Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004"

Transkriptio

1 Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliitto Valtion työmarkkinalaitos

2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ Lähtökohdat ja rakenne Työaikapankki käsitteenä Työaikapankin koko ja käyttö Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevia suosituksia Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Työaikapankin osatekijät Työaikapankin enimmäismäärät Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Vapaiden pitäminen Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Lainsäädäntöä koskevat muutostarpeet Seurantaryhmän asettaminen SAK:n näkemys työaikapankkijärjestelmän kehittämisestä...10 LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä

3 (12) 1. Toimeksianto ja työryhmän työ Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin työryhmä selvittämään niitä tarpeita ja mahdollisuuksia, joita työajan pitkäjänteiseen tarkasteluun ja yksilölliseen joustamiseen tähtäävien työaikatilien/työaikapankkien säästö- ja lainausmahdollisuuksien edistämiseen liittyy. Työryhmälle asetettu määräaika päättyi Määräaikaa jatkettiin vuoden 2004 alkuvuoteen. Työaikapankki-työryhmän toimeksianto on kirjattu tulopoliittisen sopimuksen Työelämän kehittämistä koskevan liitteen kohtaan 8: "Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työaikajärjestelmien kehittämisen tehtävänä on tukea yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta ja kilpailukykyä sekä työntekijöiden yksilöllisten työaikatarpeiden huomioon ottamista, työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Tavoitteita voidaan edistää ottamalla käyttöön työajan pitkäaikaiseen tarkasteluun tähtäävä työaikatili/ - pankkijärjestelmä. Keskusjärjestöt laativat alkuvuodesta 2002 hyviä työaikakäytäntöjä koskevan kannanoton. Kannanotossa omaksuttujen lähtökohtien perusteella keskusjärjestöjen työaikatyöryhmän tehtäväksi annetaan selvittää niitä tarpeita ja mahdollisuuksia, joita työajan pitkäjänteiseen tarkasteluun ja yksilölliseen joustamiseen tähtäävien työaikatilien/työaikapankkien säästö- ja lainausmahdollisuuksien edistämiseen liittyy. Selvitystyönsä perusteella työryhmän tehtävänä on mennessä kartoittaa työajan säästö- ja lainausjärjestelyjen toteuttamismahdollisuudet ja mahdolliset rajoitukset yhden kalenterivuoden tasoittumisjakson puitteissa. Tällaisia seikkoja ovat muun muassa: - sopimismenettely, jolla järjestetään työntekijän oikeus säästää ja pitää vapaata - tiliin/pankkiin kerättävän vapaan ylin ja alin tuntimäärä - erät, joilla vapaa mahdollisesti voidaan kerryttää - palkkahallinnolliset ja kirjanpitoon liittyvät ohjeet - järjestelyt työsuhteen päättymistilanteissa - järjestelyt työnantajan maksukyvyttömyystilanteessa Samalla työryhmän tehtävänä on tehdä ehdotukset ratkaisuvaihtoehdoiksi työaikatilin/-pankin käytön tukemiseksi sekä

4 (12) 2. Lähtökohdat ja rakenne ehdotukset niiden edistämiseksi tarvittavista muutoksista lainsäädäntöön." Työryhmän jäseninä olivat: Timo Koskinen SAK, Heli Ahokas STTK, Markku Lemmetty AKAVA, Rauno Lindahl PT, Tuija Wilska VTML, Ulla-Riitta Parikka KT, Pauliina Hirsimäki KiSV ja puheenjohtajana Risto Alanko TT. Sihteereinä toimivat Katja Lehto-Komulainen SAK ja Minna Etu-Seppälä TT. Työryhmä kokoontui työnsä aikana 20 kertaa. Työryhmä vieraili kahdessa yrityksessä Metso Minerals (Tampere) Oy:ssä sekä Sulzer Pumps Finland Oy:ssä. Vierailujen yhteydessä tutustuttiin yrityksissä paikallisesti sovittuihin työaikaratkaisuihin. Työryhmä kuuli myös Kaupan Työnantajaliittoa ja Palvelualojen Ammattiliittoa heidän väliseksi ajaksi työehtosopimuksessa sopimastaan työaikapankkikokeilusta. Työryhmä kartoitti työ- ja vapaa-aikoja koskevat lainsäännökset, jotka mahdollisesti tulee ottaa huomioon työaikapankin käyttöönoton yhteydessä. Lisäksi sektorikohtaisesti kartoitettiin olemassa olevien työ- ja virkaehtosopimusten työaikajoustomahdollisuuksia. Työryhmälle perustettiin palkkahallinnon kysymyksiä käsittelevä alaryhmä, jonka tarkoituksena oli kartoittaa työaikapankin käyttöön liittyviä palkkahallinnollisia ja kirjanpidollisia ongelmia ja tehdä niiden ratkaisemiseksi tarvittavat ehdotukset ja ohjeet. Palkkahallintotyöryhmän jäseninä toimivat Antti Kondelin TT, Kalevi Oksanen KT, Pauliina Hirsimäki KiSV, Tapio Paananen SAK/Kemianliitto, Timo Vaittinen STTK/Toimihenkilöunioni ja Jaakko Kiiski AKAVA/YTY. Joustavien työaikojen ja työaikajärjestelmien tehtävänä on edistää yritysten ja työyhteisöjen tuottavuutta, kilpailukykyä sekä henkilöstön yksilöllisten työaikatarpeiden huomioonottamista, mikä lisää työviihtyvyyttä ja hyvinvointia. Vapaaehtoisuuteen perustuvat pidempiaikaiset työaikojen säästö- ja lainausmahdollisuudet, joista tässä raportissa käytetään nimitystä työaikapankki, voivat osaltaan edistää tavoitteiden toteuttamista. Työmarkkinakeskusjärjestöjen hyviä työaikakäytäntöjä koskevalla kannanotolla pyrittiin aktivoimaan työpaikan paikallisia osapuolia työaikaratkaisujen kehittämismahdollisuuksien omaehtoiseen tarkasteluun. Samaa menettelytapaa korostetaan myös tämän raportin työaikapankkia koskevissa linjauksissa. Vapaaehtoisten työajan säästö- ja lainausmahdollisuuksien edistämiseksi jäsenliittojen on syytä arvioida työaikapankkijärjestelyjen tarjoamia mahdollisuuksia edustamillaan toimialoilla ja tarvittaessa sopia tässä raportissa esitettyjen linjausten mukaisesti muutoksista ja täsmennyksistä alakohtaisiin työ- ja virkaehtosopimuksiin.

5 (12) 3. Työaikapankki käsitteenä 4. Työaikapankin koko ja käyttö Olemassa olevia lainsäädäntöön sekä työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvia mahdollisuuksia ja rajoitteita on kuvattu raportin liitteessä 1. Tällä hetkellä käytössä olevissa työaikapankkijärjestelyissä käytettyjä osatekijöitä ovat muun muassa säännöllisen työajan tasoitusjaksoihin sekä liukuvaan työaikaan liittyvät tasauserät, eri työehtosopimuksiin perustuvat työaikojen lyhennyserät, vuosiloma ja lomarahat, lisä- ja ylityöt sekä vapaaajaksi muutetut työaikakorvaukset. Yritys- tai toimipaikkakohtaisessa järjestelmissä käytettävät osatekijät on määritelty ja sovittu paikallisesti. Raportin lopussa on esitetty ne yhteisesti todetut muutostarpeet lainsäädännössä, joiden avulla pitkäjänteisiä työaikojen säästö- ja lainausmahdollisuuksia tulisi työryhmän mielestä edistää. Työaikapankkijärjestelyihin liittyviä palkkahallintoa sekä palkka- ja työaikakirjanpitoa koskevia erityiskysymyksiä tarkastellaan tähän raporttiin liittyvässä myöhemmin valmistuvassa erillisessä muistiossa. Niitä koskevan ohjeistuksen selkeys edistää työaikapankkijärjestelmien käyttöönottoa. Tässä raportissa työaikapankilla tarkoitetaan käytössä olevista nimityksistä riippumatta niitä yritys- tai työpaikkatasolla käyttöönotettuja ja vapaaehtoisuuteen perustuvia työ- ja vapaa-ajan yhteensovitusjärjestelyjä, joilla työaikaa, ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan sopimalla säästää tai lainata sekä yhdistää toisiinsa pitkäjänteisesti. Säästettäviä tai lainattavia työ- tai vapaa-aikoja kutsutaan jäljempänä työaikapankin osatekijöiksi. Työaikapankkijärjestelyn voimassaoloaikaa ja säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismääriä arvioitaessa työryhmä korostaa raportin lähtökohdissa mainittuja tavoitteita. Toiminnan luonne, käytössä olevat tuotanto- ja palvelutekniikka sekä henkilöstöresurssit ja henkilöstön tarpeet tulee ottaa huomioon yritys- ja työpaikkakohtaisesti. Niiden perusteella voidaan myös arvioida työaikapankin vaikutus sijaisjärjestelytarpeisiin. Työryhmä ei esitä rajoitteita ajanjaksolle, jolla työaikapankkia yksilötasolla kerrytetään tai puretaan. Sama koskee säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismääriä. Niiden tarve tulisi arvioida ja ne tulisi täsmentää yritys- ja toimipaikkatasolla ennen järjestelyn käyttöönottoa huomioon ottaen kuitenkin työ- ja virkaehtosopimuksiin sisältyvät määräykset. Saatujen kokemusten ja muuttuneiden tarpeiden perusteella enimmäismääriä tulee voida muuttaa.

