Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 Helsingin Satama -liikelaitoksen jk Haikarainen, Maaria. Sillanpää, Jouko Terhen-Saarinen, Eija

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 Kokousaika :00-9:42 Kokouspaikka Satamatalo Läsnä Jäsenet Luukkainen, Hannele Haikarainen, Maaria Oker-Blom, Jan D Riihelä, Esko Sillanpää, Jouko Terhen-Saarinen, Eija Ihanus, Jukka Monaco, Pia Nikulainen, Eki puheenjohtaja jäsen jäsen jäsen jäsen jäsen varajäsen varajäsen varajäsen Muut Koivulaakso, Dan Kallio, Jukka Kärki, Hannu Mäki, Kimmo Noroviita, Kari Sieranoja, Tauno Hietanen, Eeva Leponiemi, Tero Tuomola, Eve kaupunginhallituksen edustaja Vuosaaren satama, johtaja vs. tekninen johtaja satamajohtaja matkustajasatamat, johtaja talousjohtaja viestintäpäällikkö satamalakimies toimistopäällikkö

2 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 Asia 17 Saj/1 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta 18 Saj/2 Helsingin Sataman toimintakertomus vuodelta Taj/1 Lausunto vieraslajien linjauksista Helsingissä Taj/2 Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnos Saj/3 Osastonjohtajien tilannekatsaukset 22 Saj/4 Satamajohtajan tiedotukset 23 Saj/5 Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

3 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Saj/1 17 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta Päätös Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pia Monacon ja Maaria Haikaraisen tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. satamajohtaja Kimmo Mäki Päätösehdotus Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Seppo Kanervan (varalla Eija Terhen Saarinen) ja Maaria Haikaraisen (varalla Veijo Åberg) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan. satamajohtaja Kimmo Mäki

4 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Saj/2 18 Helsingin Sataman toimintakertomus vuodelta 2012 HEL T Päätös Johtokunta päätti hyväksyä esityslistan liitteenä olevan esityksen Helsingin Sataman kertomukseksi vuoden 2012 toiminnasta ja lähettää sen kaupunginhallitukselle. Lisätiedot Satamajohtaja Kimmo Mäki Eve Tuomola, puhelin: eve.tuomola(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin Sataman vuosikertomus 2012 Päätösehdotus Johtokunta päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevan esityksen Helsingin Sataman kertomukseksi vuoden 2012 toiminnasta ja lähettää sen kaupunginhallitukselle. Tiivistelmä Toimintakertomuksen tulee tarjota tietoja liikelaitoksen kertomusvuoden toiminnasta, asetettujen tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta ja henkilöstöstä sekä organisaatiosta. Taloutta ja henkilöstöä sekä muita avaintietoja koskevista tunnusluvuista tulee esittää ainakin kertomusvuoden ja sitä edeltävän vuoden vertailutiedot sekä vertailuvuosien välillä tapahtunut prosentuaalinen muutos. Toimintakertomuksessa on lisäksi aina kerrottava olennaiset toiminnassa ja organisaatiossa tapahtuneet muutokset. Lisätiedot Satamajohtaja Kimmo Mäki Eeva Hietanen, viestintäpäällikkö, puhelin: eeva.hietanen(a)hel.fi Liitteet 1 Helsingin Sataman vuosikertomus 2012

5 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 19 Lausunto vieraslajien linjauksista Helsingissä HEL T Päätös täydensi asiasta käydyn keskustelun perusteella lausunnon 2. kappaletta seuraavasti: Alusten ja niiden painolastivesien käsittelyä säätelevät kansainväliset säännökset, joista kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) painolastivesiyleissopimus ei ole vielä astunut voimaan. Yksittäisen sataman kautta tapahtuvat vaikutusmahdollisuudet ovat asiassa ennen sopimuksen voimaanastumista vähäiset. Johtokunta päätti antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle esittelijän muutetun lausunnon: "Helsingin Sataman johtokunta näkee vieraslajien torjumiseksi tehtävän työn tärkeänä ja osaltaan tukee ympäristökeskusta erityisesti vesiympäristön selvitystöissä. Johtokunta kuitenkin painottaa, että sen vaikutusmahdollisuudet Itämerelle leviävien vieraslajien torjunnassa ovat varsin vähäiset mm. seuraavista syistä - Alusten ja niiden painolastivesien käsittelyä säätelevät kansainväliset säännökset, joista kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) painolastivesiyleissopimus ei ole vielä astunut voimaan. Yksittäisen sataman kautta tapahtuvat vaikutusmahdollisuudet ovat asiassa ennen sopimuksen voimaanastumista vähäiset. - Mahdollisesti haitallisia eliöitä sisältävien painolastivesien pumppausta tapahtuu lähinnä irtolasteja noutavien alusten lastauksen yhteydessä. Helsingin satamassa on vain vähän irtolastiliikennettä. Yksikköliikenteen alukset, matkustaja-alukset ja matkustaja-autolautat käyttävät varsin vähän painolastivettä. Osassa aluksia on nykyisin käytössä painolastivesien puhdistusjärjestelmiä - Helsingin sataman liikenne tulee lähes kokonaan Itä- ja Pohjanmereltä ja vain vähäisessä määrin luonnoksessa mainituista pääasiallisista vieraslajilähteistä Kaspianmereltä, Mustaltamereltä tai Atlantilta. Lisätiedot talousjohtaja Tauno Sieranoja Aino Rantanen, Laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: aino.rantanen(a)hel.fi

6 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Liitteet Päätösehdotus Tiivistelmä 1 Yplk Vieraslajit [1].pdf Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon: "Helsingin Sataman johtokunta näkee vieraslajien torjumiseksi tehtävän työn tärkeänä ja osaltaan tukee ympäristökeskusta erityisesti vesiympäristön selvitystöissä. Johtokunta kuitenkin painottaa, että sen vaikutusmahdollisuudet Itämerelle leviävien vieraslajien torjunnassa ovat varsin vähäiset mm. seuraavista syistä - Alusten ja niiden painolastivesien käsittelyä säätelevät kansainväliset säännökset. Yksittäisen sataman vaikutusmahdollisuudet asiassa ovat vähäiset - Mahdollisesti haitallisia eliöitä sisältävien painolastivesien pumppausta tapahtuu lähinnä irtolasteja noutavien alusten lastauksen yhteydessä. Helsingin satamassa on vain vähän irtolastiliikennettä. Yksikköliikenteen alukset, matkustaja-alukset ja matkustaja-autolautat käyttävät varsin vähän painolastivettä. Osassa aluksia on nykyisin käytössä painolastivesien puhdistusjärjestelmiä - Helsingin sataman liikenne tulee lähes kokonaan Itä- ja Pohjanmereltä ja vain vähäisessä määrin luonnoksessa mainituista pääasiallisista vieraslajilähteistä Kaspianmereltä, Mustaltamereltä tai Atlantilta. Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on pyytänyt mm. Helsingin Sataman johtokunnan lausuntoa Vieraslajien linjaukset Helsingissä luonnoksesta. Lausunto on pyydetty mennessä, Helsingin Satamalle on annettu lisäaikaa saakka. Helsingin vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Tavoitteena on toimia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa haitallisten vieraslajien torjumiseksi, sekä luoda edellytykset Helsingissä jo asemansa vakiinnuttaneiden vieraslajien hoitotoimenpiteille. Vieraslajien linjaukset koskevat Helsingin kaupungin omistuksessa olevia alueita, tarkoittaen maa- ja vesialueita sijainnista riippumatta.

