden arvoja verrataan hiilidioksidiin. Tässä käytettyjä kertoimia ovat metaanille (CH 4 ) 23 ja typpioksiduulille (N 2 O) 310. Toisin sanoen metaani on ainakin 23 kertaa voimakkaammin vaikuttava kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Käytetyillä kertoimilla ilmastomuutokseen vaikuttavat päästöt siis muunnetaan ilmastovaikutuksiltaan yhteiseen yksikköön, CO 2 -ekvivalenteiksi. on tuotejärjestelmän määrällinen suorituskyky, jota käytetään referenssiyksikkönä elinkaariarvioinnissa. Toiminnallinen yksikkö on esimerkiksi 1000 kuivatonnia ruopattua, pilaantunutta sedimenttiä. on mikä tahansa tavara tai palvelu, myös esim. tietty tie, tieosuus, tieverkosto 1 GWP käsitteen esitti vuonna 1990 IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change); Finnveden et al., 1992, s

6 Tuotejärjestelmä Vaikutusluokka on sarja yksikköprosesseja, joissa on perusvirtoja ja tuotevirtoja, jotka toteuttavat yhden tai useampia määriteltyjä toimintoja ja jotka kuvaavat tuotteen elinkaarta. Ympäristökysymyksiä nimitetään elinkaariarvioinnissa vaikutusluokiksi, jotka ilmentävät päästöjen erikseen sovittuja vaikutuksia. Näitä vaikutuksia syntyy määrätyn syy-seurausketjun perusteella. Vaikutusluokkia ovat esimerkiksi ilmastomuutos ja luonnonvarojen kulutus. Samoja vaikutuksia aiheuttavat päästöt karakterisoidaan eli muunnetaan vaikutusluokkaindikaattorin yhteiseen yksikköön l. indeksiin (kuten GWP) Yksikköprosessi on pienin inventaarioanalyysissa huomioon otettava osa, jonka suhteen syöte- ja tulostiedot määritellään. Yksikköprosesseja voivat olla esimerkiksi: sementin valmistus, ruoppaus, ruoppausmassan kuljetus, stabilointi jne. 6

7 1. JOHDANTO STABLE-projektin tarkoituksena on ollut esitellä ja testata pilottiprosessia pilaantuneen sedimentin ruoppaamiseksi ja stabiloimiseksi hyötykäyttöön. Testauksessa on haluttu osoittaa, että ympäristöruoppauksen ja prosessistabiloinnin yhdistelmä pilaantuneiden sedimenttien käsittelyssä toimii ympäristön kannalta turvallisella, taloudellisesti kannattavalla ja teknisesti hyväksyttävällä tavalla. Elinkaaritarkastelun tarkoituksena on tarkastella STABLE-projektissa toteutetun pilottiratkaisun ympäristövaikutuksia ja kustannuksia, ja vertailla pilottiratkaisua muutamiin vaihtoehtoihin käyttäen lähtökohtana elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten arviointia (Life Cycle Assessment, SFS-EN ISO 14040) ja elinkaarikustannusten arviointia (LCC, Life Cycle Cost assessment, ISO ). Elinkaaritarkastelut perustuvat STABLE-projektiryhmän urakoitsijoiden ja Turun Sataman asiantuntijoiden antamiin tietoihin sekä yleisesti käytettävissä oleviin tietoihin energian ja polttoaineiden ominaispäätöistä sekä sementin ja kiviainesten tuotannon ominaispäätöistä. Elinkaaritarkasteluissa on otettu huomioon myös stabiloinnin seurantatutkimusten tulokset (Seurantaraportti 2009). Ruopattavat sedimenttien on todettu sisältävän orgaanisia tinayhdisteitä sekä muita orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita sellaisia määriä, että ne ylittävät ohjearvot mereen sijoittamiselle (YO 117/2004 ; LSY-2007-Y-92/2008). Tällaiset pilaantuneet massat on käsiteltävä ympäristölle turvallisella tavalla ja sijoitettava kaatopaikalle, jollei niitä voi hyötykäyttää. Turun Sataman valintana oli hyödyntää Aurajoen suulta ruopattavat massat Pansion satama-alueen laajentamisessa eli konttivaraston perustuksessa (ao. Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston lupapäätös LSY Y-113/2008). Käytännössä massojen läjittäminen Turun alueella sijaitsevalle kaatopaikalle ei ollut mahdollisuutta, vaikka pilaantuneet massat olisivatkin täyttäneet tavanomaiselle kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut kriteerit (Wahlström ym "Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen"; Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997 ja muutos 202/2006 sekä liite 2 jätteiden kaatopaikkaluokittelusta perustuen neuvoston päätökseen direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille). Täten stabiloinnin vaihtoehtona oli massojen kuljetus suhteellisen kauas, arviolta ainakin sadan kilometrin päähän Turun alueelta, mikä on kallis vaihtoehto. Lisäksi runsaasti vettä sisältävät massat olisi täytynyt kuljettaa mahdolliselle sijoituspaikalle säiliöautoilla, mikä on käytännössä vaikea järjestää. Ruoppaus toteutettiin ohuita sedimenttikerroksia kuorivalla ympäristökauhalla, jota käyttämällä vesiympäristön samentuminen kuten myös ruopatun massan vesipitoisuus saatiin mahdollisimman pieniksi. Elinkaaritarkastelussa ovat vaihtoehtoisina ruoppausmenetelmiä Terramaren ympäristökauha, Turun Sataman ympäristökauha ja normaalikauha. Stabilointi toteutettiin uudella prosessistabilointilaitteella, jonka prototyyppiä testattiin pienessä mittakaavassa jo vuonna 2007, ja jonka parannettu versio saatiin laajamittaisempaan testiin syksyllä Elinkaaritarkastelussa vaihtoehtona on jo vakiintunut massastabilointimenetelmä, jota myös käytettiin Turussa vuonna Stabiloinnin sideaineena käytettiin kaupallisen sideaineen ja teollisuuden sivutuotteisiin perustuvien sideaineiden seosta (sementti+masuunikuona+lentotuhka). Lentotuhka oli kostutettua ja 0 6 kk varastoitua kivihiilen polton lentotuhkaa Fortumin Naantalin voimalaitokselta. Sivutuotekomponenteista ainakin lentotuhka luokitellaan vielä jätteeksi, jonka sideainekäyttö pyritään hy- 7