6 (12) 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen Työryhmä suosittaa, että liittotason työmarkkinaosapuolet arvioivat toimialansa osalta työaikapankkijärjestelyihin liittyviä tarpeita ja toimenpiteitä niiden edistämiseksi. Tällöin ne voivat myös täsmentää työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvien osatekijöiden käytettävyyttä yritysten ja työpaikkojen työaikapankkijärjestelmissä. Työaikapankkijärjestelmän käyttöönotosta ja tarkemmasta sisällöstä sovitaan yritys- tai työpaikkakohtaisesti noudattaen asianomaisella alalla käytössä olevia paikallisen sopimisen menettelytapoja. Työaikapankkijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi paikallisessa sopimuksessa tulisi määritellä mahdollisimman täsmällisesti järjestelmän tavoitteet, soveltamisala ja sisältö. Edistääkseen työaikapankkijärjestelmästä sopimista työryhmä suosittaa seuraavassa kohdassa selostettujen asioiden ja periaatteiden omaksumista käsiteltäessä työaikapankkijärjestelmiä ala- ja yrityskohtaisesti. Suosituksella ei oteta kantaa olemassa olevien työaikapankkijärjestelmien sisältöön. 6. Työaikapankkijärjestelmän sisältöä ja periaatteita koskevia suosituksia 6.1. Järjestelmän piiriin kuuluva henkilöstö 6.2. Järjestelmään liittyminen ja siitä irtautuminen Työaikapankkijärjestelmä voi koskea koko henkilöstöä tai sen soveltamisala voi olla rajattu vain osaan henkilöstöstä. Rajauksilla ei tule kuitenkaan asettaa ketään perusteettomasti eriarvoiseen asemaan. Työaikapankkijärjestelmän käyttö yksittäisen henkilön osalta perustuu vapaaehtoisuuteen. Työaikajärjestelyjen, palkkahallinnon sekä palkka- ja työaikakirjanpidon kannalta on välttämätöntä tietää, ketkä kulloinkin ovat järjestelmän piirissä. Tämän vuoksi on syytä täsmentää menettelytavat, joilla yksittäisen henkilön mukanaolo järjestelmässä todetaan. On myös syytä sopia mahdollisesta ilmoitusajasta ja muista menettelytavoista, joita noudattaen järjestelmän soveltaminen yksilötasolla lakkaa työsuhteen jatkuessa. Tällöin on myös syytä täsmentää, onko säästetyt tai lainatut tunnit mahdollista korvata vastaavana rahasuorituksena. Työsuhteen päättyessä työaikapankkisäästöjen käyttöön vapaana vaikuttaa säästömäärän ohella ennakkotieto työsuhteen päättymisajankohdasta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista sisällyttää sopimuksiin mahdollisuus korvata työaikapankin säästö myös rahana työsuhteen päättymisen yhteydessä.

7 (12) 6.3. Työaikapankin osatekijät 6.4. Työaikapankin enimmäismäärät Lainsäädännön lisäksi sopimusalakohtaiset työ- ja virkaehtosopimukset vaikuttavat siihen, mitä osatekijöitä yritys- tai työpaikkakohtaisissa työaikapankkijärjestelmissä voidaan käyttää. Työaikapankkijärjestelmässä kulloinkin käytössä olevat osatekijät on syytä sopia ja todeta selvästi samoin kuin niissä mahdollisesti olevat erot järjestelmän piiriin kuuluvien eri henkilöstöryhmien tai henkilöiden osalta. Yritys- tai työpaikkatasolla on syytä arvioida, onko tarvetta asettaa säästö- ja lainausmahdollisuuksille enimmäismäärät ja ovatko ne samat eri tehtävissä. Työaikapankkijärjestelmä on usein syytä aloittaa pienemmillä enimmäismäärillä ja kasvattaa niitä järjestelmän toimivuudesta saatujen kokemusten myötä Aikamääräinen kokonaisuus ja työaikapankkiin siirrettävät erät Riippumatta käytettävistä osatekijöistä työaikapankki on tarkoituksenmukaisinta muodostaa aikaperusteiseksi, esimerkiksi tuntimääräiseksi kokonaisuudeksi. Säästettävät osatekijät merkitään palkka- ja työaikakirjanpitoon ja muutetaan tarvittaessa ajaksi sekä siirretään työaikapankkiin. Vastaavasti purettaessa yksilökohtaista työaikapankkia vähennetään käytettävää aikaa vastaava määrä työntekijän henkilökohtaisesta säästöstä. Työaikapankkijärjestelmässä on syytä määrittää ne ehdot, joiden mukaisesti järjestelmän piiriin kuuluva työntekijä voi siirtää osatekijöitä työaikapankkiin. Siirrot on syytä todeta ja kirjata työntekijäkohtaisesti. Kirjaus työaikapankkiin merkitsee samalla asianomaisen osatekijän siirtymistä työaikapankkia koskevien sääntöjen mukaan korvattavaksi. Järjestelyn toimivuudelle tärkeitä ovat selkeästi todetut ja asianmukaisesti tiedotetut menettelytavat siitä, kuinka työaikapankin kerryttäminen tai käyttö todetaan palkka- ja työaikakirjanpidossa ja kuinka yksilöllisen työaikapankkikertymän määrä on todettavissa. Näitä koskevat tarkemmat suositukset sisältyvät raporttiin liittyvään erilliseen muistioon Vapaiden ajalta maksettavien ansioiden määräytyminen Järjestelmän käyttökelpoisuuden vuoksi suositellaan, että työaikapankkiin perustuvia vapaita pidettäessä palkka lähtökohtaisesti määräytyisi vapaan pitämisajankohtana voimassa olevan palkan mukaisesti.

8 (12) Mikäli käytössä on useita eri palkkaperusteita tai palkkaustapoja, on ennalta syytä täsmentää, miten vapaan pitämisajankohdan palkka määritellään. Sopimusalakohtaisista erityispiirteistä johtuen jäsenliittojen on syytä arvioida tarkempien suositusten antamista vapaan ajalta maksettavan ansion osalta Vapaiden pitäminen Lähtökohtana työaikapankkijärjestelmissä on työn ja vapaa-ajan mahdollisimman hyvä yhteensovitus työyhteisön toiminnallisten ja työntekijän yksilöllisten tarpeiden kanssa, ottaen huomioon työtilanne ja henkilöstöresurssit. Tähän järjestelyn pitkäjänteisyys antaa lisää mahdollisuuksia. Järjestelmästä sovittaessa on syytä sopia myös säästämisen ja käytön periaatteista sekä menettelytavoista, joita noudattaen yksittäisten, mahdollisesti hyvinkin erimittaisten vapaiden pitämisen ajankohdasta sovitaan työnantajan edustajan ja työntekijän kesken. Ennalta on syytä myös sopia periaatteista, joiden mukaan pääsääntöisesti vapaana annettavat työaikapankkikertymät voidaan korvata myös rahana, esimerkiksi työtehtävien tai palkkaperusteiden olennaisesti muuttuessa Vapaiden luonne ja yhteensovittaminen muiden poissaoloperusteiden kanssa 6.9. Järjestelmän muuttaminen tai lakkauttaminen Työaikapankkivapaat eivät muuta työ- tai palvelussuhteessa noudatettavia ehtoja. Tämän vuoksi vapaiden vaikutus työ- ja virkasuhteen perusteella kertyviin etuuksiin tulisi selvittää lainsäädännön sekä työ- ja virkaehtosopimusten määräykset huomioon ottaen paikallisesti. Työja virkaehtosopimusten täsmentämistarve tältä osin voidaan arvioida sopimusalakohtaisesti. Suositeltavaa on, että työaikapankkivapaat eivät vähennä vuosilomakertymää. Järjestelyä käyttöönotettaessa on syytä sopia, miten menetellään tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkijärjestelmään perustuvan vapaan aikana työkyvytön tai olisi muusta syystä estynyt työnteosta. Ellei muusta ole sovittu tai sovita, noudatetaan ns. aikaprioriteettiperiaatetta. Yritys- tai työpaikkakohtaisesti sovittava työaikapankkijärjestelmä ja sen ylläpito perustuvat sopimukseen, minkä mukaisesti sopimalla työaikapankkijärjestelmän sisältöä voidaan myös muuttaa. Järjestelmän lakkauttamiselta ei tule edellyttää erityisiä perusteita. On kuitenkin syytä jo järjestelmää käyttöönotettaessa sopia, mitä ilmoitusaikoja noudattaen järjestelmä voidaan lopettaa ja miten työaikapankkisäästöt tällöin korvataan.