7 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Vieraslajit ovat ihmistoiminnan seurauksena levinneitä eliölajeja, kuten puutarhakasveja, riistaeläimiä, vesieliöitä tai tuholaisia ja ne ovat voineet kulkeutua ihmisen mukana uudelle alueelle myös tahattomasti. Uudessa elinympäristössään nämä ei-toivotut lajit vaikeuttavat alkuperäisten lajien selviytymistä, levittävät tauteja ja muuttavat elinympäristön rakenteita. Yleisesti vieraslajeja pidetäänkin maailmassa luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä. Vieraslajeja on kulkeutunut mm. rautateitse, puisten pakkausten tai laivojen painolastivesien mukana. Osan lajeista ihminen on hyötytarkoituksenaan tuonut puutarhaansa, riistaeläimeksi tai kalankasvatuksen tarpeisiin. Helsingissä vesiympäristön vieraslajit painottuvat lähes yksinomaan Itämeren rantavesiin. Uudet vieraslajit saapuvat Itämerelle laivojen painolastivesien välityksellä joko itäistä reittiä Kaspianmereltä ja Mustaltamereltä tai läntistä reittiä Atlantin rannikolta. Vesiympäristön vieraslajien leviämistä pyritään rajoittamaan laivaliikenteen kansainvälisin sopimuksin, joilla asetetaan rajoituksia laivojen painolastivesien vaihdolle. Osa vieraslajeista leviää istutusten kautta, kuten eräät kalalajit (mm. kirjolohi) sekä täplärapu. Vieraslajien linjaus on strateginen. Linjausten päämääränä on kehittää seurantamenetelmiä sekä hoitotoimenpiteitä Helsingin kaupungin omistamilla alueilla oleville haitallisille vieraslajeille, mahdollistaa uusien haitallisten vieraslajien varhainen torjunta ja niiden saapumisen ennaltaehkäisy, sekä vieraslajien Helsingin kaupungille aiheuttaman riskin arvioiminen. Tavoitteena on myös tehostaa kuntalaisille suunnattua tiedottamista, jotta he eivät tahattomasti tai tahallisesti levitä luontoon uusia vieraslajeja. Helsingin vieraslajien linjaukset täsmentävät kansallisen vieraslajistrategian Helsingille asettamia tavoitteita, sekä asettaa uusia tavoitteita Helsingin kannalta tärkeille ympäristönsuojelun alueille. Vieraslajien linjaukset ovat myös osa kaupunginhallituksen hyväksymien LUMO-tavoitteiden toteutusta. Helsingin vieraslajitilanne noudattaa pääsääntöisesti muun maan tilannetta. Helsingin alueella on kuitenkin tiettyjä vieraslajeja koskevia ongelmia, joiden aiheuttaman haitan määrä poikkeaa muun Suomen tilanteesta. Tällaisia esimerkkilajeja ovat mm. kani, valkoposkihanhi, ja tietyt vieraskasvilajit kuten kurttulehtiruusu. Nykytilanteessa näiden lajien torjuntaa ja niihin kohdistettavia toimenpiteitä säädellään valtion ohjauskeinoin (luonnonsuojelulaki ja -asetus, metsästyslaki), sekä kaupungin omien ohjeistusten kautta. Kaikkiaan vieraslajien aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat Suomessa vuosittain kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja.

8 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Euroopassa vuosittaisten menetysten arvioidaan olevan 12,5 miljardia euroa, ja maailmanlaajuisesti yli 1000 miljardia vuodessa, eli 2-3 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta. Helsinki käyttää vieraslajien jatkuvaan torjuntaan vuositasolla noin euroa. Todellinen haitallisten vieraslajien aiheuttama kulu on suurempi, kun huomioidaan hallinnon ja eri tahojen myös hallinnon ja eri tahojen työajasta, tutkimuksesta ja seurannasta, laadullisista ja määrällisistä tuotannon (sato ja saalis) menetyksistä sekä vahingoista ja vahinkojen korjaamisesta syntyvät kulut. Vieraslajit aiheuttavat nyt ja tulevaisuudessa merkittäviä kustannuksia kaupungin ylläpidossa. Helsinki on otollinen vieraslajeille, koska vieraslajeille on tarjolla rikkonaista maata, alueella on voimakasta ihmistoimintaa ja Helsinki on tärkeä taloudellinen ja kaupallinen kohde, jonka kautta kulkee liikennettä eri puolilta maailmaa. Helsingillä on keskeinen rooli uusien vieraslajien saapumisen estämisessä ja jo täällä olevien vieraslajien leviämisen rajoittamisessa. Olennaista vieraslajien torjunnassa on estää uusien lajien pääsy ennalta. Jos vieraslaji kykenee muodostamaan uudelle alueelle lisääntymiskykyisen kannan, sen poistaminen luonnosta vaatii runsaasti resursseja ja poiston onnistumisen ennuste on huono. Esimerkiksi vesiympäristöstä on käytännössä mahdotonta saada poistettua sinne jo levinnyttä vieraslajia. Sama pätee myös maaympäristössä lisääntymiskykyisen kannan muodostaneisiin lajeihin, kuten jättipalsami, komea lupiini tai minkki. Helsingin vieraslajien linjauksen aikatähtäin asetetaan viiden vuoden jaksoihin. Ensimmäinen linjaus kattaa vuodet ja vieraslajien linjausten päivitys seuraavalle viisivuotiskaudelle suoritetaan vuonna Helsingin vieraslajien linjauksen toteutusta koordinoi ja seuraa ympäristökeskus. Helsingin vieraslajilinjausten valmistumista on ohjannut ympäristökeskuksen vetämä ohjausryhmä, jossa on edustettuna seuraavat tahot: rakennusvirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, liikuntavirasto, STARA, Helsingin Satama, Helsingin Energia, Vantaan kaupunki ja Espoon kaupunki. Talousjohtaja esittää, että johtokunta antaisi otsikkoasiasta esityksen mukaisen lausunnon. talousjohtaja Tauno Sieranoja