8 väksyttämään ja tuotteistamaan. STABLE-projektin pilottikohteessa sideaineseoksessa käytettiin osittain kostutettuna varastoitua lentotuhkaa, joten projektissa on otettu huomioon lentotuhkan saatavuus vastaavaan käyttöön eri vuodenaikoina. Kuivavarastot ovat pieniä ja kalliita, ja niihin lämmityskaudella kertyvä tuhkamäärä ei riitä rakentamisen tarpeisiin, vaikka varastointitapa onkin ihanteellinen lentotuhkan ominaisuuksien säilyvyyden kannalta. Kasalla varastoitu lentotuhkaa on saatavissa runsaasti ympäri vuoden, ja sen ominaisuudet ovat kelvollisia, mikäli varastokasa on suojattu sään vaikutuksia vastaan. Tällainen lentotuhka vaatii kuitenkin enemmän aktivoivaa komponenttia kuten sementtiä sideaineseoksessa. Ruopatun massan stabiloinnin vaihtoehdoksi otettiin massan kuljettaminen kaatopaikalle (esimerkiksi läjitettäväksi tai peittomateriaaliksi), jolloin Pansion satama-altaan täyttöön käytettäisiin kiviaineksia, kuten louhetta. Osa tästä kiviaineesta olisi mahdollista saada muista Turun alueen rakentamisista syntyvistä ylijäämämassoista. Tällaiseen vaihtoehtoon liittyy oletus, että lentotuhkan jää hyödyntämättä ja läjitetään jätteenä. STABLE-projektin "elinkaaritarkastelut" on hieman harhaanjohtava termi, koska tarkasteltavana ei ole satama-altaan stabiloidun pohjarakenteen koko elinkaari tai edes käyttöikä stabiloinnista ensimmäiseen peruskorjaukseen. Stabiloidut ruoppausmassat ovat satama-altaan pohjarakennetta, jonka päällisrakenteet varastokenttää varten ovat vielä tämän raportin aikana toteuttamatta. Stabilointia ja satama-altaan päälle tehtävän konttivarastoalueen rakentamista seuraavien sadan vuoden aikana konttivarastoalueella ei oleteta olevan mitään pohjarakenteeseen ulottuvia kunnossapitotarpeita. Tulevat hoito- ja kunnossapidon toimenpiteet kohdistuvat päällisrakenteisiin. Laskelmiin sisältyvät vain ruoppauksen ja stabiloinnin eri vaihtoehtojen ympäristövaikutusten ja kustannusten tarkastelut ja vertailut. Ympäristövaikutuksista on tarkasteltu luonnonvarojen kulutusta sekä energian kulutusta ja siihen liittyviä vaikutuksia ilmastomuutokseen (ilmaston lämpenemispotentiaali, CO 2 ekv). Laskennan tulokset osoittavat, että stabiloinnissa merkittävin ilmastomuutokseen vaikuttava tekijä on sideaineessa käytetty sementti, koska sementin tuotannon energian kulutus on suuri. Sementin tuotannon energiatehokkuuden parantaminen parantaisi myös stabiloinnin ympäristövaikutuksia. Myös sementtiä korvaavien ja valmistuksessa sekä käytössä energiatehokkaiden sideainekomponenttien kehittäminen on toivottavaa. Jollei sideaineen käyttöön perustuvia ilmaan päästöjä oteta huomioon, ovat stabiloinnit ympäristövaikutusten kannalta ja taloudellisesti edullisempia kuin se tavanomainen vaihtoehto, jossa satama-alueen laajentamiseen ja konttivarastoalueen perustuksiin käytetään kiviaineksia (ja ruoppausmassoja ei hyödynnetä vaan ne läjitetään). Vertailussa on todettavissa, että stabilointiin liittyy: - merkittävästi vähemmän kuljetuksia, mikä nähdään pienempänä energian kulutuksena ja pienempinä kustannuksina - pienemmät riskit pilaantuneiden massojen aiheuttamalle maaympäristön ympäristökuormituksille, kun massoja ei siirretä minnekään satama-ympäristöstä - merkittävästi vähemmän uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, mikä on ympäristövaikutusten kannalta edullista. Se saattaa usein olla myös taloudellisesti ja materiaalihuollon kannalta edullista, kun kustannusbudjetin puitteissa saatavasta kiviaineksesta on puutetta. Verrattaessa eri stabilointimenetelmiä voidaan osoittaa, että prosessistabilointi on massastabilointia edullisempi sekä ympäristön että kustannusten kannalta, mutta edellyttää hyvin tehokkaasti järjestettyä stabiloitavan massan syöttöä ja melko mittavaa hanketta täyttääkseen nämä odotukset. Prosessistabiloinnin etuja ovat mm. - pienempi sideainemäärä, koska stabiloinnin tulos on tasaisempi (homogeenisempi seos) - teknisesti parempi tulos (homogeenisempi seos; Seurantaraportti 2009) 8

9 - kustannustehokkaampi, etenkin jos käsitellään suuria massamääriä ja massan syöttö sekoittimeen on tehokasta. 9

10 2. ELINKAARIARVIOINNIN MENETELMÄT Eräs niistä työkaluista, joiden avulla voidaan kuvata ja arvioida erilaisten tuotteiden (kuten erilaisten maarakennusprosessien) kustannus- ja ympäristövaikutuksia pitkällä aikavälillä, on elinkaariarviointi, johon sisältyy elinkaarenaikaisten kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointi. 2.1 Ympäristövaikutusten arviointi, LCA Yleensä elinkaariarviointi ymmärretään tuotteen elinkaarenkaarenaikaisten ympäristövaikutusten arviointina josta käytetään lyhennettä LCA (Lindfors, L-G. 1995, Lindfors ym. 1995a, ja Lindfors ym. 1995b). SETACin (Society of Environmental Toxicology and Chemistry) mukaan Elinkaariarviointi (LCA) on objektiivinen prosessi jonkin tuotteen, prosessin tai toiminnon elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Standardiin ja virallisemmin nykyään käytettyihin sanastoihin (SFS-EN ISO 14040, osa RIL:in Elinkaaritekniikan sanastosta RIL ) perustuvat määritelmät on esitetty tämän raportin alussa seuraavasti (ks. terminologia): - Tuotteen l. tuotejärjestelmän elinkaarella tarkoitetaan sen peräkkäisiä ja vuorovaikutteisia vaiheita raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta luonnonvaroista loppusijoitukseen. - Elinkaariarviointi on laskentamenettely, jolla tuotejärjestelmään liittyviä syötteitä, tuotoksia, ympäristönäkökohtia, ympäristöhaittoja ja ympäristövaikutuksia arvioidaan kaikissa tarkasteltavan elinkaarijakson vaiheissa ja koko tarkasteltavan elinkaarijakson ajalta. Elinkaariarvioinnissa (LCA) selvitetään ja määritetään mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ja mielellään kvantitatiivisesti, tuotteen ympäristökuormitukset sen elinkaaren eri vaiheissa, ja arvioidaan kuormituksien vaikutukset ympäristöön. Lisäksi määritellään toimenpiteet näiden ympäristövaikutusten parantamiseksi. Oikeaoppiseen elinkaariarviointiin otetaan mukaan tuotteen elinkaaren kaikki vaiheet alkaen luonnonvarojen otosta ja jalostamisesta ja päättyen loppuun käytetyn, kuluneen tuotteen hajoamiseen kaatopaikalla. Elinkaariarviointi käsittää tavallisesti ainoastaan tuotteen ympäristövaikutukset rakennettuun ja luonnon ympäristöön, ja elollisen luonnon sekä ihmisten terveyteen. Ulkopuolelle jäävät inhimillisen toiminnan muut vaikutukset, kuten taloudelliset (LCC) ja sosiaaliset vaikutukset. Elinkaariarviointia käytetään sekä julkisiin että yksityisiin tarkoituksiin. Julkiset elinkaariarvioinnit ovat esim. jonkin tuotantosektorin tai jopa yksittäisen teollisuusyrityksen sisäisiä elinkaariarviointeja sen perustuotteista tavoitteena mm. tiedottaminen tuotteiden ja tuotantoprosessien ominaisuuksista ao. sidosryhmille. Julkishallinnossa elinkaariarviointia voidaan käyttää mm. ympäristöpoliittisen ohjauksen välineenä; virallisimmin sitä on käytetty mm. ympäristömerkkien kriteerien asettamisessa sekä infra-alalla Tiehallinnon ja VTT:n projekteissa (mm. Eskola ym ja 1999, Petäjä ym. 2001, Korkiala-Tanttu ym ja 2006 /TIEH , ja RT 2005). Yksityisesti elinkaariarviointia ovat käyttäneet lähinnä suuryritykset, jolloin menetelmää on tarvittu lähinnä sisäisessä käytössä mm. strategisen suunnittelun työvälineenä, tuotekehityksessä, markkinointiviestinnässä, ja yleisesti toiminnan ympäristövaikutuksien selvittämiseksi (esim. Maijala 2001). Elinkaariarvioinnin menetelmiä on kehitetty eri puolilla maailmaa ainakin 1970-luvulta lähtien. Nykyisin metodiikkaan pyritään yhdenmukaistamaan ja siitä on olemassa suomenkieliset standardit kuten SFS-EN ISO 14040:2006. Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet. 10

