Arviointi ja ohjaus. Lähipäivä 2 TUPA työpaikkaohjaajien ohjaajakoulutus

Transkriptio

1 Arviointi ja ohjaus Lähipäivä 2 TUPA työpaikkaohjaajien ohjaajakoulutus

2 Kysymyksiä edellisen kerran pohjalta: miten varmistetaan, ettei harjoittelu ole irrallaan muista opinnoista? Ajoitus; kesä? Yksi jakso lopuksi? Koko opintojen ajan? - miten saavutetaan mahdollisimman suuri hyöty? Huom. Opiskelijan motivaatio, opitun soveltaminen/ongelmalähtöisyys Harjoittelua (projektia) varten tarvitaan opetussuunnitelma, joka selventää kaikille osapuolille harjoittelun oppimistavoitteet, oppimismenetelmät, ohjauksen laadun, harjoitteluun soveltuvien työtehtävien ja yritysverkostojen kriteerit sekä harjoittelujaksolla tapahtuvan opiskelijan arvioinnin (Vesterinen 2003): MITEN HOIDETTU?

3 Arviointiin ja ohjaukseen liittyviä kysymyksiä onko oppimistavoitteet määritelty? pystyykö opiskelija hyödyntämään työpaikkaopinnot täysimääräisesti? miten oppimistavoitteiden saavuttamista tuetaan ohjauksen ja arvioinnin avulla? miten varmistetaan ohjaus ja arviointi työpaikkaopintojen ajalle? työpaikkaopintojen kriittiset menestystekijät ovat systemaattinen orientaatio, harjoittelun aikainen arviointi ja oppimistavoitteiden mukainen arviointi sekä jälkimarkkinointi (Esim.Kantola 2003)

4 Etätehtävässä esiin noussutta perehdyttämisjakso riittävän pitkä ensimmäisessä jatkossa ohjattava ehkä ensimmäistä kertaa työelämässä työpaikkaopinnot muuhun kuin kesäaikaan ohjausresurssit työpaikoilla silloin minimissä selkeät opintosuunnitelmat ennen harjoittelua työpaikkaohjaajien riittävä määrä ja heidän kouluttaminen mitkä ovat arvioinnin painopisteet henkilökohtainen palaute, paikalla ohjaaja esimies ja ohjattava miten dokumentoidaan?

5 Etätehtävissä esiinnoussutta numeerinen arviointi asteikolla (1-5) ei välttämättä mielekäs, mitä muita vaihtoehtoja? ohjaajan oma ammattitaito suhteessa työssäoppijan tavoitteisiin työpaikkaopintojen suhteen? työpaikkaohjaajan sitoutuminen ohjaajana toimimiseen? ohjaajan pedagogiset ominaisuudet? ohjaajan suorittaman arvioinnin objektiivisuus?

6 Etätehtävissä esiin noussutta Työpaikan yhteyshenkilönä oppilaitokseen päin toimii usein eri henkilö kuin varsinaisena työhön perehdyttäjänä mitkä ovat valmiudet arvioida? miten arviointi tulisi rakentua sosiaalisessa kontekstissa? Arvioinnin osapuolten määrittely ja kehittyminen seuraavilla osa-alueilla? - opiskelijan itsearviointitaidot - oppilaitoksen edustajan prosessiosaaminen - työelämän edustajien ihmis-, tieto-, oppimis-, opetussuunnitelma-, ammatti-, yhteisö ja arviointikäsitysten hallinta

7 Etätehtävissä esiin noussutta amk:sta puuttuvat toisen asteen ammatillisen koulutuksen kaltaiset tutkintojen perusteet, joihin arviointi perustuu ilman tutkinnon perusteita tai muita yhdessä luotuja kriteeristöjä sekä perehdytystä niihin arviointi on pärstäkerroinarviointia opiskelijan oikeusturvan kannalta tulisi laatia yhteiset kriteerit ja velvoittaa tutkinnon järjestäjiä huolehtimaan arviointikoulutuksen järjestämisestä muille arvioinnin osapuolille arvioinnin painopisteen tulisi olla kehittävässä arvioinnissa; arviointi ei ole itsetarkoitus eikä päämäärä

8 Arvioinnin suunnittelu osaksi kokonaisuutta miksi työpaikkaopinnot arvioidaan? arvioinnin tehtävä työpaikkaopinnoissa? mitä työpaikkaopinnoissa arvioidaan? kuka? ketkä arvioivat? missä arvioidaan? Miten arvioidaan? millä välineillä? Miten arviointitieto kerätään ja saadaan?

