SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE TEEMANA YKSITYINEN SEKTORI. YTN specialaisten asialla sivu 6 Alkaako AKAVAssa uusi aika? sivu 14

Transkriptio

1 SPECIA RY:N JÄSENTIEDOTE asiantuntij asiantuntiia TEEMANA YKSITYINEN SEKTORI YTN specialaisten asialla sivu 6 Alkaako AKAVAssa uusi aika? sivu 14

2 pääkirjoitus Jännittävä kesä edessä Vastikään maamme sai uuden hallituksen ja hallitusohjelman. Pian näemme ja koemme aivan varmasti sen vaikutuksia myös tulevalla sopimuskierroksella. Kuinka kolmikanta näkyy tulevissa neuvotteluissa? Tuleeko TUPO vai liittokierros, johon YTN eli yksityissektorin Ylempien toimihenkilöiden neuvottelujärjestö on myös valmistautunut. Tällöin luottamusmiesten asema korostuu erityisesti ja heitä tuleekin työssään tukea erityisesti. Tässä numerossa haastatellaan YTN:n pääsihteeri Aleksei Solovjewia, joka myös korostaa luottamusmiesten merkitystä. Luottamusmiehen toimintaoikeudet ja tiedonsaanti esimerkiksi paikallisessa sopimisessa tulevat varmasti olemaan esillä tärkeimpien neuvottelukysymysten kuten palkankorotusten ja työaikakysymysten ohella. Myös AKAVAn puheenjohtajavaali tulevassa kesäkuun liittokokouksessa on herättänyt jo paljon spekulointia ja arvailuja. Tämäkään kisa ei ole specialaisittain merkityksetön. Akavan Erityisaloilla on kaikista liittokokousäänistä kuudenneksi eniten eli lähes 10 %. Specia on AE:n suurin järjestö ja käyttää näin suurimman osan AE:n äänistä. Puheenjohtajakisasta kertoo AE:n toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki lehtemme sivuilla. Specian lähes 5000:sta jäsenestä 54 % työskentelee yksityisellä sektorilla. Tässä numerossa voit lukea lisää tyypillisestä specialaisesta yksityisektorin jäsenenkuvasta. Vaikka yt-neuvotteluja on käyty tiuhaan tahtiin, voimme todeta monta iloista asiaa yksityisellä sektorilla: 88% yksityissektorin jäsenistämme on vakinaisessa työsuhteessa ja vain 12 % määräaikaisessa toimessa. Tämä, kuten palkkauskin on paremmassa jamassa kuin vastaavien asiantuntijatehtävien hoidossa julkisella sektorilla. Lopuksi vielä, kannustakaamme työkavereitamme järjestäytymään. Solovjewin sanoin: Tärkeää on järjestäytyminen ja osallistuminen toimintaan liitto- ja työpaikkatasolla, painostusvalmiuden rakentaminen, selkeät tavoitteet ja tahto hoitaa asioita. Tulokset ovat yleensä kiinni työpaikkojen eli jäsenistön voimasta, ei niinkään neuvottelujärjestelmästä tai neuvottelijoista. Voimaa saisi olla vielä enemmän vaikka hyvään suuntaan ollaankin koko ajan menossa. Myös Speciassa tämä on tiedostettu. Olemme perustaneet specialaisille luottamusmiehille oman sähköisen verkoston, jota hoitaa kehittämispäällikkömme Simon Huldén. Jos olet luottamusmies ja haluat verkostoon ole yhteydessä Simoniin simon.hulden@specia.fi Antoisia ja voimaannuttavia lukuhetkiä Leena-Maija Talikka leena-maija.talikka@specia.fi asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Asiantuntija, ilm. v:sta 1991 Julkaisija: SPECIA ry Päätoimittaja: Markku Saarinen Ulkoasu: Public Design Oy Paino: Forssan kirjapaino Oy PL 38, Forssa Painos: 6000 Specian toimisto Toiminnanjohtaja Markku Saarinen Puh markku.saarinen@specia.fi Kehittämispäällikkö Simon Huldén Puh simon.hulden@specia.fi Faksi (09) toimisto@specia.fi Maistraatinportti 4 A Helsinki Specia ry:n puheenjohtaja: Leena-Maija Talikka Puh leena-maija.talikka@specia.fi Osoitteenmuutokset, valtakirjat ja jäsenmaksut Akavan Erityisalojen jäsensihteerit Puh Faksi (09) (toimistoaika ) jaana.honni@akavanerityisalat.fi katja.kosonen@akavanerityisalat.fi mary.luokkamaki@akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Asemamiehenkatu 2, Helsinki Puh. (09) Faksi (09) päivystys: ma to klo Kannen kuva Jussi Aalto. 2 asiantuntija

3 Kysy kansanedustajalta! Leena-Maija TSpecian puheen johtajana Specian kotisivut ovat saaneet uuden ilmeen. Yksi olennainen uudistus on kaikille jäsenille tarkoitettu keskustelufoorumi. Foorumin tarkoitus on olla toimiva keskustelulenkki jäsentemme kesken. Toukokuun 30. päivä Specian hallitus vierailee eduskunnassa keskustelemassa kansanedustajien kanssa työelämän ja työmarkkinoiden ongelmakohdista. Mikäli sinulla on aiheeseen liittyviä kysymyksiä, voit esittää niitä kansanedustajille keskustelufoorumimme kautta. Kirjoita kysymyksesi foorumiin ja me välitämme sen eteenpäin. Kansanedustajien vastauksia julkaistaan foorumissa kesäkuun aikana. Pääset foorumiin kotisivujemme oikeassa yläkulmassa olevan logon kautta tai osoitteesta Tavataan foorumissa! Levin vapaat viikot Vuoden lopun vapaat viikot Specian mökillä Levillä ovat: 22,23,25,26,31,32,41 ja 45. Työsuhdelippu Kestävä kehitys on käsite, joka esiintyy monen organisaation arvo- ja toimintasuunnitelmassa. Kestävällä kehityksellä tarkoitetaan usein sekä pitkänäköisyyttä työelämässä että luonnonvarojen säästämistä. Ne konkreettiset toimenpiteet, joilla kestävän kehityksen tavoitteisiin päästään jäävät valitettavan usein toissijaisiksi. Yksi hyvinkin konkreettinen toimenpide kestävän kehityksen nimessä on työsuhdelippu. Se edistää sekä työolosuhteita että ympäristöystävällisyyttä ja on työnantajankin näkökulmasta edullinen ja yksinkertaisen helppo toteuttaa. Tämän perusteella on valitettavaa, että hyvin harvalla työpaikalla on työsuhdelippu käytössä. Liki kaikilla julkisten liikennepalvelujen tarjoajilla on kuitenkin useita erilaisia työsuhdelippuvaihtoehtoja tarjottavana. Työsuhdelipun hinta-laatu-arvostus-suhde voidaan sanoa olevan hämmästyttävän hyvä. Työsuhdelippu vähentää yksityisautoilua, on edullinen, parantaa työpaikan imagoa ja työntekijät arvostavat sitä. Ota siis sinäkin asia puheeksi työpaikallasi! Kv-sektori selvitys Specia selvitti keväällä lyhyellä gallupilla sen kansainvälisellä sektorilla työskentelevien jäsenten työ olosuhteita ja palkkausta. Yhteenveto selvityksestä on luettavissa kotisivuillamme Tuemme opintojasi avoimessa yliopistossa Tarjoamme jäsenetuna koulutustukea, jota voit anoa lisäkoulutukseesi avoimessa ja kesäyliopistoissa. Maksamme 50 % koulutuksen kuluista ja enintään 80 euroa/jäsen. Tukea voi anoa vain kerran vuodessa. Tuki haetaan hakemuksella, joka löytyy kotisivujemme linkistä Jäsenedut ja koulutus. Hakemuksen liitteenä on kopio maksetuista kuluista. Specian hallitus päättää tuen myöntämisestä. Lisätietoja asiasta voit kysyä toimistolta tai toimisto@specia.fi Hakemukset postitetaan osoitteella Specia, Maistraatinportti 4A, Helsinki. Työsuhdelipun toteutustapoja Työntekijän bruttopalkka nousee a) Työnantaja antaa työntekijälle lipun rahapalkan lisäksi. Veronalainen osuus lipun hinnasta eli 75 prosenttia lisätään luontoisetuna työntekijän veronalaiseen tuloon, jolloin bruttopalkka nousee. Työnantajan kustannus kasvaa työsuhdematkalipun hankintahinnan verran. b) Työnantaja vähentää työsuhdelipun veronalaisen osuuden (75 prosenttia) työntekijän nettopalkasta, jolloin työntekijä hyötyy verottoman osuuden verran. Työnantajan kustannukset kasvavat lipun verovapaan osuuden verran, mutta verovapaasta osuudesta työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja. Työntekijän bruttopalkka pysyy samana Työnantaja ja työntekijä sopivat, että työsuhdematkalippu on osa palkkaa eikä kokonaispalkkaus muutu. Työntekijä maksaa lipun kokonaan, mutta hyötyy siitä, että veronalainen tulo lipun osalta pienenee 25 prosenttia. Työnantajan kustannukset vähenevät, koska työnantajan ei tarvitse maksaa palkan sivukuluja verovapaasta osuudesta. jäsenuutisia asiantuntija 3

4 Puheenjohtaja Leena-Maija Talikka, Helsinki Asiantuntija, Kansainvälinen henkilövaihdon keskus CIMO Akavan Erityisalojen 1. varapuheenjohtaja AE:n valtion neuvottelukunnan puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Mikko Männikkö, Helsinki Markkinointipäällikkö, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen Akavan Erityisalojen hallituksen jäsen Jäsen Ahmed El-Ashram, Helsinki Suunnittelija, tietotekniikan-, kielten ja hyvinvoinnin kouluttaja Akavan Erityisalojen hallituksen varajäsen Jäsen Maria Iho, Helsinki Technical Writer, Sigma Kudos Finland Oy AE:n yksityisen sektorin neuvottelukunnan varajäsen Jäsen Risto Keski-Nisula, Hämeenlinna Kiinteistöpäällikkö, Taideteollinen korkeakoulu Erityiskoulutettujen työttömyyskassan puheenjohtaja Jäsen Vesa Rouhiainen, Mikkeli Suunnittelija, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti AE:n valtion neuvottelukunnan jäsen AE:n Etelä-Savon aluesihteeri AKAVAn Etelä-Savon aluesihteeri Jäsen Saara Ruokonen, Helsinki Toiminnanjohtaja, Kristillisdemokraattiset Naiset ry Akavan Erityisalojen hallituksen varajäsen AE:n yksityisen sektorin neuvottelukunnan varajäsen AE:n yhteiskunnallisen vaikuttamisen toimikunnan jäsen jäsenuutisiaspecian hallitus 2007 Opiskelijajäsen Minna Ahola, Turku Kasvatustieteen kandidaatti, Turun yliopisto Akavan Erityisalojen hallituksen opiskelijajäsen AE:n opiskelijatoimikunnan puheenjohtaja AOVA:n jäsen 1. varajäsen Ritva Partanen, Jyväskylä Projektipäällikkö/Opintojen ohjaaja, Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry Akavan Erityisalojen hallituksen varajäsen AE:n Keski-Suomen aluesihteeri 2. varajäsen Hanna Ronkainen, Tampere Tutkimusassistentti, TNS Gallup Group Suomen Gallup Oy 3. varajäsen Pekka Iivonen, Helsinki Ylitarkastaja, Opetushallitus AE:n valtion neuvottelukunnan varajäsen Opiskelijavarajäsen Anna-Kaisa Kähkönen Kasvatustieteen ylioppilas, Oulun yliopisto AE:n opiskelijatoimikunnan jäsen 4 asiantuntija