11 SFS-EN ISO 14044:2006. Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Vaatimukset ja suuntaviivoja. Standardit pohjautuvat 1990-luvulla yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin ja menetelmään. Tällainen yleisesti hyväksytty menetelmä rakentuu neljästä päävaiheesta alla olevan taulukon (1) mukaisesti. Taulukko 1: Elinkaariarvioinnin vaiheet Vaihe 1. Suunnittelu eli tavoitteiden määrittely ja rajaukset (Goal definition and scoping) 2. Inventaarin l. ekotaseen laatiminen (Inventory) 3. Vaikutusten arviointi (Impact assessment) 4. Tulosten soveltaminen l. parannustoimenpiteiden arviointi (Improvement assessment) Sisältö Määritellään mm. miksi elinkaariarviointi tehdään, mihin tuloksia käytetään, miten tutkimuksen kohde rajataan, mitä tutkimuksen tulee sisältää ja minkälaisia tietoja tarvitaan. Tiedot tutkittavan tuotejärjestelmän eri osiin syötettyjen materiaalien ja energian määrästä ja laadusta sekä järjestelmän eri osista poistuvien materiaalien, tuotteiden ja päästöjen määrästä ja laadusta. Tietoja muokataan ja ne kohdennetaan mm. pää- ja sivutuotteille; tietoja yhdistetään valituille muuttujille (ympäristökuormitukset) Ympäristökuormitukset ryhmitellään valittuihin ympäristövaikutusten luokkiin. Kunkin luokitellun tekijän vaikutus ympäristöön kuvataan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Arvioidaan eri vaikutusluokkien painoarvo ja merkitys. Subjektiivisuus ei ole täysin vältettävissä. Arvioidaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia hyödyntää tuloksia käytännössä Perusvalintoja ovat mm. tuotejärjestelmä ja toiminnallinen yksikkö. Tuotejärjestelmä on sarja yksikköprosesseja, joissa on perusvirtoja ja tuotevirtoja, jotka toteuttavat yhden tai useampia määriteltyjä toimintoja ja jotka kuvaavat tarkasteltavaa tuotteen elinkaarta. Tuotejärjestelmä voidaan kuvata esimerkiksi kuvan (1) mukaisella yksinkertaisella tavalla (tämän raportin tarkoittamaa tuotetta ajatellen). Toiminnallinen yksikkö on tuotejärjestelmän määrällinen suorituskyky, jota käytetään referenssiyksikkönä elinkaariarvioinnissa. STABLE-projektissa toiminnallisena yksikkönä on 1000 (kuiva-)tonnia ruopattua massaa (karakterisointi luvussa 3.3). Elinkaariarvioinnin suunnitteluvaiheessa tehdyt määritelmät ohjaavat seuraavien vaiheiden suorittamista ja vaikuttavat mm. tutkittavan tuotejärjestelmän rajauksiin. Ohjaavana määritelmänä on esimerkiksi se, käytetäänkö elinkaariarvioinnin tuloksia yrityksen sisäiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan vai yrityksen ulkoisessa viestinnässä ja muussa markkinoinnissa. Inventaari voi olla kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen. Kvantitatiivisessa inventaarissa ympäristökuormituksille annetaan numeeriset arvot, joita voidaan käyttää edelleen kvantitatiiviseen vaikutusten arviointiin. Kvalitatiivisilla lisätiedoilla täydennetään kvantitatiivista informaatiota, mutta pelkän kvalitatiivisen inventaarin tekemistä ei pidetä yleensä riittävänä tai edes mielekkäänä. Joissakin tapauksissa on mahdollista arvioida tarkastellun järjestelmän vaikutukset ympäristöön jo inventaarin tai ekotaseen (LCI) perusteella. Kaikkia tavoitteita tämä ei tyydytä, sillä inventaarin tiedot ympäristökuormituksesta sellaisenaan eivät kerro mitään niistä aiheutuvien ongelmien laadusta ja mittasuhteista. Tämän vuoksi tarvitaan vaikutusten arvioinnin vaihetta, jossa systemaattisesti luokitellaan ja arvotetaan inventaarin tulokset. Vaikutusluokkina voivat olla esimerkiksi luonnonvaro- 11

12 jen kulutus ja ilmastomuutos, jonka indeksinä on ilmaston lämpenemispotentiaali (GWP). Arvottamisessa määritetään ympäristövaikutusten merkitys ja tärkeysjärjestys. Se on yksinkertaisimmillaan esimerkiksi tietyn tuotteen vuosittaisesta valmistuksesta aiheutuva luonnonvarojen kulutus verrattuna ao. teollisuusalan koko vuosituotannosta aiheutuvaan luonnonvarojen kulutukseen Suomessa. Elinkaariarvioinnin tulosten laatutaso riippuu siihen saatavilla olevien tietojen (datan) ja niiden soveltamisen laatutasosta. Tietojen laatutasoa indikoivat käytettyjen lähdeviitteiden asiatuntijalähteiden mukaan erilaiset laatutekijät, kuten - virheettömyys - luotettavuus - koskemattomuus (integriteetti): tieto on täydellistä ja alkuperäistä - käyttökelpoisuus: tieto on dokumentoitu ja julkista - siirrettävyys: tietoa voidaan siirtää ja käyttää elinkaariarvioinnissa - ylläpidettävyys, täydentävän tiedon tarve sekä saatavuus - joustavuus: tietoa on helppo muokata - testattavuus ja tarkistettavuus Tietojen laatutasoon vaikuttavat tietojen keruussa käytettävissä olevat resurssit ja valmiit tietokannat. Korkeimman laatuluokan tietoa on sellainen, joka perustuu tarkoin määriteltyihin, pitkällä aikavälillä suoritettuihin ja jatkuviin mittauksiin tutkittavasta prosessista, sekä joka on puolueettoman tahon todentamaa ja varsin tuoretta, korkeintaan alle kolme vuotta vanhaa. Heikointa on tieto, jonka alkuperää ei voida todentaa ja joka arvioidaan tuntematta prosessia tai tuotetta. Elinkaariarvioinnin asiantuntijoiden mielestä onkin parempi tyytyä vähään määrään tietoa kuin olla tinkimättä kvantitatiivisen tiedon laadussa. Mm. Kirkpatrick (1995) korostaa kuitenkin sitä, että mikäli elinkaariarvioinnissa vaaditaan täydellisyyttä ja hyväksytään vain korkeatasoinen tieto, voivat arvioinnin suorittamisen vaatimat aika ja kustannukset kohota sellaiselle tasolle, että elinkaariarvioinnin käyttö mm. ympäristöjohtamisen työvälineenä ei ole enää kannattavaa. Elinkaaritarkasteluista saatava hyöty on vähimmillään sen antama kuvaus jonkin tuotteen tuotantoprosessin ympäristökuormituksesta ja joidenkin prosessin ympäristökuormitusta mittaavien parametrien tasosta tarkasteluhetkellä. Näitä tuloksia voidaan käyttää tuotteiden ja tuotantoprosessin kehittämisessä ja kehityksen seurannan lähtökohtana. Mikäli elinkaariarviointiin panostetaan enemmän, kyetään parantamaan tiedon ja täten elinkaariarvioinnin laadun tasoa, mutta väistämättä tulee vastaan jokin taso, jossa tiedot ovat lähes täydelliset, mutta elinkaariarvioinnin tuloksista ei enää ole käytännön hyötyä. 2.2 Elinkaaritaloudellisuuden arvioiminen, LCC Tarkasteltavan elinkaaren aikaisten kustannusten arvioiminen (LCC tai LCCA) perustuu investointilaskelmiin, joiden avulla määritetään tietyn tuote- tai toiminnallisen yksikön kustannukset tietyn tarkasteltavan jakson l. elinkaarijakson aikana. Voidaan myös puhua jonkin tuotteen elinkaaritaloudellisuuden arvioinnista l. laskemisesta (Maijala 2005). Elinkaaritaloudellisuuden laskentaa voidaan käyttää esimerkiksi tietyn infrarakenteen perustamisen, hoidon ja kunnossapidon pitkän aikavälin suunnittelussa sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannusten arvioinnissa ja vertailussa. Tarvetta korostaa infrastruktuurista vastuuta kantavien huoli sen rappeutumisesta. Hankkeen ja siihen kohdistuvan tarkastelun laajuus ja suunnittelun tavoitteet ratkaisevat kulloinkin mukaan otettavat kustannustekijät. Elinkaarikustannusten laskennassa tarkastellaan parhaassa tapauksessa kaikkia laskettavissa olevia kustannuksia ja hyötyjä, joita kohteen elinaikana 12

