LIFE06 ENV/FIN/ ELINKAARITARKASTELUT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIFE06 ENV/FIN/000195 ELINKAARITARKASTELUT"

Transkriptio

1 LIFE06 ENV/FIN/ Cement manufacturing Production of Industrial Residues /by-products Transport of dredging equipment to the site Transports Atmospheric emissions Energy (fuel etc.) Dredging Storage of binder components and aggregates Releases to water / sea environment Natural resources - stone materials - other Transport of dredged material Stabilisation process Stabilisation lagoon Filling with stabilised material Solid waste Transport of stabilisation equipment to the site Transport of equipment for the lagoon filling to the

2 Päivämäärä Laatija Tarkastaja Maaliskuu 2009 (final) Aino Maijala Pentti Lahtinen Viite LIFE06 ENV/FIN/ Task 3

3 SISÄLTÖ Terminologiaa 5 1. Johdanto 7 2. Elinkaariarvioinnin menetelmät Ympäristövaikutusten arviointi, LCA Elinkaaritaloudellisuuden arvioiminen, LCC Elinkaaritarkastelun kuvaus Tavoitteet Ympäristövaikutusten arviointi ja valitut vaikutusluokat Skenaariot, tuotejärjestelmät ja toiminnallinen yksikkö Elinkaarilaskennan tiedot Materiaalit Ruoppaus Stabilointi Kaatopaikkakäsittelyt Kiviainestäyttö Ominaispäästöt Tarkastelun ulkopuolelle jätetyt prosessit ja järjestelmät Elinkaarilaskennan tulokset Ympäristövaikutukset Materiaalien tuotanto Materiaalien kuljetukset Ruoppaus ja purku Stabiloinnit ja satama-altaan täyttö Koneiden ja laitteiden mobilisaatio Yhteenveto ympäristövaikutuksista Kustannusvaikutukset Lähtötietojen muutoksen vaikutus tuloksiin Ruoppauksen ja stabiloinnin kapasiteetin käyttöasteen paraneminen Sementin korvaaminen lentotuhkalla sideaineseoksessa 56 3

4 6. Ympäristövaikutusten testaus ja seuranta Materiaalien testaukset reseptoinnin yhteydessä Pilottikohteessa tehty ympäristöseuranta Pilottiin liittyvät samentumistutkimukset Johtopäätöksiä elinkaaritarkasteluista 69 Kirjallisuus 71 4

5 TERMINOLOGIAA Seuraavassa on joitakin keskeisiä elinkaaritarkasteluihin liittyviä määritelmiä, joista osa on poimittu standardista SFS-EN ISO ja osa mm. RIL:in Elinkaaritekniikan sanastosta (RIL ) sekä Myllymaa ym. raportista Jätteiden kierrätyksen ja polton ympäristövaikutukset ja kustannukset (SY39/2008) Elinkaaren jakso Elinkaari Elinkaariarviointi on erikseen määritelty tuotteen elinkaaren osa; esimerkiksi tien käyttöikäjakso peruskorjausten välillä, ja tämä puolestaan koostuu kunnossapitojaksoista. Tuotteen l. tuotejärjestelmän elinkaarella tarkoitetaan sen peräkkäisiä ja vuorovaikutteisia vaiheita raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta luonnonvaroista loppusijoitukseen on ISO ja standardeissa määritelty, tuotejärjestelmän elinkaaren aikaisten syötteiden ja tuotosten sekä potentiaalisten ympäristövaikutusten arviointi. Elinkaareen sisällytetään kaikki vaiheet raakaaineiden hankinnasta loppusijoitukseen. Elinkaareen kuuluvat myös järjestelmän energian kulutus ja kuljetukset. Kustakin elinkaarivaiheesta kootaan tiedot käytetyistä materiaali- ja energiavirroista sekä ilmaan, veteen ja maaperään päätyvistä päästöistä, ns. inventaariovaiheessa. Inventaarioanalyysin tulokset luokitellaan eri ympäristövaikutusluokkiin. Elinkaariarvioinnissa arvioidut ympäristövaikutukset eivät pyri kuvaamaan todellisia vaikutuksia. Ympäristövaikutustuloksia verrataan aina johonkin, minkä takia erilaisten tuotejärjestelmien tai niiden osien suhteelliset erot ympäristövaikutusten aiheuttajana riittävät arviointien perustaksi. Elinkaarikustannus GWP Toiminnallinen yksikkö Tuote on tuotteen eli rakennetun kohteen tai sen osan kokonaiskustannukset koko tarkasteltavan elinkaarijakson ajalta Ilmaston lämpenemispotentiaali (global warming potential) 1 on indeksi, joka kertoo tarkasteltavan tuotejärjestelmän, tietyn yksikköprosessin, jonkin aineen ym. vaikutuksen ilmaston muutokseen / lämpenemiseen. Hiilidioksidin (CO 2 ) GWP-arvo on 1.0 ja muiden aineiden arvoja verrataan hiilidioksidiin. Tässä käytettyjä kertoimia ovat metaanille (CH 4 ) 23 ja typpioksiduulille (N 2 O) 310. Toisin sanoen metaani on ainakin 23 kertaa voimakkaammin vaikuttava kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi. Käytetyillä kertoimilla ilmastomuutokseen vaikuttavat päästöt siis muunnetaan ilmastovaikutuksiltaan yhteiseen yksikköön, CO 2 -ekvivalenteiksi. on tuotejärjestelmän määrällinen suorituskyky, jota käytetään referenssiyksikkönä elinkaariarvioinnissa. Toiminnallinen yksikkö on esimerkiksi 1000 kuivatonnia ruopattua, pilaantunutta sedimenttiä. on mikä tahansa tavara tai palvelu, myös esim. tietty tie, tieosuus, tieverkosto 1 GWP käsitteen esitti vuonna 1990 IPCC (Intergovernmental Panel on Climate Change); Finnveden et al., 1992, s

6 Tuotejärjestelmä Vaikutusluokka on sarja yksikköprosesseja, joissa on perusvirtoja ja tuotevirtoja, jotka toteuttavat yhden tai useampia määriteltyjä toimintoja ja jotka kuvaavat tuotteen elinkaarta. Ympäristökysymyksiä nimitetään elinkaariarvioinnissa vaikutusluokiksi, jotka ilmentävät päästöjen erikseen sovittuja vaikutuksia. Näitä vaikutuksia syntyy määrätyn syy-seurausketjun perusteella. Vaikutusluokkia ovat esimerkiksi ilmastomuutos ja luonnonvarojen kulutus. Samoja vaikutuksia aiheuttavat päästöt karakterisoidaan eli muunnetaan vaikutusluokkaindikaattorin yhteiseen yksikköön l. indeksiin (kuten GWP) Yksikköprosessi on pienin inventaarioanalyysissa huomioon otettava osa, jonka suhteen syöte- ja tulostiedot määritellään. Yksikköprosesseja voivat olla esimerkiksi: sementin valmistus, ruoppaus, ruoppausmassan kuljetus, stabilointi jne. 6

7 1. JOHDANTO STABLE-projektin tarkoituksena on ollut esitellä ja testata pilottiprosessia pilaantuneen sedimentin ruoppaamiseksi ja stabiloimiseksi hyötykäyttöön. Testauksessa on haluttu osoittaa, että ympäristöruoppauksen ja prosessistabiloinnin yhdistelmä pilaantuneiden sedimenttien käsittelyssä toimii ympäristön kannalta turvallisella, taloudellisesti kannattavalla ja teknisesti hyväksyttävällä tavalla. Elinkaaritarkastelun tarkoituksena on tarkastella STABLE-projektissa toteutetun pilottiratkaisun ympäristövaikutuksia ja kustannuksia, ja vertailla pilottiratkaisua muutamiin vaihtoehtoihin käyttäen lähtökohtana elinkaarenaikaisten ympäristövaikutusten arviointia (Life Cycle Assessment, SFS-EN ISO 14040) ja elinkaarikustannusten arviointia (LCC, Life Cycle Cost assessment, ISO ). Elinkaaritarkastelut perustuvat STABLE-projektiryhmän urakoitsijoiden ja Turun Sataman asiantuntijoiden antamiin tietoihin sekä yleisesti käytettävissä oleviin tietoihin energian ja polttoaineiden ominaispäätöistä sekä sementin ja kiviainesten tuotannon ominaispäätöistä. Elinkaaritarkasteluissa on otettu huomioon myös stabiloinnin seurantatutkimusten tulokset (Seurantaraportti 2009). Ruopattavat sedimenttien on todettu sisältävän orgaanisia tinayhdisteitä sekä muita orgaanisia ja epäorgaanisia haitta-aineita sellaisia määriä, että ne ylittävät ohjearvot mereen sijoittamiselle (YO 117/2004 ; LSY-2007-Y-92/2008). Tällaiset pilaantuneet massat on käsiteltävä ympäristölle turvallisella tavalla ja sijoitettava kaatopaikalle, jollei niitä voi hyötykäyttää. Turun Sataman valintana oli hyödyntää Aurajoen suulta ruopattavat massat Pansion satama-alueen laajentamisessa eli konttivaraston perustuksessa (ao. Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston lupapäätös LSY Y-113/2008). Käytännössä massojen läjittäminen Turun alueella sijaitsevalle kaatopaikalle ei ollut mahdollisuutta, vaikka pilaantuneet massat olisivatkin täyttäneet tavanomaiselle kaatopaikalle sijoittamiselle asetetut kriteerit (Wahlström ym "Jätteiden kaatopaikkakelpoisuuden toteaminen"; Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista 861/1997 ja muutos 202/2006 sekä liite 2 jätteiden kaatopaikkaluokittelusta perustuen neuvoston päätökseen direktiivin 1999/31/EY 16 artiklan ja liitteen II mukaisista perusteista ja menettelyistä jätteen hyväksymiseksi kaatopaikoille). Täten stabiloinnin vaihtoehtona oli massojen kuljetus suhteellisen kauas, arviolta ainakin sadan kilometrin päähän Turun alueelta, mikä on kallis vaihtoehto. Lisäksi runsaasti vettä sisältävät massat olisi täytynyt kuljettaa mahdolliselle sijoituspaikalle säiliöautoilla, mikä on käytännössä vaikea järjestää. Ruoppaus toteutettiin ohuita sedimenttikerroksia kuorivalla ympäristökauhalla, jota käyttämällä vesiympäristön samentuminen kuten myös ruopatun massan vesipitoisuus saatiin mahdollisimman pieniksi. Elinkaaritarkastelussa ovat vaihtoehtoisina ruoppausmenetelmiä Terramaren ympäristökauha, Turun Sataman ympäristökauha ja normaalikauha. Stabilointi toteutettiin uudella prosessistabilointilaitteella, jonka prototyyppiä testattiin pienessä mittakaavassa jo vuonna 2007, ja jonka parannettu versio saatiin laajamittaisempaan testiin syksyllä Elinkaaritarkastelussa vaihtoehtona on jo vakiintunut massastabilointimenetelmä, jota myös käytettiin Turussa vuonna Stabiloinnin sideaineena käytettiin kaupallisen sideaineen ja teollisuuden sivutuotteisiin perustuvien sideaineiden seosta (sementti+masuunikuona+lentotuhka). Lentotuhka oli kostutettua ja 0 6 kk varastoitua kivihiilen polton lentotuhkaa Fortumin Naantalin voimalaitokselta. Sivutuotekomponenteista ainakin lentotuhka luokitellaan vielä jätteeksi, jonka sideainekäyttö pyritään hy- 7