9 (12) 7. Lainsäädäntöä koskevat muutostarpeet 8. Seurantaryhmän asettaminen Ellei muuta sovita, noudatetaan yrityksissä tai toimipaikalla paikallista sopimista koskevia yleisesti noudatettavia ilmoitusaikoja, menettelytapoja sekä mahdollisten erimielisyyksien ratkaisumekanismeja. Ottaen huomioon ne tavoitteet, jotka työaikapankkijärjestelmälle ja sen pitkäjänteisyydelle on asetettu, työryhmä esittää seuraavien asioiden toteutumisen varmistamista lainsäädäntöä tarvittavilta osin muuttamalla: 1. Työaikapankin keskeisenä sisältönä on työajan, ansaittujen vapaaaikojen ja vapaa-ajaksi muutettujen rahamääräisten etuuksien sekä niistä maksettavien korvauksien uudelleenrytmitys. Tuloverolain ja ennakkoperintälain tulee työryhmän mielestä mahdollistaa ennakonpidätyksen toimittaminen siten, että työaikapankkiin säästettävien etuuksien veron määräytyminen, ennakonpidätys samoin kuin ennakonpidätyksen yhteydessä määräytyvät muut palkkaperusteiset maksut kohdistuvat etuuden ansainta-ajankohdasta riippumatta vasta etuuksia vastaavan rahasuorituksen maksuajankohtaan. 2. Palkkaturvalaissa on säädetty työsuhteista johtuvien saatavien turvaaminen työnantajan maksukyvyttömyystapauksissa. Laissa palkkaturvan työntekijäkohtainen enimmäismäärä on euroa ja palkkaturvan piiriin voivat kuulua vain sellaiset saatavat, joiden erääntymisestä ei ole kulunut enempää kuin kolme kuukautta. Työryhmän mielestä etuuksien siirtäminen työaikapankkiin ei merkitse etuuksien erääntymistä, vaan muuttumista työaikapankkijärjestelyn mukaiseksi erääntymättömäksi saamiseksi. Siirtämisen jälkeen saamiset erääntyvät työaikapankin sääntöjen mukaisesti. Näin ollen palkkaturvalaissa tarkoitettu kolmen kuukauden erääntymisaika ei näyttäisi edellyttävän erityisjärjestelyjä työaikapankkijärjestelmien osalta. Sitä vastoin palkkaturvan työntekijäkohtaisesti enimmäismääräksi säädetty euroa voi muodostua työaikapankkijärjestelmän edistämisen esteeksi. Tämän vuoksi työryhmä esittää, että palkkaturvalakia muutetaan siten, että sen laissa tarkoitettu euron enimmäismäärä ei koske työaikapankkiin perustuvia saatavia. Palkkaturvaa koskevien väärinkäytösten ehkäiseminen työaikapankkijärjestelyjen yhteydessä on mahdollista toteuttaa työaikapankin säästöjä ja käyttöä koskevien kirjausten selkeydellä palkkakirjanpidossa. Työryhmän raporttiin sisältyy kehitys- ja toimenpide-ehdotuksia, joiden tarkoituksena on vapaaehtoisuuden pohjalta edistää pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen sekä työ- ja vapaa-ajan uudenlaista yhteensovitusta. Ehdotukset kohdistuvat yritys- ja toimipaikkatasolle, sopimusalakohtaisiin työmarkkinaosapuoliin ja lainsäädäntöön. Kokonaisku-

10 (12) van muodostamiseksi työaikapankkijärjestelyn kehittymisestä ja käyttöönotosta sekä mahdollisten edistämistoimenpiteiden tarpeen arvioimiseksi työryhmä esittää, että keskusjärjestöt hyväksyessään työryhmän raportissa tehdyt ehdotukset, asettaisivat yhteisen seurantaryhmä arvioimaan pitkäjänteisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen kehittymistä työaikapankkijärjestelmiä hyväksi käyttäen. Saatujen kokemusten perusteella seurantaryhmän tulee myös arvioida vapaiden pitämiseen liittyvien menettelyjen toimivuutta käytännössä sekä tarvetta kehittää työaikalakia siten, että säännöllisen työajan tasoittumiseriä voitaisiin käyttää työaikapankkijärjestelmissä nykyistä laajemmin.

11 (12) 9. SAK:n näkemys työaikapankkijärjestelmän kehittämisestä Yleistä SAK tukee työaikapankkijärjestelmiä sekä niiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Työaikapankit ovat yksi myönteinen tapa luoda työntekijöiden autonomisia eli itsemääräämisoikeuksia työpaikoille. Liukuva työaika ja vuosilomalain mukainen säästövapaa ovat myönteisiä esimerkkejä olemassa olevista järjestelyistä. Työryhmän työssä on käyty läpi niitä vaikutuksellisia asioita, joilla on merkitystä työaikapankkien käytössä ja soveltamisessa työpaikoilla. Tämä työ antaa pohjaa liittotasolla tapahtuvaan työaikapankki-järjestelyjen kehittämiseen. Työryhmän työn yhtenä reunaehtona SAK:lla oli työntekijän autonomia eli itsemääräämisoikeus työpaikkakohtaisissa työaikapankkijärjestelmissä. SAK:n mielestä työntekijällä tulee olla autonomia sekä työaikaa säästettäessä että pankkivapaita pidettäessä. Työntekijällä tulee siis olla oikeus päättää myös työaikapankkiin säästämänsä vapaan pitämisen ajankohdasta. SAK:n toisena reunaehtona oli se, että työryhmän työ muodostaa liittokohtaisille työmarkkinaosapuolille työaikapankeista sovittaessa työpaikkakohtaisen toimintamallin, joka täydentyy alakohtaisissa neuvotteluissa. Näissä tavoitteissa työryhmän työssä ei edetty riittävästi. Raportissa käsitellyt työaikapankkijärjestelmät ovat jo nyt mahdollisia ja niistä on sovittu alakohtaisesti. Näitä alakohtaisia sovellutuksia on tällä hetkellä käytössä useilla SAK:laisilla työpaikoilla. Työpaikoilla on käytössä myös työaikapankkeja, jotka toimivat ilman työ- ja virkaehtosopimusten ohjausta. Työaikalaki antaa mahdollisuuden sopia yksilötasolla työaikalakiin perustuvien erien säästämisestä. Tulopoliittisissa neuvotteluissa sovittiin, että työryhmän työssä tuli ottaa toteuttamismahdollisuuksissa huomioon sopimismenettely, jolla järjestetään työntekijän oikeus säästää ja pitää vapaata. Tässä tehtävässä työryhmä ei ole ottanut riittävästi huomioon toimeksiantoa. Toimeksiannon mukaisella tavalla SAK oli valmis hyväksymään voimassa olevan vuosilomalain säästövapaisiin liittyvän sopimismallin. Koska SAK:n asettamat reunaehdot tämän työryhmän työlle eivät toteutuneet eikä työssä ole saavutettu SAK:n tavoittelemaa lisäarvoa pankkijärjestelmien kehittämiselle, keskusjärjestötasolla ei ole aiheellista suositella jäsenliitoille työryhmän tarjoamia työnantaja- ja tuotantolähtöisiä sekä työnantajan hallinnoimia työaikapankkeja. Näissä työnantajalähtöisissä työaikapankkijärjestelmissä ei välttämättä toteudu myöskään työaikasuojelulliset vaatimukset.

12 (12) Alakohtainen sopiminen työaikapankista Työaikapankki ja etuudet sekä poissaolotilanteet Seurantaryhmän asettaminen Seuraavaksi käydään lyhyesti läpi edellä mainitun lisäksi SAK:n eriävät mielipiteet työryhmän raporttiin. Työryhmän raportissa on jäänyt hyvin epämääräiseksi se, miten alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa sovitaan työaikapankin käyttöönoton periaatteista ja erityisesti TES- ja VES-perusteisten erien käytettävyydestä ja tallettamisesta työaikapankkijärjestelmään. SAK:n mielestä liittotason sopijaosapuolten on erikseen sovittava näistä asioista alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa ennen työaikapankkijärjestelmän käyttöönottoa työpaikalla. Työryhmän raportissa esitetään, että yritys- tai työpaikkatasolla arvioitaisiin säästö- ja lainausmahdollisuuksien enimmäismääriä sekä sitä, tarvitaanko rajoitteita sen ajanjakson pituudelle, jolla työaikapankkia kerrytetään tai puretaan. Työryhmä on lähtenyt siitä, että säästö- ja lainausmahdollisuudet olisivat ajallisesti rajoittamattomia työsuhteen kestäessä. Liittotason työmarkkinaosapuolten tulee voida alakohtaisesti sopia näistäkin asioista. Lisäksi liittotason työmarkkinaosapuolten tulee voida erikseen sopia lainausmahdollisuuksista. Näissä tilanteissa olisi sovittava myös lainaamisen enimmäismääristä ja lainaamiseen liittyvistä työntekijän oikeuksista. Alakohtaisissa työ- ja virkaehtosopimuksissa voidaan ottaa parhaiten huomioon työaikasuojelulliset tarpeet työaikapankkijärjestelmän olennaisissa kysymyksissä. Raportissa on jätetty epämääräisen paikallisen selvittelyn varaan se, mikä on työaikapankkivapaan vaikutus työ- ja virkasuhteen perusteella kertyviin etuuksiin. SAK:n mielestä työaikapankkivapaan pitäminen ei saa heikentää niitä lainsäädäntöön ja sopimuksiin perustuvia etuuksia, joiden kertymiseen vaikuttaa työsuhteen pituus (esim. vuosiloma). Tämä on erikseen turvattava työ- ja virkaehtosopimuksissa. Erimielisyys koski myös sitä, miten menetellään tilanteissa, joissa henkilö on työaikapankkivapaan aikana työkyvytön tai muusta syystä estynyt työnteosta. SAK:n mielestä pääsääntönä on se, että työntekijällä on oikeus siirtää työaikapankkivapaa esimerkiksi työkyvyttömyystilanteissa, mistä tulee erikseen sopia alakohtaisesti. Työryhmässä työnantajapuolella on ollut työaikalain avaamiseen liittyviä tavoitteita, jotka ovat ristiriidassa lain työaikasuojelullisten tavoitteiden

13 (12) kanssa. SAK:n mielestä työaikapankkijärjestelmät tulee toteuttaa nykyisen työaikalainsäädännön pohjalta. Myös työryhmän toimeksiannossa lähdettiin siitä, että säästövapaiden toteuttamismahdollisuuksia tarkastellaan yhden kalenterivuoden tasoittamisjakson puitteissa. Näin ollen työaikalakia ei ole tarvetta avata. SAK pitää tämän asian osalta ehdotettua seurantaa tarpeettomana. Raportissa on todettu, että seurantaryhmän tulee myös arvioida vapaiden pitämisen toteutumista. SAK:n yksi reunaehto työryhmän työlle oli työntekijän autonomia eli itsemääräämisoikeus myös työaikapankkivapaan pitämisessä. Koska työryhmä ei tässä asiassa edistynyt, SAK pitää seurantaa tältäkin osin tarpeettomana.