13 syntyy rakentamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta sekä edellisten rahoituksesta ja kohteen käytöstä. Ylläpitokustannukset maksetaan niiden syntyaikana, joten niistä ei synny rahoituskustannuksia. Kustannuksia aiheutuu myös kohteen rakentamisen, käytön ja ylläpidon vaikutuksista ympäristöön (melu, ilman saasteet jms.). LCC-laskentamenetelmät ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin tavalliset investointilaskelmat. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat nykyarvomenetelmä, jossa kaikki tarkasteltavan aikavälin tulevaisuuden kustannukset muutetaan nykyarvoon, ja annuiteettimenetelmä, jossa kaikki kustannukset ja tulot jaetaan annuiteettitekijän avulla tarkasteluajanjakson eri vuosille yhtä suuriksi annuiteeteiksi (vuosikustannuksiksi). Ongelmia tuottavat lähinnä: - Arviointikriteerien ja rajausten määrittely - Laskentakoron määrittely: teollistuneissa maissa reaalikorko on vaihdellut 2 % ja 5 % välillä (ks. mm. Petäjä ym. 2001). Väärin valittu teoreettinen laskentakorkokanta johtaa kustannusten yli- tai aliarvottamiseen pitkällä tarkastelujaksolla. Mitä korkeampi korkokanta valitaan, sitä suurempi on vuosikustannuskertoimen arvo ja sitä merkittävämmäksi muodostuu rakennuskustannusten osuus koko tarkastelujakson kustannuksista. - Kustannuksia aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen (etenkin vaurioitumiseen perustuvat kunnossapitotarpeet ja -ajankohdat erilaisilla rakenteilla). Tarkasteltavan kohteen hoitokustannusten osuus elinkaarikustannuksista on yleensä vähäinen. Ne ovat yleensä myös samat tarkasteltavissa eri vaihtoehtoja. Tämän vuoksi hoitokustannukset voidaan yleensä jättää kokonaan pois laskelmista. Kunnossapitokustannuksien määrittely perustuu toisaalta kohteen vaurioitumisen aiheuttamaan kunnossapitotarpeeseen (vaurioitumisen ennustamiseen) ja toisaalta valittaviin kunnossapidon toimenpiteisiin Toistaiseksi näiden kustannuksien muulle kuin kokemusperäiselle tai kohteen ylläpitäjän kunnossapitostrategiaan perustuvalle arvioinnille ei nähdä olevan riittäviä edellytyksiä. Perusedellytyksenä on yleisesti hyväksyttävien vaurioitumisen ennustemallien ja/tai kunnossapitomallien kehittyminen suunnittelun työvälineeksi. Tietyn ajanjakson kuluttua kohteen rakentamisesta tai peruskorjauksesta on rakennetta jälleen peruskorjattava. Kohteelle voidaan arvioida jäännösarvo, joka on investoinnin arvo kohteen taloudellisen pitoajan lopussa. Pitkällä tarkastelujaksolla voidaan olettaa eri vaihtoehtojen jäännösarvojen nykyarvot poikkeavan toisistaan niin vähän, että jäännösarvo voidaan jättää ottamatta huomioon. 13

14 3. ELINKAARITARKASTELUN KUVAUS 3.1 Tavoitteet STABLE-projektin tarkoituksena on ollut osoittaa laboratorio- ja pilottitestauksen avulla, että uusi prosessistabilointi kytkettynä ympäristön kannalta mahdollisimman turvalliseen ruoppaukseen ja monipuolisiin testeihin perustuviin sideaineratkaisuihin on teknisesti, taloudellisesti, ja ympäristövaikutusten kannalta paras käytettävissä oleva pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelymenetelmä. STABLE-projektin yhteydessä tehtyjen elinkaaritarkastelujen tavoitteena on osoittaa, missä määrin ja millä edellytyksin ruoppaaminen ympäristökauhalla yhdistettynä prosessistabilointiin on ympäristön ja kustannusten kannalta edullisempaa kuin (ainakin teoriassa) mahdolliset vaihtoehdot. 3.2 Ympäristövaikutusten arviointi ja valitut vaikutusluokat "Väylärakentamisen ympäristöarvot ja ekoindikaattorit" hankkeessa (TIEH ) väylärakentamisen merkittävimmiksi ympäristöongelmaluokiksi arvioitiin: luonnonvarojen käyttö (painoarvo 28 %) pohjavesivaikutukset (painoarvo 15 %) ilmastonmuutos (painoarvo 14 % ) fysikaalis-mekaaniset vaikutukset (painoarvo10 %). Tämän arvioinnin tulos pätee todennäköisesti myös satama-alueen rakennushankkeisiin. Taulukossa (2) on esitetty rakennustyön aikana syntyviä ympäristövaikutuksia ja niiden aiheuttajia. Kolmannessa sarakkeessa on esitetty myös kyseisiin ympäristökuormituksiin liittyvät, väylärakentamisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmän (EIMI 2 ) mukaiset ympäristöongelmaluokat (TIEH ). STABLE-projektin ympäristövaikutusten elinkaaritarkastelun laskelmissa päätettiin keskittyä ensi sijassa vertailemaan eri vaihtoehtojen luonnonvarojen käyttöä ja vaikutuksia ilmastomuutokseen. Viimeksi mainittu perustuu hankkeessa tarkasteltavien eri yksikköprosessien energiankulutukseen. Stabiloidun massan päästöjä maaperään ja sitä kautta vesiympäristöön voidaan arvioida hankkeen liukoisuustestien ja pilottikohteessa suoritetun ympäristöseurannan tulosten perusteella (luku 6). Pölypäästöjä muodostuu kuivien materiaalien käsittelyssä, mikäli niiden kuljetukset, siirrot ja kuormaukset tapahtuvat avoimessa tilassa. Hankkeessa kuivia materiaaleja olivat vain sideainekomponentit sementti ja masuunikuonajauhe, jotka molemmat syötettiin siiloista suoraan sekoitusprosessiin. Pölymittauksia ei ole tehty. Hiukkaspäästöjä voisi arvioida myös teoreettisesti kuljetuksiin ja työkoneiden käyttöön liittyen, polttoaineiden ominaispäästöihin liittyen, mutta nämä päästöt on todettu tässä tarkastelussa hyvin pieniksi ja jätettiin huomioon ottamatta. 2 Väylärakentamisen ympäristöarvot ja ekoindikaattorit projektissa kehitetyssä väylärakentamisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmässä (EIMI) ovat mukana kaikki merkittävät ympäristöongelmaluokat, jotka yhdessä kuvaavat kokonaishaittaa. Ympäristöongelmaluokkien mukaiset vaikutukset arvioidaan kuormitustekijöiden avulla. Arviointimallin käytön ongelmaksi nähtiin tarvittavien lähtötietojen saatavuus, vaihtoehtojen vertailussa kaikkien oleellisten tekijöiden huomiointi. 14

15 Pilottikohteessa ei ollut tarpeen tarkkailla päästöjä pohjaveteen, koska kohde sijaitsee meren rannalla ja satama-alueella. Pilottiprosessin aikana syntyy melua ja tärinää, mutta näidenkään osalta ei ole tehty mittauksia tässä projektissa. Taulukko 2: Rakennustyön aikaisia ympäristövaikutuksia ja niiden aiheuttajia (TIEH / TIEH ). Ympäristövaikutus Aiheuttajat Ympäristöongelmaluokka Luonnonvarojen käyttö Päästöt ilmaan Pölypäästöt Päästöt maaperään ja veteen Melu ja tärinä Kallioaines, sora ja hiekka, ylijäämämateriaalit, läjitettävät massat, kaatopaikalle menevät jätteet, uusiutumattomat energiaresurssit Kuljetusajoneuvot ja työkoneet, työnaikaiset liikennejärjestelyt, räjähdyskaasut, materiaalien (kuten asfaltin- ja sementin valmistus) Kiviainesten louhiminen, maaainesten kaivu, kuormaus ja kuljetus, rakentaminen Teollisuuden sivutuotteet, bitumipohjaiset materiaalit, kemikaali- / polttoainevuodot Kuormaus ja kuljetustoiminta, louhintaporaukset ja räjäytykset, murskaus ja rikotus, roudan rikkominen, paalutus sekä rakennusten ja rakenteiden purkaminen Luonnonvarojen käyttö Ilmastomuutos, alailmakehän otsonin muodostuminen, happamoituminen, rehevöityminen, paikallinen ilman laatu, suorat terveysvaikutukset Paikallinen ilman laatu, suorat terveysvaikutukset Ekotoksisuus, laadulliset pohjavesivaikutukset Fysikaalis-mekaaniset vaikutukset 3.3 Skenaariot, tuotejärjestelmät ja toiminnallinen yksikkö STABLE-projektissa on tarkasteltu ympäristö- ja kustannusvaikutuksia erilaisten skenaarioiden perusteella. Valitut skenaariot on esitetty taulukossa (3). STABLE-projektin pilotissa on testattu skenaariota S11 eli ruoppaus ympäristökauhalla ja stabilointi prosessistabilointilaitteella. Prosessistabiloinnin testausta varteen ruopattava kokonaismäärä pilaantunutta sedimenttiä oli arviolta runsaat m 3. Todetun pilaantuneisuuden vuoksi tätä massamäärää ei ollut lupa sijoittaa meriläjitysalueelle. Turun Satama sai luvan käynnistää STABLE-projektissa tarjoutuvan vaihtoehdon, jossa pilaantuneet massat stabiloidaan ja käytetään satama-alueen laajennukseen eli konttivarastoalueen perustuksena. Tätä varten Turun satama rakensi satama-altaan eristyspenkereellä, joka rajoittuu yhdeltä sivultaan merialueeseen. Tämä eristetty satama-allas on täytetty pilottiprosessissa stabiloivalla sideaineella seostetulla ruoppausmassalla lokakuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Stabiloituminen ja lujittuminen käynnistyi heti prosessistabilointilaitteessa tehdyn sekoituksen aikana ja jatkuu edelleen useita kuukausia, mahdollisesti jopa muutaman vuoden ajan. Seikkaperäisempi selostus ja eri testien tulokset ovat muussa tämän hankkeen raporttiaineistossa (mm. Seurantaraportti 2009). 15