9 Miten arvioidaan? Millä välineillä? Yhteiset palaverit, työpaikkakäynnit (sisältääkö itsearvioinnin) Itsearviointi Harjoittelukirjat Raportit Oppimistehtävät Seminaarit Palaverimuistiot, suunnitelmat, tuotokset, (portfolio) Työnantajan kirjallinen palaute Arviointikriteerit eri arviointikohteille Havainnointi

10 Miksi työpaikkaopinnot arvioidaan? Asetus ammattikorkeakouluopetuksesta Työpaikkaopintojen merkitys yhtä suuri kuin oppilaitosopinnoilla, jopa merkittävämpi niihin on satsattava Tuottaa tietoa siitä, onko tavoitteet saavutettu oppilaitokselle, työpaikalle ja opiskelijalle; mitä kehitettävää opiskelijan osaamisessa ja oppilaitoksen toiminnassa; opintojakson kuvaukseen Opiskelija huomaa vahvuutensa ja kehittämistarpeensa kehittää itsearviointi -taitoja ja itsekritiikkiä Arviointi kehittää tilannetajua Arviointi kasvattaa ja kehittää (aikuistuminen) Arviointi ohjaa suuntautuminen, lisäharjoittelun tarve, urasuunnittelua Todellinen ympäristö arvioida osaamista huom. Kohta tuottaa tietoa; (näytön paikka?) Jos tietyt asiat on tarkoitettu opiskeltavaksi työpaikoilla arvioidaan myös työpaikkaopintojen yhteydessä?

11 Mitä työpaikkaopinnoissa arvioidaan? Tuotannon suunnittelun kannalta teknistä osaamista (työturvallisuus, urakkarajojen ja työsisällön sopiminen, aikataulutus, kustannusarvion laadintataidot, työn laatua, työmenetelmien ja resurssien oikea ja tehokas käyttö) Miten osaa soveltaa oppimaansa; tietoa ja osaamista Opiskelijan suhtautumista ja asennetta Toimintaa työyhteisössä Toiminta asiakastilanteissa? Sähkö-, tietotekniikka-, sisäinen asiakkuus-, talotekniikka) Opiskelijan kehittymistä (huom. Aiempi kokemus) Itseohjautuvuus, innovatiivisuus ja ongelmanratkaisutaidot Projektityötaidot?

12 Kuka? Ketkä? Milloin? Malli1: - Ohjaava opettaja harjoituspäiväkirjan avulla viikoittain; tehdäänkö oikeita asioita? - Harjoittelun jälkeen: portfolio koulutusohjelmajohtajalle ja ohjaavalle opettajalle substanssiin liittyvät asiat - Seminaariesitelmä; mukana myös muita opettajia, opiskelijat ja ohjaava opettaja - Työpaikalla luotu oma palautesysteemi, johon ei oppilaitos osallistu Mallissa kehitettävää: Nyt työpaikka ei osallistu arviointiin yhteiseen arviointiin eikä esim. Yhteistä arviointipalaveria (keskustelua ei ole) - Työpaikalla ei myöskään selkeitä arviointikriteerejä eikä arvioinnin kohteita

13 Kuka? Ketkä? Milloin? Malli 2: - 3 jaksossa, päiväkirja, vähintään 2 opettajan työpaikkakäyntiä/ jakso loppupuolella yhteinen arviointikeskustelu kokonaisuudesta - raportin arvioi opettaja ja esimies työpaikalla 3. jaksolla, 1. ja 2. jaksolla vain opettaja - Mallissa kehitettävää, etenkin 3. jaksolla voisi olla lomake, josta selviää arvioinnin kohteet myös työpaikan edustajille

14 Kuka? Ketkä? Milloin? Malli 3: Projekti opiskelijan ryhmät/projekti - projektisuunnitelma arvioidaan yhdessä (työpaikka, opiskelijat ja opettaja) - projekti arvioidaan viidessä palaverissa yhteensä työpaikalla - ryhmät raportoivat viikoittain ohjaavalle opettajalle - koululla kerran kuussa projektiryhmien palaveri; jossa vertaisarviointi ja ohjaavan opettajan ohjaus sekä arviointi - loppuraportti arvioidaan yhdessä - palautteet opiskelijalta ja firmalta Kehittämistä; opiskelijan itsearviointi jo alusta lähtien (toiminta suhteessa ryhmän toimintaan)

15 Yhteistoiminnallinen työskentely Vaihe 1: Kukin ryhmä pyrkii tuottamaan erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja annettuun teemaan. Jokainen ryhmän kirjaa mahdollisimman paljon aiheita ylös ja varautuu kertomaan näkemyksistä oman alansa ryhmässä. Vaihe 2: Alakohtaisessa ryhmässä kootaan näkemykset ja hiotaan oman alan arviointimalli.