9 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Lisätiedot Aino Rantanen, Laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: aino.rantanen(a)hel.fi Liitteet 1 Yplk Vieraslajit [1].pdf Päätöshistoria Yleisten töiden lautakunta HEL T Päätös Yleisten töiden lautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon: Helsingin vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä luonnolle, elinkeinoille ja luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle Helsingissä. Linjaukset koskevat Helsingin kaupungin omistamia maa- ja vesialueita sekä kaupungin rajojen sisäpuolella että muissa kunnissa. Keskeisimmät ja kiireellisimmät toimenpiteet on esitetty vuosille , jonka jälkeen ne on tarkoitus päivittää. Linjauksien toteutusta koordinoivaksi ja seurannan vastuutahoksi ehdotetaan Helsingin ympäristökeskusta, joka on vastannut linjausten laatimisesta. Yleistä vieraslajien linjauksista Helsingissä Rakennusvirasto tekee jo nyt työtä haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Konkreettinen toiminta on keskitetty joidenkin haitallisimmiksi katsottujen lajien, joita ovat erityisesti jättiputket, kurtturuusu, villikani, supikoira ja minkki, leviämisen estämiseen. Kaikki edellä mainitut lajit ovat kansallisen strategian mukaan haitallisia tai erittäin haitallisia vieraslajeja. Torjuntatoimet on kohdistettu niille alueille, missä on runsaasti luontoarvoja, kuten luonnonsuojelualueille ja arvokkaisiin luontotyyppeihin. Rakennusvirasto pystyy tekemään näitä torjuntatoimia sille annetuin valtuuksin vain vastuullaan olevilla yleisillä alueilla eli kaduilla, puistoissa ja viheralueilla Helsingissä. Tämän hetken käsityksen mukaan vieraslajien torjuntaan käytettäviä resursseja pitää lisätä tuntuvasti, jos torjuntatoimintaa ryhdytään tekemään muissa kunnissa olevilla, Helsingin kaupungin omistamilla maa-alueilla. Yleisten töiden lautakunta pitää tärkeänä, että vieraslajien linjausten avulla nostetaan esille haitallisten vieraslajien torjuntatyön tärkeys.

10 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Linjauksen toimivuus Samoin kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanoa on kiirehdittävä Helsingissä. Linjauksissa korostetaan sekä varhaisen toiminnan tärkeyttä että riskienarviointityön käynnistämistä. Tämä on perusteltua, jotta ongelmaan voidaan tarttua kustannustehokkaasti ja alkuperäiselle luonnolle aiheutuvat haitat minimoida. Linjauksissa ei ole kuvattu yhteistyötä muiden kuin kaupungin eri virastojen kanssa. Yleisten töiden lautakunta kannattaa ehdotusta eri hallintokunnista muodostuvan ohjausryhmän perustamiseksi. Ohjausryhmässä tulee olla myös edustajia muista hallinnonaloista, kuten maa- ja metsätalousministeriöstä ja ympäristöministeriöstä, sekä muista pääkaupunkiseudun kunnista. Lisäksi yleisten töiden lautakunta kannattaa ehdotettua riskienarviointia varten tarvittavan, erillisen asiantuntijatyöryhmän perustamista. Yleisten töiden lautakunnan mielestä Helsingin ensimmäisten vieraslajilinjauksien tulee kattaa viisivuotiskausi Näin toimenpiteitä on mahdollista toteuttaa otsikon määrittelemän ajanjakson puitteissa. Linjauksen päivitys siirtyisi samalla vuoteen Yleisten töiden lautakunta toteaa, että linjaustyö on keskeneräinen ja ei anna riittävää evästystä ja työvälineitä käytännön toiminnalle. Linjauksista puuttuu muun muassa perustieto siitä, mitkä ovat Helsingissä paikallisesti haitallisia vieraslajeja ja mistä lajeista tulee laatia riskinarviointeja, toimenpideohjelmia sekä varaussuunnitelmia. Toimenpideohjelmien laatiminen tulee tehdä ensisijaisesti niistä lajeista, joista on eniten todettua haittaa alkuperäiselle luonnolle ja eri ihmistoiminnan osa-alueille. Toimenpideohjelmia voidaan tehdä myös arvokkaimmille luontokohteille, kuten linjauksissa on ehdotettu. Linjauksissa ei ole riittävän selkeästi eritelty vastuutahoja eri toimenpiteille, esimerkiksi mikä taho vastaa yksittäisten lajien levinneisyyden inventoinneista, joiden pohjalta lajikohtaiset torjuntasuunnitelmat laaditaan. Linjauksissa on ehdotettu, että rakennusvirasto vastaisi kaikesta, mikä liittyy maaympäristöissä tavattaviin haitallisiin vieraskasveihin, joita on kansallisen vieraslajistrategian mukaan haitallisten vieraslajien listalla 24 lajia. Samoin rakennusviraston kokonaisvastuulle ehdotetaan 6 maaselkärankaista lajia, joita ovat esimerkiksi villikani ja rotta. Yleisten töiden lautakunnan mielestä ympäristökeskuksella tulee olla päävastuu kaikkien vieraslajien levinneisyystietojen selvittämisessä sekä keskeinen rooli torjunnan ohjeistuksen laatijana ja tiedon jakajana Helsingin maa- ja vesialueilla sekä Helsingin omistamilla alueilla muissa kunnissa.

11 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Suurin osa Suomessa haitallisiksi tunnistetuista vieraskasvilajeista on jo levinnyt Helsinkiin, mutta tarkkaa tietoa niiden levinneisyyden laajuudesta ja kasvupaikoista ei vielä ole. Levinneisyystiedot muiden kuntien alueilta ovat niin ikään puutteelliset. Kun vastuu on ympäristökeskuksella, muiden virastojen, seurakunnan, valtion ja yksityisten omistamat tai vastuulla olevat alueet voivat sisältyä selvitykseen ja edelleen näille alueille on mahdollista kohdistaa toimenpiteitä, sillä viranomaisena ympäristökeskus pystyy toimimaan myös näillä alueilla. Rakennusviraston toimivalta rajoittuu virastolle kuuluviin yleisiin alueisiin eli sen vastuulla oleviin katu- ja viheralueisiin. Toimenpiteet ovat riittämättömästi taustoitettu ja ohjeistettu tässä työssä, jotta linjausten perusteella voitaisi ryhtyä konkreettisiin lajikohtaisiin toimiin. Linjausten ja siinä esitetyn vision avulla ei ole mahdollista määritellä, mikä torjunta- ja toimenpidetaso tai lopputulos on tavoitteena. Esitetyt mittarit eivät mittaa toimenpiteiden onnistumista, vaan ne ovat lähinnä aikataululuonnos eri jatkotoimille. Vieraslajit aiheuttavat jo nyt merkittäviä kustannuksia kaupungille. On selvää, että työhön tarvitaan nykyistä enemmän resursseja. Helsingin vieraslajikoordinaattorin toimi on tarpeen. Linjauksissa korostetaan resurssien lisäämisen tarpeellisuutta, mutta niissä ei oteta kantaa, mihin konkreettisiin toimiin ympäristökeskus aikoo ryhtyä ja miten se aikoo jatkossa kohdistaa resurssejaan. Esitettyjen toimenpiteiden aikataulutus asettaa haasteita rakennusvirastolle, koska nykyiset resurssit ovat riittämättömiä linjausten tavoitteiden saavuttamiseksi. Seuraavissa kolmessa kohdassa on yleisten töiden lautakunnan esittämiä täydennys- ja korjausehdotuksia, jotka on ryhmitelty vieraslajilinjausten otsikoiden mukaisesti. Haitallisten vieraslajien aiheuttamien riskien sekä haittojen arviointi ja minimointi Vieraslajien seuranta tulee olemaan haastavaa, koska olemassa olevaa, ajantasaista tietoa lajien levinneisyydestä ei ole käytettävissä kuin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Jatkuvaa, jo käynnissä olevaa ympäristöseurantaa tehdään pääasiassa vesialueilla. Ensin tarvitaan levinneisyystiedot ennen kuin voidaan tehdä riskienarviointia ja lajikohtaisia toimenpideohjelmia. Levinneisyystietojen kerääminen kuuluu Helsingin ympäristökeskukselle. Suomen ympäristökeskus kerää parhaillaan vieraslajien esiintymätietoja yhtenäiseen tietokantaan eli vieraslajiportaaliin. Ennen omien järjestelmien kehittämistä ympäristökeskuksen tulee selvittää, voidaanko Helsingin vieraslajitietoja kerätä ja hyödyntää tämän portaalin kautta. Näin