14 LIITE (8) MUISTIO TYÖ- JA VAPAA-AIKOJA KOSKEVISTA LAINSÄÄNNÖKSISTÄ JA TYÖ- JA VIRKAEHTOSOPIMUSTEN JOUSTAVISTA TYÖAIKAMÄÄRÄYKSISTÄ Tässä muistiossa on nykytilan hahmottamiseksi kuvattu lainsäädäntöön sekä voimassa oleviin työ- ja virkaehtosopimuksiin perustuvia työajan käyttöä ja säästöä koskevien työaikamääräysten mahdollisuuksia ja rajoituksia. 1 Vapaiden kertyminen, työaika ja niiden säästäminen lainsäädännössä 1.1 Vuosilomalaki Vuosilomalain (4a ) mukaan työntekijällä on oikeus vuosittain säästää enintään 6 lomapäivää (säästövapaa), jos säästämiselle ei ole painavaa estettä. Tällainen este voi olla vain säästämisestä työnantajalle tai liikkeen, laitoksen taikka viraston toiminnalle työpaikan koko ja käytetty tuotantoja palvelutekniikka huomioon ottaen aiheutuva merkittävä haitta. Vuosiloman säästämisestä ja säästettävien lomapäivien lukumäärästä työntekijän tulee neuvotella työnantajan kanssa. 1.2 Työaikalaki Lain lähtökohtana on, että työnantaja ja työntekijä sopivat säästövapaan pitämisen ajankohdasta. Mikäli säästövapaan ajankohdasta ei päästä sopimukseen, työntekijän on ilmoitettava säästövapaan pitämisestä viimeistään neljä kuukautta ennen säästövapaan alkamispäivää. Työsuhteen päättyessä pitämättä jäänyt säästövapaa korvataan rahana Lisä- ja ylityökorvauksen vaihtaminen vapaaseen tai sen yhdistäminen säästövapaaseen Työaikalain mukaan lisä- ja ylityöstä maksettava korvaus voidaan sopia vaihdettavaksi vapaa-ajaksi (23 ). Työntekijän ja työnantajan on pyrittävä sopimaan vapaa-ajan ajankohdasta. Jos asiasta ei päästä sopimukseen, työnantaja määrää ajankohdan, jollei työntekijä vaadi korvauksen suorittamista rahassa. Vapaa-aika on annettava kuuden kuukauden kuluessa lisä- tai ylitöiden tekemisestä, jollei toisin sovita. Korvauksena annettava vapaa-aika voidaan myös yhdistää vuosilomalaissa tarkoitettuun säästövapaaseen mikäli työntekijä ja työnantaja siitä sopivat. Jos vapaa-ajan yhdistämisestä sovitaan, on säästettyyn vapaaaikaan sovellettava vuosilomalain säästövapaata koskevia säännöksiä (TAL 23.3 ja VLL 4a ). Näin ollen, jos työntekijä ja työnantaja eivät ole säästövapaaseen yhdistetyn vapaa-ajan pitoajankohdasta päässeet sopimukseen, voi työntekijä ilmoittaa ajankohdan noudattaen vuosilomalain mukaista 4 kuukauden ilmoitusmenettelyä.

15 LIITE (8) Vuorokautinen ja viikoittainen säännöllinen työaika Säännöllinen työaika on työaikalain (6.1 ) mukaan enintään kahdeksan tuntia vuorokaudessa ja 40 tuntia viikossa. Viikoittainen säännöllinen työaika voidaan (6.2 ) järjestää myös keskimäärin 40 tunniksi enintään 52 viikon ajanjakson aikana. Työaikalain 9 :n mukaan työehtosopimukseen perustuva säännöllinen työaika saa olla keskimäärin enintään 40 tuntia viikossa enintään 52 viikon tasoitusajanjakson aikana. EU:n työaikadirektiivin mukaan (93/104/EY) keskimääräinen viikoittainen työaika tulee tasoittua 12 kuukauden ajanjakson aikana 48 tuntiin mukaan lukien ylityö Jaksotyöaika Työaikalain mukaan (7.1 ) säännöllinen työaika saadaan TAL 6 :ssä säädetystä poiketen järjestää niin, että se on kolmen viikon pituisena ajanjaksona enintään 120 tuntia tai kahden viikon pituisena ajanjaksona enintään 80 tuntia. Säännöllinen työaika voidaan järjestää myös siten, että se on enintään 6 viikon ajanjaksona enintään 240 tuntia. Tällöin työaika ei saa kuitenkaan kolmiviikkoisjaksossa ylittää 128 tuntia eikä kaksiviikkoisjaksossa 88 tuntia (7.2 ). Lain 7 :ssä on lueteltu, missä töissä jaksotyö on mahdollista Liukuva työaika Liukuvassa työajassa työntekijä voi sovituissa rajoissa määrätä työnsä päivittäisen alkamis- ja päättymisajankohdan. Työaikalain (13.1 ) mukaan sovittaessa liukuvasta työajasta on sovittava ainakin mm. ylitysten ja alitusten enimmäiskertymästä. Enimmäiskertymä saa (13.2 ) olla enintään 40 tuntia. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia siitä, että työajan ylitysten kertymää vähennetään työntekijälle annettavalla vapaa-ajalla Ylityö Ylitöitä saadaan työaikalain (19.1 ) mukaan teettää enintään 138 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana, kuitenkin enintään 250 tuntia kalenterivuodessa. Työaikalaissa on (19.2 ) säädetty myös mahdollisuudesta sopia lisäylityön tekemisestä. Lisäylityön enimmäismäärä on 80 tuntia kalenterivuodessa. Edellä mainittua 138 tunnin enimmäismäärää ei saa kuitenkaan ylittää. Työaikalain mukaan (19.3 ) työnantajien ja työntekijöiden yhdistykset, joiden toimintapiiri käsittää koko maan, voivat työehtosopimuksella sopia 1 momentissa säädetystä neljän kuukauden ajanjaksosta toisin. Työehtosopimukseen perustuva ajanjakso saa kuitenkin olla enintään 12 kuukautta. 1.3 Palkkaturvalaki Palkkaturvalain mukaan (9.1 ) palkkaturvan enimmäismäärä on yhtä työntekijää kohden samalle työnantajalle tehdyn työn perusteella euroa. Palkkaturvana maksetaan työsopimuslaissa tarkoitetun työntekijän työsuhteesta johtuvia saatavia, joiden peruste ja määrä on saatu selvitet-

16 LIITE (8) tyä. Saatavaa on palkkaturvalain mukaan haettava palkkaturvana kolmen kuukauden kuluessa sen erääntymisestä. 2 Joustavat työaikamääräykset työ- ja virkaehtosopimuksissa Työ- ja virkaehtosopimuksissa on edistetty joustavien työaikaratkaisujen syntymistä työpaikkatasolla. Työ- ja virkaehtosopimusten määräykset saattavat antaa paikallisille osapuolille mahdollisuuden järjestää mm. säännöllinen työaika juuri kyseisen työpaikan ja sen henkilöstön tarpeiden mukaisesti. Työ- ja virkaehtosopimuksissa on myös voitu mahdollistaa erilaisten palkanosien vaihtaminen vapaa-ajaksi. Lisäksi sopimuksissa on sovittu keskimääräisen työajan tasoittumisjaksoista. 2.1 Vuorokautisen ja viikoittaisen säännöllisen työajan enimmäismäärät Työaikalain päivittäisiä lepoaikoja, vuorokausilepoa sekä viikoittaista vapaa-aikaa koskevat säännökset rajaavat sovittavien säännöllisen vuorokautisen ja viikoittaisen työajan enimmäispituudet. Tämä koskee myös jäljempänä mainittuja sopimuksia, joissa enimmäispituutta ei ole rajattu Teollisuus Osassa teollisuuden työntekijöitä koskevia työehtosopimuksia on annettu mahdollisuus paikallisesti sopia, että vuorokautisen säännöllisen työajan enimmäismäärä on 10 tuntia (esim. rakennusala, sähköasennusala), eräissä taas 12 tuntia (esim. kumiteollisuus). Eräissä työehtosopimuksissa (esim. metalliteollisuus ja puusepänteollisuus) sallitaan paikallinen sopiminen säännöllisen vuorokautisen työajan pituudesta rajaamatta sen enimmäispituutta Yksityinen palveluala Osassa teollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksia on sovittu, että paikallisesti voidaan sopia viikoittaisen työajan enimmäismäärä 50 tunniksi (esim. rakennusala, sähköasennusala, kemian perusteollisuus). Eräissä työehtosopimuksissa (esim. metalliteollisuus ja puusepänteollisuus) ei ole asetettu enimmäispituutta viikoittaiselle työajalle. Teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksissa voidaan paikallisesti sopia vuorokautisen työajan enimmäismäärä enintään 12 tunniksi ja viikoittainen enintään 50 tunniksi. Yksityisillä palvelualoilla on vuorokautisen säännöllisen työajan paikallisesti sovittavaksi enimmäismääräksi sovittu useilla sopimusaloilla 10 tuntia (esim. kaupanala, apteekit, rahoitus- ja vakuutusala sekä kiinteistönhoitoala), eräillä sopimusaloilla enimmäispituutta ei ole sopimuksessa erikseen määritetty (esim. autoliikenne, tietoalat ja majoitus ja ravitsemusala).