16 Arviointi- ja ohjauskeskustelu voi kohdistua esim. seuraaviin asioihin opiskelijan toiminta työtilanteissa ja perustelut toiminnalle opiskelijan käsitykset ja tietämys tilanteesta ja opittavasta asiasta opiskelijan kokemukset tilanteesta ja opittavasta asiasta opiskelijan tunteet tilanteessa ja opittavassa asiassa opiskelijan osaaminen ja oppimistavoitteissa edistyminen työssäoppimissuunnitelman toteuttaminen ja tarvittavat muutokset opiskelijan tulevaisuuteen suuntaaminen ja kehityshaasteet (Räkköläinen)

17 Ohjaaja voi suunnitella tulevaa arviointikeskustelua mm. seuraavien kysymysten avulla Mihin oppimisprosessin vaiheeseen arviointi- ja ohjauskeskustelu liittyy? Mikä on opiskelijan tilanne? Mikä on keskustelun tavoite? Mihin arvioinnilla ja/tai ohjauksella pyritään? Mitkä asiat otetaan käsittelyyn? Millaisiin havaintoihin, tilanteisiin tms. keskustelu liittyy? Miten keskustelu etenee? Miten opiskelijaa autetaan itse oivaltamaan asia? Mikä on osapuolten rooli ja osuus keskustelussa?

18 Kolmikantaisen keskustelun eteneminen esim. keskustelun tavoitteen asettaminen arvioinnin toteuttaminen opiskelijan itsearvioinnin ja ohjaajan/ohjaajien antaman palautteen vuoropuheluna opiskelijan oman panoksen, ohjaajan/ohjaajien antaman ohjauksen arviointi työpaikan mahdollistaman oppimisen ja opettajan tarjoaman tuen arviointi arvioinnin kiteyttäminen ja johtopäätösten tekeminen opiskelua jatkoon suunnaten saavutetun yhteisymmärryksen tarkistaminen

19 Arvioinnin virhelähteet Huolimatta hyvästä suunnittelusta, arvioinnin tulos ei välttämättä ole oikea: Mistä syystä arvioinnin tulos voi olla virheellinen? Miksi arviointi ei olekaan objektiivista?

20 Arvioinnin virhelähteet Hyvä kynämies, huono tekijä (tai päinvastoin) paperit ja käytäntö eivät vastaa toisiaan Epämääräinen ops (epävarmuuden aiheuttama virhelähde) Työharjoittelun ja tavoitteellisten työpaikkaopintojen ero ei ole selkiintynyt (epävarmuutta, kriteerien muuttamisvirhe) Työpaikat monenlaisia, esimiesten tapa ottaa opiskelija mukaan ja saada innostumaan vaihtelee (haloefekti, sädekehästä aiheutuva virhelähde, reaktioiden yleisen yhdenmukaisuuden tai erilaisuuden aih. seuraus riippuvuusvaikutus) kohteliaisuus, siloteltua (haloefekti) yhtenäinen arviointiperusta puuttuu Mukava kaveri, hyvä tyyppi, rotu, sukupuoli, ärsyttävä kaveri, lävistykset, pipo päässä, kielitaito?, henkilökemiat (haloefekti) Virheelliset arviointiperusteet (kriteerit eivät ole kohdallaan, epäselviä ja puutteellisia) Ryhmässä tekemisen arviointi roolien epämääräisyys, Ryhmien tasovaikutus Koulutetut arvioijat, arviointiosaaminen ja kokemus puuttuu Työtehtävien ja arviointiympäristön kriteerit Tuttuudesta aiheutuvat liian tuttu, johtajan poika, aiempi käsitys stereotypiat Arvioijatyyppi: kontrastivirhe Läheisyydestä aihetuvat, looginen virhe jne

21 Ohjauksen järjestäminen käytännössä työpaikalla millä välineillä ohjataan? oppimistehtävät projektit verkkotyöskentely puhelinohjaus, vertaisohjaus muu miten työpaikkaohjaaja ja työyhteisö ohjaa? miten organisoidaan tilanteet?

22 Miten arviointia voi oppia? ongelmia ja haasteita jos ohjaava opettaja työpaikalla on eri kuin yhdyshenkilö? ohjaajilla ei ole pedagogisia taitoja? jos tavoitteet laadittu yhteistyössä, miten arviointi voidaan toteuttaa sosiaalisessa kontekstissa yhteisesti? mikä merkitys on kokemuksella arvioinnin oppimisessa?