5 Yksityinen sektori Speciassa Teksti: Markku Saarinen Lähteet: Specian jäsenrekisteri, Akavan Erityisalojen yksityissektorin työmarkkinatutkimus 2006 Specian lähes 5000:sta jäsenestä 54 % työskentelee yksityisellä sektorilla. Luokittelussamme myös järjestösektori eli ns. kolmas sektori luokitellaan yksityiseen sektoriin. Kolmannella sektorilla työskentelee lähes 450 jäsentä. Tyypillinen specialainen yksityissektorin jäsen on 40-vuotias nainen pääkaupunkiseudulta, joka työskentelee pienessä tai keskisuuressa yrityksessä henkilöstön kehittämisen tai koulutuksen parissa. Yksityissektorin jäsenistä peräti 74 % on naisia ja 26 % miehiä. Yli 70 % on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon. Yleisimmät tutkinnot ovat filosofian ja kasvatustieteen maisterin tutkinnot. Specian yksityissektorin jäsenistä vuonna 2006 peräti 88 % oli vakinaisessa työsuhteessa ja vain 12 % määräaikaisessa toimessa. Keskiarvopalkka specialai - silla viime vuonna oli 3263 euroa kuukaudessa. Päivärahaan oikeuttavien matkapäivien määrä kotimaassa oli 16,1 päivää. Keskimääräinen työsopimuksen mukainen työaika oli 37,5 tuntia viikossa, mutta todellinen viikoittainen työaika oli keskimäärin 39,5 tuntia. Lähes puolella ei ylitöitä korvattu rahana, vaan ne pidettiin vapaana. Korotettua ylityökorvausta sai rahana vain 11 % jäsenistä. Specian 15 yleisintä ammattinimikettä yksityisellä sektorilla sekä keskiarvopalkka 2006 kpl euroa/kk HR-päälliköt ja asiantuntijat (henkilöstöpäälliköt ja -koordinaattorit, HR-Managerit jne.) Projektipäällikkö Toiminnanjohtaja Tekninen kirjoittaja/ Technical Writer Toimitusjohtaja Suunnittelija Koulutussuunnittelija Koulutuspäällikkö Projektikoordinaattori Kouluttaja Markkinointi- ja myyntipäällikkö Tutkija Konsultti Tuotepäällikkö Koordinaattori Specian 10 yleisintä yksityissektorin toimialaa kpl Järjestö 443 IT/ Tietoliikenne 362 Opetus 143 Metalli 126 Kauppa 115 Konsultti 56 Terveydenhoito 52 Kemia 48 Lentoliikenne 45 Vakuutusala 41 Metsäteollisuus 39 Specian jäsenmäärän kehitys Specian 10 yleisintä työnantajaa yksityisellä sektorilla Nokia Oyj Citec Information Oy Sigma Kudos Finland Oy Air Finland Oy AAC Global Oy Fujitsu Invia Oy Elisa Oyj ABB Oy Orion-Yhtymä Oy Telia Sonera Oyj asiantuntija 5

6 Tulossa hankala sopimusneuvotteluvuosi YTN Specialaisten asialla Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö eli YTN neuvottelee yksityissektorilla työskentelevien specialaisten puolesta palkankorotuksista ja eduista. Pääsihteeri Aleksei Solovjew neuvoo työntekijöitä järjestäytymään ja toimimaan aktiivisesti niin liitossa ja kuin työpaikalla. Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Ilona Mäenpää Kuka olet, YTN:n pääsihteeri Aleksei Solovjew? Millainen ammattiyhdistystausta sinulla on? Olen koulutukseltani insinööri. Tulin Insinööriliittoon vuoden 1978 alusta julkisen sektorin asiamieheksi. Sitten olin välillä neljä vuotta Työturvallisuuskeskuksessa ja vuoden1985 alusta jälleen Insinööriliitossa mutta nyt yksityisellä sektorilla ja YTN:n asioiden parissa. Mikä on YTN? Milloin ja miksi se on perustettu? Miten ja mitä asioita ajaen se toimii? YTN on Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö. Sen jäsenenä ovat kaikki akavalaiset liitot joilla on yksityisellä sektorilla työskenteleviä ylempiä toimihenkilöitä jäseninä. YTN perustettiin 1973 löyhänä neuvottelukuntana ja rekisteröitiin neuvottelujärjestönä alkaen vuoden 1993 alusta. YTN perustettiin koska tarvittiin neuvotteluosapuoli teollisuuden ja palvelualojen työnantajille, sillä työnantajapuoli ei suostunut neuvottelemaan useiden ylempien järjestöjen kanssa erikseen vaan edellytti yhtä neuvotteluosapuolta. YTN:n toiminta on nykyään pitkälti alakohtaista. Eri aloille on muodostettu luottamusmiehistä koostuvat taustaryhmät (esim. kaupan, telepalvelualan tai metallin taustaryhmä) jotka asettavat oman alansa tavoitteet, ohjeistavat neuvotteluja sekä arvioivat sopimusneuvottelujen tulosten hyväksyttävyyden. YTN siis ajaa jäsenistön päättämiä asioita. YTN on liittojen yhteisö. Miten specialainen jäsen kuuluu ja näkyy siinä? Specialaisen ääni kuuluu muun muassa Akavan Erityisalojen edustajan kautta YTN:n hallituksessa, jossa kaikilla YTN:n jäsenjärjestöillä on edustajansa, sekä alakohtaisissa taustaryhmissä. Mutkistaako moniportainen rakenne toimintaa? Miten haluaisit uudistaa YTN:ää tai sen rakennetta? Rakenne on tällä hetkellä varsin hyvä, eikä mielestäni kaipaa suuria uudistuksia. Jäsenjärjestöjen lukumäärä ei ole ongelma, ja pienetkin järjestöt saavat äänensä kuuluviin. Varsinkin alakohtaiset taustaryhmät toimivat nykyään erittäin tehokkaasti. Niiden kautta on saatu suuri joukko kentän luottamusmiehiä ja yritysyhdistysten puheenjohtajia sekä muita aktiiveja mukaan YTN:n toimintaan. 6 Mistä konkreettiset neuvottelutavoitteet tulevat ja ketkä niistä päättävät? Konkreettiset neuvottelutavoitteet tulevat eri alojen työpaikoilta alakohtaisiin taustaryhmiin, missä ne konkretisoidaan. YTN:n hallitus hyväksyy sitten kunkin alan tavoitteet neuvotteluihin. asiantuntija

7 Ketkä ovat neuvottelijoita? Neuvottelijat ovat eri liittojen asiamiehiä, jotka YTN:n hallitus nimeää tehtävään. Neuvottelijat pyritään valitsemaan sellaisista liitoista, joilla on paljon jäseniä alalla, jolla neuvottelija toimii. Näin jäsenten ongelmat ja myös neuvoteltavat asiat ovat hyvin tuttuja. Toimiiko neuvottelujärjestelmä? Toimiiko se mielestäsi myös specia laisen jäsenen kannalta? Tärkeää on järjestäytyminen ja osallistuminen toimintaan liitto- ja työpaikkatasolla, painostusvalmiuden rakentaminen, selkeät tavoitteet ja tahto hoitaa asioita. Kyllä se mielestäni toimii varsin hyvin myös specialaisen jäsenen kannalta. Tulokset ovat yleensä kiinni työpaikkojen eli jäsenistön voimasta, ei niinkään neuvottelujärjestelmästä tai neuvottelijoista. Voimaa saisi olla vielä enemmän vaikka hyvään suuntaan ollaankin koko ajan menossa. Millaisia YTN:n edustamien liittojen jäsenistöille yleisesti tärkeitä asioita YTN nostaa tämän - vuotisissa neuvotteluissa esiin tärkeimpinä? Palkankorotukset ja niiden toteuttamistapa ovat luonnollisesti tärkeimpiä. YTN pyrkii prosentuaaliseen palkkaratkaisuun, jossa kaikki jäsenet saavat vähintään yleiset työmarkkinakorotukset. Tärkeitä asioita ovat myös kaikki työaikakysymykset. Ylityökorvaukset sekä vapaa-aikana matkustamisen palkka. Luottamusmiehen toimintaoikeudet ja tiedonsaanti esimerkiksi paikallisessa sopimisessa tulevat myös varmasti olemaan esillä. Sopimustoiminnan sitovuus on myös tärkeä kysymys. Miten YTN on ottanut ja ottaa esiin erityisesti IT-alalla yleisten määräaikaisten työsopimusten vaikeudet? IT-ala jakaantuu sopimustoiminnan kannalta usealle eri työnantajasektorille, joilla ongelmat ovat hieman erilaiset. Alalla on painittu paljon YT-neuvottelujen ja ylempien toimihenkilöiden edustavuuden kanssa. Määräaikaisten ongelmaa on pyritty korjaamaan niin alakohtaisin neuvotteluin kuin keskusjärjestönkin kautta. Maan hallituksen uuteen ohjelmaan sisältyykin määräaikaisten ongelmien korjaaminen. Entä matka-ajan korvauksen? Matka-ajan korvaaminen on ongelma kaikilla aloilla. Se on ollut ja tulee myös olemaan esillä kaikkien alojen neuvotteluissa. Alakohtaisten neuvottelujen lisäksi epäkohtaa pyritään korjaamaan myös keskusjärjestövaikuttamisen kautta. Mitä specialaiset voivat tehdä itse itselleen tärkeiden asioidensa eteenpäin viemiseksi? Tärkeintä on luonnollisesti järjestäytyminen ja osallistuminen toimintaan niin liitto- kuin työpaikkatasollakin. Se luo pohjaa asioihin vaikuttamiselle ja ongelmakohtien hoitamiselle. Painostusvalmiuden rakentaminen on seuraava tärkeä kysymys, sillä asiat eivät yleensä hoidu ilman, että taustat on kunnossa. Sen jälkeen tulevat selkeät tavoitteet ja tahto hoitaa asioita. YTN kyllä tarjoaa kanavat ja ammattitaidon viedä asioita eteenpäin neuvottelupöydässä asiantuntija 7 Minkälaista sopimusvuotta odotat? Sopimusneuvottelut tulevat olemaan hankalat monestakin syystä Työnantajaosapuoli luonnollisesti vastustaa YTN:n tavoitteita. Oman ongelman muodostaa se, että Toimihenkilöunioni pyrkii nostamaan sopimustensa rajaa ylöspäin ylempien toimihenkilöiden sopimusalueelle. Se on ilmoittanut hoitavansa asian tarvittaessa lakolla. Tällaisten järjestöpoliittisten asioiden ratkominen on erittäin vaikeata ja se voi häiritä jäsenten asioiden ajamista. Mikä on YTN? Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN ry on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN vastaa AKAVAn jäsenkentässä ylempien toimihenkilöiden neuvottelu- ja sopimustoiminnasta teollisuudessa sekä liike- ja palvelualoilla. YTN:n tärkeimpänä tavoitteena on ylempien toimihenkilöiden ansiotason ja työehtojen parantaminen mm. vahvistamalla teollisuuden ja palvelualojen sopimustoimintaa. Kuka on ylempi toimihenkilö? Hän on työssä erikoistietoja ja -taitoja vaativissa asiantuntijatehtävissä tai kuuluu yrityksen keskijohtoon. Hänen työlleen on ominaista itsenäisyys, vastuu ja korkean koulutuksen sekä ammattitaidon takaamat valmiudet. Hän ei kuulu yrityksen ylimpään johtoon. Ketkä ovat YTN:n jäseniä? YTN on liittojen yhteisö. YTN:n jäseniä ovat akavalaiset liitot. YTN:llä ei ole henkilöjäseniä. YTN-liittojen teollisuuden sekä liike- ja palvelualojen jäsenmäärä vuoden 2006 alussa oli Mitä YTN tekee? YTN on AKAVAn yksityisen sektorin neuvottelujärjestö. YTN neuvottelee teollisuuden ja palvelualojen ylemmille toimihenkilöille työehtosopimuksia. YTN vaikuttaa yhteiskunnassa laaja-alaisesti ylemmille toimihenkilöille keskeisissä asioissa. Miten YTN toimii? YTN toimii jäsenliittojensa yhteistyöelimenä. Jäsenliitot päättävät YTN:n hallinnosta. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesverkostot (yhteyshenkilö, luottamusvaltuutettu) muodostavat sopimusalakohtaisen edunvalvontatyön perustan (taustaryhmätyö). Paikallistason edunvalvontaa toteuttavat yrityskohtaiset yhdistykset ja luottamusmiehet. Liittojen ammattitaitoinen henkilökunta muodostaa YTN:n asiantuntijatyöryhmät (valmisteluryhmät).