17 LIITE (8) Valtio, kunnat ja kirkko Säännöllisen viikoittaisen työajan paikallisesti sovittavat enimmäismäärät vaihtelevat palvelualojen sopimuksissa 40 tunnista (vakuutusala), 48 tunnista (esim. kaupanala, rahoitusala) ja 50 tunnista (kiinteistönhoitoala) aina siihen, että enimmäispituutta ei sopimuksessa ole asetettu (esim. autoliikenne, tietoalat ja majoitus- ja ravitsemusalat). Valtion keskustason työaikasopimuksessa on sovittu tasoitusvapaajärjestelmästä, jossa työaika voidaan järjestää siten, että se enintään vuoden pituisena ajanjaksona tasoittuu keskimäärin viikon tai työjakson säännölliseksi työajaksi. Järjestelmässä ei ole nimenomaisesti sovittu vuorokautiselle, viikoittaiselle tai jaksoittaiselle työajalle enimmäispituutta. Käytännössä rajoituksia tulee lepoaikamääräyksistä ja siitä, että järjestelmän mukaan työtunteja voidaan tehdä ennakolta sisään enintään 78 tuntia 26 viikon pituisena ajanjaksona. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa säännöllinen vuorokautinen työaika on yleensä enintään 9 tuntia ja säännöllinen viikoittainen työaika enintään 38,25 tuntia. Säännöllisen viikoittaisen työajan enimmäismääriä ei ole sopimuksissa määrätty silloin, kun työaika on järjestetty tasoittumisjaksoissa. Opetusalalla ei yleensä virka- ja työehtosopimuksissa ole määritelty työajan enimmäismääriä. Kirkon yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on määräykset koskien työajallisten työntekijöiden ja viranhaltijoiden vuorokautista ja viikoittaista työaikaa sekä päivittäistä ja viikoittaista lepoaikaa. Työaikalain ulkopuolisten hengellisen työn viranhaltijoiden osalta viikoittaisesta vapaaajasta on annettu erilliset määräykset. 2.2 Sopimuksiin perustuvat tasoittumisjaksojen pituudet Työaikalain mukaan tasoittumisjakson enimmäispituus on 52 viikkoa. Työehtosopimuksissa ja virkaehtosopimuksissa on käytetty lain sallimaa 52 viikkoa, mutta varsin monet työehtosopimukset/virkaehtosopimukset edellyttävät 52 viikkoa lyhyempää tasoittumisjaksoa Teollisuus Teollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksissa tasoittumisjakson pituudet vaihtelevat esimerkiksi maa- ja vesirakennusalan 20 viikosta tekstiili- ja vaatetusteollisuuden ja LVI-toimialan 26 viikkoon ja rakennusalan 6 kuukaudesta metalliteollisuuden sekä kemian perusteollisuuden 12 kuukauteen. Toimihenkilöiden työehtosopimuksissa tasoittumisjakson pituus on yleensä 12 kuukautta. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimuksissa suunnittelu- ja konsulttialalla sekä teknologiateollisuuden piirissä tasoitusjakson pituudeksi voidaan paikallisesti sopia enintään vuosi.

18 LIITE (8) Yksityinen palveluala Valtio, kunnat ja kirkko Yksityisen palvelualan työehtosopimuksissa tasoittumisjakso on sovittu 52 viikoksi tietoalalla, kiinteistönhoitoalalla sekä rahoitusalalla. Lyhyempiä tasoittumisjaksoja on sovittu esimerkiksi seuraavissa työehtosopimuksissa: sosiaalialan järjestöt 6 viikkoa, majoitus- ja ravitsemusala 6 kk, matkatoimistot 3 kk, turkistarhausala 16 viikkoa, kauppa 26 viikkoa, vakuutusala 26 viikkoa ja autonrengasala 6 kk. Valtion tasoitusvapaajärjestelmässä tasoittumisjakso voi pisimmillään olla 52 viikkoa, koska tasoitusvapaa on annettava viimeistään 26 viikon kertymäjaksoa seuraavan 26 viikon tasoitusjakson kuluessa. Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksissa tasoittumisjakson pituus on yleensä 6 viikkoa. Lääkärisopimuksessa sekä opetusalalla yleensä kuitenkin 1 vuosi. Kirkon yleisessä työ- ja virkaehtosopimuksessa on työaikalakia vastaava säännös työajan tasoittamisesta. 2.3 Paikalliset toisinsopimismahdollisuudet ja sopimismenettely Työehtosopimuksissa on yleensä määräykset paikallisesta sopimismenettelystä ja toisinsopimismahdollisuuksista. Pääsääntö useissa sopimuksissa on, että paikallinen sopiminen on mahdollista joko työnantajan ja työntekijän/toimihenkilön kesken tai luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Eräissä sopimuksissa on kuitenkin täsmennetty sitä, millä tasolla ja kenen kanssa kustakin asiasta sovitaan, esimerkiksi siten, että työaikajoustoista on sovittava nimenomaan luottamusmiehen kanssa. LVI-toimialan/talotekniikka työehtosopimuksen mukaan työnantaja voi tehdä paikallisen sopimuksen työntekijäryhmän kanssa, mutta sopimus ei saa olla ristiriidassa pääluottamusmiehen tekemän sopimuksen kanssa. Teollisuuden toimihenkilöiden työehtosopimuksissa lähtökohtaisesti paikallisesti voidaan sopia työnantajan ja toimihenkilön kesken tai, kun asia koskee useampia henkilöitä niin luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samaa periaatetta noudatetaan myös teollisuuden ylempien toimihenkilöiden yhteyshenkilöjärjestelmässä. Myös yksityisen palvelualan työehtosopimuksissa paikallinen toisinsopiminen perustuu vastaavaan neuvottelujärjestykseen. Muutamien toimialojen työntekijöiden työehtosopimusten mukaan (esimerkiksi kemian perusteollisuus, maa- ja vesirakennusala, kenkä- ja nahkateollisuus sekä kumiteollisuus) liitot vahvistavat paikallisesti tehdyt sopimukset, mikäli säännölliseksi vuorokautiseksi työajaksi on sovittu yli 10 tuntia. Myös kemian teollisuuden toimihenkilösopimuksessa liitot vahvistavat paikallisen sopimuksen 12 tunnin työvuoroista.

19 LIITE (8) Valtion keskustason virka- ja työehtosopimuksessa sovittu tasoitusvapaajärjestelmä on asianomaisen virkamiehen tai työntekijän suostumuksella suoraan käytettävissä ilman paikallista sopimustakin. Paikallisesti voidaan kuitenkin sopia työnantajan ja luottamusmiehen tai muun valitun henkilöstön edustajan kesken järjestelmän ja sen soveltamisen yksityiskohdista sekä siitä, ettei asianomaisen suostumusta edellytetä. Jos halutaan tasoittaa enemmän kuin 78 tuntia ja käyttää 26 viikkoa pitempää kertymäjaksoa, edellyttää se sopimista tarkentavalla virka- tai työehtosopimuksella ko. virasto-osapuolten kesken. Kunta-alan valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten työaikamääräyksistä voidaan poiketa paikallisesti sopimalla työnantajan ja viranhaltijan/työntekijän välillä, jos poikkeava järjestely koskee enintään 4 henkilöä. Muissa tapauksissa sopiminen tapahtuu työnantajan ja ao. luottamusmiehen tai sopijajärjestön kesken. Paikallisissa sopimuksissa tulee säännöllisen työajan tasoittua vuositasolla valtakunnallisissa sopimuksissa määrättyyn, muutoin työaikamääräyksistä voidaan sopia paikallisesti vapaasti. Opetusalalla virka- ja työehtosopimuksen määräyksistä poikkeamista ei voida sopia paikallisesti. Kirkon sektorilla työaikamääräykset ovat yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisia eikä niistä ole mahdollista sopia paikallisesti. 2.4 Vapaiden kertyminen ja säästäminen sopimusten mukaan Vuosiloman säästäminen Työ- ja virkaehtosopimuksissa on otettu käyttöön erilaisia säästö-, sapattija muita yksilöllisten vapaiden järjestelmiä. Eräät sopimukset antavat työntekijälle mahdollisuuden säästää vuosittain enemmän kuin 6 lomapäivää, esimerkiksi 12 lomapäivää. Laajennettu vuosiloman säästömahdollisuus on annettu myös teollisuuden toimihenkilösopimuksissa esimerkiksi suunnittelu- ja konsulttialalla sekä viestintäalalla. Kuntasektorilla viranhaltija/työntekijä voi säästää 15 vuosilomapäivää ylittävän osan sopimalla siitä työnantajan kanssa. Mikäli viranhaltijan/työntekijän työaika muuttuu olennaisesti tai hän joutuu toistaiseksi lomautetuksi, säästetty vapaa maksetaan rahana. Valtion vuosilomasopimuksen mukaan säästettävien vuosilomapäivien enimmäismäärä vuodessa on 12 päivää. Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan vuosilomasta on oikeus säästää 15 päivää ylittävältä osalta 10 päivää, jonka lisäksi voidaan sopia vielä 5 päivän säästämisestä.