12 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 vältytään päällekkäiseltä työltä ja erillisen tietokannan luomiselta. Kaikenlaista yhteistyötä ja tiedonvaihtoa tulee lisätä muiden viranomaisten, erityisesti kansallista vieraslajistrategian toimeenpanoa koordinoivan maa- ja metsätalousministeriön, kanssa. On hyvä, että riskinarvioinnissa keskitytään arvokkaisiin luonnonalueisiin ja torjuntatoimissa painotetaan näitä kohteita. Jotta tässä päästään eteenpäin, tulee Helsingin eri virastojen yhdessä määritellä nämä alueet. Koska linjaukset koskevat kaikkia Helsingin kaupungin maanomistuksessa olevia maa-alueita eli yli hehtaaria ja kaupungin vesialueita, edellä mainittu priorisointi on tarpeen. Helsingin kaupungin luonnossa olevien haitallisten vieraslajien leviämisen estäminen ja jatkuvat toimenpiteet Linjauksissa ei ole otettu kantaa siihen, mitkä lajit Helsingin mailla ja vesialueilla ovat torjunnan tai ennaltaehkäisyn kannalta ensisijaisia. Ennen toimenpideohjelmien laatimista on sovittava Helsingin haitallisista vieraslajeista, sillä kansallisessa vieraslajistrategiassa haitallisia vieraslajeja on kaikkiaan 157 lajia ja paikallisesti haitallisia tai tarkkailtavia on 123 lajia. Seurantamenetelmistä ja raportoinnista on sovittava hallintokuntien ja ympäristökeskuksen kanssa. Toimenpideohjelmien laatiminen yksittäisille lajeille on välttämätöntä, jotta torjuntatyö onnistuu. Tätä varten tarvitaan riittävästi tietoa lajien levinneisyydestä. Näin ei vielä ole kuin poikkeustapauksissa. Samoin lajien biologiasta tarvitaan lisätietoja; tästä on vielä vähemmän tietoa Suomen oloissa. Lajikohtaisia torjuntasuunnitelmia tulee laatia kiireellisimmin paikallisesti arvokkaille luontokohteille. Yleisten töiden lautakunta kannattaa vapaaehtoistyön lisäämistä ja kehittämistä vieraskasvilajien torjuntatyössä. Uusien haitallisten vieraslajien varhaista havaitsemista ja hävittämistä koskevat toimenpiteet Uusien haittalajien varhaisen havaitsemisen ja hävittämisen vastuut ja keinot sekä tiedottaminen tulee selvittää muiden viranomaisten, erityisesti maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön, kanssa. Nämä ministeriöt vastaavat kansallisen vieraslajistrategian toimeenpanosta. Riskinarviointi ja toimenpiteet tulee tehdä yhteistyössä edellä mainittujen tahojen kanssa. Tällä hetkellä on kehitteillä kansainvälisesti erittäin vaarallisiksi osoittautuneiden vieraslajien Suomeen saapumisen varalta varautumissuunnitelmat, joihin Helsingin on

13 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 syytä tehdä tarkennuksia paikallisella tasolla. Vastuu tästä kuuluu ympäristökeskukselle. Rakennusviraston vastuulle osoitettu toimenpide "kaupungin viheralueilla käyttämien kasvilajien valinta ei ole konkreettinen toimenpide, joka jättää epäselväksi, mitä tällä tarkoitetaan. Mittareiden osalta ei kerrota, kuka tekee ja vastaa toimenpiteiden toteutuksesta. Muita huomioita linjauksiin: Tekstissä käytetään epäyhtenäisesti termejä vieraslaji ja haitallinen vieraslaji. Kaikki vieraslajit eivät ole haitallisia. Linjauksissa esitetty jako maa- ja vesiympäristöihin on toiminnan suunnittelun ja hallinnoinnin helpottamiseksi hyvä ajatus. Valkoposkihanhi ei ole vieraslaji, vaan kuuluu Suomen lintulajistoon ja on rauhoitettu. Kanadanhanhi on sen sijaan kansallisen vieraslajistrategian mukaan paikallisesti haitallinen vieraslaji. Rakennusvirasto on tilannut jo pitkään pienpetopyyntiä erityisesti luonnon- ja linnustonsuojelualueilla eli työ ei ole uutta, kuten linjaustekstissä annetaan ymmärtää. Linjauksissa on kerrottu lyhyesti Helsingin vieraslajitilanteesta. Vieraskasvilajeja esittelevässä osuudessa mainitaan vain kolme lajia, vaikka Helsingissä esiintyy huomattavasti enemmän haitallisia lajeja. Samoin maaeläinosuudessa on kokonaan jätetty huomioimatta espanjansiruetana (erityisen haitallinen) ja rotta (haitallinen). Taustoituksesta ei näin synny kokonaiskuvaa Helsingin vieraslajitilanteesta, sen nykytilasta ja haittojen merkittävyydestä. Vieraslajien taloudelliset riskit ja torjuntatoimista Helsingin kaupungille aiheutuvat kustannukset -otsikon alla ei ole esitetty vieraslajien taloudellisista riskeistä ja torjunnasta aiheutuvia kustannuksia. Tätä kohtaa tulee täydentää. Yleisten töiden lautakunta esittää, että jatkossakin päävastuu vieraslajilinjauksista sisältäen lajiston seurannan ja toimenpiteiden ohjeistuksen on Helsingin ympäristökeskuksella. Yleisten töiden lautakunta puoltaa edellä mainituin huomautuksin vieraslajien linjauksia Helsingissä Pöydälle kaupunginarkkitehti Jukka Kauto Lisätiedot