8 jäsenkurkistus Marika on raskaan metalli - teollisuuden palveluksessa Marika Ahola on monen specialaisen tapaan kasvatustieteilijä yksityissektorilla. Hän työskentelee suuren kansainvälisen metalliteollisuusyrityksen henkilöstön kehittäjänä. Teksti ja kuvat: Tuija Heikkilä Tamperelaiset tuntevat Kalmarin tehdasalueen vanhana Valmetin tehtaana. Vaikka alue muuttuu vauhdilla ja osaan siitä nousee lähivuosina asuntoja, on se silti vankasti raskaan metalliteollisuuden hallussa. Kalmarin portilla ilmoittautuva vieras saa kulkuluvan ja kortin, jossa kielletään videointi ja valokuvaaminen, myös kamerakännykällä. Pitkällä rivillä muita ohjeita varmistetaan vieraan turvallisuus. Porttia lähin, karu rakennus on pääkonttori. Siellä on myös Marika Aholan valoisa työhuone. Marika Ahola, 32, on Kalmar Industries Oy Ab:n HRD Manager eli henkilöstön kehittämispäällikkö. Tässä tehtävässä hän on ollut helmikuun alusta. Aiemmissakin työpaikoissani olen työskennellyt henkilöstön kehittämisen kanssa. Tätä ennen olin Tampereen kauppakamarin Tampere Business Campus -hankkeen projektipäällikkönä. Siitä jäin 2005 äitiyslomalle. Marika on työskennellyt myös Helsingissä Fujitsulla e- learningkonsulttina miettimässä verkkopedagogiikkaa ja sen käytettävyyttä kuinka ihmiset oppivat verkossa ja millaista oppimateriaalia verkkoon kannattaa viedä. Olin myös teknillisessä korkeakoulussa tuotantotalouden osastolla eri tehtävissä, viimeksi MBA-ohjelmissa, Marika Ahola kertoo työurastaan. Marika onkin ehtinyt kiertää maata, sillä hän on kotoisin Etelä-Pohjanmaalta ja opiskeli Lapin yliopistossa Rovaniemellä, mistä valmistui kasvatustieteenmaisteriksi pääaineenaan aikuiskasvatus ja aineyhdistelmässään hallintotieteitä. Koulutuksesta ja sen suunnittelusta on tullut Marikan omin osaamisalue. Halusin olla tekemässä ja kehittämässä uusia asioita se on se minun juttuni. Halusin myös toimia ihmisten kanssa ja mietin luokanopettajan työtä mutta valitsin aikuisten kouluttamisen. Pääsääntöisesti Marika on ollut tyytyväinen valintaansa. Tuolla syvällä asuu ikuinen humanisti eikä se muuksi muutu. Ainahan sitä voi suunnata omaa työpolkuansa kouluttautumalla lisää ja vaikuttaa työnkuvaansa ja miten asioita tekee. Kaupallisia aineita olisi saanut olla enemmän paketissani jo valmiina, mutta voihan niitä opiskella. Marika Ahola ja osa Kalmarin yhdestä tuotteesta. Kuvaukseen oli pyydetty lupa. 8 asiantuntija

9 Kalmar make things easy Kalmar oli Marikalle jo entuudestaan tuttu, sillä se on 2002 käynnistyneen Tampere Business Campus -hankkeen perustajia. Hankkeessa pirkanmaalaiset yritykset synnyttivät ja lanseerasivat toisiltaan oppien henkilöstön kehittämisen uusia tuulia ja tapoja. Kalmar Industries kuuluu Cargotec-konserniin, jonka muut osat ovat Hiab ja MacGREGOR. Kalmarin osuus Cargotecin liikevaihdosta on 46 prosenttia. Täällä Tampereella meillä on töissä noin 720 henkilöä. Kalmar tekee markkinajohtajana raskaita kuorman ja kontin käsittelylaitteita. Yrityksen missio on Make things easy. Tuotteemme ovat kontteja vetäviä terminaalitraktoreita, haarukkatrukkeja, satama- ja kenttänostureita, konttilukkinostureita, kuljetuslukkeja ja konttikurottajia, joilla pinotaan kontteja päällekkäin, sekä puu- ja paperiteollisuudessa käytettäviä puukurottajia. Kokonaisista satamahankkeistamme uusin on Helsingin Vuosaari. Tuotteita valmistetaan tehtailla Tampereella, Yhdysvalloissa, Hollannissa, Malesiassa ja Kiinassa. Kansainvälisen yrityksen työkieli onkin englanti. Meillä on myös paljon alihankintaa. Kalmarin bisnes Tampereella on tuotteiden kokoonpanossa ja huollossa. Ala on edelleen miehinen. Kun lähdemme Marikan työhuoneesta ulos kuvaamaan, tyhjentyy läheinen auditorio tulityökurssilaisista. Miesporukasta kiiruhdetaan pitämään pitkälle, hoikalle ja kauniille henkilöstön kehittämispäällikölle ulko-ovea auki. Määräävintä työssä on kuitenkin pätevyys, ei sukupuoli. Ei naiseudesta ole ollut täällä etua jos ei haittaakaan. Työt tehdään työnä, eikä sillä ole mitään merkitystä, onko tekemässä nainen vai mies, kunhan on osaaminen kohdallaan, Marika painottaa. Kevät on vahvaa kouluvierailujen aikaa myös Kalmarilla. Nuoret onkin saatava kiinnostumaan raskaasta metalliteollisuudesta, jossa työ voi olla ihan muuta kuin kuvitellaan ja työkenttä paljon muutakin kuin perinteinen tehdashalli, joka sekin on nykyisin siisti. Ajatellaan vaikka meidän asentajiamme, jotka matkustavat satamapystytyksiin ympäri maailmaa. Sen lisäksi, että heidän on osattava perustyö eli asentaminen, heidän täytyy osata kieliä, toimia eri kulttuureista olevien ihmisten kanssa ja hallita myyntityö, sillä asentaja on usein Kalmarin kontakti asiakkaaseen. Tietysti työolot ovat maailmalla haastavat säiden riepotellessa. Työt tehdään työaikana Marikan vastuualueita ovat henkilöstön kehittäminen, koulutusasiat, työhyvinvointi, henkilöstöviestintä sekä rekrytointi. Henkilöstöhallinto onkin Marikan mielestä luonnollinen paikka sisäiselle henkilöstöviestinnälle. Marikan toimittama Kalmarin henkilöstölehti ilmestyy kerran kuukaudessa. Senkin kautta hän on mukana arvotyöskentelyssä. Henkilöstölehden jutuissa pureudutaan eri työkuvien kautta siihen, mitä arvot kunkin työssä konkreettisesti tarkoittavat. Arvot ovat osa jokapäiväistä työkulttuuria ja tapaa toimia. Kaiken mitä meiltä lähtee, tulee olla laadukasta, työn luotettavaa ja meillä parhaat osaajat. Kalmar panostaakin työntekijöidensä kouluttamiseen. Järjestämme koulutusta tuotteistamme, myös asiakkaille, sekä yleiskoulutusta pitkäjänteisen osaamisen kehittämisen suunnitelman mukaisesti. Ohjelmia on pitkäkestoisista, useamman vuoden johtamis- ja oppisopimuskoulutuksista lyhyisiin. Lisäksi meillä on kielikoulutusryhmiä, ajankohtaiskoulutusta ja täydennyskoulutusta pitämässä osaamista vaadittavalla tasolla. Osaajien rekrytointi ei metalliteollisuudessa ole nykypäivänä aivan yksinkertaista. Joihinkin pesteihin tulee hakemuksia valtavasti, joihinkin muutama. Tulevaisuudessa kaivataan yhä enemmän kansainvälisyyttä taitavia moniosaajia, eikä heitä ole kauhean paljon tarjolla. Aktiivista työntekijää tuetaan Kalmarilla myös siirtymään haastavampiin tehtäviin. Omalta kannaltani näen työni kenttänä, joka on kahden tai viiden vuoden aikajänteellä riittävän haastava. Nyt keskityn tähän. Kehittämisasioiden vaikuttavuus näkyy vasta ajan kuluessa, ja haluaisin olla seuraamassa niitä. Tehtävänkuva tässä laajuudessa sopii minulle tähän hetkeen. Pidän tästä työstä, vaikka se onkin ajoittain hektistä ja työyhteisön koko on haastava. Täytyy osata priorisoida ja tehdä päätöksiä hetkessä. Käytän paljon aikaa päätteen ääressä, mutta kouluyhteistyö ja vierailut muissa yrityksissä ovat tärkeitä. Pienten lasten äidin on saatava työaikansa riittämään. Jotta jaksaisin töissä ja kotona, työajan täytyy riittää. Kyllä työt tehdään työajan puitteissa ja vapaa-aika on vapaa-aikaa. Ylipäänsäkin tässä talossa ajatellaan henkilöstön jaksamisen kannalta, että työt tehdään tehokkaasti työajalla. Harrastukset perheen parissa Marika Aholalla on uusi, vaativa työ, puoliso, neljä- ja kaksivuotiaat lapset ja koti Tampereen kupeessa Kangasalla. Harrastuksiin ei voi jäädä kovin paljon aikaa. Olen joutunut käyttämään maalaisjärkeä ja yhdistämään asiat niin, että se mitä tehdään, tehdään perheen ja lasten kanssa yhdessä. Uiminen ja liikunta onnistuvat lasten kanssa erittäin hyvin. Golf oli aiemmin minulle mieluinen harrastus, ja nyt vanhemmalla lapsellamme on jo golfmailat ja olemme käyneet harjoittelemassa. Ehkä parin vuoden päästä on taas jo pelikauden vuoro. Myös matkustaminen on Marikan perheen lempiharrastuksia. Kesä kuluu kuitenkin juuri työpaikkaa vaihtaneella työn merkeissä. Specian jäseneksi Marika Ahola liittyi monien muiden tapaan opiskelujen loppuvaiheessa. Kokemukset liitosta ovat olleet neutraaleja. Olen lukenut Akavan Erityisalojen ja Specian lehtiä ja saanut ja päivittänyt tietoa, missä ollaan menossa ay-saralla. Alkuvaiheessa sitä mietti vastinetta jäsenmaksulle, mutta matkan varrella on tullut lisää jäsenetuja, kuten bensaetu ja vakuutusyhteistyö. Eikä omaan alaansa liittyvää tietoa saa koskaan liian paljon. Specian kasvatustieteilijöille tarkoitettuihin koulutuspäiviin Marika ei kuitenkaan ole osallistunut. Kun oma työ liittyy niin vahvasti koulutukseen ja kehittämiseen, ei minulla oikeastaan ole ollut tarvetta hakea lisäkoulutusta ammattijärjestön kautta. Mutta olen seurannut trendejä Specian kautta saamistani koulutustiedoista ja todennut, että samoilla linjoilla ollaan asiantuntija 9