16 Kaikki muut taulukossa (3) esitetyt skenaariot ovat teoreettisia vaihtoehtoja. Ympäristöviranomaisten nimenomaisissa lupaehdoissa (ao. Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston lupapäätös LSY-2007-Y-113/2008) ruopattua massaa tuli ensisijaisesti käsitellä testattavalla prosessistabilointilaitteella ja massastabilointi sallitaan vain poikkeustilanteessa. Ruoppaus oli toteutettava ympäristökauhaa käyttäen, jotta sen vaikutukset vesiympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Täten myös normaalikauhan käyttö oli käytännössä poissuljettu vaihtoehto. Aurajoen ruoppausmassat ovat siinä määrin pilaantuneita, että niitä ei saanut läjittää mereen, mutta pilaantuneisuus on kaatopaikkakelpoisuuden kriteerien perusteella niin vähäistä, että massat voisi sijoittaa tavanomaiselle kaatopaikalle. Tällöin satama-allas täytettäisiin kiviaineksella, kuten louheella. Tämän vuoksi S2 vaihtoehto on periaatteessa mahdollinen. Käytännössä olisi kuitenkin ollut ongelmia ja lisäkustannuksia johtuen mm. siitä, että pilaantuneet ja runsaasti vettä sisältävät ruoppausmassat on kuljetettava kaatopaikalle säiliöautolla, sillä satama-alueella ei ole tilaa ruoppausmassojen väliaikaiselle sijoittamiselle vedenpoistotarkoituksessa; ruoppausmassojen sisältämät vedet olisi kerättävä ja johdettava muualle vedenpuhdistusta varten, ja vastaanottavaa kaatopaikkaa ei löydy Turun alueelta vaan mahdollisesti vasta suhteellisen pitkän matkan päästä, vähintään 75 kilometrin säteellä; kiviainesta tarvitaan paljon ja sen saatavuudessa on esiintynyt ongelmia etenkin silloin, kun pyritään käyttämään muissa rakennushankkeissa muodostuvaa ylijäämäkiviainesta. Taulukko 3: STABLE-skenaariot (lyhenteitä on käytetty tuloksia esittävissä kuvissa) S1 Ruopattujen massojen hyödyntäminen tulevan konttivarasto-alueen perustuksena S11 Ruoppaus ympäristökauhalla, stabilointi prosessistabiloinnilla S12 Ruoppaus normaalikauhalla, stabilointi prosessistabiloinnilla S13 Ruoppaus ympäristökauhalla, stabilointi massastabiloinnilla S14 Ruoppaus normaalikauhalla, stabilointi massastabiloinnilla S2 Vaihtoehto, jossa käytetään kiviaineksia stabiloidun ruoppausmassan sijasta Ruopatut massat läjitetään lähialueella sijaitsevalle eristetylle kaatopaikalle. Massat lastataan proomusta säiliöautoon kuljetusta varten. Vastaavasti ne lentotuhkat, joita olisi käytetty S1-vaihtoehdoissa, läjitetään voimalaitoksen sijaintipaikkakunnalla olevalle kaatopaikalle (ei oletusta hyötykäytöstä). Satama-alueen laajennus toteutetaan käyttämällä täyttöön erilaisia alueella muodostuvia ja tuotettuja kiviaineksia, osittain nämäkin ylijäämämassoja. Eri skenaarioiden tarkasteluissa on otettu huomioon tietyt yksikköprosessit, jotka ovat mukana kuvien (1 ja 2) tuotejärjestelmissä. Kuvan (1) tuotejärjestelmä liittyy stabilointeihin. Tarkastelu alkaa ruoppauksesta ja päättyy siihen, että sekoitetut / stabiloidut massat on siirretty satamaaltaaseen. Keskeisiä yksikköprosesseja ovat ruoppaus, sekoitus l. stabilointi ja massojen sijoitus satama-altaaseen. Muita tarkasteltuja yksikköprosesseja ovat sementin valmistusprosessi sekä materiaalien ja työkoneiden kuljetukset pilottipaikalle. Lentotuhka on energian tuotannon jäte ja masuunikuonajauhe on metalliteollisuuden sivutuote. Tarkastelussa oletetaan, että kaikki energian ja teollisuuden tuotantoprosesseihin tulevat panokset ja tuotantoprosesseista poistuvat tuotokset, kuten mm. päästöt ilmaan ja veteen, kohdistetaan tuotantoprosessien päätuotteille, jolloin näille jätteille / sivutuotteille ei ole kohdistettavissa mitään. Ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa on tarkastelun ulkopuolelle jätetty myös satama-alueelle järjestetty eri materiaalien välivarastointipaikka, kaikki mahdollinen veden kulutus stabilointiprosessissa, ml. tuhkan kostutuksessa, laitteiden ja koneiden valmistus, prosessistabilointijärjestel- 16

17 män pystytys satama-alueelle ym. mainitsematta jääneet yksikköprosessit. Kohde tullaan stabiloinnin jälkeen esikuormittamaan, jotta myöhemmässä vaiheessa ei muodostuisi epäsuotuisia painumia. Tämän jälkeen kenttä saa päällisrakenteen. STABLE-projektissa tarkasteltava kohde on siis pohjarakenne, jonka kunnossapitojakson odotetaan olevan varsin pitkän, ainakin sata vuotta. Tarkasteluissa ei ole otettu huomioon mitään esikuormitukseen, päällisrakenteeseen, ja kohteen hoitoon ja kunnossapitoon liittyviä tekijöitä. Kuvan (2) tuotejärjestelmä liittyy vaihtoehtoon, jossa satama-allas täytetään kiviaineksella. Tällöinkin tarkastelu alkaa ruoppauksesta ja päättyy siihen, että kiviainekset on siirretty satamaaltaaseen. Keskeisiä yksikköprosesseja ovat ruoppaus, ruoppausmassojen ja lentotuhkan siirto kaatopaikalle ja satama-altaan täyttö kiviaineksella. Muita tarkasteltuja yksikköprosesseja ovat kiviaineksen tuotanto sekä materiaalien ja työkoneiden kuljetukset satamaan. Soveltuvilta osin tässä pätevät samat muutkin oletukset ja rajaukset kuin skenaarion S1 tuotejärjestelmälle. Toiminnalliseksi yksiköksi l. tuoteyksiköksi (TY) on valittu 1000 kuivatonnia pilaantunutta ruoppausmassaa. Tällä määritelmällä toiminnallinen yksikkö, jota kohti kaikki elinkaarilaskelmat tehdään, on riippumattoman ruoppausmassan vesipitoisuudesta ja sen vaihteluista. Laskelmissa tehdään kuitenkin oletukset ruoppausmassan vesipitoisuudelle, johon perustuu myös laskelmissa käytettävä sideaineseos. Laskelmat perustuvat ruoppausmassalle, joka on karakterisoitu tarkemmin STABLE-projektin teknisissä raporteissa (luku 4, Seurantaraportti 2009). 17