14 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Tuuli Ylikotila, luontoasiantuntija, puhelin: tuuli.ylikotila(a)hel.fi Opetuslautakunta HEL T Päätös Opetuslautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon: Helsingin vieraslajien linjausten tavoitteena on ennaltaehkäistä haitallisten vieraslajien aiheuttamia haittoja ja riskejä Helsingin luonnolle. Yhtenä tärkeänä toimenpiteenä nähdään tiedottamisen tehostaminen kuntalaisille, jotta nämä eivät tahattomasti levitä uusia vieraslajeja ympäristöön ja kannustaa heitä osallistumaan haitallisten vieraslajien torjuntaan. Opetuslautakunta pitää tärkeänä, että kouluissa ja oppilaitoksissa tutustutaan tähän aiheeseen ja osallistutaan mahdollisuuksien mukaan omalla alueella haitallisten vieraslajien torjuntaan. Lisätiedot linjanjohtaja Outi Salo Kirsi Verkka, opetuskonsultti, puhelin: kirsi.verkka(a)hel.fi Kaupunkisuunnittelulautakunta HEL T Päätös Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti antaa ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon: Vieraslajien torjunta liittyy ensisijaisesti maiseman ja ympäristön hoitoon. Kaavoituksen yhteydessä mahdollistetaan maankäytön muotoja, joista puisto- ja viheralueet sekä muu kaupunkivihreä kuten katuistutusten tilavaraukset saattavat luoda kasvualustan myös haitallisille vieraslajeille. Kaavamääräyksissä ei pääsääntöisesti puututa kasvilajistoon, vaikkakin yleisten alueiden yleissuunnitelmissa, lähiympäristön suunnitteluohjeissa, rakentamistapaohjeissa ja erityisesti pihojen ja puistojen kunnostusohjeissa saatetaan esittää vaihtoehtoja tai ideoita toivotusta lajivalikoimasta. Syynä voi tällöin olla

15 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Käsittely tietyn kaupunkikuvallisen ilmeen aikaansaaminen tai alueen historiallisista arvoista lähtevä tavoite säilyttää tiettyjä ominaispiirteitä. Suuri osa haitallisista vieraskasvilajeista on alkuperältään koristekasveja, kuten Helsingin rannoille levittäytynyt kurttulehtiruusu, jättipalsami sekä jättiputki. Kurtturuusua istutettiin paljon pihoille ja 60-luvuilla, joten se on myös osa kulttuurihistoriaa ko. aikoina suunnitelluilla alueilla. Alueen ominaispiirteisiin kuuluvan lajiston säilyttämisen ja toisaalta haitallisten vieraslajien torjunnan välillä joudutaankin tällaisilla alueilla tekemään valintoja. Mitä eläinlajistoon tulee, haitalliset vieraslajit aiheuttavat tuhoa myös maiseman kulttuuriperinnölle (esimerkkinä kanien aiheuttamat vahingot keskustan historiallisten puistojen kasvillisuudelle), jonka vaaliminen on osa hyvän kaupungin suunnittelua. Näin ollen niiden torjuminen on tärkeä osa toivotun tulevaisuuden aikaansaamista. Vieraslajistrategian tavoitteena on myös tehostaa kuntalaisille suunnattua tiedottamista, jotta he eivät tahattomasti tai tahallisesti levitä luontoon uusia vieraslajeja. Tässä tiedotuksessa olisi tärkeää tehdä asia maallikolle helpommin lähestyttäväksi valottamalla liitteenä ollutta linjausta paremmin esim. vieras- ja tulokaslajien välistä eroa ja tarvittavia toimenpiteitä toivotun lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kaupunkisuunnitteluvirastossa laadittava Viheralueiden strateginen kehityskuva on asettanut yhdeksi tavoitteekseen monimuotoisen maiseman vaalimisen. Tämä sisältää maiseman kerroksellisuuden ja erityisesti Helsingille tyypillisten ominaispiirteiden säilyttämisen uusien maisemien syntymisen rinnalla, sekä luonnon monimuotoisuuden huomioon ottaminen ekologisesti kestävän kaupungin nimissä. Lajiston tietoinen ohjaaminen, johon kuuluu ei-toivottujen vieraslajien haitallisten vaikutusten ehkäiseminen, tukee näitä tavoitteita. Vieraslajistrategian käytännön toteuttamisesta tulevat pääosin vastaamaan muut hallintokunnat Ehdotuksen mukaan Vastaehdotus: Outi Silfverberg: Lisäys uudeksi viidenneksi kappaleeksi: "Kaavoitustyössä tulee huomioida riskialueet vieraslajien leviämiselle ja laatia asianmukaiset hoitoehdotukset. Tyypillisiä riskialueita ovat alueet, joilla varastoidaan tai käsitellään maa-aineksia, kuten täyttömaata ja komposteja. Näiden sijaitessa esimerkiksi lähellä Natura-alueita, luonnonsuojelualueita, puistoja ja puutarhoja on riski vieraslajien leviämiselle ympäristöön erityisen suuri."

16 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Vastaehdotus raukesi kannattamattomana. Lisätiedot asemakaavapäällikkö Olavi Veltheim Maria Jaakkola, toimistopäällikkö, puhelin: maria.jaakkola(a)hel.fi Teknisen palvelun lautakunta HEL T Päätös Teknisen palvelun lautakunta päätti antaa ympäristölautakunnalle Vieraslajien linjaukset Helsingissä luonnoksesta seuraavan lausunnon: Vieraslajilinjauksen kommentoitavana olevassa luonnoksessa tavoitteeksi asetettu, kansallisen vieraslajistrategian mukainen, haitallisten vieraslajien nopea ja ennaltaehkäisevä torjunta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on menestyksekkään toteutuksen ja resurssien käytön kannalta kustannustehokkain toimintatapa. Uudelle alueelle lisääntymiskykyisen kannan muodostaneen vieraslajin viivästynyt poistaminen luonnosta vaatii runsaasti enemmän resursseja kuin riittävän ajoissa aloitetut torjuntatoimet. Vieraslajeja pidetään maailmanlaajuisesti luonnon monimuotoisuuden toiseksi suurimpana uhkatekijänä. Vieraslajien aiheuttamien taloudellisten menetysten arvioidaan maailmanlaajuisesti olevan yli 1000 miljardia vuodessa ja Suomessa vuosittain kymmeniä, jopa satoja miljoonia euroja. Vieraslajien linjauksen luonnoksessa on tunnistettu ja aiheellisesti korostettu Helsingin keskeinen rooli uusien vieraslajien saapumisen estämisessä ja täällä jo olevien vieraslajien leviämisen rajoittamisessa. Teknisen palvelun lautakunta esittää lausuntonaan, että mittavien taloudellisten ja ekologisten riskien vuoksi on Helsingin varauduttava vieraslajien aiheuttamaan uhkaan varaamalla riittävät resurssit Helsingin vieraslajien linjaukset luonnoksessa esitettyjen toimenpideohjelmien ja konkreettisten vieraslajien torjuntatoimenpiteiden toteuttamiseksi. Lisäksi vieraslajien linjaukseen tulee sisällyttää seuraavan sisältöinen toimenpide-ehdotus:

17 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Käsittely Kouluihin tulee saada biologian tai muun perusopetuksen yhteyteen opetuskokonaisuus tästä aiheesta. Esim. vieraskasvilajien hävittämistä tulisi opettaa ja harjoitella jo kiinteänä osana esim. biologian opetusta. Samalla koulussa tutustutaan käytännössä vieraslajien torjuntaan esim. loukkupyyntiin. Opetuksessa tulee huomioida myös asianmukainen ja vastuuntuntoinen asennoituminen vieraslajien kasvien ja siementen tuontiin ulkomailta n muutetun ehdotuksen mukaan lisäsi ehdotukseensa seuraavan: Vieraslajien linjaukseen tulee sisällyttää seuraavan sisältöinen toimenpide-ehdotus: Kouluihin tulee saada biologian tai muun perusopetuksen yhteyteen opetuskokonaisuus tästä aiheesta. Esim. vieraskasvilajien hävittämistä tulisi opettaa ja harjoitella jo kiinteänä osana esim. biologian opetusta. Samalla koulussa tutustutaan käytännössä vieraslajien torjuntaan esim. loukkupyyntiin. Opetuksessa tulee huomioida myös asianmukainen ja vastuuntuntoinen asennoituminen vieraslajien kasvien ja siementen tuontiin ulkomailta. Lisätiedot toimitusjohtaja Timo Martiskainen Jouko Laakso, yksikönjohtaja, puhelin: jouko.laakso(a)hel.fi Helsingin Energian johtokunta HEL T Päätös Johtokunta päätti antaa asiasta ympäristölautakunnalle esittelijän ehdotuksen mukaisen lausunnon: Vieraslajien linjausten tavoitteena on rajoittaa haitallisten vieraslajien riskejä Helsingin luonnolle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä elinkeinoille. Vieraslajien linjausten toteutuksessa kehitetään riskinarviointimenetelmä arvioimaan niiden haitallisuutta Helsingissä.

18 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/1 Helsingin Energia tukee vieraslajien linjausten mukaista ennakoivaa suhtautumista, riskinarvioinnin toteutusta ja aiheen tietokannan kokoamista. Lisätiedot Toimitusjohtaja Pekka Manninen Martti Hyvönen, Ympäristöjohtaja, puhelin: martti.hyvonen(a)helen.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Käsittely Ympäristölautakunta päätti lähettää Vieraslajien linjaukset Helsingissä luonnoksen lausunnon antamista varten kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, opetuslautakunnalle, Helsingin satama-liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin energia-liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin seudun ympäristöpalvelut-kuntayhtymälle, Uudenmaan ELYkeskukselle, Espoon kaupungille, Vantaan kaupungille, Sipoon kunnalle, Vihdin kunnalle, Kirkkonummen kunnalle, Lohjan kaupungille, Inkoon kunnalle, Hangon kaupungille, Karkkilan kaupungille, Nurmijärven kunnalle, Porvoon kaupungille, sekä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle. Lausunto pyydetään mennessä n muutetun ehdotuksen mukaan muutti esitystään siten, että -osuudessa kuudennen kappaleen toinen virke muutetaan muotoon Tällaisia esimerkkilajeja ovat mm. kani ja tulokaslajeista valkoposkihanhi sekä tietyt vieraskasvilajit kuten kurttulehtiruusu. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Jari-pekka Pääkkönen, johtava ympäristötutkija, puhelin: jari-pekka.paakkonen(a)hel.fi

19 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 20 Meluntorjunnan toimintasuunnitelmaluonnos HEL T Päätös Johtokunta päätti antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon: "Helsingin Sataman johtokunta pitää toimintasuunnitelman tarkistusluonnokseen kirjattuja meluntorjunnan toimintalinjoja ja toimenpiteitä hyvinä. Toimintalinjaus koskien melun huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa (I B: 1) on tärkeä erityisesti kantakaupungin satamaosien näkökulmasta. Erityisesti seuraavat esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä: - uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa - meluhaittoja vähennetään asuntojen äänieristävyysvaatimuksilla ja pohjaratkaisuilla sekä parvekkeiden ja muiden ulko-oleskelualueiden sijoituksella ja suojauksella - kiinteistökohtaisten meluntorjuntakeinojen käyttö huomioidaan kaavoituksessa. Luvussa 2.3. todetaan satamatoimintojen siirtyneen Vuosaareen vuoden 2007 jälkeen. Kuitenkin vain osa keskustan satamatoiminnoista siirtyi Vuosaareen; Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa toimivat edelleen matkustajasatamatoiminnot. Toimintasuunnitelmaluonnoksessa listatuista melualtistusta vähentävistä toimenpiteistä (luku 4.4, kohta II) Helsingin Satama on päävastuutahona toimenpidelistauksessa II A:7 Satamatoiminnasta aiheutuvan melun hallinta. Johtokunta pitää linjauksen muotoilua pääosin hyvänä. Vaikutukset-kohdassa on mainittu maasähkön käytön vähentävän pää- ja apukoneiden melutasoa. Todettakoon, että maasähkön käytöllä voidaan korvata vain apukoneiden käyttöä, ei pääkoneen käyttöä." talousjohtaja Tauno Sieranoja Lisätiedot

20 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 Liitteet Päätösehdotus Tiivistelmä Aino Rantanen, Laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: aino.rantanen(a)hel.fi 1 Lausuntopyyntö Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta 2 mtts 2013 tarkistus_luonnos_ ep _3_.pdf Johtokunta päättänee antaa otsikkoasiasta ympäristölautakunnalle seuraavan lausunnon: "Helsingin Sataman johtokunta pitää toimintasuunnitelman tarkistusluonnokseen kirjattuja meluntorjunnan toimintalinjoja ja toimenpiteitä hyvinä. Toimintalinjaus koskien melun huomioon ottamista maankäytön suunnittelussa (I B: 1) on tärkeä erityisesti kantakaupungin satamaosien näkökulmasta. Erityisesti seuraavat esitetyt toimenpiteet ovat tärkeitä: - uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa - meluhaittoja vähennetään asuntojen äänieristävyysvaatimuksilla ja pohjaratkaisuilla sekä parvekkeiden ja muiden ulko-oleskelualueiden sijoituksella ja suojauksella - kiinteistökohtaisten meluntorjuntakeinojen käyttö huomioidaan kaavoituksessa. Luvussa 2.3. todetaan satamatoimintojen siirtyneen Vuosaareen vuoden 2007 jälkeen. Kuitenkin vain osa keskustan satamatoiminnoista siirtyi Vuosaareen; Eteläsatamassa, Katajanokalla ja Länsisatamassa toimivat edelleen matkustajasatamatoiminnot. Toimintasuunnitelmaluonnoksessa listatuista melualtistusta vähentävistä toimenpiteistä (luku 4.4, kohta II) Helsingin Satama on päävastuutahona toimenpidelistauksessa II A:7 Satamatoiminnasta aiheutuvan melun hallinta. Johtokunta pitää linjauksen muotoilua pääosin hyvänä. Vaikutukset-kohdassa on mainittu maasähkön käytön vähentävän pää- ja apukoneiden melutasoa. Todettakoon, että maasähkön käytöllä voidaan korvata vain apukoneiden käyttöä, ei pääkoneen käyttöä."