10 edunvalvonta Hauska tutustua, Kari Eskola! Varatuomari Kari Eskola on työskennellyt maaliskuun alusta Akavan Erityisalojen yksityis - sektorin lakimiehenä. Hän vastaa Specian jäsenten edunvalvonnasta ja työsuhdeneuvonnasta. Teksti: Tuija Heikkilä Kuva: Markku Saarinen Kuka olet, mistä tulet? Kari Eskola, 39 v. Olen syntynyt ja opiskellut Turussa ja asun Keravalla. Millä kuljet töihin? Junalla, kuten viimeiset 15 vuotta. Miksi ryhdyit juristiksi? Jo lukioaikana oli selvää, että halusin lukea oikeustiedettä. Kaipasin yhteiskunnallista vaikuttamista ja asioiden ajamista eteenpäin. 10 asiantuntija

11 Millainen työurasi on ollut? Valmistumisen jälkeen hain kansainvälisiä hommia ja onnistuin päätyessäni sisäasiainministeriön ulkomaalaisosastolle. Sitten olin vuoden virassa maa- ja metsätalousministeriössä, mutta palasin sisäasiainministeriöön maahanmuuttopolitiikan pariin. Homma tarjosi matkustamista ja kansainvälistä työryhmätyötä, Suomen etujen ajamista ja kantojen valmistelua. Poliittinen päätöksenteko ja lainvalmistelupuoli tulivat tutuiksi. Se oli virkamiestyötä parhaimmillaan, mutta aloin kaivata näkökulmaa ihmiseen ja työelämäkäyttäytymiseen. Niinpä lähdin opiskelemaan työpsykologiaa. Se vei mukanaan ja avasi uuden urapolun ja virikettä. Vaihdoin valtiovarainministeriöön, jossa olin kolme vuotta hallitussihteerinä henkilöstöosastolla eli työnantajan roolissa, sillä paikka on toiselta nimeltään Valtion työmarkkinalaitos. Sitten minulle tarjoutui mahdollisuus päästä Keskusrikospoliisin henkilöstöpäälliköksi. Se oli neljä ja puoli vuotta opettavaa ja raakaa puurtamista 700 hengen organisaation arjessa. Mikä sai sinut vaihtamaan Akavan Erityisaloihin kyllästyitkö KRP:n lounaisiin? Tikkurilassa oli erinomainen ruoka! Erityisesti jäin kaipaamaan eri vuodenaikoihin liittyviä pitopöytiä. Minua kiinnosti tilaisuus päästä lakimiehenä asiantuntijatyöhön ja palkansaajan puolelle katsomaan korkeasti koulutettujen edunvalvontaan. Akavalaisuus ja työelämän laatukysymykset ovat aina olleet minulle tärkeitä. Samalla löysin vanhan rakkauteni juridiikan, jota soveltamalla saan ratkoa yksittäisten ihmisten ongelmia. Se on iso haaste ja ihastus. Mitä työhösi kuuluu? Oikeudellinen neuvonta ja muut työelämän asiat. Hoidan myös yksityissektorin sopimusedunvalvontaa ja olen Akavan ja YTN:n työryhmissä. Tyypillisiä yhteydenottoja tulee, kun ollaan solmimassa työsopimusta ja tarvitaan tukea palkkausasioissa. Tai sitten jäsenellä on mennyt työnantajansa kanssa sukset ristiin ja työsuhde on päättymässä. Se on se kipein ja vaikein tilanne miten päästä irti, mitä vaihtoehtoja on, maksetaanko kipurahoja. Haluan aina kuulla, mitä työntekijä itse haluaa ja tuen häntä hänen valinnoissaan. Mistä pidät työssäsi? Tässä avautuu työelämän koko kirjo. Työpsykologian opinnoistani ja työkokemuksestani on paljon apua. Tämä on palvelutyötä, jossa on antoisaa olla mukana, vaikka suomalaisen työelämän raadollisuus, kovuus, kuluttavuus ja globaalisuus tulevatkin päivittäin vastaan. Samalla jäsenten kanssa kohtaamisen aitous ja konkreettisuus palkitsevat. Miten jäsen saa sinut tarvitessaan kiinni? Kun hätä on suurin tartutaan puhelimeen. Eksaktit tiedot ja tarkka kysymys välittyvät parhaiten sähköpostilla. Uusia yhteydenottoja tulee paljon. Samalla on päällä vanhat tapaukset ja oikeudenkäynnit, joten pyydän anteeksi, jos en epähuomiossa ole vastannut. Millainen on perheesi? Vaimo, viisivuotias tytär ja kolmevuotias poika. Kuinka usein täytät tiskikoneen? Joka toinen päivä, siinä ei ole vaihtoehtoja. Mitä harrastat? Elämäntanssin pyöritystä. Uusi työ haasteineen, pienet lapset ja vaimo ovat rumba, joka vie ajan ja vaatii taidot. Tässä elämäntilanteessa haen hiljaisuutta, ja telkkari on pysynyt joulusta vaatehuoneessa. Syksyllä aloin lukea espanjaa ja käyn kuntosalilla. Mikä kirja sinulta on jäänyt aina kesken? Isänpäivälahjani Juha Siltalan Työelämän huonontumisen lyhyt historia useamman kerran. Mielettömän kiinnostava aihe ja arvostan tekijää, mutta fontti on pientä ja teksti älyttömän tiivistä ja raskaslukuista. Mitä teet ensi kesänä? Katosiko loma työpaikanvaihdossa? Ei, olen heinäkuun lomalla. Aiomme kiertää Pohjanmaan rannikkoa. Aurinkoa, merta, kalalokkien ääniä ja riittävästi tilaa ja väljyyttä mikä sen parempaa kuin Suomen kesä! Pidän puutarhanhoidosta. Olen vuosia haaveillut pioneista ja valinnut sopivaa lajiketta. Nyt istutan ne asiantuntija 11