20 LIITE (8) Lisien ja korvausten vaihtaminen vapaaksi sekä säästäminen Sopimuksesta riippuen myös erilaisia työehtosopimuksen mukaisia palkanosia (lisiä ja korvauksia) voidaan sopia vaihdettavaksi vapaaksi ja myös säästää. Myös erilaisia alakohtaisia vapaita voidaan jättää säästöön. Teollisuudessa työehtosopimukset mahdollistavat ylityökorvausten vaihtamisen vapaaksi muun muassa tekstiili- ja vaatetusteollisuuden, kumiteollisuuden ja kemian perusteollisuuden työntekijöitä koskevissa työehtosopimuksissa. Toimihenkilösopimuksissa pääsääntöisesti lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset voidaan vaihtaa vapaaksi. Yksityisellä palvelualalla lisä-, yli- ja sunnuntaityökorvaukset voidaan vaihtaa vapaaksi muun muassa tietoalan, kiinteistönhoitoalan sekä farmaseutteja koskevien työehtosopimusten mukaan. Valtion työaikasopimuksen mukaan vain lisä- ja ylityökorvausten vaihtaminen vapaaksi on mahdollista. Työaikakorvaukset suoritetaan kunnallisten virka- ja työehtosopimusten mukaan rahana tai vapaana yleensä työnantajan harkinnan mukaan, jolloin viranhaltija/työntekijä voi sopia työnantajan kanssa korvausten suorittamisesta esimerkiksi kokonaan tai osittain vapaana. Jos vapaata halutaan kerätä pidemmältä ajalta kuin mitä valtakunnallisissa sopimuksissa korvausten suorittamisajankohdista on määrätty, pitää vapaan suorittamisajankohdasta sopia paikallisesti siten kuin edellä kohdassa 3.3 on todettu. Kirkon sopimuksen mukaan lisä- ja ylityökorvaukset annetaan viranhaltijoille pääsääntöisesti vapaa-aikakorvauksena, ja myös työsopimussuhteisten osalta voidaan sopia vapaa-aikakorvauksesta rahakorvauksen sijaan. Myös sunnuntai- ja iltatyökorvauksia sekä pitämättä jääneitä viikkovapaapäiviä korvataan vapaana Lomarahan vaihtaminen vapaiksi ja työajan lyhennysvapaiden säästäminen Lomaraha sekä työajan lyhennysvapaat voidaan useissa teollisuuden toimialoja koskevissa, erityisesti toimihenkilösopimuksissa (esim. metalliteollisuus, rakennusteollisuus, kemianteollisuus ja energia-ala), paikallisesti sopien vaihtaa ns. joustovapaaksi, jonka pitoajankohdasta sovitaan. Työntekijöitä koskevissa sopimuksissa lomaraha voidaan vaihtaa palkalliseen vapaaseen paikallisesti sopien mm. energia-alalla ja kemianteollisuudessa sekä viestintäalalla. Valtiolla virasto voi virkamiehen tai työntekijän kanssa sopia lomarahan tai sen osan vaihtamisesta palkalliseen vapaaseen noudattaen keskustasolla sovittuja sopimusmääräyksiä. Lisäksi lisä- ja ylityöperusteisen vapaan sekä mahdollisen lomarahavapaan yhdistämisestä säästövapaaseen voi-

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä

LIITE 1 Muistio työ- ja vapaa-aikoja koskevista lainsäännöksistä ja työ- ja virkaehtosopimusten joustavista työaikamääräyksistä 24.2.2004 1 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimeksianto ja työryhmän työ...2 2. Lähtökohdat ja rakenne...3 3. Työaikapankki käsitteenä...4 4. Työaikapankin koko ja käyttö...4 5. Työaikapankkijärjestelmästä sopiminen...5

Lisätiedot

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004

Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti 24.2.2004 LIITE 1 0 (8) Työaikapankki pitkäaikaisten ja yksilöllisten työaikajärjestelyjen toteuttamiseksi, työryhmäraportti Akava Kirkon sopimusvaltuuskunta Kunnallinen työmarkkinalaitos Palvelutyönantajat Suomen

Lisätiedot

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet

Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Työaikapankkisuositukset ja soveltamisohjeet Keskusjärjestöjen suositus AKAVA on pitkään vaatinut työaikapankkijärjestelmien kehittämistä. Tulopoliittisessa sopimuksessa vuosille 2003 ja 2004 asetettiin

Lisätiedot

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt

Työaikapankki. Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä. 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Työaikapankki Osa monipuolisia ja joustavia työaikajärjestelyjä 1 luentokalvo0806up-työaikapankki.ppt Pitkäjänteiset ja yksilölliset työaikajärjestelyt Tukea työyhteisön menestymistä mm. tuloksellisuus,

Lisätiedot

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä

1. Työaikapankkia koskevia määritelmiä OHJE TYÖAIKAPANKKIJÄRJESTELMÄN KÄYTTÖÖNOTTOON SUUNNITTELU- JA KONSULTTIALALLA Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry, Arkkitehtitoimistojen liitto ATL ry, Toimihenkilöunioni TU ry ja Ylemmät

Lisätiedot

SAK:n työaikapankkiohjeistus

SAK:n työaikapankkiohjeistus 1 2007 SAK:n työaikapankkiohjeistus Joulukuu 2007 Lisätietoja: Palkka- ja työaika-asiantuntija Juha Antila juha.antila@sak.fi puh. 020 774 0169, 050 575 1790 Lakimies Anu-Tuija Lehto anu-tuija.lehto@sak.fi

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen

JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen JOUSTOVAPAAMENETTELY - vaihtaminen, kerryttäminen, antaminen, maksaminen, muuttaminen Viestinvälitys- ja logistiikka-alan TES 22 1 Etuuden vaihtaminen joustovapaaksi Ta ja tt voivat sopia (tes 22.3 ) a)

Lisätiedot

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS

TYÖAIKAPANKKIOHJEISTUS 1 Tammikuu 2010 OHJEISTUS Nämä työaikapankkeja koskevat ohjeet ovat suosituksia. Työaikapankeista voidaan sopia paikallisesti myös näistä ohjeista poiketen, mutta aina noudattaen lainsäädäntöä ja teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia

Työaikaratkaisut tukemaan yritysten ja työyhteisöjen menestystä ja henkilöstön hyvinvointia KANNANOTTO HYVISTÄ TYÖAIKAKÄYTÄNNÖISTÄ Työajoilla on huomattava merkitys yritysten ja työyhteisöjen tuotanto- ja palveluresurssien tehokkaan käytön ja henkilöstön yksilöllisten tarpeiden ja työsuojelun

Lisätiedot

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS

Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 0 Viestinnän Keskusliitto ry Suomen Journalistiliitto ry KUSTANNUSTOIMITTAJIEN TYÖAIKAOPAS 2011 1 Tyo ajan sijoittaminen Säännöllinen työaika Säännöllistä työaikaa koskevat määräykset ovat työaikalaissa

Lisätiedot

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla.

SKOL 15.11.2000. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. Tähän SKOLin yksipuoliseen ohjeeseen YTN:n toimesta muutetut kohdat on merkitty sivuun pystyviivalla. 1 JOUSTAVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ SÄÄNNÖLLINEN TYÖAIKA LIUKUVA TYÖAIKA Liukuvan työajan käyttöönottaminen

Lisätiedot

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen

Työehtosopimusten paikallinen sopiminen. Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen Työehtosopimusten paikallinen sopiminen Janne Makkula, Atte Rytkönen, Rauno Vanhanen 1 Suomen työmarkkinoiden joustavuus VÄITE Joustomahdollisuuksia työehtosopimuksissa jo runsaasti käytettävissä SELVITYS

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ VM 5/01/2006 Henkilöstöosasto Valtion työmarkkinalaitos 9.3.2006 Ministeriöt SUOMEN EU-PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PALVELUSSUHTEEN EHDOISTA Valtiovarainministeriö antaa Suomen vuoden 2006

Lisätiedot

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA

YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA 1 YHDEN YLITYÖN KÄSITTEESTÄ PAIKALLISESTI SOVITTAESSA HUOMIOON OTETTAVIA ASIOITA Mitä yksi ylityö -käsite tarkoittaa? Työehtosopimuksen kohtaan 20.6 on kirjattu ns. yhden ylityön käsitteen malli, josta

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa

Paikallinen sopiminen työaika-asioissa TIEDOTE 3.5.2007 Paikallinen sopiminen työaika-asioissa Turun yliopiston työoikeuden tutkimusryhmän kyselytutkimuksen osatuloksia Työaika joustaa työpaikoilla Yksityisen sektorin työpaikoilla on käytössä

Lisätiedot

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi)

Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Pöytäkirja 1 (8) 23.5.2016 KUMITEOLLISUUS: Kilpailukykysopimukseen perustuvan 24 tunnin vuosittaisen työajan lisäyksen toteuttaminen 1.1.2017 alkaen (uusi kohta 12 :n viimeiseksi kohdaksi) Vuosittaista

Lisätiedot

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen

Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen Joustavien työaikakäytäntöjen edistäminen mekaanisessa metsäteollisuudessa ja puusepänteollisuudessa PUUSEPÄNTEOLLISUUS RY SISÄLLYS Alkusanat... 1. Toimintaympäristön muutos edellyttää meiltä enemmän...

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000

Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 1 (6) Työneuvoston lausunto TN 1365-2000 Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) viikoittaisen vapaa-ajan tulkinnasta. Annettu Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK ry:n pyynnöstä 3 päivänä

Lisätiedot

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain

Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Näkemys siitä, onko päätösvaltaa siirretty paikallistasolle toimialoittain Rivipalkansaajat (N=1474) Sairaalat Ammattikoulut Seurakunnat Kyllä Ei En osaa sanoa Pankit Kaupat Tehtaat Pienet 010 2030405060708090100

Lisätiedot

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen

Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Tekstimuutokset farmaseuttisen henkilöstön työehtosopimukseen 1.11.2010 alkaen Seuraavassa selostetaan tärkeimmät muuttuvat tekstikohdat. Tekstin jälkeen on lyhyt selostus asiasta. 5 Työaika 2. Säännöllisen

Lisätiedot

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät

Työaikapankkiin siirrettävät osatekijät Työaikapankki Liittyminen Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista ja se perustuu työntekijän ja työnantajan väliseen sopimukseen. Liittymissopimus tehdään kirjallisesti (lomake). Liittymissopimuksessa

Lisätiedot

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa.

1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 6 Työaika 1. Säännöllinen työaika toimistotyössä on keskimäärin enintään 7 1/4 tuntia vuorokaudessa ja enintään 36 1/4 tuntia viikossa. 2. Säännöllinen työaika muussa kuin toimistotyössä on enintään 9

Lisätiedot

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit

Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Tradenomi, HSOt ja HSO-sihteerit Työsuhteen ehdot 1.4.2016 31.3.2017 Akavan Erityisalat AE ry ja Aito HSO ry ovat laatineet tämän suosituksen työsuhteen vähimmäisehdoista tradenomi, HSOille ja HSO-sihteereille.