8 väksyttämään ja tuotteistamaan. STABLE-projektin pilottikohteessa sideaineseoksessa käytettiin osittain kostutettuna varastoitua lentotuhkaa, joten projektissa on otettu huomioon lentotuhkan saatavuus vastaavaan käyttöön eri vuodenaikoina. Kuivavarastot ovat pieniä ja kalliita, ja niihin lämmityskaudella kertyvä tuhkamäärä ei riitä rakentamisen tarpeisiin, vaikka varastointitapa onkin ihanteellinen lentotuhkan ominaisuuksien säilyvyyden kannalta. Kasalla varastoitu lentotuhkaa on saatavissa runsaasti ympäri vuoden, ja sen ominaisuudet ovat kelvollisia, mikäli varastokasa on suojattu sään vaikutuksia vastaan. Tällainen lentotuhka vaatii kuitenkin enemmän aktivoivaa komponenttia kuten sementtiä sideaineseoksessa. Ruopatun massan stabiloinnin vaihtoehdoksi otettiin massan kuljettaminen kaatopaikalle (esimerkiksi läjitettäväksi tai peittomateriaaliksi), jolloin Pansion satama-altaan täyttöön käytettäisiin kiviaineksia, kuten louhetta. Osa tästä kiviaineesta olisi mahdollista saada muista Turun alueen rakentamisista syntyvistä ylijäämämassoista. Tällaiseen vaihtoehtoon liittyy oletus, että lentotuhkan jää hyödyntämättä ja läjitetään jätteenä. STABLE-projektin "elinkaaritarkastelut" on hieman harhaanjohtava termi, koska tarkasteltavana ei ole satama-altaan stabiloidun pohjarakenteen koko elinkaari tai edes käyttöikä stabiloinnista ensimmäiseen peruskorjaukseen. Stabiloidut ruoppausmassat ovat satama-altaan pohjarakennetta, jonka päällisrakenteet varastokenttää varten ovat vielä tämän raportin aikana toteuttamatta. Stabilointia ja satama-altaan päälle tehtävän konttivarastoalueen rakentamista seuraavien sadan vuoden aikana konttivarastoalueella ei oleteta olevan mitään pohjarakenteeseen ulottuvia kunnossapitotarpeita. Tulevat hoito- ja kunnossapidon toimenpiteet kohdistuvat päällisrakenteisiin. Laskelmiin sisältyvät vain ruoppauksen ja stabiloinnin eri vaihtoehtojen ympäristövaikutusten ja kustannusten tarkastelut ja vertailut. Ympäristövaikutuksista on tarkasteltu luonnonvarojen kulutusta sekä energian kulutusta ja siihen liittyviä vaikutuksia ilmastomuutokseen (ilmaston lämpenemispotentiaali, CO 2 ekv). Laskennan tulokset osoittavat, että stabiloinnissa merkittävin ilmastomuutokseen vaikuttava tekijä on sideaineessa käytetty sementti, koska sementin tuotannon energian kulutus on suuri. Sementin tuotannon energiatehokkuuden parantaminen parantaisi myös stabiloinnin ympäristövaikutuksia. Myös sementtiä korvaavien ja valmistuksessa sekä käytössä energiatehokkaiden sideainekomponenttien kehittäminen on toivottavaa. Jollei sideaineen käyttöön perustuvia ilmaan päästöjä oteta huomioon, ovat stabiloinnit ympäristövaikutusten kannalta ja taloudellisesti edullisempia kuin se tavanomainen vaihtoehto, jossa satama-alueen laajentamiseen ja konttivarastoalueen perustuksiin käytetään kiviaineksia (ja ruoppausmassoja ei hyödynnetä vaan ne läjitetään). Vertailussa on todettavissa, että stabilointiin liittyy: - merkittävästi vähemmän kuljetuksia, mikä nähdään pienempänä energian kulutuksena ja pienempinä kustannuksina - pienemmät riskit pilaantuneiden massojen aiheuttamalle maaympäristön ympäristökuormituksille, kun massoja ei siirretä minnekään satama-ympäristöstä - merkittävästi vähemmän uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta, mikä on ympäristövaikutusten kannalta edullista. Se saattaa usein olla myös taloudellisesti ja materiaalihuollon kannalta edullista, kun kustannusbudjetin puitteissa saatavasta kiviaineksesta on puutetta. Verrattaessa eri stabilointimenetelmiä voidaan osoittaa, että prosessistabilointi on massastabilointia edullisempi sekä ympäristön että kustannusten kannalta, mutta edellyttää hyvin tehokkaasti järjestettyä stabiloitavan massan syöttöä ja melko mittavaa hanketta täyttääkseen nämä odotukset. Prosessistabiloinnin etuja ovat mm. - pienempi sideainemäärä, koska stabiloinnin tulos on tasaisempi (homogeenisempi seos) - teknisesti parempi tulos (homogeenisempi seos; Seurantaraportti 2009) 8

9 - kustannustehokkaampi, etenkin jos käsitellään suuria massamääriä ja massan syöttö sekoittimeen on tehokasta. 9

10 2. ELINKAARIARVIOINNIN MENETELMÄT Eräs niistä työkaluista, joiden avulla voidaan kuvata ja arvioida erilaisten tuotteiden (kuten erilaisten maarakennusprosessien) kustannus- ja ympäristövaikutuksia pitkällä aikavälillä, on elinkaariarviointi, johon sisältyy elinkaarenaikaisten kustannusten ja ympäristövaikutusten arviointi. 2.1 Ympäristövaikutusten arviointi, LCA Yleensä elinkaariarviointi ymmärretään tuotteen elinkaarenkaarenaikaisten ympäristövaikutusten arviointina josta käytetään lyhennettä LCA (Lindfors, L-G. 1995, Lindfors ym. 1995a, ja Lindfors ym. 1995b). SETACin (Society of Environmental Toxicology and Chemistry) mukaan Elinkaariarviointi (LCA) on objektiivinen prosessi jonkin tuotteen, prosessin tai toiminnon elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten arvioimiseksi. Standardiin ja virallisemmin nykyään käytettyihin sanastoihin (SFS-EN ISO 14040, osa RIL:in Elinkaaritekniikan sanastosta RIL ) perustuvat määritelmät on esitetty tämän raportin alussa seuraavasti (ks. terminologia): - Tuotteen l. tuotejärjestelmän elinkaarella tarkoitetaan sen peräkkäisiä ja vuorovaikutteisia vaiheita raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta luonnonvaroista loppusijoitukseen. - Elinkaariarviointi on laskentamenettely, jolla tuotejärjestelmään liittyviä syötteitä, tuotoksia, ympäristönäkökohtia, ympäristöhaittoja ja ympäristövaikutuksia arvioidaan kaikissa tarkasteltavan elinkaarijakson vaiheissa ja koko tarkasteltavan elinkaarijakson ajalta. Elinkaariarvioinnissa (LCA) selvitetään ja määritetään mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ja mielellään kvantitatiivisesti, tuotteen ympäristökuormitukset sen elinkaaren eri vaiheissa, ja arvioidaan kuormituksien vaikutukset ympäristöön. Lisäksi määritellään toimenpiteet näiden ympäristövaikutusten parantamiseksi. Oikeaoppiseen elinkaariarviointiin otetaan mukaan tuotteen elinkaaren kaikki vaiheet alkaen luonnonvarojen otosta ja jalostamisesta ja päättyen loppuun käytetyn, kuluneen tuotteen hajoamiseen kaatopaikalla. Elinkaariarviointi käsittää tavallisesti ainoastaan tuotteen ympäristövaikutukset rakennettuun ja luonnon ympäristöön, ja elollisen luonnon sekä ihmisten terveyteen. Ulkopuolelle jäävät inhimillisen toiminnan muut vaikutukset, kuten taloudelliset (LCC) ja sosiaaliset vaikutukset. Elinkaariarviointia käytetään sekä julkisiin että yksityisiin tarkoituksiin. Julkiset elinkaariarvioinnit ovat esim. jonkin tuotantosektorin tai jopa yksittäisen teollisuusyrityksen sisäisiä elinkaariarviointeja sen perustuotteista tavoitteena mm. tiedottaminen tuotteiden ja tuotantoprosessien ominaisuuksista ao. sidosryhmille. Julkishallinnossa elinkaariarviointia voidaan käyttää mm. ympäristöpoliittisen ohjauksen välineenä; virallisimmin sitä on käytetty mm. ympäristömerkkien kriteerien asettamisessa sekä infra-alalla Tiehallinnon ja VTT:n projekteissa (mm. Eskola ym ja 1999, Petäjä ym. 2001, Korkiala-Tanttu ym ja 2006 /TIEH , ja RT 2005). Yksityisesti elinkaariarviointia ovat käyttäneet lähinnä suuryritykset, jolloin menetelmää on tarvittu lähinnä sisäisessä käytössä mm. strategisen suunnittelun työvälineenä, tuotekehityksessä, markkinointiviestinnässä, ja yleisesti toiminnan ympäristövaikutuksien selvittämiseksi (esim. Maijala 2001). Elinkaariarvioinnin menetelmiä on kehitetty eri puolilla maailmaa ainakin 1970-luvulta lähtien. Nykyisin metodiikkaan pyritään yhdenmukaistamaan ja siitä on olemassa suomenkieliset standardit kuten SFS-EN ISO 14040:2006. Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Periaatteet ja pääpiirteet. 10