12 Mitä uutta YT-laissa Uusittu laki yhteistoiminnasta yrityksissä tulee voimaan Lailla vahvistetaan työnantajan ja työntekijäryhmien tai yksittäisen työntekijän välistä vuorovaikutusta. Työnantajalle uusi laki lisää velvollisuuksia tiedottaa, neuvotella tai päättää yhdessä työntekijöiden kanssa henkilöstön asemaan vaikuttavista olennaisista työpaikan asioista. Työntekijöille laki puolestaan antaa oikeuden tulla kuulluksi ja neuvottelumahdollisuuden. Lainsäätäjä on nähnyt yhteistoimintamenettelyn keinoksi lisätä aitoa vuorovaikutusta ja laadullisesti kestävää tuottavuutta työpaikoilla. Toimintaympäristön nopeutunut muutos ja globalisoituminen edellyttävät henkilöstön osaamisen parempaa hyödyntämistä. Erityisesti työelämän kehittämisohjelmista saatu tutkimustieto osoittaa, että parhaiten muutoksissa menestyvät sellaiset työpaikat, joissa vuorovaikutus ja onnistuminen koetaan yhteiseksi asiaksi. Uuden YT-lain soveltamisala laskee 30:n työntekijän työpaikoista työpaikkoihin, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 20 työntekijää. Näihin alle 30 työntekijän organisaatioihin voidaan soveltaa kuitenkin osittain kevennettyjä menettelyjä. Mitään estettä sopia lain soveltamisesta aivan pienissäkin työpaikoissa ei ole, mutta velvollisuutta tähän ei ole. Uusi YT-laki kattaa kaiken tyyppiset työpaikat toimialasta ja organisoitumistavasta riippumatta. Laki tulee koskemaan arviolta työntekijää. Lisäksi valtion henkilöstön menettelytapoja säätelee oma lakinsa. Kuntasektorille valmistellaan vastaavaa lakia. Kirkon työntekijät ovat yhteistoimintalainsäädännön ulkopuolella. Mitä on vietävä YT-käsittelyyn Työantajan on annettava YT-käsittelyyn vuosittain tiedot työpaikan taloudellisesta tilasta, tilastotiedot palkoista ammattiryhmittäin, työsuhteiden määristä sisältäen määräaikaiset ja osa-aikaiset sekä käsiteltävä työhönoton ja työhön perehdyttämisen periaatteita. Työpaikkojen tulee laatia yhteistoimintaneuvotteluissa vuosittain henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet henkilöstön osaamisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Suurelta organisaatiolta voi tässäkin suhteessa edellyttää pitemmälle menevää suunnittelua. Laissa on nimenomaan todettu, että työpaikalla voidaan sopia siitä, että koko henkilöstölle järjestetty henkilöstötilaisuus voi korvata tietyissä asioissa YT-menettelyn. YT-menettelyssä on lisäksi käsiteltävä tasaarvolain edellyttämä tasa-arvosuunnitelma, työterveyslain mukainen päihdeohjelma, työntekijöihin kohdistuva kamera- ja kulunvalvonta ja muu tekninen valvonta, sähköpostin ja tietoverkon käytön periaatteet sekä mahdollisen henkilöstörahaston perustaminen ja voittopalkkiojärjestelmä. Mistä on neuvoteltava YT-menettelyssä Vanhaa YT-lakia totuttiin pitämään ns. irtisanomislakina. Uuteenkin YT-lakiin on otettu päivitetyt säännökset neuvottelumenettelystä, jota työnantajan on noudatettava vähennettäessä henkilöstöä taloudellisin tai tuotannollisilla perusteilla. Tiukimmat neuvotteluvaatimukset koskevat vähintään 10 henkilön irtisanomista, lomauttamista yli 90 päiväksi tai osa-aikaistamista. Ennen kuin organisaatio voi sopia vuokratyövoiman käytöstä, sen tulee viedä YT-menettelyyn neuvoteltavaksi vuokratyövoiman käyttöä koskevat periaatteet. YT-lain tarkoituksena on, että ennen kuin työnantaja päättää laissa määritellyn henkilöstöä koskevan asian, muutoksen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista on neuvoteltava yhteistoiminnan hengessä yksimielisyyden saavuttamiseksi. Työantaja ei siis voi lakia rikkomatta yksipuolisesti päättää asiaa ennen henkilöstön kuulemista. Uusikaan laki ei rajoita työnantajan liikkeenjohtovaltaa: työnantaja saa ratkaista organisaatiota koskevat asiat ja tehdä työnmääräämisoikeutensa perusteella työtä koskevat päätökset. Ketä kuullaan ja kuka edustaa YT-neuvottelut käydään työpaikalla työnantajan edustajan ja henkilöstöryhmien edustajien välillä. Lakiin tunnustaa henkilöstön koostuvan työntekijöistä, toimihenkilöistä ja ylemmistä toimihenkilöistä. Henkilöstöryhmien edustajana toimivat ensisijaisesti työpaikkaa sitovan työehtosopimuksen nojalla valitut luottamusmiehet. Kun sitovaa työehtosopimus ei työssä ole, työsopimuslaki antaa mahdollisuuden valita henkilöstöryhmän edustajaksi luottamusvaltuutetun. Jos henkilöstöryhmä ei valitse luottamusvaltuutettua, YT-laki antaa mahdollisuuden valita myös erityisen yhteistoimintaedustajan. Henkilöstö voi valita edustajan myös yksittäiseen neuvottelutapahtumaan, mutta tämä menettely ei tuo edustajalle lain takaamaa irtisanomissuojaa. Yksittäistä henkilöä koskevista asioista voidaan käsitellä työnantajan ja yksittäisen työntekijän välillä. Työntekijällä on kuitenkin aina oikeus vaatia, että häntä koskevasta asiasta on neuvoteltava myös hänen edustajansa kanssa. YT-laki sisältää päivitetyt säännökset lain rikkomisesta työnantajalle seuraavista rangaistuksista. Käytännössä tuntuvimpia sanktioita on mahdollisen vahingonkorvauksen lisäksi työntekijälle tuleva hyvitys: työnantaja, joka rikkoo lain menettelytapoja, voidaan tuomita maksamaan irtisanotulle, lomautetulle tai osa-aikaistetulle työntekijälle enintään euron veroton hyvitys. Henkilöstöryhmä tai työministeriö voi myös vaatia tuomioistuinta asettamaan työnantajalle uhkasakon lailla säädettyjen tiedonantovelvollisuuksien toteuttamiseksi ja henkilöstö- ja koulutussuunnitelmien tekemiseksi. Kun työsuhde uhkaa päättyä Jos työnantaja ilmoittaa vähentävänsä henkilöstöään ja käynnistävänsä YT-neuvottelut, työntekijän on syytä kääntyä hänen henkilöstöryhmänsä luottamusmiehen tai luottamusvaltuutetun puoleen. Heidän tehtävänään on neuvotella työnantajan kanssa aloitetussa yhteistoimintamenettelyssä. Varsinkin ylemmillä toimihenkilöillä luottamusmiehiä ja luottamusvaltuutettuja on valittuna liian harvoin. Henkilöstöryhmän tulisikin tällöin valita omaan työhönsä ja koulutustaustaansa sopiva yhteistoimintaedustaja. Akavan Erityisalat antaa tarvittaessa tukea jäsentensä edustajille YT-menettelyn aikana. Lisäksi esimerkiksi jokaiseen yksityissektorin suurempaan neuvottelukokonaisuuteen nimetään Ylempien Toimihenkilöiden Neuvottelujärjestö YTN:n puolesta taustatukea antava asiamies, johon voi olla yhteydessä joko oman edustajansa kautta tai suoraan. Työntekijän on syytä ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi välittömästi työttömyysuhan alettua ja viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä. Työsuhteen ehtoja koskevissa ongelmissa Akavan Erityisalojen lakimiehet antavat jäsenistölle oikeudellista neuvontaa. Liitto voi ottaa käsiteltäväksi esimerkiksi työsuhteen päättämiseen liittyvät erimielisyydet ja neuvotella niistä työnantajan kanssa, jollei niitä onnistuta paikallisesti sopimaan. Jäsenetuna kuuluva oikeusturvavakuutus antaa mahdollisuuden viedä työsuhteesta johtuva riita viime kädessä tuomioistuimen ratkaistavaksi. Lakimies Kari Eskola, Akavan Erityisalat ry 12 asiantuntija

13 Turvallisesti kesälomalle Teksti Anu Tilander Akavan Erityisalojen jäsenyyteen sisältyy vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutus. Vakuutus on jäsen etu, jonka rahallinen arvo vastaavaa vakuutusta otettaessa on noin 50 euroa vuodessa. Vahingon sattuessa edun arvo moninkertaistuu riippuen maksetusta korvaussummasta. Matkustajavakuutus korvaa vakuutusehtojen mukaisesti matkalla sattuneesta tapaturmasta ja matkasairaudesta aiheutuneita kustannuksia seuraavasti: matkasairauden aiheuttamat hoitokulut ilman ylärajaa enintään siihen asti, kun 90 päivää on kulunut ensimmäisestä lääkärissä käynnistä matkalla sattuneen tapaturman hoitokuluja korvataan enintään kolmen vuoden ajan tapaturman sattumisesta korvaus matkan peruuntumisesta ja matkan keskeytymisestä sekä matkalta myöhästymisestä ulkomaanmatkalla kuolleen kuljetuskustannukset Suomeen. Akavan Erityisalojen jäsenkortti toimii samalla vakuutuskorttina. Oma vakuutusnumerosi löytyy jäsenkortin taustapuolelta. Muista ottaa jäsenkortti mukaan matkalle. Liittovakuutus on Akavan Erityisalojen ja If Vahinkovakuutusyhtiö Oy:n välinen vakuutussopimus, joka on voimassa jäsenen hyväksi. Vakuutettuja ovat kaikki Akavan Erityisalojen alle 68-vuotiaat jäsenet, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain yli kuusi kuukautta Suomessa, joiden vakinainen kotipaikka on Suomessa ja jotka kuuluvat Suomen sairausvakuutuslain piiriin. Lisäksi vakuutettuina ovat ne liiton jäsenet, jotka asuvat ulkomailla, mutta työskentelevät vakinaisesti Suomessa. VAPAA-AJAN MATKUSTAJAVAKUUTUS Liiton matkustajavakuutus on voimassa jäsenen vapaa-ajan matkoilla kaikkialla maailmassa enintään 45 vuorokautta kestävän matkan ajan. Vakuutus koskee sekä koti- että ulkomaanmatkoja. Jäsenetuvakuutukseen voi ostaa lisäturvaa, jos matka kesto on yli 45 vuorokautta. Vanhempien mukana matkustavat alle 20-vuotiaat lapset kuuluvat matkustajavakuutuksen piiriin. Matkustajavakuutukseen ei kuitenkaan sisälly matkatavaravakuutusta, joten ne on muistettava vakuuttaa erikseen asiantuntija jäsenetuja 13 VAPAA-AJAN TAPATURMAVAKUUTUS Liiton jäsenetuihin sisältyvä tapaturmavakuutus on voimassa kaikkialla maailmassa. Turva tapaturman aiheuttamien hoitokulujen varalta on voimassa Pohjoismaiden ulkopuolelle suuntautuvalla matkalla korkeintaan 12 kuukautta. Vakuutus korvaa vapaa-aikana sattuneen tapaturman hoitokuluja enintään euroa tapaturmaa kohti. Pysyvän haitan osalta korvaus on enintään euroa. Vapaa-ajan tapaturma- ja matkustajavakuutuksessa on rajoituksia, jotka kannattaa tarkistaa vakuutusehdoista. Liittovakuutuksen piiriin eivät esimerkiksi kuulu vakuutusehdoissa mainitut urheilulajit ja harrastukset. Viime vuonna liiton tapaturma- ja matkustajavakuutuksesta korvattiin Akavan Erityis alojen jäsenille sattuneita vahinkoja yhteensä noin euroa. Yleisin korvausten maksuperuste koski matkasairauden aiheuttamia hoitokuluja. (AT) LISÄTIETOJA liittosi tarjoamista jäsenetuvakuutuksista sekä järjestön jäsenilleen neuvottelemista muista vakuutus - eduista saat If Vahinkovakuutuksen puhelinpalvelusta puh (ma pe klo 8 20) tai internet sivuilta