21 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 Helsingin kaupungin ensimmäinen EU:n ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) mukainen meluntorjunnan toimintasuunnitelma valmistui vuonna 2008 ja kaupunginhallitus hyväksyi sen Meluselvitykset ja toimintasuunnitelmat tulee direktiivin mukaan uusia viiden vuoden välein. Toimintasuunnitelman tarkistaminen aloitettiin keväällä 2012 ja se valmistuu kesällä Tarkistettu toimintasuunnitelma sisältää pitkän aikavälin toimintasuunnitelman ja toimenpideohjelman vuosille Suunnitelma sisältää myös esityksen meluestekohteista ja hiljaisen päällysteen käytön tavoiteverkosta sekä niiden edellyttämästä rahoituksesta toimintakaudella. Toimintasuunnitelmassa 2008 asetetut meluntorjunnan pitkän aikavälin tavoitteet Helsingissä vuoteen 2020 asti ovat seuraavat: 1. suojata ensisijaisesti voimakkaan melun (yli 65 db) alueilla asuvia 2. kohdistaa meluntorjuntatoimia alueille, joilla altistujia on paljon 3. suojata asukkaat siten, että asuntojen sisämelutasot eivät ylitä valtioneuvoston asettamia ohjearvotasoja 4. alentaa melutasoja asumisen lisäksi muissa herkissä kohteissa 5. säilyttää suhteellisen hiljaisia alueita 6. turvata virkistysalueilla riittävän alhaiset melutasot 7. edistää meluntorjunnan huomioon ottamista alueidenkäytön suunnittelussa 8. vakiinnuttaa käyttöön laaja meluntorjunnan keinovalikoima. Meluntorjunnan tavoitteet Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän edellistä tavoitteistoa täydentävän ympäristöpolitiikan mukaan meluntorjunnan tavoitteet ovat seuraavat: Pitkä aikaväli Ympäristömelun ohjearvoja ei ylitetä. Ihmiset eivät altistu pitkäaikaiselle, erityisesti liikenteen aiheuttamalle voimakkaalle melulle, jolla on haitallinen vaikutus terveyteen. Keskipitkä aikaväli Melulle altistuminen on vähentynyt siten, että vuoteen 2020 mennessä päiväajan keskiäänitason yli 55 db melualueilla asuvien

22 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 määrä on vähintään 20 % pienempi kuin vuonna 2003 (vanhat asuinalueet; ei uusia melulle altistuvia asukkaita). Erityisesti voimakkaalle melulle altistuminen on vähentynyt siten, että vuonna 2020 ei ole yli 70 db päiväajan ja yli 65 db yöajan keskiäänitasolle altistuvia asukkaita (vanhat asuinalueet). Herkimpien väestöryhmien toimipisteiden mm. päiväkotien, leikkipuistojen, koulujen ja vanhainkotien leikki- ja oleskelualueilla alitetaan päiväajan keskiäänitaso 60 db (vanhat toimipisteet). Meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistuksen 2013 keinovalikoima Helsingin melutilanteen parantamiseksi on seuraava: Melu huomioidaan hankinnoissa ja suunnittelussa: Kaupunki toimii esimerkkinä mm. huomioimalla melun ajoneuvojen hankintakriteereissä Melu otetaan huomioon maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa Liikennesuunnittelussa arvioidaan meluvaikutukset Lisätään joukkoliikenteen houkuttelevuutta Edistetään kävelyä ja pyöräilyä Melualtistusta vähennetään Otetaan hiljaiset päällysteet käyttöön tavoiteverkolla Rakennetaan meluesteitä kaduille ja herkkien kohteiden läheisyyteen Tehostetaan nopeusvalvontaa Edistetään hybridi- ja sähköbussien käyttöönottoa Parannetaan raideliikenteen ratoja teknisesti Tiedotetaan kiinteistökohtaisista meluntorjuntamahdollisuuksista Lisätään tietoa ikkunoiden ääneneristävyyden parantamiskeinoista Lisätään tietoa tonttimeluaidoista Koulutetaan hiljaisempaan ajotapaan Lisätään sekä melua että pakokaasupäästöjä pienentävää taloudellisen ajon koulutusta Tutkitaan melun vaikutuksia

23 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 Selvitetään melun häiritsevyyttä, terveysvaikutuksia ja taloudellisia vaikutuksia Hiljaisia alueita säilytetään ja kehitetään täydennetään hiljaisten alueiden tietopankkia selvitetään mahdollisuudet hiljaisten alueiden huomioon ottamiseen uudessa yleiskaavassa kehitetään uusia ns. kaupunkimaisia hiljaisia alueita. Keinovalikoimaa konkretisoivat 28 toimenpidettä, joille kaikille on määritelty vastuutahot. Suurin osa toimenpiteistä on jatkuvia. Melun huomioiminen maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa Toimintasuunnitelmassa on esitetty kohdassa. I B: 1. Melun huomioon ottaminen maankäyttö- ja liikennejärjestelmäsuunnittelussa seuraavaa: Pääkaupunkiseudun yhdyskuntarakenne on hajautunut. Tämä lisää matkasuoritetta ja henkilöautojen käyttöä. Helsingissä tavoitteena on kaupunkirakenteen tiivistäminen ja liikennöintitarpeen vähentäminen. Maankäytön pyrkimys yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen, virkistysalueiden säästämiseen ja asuinalueiden kaavoittamiseen hyvien julkisten liikenneyhteyksien, erityisesti raideliikenteen varrelle, aiheuttaa paineita melualueille rakentamiseen. Toteutus: Kaupunkisuunnittelussa suositaan tiivistä rakentamista ottaen meluhaitat huomioon: Kaupunkirakennetta tiivistettäessä huomioidaan meluvaikutukset Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei sijoiteta melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa Melua sietäviä toimintoja sijoitetaan väylien varteen suojaamaan asutusta ja muita melulle herkkiä toimintoja Asemakaavoissa esitetyt meluesteet rakennetaan ennen asuinrakennusten käyttöönottoa Vähennetään meluhaittoja asuntojen ääneneristävyysvaatimuksilla ja pohjaratkaisuilla sekä parvekkeiden ja muiden ulko-oleskelualueiden sijoituksella ja suojauksella Kaavoituksessa huomioidaan kiinteistökohtaisten meluntorjuntakeinojen käyttö, esim. tonttiaidat ja autokatokset

24 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 Melutasojen arvioinnissa otetaan huomioon äänen heijastuminen Katuverkko jäsennellään siten, että suuret liikennevirrat ohjataan pääkaduille, jolloin muu katuverkko ympäristöineen saadaan rauhoitettua Liikenteen nopeudet suunnitellaan sopiviksi ympäröivään kaupunkirakenteeseen Huomioidaan joukkoliikenteen tilavaatimukset maankäytön suunnittelussa Suunnitellaan joukkoliikenteelle, pyöräilylle ja jalankululle suotuisia asuinalueita ja ympäristöjä Kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla Meluntorjunta otetaan huomioon myös puistojen ja muiden viheralueiden suunnittelussa Vastuu: Ksv, HKR (puistot) Yhteistyötahot: Seudun kaupunkisuunnitteluviranomaiset, HSL, Ymk Vaikutukset: Vaikutukset meluun keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Melulle altistuvien määrä ei lisäänny. Kävellen ja pyöräillen tehtävät matkat vähentävät liikenteen melupäästöjä. Joukkoliikennematkat vähentävät melua sillä edellytyksellä, että kalusto on vähämeluista ja että reitit ja pysäkit on hyvin suunniteltu. Kustannukset: virkatyönä Aikataulu: jatkuva Priorisointi: 1. Maankäytön ja liikennejärjestelmien suunnittelulla on tärkeä rooli meluhaittojen ennaltaehkäisyssä. Satamatoiminnasta aiheutuvan melun hallinta Toimintasuunnitelmassa on esitetty Helsingin Satamaa koskevana toimenpidelinjauksena kohta II A: 7. Satamatoiminnasta aiheutuvan melun hallinta. Linjauksessa todetaan seuraavaa: Satamatoiminnasta aiheutuvan melun torjumiseen on käytössä useita keinoja. Alusten koneista ja ilmastoinnista aiheutuvan melun lisäksi pyritään yhteistyössä varustamoiden ja operaattoreiden kanssa vähentämään mm. lastauksesta ja purusta aiheutuvaa melua kuten ramppimelua. Myös operaattoreiden työkonekannan uusiutuminen vähentää melua.