11 SFS-EN ISO 14044:2006. Ympäristöasioiden hallinta. Elinkaariarviointi. Vaatimukset ja suuntaviivoja. Standardit pohjautuvat 1990-luvulla yleisesti hyväksyttyihin periaatteisiin ja menetelmään. Tällainen yleisesti hyväksytty menetelmä rakentuu neljästä päävaiheesta alla olevan taulukon (1) mukaisesti. Taulukko 1: Elinkaariarvioinnin vaiheet Vaihe 1. Suunnittelu eli tavoitteiden määrittely ja rajaukset (Goal definition and scoping) 2. Inventaarin l. ekotaseen laatiminen (Inventory) 3. Vaikutusten arviointi (Impact assessment) 4. Tulosten soveltaminen l. parannustoimenpiteiden arviointi (Improvement assessment) Sisältö Määritellään mm. miksi elinkaariarviointi tehdään, mihin tuloksia käytetään, miten tutkimuksen kohde rajataan, mitä tutkimuksen tulee sisältää ja minkälaisia tietoja tarvitaan. Tiedot tutkittavan tuotejärjestelmän eri osiin syötettyjen materiaalien ja energian määrästä ja laadusta sekä järjestelmän eri osista poistuvien materiaalien, tuotteiden ja päästöjen määrästä ja laadusta. Tietoja muokataan ja ne kohdennetaan mm. pää- ja sivutuotteille; tietoja yhdistetään valituille muuttujille (ympäristökuormitukset) Ympäristökuormitukset ryhmitellään valittuihin ympäristövaikutusten luokkiin. Kunkin luokitellun tekijän vaikutus ympäristöön kuvataan kvalitatiivisesti ja kvantitatiivisesti. Arvioidaan eri vaikutusluokkien painoarvo ja merkitys. Subjektiivisuus ei ole täysin vältettävissä. Arvioidaan vaihtoehtoisia mahdollisuuksia hyödyntää tuloksia käytännössä Perusvalintoja ovat mm. tuotejärjestelmä ja toiminnallinen yksikkö. Tuotejärjestelmä on sarja yksikköprosesseja, joissa on perusvirtoja ja tuotevirtoja, jotka toteuttavat yhden tai useampia määriteltyjä toimintoja ja jotka kuvaavat tarkasteltavaa tuotteen elinkaarta. Tuotejärjestelmä voidaan kuvata esimerkiksi kuvan (1) mukaisella yksinkertaisella tavalla (tämän raportin tarkoittamaa tuotetta ajatellen). Toiminnallinen yksikkö on tuotejärjestelmän määrällinen suorituskyky, jota käytetään referenssiyksikkönä elinkaariarvioinnissa. STABLE-projektissa toiminnallisena yksikkönä on 1000 (kuiva-)tonnia ruopattua massaa (karakterisointi luvussa 3.3). Elinkaariarvioinnin suunnitteluvaiheessa tehdyt määritelmät ohjaavat seuraavien vaiheiden suorittamista ja vaikuttavat mm. tutkittavan tuotejärjestelmän rajauksiin. Ohjaavana määritelmänä on esimerkiksi se, käytetäänkö elinkaariarvioinnin tuloksia yrityksen sisäiseen tutkimus- ja kehitystoimintaan vai yrityksen ulkoisessa viestinnässä ja muussa markkinoinnissa. Inventaari voi olla kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen. Kvantitatiivisessa inventaarissa ympäristökuormituksille annetaan numeeriset arvot, joita voidaan käyttää edelleen kvantitatiiviseen vaikutusten arviointiin. Kvalitatiivisilla lisätiedoilla täydennetään kvantitatiivista informaatiota, mutta pelkän kvalitatiivisen inventaarin tekemistä ei pidetä yleensä riittävänä tai edes mielekkäänä. Joissakin tapauksissa on mahdollista arvioida tarkastellun järjestelmän vaikutukset ympäristöön jo inventaarin tai ekotaseen (LCI) perusteella. Kaikkia tavoitteita tämä ei tyydytä, sillä inventaarin tiedot ympäristökuormituksesta sellaisenaan eivät kerro mitään niistä aiheutuvien ongelmien laadusta ja mittasuhteista. Tämän vuoksi tarvitaan vaikutusten arvioinnin vaihetta, jossa systemaattisesti luokitellaan ja arvotetaan inventaarin tulokset. Vaikutusluokkina voivat olla esimerkiksi luonnonvaro- 11

12 jen kulutus ja ilmastomuutos, jonka indeksinä on ilmaston lämpenemispotentiaali (GWP). Arvottamisessa määritetään ympäristövaikutusten merkitys ja tärkeysjärjestys. Se on yksinkertaisimmillaan esimerkiksi tietyn tuotteen vuosittaisesta valmistuksesta aiheutuva luonnonvarojen kulutus verrattuna ao. teollisuusalan koko vuosituotannosta aiheutuvaan luonnonvarojen kulutukseen Suomessa. Elinkaariarvioinnin tulosten laatutaso riippuu siihen saatavilla olevien tietojen (datan) ja niiden soveltamisen laatutasosta. Tietojen laatutasoa indikoivat käytettyjen lähdeviitteiden asiatuntijalähteiden mukaan erilaiset laatutekijät, kuten - virheettömyys - luotettavuus - koskemattomuus (integriteetti): tieto on täydellistä ja alkuperäistä - käyttökelpoisuus: tieto on dokumentoitu ja julkista - siirrettävyys: tietoa voidaan siirtää ja käyttää elinkaariarvioinnissa - ylläpidettävyys, täydentävän tiedon tarve sekä saatavuus - joustavuus: tietoa on helppo muokata - testattavuus ja tarkistettavuus Tietojen laatutasoon vaikuttavat tietojen keruussa käytettävissä olevat resurssit ja valmiit tietokannat. Korkeimman laatuluokan tietoa on sellainen, joka perustuu tarkoin määriteltyihin, pitkällä aikavälillä suoritettuihin ja jatkuviin mittauksiin tutkittavasta prosessista, sekä joka on puolueettoman tahon todentamaa ja varsin tuoretta, korkeintaan alle kolme vuotta vanhaa. Heikointa on tieto, jonka alkuperää ei voida todentaa ja joka arvioidaan tuntematta prosessia tai tuotetta. Elinkaariarvioinnin asiantuntijoiden mielestä onkin parempi tyytyä vähään määrään tietoa kuin olla tinkimättä kvantitatiivisen tiedon laadussa. Mm. Kirkpatrick (1995) korostaa kuitenkin sitä, että mikäli elinkaariarvioinnissa vaaditaan täydellisyyttä ja hyväksytään vain korkeatasoinen tieto, voivat arvioinnin suorittamisen vaatimat aika ja kustannukset kohota sellaiselle tasolle, että elinkaariarvioinnin käyttö mm. ympäristöjohtamisen työvälineenä ei ole enää kannattavaa. Elinkaaritarkasteluista saatava hyöty on vähimmillään sen antama kuvaus jonkin tuotteen tuotantoprosessin ympäristökuormituksesta ja joidenkin prosessin ympäristökuormitusta mittaavien parametrien tasosta tarkasteluhetkellä. Näitä tuloksia voidaan käyttää tuotteiden ja tuotantoprosessin kehittämisessä ja kehityksen seurannan lähtökohtana. Mikäli elinkaariarviointiin panostetaan enemmän, kyetään parantamaan tiedon ja täten elinkaariarvioinnin laadun tasoa, mutta väistämättä tulee vastaan jokin taso, jossa tiedot ovat lähes täydelliset, mutta elinkaariarvioinnin tuloksista ei enää ole käytännön hyötyä. 2.2 Elinkaaritaloudellisuuden arvioiminen, LCC Tarkasteltavan elinkaaren aikaisten kustannusten arvioiminen (LCC tai LCCA) perustuu investointilaskelmiin, joiden avulla määritetään tietyn tuote- tai toiminnallisen yksikön kustannukset tietyn tarkasteltavan jakson l. elinkaarijakson aikana. Voidaan myös puhua jonkin tuotteen elinkaaritaloudellisuuden arvioinnista l. laskemisesta (Maijala 2005). Elinkaaritaloudellisuuden laskentaa voidaan käyttää esimerkiksi tietyn infrarakenteen perustamisen, hoidon ja kunnossapidon pitkän aikavälin suunnittelussa sekä vaihtoehtoisten ratkaisujen kustannusten arvioinnissa ja vertailussa. Tarvetta korostaa infrastruktuurista vastuuta kantavien huoli sen rappeutumisesta. Hankkeen ja siihen kohdistuvan tarkastelun laajuus ja suunnittelun tavoitteet ratkaisevat kulloinkin mukaan otettavat kustannustekijät. Elinkaarikustannusten laskennassa tarkastellaan parhaassa tapauksessa kaikkia laskettavissa olevia kustannuksia ja hyötyjä, joita kohteen elinaikana 12