14 kolumni Alkaako AKAVAssa AKAVA saa toukokuun liittokokouksessa uuden puheenjohtajan. Nykyinen puheenjohtaja Risto Piekka on ilmoittanut, ettei hän ole enää käytettävissä. Ilmoitusta edelsi, että neljä AKAVAn viidestä suurimmasta liitosta oli asettanut jo oman ehdokkaan toukokuun vaaleihin. Tämä on helppo tulkita vakavaksi viestiksi nykytilanteelle ja istuvalle puheenjohtajalle. Uudistusta haetaan ja halutaan, mutta mitä on tulossa, on vielä hämärän peitossa. AKAVAn kaltaisen yhteisön vetovastuu ei ole helppo tehtävä. Akavalaisia yhdistää korkea koulutus ja ammattikuntaisuus. Näiden vahvojen yhdistävien ominaisuuksien vastapainona on toisessa vaakakupissa jäsenkunnan pirstaleisuus: jakaantuminen julkiseen ja yksityiseen sektoriin, hyvä- ja keskituloisiin ja sitä kautta moniin jopa ristiriitaisiin edunvalvonnallisiin tavoitteisiin. Painoarvoa yhteiskunnalliseen keskusteluun AKAVA on näkynyt kolmesta keskusjärjestö perinteisesti vähiten mediassa. Yhteiskuntapolitiikkaa lausutaan useimmiten SAK:n Ihalaisen ja STTK:n Mäenpään suulla. AKAVA edustaa yhteiskunnan korkeimmin koulutettuja asiantuntijoita, ylempiä toimihenkilöitä, esimiehiä ja johtoa. Tätä taustaa vasten tuntuu perin kummalliselta, että AKAVAlta ei juuri haeta näkemyksiä työmarkkinakysymyksistä, koulutuspolitiikasta tai yhteiskuntapolitiikasta. Onko taustalla ehkä vain tottumus ja tapa? Ihalainen ja Mäenpää ovat ne tutut ja tunnetut. Tärkeimmissä asioissa kysytään usein molemmilta ja heiltä saadaan toisinaan vastakkaisia näkemyksiäkin. He ilmaisevat asiansa usein suoraan ja jättävät tulkinnanvaraa vain silloin, kun se on tarkoituksenmukaista. Akavalaiset ovat saaneet seurata tätä peliä sivusta, ainakaan keskikentille ei ole ollut paljon asiaa. Toisaalta myös AKA- VAsta olisi ollut saatavilla vahvaa näkemystä ja kokemusta työmarkkinajärjestöjen kannalta keskeisistä asioista. Keskusjärjestömme tulevalle puheenjohtajalle suhteessa mediaan on tätä taustaa vasten luotu jo valmiiksi odotusarvoa. Olisiko nyt tullut AKAVAn aika saada sijaa ja tilaa mediassa, olla paikalla, kun kysytään työmarkkinoista, koulutuspolitiikasta, yhteiskuntapolitiikasta? 14 asiantuntija

15 uusi aika? Sisäinen yhteistyö antaa voimaa AKAVAn sisäinen toiminta ja eri ryhmittymien välinen yhteistyö olisi saatava uudelle aikakaudelle. Akavalaisuus ja sen tulkinta kulminoituu nykytilassa liikaa vain suurimmille akavalaisille järjestöille. Keskusjärjestössä on kuitenkin 31 jäsenjärjestöä. Sisäisesti vahvan keskusjärjestön olisi osattava kuunnella paremmin koko jäsenkenttäänsä. Päätöksentekoa ja erityisesti sitoutumista akavalaisiin päätöksiin vahvistaisi avoin yhteistyö ja jo kaikkialla muualla niin tuttu päätöksenteon läpinäkyvyys. Organisaatioissa, AKAVAssakin, on aina johtajansa ja päättäjänsä, mutta olisiko jo heidänkin aika astua ulos kammioista ja kabineteista? Nyt olisi otollinen hetki edistää akavalaista yhteistyötä ja keskustelua yhteisistä tärkeistä asioista. Virallisten kana vien lisäksi olisi hyvä puhua asioista myös suoraan ja joskus jopa ilman jäykkää, asiat alleen murskaavaa byrokraattista protokollaa. Sisäisesti yhtenäinen keskusjärjestö antaisi parhaan mahdollisen tuen myös järjestön puheenjohtajan työlle ja roolille akavalaisten puolestapuhujana. Hänen olisi aiempaa paremmin tunnettava omiensa tuki ja koko järjestönsä vilpitön luottamus. Pölyt pois julkikuvasta Eräs puheenjohtajaehdokas totesi räväkästikin lehtijutussa, että nyt on aika tuulettaa AKAVAa ja ukkoköörin olisi aika astua sivuun. AKAVAn kaltaisen suuren ja kasvavan keskusjärjestön olisi toki aiheellista tarkastella julkisuuskuvaansa. Miltä asiat näyttävät jäsenkunnan näkökulmasta? Miltä asiat näyttävät potentiaalisista jäsenistä? Miltä asiat näyttävät akavalaisten naisten näkökulmasta? Naisia keskusjärjestön jäsenkunnasta on jo yli 50 prosenttia ja joukko vain kasvaa. Entä miltä asiat näyttävät nuoremman jäsenkunnan mielestä, kun AKAVAsta tulee julkisuuteen kertomaan asioista heidän mielestään varmasti varsin iäkästä porukkaa? Toki tätä samaa dialogia voi myös muiden keskusjärjestöjen väki käydä. Mutta entä jos AKAVAn johdossa olisi sekä naisia että miehiä? Varapuheenjohtajia on AKAVAssa neljä ja siihen joukkoon pitäisi naisiakin mahtua ilman mitään sen kummempia kiintiöitä. Entä, jos AKAVAa julkisuudessa edustaisi myös eri-ikäiset ja myös ns. nuorempaa polvea alkaisi näkyä näissä yhteyksissä? Olisiko tämä tie kirkkaampaan, modernimpaan ja ajassa elävään AKAVAan? Uuteen tuoreeseen julkisuuskuvaan? Palvelukseen halutaan puheenjohtaja Jos uuden puheenjohtajan ominaisuudet pitäisi ilmaista työpaikkailmoituksessa, tuloksena olisi haastava ja mittava ilmoitus. AKAVA haluaa palvelukseensa kaikkia akavalaisia edustavan kyvykkään ja innovatiivisen työmarkkinaosaajan. Odotamme sinulta kunnianhimoista ja innostavaa työotetta, vahvaa motivaatiota sekä tuloshakuisuutta. Olet laaja-alainen ja sinulla on monipuolista osaamista. Pystyt sitouttamaan organisaation eri tahot yhteisten kehitys- ja tulostavoitteiden saavuttamiseen. Kykenet luomaan hyvät yhteistyösuhteet niin omaan organisaatioon kuin verkostokumppaneiden ja eri sidosryhmien suuntaan. Sinulla on monipuolista johtamiskokemusta ja erityisesti tunneäly on vahva lajisi. Tunnet työelämän käänteet ja ymmärrät kvartaalitalouden sekä tuottavuusvaateiden asettamat haasteet osana jäsenkuntasi työn arkea. Sitoudut omalla persoonallasi ja hyvällä yhteistyöllä AKAVAn julkisuuskuvan kehittämiseen. Ehdokkaat pähkinänkuoressa AKAVAn uudeksi puheenjohtajaksi on neljä ehdokasta. Ekonomiliitto on asettanut ehdokkaakseen neuvottelujohtajansa Sture Fjäderin, Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja Suomen Arkkitehtiliitto SAFA TEKin toiminnanjohtaja Heikki Kaupin, Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto Lääkäriliiton entisen puheenjohtajan Kati Myllymäen ja Uusi Insinööriliitto puheenjohtajansa Matti Viljasen. Ehdokkaista löytyy esittelyt AKAVAn sivuilta osoitteessa: Akavan Erityisalojen hallitus päättää ylimääräisessä kokouksessaan, kenen taakse liiton äänet annetaan käytävässä AKAVAn puheenjohtajavaalissa AKAVAn kevätliittokokouksen yhteydessä. Kirjoittaja: Salla Luomanmäki, Akavan Erityisalojen toiminnanjohtaja asiantuntija 15

16 kolumni Verkosto vailla vertaa! Kirjoittaja: Hannu Laitinen Akavan Erityisalat ry:n yksityisen sektorin neuvottelukunnan puheenjohtaja KTK, ymba, MJD Järjestys se olla pitää Ammatillisesti kehittynyt asiantuntija törmää jossain uransa vaiheessa yhteiskunnallisen toiminnan ammattilaisiin järjestötoiminnassa. Niin ikään kolmas sektori saa elävän sisältönsä järjestötoiminnan asiantuntijoiden työn tuloksena. Miten eri yhteiskunnan sektorit toimisivat ilman palveluihin ja vaikuttamiseen liittyviä järjestöjä olipa kyseessä kehitysapu, kansainväliset avustusjärjestöt, liikunta-ala, kulttuuri, nuorisotyö, sosiaalityö, terveydenhoito, politiikka, elinkeinoelämä, ammatilliset järjestöt ja harrastustoiminta ovat jo sinällään laajoja toimintasektoreita, joissa kullakin on vielä omat syvärakenteensa. Järjestötoiminnan johtaminen ja niiden moninaiset asiantuntijatehtävät ovat SPECIA:n kannalta haastava kenttä. Järjestöjen yhteisiä piirteitäkin on runsaasti niiden hallintamuoto, rahoitus, aatteellinen tarkoitus ja parhaimmillaan laajan jäsenkunnan tuoma kansalaisjärjestön luonne antavat mahdollisuuden perehtyä järjestöalan ammattilaisten toimintaympäristöön. Tätä työtä voimme kaikki osaltamme tehdä ja tarkastella, kun käytämme tai tuotamme näitä palveluja. Olisiko tässä myös eräs keino käynnistää laajasti jalkautettu edunvalvontatyö järjestöalan ammattilaisten keskuudessa. Työ ansaitsee tulla huomatuksi myös ammatillisessa ja edunvalvonnallisessa mielessä. Kulttuurin muutokset pontimena HumanistiUra tapahtumien suosio jo muutaman tapahtuman kokemusten perusteella todistaa kulttuurin muutoksesta. Kiinnostuksen kohteena ovat sekä ammatit että ammattien sisällöt, itse asiantuntijuus. Yksityisen sektorin edunvalvonnan tärkeitä solmukohtia ovat yritysjärjestelyt, joissa yhdistetään organisaatioita ja jaetaan tehtäviä uudelleen. Liikkeenjohdon ja tilintarkastuksen palveluja tuottavan Ernst & Youngin lehdessä 3/2006 Senior Manager Ismo Saari kertoo, että käytännössä yrityskaupat tulevat yleensä kalliiksi ja ovat usein pettymyksiä, saavat monesti organisaatiot sekaisin ja vievät sekä johdon aikaa että energiaa. Hänen kannatustaan saa toimintatapa, jossa liiketoimintamallien yhdistämisen jälkeen mukautetaan kahden erilaisen yrityksen kulttuurit toisiinsa. Kulttuuri-integraatiossa avaintekijä on muutosjohtamisen osaaminen. Tässä on Saaren mukaan 16 asiantuntija