Lisätiedot

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia

Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Isännöitsijän työaika onnea vai ongelmia Senior Legal Advisor, varatuomari Keijo Kaivanto Asianajotoimisto Kuhanen, Asikainen & Kanerva Oy 1 15.4.2015 Onnea vai ongelmia? Työneuvoston ratkaisu nosti esiin

Lisätiedot

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje

Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Sastamalan koulutuskuntayhtymän etätyöohje Hyväksytty yhtymähallituksessa xx.xx.2015 SISÄLTÖ 1 Yleistä... 2 2 Soveltamisala... 2 3 Sopiminen etätyön tekemisestä... 2 4 Työvälineet ja tietoturva... 2 5

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

1(10) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 LAUSUNTO. Nro 1393-04 äänestys 7-2 1/2004 28.4.2004.

1(10) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 LAUSUNTO. Nro 1393-04 äänestys 7-2 1/2004 28.4.2004. 1(10) TYÖNEUVOSTO Mikonkatu 4, PL 34 0023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 Lausunnonpyytäjä: Asianosainen: LAUSUNTO 28.4.2004 Uudenmaan työsuojelupiiri X Oy Nro 1393-04 äänestys 7-2 1/2004 Asia: Ylityön

Lisätiedot

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville.

Työelämän ABC. Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Työelämän ABC Tämä esitys on tarkoitettu yli 18-vuotiaille määräaikaisia tai toistaiseksi voimassa olevia työsopimuksia solmiville. Muista työsuhteen alkaessa! Pyydä työsopimuksesi kirjallisena. Työsopimuksessa

Lisätiedot

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa.

10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. 10 Lisä- ja ylityö Lisätyö 1. Lisätyö on sovitun työajan lisäksi tehty työ enintään 40 tuntiin saakka viikossa. Ylityö 2. Ylityötä on 40 tuntia viikossa ylittävä työ. 3. Tasoittumisjärjestelmässä ylityötä

Lisätiedot

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL

Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus. Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Henkilökohtaisia avustajia koskeva valtakunnallinen työehtosopimus Sopimustoimitsija Ritva Väli-Heikkilä, JHL Työehtosopimus Osapuolet Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry ja Heta Henkilökohtaisten

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä. KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 5 1 (8) Niittylä KVTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu.

Lisätiedot

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset

www.palvelutyonantajat.fi/ Edunvalvonta Sopimustoiminta Keskusjärjestösopimukset Keskusjärjestösopimus Sopimus ammattiyhdistysjäsenmaksujen perinnästä Keskusjärjestösopimuksen nimi ruotsiksi Keskusjärjestösopimuksen työnantajapuolen nimi Palvelutyönantajat ry Työnantajajärjestön nimi

Lisätiedot

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET

MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET LIITE 13 MAATALOUSLOMITTAJIA KOSKEVAT ERITYISMÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala ja sovellettavat määräykset Lomittajilla tarkoitetaan myös turkistuottajien lomituspalvelulaissa (1264/2009) tarkoitettuja paikallisyksikön

Lisätiedot

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille.

PALKKAUS. 37 Palkanmaksu --- 3 mom. Palkan maksaminen. Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. PALKKAUS 37 Palkanmaksu 3 mom. Palkan maksaminen VUOSILOMA Palkka maksetaan työntekijän osoittaman rahalaitoksen pankkitilille. Maksu- tai siirtomääräys on tällöin lähetettävä niin ajoissa, että palkan

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98)

Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1356-99 (ään.6-1-1, 14/98) Työneuvoston lausunto työaikalain (505/1996) viikoittaista vapaa-aikaa koskevien säännösten tulkinnasta. Annettu AKAVA ry:n pyynnöstä 25 päivänä

Lisätiedot

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016

Fysioterapeuttien opintopäivät. Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Fysioterapeuttien opintopäivät Mari Aspelund lakimies 16.4.2016 Luennon aiheet Työsuhteen ehdot Mikä on työsopimus Työsopimuksen vähimmäisehdot Työsopimuksen voimassaolo Työaika Vuosiloma Muut työsuhteen

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97)

Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1347-98 (24/97) Työneuvoston lausunto työaikalain (605/1996) 17 :n 1 ja 2 momentin tulkinnasta. Annettu Uudenmaan työsuojelupiirin pyynnöstä 18 päivänä maaliskuuta 1998.

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 11/2011 liite 2 1 (7) 11.3.2011 Omassa kodissaan työskentelevät perhepäivähoitajat työaikalain alaisuuteen; sovitut työaikamääräysten muutokset (KVTES liite 12)

Lisätiedot

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta.

Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Vuosiloma Lomanmääräytymisvuosi Lomakautta edeltävä vuoden pituinen aika 1.4. 31.3. Lomaoikeus lasketaan tältä ajalta. Lomakausi 2.5. 30.9. välinen aika. Täysi lomanmääräytymiskuukausi Kalenterikuukausi,

Lisätiedot

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015

Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Uusi jaksotyö 1.6.2015 alkaen Muutosseminaarit 2015 Tehy, Edunvalvontatoimiala Muutoksia säännölliseen työaikaan Tasoittumisjakso Säännöllisen työajan tulee tasoittua kahden, kolmen taikka neljän viikon

Lisätiedot

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012.

Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. Vuosilomaa koskevat määräykset tulevat voimaan 1.4.2012. 104 Vuosiloman pituus 1 mom. Vuosiloman pituus määräytyy 102 :ssä tarkoitettujen täysien lomanmääräytymiskuukausien lukumäärän sekä vuosisidonnaiseen

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014

VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014 VALTIOVARAINMINISTERIÖ MÄÄRÄYS KOHTA I 12.2.2014 Henkilöstö- ja hallintopolitiikkaosasto OHJE KOHTA II VM/399/00.00.00/2014 Sisältöalue Virkamiesten ja työntekijöiden palvelussuhdeasiat Työaika Säännökset

Lisätiedot

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne

Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa. 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne Joustavan työajan käyttö hautaustoimessa 27.10.2010 vt. puistopäällikkö Sirpa Alanne kirvestes 160 (160.1 ja 211 ) Yleinen säännöllinen työaika -1 mom. Viranhaltijan/ työntekijän yleinen säännöllinen työaika

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje

KT Yleiskirjeen 15/2013 liite 3. TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje TTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohje Kunnallisen tuntipalkkaisen henkilöstön työehtosopimuksen (TTES) määräystä vuosiloman siirtämisestä työkyvyttömyyden vuoksi ja määräystä vuosilomapalkan

Lisätiedot

Työaikalain 9 :n soveltamisesta ja työehtosopimusosapuolten sopimistoimivallan sisällöstä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Työaikalain 9 :n soveltamisesta ja työehtosopimusosapuolten sopimistoimivallan sisällöstä. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry TYÖNEUVOSTO LAUSUNTO Nro 1424-07 Mikonkatu 4, PL 34 00023 Valtioneuvosto puh. 09-645 593 7.6.2007 6/2007 Lausunnonpyytäjä: Asia: Kuultava: Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ry Työaikalain 9 :n soveltamisesta

Lisätiedot

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry

VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015. Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014 31.10.2015 Palvelualojen työnantajat PALTA ry Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU ry VIESTINVÄLITYS- JA LOGISTIIKKA-ALAN TYÖEHTOSOPIMUS 1.11.2014

Lisätiedot

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Työaikajärjestelyt Työ ja perhe-elämän yhteensovittaminen Lasikeraaminen teollisuus 14.11.13, Vantaa Työaika, työ ja perhe-elämä Työ ja perhe-elämä, miksei vain elämä? Työajoista voi ja pitää sopia. Joustavien

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta kunta- ja valtiosektoreilla sekä sektorien vertailuja Tuloksia Turun yliopiston työoikeuden tutkimushankkeesta Heikki Uhmavaara 27.2.2008 Kuntasektorin kysely

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliiton väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 16.6.2010 30.4.2011 TYÖEHTOSOPIMUSPÖYTÄKIRJA VIESTINNÄN KESKUSLIITTO AUTO- JA

Lisätiedot

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99)

Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) 1 (5) Työneuvoston lausunto TN 1368-2000 (15/99) Työneuvoston lausunto vuosilomalain ja työaikalain tulkinnasta. Lomakorvaus. Annettu Akava ry:n pyynnöstä 15 päivänä kesäkuuta 2000. Lausuntopyyntö Akava

Lisätiedot

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön,

1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, OSIO E AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 Tätä liitettä osiota sovelletaan aikuiskoulutuskeskusten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit kokoaikaiset opettajat

Lisätiedot

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet

JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014. AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet JÄSENKIRJE 3/2014 22.3.2014 AVAINTES:n muuttuneiden vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Avaintyönantajat AVAINTA ry:n työehtosopimuksen vuosilomaluvun eräitä määräyksiä on muutettu. Muutokset pohjautuvat

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes

Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Työehtosopimusten haasteet ja kehittäminen, miten saadaan kaikki hyöty irti? - Case: Yksityisen laboratorioalan toimihenkilöiden tes Palvelualojen työnantajat PALTA ry 1 Yksityisen laboratoriolan toimihenkilöiden

Lisätiedot

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen

U 37/2014 vp. Työministeri Lauri Ihalainen U 37/2014 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi (sisävesiliikenteen työaikadirektiivi) Perustuslain 96 :n 2 momentin perusteella lähetetään eduskunnalle Euroopan

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT PÄÄKAUPUNKISEUDUN LINJA-AUTOLIIKENTEEN KILPAILUTTAMISTILANTEISSA NOUDATETTAVAT TYÖSUHTEEN EHDOT JA MENETTELYTAVAT 1 Sopimuksen soveltamisala Sopimuksen perusteella määräytyvät henkilöstön asema ja työehdot

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen

YLEINEN OSA. Soveltamisohje KVTES:n V luvun 11 3 momentin soveltamisohjeeseen YLEINEN OSA KUNNALLINEN KUUKAUSIPALKKAISTEN MUUSIKKOJEN VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS 2014 2016 I LUKU YLEINEN OSA 1 Soveltamisala 1 mom. Tämä sopimus koskee toistaiseksi voimassa olevassa ja vähintään neljän

Lisätiedot

rehtorit ja apulaisrehtorit,

rehtorit ja apulaisrehtorit, AMMATILLINEN AIKUISKOULUTUSKESKUS 1 Soveltamisala 1 LIITE T1 Tätä liitettä sovelletaan ten opetushenkilöstöön, johon kuuluvat rehtorit ja apulaisrehtorit, kokoaikaiset opettajat, osa-aikaiset opettajat,

Lisätiedot

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA 1 (6) PUUSEPÄNTEOLLISUUDEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2010-2013 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Osapuolet ovat sopineet 19.2.2010 alkaneeseen ja 31.1.2013 asti voimassa olevaan Puusepänteollisuuden työntekijöiden

Lisätiedot

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6)

NEUVOTTELUTULOS 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) 29.2.2016 klo 00.45 1 (6) KILPAILUKYKYSOPIMUS 1. Johdanto Suomen talous on viime vuodet kärsinyt poikkeuksellisen pitkäaikaisesta taantumasta. Työttömyys on kasvanut huolestuttavasti, julkisen talouden

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta

Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus. Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimus Kilpailukykysopimus Vappu Okkeri Lakimies, VT Edunvalvonta Miksi kilpailukykysopimus? Kilpailukykysopimus (kiky) Keskusjärjestöt: EK, SAK, STTK, AKAVA Alkujaan

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki.