13 syntyy rakentamisesta, hoidosta ja kunnossapidosta sekä edellisten rahoituksesta ja kohteen käytöstä. Ylläpitokustannukset maksetaan niiden syntyaikana, joten niistä ei synny rahoituskustannuksia. Kustannuksia aiheutuu myös kohteen rakentamisen, käytön ja ylläpidon vaikutuksista ympäristöön (melu, ilman saasteet jms.). LCC-laskentamenetelmät ovat pääperiaatteiltaan samanlaisia kuin tavalliset investointilaskelmat. Yleisimmin käytettyjä menetelmiä ovat nykyarvomenetelmä, jossa kaikki tarkasteltavan aikavälin tulevaisuuden kustannukset muutetaan nykyarvoon, ja annuiteettimenetelmä, jossa kaikki kustannukset ja tulot jaetaan annuiteettitekijän avulla tarkasteluajanjakson eri vuosille yhtä suuriksi annuiteeteiksi (vuosikustannuksiksi). Ongelmia tuottavat lähinnä: - Arviointikriteerien ja rajausten määrittely - Laskentakoron määrittely: teollistuneissa maissa reaalikorko on vaihdellut 2 % ja 5 % välillä (ks. mm. Petäjä ym. 2001). Väärin valittu teoreettinen laskentakorkokanta johtaa kustannusten yli- tai aliarvottamiseen pitkällä tarkastelujaksolla. Mitä korkeampi korkokanta valitaan, sitä suurempi on vuosikustannuskertoimen arvo ja sitä merkittävämmäksi muodostuu rakennuskustannusten osuus koko tarkastelujakson kustannuksista. - Kustannuksia aiheuttavien tekijöiden tunnistaminen (etenkin vaurioitumiseen perustuvat kunnossapitotarpeet ja -ajankohdat erilaisilla rakenteilla). Tarkasteltavan kohteen hoitokustannusten osuus elinkaarikustannuksista on yleensä vähäinen. Ne ovat yleensä myös samat tarkasteltavissa eri vaihtoehtoja. Tämän vuoksi hoitokustannukset voidaan yleensä jättää kokonaan pois laskelmista. Kunnossapitokustannuksien määrittely perustuu toisaalta kohteen vaurioitumisen aiheuttamaan kunnossapitotarpeeseen (vaurioitumisen ennustamiseen) ja toisaalta valittaviin kunnossapidon toimenpiteisiin Toistaiseksi näiden kustannuksien muulle kuin kokemusperäiselle tai kohteen ylläpitäjän kunnossapitostrategiaan perustuvalle arvioinnille ei nähdä olevan riittäviä edellytyksiä. Perusedellytyksenä on yleisesti hyväksyttävien vaurioitumisen ennustemallien ja/tai kunnossapitomallien kehittyminen suunnittelun työvälineeksi. Tietyn ajanjakson kuluttua kohteen rakentamisesta tai peruskorjauksesta on rakennetta jälleen peruskorjattava. Kohteelle voidaan arvioida jäännösarvo, joka on investoinnin arvo kohteen taloudellisen pitoajan lopussa. Pitkällä tarkastelujaksolla voidaan olettaa eri vaihtoehtojen jäännösarvojen nykyarvot poikkeavan toisistaan niin vähän, että jäännösarvo voidaan jättää ottamatta huomioon. 13

14 3. ELINKAARITARKASTELUN KUVAUS 3.1 Tavoitteet STABLE-projektin tarkoituksena on ollut osoittaa laboratorio- ja pilottitestauksen avulla, että uusi prosessistabilointi kytkettynä ympäristön kannalta mahdollisimman turvalliseen ruoppaukseen ja monipuolisiin testeihin perustuviin sideaineratkaisuihin on teknisesti, taloudellisesti, ja ympäristövaikutusten kannalta paras käytettävissä oleva pilaantuneiden ruoppausmassojen käsittelymenetelmä. STABLE-projektin yhteydessä tehtyjen elinkaaritarkastelujen tavoitteena on osoittaa, missä määrin ja millä edellytyksin ruoppaaminen ympäristökauhalla yhdistettynä prosessistabilointiin on ympäristön ja kustannusten kannalta edullisempaa kuin (ainakin teoriassa) mahdolliset vaihtoehdot. 3.2 Ympäristövaikutusten arviointi ja valitut vaikutusluokat "Väylärakentamisen ympäristöarvot ja ekoindikaattorit" hankkeessa (TIEH ) väylärakentamisen merkittävimmiksi ympäristöongelmaluokiksi arvioitiin: luonnonvarojen käyttö (painoarvo 28 %) pohjavesivaikutukset (painoarvo 15 %) ilmastonmuutos (painoarvo 14 % ) fysikaalis-mekaaniset vaikutukset (painoarvo10 %). Tämän arvioinnin tulos pätee todennäköisesti myös satama-alueen rakennushankkeisiin. Taulukossa (2) on esitetty rakennustyön aikana syntyviä ympäristövaikutuksia ja niiden aiheuttajia. Kolmannessa sarakkeessa on esitetty myös kyseisiin ympäristökuormituksiin liittyvät, väylärakentamisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmän (EIMI 2 ) mukaiset ympäristöongelmaluokat (TIEH ). STABLE-projektin ympäristövaikutusten elinkaaritarkastelun laskelmissa päätettiin keskittyä ensi sijassa vertailemaan eri vaihtoehtojen luonnonvarojen käyttöä ja vaikutuksia ilmastomuutokseen. Viimeksi mainittu perustuu hankkeessa tarkasteltavien eri yksikköprosessien energiankulutukseen. Stabiloidun massan päästöjä maaperään ja sitä kautta vesiympäristöön voidaan arvioida hankkeen liukoisuustestien ja pilottikohteessa suoritetun ympäristöseurannan tulosten perusteella (luku 6). Pölypäästöjä muodostuu kuivien materiaalien käsittelyssä, mikäli niiden kuljetukset, siirrot ja kuormaukset tapahtuvat avoimessa tilassa. Hankkeessa kuivia materiaaleja olivat vain sideainekomponentit sementti ja masuunikuonajauhe, jotka molemmat syötettiin siiloista suoraan sekoitusprosessiin. Pölymittauksia ei ole tehty. Hiukkaspäästöjä voisi arvioida myös teoreettisesti kuljetuksiin ja työkoneiden käyttöön liittyen, polttoaineiden ominaispäästöihin liittyen, mutta nämä päästöt on todettu tässä tarkastelussa hyvin pieniksi ja jätettiin huomioon ottamatta. 2 Väylärakentamisen ympäristöarvot ja ekoindikaattorit projektissa kehitetyssä väylärakentamisen ympäristövaikutusten arviointijärjestelmässä (EIMI) ovat mukana kaikki merkittävät ympäristöongelmaluokat, jotka yhdessä kuvaavat kokonaishaittaa. Ympäristöongelmaluokkien mukaiset vaikutukset arvioidaan kuormitustekijöiden avulla. Arviointimallin käytön ongelmaksi nähtiin tarvittavien lähtötietojen saatavuus, vaihtoehtojen vertailussa kaikkien oleellisten tekijöiden huomiointi. 14

15 Pilottikohteessa ei ollut tarpeen tarkkailla päästöjä pohjaveteen, koska kohde sijaitsee meren rannalla ja satama-alueella. Pilottiprosessin aikana syntyy melua ja tärinää, mutta näidenkään osalta ei ole tehty mittauksia tässä projektissa. Taulukko 2: Rakennustyön aikaisia ympäristövaikutuksia ja niiden aiheuttajia (TIEH / TIEH ). Ympäristövaikutus Aiheuttajat Ympäristöongelmaluokka Luonnonvarojen käyttö Päästöt ilmaan Pölypäästöt Päästöt maaperään ja veteen Melu ja tärinä Kallioaines, sora ja hiekka, ylijäämämateriaalit, läjitettävät massat, kaatopaikalle menevät jätteet, uusiutumattomat energiaresurssit Kuljetusajoneuvot ja työkoneet, työnaikaiset liikennejärjestelyt, räjähdyskaasut, materiaalien (kuten asfaltin- ja sementin valmistus) Kiviainesten louhiminen, maaainesten kaivu, kuormaus ja kuljetus, rakentaminen Teollisuuden sivutuotteet, bitumipohjaiset materiaalit, kemikaali- / polttoainevuodot Kuormaus ja kuljetustoiminta, louhintaporaukset ja räjäytykset, murskaus ja rikotus, roudan rikkominen, paalutus sekä rakennusten ja rakenteiden purkaminen Luonnonvarojen käyttö Ilmastomuutos, alailmakehän otsonin muodostuminen, happamoituminen, rehevöityminen, paikallinen ilman laatu, suorat terveysvaikutukset Paikallinen ilman laatu, suorat terveysvaikutukset Ekotoksisuus, laadulliset pohjavesivaikutukset Fysikaalis-mekaaniset vaikutukset 3.3 Skenaariot, tuotejärjestelmät ja toiminnallinen yksikkö STABLE-projektissa on tarkasteltu ympäristö- ja kustannusvaikutuksia erilaisten skenaarioiden perusteella. Valitut skenaariot on esitetty taulukossa (3). STABLE-projektin pilotissa on testattu skenaariota S11 eli ruoppaus ympäristökauhalla ja stabilointi prosessistabilointilaitteella. Prosessistabiloinnin testausta varteen ruopattava kokonaismäärä pilaantunutta sedimenttiä oli arviolta runsaat m 3. Todetun pilaantuneisuuden vuoksi tätä massamäärää ei ollut lupa sijoittaa meriläjitysalueelle. Turun Satama sai luvan käynnistää STABLE-projektissa tarjoutuvan vaihtoehdon, jossa pilaantuneet massat stabiloidaan ja käytetään satama-alueen laajennukseen eli konttivarastoalueen perustuksena. Tätä varten Turun satama rakensi satama-altaan eristyspenkereellä, joka rajoittuu yhdeltä sivultaan merialueeseen. Tämä eristetty satama-allas on täytetty pilottiprosessissa stabiloivalla sideaineella seostetulla ruoppausmassalla lokakuun 2008 ja helmikuun 2009 välisenä aikana. Stabiloituminen ja lujittuminen käynnistyi heti prosessistabilointilaitteessa tehdyn sekoituksen aikana ja jatkuu edelleen useita kuukausia, mahdollisesti jopa muutaman vuoden ajan. Seikkaperäisempi selostus ja eri testien tulokset ovat muussa tämän hankkeen raporttiaineistossa (mm. Seurantaraportti 2009). 15