25 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 Tällä hetkellä Helsingin satamassa on pienille aluksille (kuten pikaalukset/katamaraanit) ja puolustusvoimien aluksille tarkoitettuja maasähköyhteyksiä yhdeksällä eri laitureilla. Matkustaja-autolautoille tarkoitettu tehokkaampi matalan jännitteen maasähköyhteys otettiin käyttöön Katajanokalla syksyllä Maasähköyhteys on tarkoitettu Helsingin ja Tukholman välisessä liikenteessä oleville matkustajaautolautoille (Viking Gabriella ja Mariella). Vuosaaren satamassa on huomioitu maasähkön käyttömahdollisuus. Ongelmana maasähkön käytön lisäämisessä on yhä standardien puute liityntöjen rakentamisessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jokaiselle laivalle on räätälöitävä omanlaisensa liityntä. Maasähkön lisäämisen edellytyksenä on lisäksi varustamoiden halukkuus sen käyttöön sekä aluksen pidempi salamassaoloaika. Toteutus: Helsingin Satama tekee yhteistyötä varustamoiden ja operaattoreiden kanssa, kokoaa käyttökokemuksia Katajanokan maasähköyhteydessä sekä selvittää mahdollisuutta lisätä maasähköyhteyksien tarjontaa. Vastuu: HelSa Yhteistyötahot: Helen, Ymk, laivayhtiöt/varustamot, operaattorit Vaikutukset: Maasähkön käyttö laiturissa vähentää pää- ja apukoneiden melutasoa, ilmanvaihtomeluun tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta. Ramppitekniikan kehittäminen ja vaimennus vähentävät alusten lastauksen ja purun iskumaista melua. Kustannukset: Katajanokan maasähköyhteyden kustannukset noin 1 milj. euroa. Aikataulu: jatkuva Priorisointi 1: Vaikutukset meluun paikallisia, mutta merkittäviä. Toimintasuunnitelman tarkistusehdotus viedään ympäristölautakuntaan touko-kesäkuussa 2013 ja edelleen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Suunnitelman tiedot toimitetaan valtakunnalliseen meluntorjunnan tietojärjestelmään mennessä. Ympäristökeskus pyytää lausuntoa meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistusluonnoksesta mennessä. Helsingin Satama on ollut edustettuna meluntorjunnan toimintasuunnitelman tarkistamista valmistelleessa työryhmässä.

26 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 Talousjohtaja esittää, että johtokunta antaisi otsikkoasiasta esitetyn sisältöisen lausunnon. Lisätiedot talousjohtaja Tauno Sieranoja Aino Rantanen, Laatu- ja ympäristöpäällikkö, puhelin: aino.rantanen(a)hel.fi Liitteet 1 Lausuntopyyntö Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman luonnoksesta 2 mtts 2013 tarkistus_luonnos_ ep _3_.pdf Päätöshistoria Sosiaali- ja terveyslautakunta HEL T Päätös Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti antaa asiasta Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon. "Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää tärkeänä, että meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa huomioidaan kattavasti myös melun terveysvaikutukset sekä ympäristömelun häiritsevyys. Lisäksi sosiaalija terveyslautakunta katsoo, että pyöräilyn ja kävelyn edistäminen osana meluntorjunnan toimintasuunnitelmaa on kannatettavaa myös positiivisten terveysvaikutusten vuoksi. Osana meluntorjuntaa myös ajonopeuksien laskeminen ja moottoritiemäisten väylien muuttaminen kaupunkibulevardeiksi kannustaa osaltaan kävelyyn ja pyöräilyyn. Kuten luonnoksessa todetaan, herkillä kohteilla tarkoitetaan kohteita, joissa asuu tai oleskelee liikenteen terveyshaitoille tavallista herkempiä väestöryhmiä, kuten lapsia, vanhuksia tai sairaita. Tällaisia kohteita ovat päiväkodit, koulut, vanhainkodit ja sairaalat. Herkkien kohteiden ilmanlaatu- ja meluselvityksessä vuonna 2009 kartoitettiin yhteensä 98 herkkää kohdetta, jotka sijaitsivat vilkkaan liikenteen läheisyydessä. Noin kolmasosassa selvityksessä tutkituista kohteista ilmanlaatu- tai melutilanne oli välttävä tai huono. Huonoin melutilanne oli monien kantakaupungin vilkasliikenteisten katujen varsilla sijaitsevien koulujen pihoilla. Sosiaali- ja terveyslautakunta katsoo, että tällaisiin herkkiin kohteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota ja toimenpiteisiin on ryhdyttävä, jotta

27 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Taj/2 melu näissä herkissä kohdissa saadaan kohtuulliselle tasolle. Meluntorjunnalla on usein myös ilmanlaatua parantava vaikutus, kun autoliikenteen määriä ja nopeuksia rajataan. Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää ympäristökeskuksen esittämiä meluntorjunnan toimenpiteitä hyvinä ja tärkeinä. Tulevaisuudessa meluntorjuntaa tulee arvioida osana kokonaisuutta ja huomioida meluntorjuntanäkökohdat jo kaavoituksessa. Melua vähentävät toimenpiteet, kuten toimintasuunnitelmassa mainitut kävelykeskustan ja kaupunkimaisten hiljaisten alueiden kehittäminen sekä pyöräilyn edistäminen lisäävät laajemmin koko kaupunkiympäristön viihtyisyyttä ja ovat hyvin kannatettavia." Lisätiedot virastopäällikkö Matti Toivola Senja Laakso, ympäristöasiantuntija, puhelin: senja.laakso(a)hel.fi Ympäristölautakunta HEL T Päätös Käsittely Ympäristölautakunta päätti merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille n muutetun ehdotuksen mukaan Päivi Kippo-Edlund: Ympäristölautakunta päättänee merkitä tiedoksi Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2013 tarkistusluonnoksen ja lähettää sen lausunnoille. Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Eeva Pitkänen, ympäristötarkastaja, puhelin: eeva.pitkanen(a)hel.fi

28 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (30) Saj/3 21 Osastonjohtajien tilannekatsaukset Päätös Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta päätti merkitä tilannekatsaukset tiedoksi. Mäki, Kimmo Päätösehdotus Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta päättänee merkitä tilannekatsaukset tiedoksi.