18 Sementin valmistus Voimalaitos- ja teollisuusjätteen / sivutuotteen tuotanto Ruoppauskaluston kuljetus kohteeseen Kuljetukset Päästöt ilmaan Energia (polttoaineet ym.) Ruoppaus Sideaine- ym. materiaalien varastointi satamassa Päästöt veteen / vesiympäristöön Luonnonvarat - kiviainekset - muu Ruopatun massan kuljetus satamalaiturille Stabilointi, sekoitus Satama-altaan täyttö ruoppausmassan ja sideaineen seoksella Kiinteä jäte Tarvittavan kaluston kuljetus kohteeseen Tarvittavan kaluston kuljetus kohteeseen Kuva 1. STABLE-tuotejärjestelmä skenaarioille S1 (stabiloinnit) 18

19 Ruoppauskaluston kuljetus kohteeseen Voimalaitostuhkan kuljetus kaatopaikalle Kiviaineksen tuotanto (kalliomurske, louhe) Ylijäämäkiviainekset muista rakennuskohteista Päästöt ilmaan Energia (polttoaine ym.) Ruoppaus Päästöt veteen Luonnonvarat - Kiviainekset Ruoppausmassan kuljetus rantaan ja edelleen kaatopaikalle Kiviainesten kuljetukset (varastointia ei oteta huomioon) Kiinteä muu jäte Satama-altaan täyttö kiviaineksella Tarvittavan kaluston kuljetus kohteelle Läjitys jätteenä kaatopaikalle (ruoppausmassa, voimalaitoksen tuhka) Kuva 2. STABLE-tuotejärjestelmä skenaarioille S2 (kiviainestäyttö) 19

20 4. ELINKAARILASKENNAN TIEDOT Edellä on esitetty elinkaaritarkasteluun liittyviä määritelmiä, oletuksia ja rajauksia. Tässä luvussa elinkaaritarkastelujen kuvausta tarkennetaan vielä kuvaamalla laskelmissa käytetyt tiedot ja tietolähteet, jotka koskevat sekä tarkasteltuja materiaaleja ja prosesseja että laskelmiin valittuja ominaispäätöjä. Tiedot liittyvät sekä ympäristö- että kustannusvaikutusten arviointiin. Tämän luvun taulukoiden perusteella voidaan todeta, että lopputulos on monia muuttujia koskevan valinnan summa. Tuloksia ei voi tarkastella irrallaan niihin liittyvistä oletuksista ja valinnoista. Yksikköprosessien tietoja muuttamalla on mahdollisuus testata lähtötietojen vaikutusta tuloksiin ja tehdä "entä jos" tarkasteluja. Laajat herkkyysanalyysit eivät kuitenkaan sisälly tähän tarkasteluun. Tietojen keruussa on lähdetty siitä, että itse prosessia ympäristöruoppauksesta prosessistabilointiin ja satama-altaan täyttöön stabiloidulla massalla tarkastellaan todellisin prosessitiedoin. Nämä eivät kuitenkaan ole mitään itse kohteessa mitattuja tietoja, sillä kyseessä on pilottistabilointi, johon liittyy tyypillisesti erilaisia hidastavia tekijöitä ja esiintyy myös teknisiin ongelmia. Normaaleja hidastavia tekijöitä ovat mm. ruopatun massan sisältävien sekalaisten kappaleiden (kuten polkupyörien ja autojen osat) poisto massan seasta ja ruopatun massan ominaisuuksien laaja vaihtelu liejusta soramaiseen materiaaliin. Pilotointiin liittyy puolestaan tavanomaista suurempi määrä testejä ja tarkistuksia. Prosessin kehitystarpeita, jotka perustuvat pilotoinnin tekniseen arviointiin, on pohdittu Seurantaraportissa (2009) Materiaalit Elinkaaritarkastelun peruslaskelmissa käytetyt materiaalitiedot on esitetty taulukoissa 4-6. Taulukossa 5 ovat eri materiaaleista käytetyt massamäärät toiminnallista l. tuoteyksikköä (TY) kohti. Tässä taulukossa on myös karakterisoitu mainittu toiminnallinen yksikkö, jolloin 1000 t/ty kuivaa ruoppausmassa vastaa m 3 /TY märkämassaa. Sideainemääritykset perustuvat prosessistabiloinnissa määritettyyn perussideaineeseen (suluissa käytön vaihteluväli) pikasementtiä (CEM I 52,5 R): 60 (45-75) kg/m 3 ; yleissementtiä hieman enemmän masuunikuonajauhetta (K400): 105 (0-105) kg/m 3 lentotuhkaa (Fortum, Naantalin kivihiilivoimalaitos): 100 ( ) kg/m 3 Sideainekomponenttien määrän vaihteluväli liittyy tarpeeseen muuntaa sideainereseptiä ruopatun massan ominaisuuksien, kuten vesipitoisuuden perusteella. Käytännössä edellä mainitut määrät vaihtelivat eri ruoppausalueilta saatujen ruoppausmassojen laatuvaihtelun perusteella (ks. Seurantaraportti 2009 ja taulukko 4), mutta kokonaiskäyttö lienee vastannut perusreseptiä. Pikasementti on kalliimpaa kuin yleissementti, ja tarvittaessa se voitiin korvata yleissementillä nostamalla sementin suhteellista osuutta. Reseptin määrittelyn yhteydessä todettiin, että pikasementin avulla lujittuminen käynnistyi nopeammin ja hyvin pehmeä ruoppausmassa saatiin suhteellisen nopeasti helpommin käsiteltäväksi. Tämän lisäksi pikasementti sallii kohtalaisen suuret stabiloitavan massan vesipitoisuusvaihtelut. Prosessistabiloinnissa sideaineen sekoittuminen ruoppausmassaan on erittäin tasaista, jolloin myös massan stabiloitumisen odotetaan tapahtuvan eri osissa satama-allasta varsin tasaisesti. Taulukossa (4) määrät liittyvät prosessistabiloinnissa käytettäviin sideaineseoksiin. Massastabiloinnissa saataisiin aikaan epähomogeenisempi tulos, joten sideainetta tarvitaan enemmän (urakoitsijan laskelmissa on käytetty kerrointa 1,2). 20

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT

Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista. Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT Ekoindikaattorit ohjaavat väylärakentamista Tutkija Leena Korkiala-Tanttu VTT Ekoindikaattorijärjestelmän kehittämisen tavoitteet Kehittää menetelmä, jolla väylän rakentamishankkeen aiheuttamat ympäristöpaineet

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos

Tievalaistuksen elinkaariarviointi. Seminaari , Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi Seminaari 5.4.2016, Light Energy -projekti Leena Tähkämö Valaistusyksikkö Sähkötekniikan ja automaation laitos Tievalaistuksen elinkaariarviointi - Elinkaariarviointi

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall

Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan. MUTKU Jukka Tengvall Vuosaaren sataman melumäki, Pilaantuneen maan hyötykäyttö MUTKU 12.3.2009 Jukka Tengvall MELUMÄKI MELUMÄEN SIJAINTI 2 Vuosaaren sataman melumäki J. Tengvall 12.3.2009 3 Taustaa Vuosaaren satama-alueen

Lisätiedot

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ

LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ LIVI HANKESUUNNITTELUPÄIVÄ 25.10.2016 UUSIOMATERIAALIEN KÄYTTÖ TIENRAKENTAMISESSA: MITÄ HUOMIOITAVA SUUNNITTELUPROSESSISSA Pentti Lahtinen, Ramboll Pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 OHJELMAN SISÄLTÖ Figure

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Siilinjärven kunta. Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi. Ympäristövaikutusten arviointiohjelma 67080073.BST1 Helmikuu 2010 Siilinjärven kunta Kalliokiviainesten ottotoiminta Vuorelan alue, Siilinjärvi Ympäristövaikutusten arviointiohjelma TIIVISTELMÄ Hankekuvaus Siilinjärven kunta suunnittelee maa-

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle Motiva 2010-02-18 Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle Ohjeistus sisältää koottua tietoa liikenneväylien ekotehokkuudesta ja miten julkinen tilaaja voi siihen