16 Kaikki muut taulukossa (3) esitetyt skenaariot ovat teoreettisia vaihtoehtoja. Ympäristöviranomaisten nimenomaisissa lupaehdoissa (ao. Länsi-Suomen Ympäristölupaviraston lupapäätös LSY-2007-Y-113/2008) ruopattua massaa tuli ensisijaisesti käsitellä testattavalla prosessistabilointilaitteella ja massastabilointi sallitaan vain poikkeustilanteessa. Ruoppaus oli toteutettava ympäristökauhaa käyttäen, jotta sen vaikutukset vesiympäristöön olisivat mahdollisimman vähäiset. Täten myös normaalikauhan käyttö oli käytännössä poissuljettu vaihtoehto. Aurajoen ruoppausmassat ovat siinä määrin pilaantuneita, että niitä ei saanut läjittää mereen, mutta pilaantuneisuus on kaatopaikkakelpoisuuden kriteerien perusteella niin vähäistä, että massat voisi sijoittaa tavanomaiselle kaatopaikalle. Tällöin satama-allas täytettäisiin kiviaineksella, kuten louheella. Tämän vuoksi S2 vaihtoehto on periaatteessa mahdollinen. Käytännössä olisi kuitenkin ollut ongelmia ja lisäkustannuksia johtuen mm. siitä, että pilaantuneet ja runsaasti vettä sisältävät ruoppausmassat on kuljetettava kaatopaikalle säiliöautolla, sillä satama-alueella ei ole tilaa ruoppausmassojen väliaikaiselle sijoittamiselle vedenpoistotarkoituksessa; ruoppausmassojen sisältämät vedet olisi kerättävä ja johdettava muualle vedenpuhdistusta varten, ja vastaanottavaa kaatopaikkaa ei löydy Turun alueelta vaan mahdollisesti vasta suhteellisen pitkän matkan päästä, vähintään 75 kilometrin säteellä; kiviainesta tarvitaan paljon ja sen saatavuudessa on esiintynyt ongelmia etenkin silloin, kun pyritään käyttämään muissa rakennushankkeissa muodostuvaa ylijäämäkiviainesta. Taulukko 3: STABLE-skenaariot (lyhenteitä on käytetty tuloksia esittävissä kuvissa) S1 Ruopattujen massojen hyödyntäminen tulevan konttivarasto-alueen perustuksena S11 Ruoppaus ympäristökauhalla, stabilointi prosessistabiloinnilla S12 Ruoppaus normaalikauhalla, stabilointi prosessistabiloinnilla S13 Ruoppaus ympäristökauhalla, stabilointi massastabiloinnilla S14 Ruoppaus normaalikauhalla, stabilointi massastabiloinnilla S2 Vaihtoehto, jossa käytetään kiviaineksia stabiloidun ruoppausmassan sijasta Ruopatut massat läjitetään lähialueella sijaitsevalle eristetylle kaatopaikalle. Massat lastataan proomusta säiliöautoon kuljetusta varten. Vastaavasti ne lentotuhkat, joita olisi käytetty S1-vaihtoehdoissa, läjitetään voimalaitoksen sijaintipaikkakunnalla olevalle kaatopaikalle (ei oletusta hyötykäytöstä). Satama-alueen laajennus toteutetaan käyttämällä täyttöön erilaisia alueella muodostuvia ja tuotettuja kiviaineksia, osittain nämäkin ylijäämämassoja. Eri skenaarioiden tarkasteluissa on otettu huomioon tietyt yksikköprosessit, jotka ovat mukana kuvien (1 ja 2) tuotejärjestelmissä. Kuvan (1) tuotejärjestelmä liittyy stabilointeihin. Tarkastelu alkaa ruoppauksesta ja päättyy siihen, että sekoitetut / stabiloidut massat on siirretty satamaaltaaseen. Keskeisiä yksikköprosesseja ovat ruoppaus, sekoitus l. stabilointi ja massojen sijoitus satama-altaaseen. Muita tarkasteltuja yksikköprosesseja ovat sementin valmistusprosessi sekä materiaalien ja työkoneiden kuljetukset pilottipaikalle. Lentotuhka on energian tuotannon jäte ja masuunikuonajauhe on metalliteollisuuden sivutuote. Tarkastelussa oletetaan, että kaikki energian ja teollisuuden tuotantoprosesseihin tulevat panokset ja tuotantoprosesseista poistuvat tuotokset, kuten mm. päästöt ilmaan ja veteen, kohdistetaan tuotantoprosessien päätuotteille, jolloin näille jätteille / sivutuotteille ei ole kohdistettavissa mitään. Ympäristövaikutuksia tarkasteltaessa on tarkastelun ulkopuolelle jätetty myös satama-alueelle järjestetty eri materiaalien välivarastointipaikka, kaikki mahdollinen veden kulutus stabilointiprosessissa, ml. tuhkan kostutuksessa, laitteiden ja koneiden valmistus, prosessistabilointijärjestel- 16

17 män pystytys satama-alueelle ym. mainitsematta jääneet yksikköprosessit. Kohde tullaan stabiloinnin jälkeen esikuormittamaan, jotta myöhemmässä vaiheessa ei muodostuisi epäsuotuisia painumia. Tämän jälkeen kenttä saa päällisrakenteen. STABLE-projektissa tarkasteltava kohde on siis pohjarakenne, jonka kunnossapitojakson odotetaan olevan varsin pitkän, ainakin sata vuotta. Tarkasteluissa ei ole otettu huomioon mitään esikuormitukseen, päällisrakenteeseen, ja kohteen hoitoon ja kunnossapitoon liittyviä tekijöitä. Kuvan (2) tuotejärjestelmä liittyy vaihtoehtoon, jossa satama-allas täytetään kiviaineksella. Tällöinkin tarkastelu alkaa ruoppauksesta ja päättyy siihen, että kiviainekset on siirretty satamaaltaaseen. Keskeisiä yksikköprosesseja ovat ruoppaus, ruoppausmassojen ja lentotuhkan siirto kaatopaikalle ja satama-altaan täyttö kiviaineksella. Muita tarkasteltuja yksikköprosesseja ovat kiviaineksen tuotanto sekä materiaalien ja työkoneiden kuljetukset satamaan. Soveltuvilta osin tässä pätevät samat muutkin oletukset ja rajaukset kuin skenaarion S1 tuotejärjestelmälle. Toiminnalliseksi yksiköksi l. tuoteyksiköksi (TY) on valittu 1000 kuivatonnia pilaantunutta ruoppausmassaa. Tällä määritelmällä toiminnallinen yksikkö, jota kohti kaikki elinkaarilaskelmat tehdään, on riippumattoman ruoppausmassan vesipitoisuudesta ja sen vaihteluista. Laskelmissa tehdään kuitenkin oletukset ruoppausmassan vesipitoisuudelle, johon perustuu myös laskelmissa käytettävä sideaineseos. Laskelmat perustuvat ruoppausmassalle, joka on karakterisoitu tarkemmin STABLE-projektin teknisissä raporteissa (luku 4, Seurantaraportti 2009). 17

18 Sementin valmistus Voimalaitos- ja teollisuusjätteen / sivutuotteen tuotanto Ruoppauskaluston kuljetus kohteeseen Kuljetukset Päästöt ilmaan Energia (polttoaineet ym.) Ruoppaus Sideaine- ym. materiaalien varastointi satamassa Päästöt veteen / vesiympäristöön Luonnonvarat - kiviainekset - muu Ruopatun massan kuljetus satamalaiturille Stabilointi, sekoitus Satama-altaan täyttö ruoppausmassan ja sideaineen seoksella Kiinteä jäte Tarvittavan kaluston kuljetus kohteeseen Tarvittavan kaluston kuljetus kohteeseen Kuva 1. STABLE-tuotejärjestelmä skenaarioille S1 (stabiloinnit) 18

19 Ruoppauskaluston kuljetus kohteeseen Voimalaitostuhkan kuljetus kaatopaikalle Kiviaineksen tuotanto (kalliomurske, louhe) Ylijäämäkiviainekset muista rakennuskohteista Päästöt ilmaan Energia (polttoaine ym.) Ruoppaus Päästöt veteen Luonnonvarat - Kiviainekset Ruoppausmassan kuljetus rantaan ja edelleen kaatopaikalle Kiviainesten kuljetukset (varastointia ei oteta huomioon) Kiinteä muu jäte Satama-altaan täyttö kiviaineksella Tarvittavan kaluston kuljetus kohteelle Läjitys jätteenä kaatopaikalle (ruoppausmassa, voimalaitoksen tuhka) Kuva 2. STABLE-tuotejärjestelmä skenaarioille S2 (kiviainestäyttö) 19

20 4. ELINKAARILASKENNAN TIEDOT Edellä on esitetty elinkaaritarkasteluun liittyviä määritelmiä, oletuksia ja rajauksia. Tässä luvussa elinkaaritarkastelujen kuvausta tarkennetaan vielä kuvaamalla laskelmissa käytetyt tiedot ja tietolähteet, jotka koskevat sekä tarkasteltuja materiaaleja ja prosesseja että laskelmiin valittuja ominaispäätöjä. Tiedot liittyvät sekä ympäristö- että kustannusvaikutusten arviointiin. Tämän luvun taulukoiden perusteella voidaan todeta, että lopputulos on monia muuttujia koskevan valinnan summa. Tuloksia ei voi tarkastella irrallaan niihin liittyvistä oletuksista ja valinnoista. Yksikköprosessien tietoja muuttamalla on mahdollisuus testata lähtötietojen vaikutusta tuloksiin ja tehdä "entä jos" tarkasteluja. Laajat herkkyysanalyysit eivät kuitenkaan sisälly tähän tarkasteluun. Tietojen keruussa on lähdetty siitä, että itse prosessia ympäristöruoppauksesta prosessistabilointiin ja satama-altaan täyttöön stabiloidulla massalla tarkastellaan todellisin prosessitiedoin. Nämä eivät kuitenkaan ole mitään itse kohteessa mitattuja tietoja, sillä kyseessä on pilottistabilointi, johon liittyy tyypillisesti erilaisia hidastavia tekijöitä ja esiintyy myös teknisiin ongelmia. Normaaleja hidastavia tekijöitä ovat mm. ruopatun massan sisältävien sekalaisten kappaleiden (kuten polkupyörien ja autojen osat) poisto massan seasta ja ruopatun massan ominaisuuksien laaja vaihtelu liejusta soramaiseen materiaaliin. Pilotointiin liittyy puolestaan tavanomaista suurempi määrä testejä ja tarkistuksia. Prosessin kehitystarpeita, jotka perustuvat pilotoinnin tekniseen arviointiin, on pohdittu Seurantaraportissa (2009) Materiaalit Elinkaaritarkastelun peruslaskelmissa käytetyt materiaalitiedot on esitetty taulukoissa 4-6. Taulukossa 5 ovat eri materiaaleista käytetyt massamäärät toiminnallista l. tuoteyksikköä (TY) kohti. Tässä taulukossa on myös karakterisoitu mainittu toiminnallinen yksikkö, jolloin 1000 t/ty kuivaa ruoppausmassa vastaa m 3 /TY märkämassaa. Sideainemääritykset perustuvat prosessistabiloinnissa määritettyyn perussideaineeseen (suluissa käytön vaihteluväli) pikasementtiä (CEM I 52,5 R): 60 (45-75) kg/m 3 ; yleissementtiä hieman enemmän masuunikuonajauhetta (K400): 105 (0-105) kg/m 3 lentotuhkaa (Fortum, Naantalin kivihiilivoimalaitos): 100 ( ) kg/m 3 Sideainekomponenttien määrän vaihteluväli liittyy tarpeeseen muuntaa sideainereseptiä ruopatun massan ominaisuuksien, kuten vesipitoisuuden perusteella. Käytännössä edellä mainitut määrät vaihtelivat eri ruoppausalueilta saatujen ruoppausmassojen laatuvaihtelun perusteella (ks. Seurantaraportti 2009 ja taulukko 4), mutta kokonaiskäyttö lienee vastannut perusreseptiä. Pikasementti on kalliimpaa kuin yleissementti, ja tarvittaessa se voitiin korvata yleissementillä nostamalla sementin suhteellista osuutta. Reseptin määrittelyn yhteydessä todettiin, että pikasementin avulla lujittuminen käynnistyi nopeammin ja hyvin pehmeä ruoppausmassa saatiin suhteellisen nopeasti helpommin käsiteltäväksi. Tämän lisäksi pikasementti sallii kohtalaisen suuret stabiloitavan massan vesipitoisuusvaihtelut. Prosessistabiloinnissa sideaineen sekoittuminen ruoppausmassaan on erittäin tasaista, jolloin myös massan stabiloitumisen odotetaan tapahtuvan eri osissa satama-allasta varsin tasaisesti. Taulukossa (4) määrät liittyvät prosessistabiloinnissa käytettäviin sideaineseoksiin. Massastabiloinnissa saataisiin aikaan epähomogeenisempi tulos, joten sideainetta tarvitaan enemmän (urakoitsijan laskelmissa on käytetty kerrointa 1,2). 20