TYÖAIKA 6.10.2011. Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta. Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto www.helsinki. TYÖAIKA 6.10.2011 Työaika Liukuva työaika ja työajanseuranta Henkilöstö- ja lakiasiat/ Eija Mallenius Koulutusaineisto 7.10.2011 1 Opetus- ja tutkimushenkilöstön kokonaistyöaika Soveltamisala Opetus- ja

Lisätiedot

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY

Työehtosopimus PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY Työehtosopimus 2012 2013 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ TSN RY 2 PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY:N JA TERVEYS- JA SOSIAALIALAN NEUVOTTELUJÄRJESTÖ

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017.

Valtion työmarkkinalaitos ja pääsopijajärjestöt ovat 7.11.2013 uudistaneet valtion virka- ja työehtosopimukset sopimuskaudelle 2014-2017. Suomen ympäristökeskuksen ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n, Palkansaajajärjestö Pardia ry:n sekä Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n välinen TYÖEHTOSOPIMUS 29.2.2008

Lisätiedot

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen

30.11.2014. Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201. Työsopimuslaki. Työsopimuslaki. Petri Nuutinen Oppimistaidot ja työelämätietous IC130201 5 opintopistettä Petri Nuutinen Petri Nuutinen Lakia sovelletaan sopimukseen (työsopimus), jolla työntekijä tai työntekijät yhdessä työkuntana sitoutuvat henkilökohtaisesti

Lisätiedot

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys

KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset. 11 Vuosiloman siirto. Työkyvyttömyys KT Yleiskirjeen 13/2013 liite 4 1 (8) KVTES:n vuosilomamääräysten muutokset IV LUKU VUOSILOMA 11 Vuosiloman siirto Työkyvyttömyys 1 mom. Jos viranhaltija/työntekijä on vuosilomansa tai säästövapaan alkaessa

Lisätiedot

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön

Paikallinen sopiminen. YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Paikallinen sopiminen YTN YRY-PÄIVÄT 16.4.2010 OTL, VT Esa Schön Mitä paikallinen sopiminen on? Lakiin tai työehtosopimukseen (tes) perustuvaa sopimista työsuhteiden ehdoista yms. työsuhteeseen liittyvistä

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa

Perustiedot. Sukupuoli. Jäsenyys Lakimiesliitossa 1 Sisällys Perustiedot... 3 Sukupuoli... 3 Jäsenyys Lakimiesliitossa... 3 Työnantaja ja työsuhde... 4 Toimialajakauma... 4 Yrityksen koko... 4 Työsuhteen kesto... 5 Työsuhteen laatu... 5 Palkka... 6 Palkkausmuoto...

Lisätiedot

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä

Vuosilomalain muutokset. Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Mikko Nyyssölä Vuosilomalain muutokset Loman aikana alkavaan sairastumiseen liittyvä seitsemän päivän karenssi poistuu Muutos tulee voimaan 1.10.2013 Ei siis koske sitä ennen annettavia

Lisätiedot

SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9.

SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9. SOPIMUS AVOIN YHTIÖ PIENKOTI KOTIONNI IKOLA & KYLKISALO:N ASUMISPALVELUTOIMINNAN SIIRTYMISESTÄ LAPUAN KAUPUNGIN TUOTTAMAKSI 1.9.2015 ALKAEN OSAPUOLET Avoin yhtiö Pienkoti Kotionni Ikola & Kylkisalo Y-tunnus

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti.

4 mom. Lomapalkan ja lomarahan maksamisen ajankohta sekä kuolinpesälle maksettava lomakorvaus ja lomaraha määräytyy 117 :n mukaisesti. 109 Lomapalkkaa, lomakorvausta ja lomarahaa koskeva yleismääräys 1 mom. Virkapalkat/kuukausipalkat 2 mom. Tuntipalkat 1) Viranhaltijan/kuukausipalkkaisen työntekijän vuosilomapalkka määräytyy 110 :n mukaisesti,

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ

OHJE 15.6.2012 1(5) TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ YLITORNION KUNTA OHJE TYÖAIKA, TYÖAIKAKIRJANPITO JA LIUKUVAN TYÖAJAN KÄYTTÖ 1. Työaika 15.6.2012 Työajasta on säädetty työaikalaissa (605/96). Lisäksi työaikaa koskevia määräyksiä ja ohjeita sisältyy yleiseen

Lisätiedot

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013

Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 Tekstimuutokset 2011 Liite Kaupan työehtosopimukseen 20.4.2010 31.3.2013 ALKUSANAT Tähän liitteeseen on koottu Kaupan työehtosopimuksen, luottamusmiessopimuksen, yhteistoimintasopimuksen soveltamisohjeiden

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007

AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä Raportti 31.5.2007 1(49) TYÖAIKATYÖRYHMÄN

Lisätiedot

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2011 26.1.2011

SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2011 26.1.2011 SYSMÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 1 ( 8 ) KIRKKONEUVOSTO 1/2011 26.1.2011 Aika Keskiviikko 26.1.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Olavin toimintakeskus, Kokoustila Katiska, Uotintie 7 Läsnä Petri Tervo puheenjohtaja

Lisätiedot

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013

VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1(22) LIITE 1 VALTION VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUS TYÖAJOISTA, 7.11.2013 1. SOVELTAMISALA 1 Soveltamisala ja työaikamuodot Tätä sopimusta sovelletaan valtion virastojen virkamiesten ja työntekijöiden työaikoihin,

Lisätiedot

9.8.1996/605. Työaikalaki 9.8.1996/605. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

9.8.1996/605. Työaikalaki 9.8.1996/605. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 of 15 27/05/2011 11:48 Finlex» Lainsäädäntö» Ajantasainen lainsäädäntö» 1996» 9.8.1996/605 9.8.1996/605 Seurattu SDK 479/2011 saakka. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Työaikalaki

Lisätiedot

AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007

AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 AKAVA EK KiT KT SAK STTK VTML Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä TYÖAIKATYÖRYHMÄN RAPORTTI 2007 31.5.2007 Työmarkkinakeskusjärjestöjen työaikatyöryhmä Raportti 31.5.2007 1(49) TYÖAIKATYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10)

Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Kunnallinen työmarkkinalaitos Yleiskirjeen 15/2007 liite 3 1 (10) Vuosilomamääräysten soveltamisohjeet Suurin osa käytännön soveltamisen kannalta tärkeistä vuosilomamääräyksistä on ennallaan. Tällaisia

Lisätiedot

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen

Työmarkkinakatsaus. Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen Työmarkkinakatsaus Työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen 1. Osaamisen kehittämisen toimintamalli (neuvottelutulos ns. koulutusriidan ratkaisemisesta 7.3.2013) 2. Tunnustelut keskitetystä työmarkkinaratkaisusta

Lisätiedot

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10)

KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) KT Yleiskirjeen 10/2014 liite 2 1 (10) 1.6.2015 Voimaan tulevien jaksotyöaikamääräysten soveltamisohje Sisällys 1. Säännöllinen työaika (9 1 mom.) 1.1 Palvelussuhde ei kestä koko työaikajaksoa (9 2 mom.)

Lisätiedot

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk

säännöllistä työaikaa ei ole rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan 37 tuntia viikossa 38 h 15 min/vk KVTES työaikamuotojen vertailua Työaikamuoto työaika vuorokaudessa työaika viikossa Enintään 9 tuntia 36 tuntia ja 15 Vuorokautista säännöllistä työaikaa rajoitettu, voi vaihdella toiminnan tarpeiden mukaan

Lisätiedot

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja

Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja Sähköinen jäsenkirje 1/2014: Koululaisten kesäharjoittelu, uudet työehtosopimukset, työsuhdekoulutuksiin vielä paikkoja 21.01.2014 1. Koululaisten kesäharjoittelu 2014-2016 2. Uusien työehtosopimusten

Lisätiedot

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala

Luottamusmiessopimus PT-STTK. 1 Soveltamisala Luottamusmiessopimus PT-STTK 1 Soveltamisala Tätä sopimusta sovelletaan Palvelutyönantajain jäsenyrityksissä Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäseninä olevien toimihenkilöjärjestöjen jäseniin, ellei 10

Lisätiedot

Työaikalaki käytännönläheisesti

Työaikalaki käytännönläheisesti Jaakko Sainio Työaikalaki käytännönläheisesti Helsingin seudun kauppakamari Ulkoasu ja taitto Heljä Silvennoinen Kansi Heljä Silvennoinen Kannen kuva Shutterstock Helsingin seudun kauppakamari / Helsingin

Lisätiedot