17 SPECIA houkuttaa puoleensa yhä enemmän yritysten palveluksessa olevia kasvatus-, filosofian ja yhteiskunnallisen alan koulutettuja osaajia. Trendi sopii hyvin nykyiseen ammatteja ja osaamista koskevaan keskusteluun. Yrityskulttuuri on sitä paitsi alue, jossa johtamisen ammattilaiset turvautuvat kansantieteen ja kulttuurin asiantuntijoihin. Mitä liikkeenjohtaja voi löytää lukuisista asiantuntija-ammateistamme? SPECIAlaisten lisäksi on muistettava tarkastella laajemmin myös Akavan Erityisalat ry:n monialaista osaajaverkostoa. käytettävissä menetelmiä, joilla kulttuurieroista johtuvia muureja madalletaan ja jotka auttavat ihmisten välistä ymmärrystä. Yrityskaupoissa esiintyvän termin Due Diligence sisältö jää etäiseksi, ellemme perehdy liiketoiminnan prosesseihin. Muutosjohtajuudesta on useita teorioita, ja voimme pohtia sitä, millaista organisaation työskentely olisi visionäärisen, karismaattisen, oppivan organisaation tai vaikkapa organisaatiokulttuurin johtamisen viitan alla. Kysytäänpä neuvoa yrityskulttuurin asiantuntijalta! Johtajan ja alaisen, siinä kuin esimiehen ja asian tuntijan kohtaamisessa on akavalaisissa ammateissa aimo annos sellaista kollegiaalista latausta, että käskyvaltasuhteet tuntuvat vanhanaikaisilta. Kun humanistinen johtajuus merkitsee jatkuvaa kasvua ja kehittymistä, kognitivismi tarkastelee johtamista prosessien ilmiöinä. Sosiaalisesti rakentava lähtökohta puolestaan on sosiaalisen todellisuuden ja ihmisten välisten suhteiden yhdistelmä. Sosiaalipsykologi ja kouluttaja Janne Viljamaa puolestaan esitti Helsingin Sanomissa , että työpaikalla virallinen johtaja ei aina ole todellinen johtaja. Statuksesta käydään ryhmässä valtataistelua, joka ei ole aina edes tietoista. Suostummeko vaikutettavaksi, kuten Weber puhuu, ja saavutammeko asetetut tavoitteet tehokkaasti ja taidokkaasti? Meidän SPECIAlaisten on tarkasteltava omaa rooliamme asiantuntijan ja ylemmän toimihenkilön näkökulmasta. Usein muutostilanteissa riittää, että säilytämme tehtäväämme liittyvän suhteellisen asemamme ja toimintavapautemme. Myös yksinäisissä tehtävissä toimivat koordinoivat vuorovaikutustaan yhteistyötahoihin ja ulkopuolisiin. Millainen roolipeli käydään palvelun tuottajan ja sen ostajan välillä inhimillinen vai raaka, byrokraattinen? Organisaatiossa havaittu hyvinvointi ei kuitenkaan ole yksinomaan tehokkuudella ja siihen liitetyillä taloudellisilla mittareilla selitettävissä. Lapin yliopiston johtamisen määräaikainen professori Janne Kurtakko perustelee Helsingin Sanomien vieraskynä -palstalla , että tarvitaan uusia hyvinvoinnin mittareita ja etenkin uutta talousajattelua ja sosiaalista valveutuneisuutta. Yliopistolaisen näkökulmasta arvoon nousevat nykypolitiikan kurittamat humanistiset ja yhteiskuntatieteet. KIBS kiteyttää osaamisen ytimen Tyypillisiä tietointensiivisiä liike-elämän palvelualoja eli KIBSaloja ovat IT-palvelut, T&K-palvelut, tekninen, lainopillinen, rahoitus- tai liikkeenjohdon konsultointi sekä markkinointiviestintä. Vuonna 2004 julkaistun TkT Marja Toivosen väitöskirjan mukaan KIBS-palvelun sisältö muuttuu ja asiakasspesifinen taitotieto painottuu palvelun laajetessa kokonaisvaltaisiksi ratkaisuiksi. Kun palveluista tulee yhä enemmän konsultoivaa, vuorovaikutus lähialojen kesken lisääntyy. Mielenkiintoista on, että innovoinnin kannalta myös muut kuin teknologiset alat ovat Toivosen mielestä lupaavia, ja osaamisessa tärkeää ovat asiantuntemuksen ja yrittäjyyden yhdistäminen. SPECIAn ja useiden muiden Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten on laajennettava samalla tavoin osaamistaan vuorovaikutuksen avulla. Akavalaisen ammatillisen ja aatteellisen työn tuloksena olemme jo osa vuorovaikutteista verkostoa: voimme luoda nopeasti kontakteja palvelu- tai tuoteinnovaation kehittämiseksi; saamme luovalla otteella uutta toiminnallista sisältöä kokonaisten ammattiryhmien toimintaan; kykenemme tuomaan liiketoimintaosaamista koulutustoimintaamme; ymmärrämme enemmän organisaatioiden yhteistyöstä, kun tunnemme niissä työskenteleviä erilaisia asiantuntija-ammatteja ja heidän taustojaan ja urapolkujaan; ja vielä: kykenemme tukemaan toistemme pyrkimyksiä osaamisen, koulutuksen ja henkilökohtaisten tavoitteiden huomioon ottamiseksi työehdoissa ja työympäristöissä. Työelämän muutoksia näyttävät hallitsevan isommat trendit ja kuitenkin olemme luoneet omaa osaamista, kyenneet kulkemaan myös omia polkujamme, kasvattamaan yhteistyöverkostoamme ja toimimaan menestyksellisesti yhdessä. Henkilökohtaisesti luotan siihen, että voimamme on enemmän erilaisuuden vahvuuksien ymmärtämisessä kuin erinomaisuuden kumartamisessa. Siten kasvatamme edelleen sitä yhteistä ammatillista ja kulttuurista osaamista, johon voimme perustaa statuksemme työyhteisössä ja sen muutostilanteissa asiantuntija 17

18 Alfauros ja Loistopomo? Teksti: Markku Saarinen kirjat Mikä ihmeen Alfauros. Kreikan aakkosten ensimmäinen kirjan on alfa ja toisaalta eläimillä alfa on laumansa johtaja. Helpommin Alfauroksen liittää mielikuvissaan kuitenkin viriilisyyteen ja sänkykamarikumppaneiden määrään, kuin yrityksen johtamiseen. Alfaurossyndrooma-teos kuitenkin kertoo, että kolme neljästä johtajasta on alfa, määrätietoinen ja tuloshakuinen voimanpesä, joka vaatii huipputuloksia itseltään ja muilta. Siis juuri niitä ominaisuuksia, joita hyvältä johtajalta vaaditaan. Toisaalta nämä kilpailuhenkiset, hyökkäävät ja kärsimättömät narsistit jyräävät kollegoitaan ja alaisiaan tavalla, joka haittaa sekä heidän uraansa että yrityksen tuloksia. Monella menestyvällä johtajalla himmenee helposti objektiivisuus omaan käyttäytymiseen ja moni johtaja alkaa uskoa kehäpäätelmään: Olen menestyvä. Käyttäydyn näin. Siis menestyn siksi, että käyttäydyn näin.. Siis pahimmillaan alfajohtaja on tikittävä pommi, joka vie yrityksen tuhoon. Johdon narsismi on monen yrityksen uhka. Tehtäköön tässä vaiheessa selväksi, että yrityksen alfaurokset voivat olla myös alfanaaraita. Alfajohtajissa on teoksen mukaan myös paljon hyvää. Oikein toimiessaan alfat ovat arvokas luonnonvara. Kun he oppivat tunnistamaan oman alfatyyppinsä heikkoudet ja vahvuudet ja muuttamaan omaa käyttäytymistään, heistä tulee entistäkin aikaansaavempia ja tuloksekkaita johtajia. Kirjan kirjoittajat filosofian tohtori Kate Ludeman ja lääkäri Eddie Erlandson ovat valmentaneet tuhansia alfajohtajia. Teoksessa he opettavat hallitsemaan alfakäyttäytymistä omaa, esimiehen tai alaisen, suuntaamaan alfojen voimavaroja oikeille urille ja menestymään alfojen vaikutuspiirissä. Kirja on todella tupattu täyteen asiaa, esimerkkejä, vinkkejä ja tehtäviä. Toisaalta kirja on helppolukuinen, mutta tehtäväosiot kyllä jokainen ohittaa sivua kääntämällä. Kirjasta saa paljon hyviä vinkkejä arjen johtamiseen ja johtajien omituiseen käyttäytymiseen, mutta kaikkea kirjan antia ei pidä niellä ilman valheenpaljastinta. Olet itse esimies. Se saattaa tuntua periaatteessa yksinkertaiselta, mutta asia ei ole niin mutkaton. Mikä tekee hyvästä pomosta loistavan? Onko pomona onnistuminen kiinni jostain myötäsyntyisestä onnistumisesta, vaikkapa karismasta, vai voiko esimiestaidoissa harjaantua niin, että surkeastakin tulee ajan mittaan esimerkillinen johtaja? Näitä kysymyksiä pohtii Nic Peeling kirjassaan Loistopomo. Nic Peelingillä on yli kymmenen vuoden kokemus esimiestyöstä QinetiQissä, Euroopan suurimmassa tiede- ja teknologiaorganisaatiossa. Hän on toiminut palkittuna ohjelmistokehittäjänä, ja hän on Oxfordin yliopiston tietojenkäsittelytieteen tohtori. Kirjoittajan mukaan loistopomolta on lupa odottaa näkemyksellisyyttä, johdonmukaisuutta ja rauhallisuutta. Hänen on hyvä olla joustava, mutta tarvittaessa myös jämäkkä ja kaikenlisäksi hänen pitää osata jakaa vastuuta muille. Loistopomo osaa myös epäonnistua ja myöntää tämän. Peelingin mukaan hyvä uutinen tässä on se, että useimmat hyvät esimiehet käyttävät hyvin yksinkertaisia perustoimintatapoja käsitellessään ihmisiä ja tilanteita oikealla tavalla. Tässä kirjassa esitellään juuri näitä toimintatapoja sekä kertoo, kuinka parantaa suoriutumistaan esimiehenä. Tämä kirja on tarkoitettu esimiehille, jotka painiskelevat henkilökunnan, asiakkaiden, ylemmän johtajiston ja muiden tahojen ristitulessa. Kirjassa on parhaiden johtajien kokemukset jalostettu esimiestyössä keskeisiksi neuvoiksi asioista, jotka loistopomon tulee tietää. Teos on kirjoitettu käytännönläheisesti, vaikeita asioita on yksinkertaistettu, jopa kärjistäen. Kirjassa on paljon esimerkkejä, harjoituksia ja vinkkilistoja, joista jokainen voi poimia itselleen sopivimmat. Teos on nopealukuinen, muttei järin syvällinen. Nic Peeling: Loistopomo näin toimii hyvä esimies. Edita Publishing Oy s. Hinta 38 e Kate Ludeman ja Eddie Erlandson: Alfauros syndrooma. Edita Publishing Oy s. Hinta 59 e. 18 asiantuntija

19 svensk resumé Temat för detta nummer av Asiantuntija är den privata sektorn. Av Specias nästan medlemmar arbetar 54 % inom denna sektor. Den typiska Specia-medlemmen inom den privata sektorn är en 40-årig kvinna från huvudstadsregionen, som arbetar med personaleller utbildningsfrågor i ett litet eller medelstort företag. Hela 74 % av våra medlemmar inom den privata sektorn är kvinnor och över 70 % har en högre högskole-examen. De vanligaste examina är filosofie och pedagogie magisters-examen. Av Specias medlemmar som arbetade inom den privata sektorn hade 88 % en fast anställning år 2006, vilket betyder att endast 12 % hade en visstidsanställning. Medellönen för denna grupp var euro år 2006 och den genomsnittliga arbetstiden, enligt arbetskontraktet, var 37,5 timmar. I praktiken arbetade man dock cirka 39,5 timmar i medeltal. Omkring hälften av medlemmarna hade inte möjlighet att få övertid utbetald i pengar utan var tvungna att ta ut det i ledighet. Förhandlingsorganisationen för Högre Tjänstemän FHT (på finska YTN) spelar en betyydelsefull roll för Specias medlemmar inom den privata sektorn, eftersom den förhandlar om deras löneförhöjningar samt övriga förmåner. FHT:s generalsekreterare Aleksei Solovjew svarar i en intervju på frågor om vad FHT egentligen gör, hur Specia-medlemmars behov tas i beaktande i förhandlingarna och ifall han tycker att systemet fungerar bra. Solovjew berättar att FHT grundades för att arbetsgivarna inom industrin och servicebranschen inte gick med på att förhandla med flera olika förbund skiljt för sig, så man krävde en enda förhandlingspart som representerade högre tjänstemän inom den privata sektorn. FHT:s verksamhet baserar sig på samarbete mellan de olika förbunden. De olika branschernas förtroendemän lägger upp mål, rådger förhandlingarna samt avgör ifall förhandlingsresultaten kan godkännas. Specia-medlemmarnas intressen företräds av en representant från Akavas Specialorganisationer, som sitter i FHT:s styrelse. De konkreta förhandlingsmålen kommer från olika branschers arbetsplatser därifrån de förmedlats vidare. Solovjew anser att systemet sett ur en Specia-medlems perspektiv fungerar bra. Resultaten av förhandlingarna beror vanligtvis mera på slagkraften bland medlemmarna på de olika arbetsplatserna och inte så mycket på förhandlingssystemet eller förhandlarna. Mera slagkraft skulle det naturligtvis alltid få finnas, men vi går hela tiden i en positiv riktning, menar Solovjew. Han förutspår att de kommande avtalsförhandlingarna blir svåra av flera olika skäl. Arbetsgivarsidan motsätter sig naturligtvis FHT:s målsättningar. Dessutom menar Solovjev att Tjäntemannaunionen, ett fackförbund under FTFC (på finska STTK), försöker höja gränserna för sina avtal så att de tränger in på de högre tjänstemännens avtalsområde. Detta är ett problem och kan vara till skada för den egna intressebevakningen, menar Solovjew. I sin kolumn frågar sig Akavas Specialorganisationers verksamhetsledare, Salla Luomanmäki, om Akava är på väg in i en ny tidsera. I maj väljs en ny Simon Huldén ordförande för Akava och Luomanmäki hoppas att det ska föra med sig ett uppsving på flera fronter. Hon påpekar att Akava alltid varit mindre synlig i medierna i jämförelse med de två övriga centralorganisationerna FFC och FTFC. Detta är besynnerligt med tanke på att Akava representerar de allra högst utbildade i landet. Det borde väl vara just Akavas uttalanden som är högintressanta i frågor som gäller utbildning och samhällspolitik. Luomanmäki anser även att den nya ordföranden bör förnya samarbetet inom Akava. Centralorganisationen borde vara mer öppen i sitt beslutfattande och lyssna mer på vad fältet har att säga. En stark inre sammanhållning skulle också ge bästa möjliga stöd åt ordförandens roll som Akavas språkrör utåt. Luomanmäki tar också upp frågan om en hurudan bild Akava ger av sig till offentligheten. Hur ser Akavas medlemmar på organisationen? Vad anser potentiella framtida medlemmar? Vad tycker Akavas kvinnliga medlemmar? När Akava uttalar sig så representeras organisationen vanligtvis av äldre män. Det skulle knappast vara till skada ifall organisationen ibland kunde representeras av kvinnor och även av yngre personer. Luomamäki påpekar att det utan vidare borde finnas utrymme för kvinnliga representanter i Akavas styrelse. Ett ökat antal kvinnor och yngre personer på synliga platser skulle leda till en betydligt modernare bild av Akava i offentligheten. Akavas styrelse väljer en ny ordförande den Fyra personer kandiderar för posten: Sture Fjäder från Finlands Ekonomförbund, Heikki Kauppi från Teknikens Akademikerförbund, Finlands Läkarförbunds kandidat Kati Myllymäki samt Matti Viljanen från Nya Ingenjörsförbundet. En närmare presentation av de olika ordförandekandidaterna hittas på Akavas hemsidor: Till sist vill jag påminna om Specias diskussionsforum och möjligheten att ställa en fråga till en riksdagsledamot. Den 30.5 besöker Specias styrelse riksdagen för att diskutera arbetsmarknads- och arbetslivsfrågor. Om du har en fråga du önskar ställa så kan du göra det via vårt diskussionsforum ( Gå in på forumet, skriv din fråga och vi förmedlar den vidare. Svaren publiceras i juni på diskussionsforumet. Med vänlig hälsning, Simon Huldén 19

20 helsingin seudun kesäyliopisto Kesäyliopiston opetusohjelma 2007 on ilmestynyt ja entistä monipuolisempi. Ilmoittautuminen on alkanut ja jatkuu koko kesän. Lukuisat kurssit soveltuvat niin täydennyskoulutukseksi kuin virkistykseksi ja työn ilon ylläpitäjäksi. Kurssiesitteen voi tilata kesäyliopistosta tai tutustua: Avoin yliopistollinen opetus Arkeologia Egyptologia Espanjalainen fi lologia Estetiikka Historia ja yhteiskunta Itä-Aasian tutkimus Latinalaisen Amerikan tutkimus Taiteiden tutkimus (HY) Kolmas sektori -approbatur (JY) Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi -perusopinnot (KuY) Liikuntalääketieteen perus- ja aineopinnot (KuY) Mediatutkimuksen perusopinnot (TuY) Musiikki ja tanssi (Siba) Tasa-arvo-oikeus Yhdistysoikeus (JoY) Taloustieteen perusopinnot (TuY) Teatteri- ja näyttämötaide (TeaK) Työ- ja organisaatiopsykologian perus- ja aineopinnot (JoY) Avoin ammattikorkeakouluopetus mm.: Yrityksen toiminta Liiketoimintasuunnitelma Henkilöstö yrityksen voimavarana Palkitseminen WLM-johtaminen Hankintatoimi Kirjanpidon perusteet Tuloslaskenta ja tilinpäätös Yritys työnantajana Marketing English Visuaalisen viestinnän analyysi- ja harjoituskurssi Kuvataide ja musiikkikursseja mm. kesäisessä Suomenlinnassa Kielikursseja yli 20 kielessä alkeiskursseista edistyneiden ryhmiin Abiturienttikursseja useissa oppiaineissa Suomen kielen ja kulttuurin opintoja ulkomaalaisille alkeista keskustelukursseihin Kansainvälisiä kouluttajavierailuja Täydennyskoulutusta Henkilöstön kehittäminen ja esimiestyö Esimiestyön laatutekijät Hyvinvointijohtaminen Mediation - Konfl iktitilanteiden purku Kehity esimiehenä ja henkilöstöasiantuntijana: Henkilöstönkehittäjän koulutusohjelma Täydennysosa: Toimiva ja tuloksellinen henkilöstötyö Huippupomo ReTeaming Mentorointi Arvot ja dialogi Optimismia oppimassa - Asennetta työyhteisöön Opetus ja koulutus Bright Start Haastavan lapsen kasvatus Mistä on nykyvanhemmat tehty? Erilaisuuden rikkaus ja rasitus vuorovaikutuksessa Suggestopedinen menetelmä suomen kielen opettajille Improving Bahaviour and Learning - Aistit ja motoriikka kasvatuksessa Äänen vuosihuolto opettajille ja kouluttajille T.P.R. - Total Physical Response -kielenopetusmenetelmä Asiakastyö Ratkaisukeskeinen työkalusarja Arvostava haastattelu Toiminnalliset menetelmät tiimien ohjaamisessa Ratkaisukeskeisen lähestymistavan perusteet Sujuvuutta asiakaspalveluun Asiakaspalvelun henkilöturvallisuus Narratiivisen työskentelyotteen johdanto Ilmaisutaidot Luovuutta työelämän kirjoittamiseen Esiintymisjännitys hallintaan Dialoginen kirjoittaminen Graafisen viestinnän intensiivikurssi Värit pintaa syvemmältä Terve ja ilmaisuvoimainen ääni Henkilökohtaiset valmiudet Oman ajankäytön kehittäminen NLP:n johdanto Nonviolent Communication - NVC Mielen mahdollisuudet Voi hyvin, työssäkin Muistathan, että Specian jäsenetuna voi hakea koulutustukea kesäyliopisto-opintoihin! info@kesayliopistohki.fi Liisankatu 16 A 8, Helsinki puh. (09) fax (09)