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke

Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Työkalu ympäristövaikutusten laskemiseen kasvualustan valmistajille ja viherrakentajille LCA in landscaping hanke Frans Silvenius, MTT Bioteknologia ja elintarviketutkimus Kierrätysmateriaaleja mm. Kompostoidut

Lisätiedot

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen

Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Elinkaariarvioinnin soveltaminen viherrakentamiseen Esitys Hämeenlinnassa 1.2.2012 Frans Silvenius MTT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus frans.silvenius@mtt.fi Elinkaaritarkastelun soveltaminen

Lisätiedot

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua?

Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Ilmastovaikutuksia vai vesistönsuojelua? Juha Grönroos ja Tuuli Myllymaa Suomen ympäristökeskus JaloJäte päätösseminaari 2.12.2010, Mikkeli Etelä Savon biomassat TARKASTELUN ULKOPUOLELLE JÄTETYT TOIMINNOT:

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset

Ramboll. Knowledge taking people further --- Turun satama. Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Ramboll Knowledge taking people further --- Pernon väylän TBT-massojen kiinteyttäminen stabiloimalla, tekniset tutkimukset Helmikuu 7 Ramboll Vohlisaarentie 2 B 36760 Luopioinen Finland Puhelin: 020 755

Lisätiedot

Elinkaariajattelu autoalalla

Elinkaariajattelu autoalalla Elinkaariajattelu autoalalla Mikä on tuotteen ELINKAARI? Tuotteen vaiheet raaka-aineiden hankinnasta tai tuottamisesta tuotteen käyttöön ja loppukäsittelyyn. MARKKINOINTI JAKELU, KAUPPA TUOTANTO KÄYTTÖ,

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan tulokset/ Esitys Kruunupyyssä 29.4.2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja kulutus-) ketjun

Lisätiedot

Kuinka vihreä on viherkatto?

Kuinka vihreä on viherkatto? Kuinka vihreä on viherkatto? Sini Veuro, Helsingin yliopisto Oma Piha messut Miniseminaari viherkatoista 29.3.2012 Kestävän kehityksen pilarit Kustannukset TALOUS Käyttöiän kasvu Huolto Energian käyttö

Lisätiedot

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia

Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Life cycle assessment of light sources Case studies and review of the analyses Valonlähteiden elinkaariarviointi Esimerkkitapausten analysointia Leena Tähkämö 18. syyskuuta 2013 Valaistuksen ja valonlähteiden

Lisätiedot

KeHa-hanke Elinkaariajattelu

KeHa-hanke Elinkaariajattelu KeHa-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet/ Kestävyysprofiiliselvitys Frans Silvenius tutkija, MTT Mitä tarkoittaa elinkaariarviointi Elinkaariarviointi Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto-

Lisätiedot

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi

Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Mineraalisten luonnonvarojen kokonaiskäytön arviointi Johtaja, professori Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus SUOMEN MINERAALISTRATEGIAN AVAJAISSEMINAARI, 17.3.2010 GTK 18.3.2010 Elinkaariajattelu Jyri

Lisätiedot

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys

Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten kehitys Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi 2005, arvion päivitys 2010 Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon

Lisätiedot

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta

Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Tutkittua tietoa mallasohran viljelystä ympäristövaikutusten näkökulmasta Yrjö Virtanen, vanhempi tutkija, MTT Ohrasta olueksi -ketjun ympäristövaikutusten arviointi Elinkaariarviointi (LCA) Luonnon resurssit

Lisätiedot

Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195

Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195 Prosessistabiloinnilla pilaantuneet ruoppausmassat hyötykäyttöön STABLE LIFE06 ENV/FIN/000195 Tausta hankkeelle Pilaantuneet sedimentit satamissa ja meriväylillä ovat nousseet viime vuosina yhä keskeisemmäksi

Lisätiedot

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus

Ruoan elinkaariarviointi. Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus Ruoan elinkaariarviointi Kaisa Manninen Juha Grönroos Suomen ympäristökeskus JANO NÄLKÄ Elinkaariarvioinnin periaatteet Elinkaariarviointi (Life Cycle Assessment, LCA) on menetelmä, jonka avulla arvioidaan

Lisätiedot

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy

JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN. Päivi Seppänen, Golder Associates Oy GEOTEKSTIILIALLAS JA MUITA MENETELMIÄ PILAANTUNEIDEN SEDIMENTTIEN KÄSITTELYYN Päivi Seppänen, Golder Associates Oy Käsittelymenetelmät ESITYKSEN RAKENNE Vedenpoistomenetelmät Puhdistusmenetelmät Sijoitusmenetelmät

Lisätiedot

EU-LIFE STABLE PROJEKTI. Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen

EU-LIFE STABLE PROJEKTI. Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen EU-LIFE STABLE PROJEKTI Ruoppausmassojen käsittely prosessistabiloimalla Pansion altaaseen Pilotoinnin, ympäristöllisen ja teknisen laadun seurannan raportti Maaliskuu 2009 Viite 82112846-01 Versio I Pvm

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Pääkaupunkiseudun alueseminaari 27.4.2015 www.uusiomaarakentaminen.fi

Lisätiedot

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU ESIMERKKI PÄIVÄKOTI ECost ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU Projektipalvelu Prodeco Oy Terminaalitie 6 90400 Oulu Puh. 010 422 1350 Fax. (08) 376 681 www.prodeco.fi RAPORTTI 1 (5) Tilaaja: xxxxxx Hanke: Esimerkki

Lisätiedot

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA

PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA PUITESOPIMUSKILPAILUTUS PILAANTUNEEN MAAN YM. MATERIAALIN VASTAANOTOSTA JA LOPPUSIJOITUKSESTA Koonti tarjouspyynnön mukaisista osatarjouksista Taulukko 1. Vaakamaksu Vaakamaksu Yksikköhinta ( /kuorma)

Lisätiedot

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi

Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating. Tekesin Vene ohjelma. Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Ympäristötietoisuuden kehittäminen venealalla Sustainable boating Tekesin Vene ohjelma Hannele Tonteri hannele.tonteri@vtt.fi Tavoitteet ja toteutus Projektin tavoitteena on tuoda esiin kestävän kehityksen

Lisätiedot

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA

Vastaanottaja Turun Satama. Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti. Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA Vastaanottaja Turun Satama Asiakirjatyyppi Laadunseurantaraportti Päivämäärä Elokuu, 2010 LIFE06 ENV/FIN/000195-STABLE TURUN SATAMA PANSION STABILOINTIALTAAN LAADUNVALVONTA 2010 PANSION STABILOINTIALTAAN

Lisätiedot

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi

Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi From Waste to Traffic Fuel W-Fuel Biometaanin tuotannon ja käytön ympäristövaikutusten arviointi 12.3.2012 Kaisa Manninen MTT Sisältö Laskentaperiaatteet Perus- ja metaaniskenaario Laskennan taustaa Tulokset

Lisätiedot

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina

Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Teollisuuden sivuvirrat ja niiden hyödyntäminen symbioosituotteina Prof. Olli Dahl, Puhtaat teknologiat tutkimusryhmä Oulu, Marraskuu 2012 Kemiantekniikan korkeakoulu PL 16300, 00076 Aalto Puh: +358 40

Lisätiedot

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku

RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON. Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku RESURSSITEHOKKUUTTA RAKENTAMISEEN JA YLEISTEN ALUEIDEN YLLÄPITOON Riina Känkänen SKTY 22.5.2015 Turku MITEN HELSINGIN RAKENNUSVIRASTON KESKEISTEN TOIMINTOJEN RESURSSITEHOKKUUTTA VOIDAAN PARANTAA? Puisto-

Lisätiedot

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL

Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi. Helena Wessman KCL Metsästä tuotteeksi. Kestävän kehityksen arviointi Helena Wessman KCL Helena Wessman 27.5.2009 1 MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Kestävä kehitys = taloudellisuus+sosiaalinen hyväksyttävyys+ ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/

KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ KeHa-hanke LCA-laskennan alustavat tulokset/ Esitys Lappeenrannassa 5.5..2014 Frans Silvenius tutkija, MTT Elinkaariarviointi Mitä on elinkaariarviointi? Viittaa tuotteen tai palvelun koko tuotanto- (ja

Lisätiedot

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET

EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET EKOLASKUREIDEN KEHITTÄMINEN: LUONNONVARAT, MONIMUOTOISUUS, ILMASTOVAIKUTUKSET Ari Nissinen, Jari Rantsi, Mika Ristimäki ja Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus (SYKE) 3.4.2012, Järjestäjät: KEKO-projekti

Lisätiedot

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN

STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN EKOSUUNNITTELU STANDARDI SFS-EN ISO 14006, YMPÄRISTÖNÄKÖKOHDAT HUOMIOON OTTAVAN SUUNNITTELUN SISÄLLYTTÄMINEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄÄN 30.1.2013, Riitta Lempiäinen, Motiva Oy 30.1.2013 RTL JOHDANTO EKOSUUNNITTELU

Lisätiedot

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS

UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA 2 KAAKKOIS-SUOMEN ALUESEMINAARI 5.5.2015 UUSIORAKENTEET KOUVOLASSA 2007-20011 REIJO KIUKAS TOTEUTUNEET KOHTEET Kohde Rakenne pit. toteutunutkm Hyypiä areenan kenttä

Lisätiedot

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä.

Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan

Lisätiedot

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle

Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle Motiva 2010-02-18 Taustatietoa ekotehokkaaseen katusuunnitteluun Ohjeistusta julkiselle tilaajalle Ohjeistus sisältää koottua tietoa liikenneväylien ekotehokkuudesta ja miten julkinen tilaaja voi siihen

Lisätiedot

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet

Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Hankinnan kohteen määrittely, vertailuperusteet Julkisten hankintojen neuvontayksikön seminaari 21.10.2013 Vanhempi hallitussihteeri, OTL Markus Ukkola TEM 1 Hankinnan kohteen määrittely 1(2) Nykylainsäädännön

Lisätiedot

Kestävä kaivostoiminta II

Kestävä kaivostoiminta II Image size: 7,94 cm x 25,4 cm Kestävä kaivstiminta II KOKEMUKSIA PEITTOMATERIAALEISTA 27.11.2012 FM MERJA AUTIOLA, RAMBOLL FINLAND OY KOKEMUKSIA TIIVISMATERIAALIEN TUTKIMUKSISTA KAATOPAIKKAOLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet

MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet MS1E ja MS3E-ikkunoiden EN-15804 ympäristöselosteet Tämä seloste kattaa EN 15804-standardin edellyttämän yritysten välisen viestinnän ympäristöselosteen raportoinnin, joka määritetään EN 15942, Sustainability

Lisätiedot

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008)

YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) YHDYSKUNTARAKENTEELLISEN TARKASTELUN TÄYDENNYS (maaliskuu 2008) Kustannustarkastelua Ramboll Finland Oy on arvioinut eri vaihtoehdoissa ne investoinnit, jotka tiehallinto joutuu tekemään uuden jätteenkäsittelykeskuksen

Lisätiedot

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA)

Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Ympäristöarvioinnin työkalut metsästä loppukäyttäjille (PEnA) Tarmo Räty Metlan NEW ohjelman 1 hanke 1 Uudet metsään ja metsäbiomassaan perustuvat tuotteet ja palvelut NEW (2014 2018) Puutuotteiden ympäristöystävällisyys

Lisätiedot

Keha-hanke Elinkaariajattelu

Keha-hanke Elinkaariajattelu Keha-hanke Elinkaariajattelu Kick-off tilaisuudet Sirpa Kurppa prof., MTT ELINKAARI? Meijeri Tyytyväinen kuluttaja Tukku- ja vähittäiskauppa Rehuteollisuus ja -kauppa Rehuntuotanto Panosteollisuus ja -kauppa

Lisätiedot

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Julia 2030 -hanke TARTU TOSITOIMIIN! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Suomen ympäristökeskus (SYKE) Ympäristötehokkuusyksikkö Maija Mattinen, tutkija Sisältö Taustaa Tavoitteet,

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto

MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto MIHIN PANOSTAA JÄTEHUOLLON PÄÄTÖKSENTEOSSA? Mari Hupponen Tutkija Lappeenrannan teknillinen yliopisto TAUSTA Yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoitusta halutaan vähentää Energiahyötykäyttö lisääntynyt Orgaanisen

Lisätiedot

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011

EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN. Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011 Mediatiedote, julkaisuvapaa heti 13.9.2011 EU LIFE HANKE ABSOILS PÄÄKAUPUNKISEUDUN YLIJÄÄMÄSAVET HYÖTYKÄYTTÖÖN ABSOILS on LIFE+ projekti, jonka tarkoituksena on havainnollistaa heikkolaatuisten ylijäämämassojen,

Lisätiedot

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet?

Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? Näkökulmia biopolttoaineiden ilmastoneutraalisuuteen palaako kantojen myötä myös päreet? www.susbio.jyu.fi Sisältö Johdanto miten tähän outoon tilanteen on tultu? Hiilitaseet metsässä Entä kannot? Fokus

Lisätiedot

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS

ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS ENERGIA- JA METSÄTEOLLISUUDEN TUHKIEN YMPÄRISTÖKELPOISUUS NOORA LINDROOS, RAMBOLL FINLAND OY noora.lindroos@ramboll.fi TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET Ohjausryhmä: Ympäristöministeriö Metsäteollisuus

Lisätiedot

Östersundomin maa-aines-yva

Östersundomin maa-aines-yva Östersundomin maa-aines-yva Ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA) lähtökohdat, taustat ja alustavat vaihtoehdot Muokattu 13.5.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Hankkeen tausta ja lähtökohdat 2 Östersundomin

Lisätiedot

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti!

Skanskan väripaletti TM. Ympäristötehokkaasti! Skanskan väripaletti TM Ympäristötehokkaasti! { Tavoitteenamme on, että tulevaisuudessa projektiemme ja toimintamme ympäristövaikutukset ovat mahdollisimman vähäisiä. Väripaletti (Skanska Color Palette

Lisätiedot

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012

Cargotecin ympäristö- ja turvallisuustunnusluvut 2012 1 (8) Cargotecin ympäristö ja turvallisuustunnusluvut 2012 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE

NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE NAKKILAN KUNTA TILAHANKKEIDEN JA TOIMINNALLISTEN HANKKEIDEN YLEISSUUNNITTELUOHJE Hyväksytty kunnanhallituksessa 20.10.1997/496 Voimaantulo 6.11.1997 Tarkistettu kunnanhallituksessa 16.8.1999/271 Voimaantulo

Lisätiedot

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K

RAKENNUSTARVIKELAUSUNTO EPSCement EC350M/EC350P/EC200K Sivu 1 / 5 Tuoteryhmä: Tuotteet: Lattiat: Käytetään lattioilla EPSCement EC350M EPSCement EC350P EPSCement EC200K Laadittu: 2014-12-16 Päivitetty: 2014-12-16 Yritystiedot: EPSCement AB 132 82 Gustavsberg

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA

KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA KeHa-hanke Karjalanpiirakan LCA Esitys Joensuussa Frans Silvenius tutkija, MTT Tutkimusalue Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja Miten kehitetään ruokaketjun vastuullisuutta ja edistetään kuluttajien

Lisätiedot

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille

Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikivien soveltuvuus ajoneuvoliikennealueille Betonikiviä on käytetty Suomessa päällystämiseen jo 1970-luvulta lähtien. Niiden käyttöä perusteltiin muun muassa asfalttia paremmalla kulutuskestävyydellä,

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010

Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä. Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Öljyalan Palvelukeskus Oy Laskelma lämmityksen päästöistä Loppuraportti 60K30031.02-Q210-001D 27.9.2010 Tausta Tämän selvityksen laskelmilla oli tavoitteena arvioida viimeisimpiä energian kulutustietoja

Lisätiedot

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013

Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista. Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Biopolttoaineiden ympäristövaikutuksista Kaisa Manninen, Suomen ympäristökeskus Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Eikö ilmastovaikutus kerrokaan kaikkea? 2 Mistä ympäristövaikutuksien arvioinnissa

Lisätiedot

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy

JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014. Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy JÄTEHUOLTOPÄIVÄT 8.10.2014 Kati Tuominen Tarpaper Recycling Finland Oy 1 Kattohuopa hyötykäyttöön asfalttiteollisuuden uusioraaka- aineena Bitumikatteiden keräys- ja kierrätyspalvelut Tausta Tarpaper Recycling

Lisätiedot

Biohiilen käyttömahdollisuudet

Biohiilen käyttömahdollisuudet Biohiilen käyttömahdollisuudet BalBiC-aloitusseminaari 9.2.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet Miksi biohiili kiinnostaa energiayhtiöitä

Lisätiedot

Selvitys biohiilen elinkaaresta

Selvitys biohiilen elinkaaresta Selvitys biohiilen elinkaaresta Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.2012 Kiira Happonen Helsingin Energia Esityksen sisältö Mitä on biohiili? Biohiilen valmistusprosessi ja ominaisuudet

Lisätiedot

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011

Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 1 (6) Huhtikuu 2012 Cargotecin ympäristötunnusluvut 2011 Cargotec raportoi ympäristöön, työterveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä asioista tukeakseen riskienhallintaa ja Cargotecin ympäristö, työterveys

Lisätiedot

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi

Puurakennusten hiilijalanjälki. Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi Puurakennusten hiilijalanjälki Matti Kuittinen Lauri Linkosalmi 1. Miksi hiilijalanjälkeä lasketaan? 2. Mihin puun vähähiilisyys perustuu? 3. Esimerkki PES-elementin laskennasta 4. Yhteenveto 11.3.2013

Lisätiedot

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa

Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Korjaussivut julkaisuun SYKEra16/211 Materiaalinäkökulma rakennusten ympäristöarvioinnissa Sirkka Koskela, Marja-Riitta Korhonen, Jyri Seppälä, Tarja Häkkinen ja Sirje Vares Korjatut sivut 26-31 ja 41

Lisätiedot

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa

Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Esit tely Maa ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Agrifood Research Kestävyyden parantamisen työkalut nyt ja tulevaisuudessa Vanhempi tutkija Yrjö Virtanen, MTT Elinkaaren kestävyyden parantamisen ongelma

Lisätiedot

213213 Komposiittistabilointi (KOST)

213213 Komposiittistabilointi (KOST) InfraRYL, TK242/TR4, Päivitys 19.3.2015/KM 1 213213 Komposiittistabilointi (KOST) Infra 2015 Määrämittausohje 2132. 213213.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit 213213.1.1 Komposiittistabiloinnin materiaalit,

Lisätiedot

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.

Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT. ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4. Vesijalanjäljen laskenta ISO/DIS 14046 Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT ISO 14000 -sarjan jalanjälkistandardit tutuiksi SFS 23.4.2014 Miksi vesijalanjälki? Makea vesi on epätasaisesti jakaantunut arvokas

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA

ROMUNKÄSITTELYLAITOS. Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA ROMUNKÄSITTELYLAITOS Raahen Romu Oy SEURANTA- JA TARKKAILUSUUNNITELMA 28.4.2015 Raahen Romu Oy / Seuranta ja tarkkailusuunnitelma 28.4.2014 1/4 1. Laitokselle käsiteltäviksi hyväksyttävät materiaalit Raahen

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT

LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUS (Viranomainen täyttää) Diaarimerkintä Viranomaisen yhteystiedot Hakemus on tullut vireille LUVAN HAKIJAN JA LAITOKSEN TIEDOT 1. TOIMINTA, JOLLE LUPAA HAETAAN Lyhyt kuvaus toiminnasta

Lisätiedot

Metsäenergian hankinnan kestävyys

Metsäenergian hankinnan kestävyys Metsäenergian hankinnan kestävyys Karri Pasanen Tutkija Bioenergiaa metsistä tutkimus- ja kehittämisohjelman loppuseminaari 19.4.2012 Mitä kestävyys oikeastaan on? Kestävyyden käsite pohjautuu tietoon

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet

2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet 1 2120 Pilaantuneet maat ja rakenteet 2120.1 Pilaantuneet maat ja materiaalit, puhdistustarve Puhdistustarve esitetään suunnitelma-asiakirjoissa. Ympäristöhallinnon Maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen

Lisätiedot

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa

Hiilijalanjälkilaskurin käyttö SYKEn tietokonehankinnassa Hiilijalanjälkilaskurin käyttö n tietokonehankinnassa Tutkija Maija Mattinen ja erikoistutkija Ari Nissinen Suomen ympäristökeskus () Energiatehokkuus julkisissa hankinnoissa, Tampere, 8.10.2012 Ari Sirkka

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0

ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu 8.2.2012 1/10. Ramentor Oy ELMAS 4. Laitteiden kriittisyysluokittelu. Versio 1.0 1/10 Ramentor Oy ELMAS 4 Laitteiden kriittisyysluokittelu Versio 1.0 2/10 SISÄLTÖ 1 Kuvaus... 3 2 Kriittisyysluokittelu ELMAS-ohjelmistolla... 4 2.1 Kohteen mallinnus... 4 2.2 Kriittisyystekijöiden painoarvojen

Lisätiedot

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI

ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Tuhkat hyötykäyttöön säästöjä päästöissä, luonnonvaroissa ja työmäärässä TkT Pentti Lahtinen, pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA 2010-2016 UUMA 2010 2016 VALTAKUNNALLINEN

Lisätiedot

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi

Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi EN ISO 14045:2012 Ympäristöasioiden hallinta. Tuotejärjestelmien ekotehokkuuden arviointi. Periaatteet, vaatimukset ja ohjeet. ISO 14000 -sarjan uudet standardit

Lisätiedot

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa

Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa Pasi Tirkkonen Uudentyyppinen sorateiden peruskunnostusmenetelmä asfaltin ja muiden kierrätysmateriaalien hyödyntämiseen tienrakenteessa. Uudessa toimintatavassa hyödynnetään tienrungossa olevaa kiviainesta

Lisätiedot

Metsätuotannon elinkaariarviointi

Metsätuotannon elinkaariarviointi Metsätuotannon elinkaariarviointi Antti Kilpeläinen Metsätieteiden seminaari Metsäntutkimus tänään ja tulevaisuudessa 31.8.2012, Joensuu Miksi elinkaaritarkasteluja metsätuotannolle? Voidaan tarkastella

Lisätiedot

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017

UUMA2 -sisältö. UUMA2 Demoohjelma 2012-2017 2017 pentti.lahtinen@ramboll.fi UUMA2 -sisältö Huonolaatuiset maaainekset: savet siltit moreenit Lievästi pilaantuneet maaainekset Maa-ainekset sedimentit Lähtötilanne Teollisuuden sivutuotteet tuhkat

Lisätiedot

17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit

17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit 17 Kallioleikkaukset, -kaivannot ja -tunnelit Määritelmä: Pääryhmä sisältää kaikki kalliota rikkomalla (louhiminen, poraaminen, hydraulinen puristaminen tms.) tehdyt tilat mukaan lukien pintojen jälkikäsittelyn.

Lisätiedot

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet

Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet. Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Kiviaineksen tekniset laatuominaisuudet Pirjo Kuula TTY/Maa- ja pohjarakenteet Sisältö Kysymyksiä Mitä varten kiviainestuotteita valmistetaan? Mitä kiviaineksen laatu tarkoittaa? Miten ja miksi kiviaineksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut

YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI VALMISTAJAT TUOTEKUVAUS. Teräsbetonipaalut YMPÄRISTÖSERTIFIKAATTI NRO Y 103/05 Myöntämispäivä 4.5.2005 TUOTTEEN NIMI Teräsbetonit VALMISTAJAT Paalut: Abetoni Oy Kokemäen TB-Paalu Oy Lujabetoni Oy Parma Oy Skanska Betoni Oy Teräsosat: Leimet Oy

Lisätiedot

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017

UUMA2 UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA UUMA2-OHJELMA 2013-2017. Vuosiseminaari 10.9.2015 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA OHJELMA 2013-2017 UUSIOMATERIAALIT MAARAKENTAMISESSA UUSIOMATERIAALIT RAKENTAMISESSA -OHJELMA 2013-2017 Vuosiseminaari 10.9.2015 Seinäjoen itäinen ohikulkutie Vt19, tuhkarakentaminen koordinaattori: pentti.lahtinen@ramboll.fi

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 1 14.5.2012 Eero Parkkola etunimi.sukunimi@ramboll.fi 14.5.2012 JÄTEVOIMALAN YVA YVA-MENETTELYN KULKU Arviointimenettelyn

Lisätiedot

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402

PANK-4006 PANK. PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 Asfalttimassat ja -päällysteet, perusmenetelmät PANK-4006 PANK PÄÄLLYSTEEN SUHTEITUS PÄÄLLYSTEALAN NEUVOTTELUKUNTA Hyväksytty: 11.09.1995 Korvaa menetelmän: TIE 402 1. MENETELMÄN TARKOITUS Suhteitusmenetelmän

Lisätiedot

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014

Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia. Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Kustannus-hyötyanalyysi osana viherrakentamisen elinkaariarviointia Tiina Ruuskanen KTJ seminaari, 27.11.2014 Elinkaarianalyysin soveltaminen kestävään, kierrätysmateriaaleja hyödyntävään viherrakentamiseen

Lisätiedot

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006

Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki PÄÄTÖS Nro 53/2006/3 Dnro LSY 2006 Y 29 Annettu julkipanon jälkeen 21.4.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Länsi Suomen ympäristölupaviraston Vuosaaren satama alueen pilaantuneiden

Lisätiedot

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle

Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Green Building Council Finlandin mittarit - yhteiset pelisäännöt rakennusten ympäristötehokkuudelle Betonipäivät 2012 27. marraskuuta 2012 Rakentamisen ympäristövaikutukset miksi? Rakennukset ja asuminen

Lisätiedot

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA

TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TUHKARAKENTAMISEN KÄSIKIRJA ENERGIANTUOTANNON TUHKAT VÄYLÄ-, KENTTÄ- JA MAARAKENTEISSA TAUSTAA Voimalaitostuhkien hyötykäyttömahdollisuudet maarakentamisessa ovat laajentuneet 2000-luvun aikana teknologian,

Lisätiedot

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014

Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 Oljen energiakäyttö voimalaitoksessa 27.5.2014 TurunSeudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy 1 Voimalaitosprosessin periaate Olki polttoaineena Oljen ominaisuuksia polttoaineena: Olki

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot

PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot PUUTA, TERÄSTÄ VAI BETONIA? Kerrostalorakentamisen vaihtoehdot Toimitusjohtaja Jussi Mattila, Rakennusfoorum, Rakennustietosäätiö 5.6.2012 Betonirakentamisen 10 argumenttia 1. Luontaisesti paloturvallinen

Lisätiedot

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa

Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Ympäristövastuu Ruukin teräspaalutuotteissa Minna Salmi Ruukin Teräspaalupäivä 26.1.2012 Ympäristövastuu terästuotannosta teräspaalutuotteisiin Luotettava paalun valmistusketju RR- ja RD-paalujen edut

Lisätiedot

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy

Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011. Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus logistiikassa ja liikkumisessa 19.4.2011 Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy Energiatehokkuus : Case Isover Lyhyt yritysesittely Energiatehokkuustyön taustat Energiatehokas toiminta käytännössä

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI

HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI HIILIJALANJÄLKI- RAPORTTI Hotelli Lasaretti 2013 21.2.2014 HIILIJALANJÄLJEN LASKENTA Ecompterin Hiilijalanjäljen laskentamenetelmät perustuvat Greenhouse Gas Protocollan (GHG Protocol) mukaiseen laskentastandardiin

Lisätiedot

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK

JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi 14.11.2013 Tomi Onttonen Karelia-AMK 1 JÄRVIMALMIN JALOSTUS PUUPOLTTOAINEITA KÄYTTÄVISSÄ LÄMPÖLAITOKSISSA Hajautetut biojalostamot: tulosfoorumi Tomi Onttonen Karelia-AMK Sisältö 2 - Perustuu opinnäytetyöhöni - Aineisto kerätty hajautetut

Lisätiedot

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski

Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet. Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Uusiomateriaalien ja kalliokiviaineksen käytön esteet Vahanen Environment Oy Ulla-Maija Liski Sisällys Esiselvityshanke ja sen tausta Selvitysmenetelmiä Tuloksia Hankkeen johtopäätöksiä Muita kehittämisajatuksia

Lisätiedot