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen

LCA IN LANDSCAPING. Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi. Tiina Ruuskanen Kestävien, kierrätysmateriaaleja hyödyntävien viherrakennuskohteiden kustannus-hyöty-analyysi Tiina Ruuskanen Kustannus-hyötyanalyysi (KHA, CBA) on yhteiskunnallisen päätöksenteon apuväline. KHA:n avulla

Lisätiedot

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi

Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Harjoitus 7: NCSS - Tilastollinen analyysi Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt Syksy 2006 Mat-2.2107 Sovelletun matematiikan tietokonetyöt 1 Harjoituksen aiheita Tilastollinen testaus Testaukseen

Lisätiedot

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus

Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin. Julkiset vihreät rakennushankinnat. Kiertotalous ja materiaalitehokkuus Kestävän rakentamisen indikaattorit mitä on edessä? KyAMK / Vähähiilisen rakentamisen informaatiotilaisuus 30.09.2016 Matti Kuittinen Ydinindikaattorit Hiilijalanjälki rakennusmääräyksiin Julkiset vihreät

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195

Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195 Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195 Tausta hankkeelle Pilaantuneet sedimentit satamissa ja meriväylillä ovat nousseet viime vuosina yhä keskeisemmäksi

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 38/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 251

YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 38/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 251 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 38/2007/2 Dnro LSY 2007 Y 251 Annettu julkipanon jälkeen 4.10.2007 ASIA Turun Sataman Pansion sataman ruoppausmassan prosessistabilointia koskevan

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN

EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN UUMA 2 - VUOSISEMINAARI 14.11.2013 EU-LIFE ABSOILS, SAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN MIKKO SUOMINEN / HELSINGIN KAUPUNKI JUHA FORSMAN / RAMBOLL FINLAND ABSOILS, HEIKKOLAATUISTEN YLIJÄÄMÄMASSOJEN HYÖDYNTÄMINEN MAARAKENTAMISESSA

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet

Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: Inkontinenssituotteet Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

Tuoteryhmä: ulkovalaistus

Tuoteryhmä: ulkovalaistus Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin (JUHILAS) Tuoteryhmä: ulkovalaistus Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

VTT SULCAelinkaarilaskentaohjelma

VTT SULCAelinkaarilaskentaohjelma VTT SULCAelinkaarilaskentaohjelma ja sen käyttö Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 Marjukka Kujanpää, Research Scientist VTT Mitä on elinkaariarviointi? Click to edit Master title style

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto

Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista ja biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto Kuntien ympäristösuojelun neuvottelupäivä 4.9.2013 Tommi Kaartinen, VTT 2 Taustaa Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista voimaan

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta

Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta Väsymisanalyysi Case Reposaaren silta TERÄSSILTAPÄIVÄT 2012, 6. 7.6.2012 Jani Meriläinen, Liikennevirasto Esityksen sisältö Lyhyet esimerkkilaskelmat FLM1, FLM3, FLM4 ja FLM5 Vanha silta Reposaaren silta

Lisätiedot

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö

Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Kiviainesten kestävä kierrätys ja käyttö Eija Ehrukainen johtaja, ympäristö ja yhteiskuntavastuu 21.8.2014 ONKO PUHDAS YLIJÄÄMÄMAA JÄTETTÄ? ONKO SE TUOTE? PITÄÄKÖ SITÄ SÄÄDELLÄ? Maa- ja vesirakennus-,

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ

KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ KIMMO JÄRVINEN HYÖTYKÄYTTÖ- ESIMERKKINÄ JÄTKÄSAARI HELSINGISSÄ Mutku-päivät 25.3.2015, Lahti SISÄLTÖ Jätkäsaaren historiaa Hyötykäytettäviä materiaaleja Pilaantuneet maat Haitta-ainepitoiset sedimenti

Lisätiedot

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki

Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jätehuolto ja ravinnejalanjälki Jenni Ypyä, MTT Kaisa Grönman, LUT 21.11.2013 Esityssisältö Miksi huomio ravinteisiin? Miten päästään kestävään ravinnetalouteen? Ravinnejalanjälki Ravinteet jätevirroissa

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä

Valtioneuvoston asetus PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä 1 30.8.2016 1. PCB-laitteistojen käytön rajoittamisesta ja PCB-jätteen käsittelystä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään jätelain (646/2011) nojalla: 1 Määritelmät Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH

KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI KIERTOTALOUS CLEAN TECH KIVIAINESHUOLTO KIERTOTALOUDESSA SEMINAARI 28.10.2015 KIERTOTALOUS CLEAN TECH HS 28.09.2013 Kansainvälisen ilmastopaneelin johtaja Rajendra Pachauri suosittelee varautumaan katastrofeihin Kansainvälisen

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 19.1.2017 COM(2017) 23 final 2017/0010 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/98/EY liitteen III muuttamisesta vaarallisuusominaisuuden

Lisätiedot

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä

Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset. Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Energiakorjausinvestointien kannattavuus ja asumiskustannukset Seinäjoki 26.11.2013 Jukka Penttilä Kiinteistöliitto Etelä-Pohjanmaa ry - Suomen Kiinteistöliitto Paikallinen vaikuttaja - Vahva valtakunnallinen

Lisätiedot

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista

Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Ekotehokasta tuotantoa? Elinkaariarviointi (LCA) kertoo tuotteiden ympäristövaikutuksista Freshabit, Karjaanjoen yleisötilaisuus 31.3.2016 Merja Saarinen, Luke Luonnonvarakeskus Luke Natural Resources

Lisätiedot

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA

HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA SAVO-KARJALAN UUMA HANKKEEN YHTEYDESSÄ SAATUJA KOKEMUKSIA JA TULOKSIA DI Harri Jyrävä Ramboll Finland Oy, T&K Luopioinen SAVO-KARJALA UUMA HANKKEEN YHTEENVETORAPORTTI MARRASKUU 2012 1 LÄHTÖKOHTIA Savo-Karjalan

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013

HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 HELSINKI JA UUMA II MASSATALOUS 14.11.2013 YTLK 24.9.2013 Mikko Suominen Mikko Suominen VALTUUSTOSTRATEGIA 2013-2016 3 Toimiva Helsinki Kaupungin toiminta on kestävää ja tehokasta Ympäristökriteerien käyttöä

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi

ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi ENVIMAT - Suomen kansantaloudenmateriaalivirtojen ympäristövaikutusten arviointi Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus 7 10 2009 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous 7.10.2009 Suomen kestävän kehityksen

Lisätiedot

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen

Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Ekosuunnitteludirektiivin perusteella annetut määräykset ja merkinnät Finvac 27.01.2016 Mika Kapanen Koskee koko LVI-alaa... - Ekosuunnittelun ja energiamerkinnän perusteet lyhyesti - LVI-alaa koskevia

Lisätiedot

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva.

Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi ja englanniksi. Ristiriitatilanteessa suomenkielisten lomakkeiden ja ohjeiden sisältö on ratkaiseva. Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: toimistotuolit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011 Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu suomeksi

Lisätiedot

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara?

Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonilaboratorio, käyttämätön voimavara? Betonin kesäkokous, Tampere 10.8.2012 Suomen Betoniyhdistys ry Betonilaboratorio tutkii Kolmas osapuoli edellyttää betonista tutkittavan Puristuslujuus Notkeus

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti. loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti. loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta

Koerakentaminen tienpidosta vastaavan viranomaisen näkökulmasta 1 1. TIEHALLINNON TOIMINTASTRATEGIA 2. TIEHALLINNON YMPÄRISTÖPOLITIIKKA 3. MATERIAALIEN KÄYTÖN TEHOSTAMINEN 4. TIEHALLINNON KOERAKENTAMINEN SIVUTUOTTEIDEN OSALTA 5. SIVUTUOTTEIDEN HYÖTYKÄYTÖN ONGELMAT

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 28.7.2015 COM(2015) 362 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE tavaroiden ja matkustajien merikuljetuksia koskevista tilastoista annetun direktiivin 2009/42/EY

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen

Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät , Messukeskus Helsinki. Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniliete hankala jäte vai arvotuote Betonipäivät, Messukeskus Helsinki Rudus Oy Kehityspäällikkö Katja Lehtonen Betoniteollisuuden betonijäte Betoniteollisuudessa (valmisbetoni ja betonituotteiden valmistus)

Lisätiedot

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT

Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Terminaalit tehoa energiapuun hankintaan? Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 8.10.2013 Jyrki Raitila & Risto Impola, VTT Taustaa Otsikon kysymykseen pyritään vastaamaan pääasiassa seuraavien projektien,

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit

Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Ilmastopolitiikan seurantaindikaattorit Indekseissä arvo 1 vastaa Kioton pöytäkirjan päästöseurannan referenssivuotta. Suomen päästötavoite ensimmäisellä velvoitekaudella 28-21 on keskimäärin vuoden 199

Lisätiedot

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle?

Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Resurssitehokkuus - Mitä EU:sta on odotettavissa ja mitä se merkitsee Suomelle ja elinkeinoelämälle? Mikael Ohlström, johtava asiantuntija Toimittajataustainfo Miten EU:n resurssitehokkuuspolitiikassa

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet

ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet 6.2.2013 PTL-seminaari, Helsinki ASFALTIN UUSIOKÄYTTÖ Miten tästä eteenpäin? Uusiokäytön laajuus ja trendit Toimenpiteet ja haasteet Lars Forstén Asfaltin uusiokäyttö Suomi on selkeästi Pohjoismainen Mestari

Lisätiedot

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN

VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN VUOSAAREN MERIVÄYLÄN JA VUOSAAREN SATAMAN VESILIIKENNEALUEEN SYVENTÄMINEN Hankkeen esittelytilaisuus 7.12.2015 7.12.2015 Page 1 VUOSAAREN VÄYLÄN JA SATAMAN SYVENTÄMINEN Väylän ja sataman nykytilanne &

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050

Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2050 Biomassan käyttö energian tuotannossa globaalit ja alueelliset skenaariot vuoteen 2 Erikoistutkija Tiina Koljonen VTT Energiajärjestelmät Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti 6.3.29,

Lisätiedot

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti:

EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: EnergiaRäätäli Suunnittelustartti: Taustaselvitys puukaasun ja aurinkoenergian tuotannon kannattavuudesta 10.10.2013 1 Lähtökohta Tässä raportissa käydään lävitse puukaasulaitoksen ja aurinkoenergian (sähkön

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia

2. päivä. Etätehtävien purku Poikkeamat. Poikkeamat Auditoinnin raportointi Hyvän auditoijan ominaisuudet Harjoituksia OAMK / Luova 4.5. ja 11.5. Sisäinen auditointi osa Oamkin ympäristöohjelmatyötä Sisältö 1. päivä Johdanto Auditoinnin tavoitteet Ympäristöstandardin (ISO 14001) pääkohdat Alustava ympäristökatselmus Auditoinnin

Lisätiedot

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi

UUMA2 UUMA2-VUOSISEMINAARI 14.11.2013 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017. www.uusiomaarakentaminen.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA -VUOSISEMINAARI 14.11.2013 www.uusiomaarakentaminen.fi koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA INFRARAKENTAMISEN UUSI MATERIAALITEKNOLOGIA

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä

Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Tekstiilien uudelleenkäytön ja tekstiilijätteen kierrätyksen ympäristöhyötyjä Helena Dahlbo, Suomen ympäristökeskus SYKE Hanna Eskelinen, Suomen ympäristökeskus SYKE Tavoitteet ja toteutus Tarkastelun

Lisätiedot

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE

Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys. Jussi Reinikainen / SYKE Rakentamisen maa-ainesjätteiden hyödyntäminen - MASA-asetus ja -taustaselvitys Jussi Reinikainen / SYKE Esityksen sisältö MASA-asetuksen lähtökohdat MASA-taustaselvitys Yhteenveto 2 MASA-asetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos

Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä. Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Suomen kaatopaikat kasvihuonekaasujen lähteinä Tuomas Laurila Ilmatieteen laitos Johdanto: Kaatopaikoilla orgaanisesta jätteestä syntyy kasvihuonekaasuja: - hiilidioksidia, - metaania - typpioksiduulia.

Lisätiedot

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa projektipäällikkö Tuula Raukola

Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa  projektipäällikkö Tuula Raukola Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa www.prizz.fi/kiertotalous projektipäällikkö Tuula Raukola tuula.raukola@prizz.fi Kiertotalous ja teolliset symbioosit Satakunnassa hanke Aikataulu: 1.1.2016

Lisätiedot

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS

RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS 466111S Rakennusfysiikka, 5 op. RAKENNUSAKUSTIIKKA - ILMAÄÄNENERISTÄVYYS Opettaja: Raimo Hannila Luentomateriaali: Professori Mikko Malaska Oulun yliopisto LÄHDEKIRJALLISUUTTA Suomen rakentamismääräyskokoelma,

Lisätiedot

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi

Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi Kasvihuoneilmiö tekee elämän maapallolla mahdolliseksi H2O CO2 CH4 N2O Lähde: IPCC Intergovernmental Panel on Climate Change Lämpötilan vaihtelut pohjoisella pallonpuoliskolla 1 000 vuodessa Lämpötila

Lisätiedot

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A.

2. MATERIAALIT. Tässä luvussa mainittuja materiaaleja on esitelty lyhyesti liitteessä 2A. 2. MATERIAALIT 2.1 Materiaalit eri perustein luokiteltuna Uusiomateriaalit ovat syntytavaltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin erilaisia. Osa uusiomateriaaleista on käyttöominaisuuksiltaan lähellä luonnonmateriaaleja,

Lisätiedot

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy

ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT. Pöyry Green Building 09.06.2011 Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy ENERGIATEHOKKUUS RAKENNUSTEOLLISUUDESSA- UUDET INNOVAATIOT Pöyry Green Building Anna Kyyhkynen Pöyry Finland Oy PÖYRY GLOBAALI SUUNNITTELU- JA KONSULTOINTI- KONSERNI Pöyry on maailmanlaajuisesti toimiva

Lisätiedot

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA Arno Tuovinen MDSATIHO Opastinsilta 8 B 00520 HELSINKI 52 SELOSTE Pubelin 9D-l400ll 7/1977 7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN

Lisätiedot

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä

Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Ilmastonmuutos globaalina ja paikallisena ilmiönä Muuttuva Selkämeri Loppuseminaari 25.5.2011 Kuuskajaskari Anna Hakala Asiantuntija, MMM Pyhäjärvi-instituutti 1 Ilmasto Ilmasto = säätilan pitkän ajan

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

ABHELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Tilastollinen testaus Tilastollinen testaus Tilastollisessa testauksessa tutkitaan tutkimuskohteita koskevien oletusten tai väitteiden paikkansapitävyyttä havaintojen avulla. Testattavat oletukset tai

Lisätiedot

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40

YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 "s» Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus YMAJAOSTD ao.3.14 33, J,llTE 40 Päätös jätehuoltorekisteriin hyväksymisestä LAPE LY/217/07.00/2013 Lappi 19.2.2014 ASIA Päätös jätelain 94 :n mukaisesta hakemuksesta,

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen

Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltolaitosten vaikutus ilmastonmuutokseen Vesihuoltonuoret 6.11.2009, Tampere Tuija Tukiainen Teknillinen korkeakoulu Diplomityö Aihe: Vesihuoltolaitosten kasvihuonekaasupäästöt Suomessa Esiselvitys:

Lisätiedot

Metsänkasvatuksen kannattavuus

Metsänkasvatuksen kannattavuus Metsänkasvatuksen kannattavuus Harvennusten vaikutus tukkituotokseen ja raakapuun arvoon Metsänkasvatuksen kannattavuus (2/14) Lähtökohta: Tavoitteena harvennusvaihtoehtojen vertailu metsänomistajan kannalta

Lisätiedot

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa?

Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007. Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Rakennusfysiikka 2007, Tampereen teknillinen yliopisto, RIL Seminaari Tampere-talossa 18 19.10.2007 Tiedämmekö, miten talot kuluttavat energiaa? Professori Ralf Lindberg, Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET

(Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET L 146/1 II (Muut kuin lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttävät säädökset) ASETUKSET KOMISSION TÄYTÄNTÖÖNPANOASETUS (EU) 2016/879, annettu 2 päivänä kesäkuuta 2016, yksityiskohtaisten järjestelyjen vahvistamisesta

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot